WiFi-adapteri

Linux.fista
Versio hetkellä 4. helmikuuta 2026 kello 16.32 – tehnyt Atreala (keskustelu | muokkaukset) (Aloitus)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wi-Fi-adapterit

[muokkaa]

Yleistä

[muokkaa]

Wi-Fi-adapteri (tunnetaan myös nimellä WLAN-adapteri) on laite, jonka avulla tietokone voidaan liittää langattomaan verkkoon (IEEE 802.11 -standardit).

Linuxissa Wi-Fi-adapterin toimivuus riippuu ensisijaisesti käytetystä piirisarjasta ja sen ajurituesta Linux-kernelissä. Laitteen valmistajan nimi ei yksinään kerro yhteensopivuudesta.

Linux-kernelin tukemat USB Wi-Fi -adapterit

[muokkaa]

Lista USB Wi-Fi -adaptereista, jotka toimivat suoraan Linux-kernelin mukana tulevilla ajureilla, löytyy GitHubista:

Huomioitavaa Wi-Fi-adapteria valittaessa

[muokkaa]
  • Sama laitemalli voi käyttää eri piirisarjaa eri valmistuserissä
  • USB Wi-Fi -adaptereissa tuki vaihtelee enemmän kuin sisäisissä korteissa
  • Uudempi Linux-kernel parantaa usein laitetukea
  • Osa laitteista vaatii erillisen firmware-paketin

Wi-Fi-taajuudet ja -standardit

[muokkaa]

Wi-Fi-yhteydet toimivat useilla eri taajuusalueilla, joilla on eroja kantaman, nopeuden ja häiriöherkkyyden suhteen.

Yleisimmät käytössä olevat taajuudet:

  • 2,4 GHz – Pidempi kantama, mutta alttiimpi häiriöille
  • 5 GHz – Suuremmat nopeudet ja vähemmän häiriöitä, mutta lyhyempi kantama
  • 6 GHz – Uusin taajuusalue (Wi-Fi 6E), tarjoaa lisää kanavia ja vähemmän ruuhkaa

Kaikki Wi-Fi-adapterit eivät tue kaikkia taajuusalueita. Erityisesti vanhemmat adapterit saattavat tukea vain 2,4 GHz -taajuutta.

Wi-Fi-standardeja:

  • 802.11n – 2,4 GHz ja 5 GHz
  • 802.11ac – 5 GHz
  • 802.11ax (Wi-Fi 6) – 2,4 GHz ja 5 GHz
  • 802.11ax (Wi-Fi 6E) – 2,4 GHz, 5 GHz ja 6 GHz

Taajuus- ja standardituki määräytyy käytetyn Wi-Fi-adapterin ja ajurin mukaan.

Sisäiset Wi-Fi-adapterit

[muokkaa]

Sisäiset Wi-Fi-adapterit (PCIe- ja M.2-kortit) ovat yleisiä erityisesti kannettavissa tietokoneissa sekä pöytäkoneiden lisäkorteissa.

Sisäiset adapterit tarjoavat yleensä paremman suorituskyvyn ja vakaamman yhteyden kuin USB-pohjaiset ratkaisut. Ne hyödyntävät usein suoraan Linux-kernelin mukana tulevia ajureita, ja niiden tuki on tyypillisesti pitkäikäisempää.

Monissa sisäisissä Wi-Fi-korteissa on integroitu Bluetooth-tuki, joka käyttää samaa piirisarjaa ja ajuria.