Ero sivun ”Openfiler” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
10 803 merkkiä lisätty ,  6. helmikuuta 2016
p
'''
p (SMB)
p (''')
 
(20 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 14: Rivi 14:
| kotisivu=[http://www.openfiler.com/ www.openfiler.com]}}
| kotisivu=[http://www.openfiler.com/ www.openfiler.com]}}


Openfiler on tiedostopalvelimiin tarkoitettu Linux-[[jakelu]].
'''Openfiler''' on tiedostopalvelimiin tarkoitettu Linux-[[jakelu]].


Vuonna 2003 Xinit Systems avasi kehittämänsä tiedostopalvelinjärjestelmän [[lähdekoodi]]n. Samana vuonna nimi vaihtui Openfileriksi. Yhtiö jatkaa edelleen projektin ohjausta ja kehitystä. Xinit Systems jakaa Openfileria ilmaiseksi, mutta tarjoaa sille myös kaupallista tukea. Ilmaisen tuen tarjoaa käyttäjäyhteisö keskustelupalstoilla ja [[IRC]]issä.
Vuonna 2003 Xinit Systems avasi kehittämänsä tiedostopalvelinjärjestelmän [[lähdekoodi]]n. Samana vuonna nimi vaihtui Openfileriksi. Yhtiö jatkaa edelleen projektin ohjausta ja kehitystä. Xinit Systems jakaa Openfileria ilmaiseksi, mutta tarjoaa sille myös kaupallista tukea. Ilmaisen tuen tarjoaa käyttäjäyhteisö keskustelupalstoilla ja [[IRC]]issä.
Rivi 30: Rivi 30:


==Laitteistovaatimukset==
==Laitteistovaatimukset==
Openfiler on tällä hetkellä saatavilla 32- ja 64-bittisenä, joskin tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota vain 64-bittistä versiota.
Openfiler on tällä hetkellä saatavilla 32- ja 64-bittisenä x86-[[Arkkitehtuuri|arkitehtuurille]], joskin tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota vain 64-bittistä versiota.
Openfiler tarvitsee vähintään 500 MHz:n suorittimen, 256 Mt RAM-muistia ja 1 Gt kovalevytilaa.
Openfiler tarvitsee vähintään 500 MHz:n suorittimen, 256 Mt RAM-muistia ja 1 Gt kovalevytilaa.
Parhaimman hyödyn saa käytettäessä 64-bittistä Intelin Xeo-, tai AMD:n Opteron-prosessoria.
Parhaimman hyödyn saa käytettäessä 64-bittistä Intelin Xeon-, tai AMD:n Opteron-prosessoria.
 
On erittäin suositeltava käyttää virheen korjaavaa ECC-keskusmuistia. ECC-keskusmuistia pidentää merkittävästi järjestelmän vakautta ja estää osaltaan [[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmän]] korruptoitumista


==Asentaminen==
==Asentaminen==
Rivi 38: Rivi 40:
===Esivalmistelut===
===Esivalmistelut===
Ennen käyttöjärjestelmän asentamista on tärkeää tarkistaa biosista, että kaikki levyt ovat oikein tunnistettuja ja käynnistysjärjestys on oikea. CD:ltä asennettaessa oli tärkeää, että CD-asema on käynnistysjärjestyksessä ennen kiintolevyä jolle asennus tulee.
Ennen käyttöjärjestelmän asentamista on tärkeää tarkistaa biosista, että kaikki levyt ovat oikein tunnistettuja ja käynnistysjärjestys on oikea. CD:ltä asennettaessa oli tärkeää, että CD-asema on käynnistysjärjestyksessä ennen kiintolevyä jolle asennus tulee.
Uusiin kiintolevyihin pitää alustaa haluamansa [[Master Boot Record|pääkäynnistystietue]] (eng. ''Master Boot Record''). Uusissa kiintolevyissä on usein oletuksena [[GPT]] ja vanhemmissa [[msdos]]. Mikäli tarkoituksena on yhdistää levyjä [[RAID]]-tasoihin, niin silloin kaikissa samaan [[RAID]]:iin liitetyissä levyissä on oltava sama [[Master Boot Record|pääkäynnistystietue]]. Mikäli [[RAID]]:iin liitettävien levyjen yhteiskoko ylittää 4TB, niin [[Master Boot Record|pääkäynnistystietueeksi]] on valittava [[GPT]]
Lisäksi mahdolliset olemassa olevat tiedostojärjestelmän on poistettava.


<b>Käynnistyskomennot</b>
<b>Käynnistyskomennot</b>
Rivi 74: Rivi 81:
* - (b) Manuaalinen osiointi - Siirtyy suoraan osioinninmuokkausvalikkoon.
* - (b) Manuaalinen osiointi - Siirtyy suoraan osioinninmuokkausvalikkoon.
* 3. Osioinninmuokkausvalikko
* 3. Osioinninmuokkausvalikko
Openfiler ei tarvitse toimiakseen kovin paljon tilaa, mutta automatiikka yrittää silti varata koko kiintolevyn asennusta varten, mikä usein ei ole tarpeellista(esim. kun levyn koko on yli 10G). Asennettavan levyn osiotaulukon pitäisi näyttää suurinpiirtein seuraavalta:
Openfiler ei tarvitse toimiakseen kovin paljon tilaa, mutta automatiikka yrittää silti varata koko kiintolevyn asennusta varten, mikä usein ei ole tarpeellista(esim. kun levyn koko on yli 10G). Asennus tarvitsee vähintään kaksi osiota juuriosio / ja käynnistysosio /boot. Swap osiota ei ole pakko asentaa.
Asennettavan levyn osiotaulukon pitäisi näyttää suurinpiirtein seuraavalta:


{| border="1" cellpadding="2"  
{| border="1" cellpadding="2"  
|+ '''Osiotaulukko'''
|+ '''Osiotaulukko'''
! Device !! !! Mount Point/ RAID/Volume !! Type !! Format !! Size !! Start !! End  
! style="width:150px;" | Device  
! Mount Point/ RAID/Volume !! Type !! Format !! Size !! Start !! End  
! style="background:#efefef;" | Osion selite
! style="background:#efefef;" | Osion selite
|-align="center"  
|-align="left"  
! /dev/hda
! /dev/hda
| || || || ||  || ||  
| || || || ||  ||  
| align="left" style="background:#efefef;" | Tämä kohta kertoo mihin kiintolevyyn järjestelmää ollaan asentamassa.
| align="left" style="background:#efefef;" | Tämä kohta kertoo, mille levylle järjestelmää ollaan asentamassa.
|-align="center"  
|-align="center"  
|| || /dev/hda1 || /boot || ext3 || V || 102 ||  ||   
|| /dev/hda1 || /boot || ext3 || V || 102 ||  ||   
| align="left" style="background:#efefef;" | Käynnistysosio - Tämä osio sisältää tarvittavat tiedostot järjestelmän käynnistystä varten, kuten käynnistyslataajan. Asennus vie vain noin 20MB, joten oletuskoon pitäisi olla riittävä.  
| align="left" style="background:#efefef;" | Käynnistysosio - Tämä osio sisältää tarvittavat tiedostot järjestelmän käynnistystä varten, kuten käynnistyslataajan. Asennus vie vain noin 20MB, joten oletuskoon pitäisi olla riittävä.  
|-align="center"  
|-align="center"  
|| || /dev/hda2 || / || ext3 || V || 1000 ||  ||   
|| /dev/hda2 || / || ext3 || V || 1000 ||  ||   
| align="left" style="background:#efefef;" |  Juuriosio - kaikki käyttöjärjestelmän tiedostot asennetaan tämän osion alle. Oletuskoko on minimi. Suositeltavaa olla yli 2048MB.
| align="left" style="background:#efefef;" |  Juuriosio - kaikki käyttöjärjestelmän tiedostot asennetaan tämän osion alle. Oletuskoko on minimi. Suositeltavaa olla vähintään 2048MB.
|-align="center"  
|-align="center"  
|| || /dev/hda3 ||  || swap || V || 1992 ||  ||   
|| /dev/hda3 ||  || swap || V || 1992 ||  ||   
| align="left" style="background:#efefef;" | Ylimääräistä tallennustilaa, jos keskusmuisti ei satu riittämään. Suositeltava minimi 1024MB ja maksimi 2048MB
| align="left" style="background:#efefef;" | Ylimääräistä tallennustilaa, jos keskusmuisti ei satu riittämään. Suositeltava minimi 1024MB ja maksimi 2048MB (ei pakollinen osio)
|-align="center"  
|-align="center"  
|| || Free ||  || Free space ||  ||  ||  ||   
|| Free ||  || Free space ||  ||  ||  ||   
| align="left" style="background:#efefef;" | Tyhjää tilaa, joka voidaan ottaa myöhemmin käyttöön
| align="left" style="background:#efefef;" | Tyhjää tilaa, joka voidaan ottaa myöhemmin käyttöön
|-  
|-  
{| border="0"
|+''kuva talukosta''
|-
| align="center" | [[Kuva:Kuva openfilerin osiotalukosta.jpg | thumb]]
|-
|}
|}
|}
[[Kuva:Kuva openfilerin osiotalukosta.jpg|thumb|250px|right|Kuva osiotaulukosta]]


* 4. Aikavyöhykkeen valinta
* 4. Aikavyöhykkeen valinta
Rivi 110: Rivi 114:


Asennuksessa ei ole tarpeellista huomioida muita levyjä, kuin johon järjestelmä asennetaan, sillä levyjä voi helposti alustaa ja ottaa myöhemmin käyttöön graafisen käyttöliittymän kautta.
Asennuksessa ei ole tarpeellista huomioida muita levyjä, kuin johon järjestelmä asennetaan, sillä levyjä voi helposti alustaa ja ottaa myöhemmin käyttöön graafisen käyttöliittymän kautta.
Vaikka juurosio vie tilaa noin 800MB, niin tilaa on syytä varata riittävästi, sillä osion täyttyminen voi vahingoittaa järjestelmää. Juuriosiota tättävät pääasiassa vanhat kernelit, sekä /var hakemistoon tallentuvat logit. Kerneleistä pääseen eroon komennoilla <tt>"conary unpin"</tt> ja perään <tt>"conary erase"</tt>. Vanhoista kerneleitä syytä hankkiutua eroon vasta kun on varma että järjestelmä toimii päivityksen jälkeen normaalisti uudella kernelillä.
Mikäli käytössä ei ole [[wikipedia:fi:UPS|UPS]]-virransyöttöä, niin on suositeltavaa käyttää journaloivaa [[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmää]] korruptoinnin ehkäisemiseksi sähkökatkoksissa.


==Käyttöönotto==
==Käyttöönotto==
Rivi 174: Rivi 182:
* lila="#f7efff"
* lila="#f7efff"
-->
-->
Sisäinen verkko voi koostua useista eri lähiverkoista, joista jokainen on oman reitittimen takana. Openfilerissa on jokaiselle lähiverkolle annettava omat asetukset.
Sisäinen verkko voi koostua useista eri lähiverkoista, joista jokainen on oman reitittimen takana. Openfilerissa asetetaan asetukset omaan lähivekkoon ja määritellään mistä verkoista on sallittu pääsy palvelimeen.
* [[Yhdyskäytävä]](gateway) - Reitittimen osoite, jonka läpi kaikki liikenne ohjataan. Osoitteena on yleensä lähiverkon reitittimen IP-osoite.  
* [[Yhdyskäytävä]](gateway) - Reitittimen osoite, jonka läpi kaikki liikenne muihin verkkoihin ohjataan. Osoitteena on yleensä lähiverkon reitittimen IP-osoite.  
* [[Nimipalvelin]](Primary DNS) -  Palvelimen IP-osoite , josta se jakaa lähiverkon koneille tiedon ulkopuolisista tietokoneista. Osoitteena on yleensä lähiverkon reitittimen IP-osoite.  
* [[Nimipalvelin]](Primary DNS) -  Palvelimen IP-osoite , josta se jakaa lähiverkon koneille tiedon ulkopuolisista tietokoneista. Osoitteena on yleensä lähiverkon reitittimen IP-osoite.  
* [[Verkkopeite]](Netmask) - Auttaa jakamaan aliverkot omiin osiin. Osoite on yhteinen kaikille lähiverkon koneille.
* [[Verkkopeite]](Netmask) - Auttaa jakamaan aliverkot omiin osiin. Osoite on yhteinen kaikille lähiverkon koneille.
Käytettäessä [[DHCP]]-protokolla, ei edellä olevista osoitteita tarvitse itse välittää, vaan kaikki osoitteet tulevat automaattisesti reitittimeltä, tai internetyhteyden palveluntarjoajalta.
Käytettäessä [[DHCP]]-protokollaa, ei edellä olevista osoitteista tarvitse itse välittää, vaan kaikki osoitteet tulevat automaattisesti reitittimeltä, tai internetyhteyden palveluntarjoajalta.


Lähiverkon asetuksien määrittäminen onnistuu seuraavasti
Lähiverkon asetuksien määrittäminen onnistuu seuraavasti
Mennään valikkoon ''System'' -> ''Network Setup'' -> ''Network Access Configuration''
Mennään valikkoon ''System'' -> ''Network Setup''  
{|class="wikitable"
|-
|-style="background:#efefef"
! style="width:375px" colspan="2" align="center" | Network Configuration
||
|- style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Hostname: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:170px" | NAS-purkki
|}
|| (Kirjoita millä nimellä haluat kutsua tiedostopalvelinta)
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Primary DNS: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:170px" | 192.168.0.1
|}
|| (Ensisijaisen nimipalvelimen osoite -> reitittimen IP-osoite)
|- style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Secondary DNS: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:170px" | (ei välttämätön)
|}
|| (Varalla olevan nimipalvelimen IP-osoite)
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Gateway: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:170px" | 192.168.0.1
|}
|| (IP-osoite, jonka läpi liikenne internettiin kulkee -> reitittimen IP-osoite)
|}
 
 
 
{|class="wikitable" style="text-align:center" border="0"
|-aling="left"
|+ '''Network Interface Configuration'''
|-style="background:#efefef;"
! Interface !! Boot Protocol !! IP Address !! Network Mask !! Speed !! MTU !! Link !! Edit
<!-- taulukko alkaa tästä -->
|- style="background:#edf6fd;"
|| eth0 || DHCP || 192.168.0.105 || 255.255.255.0 || 1000Mb/s || 1500 || Yes || Configure
|- style="background:#efefef;"
|  colspan="8" align="center" | Create bonded interface
|}
Mikäli käytössä on useita verkkokortteja, voi kortteja sitoa toisiinsa([[Network Bonding]]). Kun kortit on sidottu ja ensimmäinen kortti hajoaa, tai kaapeli katkeaa, niin silloin otetaan automaattisesti toissijainen verkkoyhteys käyttöön. 
Kortteja voi sitoa toisiinsa painamalla kohdasta ''Create bonded interface''
 
Vaihtoehdot sidottaessa.
* Balance-rr (Round-robin policy) - Välittää paketteja järjestyksessä ensimmäiseltä portilta seuraavalle. Vaihtoehto tasaa kuormitusta ja lisää vikasietoisuutta.
* Active Backup - Vain yksi kortti on päällä. Seuraava kortti kytkeytyy päälle '''vain'' jos ensimmäinen pettää. Sidoksen MAC-osoite on ulospäin näkyvissä vain yhdessä portissa, kytkimen sekoamisen välttämiseksi.
*Balace XOR - Välitys perustuu valittuun tiivistys-protokolaan(hash policy). Vaihtoehtoisen protokolan voi valita kohdatasta '''xmit_hash_policy'''. Oletusprotokola on seuraavanlainen: [(source MAC address XOR'd with destination MAC addres) modulo slave count]
* Broadcast - Välittää kaiken liikenteen kaikkien korttien kautta. Tämä on hyvin vikasietoinen vaihtoehto.
*802.3ad(IEEE 802.3ad Dynamic link aggregation): Jakaa lähtevän liikenteen stardardin mukaisesti kaikkiin ryhmän kortteihin. (ei vaadi erityistä tukea kytkimeltä toimiakseen). Paluuliikenne osoitetaan ensisijaiseen korttiin ja virheen sattuessa varakortti ottaa MAC osoitteen haltuun.
 
 
 
{|class="wikitable" style="text-align:center" border="0"
{|class="wikitable" style="text-align:center" border="0"
|-aling="left"  
|-aling="left"  
Rivi 205: Rivi 273:
| 0.0.0.0 '''V''' || share '''V'''
| 0.0.0.0 '''V''' || share '''V'''
|}
|}
Mikäli käytössä on useita verkkokortteja, voi kortteja sitoa toisiinsa([[Network Bonding]]). Kun kortit on sidottu ja ensimmäinen kortti hajoaa, tai kaapeli katkeaa, niin silloin otetaan automaattisesti toissijainen verkkoyhteys käyttöön. 
Kortteja voi sitoa toisiinsa menemällä ''System'' -> ''Network Setup'' -> "Network Interface Configuration", taulukon alareunasta painetaan ''Create bonded interface''


Vaihtoehdot sidottaessa.
'''Network Access Configuration''' kohdassa voi määritellä mistä verkoista on sallittu pääsy palvelimen jakamiin resursseihin.
* Balance-rr (Round-robin policy) - Välittää paketteja järjestyksessä ensimmäiseltä portilta seuraavalle. Vaihtoehto tasaa kuormitusta ja lisää vikasietoisuutta.
* Active Backup - Vain yksi kortti on päällä. Seuraava kortti kytkeytyy päälle '''vain'' jos ensimmäinen pettää. Sidoksen MAC-osoite on ulospäin näkyvissä vain yhdessä portissa, kytkimen sekoamisen välttämiseksi.
*Balace XOR - Välitys perustuu valittuun tiivistys-protokolaan(hash policy). Vaihtoehtoisen protokolan voi valita kohdatasta '''xmit_hash_policy'''. Oletusprotokola on seuraavanlainen: [(source MAC address XOR'd with destination MAC addres) modulo slave count]
* Broadcast - Välittää kaiken liikenteen kaikkien korttien kautta. Tämä on hyvin vikasietoinen vaihtoehto.
*802.3ad(IEEE 802.3ad Dynamic link aggregation): Jakaa lähtevän liikenteen stardardin mukaisesti kaikkiin ryhmän kortteihin. (ei vaadi erityistä tukea kytkimeltä toimiakseen). Paluuliikenne osoitetaan ensisijaiseen korttiin ja virheen sattuessa varakortti ottaa MAC osoitteen haltuun.


===Käyttäjien lisääminen===
===Käyttäjien lisääminen===
Rivi 221: Rivi 280:


Openfiler ei itse hallinnoi [[käyttäjä|käyttäjiä]] ja [[ryhmä|ryhmiä]], vaan hyödyntää [[LDAP]]:n tai AD:n ominaisuuksia.  
Openfiler ei itse hallinnoi [[käyttäjä|käyttäjiä]] ja [[ryhmä|ryhmiä]], vaan hyödyntää [[LDAP]]:n tai AD:n ominaisuuksia.  
====LDAP-asetukset====
[[LDAP]] säädetään välilehdestä ''Accounts'' -> ''Authentication''
[[LDAP]] säädetään välilehdestä ''Accounts'' -> ''Authentication''
Ruksi ruutuun kohtaan ''Use LDAP''
Ruksi ruutuun kohtaan ''Use LDAP''.


{|class="wikitable"  
{|class="wikitable"  
Rivi 231: Rivi 292:
{|  
{|  
|-
|-
! border="2" style="background:#C3C3C3; width:10px" | v
! border="2" style="background:#C3C3C3; width:10px" | X
! style="background:#efefef" | Use LDAP
! style="background:#efefef" | Use LDAP
|}
|}
Rivi 239: Rivi 300:
| style="background:#efefef; text-align:right" | Local LDAP server: ||
| style="background:#efefef; text-align:right" | Local LDAP server: ||
{|  
{|  
| border="2"  style="background:#C3C3C3;" | v
| border="2"  style="background:#C3C3C3;" | X
| style="background:#edf6fd" |  Use Local LDAP Server
| style="background:#edf6fd" |  Use Local LDAP Server
|}
|}
Rivi 261: Rivi 322:
{| border="2"   
{| border="2"   
|- style="background:#FFFFFF;"
|- style="background:#FFFFFF;"
| dc=openfiler,dc=nas
| dc=hima,dc=nas
|}
|}
||  
||  
Rivi 268: Rivi 329:
{| border="2"   
{| border="2"   
|- style="background:#FFFFFF;"
|- style="background:#FFFFFF;"
| cn=Manager,dc=openfiler,dc=nas
| cn=openfiler,dc=hima,dc=nas
|}
|}
||  
||  
Rivi 281: Rivi 342:
| style="background:#efefef; text-align:right" | SMB LDAP Configuration: ||
| style="background:#efefef; text-align:right" | SMB LDAP Configuration: ||
{|  
{|  
| border="2"  style="background:#C3C3C3;"| _
| border="2"  style="background:#C3C3C3;"| X
| style="background:#edf6fd" | Login SMB server to root DN
| style="background:#edf6fd" | Login SMB server to root DN
|}
|}
Rivi 292: Rivi 353:
|}
|}
|}
|}
Jos et halua käyttää ulkoista [[LDAP]] serveriä, voit käyttää sisäistä [[LDAP]]:tä valitsemalla osoitteeksi [[localhost|localhostin]](127.0.01)
''LDAP-asetukset''
Eli jos olet valinnut vaihtoehdon ''Use Local LDAP Server'', on sinun asetettava [[localhost]] serveriksi.
* Local LDAP server  -  Valitse tämä asetus, mikäli sinulla ei ole ulkoista LDAP-serveriä ja haluat että Openfilerin käyttää omaa sisäistä LDAP-serveriä.
 
* LDAP Security  -  Valitse tämä asetus, mikäli haluat salata viestinnän LDAP-serverin kanssa. Saattaa aiheuttaa virheviestin: <tt>"'''ldap_start_tls:''' Connect error (-11) '''additional info:''' error:14077410:SSL routines:SSL23_GET_SERVER_HELLO:sslv3 alert handshake failure"</tt>
 
* Server  -  Kirjoita tähän LDAP-serverin osoite tai nimi. Jos et halua käyttää ulkoista [[LDAP]] serveriä, voit käyttää sisäistä [[LDAP]]:tä valitsemalla osoitteeksi [[localhost|localhostin]](127.0.01). Eli jos olet valinnut vaihtoehdon ''Use Local LDAP Server'', on sinun asetettava [[localhost]] serveriksi.
 
* Base DN  -    ''[TÄMÄ KOHTA VAATII TARKENNUSTA]''
 
* Root bind DN -  Kirjoita pääkäyttäjän <tt>"bind DN"</tt>. Tämä on tarpeellinen kun käytetään LDAP:tä  tunnistamaan [[SMB]]/[[CIFS]] jakojen käyttäjät. ''[TÄMÄ KOHTA VAATII TARKENNUSTA]''
 
* Root bind password - Syötä salasana. Tämä on tarpeellinen kun käytetään LDAP:tä  tunnistamaan [[SMB]]/[[CIFS]] jakojen käyttäjät. ''[TÄMÄ KOHTA VAATII TARKENNUSTA]''
 
* SMB LDAP Configuration -  Tämä kohta pitää valita ainakin silloin kun tekee muutoksia jaettujen kansioiden rakenteeseen, jotta [[SMB]]/[[CIFS]]-palvelin pääsee kirjautumaan LDAP-hakemistoon käyttäen "Root bind DN"-asetusta. Tämä on tarpeellinen kun käytetään LDAP:tä  tunnistamaan [[SMB]]/[[CIFS]] jakojen käyttäjät.
 
* User password policy  -  Tässä kohtaa voit sallia käyttäjien muokata salasanojaan-
 
 


Lopuksi tarkistetaan että asetukset ovat oikein menemällä  kohtaan ''Accounts'' -> ''Administration'' ja jos virheilmoitus on poistunut, on kaikki hyvin.
Lopuksi tarkistetaan että asetukset ovat oikein menemällä  kohtaan ''Accounts'' -> ''Administration'' ja jos virheilmoitus on poistunut, on kaikki hyvin.
Rivi 300: Rivi 377:


'''HUOM!'''
'''HUOM!'''
Jos jäät jumiin LADP asetuksia tehdessäsi, niin mene '''Services''' -> '''LDAP settings'''. Paina kohdista '''Clear the LDAP''' ja '''Rebuild the LDAP'''. Tämän jälkeen aloita asetusten tekeminen alusta.
Jos jäät jumiin LDAP asetuksia tehdessäsi, niin mene '''Services''' -> '''LDAP settings'''. Paina kohdista '''Clear the LDAP''' ja '''Rebuild the LDAP'''. Tämän jälkeen aloita asetusten tekeminen alusta.


----
----


====Käyttäjät ja ryhmät====
Kun sopiva tapa hallita käyttäjiä esim. [LDAP] on valittu, voidaan luodaan käyttäjät ja ryhmät käyttäjille ''Accounts'' -> ''Administration''
Periaatteena on että oikeudet kansioihin annetaan ryhmille ja kaikki käyttäjät kuuluvat ryhmiin. Jokaisella käyttäjällä on yksi ensisijainen ryhmä (primary group) ja käyttäjä voi kuulua myös muihin ryhmiin.
Jokaisella ryhmällä on oma ainutlaatuinen <tt>gid</tt>-numero ja jokaisella käyttäjällä on oma ainutlaatuinen <tt>uid</tt>-numero. gid-numero voi kuitenkin olla sama kuin uid-numero, sillä tunnukset eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.




Seuraavaksi luodaan ryhmät ''Accounts'' -> ''Administration'' -> ''Group Administration''
<tt>Group Administration</tt>-näkymässä lisätään ryhmät. Ryhmän nimeksi kannattaa keksiä jokin käyttäjäoikeutta kuvaava sana. Valitsemalla <tt>"Override automatic GID"</tt>, voi itse halutessaan syöttää ryhmälle yksilöllisen <tt>gid</tt>-tunnuksen. Mikäli tätä kohtaa ei valita määritetään gid-tunnukset järjestyksessä numerosta 500 ylöspäin.


ja ryhmille käyttäjät. ''Accounts'' -> ''Administration'' -> ''User Administration''
<tt>User Administration</tt>-näkymä on melkein samanlainen kuin edellinen ryhmänäkymäkin. Poikkeuksena on että jokaiselle käyttäjälle on annettava oma salasana ja valittava oma <tt>Primary Group</tt>(suom. ensisijainen ryhmä)


===Levyjen lisääminen===
===Levyjen lisääminen===
Lisättävissä levyissä ei saa olla asennettuna tiedostojärjestelmää.


Ensimmäinen vaihe uudella levyllä on sen tyypin määrittäminen
Ensimmäinen vaihe uudella levyllä on sen tyypin määrittäminen
Rivi 318: Rivi 403:
Valitaan vaihtoehdoista joko
Valitaan vaihtoehdoista joko
*(a) Linux Physical Volume - Tavallinen vaihtoehto. Etuna levytilan tehokas käyttö. Haittana huono vikasietoisuus ja keskinkertainen suorituskyky
*(a) Linux Physical Volume - Tavallinen vaihtoehto. Etuna levytilan tehokas käyttö. Haittana huono vikasietoisuus ja keskinkertainen suorituskyky
*(b) Linux RAID Array Member - Vaihtoehdolla voidaan lisätä suorituskykyä ja vikasietoisuutta, tosin yleensä levytilan kustannuksella.  
*(b) Linux [[RAID]] Array Member - Vaihtoehdolla voidaan lisätä suorituskykyä ja vikasietoisuutta, tosin yleensä levytilan kustannuksella.  




====RAID====
====RAID====
Openfiler hallitsee ohjelmistopohjaiset [[RAID]]:it aina kuudenteen tasoon saakka. [[RAID]]-alustettuja levyjä pääsee yhdistämään valikosta: ''Volumes'' -> ''Block Device''  
Openfiler hallitsee ohjelmistopohjaiset [[RAID]]:it aina kuudenteen tasoon saakka. [[RAID]]-alustettuja levyjä pääsee yhdistämään valikosta: ''Volumes'' -> ''Block Device'' Kaikissa [[RAID]]iin liitetyissä levyissä on oltava sama [[Master Boot Record|pääkäynnistystietue]]. Voit vaihtaa [[Master Boot Record|pääkäynnistystietueen]] vaikka pöytäkoneessasi [[GParted]]:in avulla.


Alasvetovalikosta valitaan tahdottu [[RAID]]-taso ja [http://blogs.zdnet.com/storage/?p=130 Chunks size].  
Alasvetovalikosta valitaan tahdottu [[RAID]]-taso ja [http://blogs.zdnet.com/storage/?p=130 Chunks size].  
Rivi 352: Rivi 437:
Vaikka levyjen ryhmittäminen helpottaa niiden hallinnointia, kannatta muistaa että järjestelmän tietojen palautus vaikeutuu katastrofin sattuessa huomattavasti, kun fyysisten levyjen rajat hämärtyy. Etenkin jos itse järjestelmä sattuu sijaitsemaan
Vaikka levyjen ryhmittäminen helpottaa niiden hallinnointia, kannatta muistaa että järjestelmän tietojen palautus vaikeutuu katastrofin sattuessa huomattavasti, kun fyysisten levyjen rajat hämärtyy. Etenkin jos itse järjestelmä sattuu sijaitsemaan


===SMB asetukset===
===SMB/CIFS-asetukset===
[[SMB]] on tiedostojen ja tulostimien jakamiseen käytetty protokola Windows ympäristöissä.
[[CIFS]] on protokolla, jota käytetään tiedostojen jakamiseen Windows-ympäristössä, yleisesti viitattu [[SMB]], on edeltäjä [[CIFS]]-protokollalle. Openfiler hyödyntää [[SMB]]/[[CIFS]] protokollaa käyttämällä Linux-järjestelmissä yleistä [[Samba]]-ohjelmaa.  Openfilerissa asetuksia pääsee säätämään menemällä valikkoon ''Services'' -> ''SMB/CIFS Setup''
 
{|class="wikitable"
|-
|+ '''User Information Configuration'''
|-style="background:#efefef"
! style="width:475px" colspan="2" align="center" | SMB settings
<!-- taulukko alkaa tästä -->
|-  style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Server string: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | Openfiler NAS
|}
 
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| NetBIOS name: ||
{| border="3" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | localhost.localdomain
|}
 
|- style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| WINS server: ||
{| border="3" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | .
|}
 
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right" | Passwords: ||
{| style="background:#edf6fd;"
| border="6"  style="background:#C3C3C3;"| Use encrypted passwords '''V'''
|}
|- style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right" | Winbind Policy: ||
{| style="background:#f7efff;"
| border="5" style="background:#C3C3C3" | Use default domain '''V'''
|}
 
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| LDAP User Suffix: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | ou=user
|}
|- style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| LDAP Group Suffix: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | ou=group
|}
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Display Charset: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | LOCALE
|}
|- style="background:#edf6fd;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| Unix Charset: ||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | UTF-8
|}
|- style="background:#f7efff;"
| style="background:#efefef; text-align:right"| DOS Charset:||
{| border="2" 
|- style="background:#FFFFFF;"
| style="width:260px" | CP850
|}
|}
 
'''SMB asetukset'''
* Server string  -  Kirjoita tähän nimi, jonka haluat näkyvän lähiverkkoosi . Tämä nimi näkyy sellattaessa lähiverkkoa heti jaetun kansion nimen jälkeen esim: <tt>Valokuvat on Openfiler-NAS"</tt>, jossa Openfiler-NAS on "Server string".
 
* NetBIOS name:  -  Oletuksena sama kuin "Server string"
 
* WINS server  -  Kirjoita tähän palvelimen IP-osoite, jonne haluat rekisteröidä käytetyn NetBIOS nimen. Jos sinulla on useita WINS-palvelimia, voit eroittaa ne toisistaan pilkulla. Jos sinulla ei ole WINS palvelinta voit jättää kohdan tyhjäksi.
 
* Passwords  -  Valitse tästä salasanojen miten salasanat tallennetaan.
** Use encrypted passwords -  piilota salasanat
** Use cleartext passwords - käytä selkokielisiä salasanoja
 
* Winbind Policy - Winbind sallii samban käyttää LDAP:tä käyttäjäryhmien tunnistukseen ja hallintaan.
** Use default domain
** No default domain
 
* LDAP User Suffix -  Tämä kertoo mihin kohtaan puuta käyttäjät liitetään. Jos kohdan jättää tyhjäksi, otetaan arvot automaattisesti LDAP:stä. Liite on riippuvainen LDAP:stä, joten käytä partial DN arvoa.
 
* LDAP Group Suffix - Tässä voi yksilöidä minkälaista loppuliittettä käytetään ryhmissä lisättäessä niitä LDAP-hakemistoon. Jos kohdan jättää tyhjäksi, otetaan arvot automaattisesti LDAP:stä. Liite on riippuvainen LDAP:stä, joten käytä partial DN arvoa.
 
* Display Charset  -  Tässä voi määritellä merkistön, jota [[Samba]] käyttää tulostaessa viestit kohteisiin stdout ja stderr. Käytettäessä oletusarvoa LOCALE, käytetään automaattisesti paikallista oletusarvoa. Arvon pitäisi olla yleisesti sama kuin <tt>"Unix Charset"</tt>
 
* Unix Charset:  -  Määrittelee samban käyttämän merkistön. Samba käyttää tätä merkistöä keskustelleessaan [[SMB]]-asiakaskoneiden kanssa. Tämä on myös merkistö, jota käytetään Samban tuottamissa skripteissä.
 
* DOS Charset  -  Tässä määritellään merkistö, jota Samba käyttää keskustellessaan DOS-asiakaskoneiden kanssa.


==Järjestelmän Hienosäätöä==
==Järjestelmän Hienosäätöä==
Rivi 418: Rivi 598:
Jos on osioinut Openfilerin tällä tavalla, niin myöhemmin asennuksen jälkeen ei ole enää mahdollista käyttää tyhjää tilaa omien tiedostojen tallentamiseen, koska kaikki tila on varattu järjestelmän käyttöön [[juuriosio]]lle.  
Jos on osioinut Openfilerin tällä tavalla, niin myöhemmin asennuksen jälkeen ei ole enää mahdollista käyttää tyhjää tilaa omien tiedostojen tallentamiseen, koska kaikki tila on varattu järjestelmän käyttöön [[juuriosio]]lle.  


Ratkaisuna on jälkeenpäin tai asennusvaiheessa jakaa juuriosiolle (pisteeseen /) tilaa n.1000MB, jonka pitäisi riittää koko järjestelmälle jolloin asennustaulu näyttäisi suunnilleen samalta kuin asennusohjeessa. Loput tilasta jätetään tyhjäksi ja otetaan käyttöön myöhemmin web-käyttöliittymän kautta.  
Ratkaisuna on jälkeenpäin tai asennusvaiheessa jakaa juuriosiolle (pisteeseen /) tilaa n.2000MB, jonka pitäisi riittää koko järjestelmälle jolloin asennustaulu näyttäisi suunnilleen samalta kuin asennusohjeessa. Loput tilasta jätetään tyhjäksi ja otetaan käyttöön myöhemmin web-käyttöliittymän kautta.  


* /dev/sda1 ----- pisteeseen /boot  ----- 102 MB
* /dev/sda1 ----- pisteeseen /boot  ----- 102 MB
* /dev/sda2 ----- pisteeseen /      ----- 1028 MB
* /dev/sda2 ----- pisteeseen /      ----- 2028 MB
* /dev/sda3 ----- pisteeseen        ----- 1992 MB
* /dev/sda3 ----- pisteeseen        ----- 1992 MB
* FREE      ----- tyhjää tilaa      ----- loput
* FREE      ----- tyhjää tilaa      ----- loput
Rivi 443: Rivi 623:
* [[Tiedostojärjestelmä]]
* [[Tiedostojärjestelmä]]
* [[Ext3]] - Journaloinnin sisältävä tiedostojärjestelmä, joka on eteen ja taaksepäin yhteensopiva
* [[Ext3]] - Journaloinnin sisältävä tiedostojärjestelmä, joka on eteen ja taaksepäin yhteensopiva
* [[Ext4]]- Ext3-tiedostojärjestelmän jatkokehitetty versio
* [[XFS]] - Suorituskykyinen tiedostojärjestelmä, joka sisältää journaloinnin.
* [[XFS]] - Suorituskykyinen tiedostojärjestelmä, joka sisältää journaloinnin.


Rivi 453: Rivi 634:
*[http://www.openfiler.com/ Openfilerin virallinen kotisivu]
*[http://www.openfiler.com/ Openfilerin virallinen kotisivu]
*[https://project.openfiler.com/ Openfiler-projektin kotisivu]
*[https://project.openfiler.com/ Openfiler-projektin kotisivu]
 
*[http://wiki.hyber.dk/doku.php/openfiler_2.2_ha-cluster_guide Epävirallinen Openfiler-Wiki]
[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
10 148

muokkausta

Navigointivalikko