Ero sivun ”Aloittelijalle” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
→Miten asennan jakelun asennusmedialle?
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| (6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta. | Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta. | ||
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>[[root]]</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä. | Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>[[root]]</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä. Ainoastaan yrityskäyttäjät korkeintaan tarvitsevat erillisen virustorjunta-ohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. | ||
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]]. | Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]]. | ||
| Rivi 73: | Rivi 73: | ||
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]]. | Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]]. | ||
== Miten asennan jakelun asennusmedialle? == | |||
''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]] | |||
Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa. | |||
===Valitse asennusmedia=== | |||
Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle. | |||
== Miten ohjelmia asennetaan? == | == Miten ohjelmia asennetaan? == | ||