Ero sivun ”/etc/fstab” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(uudelleenohjaus)
 
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
#redirect [[Fstab]]
{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''/etc/fstab''' on [[asetustiedosto]], jonka perusteella käynnistyksen yhteydessä yleensä [[mount|liitetään]] tiedostojärjestelmät hakemistopuuhun.
 
Tiedoston jokaisella rivillä on kuusi kenttää, ja jokaisen välissä on joko välilyönti (tai useampia) tai tabulaattori. Kentät ovat:
#Liitettävä laite
#Liitoskohde
#Tiedostojärjestelmä
#Liitosasetukset
#Dump
#Tarkistus
 
# /etc/fstab: static file system information.
#
# Use 'blkid' to print the universally unique identifier for a device; this may
# be used with UUID= as a more robust way to name devices that works even if
# disks are added and removed. See fstab(5).
#
#                          Liitoskohde          Liitosasetukset  Tarkistus
#                                |                      |              |
# Liitettävä laite              | Tiedostojärjestelmä  |      Dump    |
#      |                        |            |        |      |      |
#      v                        v            v        v      v      v
# <file system>            <mount point>  <type>  <options>  <dump>  <pass>
 
== Asetukset ==
=== Liitettävä laite ===
Laite on yleensä kiintolevyn osio, esimerkiksi <tt>/dev/hda5</tt>. Toisaalta, esimerkiksi [[proc]]-järjestelmää liitettäessä käytetään laitetta <tt>none</tt>. Laitteena voi olla myös verkko-osoite, nimiö muodossa <code>LABEL=nimio</code>, [[UUID]] muodossa <code>UUID=abcd-1234</code> tai ihan normaali tiedosto jonka sisään on tehty tiedostojärjestelmä.
 
=== Liitoskohde ===
Liitoskohde kertoo, mihin kohtaan hakemistopuuta laite liitetään. Esimerkiksi juuritiedostojärjestelmä liitetään kohtaan [[Juurihakemisto|/]]. [[Swap]]-osio liitetään kohtaan <tt>none</tt>.
 
{| class="wikitable"
|-
! <div align="left">Liitoskohde</div>
! <div align="left">Toiminto</div>
|-
| <tt>[[Juurihakemisto|/]]</tt>
| Juurihakemisto, jonka alaisuudessa sijaitsevat kaikki muut osiot, yleensä useimmat kuluttajille suunnattujen jakeluiden asennusohjelmat asentavat oletuksena kaikki muut osiot kuten [[kotihakemisto]]n juurihakemiston-osiolle.
|-
| <tt>[[/boot]]</tt>
| Käynnistystiedostojen sijainti, nykyään harvemmin tarpeen, mutta esimerkiksi salausta käytettäessä tai useamman käyttöjärjestelmän, esim. Windowsin kanssa tarpeellinen erillinen osio.
|-
| <tt>[[Kotihakemisto|/home]]</tt>
| Käyttäjien kotihakemistojen sijainti. Sellaisten puuttuessa, yleensä [[pääkäyttäjä]] on ainoa, joka pystyy kirjautumaan.
|-
| <tt>[[Swap]]</tt>
| Käyttöjärjestelmän toimiessa syntyvien väliaikaistiedostojen sekä muun väliaikaisesti tallennettavan datan tallennussijainti. Perinteisesti oma osionsa, mutta nykyään voi olla myös erillinen tiedosto.
|}
 
=== Tiedostojärjestelmä ===
Kertoo liitettävän tiedostojärjestelmän tyypin. Tyyppejä ovat esimerkiksi <tt>ext2, ext3, ext4, btrfs, ntfs, reiserfs, swap</tt> ja <tt>iso9660</tt> (CD-levyt). Tyyppi <tt>auto</tt> tarkoittaa, että tiedostojärjestelmä tunnistetaan automaattisesti. Tämä toimii lähes aina.
 
=== Liitosasetukset ===
Yleisin liitosasetus on <tt>defaults</tt> jolloin käytetään perusasetuksia. Epätäydellinen lista muista liitosasetuksista (tiedostojärjestelmäkohtainen):<br>
 
{| class="wikitable"
|-
! <div align="left">Liitosasetus</div>
! <div align="left">Toiminto</div>
|-
| <tt>async</tt>
| Kirjoittaminen asemalle hoidetaan asynkronisesti, eli fyysisesti data kirjoitetaan asemalle vasta kun siihen on prosessoriaikaa vapaana (voi kestää pitkäänkin). Oletusasetus.
|-
| <tt>sync</tt>
| Kirjoitusoperaatiot hoidetaan välittömästi eikä dataa jätetä väliaikaisesti muistiin. Hyödyllinen esim. levykkeiden kanssa.
|-
| <tt>noatime</tt>
| Ei päivitetä tiedostojen [[atime]]-leimoja. Parantaa järjestelmän suorituskykyä. <span style="color:green"><sup><i>Lähes aina SSD:n asemien lohkoissa käytettävä asetus</i></sup></span>
|-
| <tt>noauto</tt>
| Ei liitetä automaattisesti käynnistyksen yhteydessä. Käytännössä pakollinen esimerkiksi optisten asemien kanssa, mikäli asemassa ei aina ole levy sisällä.
|-
| <tt>nodev</tt>
| Tiedostojärjestelmän laitetiedostoja ei käsitellä.
|-
| <tt>noexec</tt>
| Tiedostojärjestelmän tiedostoja ei saa suorittaa.
|-
| <tt>owner</tt>
| Tavallinen käyttäjä voi liittää tiedostojärjestelmän mikäli hän on laitteen omistaja.
|-
| <tt>ro, rw</tt>
| Vain luku (<tt>ro</tt>), sekä luku- että kirjoitus (<tt>rw</tt>).
|-
| <tt>user</tt>
| Tavallisilla käyttäjillä on oikeus [[Mount|liittää]] tiedostojärjestelmä.
|-
| <tt>users</tt>
| Sallii tavallisten käyttäjien liittää tiedostojärjestelmiä sekä myös [[umount|irrottaa]] toisten käyttäjien liittämiä tiedostojärjestelmiä. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun halutaan käyttäjän voivan irrottaa (ja [[eject|poistaa asemasta]]) toisen ehkä jo uloskirjautuneen käyttäjän liittämä optinen levy.
|-
| <tt>uid=käyttäjänimi</tt>
| Liittää tiedostojärjestelmän siten, että käyttäjällä käyttäjänimi on oikeudet käyttää sitä. Hyödyllinen esim. [[NTFS]]-osioita käytettäessä. Ei toimi käyttöoikeuksia tukevien tiedostojärjestelmien (kuten [[ext4]] ja [[btrfs]]) kanssa.
|}
 
=== Dump ===
[[Dump]]-komento käyttää tätä kenttää saadakseen selville, pitääkö kyseinen tiedostojärjestelmä varmuuskopioida vai ei. Kentän arvon ollessa '0' tai arvon puuttuessa kokonaan tiedostojärjestelmää ei varmuuskopioida. Asetus koskee ikivanhoja dump- ja [[restore]]-ohjelmia, ja kenttä on mukana lähinnä historiallisista syistä. Nykyään on tarjolla huomattavasti kehittyneempiäkin menettelyitä (kts. [[varmuuskopiointi]]).
 
=== Tarkistus ===
Viimeisenä rivillä on luku 0, 1 tai 2, joka kertoo tarkistetaanko tiedostojärjestelmä odottamattoman sammutuksen (esimerkiksi kaatumisen) jälkeen. 0 tarkoittaa että tarkistusta ei tehdä, 1 ja 2 tarkoittavat että tarkistus tehdään. Yleensä juuritiedostojärjestelmälle kannattaa laittaa arvo 1 ja muille 2. Swap-osioille tämä kenttä kertoo prioriteetin millä sivutustietostoa käytetään. 0-käytetään paljon, 3-käytetään harvemmin.
 
== Muu käyttö ==
Esimerkiksi optisia levyjä ja ulkoisia massamuisteja ei kannata yrittää liittää käynnistyksen yhteydessä. Tällöin liittämistä voidaan helpottaa lisäämällä laitteen tiedot fstabiin ja laittamalla asetukset-kohtaan asetus <tt>noauto</tt>, jolloin liitosta ei tehdä automaattisesti, mutta komennettaessa <tt>mount /dev/laite</tt> tai <tt>mount /liitoshakemisto</tt> liittäminen tapahtuu fstabissa mainituin asetuksin.
 
Esimerkki optiselle asemalle voitaisiin kirjoittaa seuraavanlainen rivi:
  /dev/sr0                /mnt/optinen    iso9660        noauto,ro,uid=käyttäjä    0 0
 
Jonka jälkeen se voitaisiin liittää komennoilla
mount /dev/sr0
ja
mount /mnt/optinen
 
== Muutosten ottaminen käyttöön ==
Tiedostoon tehdyt muutokset otetaan automaattisesti käyttöön kun järjestelmä käynnistetään uudelleen, mutta asian voi hoitaa ilman uudelleenkäynnistystäkin käskyllä:
mount -a
 
== Esimerkkejä ==
Boot-osio:
/dev/sda5      /boot          ext4    defaults,noatime  0      2
[[NTFS]]-osio, johon on lukuoikeudet käyttäjällä ”kayttaja”:
/dev/hda8      /media/hda8    ntfs    defaults,nls=utf8,uid=kayttaja  0  0
[[XFS]]-osio jonka nimi (label) on stuff2:
LABEL=stuff2    /mnt/stuff2    xfs    defaults        0      0
 
[[Luokka:Osiot]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Asetustiedostot]]
 
[[pl:/etc/fstab]]

Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2021 kello 09.14

/etc/fstab on asetustiedosto, jonka perusteella käynnistyksen yhteydessä yleensä liitetään tiedostojärjestelmät hakemistopuuhun.

Tiedoston jokaisella rivillä on kuusi kenttää, ja jokaisen välissä on joko välilyönti (tai useampia) tai tabulaattori. Kentät ovat:

  1. Liitettävä laite
  2. Liitoskohde
  3. Tiedostojärjestelmä
  4. Liitosasetukset
  5. Dump
  6. Tarkistus
# /etc/fstab: static file system information.
#
# Use 'blkid' to print the universally unique identifier for a device; this may
# be used with UUID= as a more robust way to name devices that works even if
# disks are added and removed. See fstab(5).
#
#                           Liitoskohde           Liitosasetukset   Tarkistus
#                                |                      |               |
# Liitettävä laite               | Tiedostojärjestelmä  |      Dump     |
#      |                         |            |         |       |       |
#      v                         v            v         v       v       v
# <file system>             <mount point>  <type>  <options>  <dump>  <pass>

Asetukset[muokkaa]

Liitettävä laite[muokkaa]

Laite on yleensä kiintolevyn osio, esimerkiksi /dev/hda5. Toisaalta, esimerkiksi proc-järjestelmää liitettäessä käytetään laitetta none. Laitteena voi olla myös verkko-osoite, nimiö muodossa LABEL=nimio, UUID muodossa UUID=abcd-1234 tai ihan normaali tiedosto jonka sisään on tehty tiedostojärjestelmä.

Liitoskohde[muokkaa]

Liitoskohde kertoo, mihin kohtaan hakemistopuuta laite liitetään. Esimerkiksi juuritiedostojärjestelmä liitetään kohtaan /. Swap-osio liitetään kohtaan none.

Liitoskohde
Toiminto
/ Juurihakemisto, jonka alaisuudessa sijaitsevat kaikki muut osiot, yleensä useimmat kuluttajille suunnattujen jakeluiden asennusohjelmat asentavat oletuksena kaikki muut osiot kuten kotihakemiston juurihakemiston-osiolle.
/boot Käynnistystiedostojen sijainti, nykyään harvemmin tarpeen, mutta esimerkiksi salausta käytettäessä tai useamman käyttöjärjestelmän, esim. Windowsin kanssa tarpeellinen erillinen osio.
/home Käyttäjien kotihakemistojen sijainti. Sellaisten puuttuessa, yleensä pääkäyttäjä on ainoa, joka pystyy kirjautumaan.
Swap Käyttöjärjestelmän toimiessa syntyvien väliaikaistiedostojen sekä muun väliaikaisesti tallennettavan datan tallennussijainti. Perinteisesti oma osionsa, mutta nykyään voi olla myös erillinen tiedosto.

Tiedostojärjestelmä[muokkaa]

Kertoo liitettävän tiedostojärjestelmän tyypin. Tyyppejä ovat esimerkiksi ext2, ext3, ext4, btrfs, ntfs, reiserfs, swap ja iso9660 (CD-levyt). Tyyppi auto tarkoittaa, että tiedostojärjestelmä tunnistetaan automaattisesti. Tämä toimii lähes aina.

Liitosasetukset[muokkaa]

Yleisin liitosasetus on defaults jolloin käytetään perusasetuksia. Epätäydellinen lista muista liitosasetuksista (tiedostojärjestelmäkohtainen):

Liitosasetus
Toiminto
async Kirjoittaminen asemalle hoidetaan asynkronisesti, eli fyysisesti data kirjoitetaan asemalle vasta kun siihen on prosessoriaikaa vapaana (voi kestää pitkäänkin). Oletusasetus.
sync Kirjoitusoperaatiot hoidetaan välittömästi eikä dataa jätetä väliaikaisesti muistiin. Hyödyllinen esim. levykkeiden kanssa.
noatime Ei päivitetä tiedostojen atime-leimoja. Parantaa järjestelmän suorituskykyä. Lähes aina SSD:n asemien lohkoissa käytettävä asetus
noauto Ei liitetä automaattisesti käynnistyksen yhteydessä. Käytännössä pakollinen esimerkiksi optisten asemien kanssa, mikäli asemassa ei aina ole levy sisällä.
nodev Tiedostojärjestelmän laitetiedostoja ei käsitellä.
noexec Tiedostojärjestelmän tiedostoja ei saa suorittaa.
owner Tavallinen käyttäjä voi liittää tiedostojärjestelmän mikäli hän on laitteen omistaja.
ro, rw Vain luku (ro), sekä luku- että kirjoitus (rw).
user Tavallisilla käyttäjillä on oikeus liittää tiedostojärjestelmä.
users Sallii tavallisten käyttäjien liittää tiedostojärjestelmiä sekä myös irrottaa toisten käyttäjien liittämiä tiedostojärjestelmiä. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun halutaan käyttäjän voivan irrottaa (ja poistaa asemasta) toisen ehkä jo uloskirjautuneen käyttäjän liittämä optinen levy.
uid=käyttäjänimi Liittää tiedostojärjestelmän siten, että käyttäjällä käyttäjänimi on oikeudet käyttää sitä. Hyödyllinen esim. NTFS-osioita käytettäessä. Ei toimi käyttöoikeuksia tukevien tiedostojärjestelmien (kuten ext4 ja btrfs) kanssa.

Dump[muokkaa]

Dump-komento käyttää tätä kenttää saadakseen selville, pitääkö kyseinen tiedostojärjestelmä varmuuskopioida vai ei. Kentän arvon ollessa '0' tai arvon puuttuessa kokonaan tiedostojärjestelmää ei varmuuskopioida. Asetus koskee ikivanhoja dump- ja restore-ohjelmia, ja kenttä on mukana lähinnä historiallisista syistä. Nykyään on tarjolla huomattavasti kehittyneempiäkin menettelyitä (kts. varmuuskopiointi).

Tarkistus[muokkaa]

Viimeisenä rivillä on luku 0, 1 tai 2, joka kertoo tarkistetaanko tiedostojärjestelmä odottamattoman sammutuksen (esimerkiksi kaatumisen) jälkeen. 0 tarkoittaa että tarkistusta ei tehdä, 1 ja 2 tarkoittavat että tarkistus tehdään. Yleensä juuritiedostojärjestelmälle kannattaa laittaa arvo 1 ja muille 2. Swap-osioille tämä kenttä kertoo prioriteetin millä sivutustietostoa käytetään. 0-käytetään paljon, 3-käytetään harvemmin.

Muu käyttö[muokkaa]

Esimerkiksi optisia levyjä ja ulkoisia massamuisteja ei kannata yrittää liittää käynnistyksen yhteydessä. Tällöin liittämistä voidaan helpottaa lisäämällä laitteen tiedot fstabiin ja laittamalla asetukset-kohtaan asetus noauto, jolloin liitosta ei tehdä automaattisesti, mutta komennettaessa mount /dev/laite tai mount /liitoshakemisto liittäminen tapahtuu fstabissa mainituin asetuksin.

Esimerkki optiselle asemalle voitaisiin kirjoittaa seuraavanlainen rivi:

 /dev/sr0                /mnt/optinen    iso9660         noauto,ro,uid=käyttäjä    0 0

Jonka jälkeen se voitaisiin liittää komennoilla

mount /dev/sr0

ja

mount /mnt/optinen

Muutosten ottaminen käyttöön[muokkaa]

Tiedostoon tehdyt muutokset otetaan automaattisesti käyttöön kun järjestelmä käynnistetään uudelleen, mutta asian voi hoitaa ilman uudelleenkäynnistystäkin käskyllä:

mount -a

Esimerkkejä[muokkaa]

Boot-osio:

/dev/sda5       /boot           ext4    defaults,noatime  0       2

NTFS-osio, johon on lukuoikeudet käyttäjällä ”kayttaja”:

/dev/hda8       /media/hda8     ntfs    defaults,nls=utf8,uid=kayttaja   0   0

XFS-osio jonka nimi (label) on stuff2:

LABEL=stuff2    /mnt/stuff2     xfs     defaults        0       0