Linux.fi:Kahvihuone

HUOM! Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää --~~~~~ -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Allaolevat linkit johtavat keskusteluarkistoihin.

• Arkisto 1
• Arkisto 2

Väärinkäyttösuodatin rikki

Väärinkäyttösuodantinlaajennos vaikuttaisi olevan poissa toiminnasta, mikä selittänee viimeaikaisen spämmiaallon. --Pb (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.41 (EEST)

Jolla

Ehkä hieman omituista, että Jolla mobile on suhteellisen suomalaista alkuperää ja linux.fi:ssä ei ole siitä minkäänlaista mainintaa, saati sitten seikkaperäisempää sepustusta. Pitäisikö asialle tehdä jotain? Meegon tarina voisi olla myös paremmin esitettynä, itse meego sivu ja linux-puhelimet sivu sisältää asioita joiden sijaintia voisi siirrellä ja pääartikkelimaisesti linkitellä. --Tuju (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.04 (EEST)

Ehkäpä joutuu siitä että kukaan ei ole sitä vielä tehnyt. Sinä voisit olla ensimmäinen?? ;) --Lahtis (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 17.35 (EEST)

Mutta kun haluaisin itse enemminkin kuluttaa sitä tekstiä. :) Luulen, että sen veistämiseen löytyy parempia kavereita. Noin niinkuin yhteisönä, tämä aihe ei ole kiva-olla-olemassa vaan vähän niinkuin pitäis olla jos tämäntyyppisen linux-tietopankin ripustaa nettiiin. Vähän sama kun Lapista ei löytyis mitään kirjoitettua materiaalia Joulupukista. --Tuju (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)

Lähdekoodiasennus ja Jakelukohtaista

Nykyinen trendi on asentaa jokin pitkälle viimeistelty ja suosittu jakelu joka käyttää jotain pakettijärjestelmää ohjelmavalikoiman hallintaan. Jakeluiden ohjelmavalikoimat ovat kasvaneet vuosien mittaan ja lähdekoodista asentaminen on yhä harvinaisempaa. Wikin sivuista valtaosa käsittelee yksittäistä ohjelmaa ja usein myös lähdekoodista asentamista. Prosentuaalisesti lähdekoodin asennusohje vaiheineen vie sivusta paljon tilaa ja toisaalta ajan myötä käsin asentamisen merkitys vähenee. Tilan viemisen ohella lähdekoodiohjeet vievät myös huomiota muulta sisällöltä. Toisaalta, harvassa sivussa mainitaan tietoja joita nykyään lukija etsii ja tarvitsee: tarkka paketin tai pakettien nimet omalle jakelulleen. Ylläoleva huomioiden, lähdekoodi-asennusohjeissa on paljon hyödyllisiä, aikaasäästäviä ja yksityiskohtaisia ohjeita jos niitä todella tarvitsee.

Koska Wikin on tarkoitus palvella lukijaansa ja vastata aikaansa, ehdotan seuraavaa:

• Asennusohjeet lähdekoodeista siirretään omaan, ohjelmaa käsittelevän sivun alasivuksi.
• Alasivun nimi on linux.fi/wiki/Xbmc/Asennus_X jossa X on? Ehdotuksia? Skandiongelma?
• Alasivuun viitataan kappaleessa Katso myös.
• Joka ohjelman sivulle lisätään loppuun toisen tason kappale otsikolla Jakelukohtaista
• Jakelukohtaista kappaleen alle jakelukohtaiset ohjeet kolmannen tason otsikolla joka on jakelun nimi.
• Jakelukohtaisessa kappaleessa mainitaan vähintään:
  • paketin tai pakettien tarkka nimi boldattuna.
  • viittaus paketinhallintajärjestelmän sivuun.
  • viittaus pakettivarastoon jos se poikkeaa oletuksista.
• Käytäntö ohjeistetaan Wikin muokkausohjeissa.

Muutoksen yhteydessä kannattaisi ehkä muokata ohjelman infoboxia ja mahdollisesti hyödyntää muita mallinteita? Tuju (keskustelu) 13. toukokuuta 2013 kello 13.14 (EEST)

• Sivuistahan on yritetty tehdä jakeluriippumattomia. Ainakin mitä minä olen törmännyt joihinkin lähdekoodeista asennettaviin ohjelmiin niin silloin kun olen esimerkikisi ohjeen raapustanut tänne. Ei ole ollut muita vaihtoehtoja ko. ohjelman asentamiseen (ei löydy mistään pakettivarastosta), mutta jos haluat näin menetellä niin siitä vaan.
• Yleensä ohjelman tarkka nimi sanotaan ohjeen alussa tai Asenna kohdassa siellä voi olla tietoa myös jakelukohtaisesta nimestä. Jos pakettia ei löydy omalle jakelulle niin lähdekoodeistahan se on asennettava.
• Alasivuissa on myös yksi ongelma. Olen huomannut että jotkin käyttäjät eivät viittaa ohjelmiin Katso myös kohdassa. Ja näin koko alasivujen hyöty hukkuu massaan. Kun niitä ei tavallaan löydä. (samoin joiltakin unohtuu luokkien käyttö).
• Jakelukohtaista. -> Sivuistahan on yritetty ja tehdään mahdollisimman jakeluriippumattomia. Eli en näe ainakaan tässä järkeä.

--Lahtis (keskustelu) 13. toukokuuta 2013 kello 13.32 (EEST)

Minusta Tujulla on siinä hyvä pointti, että asennusohjeiden määrä sivuilla on vähän häiritsevä ja vie huomiota hyödyllisiltä asioilta. Minusta kuitenkin tuo /-viivalla erotettu alasivu tuntuu kömpelöltä ratkaisulta ja esitän että asennusohjeet laitettaisiin oman otsikkonsa alle ja oletusarvoisesti piiloon CollapsableText-laajennuksen avulla. Näin asennusohjeet olisivat pois häiritsemästä, mutta nopeasti ja näppärästi saatavissa. Näitä varten voitaisiin tehdä asennusohjeet-malline, joka vakiinnuttaisi tuon asian ulkoasun. --Maakuth (keskustelu) 17. toukokuuta 2013 kello 23.42 (EEST)

Ajatus lähti sisällön yhtenäistämisestä ja käytettävyydestä: Nykyisellään focus on harvemmin tarvittavassa tiedossa joka vie toisilla sivuilla paraatipaikan ja toisaalta yhtenäisen käytännön puute ei kannusta eikä painota puuttuvien, oleellisten tietojen lisämistä (pakettien nimet eri jakeluille), esitetty ratkaisuvaihtoehto oli vain ensimmäinen mieleen tullut. Painottaisin vielä, että ehdotuksessani oli kaksi osaa: Tilaa vievän lähdekoodiasennusohjeen muutos ja Jakelukohtaista kappaleen lisääminen. Nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin sivuavat toisiaan.

Ehdotettu CollapsableText voisi ajaa asian. Pistää mietityttämään sivulla mainittu varoitus live sivuilla käytöstä. Linux on perinteisesti ollut ratkaisu joka toimii vanhemmilla laiteistolla ja toisaalta mm selaimien kirjo ja selainspecifisten ominaisuuksien tuki ollut vähäistä. Eli miten tuo sitten toimisi esim Lynxin tai keveiden työpöytien+selaimien käyttäjille? Perustuuko se Java/Ecma-Scriptiin? Kyse on laajennoksesta, mikä elinkaariennuste sen saatavuudelle on tuleviin päivityksiin? Ehdottamani alasivu olisi staattista tekniikkaa eikä sen suhteen ilmeisesti ole riskiä toimivuudesta. Asia tulisi varmistaa jos käytäntö otetaan käyttöön valtaosalla ohjelma-sivuja.

Lähdekoodiohjeiden osalta näkisin asian myös parannuksena. Kun niillä on oma paikkansa, kynnys isompienkin ja tilaa vievien listauksien ja tulosteiden käyttöön laskisi ja siten niiden informaation määrä ja käyttöarvo kasvaisi. -- Tuju (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 12.17 (EEST)

Voisiko tota CollapsableText laajennusta kokeilla jossakin hiekkalaatikkosivulla tai ulkosella saitilla? Miten se vaikuttaisi esim tulostukseen? Todennäköisesti se on vähäistä eikä sille kannata panna paljon painoarvoa, mutta ehkä lähdekoodiasennus voisi olla sellainen jossa sitä joskus käytetään. Matkapuhelimet ja tabletit kannattaisi myöskin testata samalla. -- Tuju (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

Tarkemmin katsottuna tuo laajennus näkyy olevan rikki, eikä se toimi nykyisellä MediaWikillä. Mutta vastaavan saa tehtyä jo valmiina mukana tulevalla jQuery-palikalla, laitoin sen kahvihuoneeseen kokeiluun. Lopputulos näyttää tavallisella selaimella ihan asialliselta, eikä lynxilläkään hullummalta. Jakelukohtaista-osan tekeminen on varmaan ihan paikallaan myös. --Maakuth (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 23.07 (EEST)

Voihan tuota laajennosta kokeilla. Mutta itse olen aina ihmetellyt miksi useilla saiteilla asennusohjeet ovat piilotettu CollapsableTextillä tosi typerästi. Itse en pidä siitä yhtään. Miksi tekstiä pitäsi sivuilla piilottaa. Tuosta focuksesta. Jos sivun luoja EI VAAN halua (pysty, jaksa tai huvita) kirjoitaa ohjelmasta oikein minkäänlaista tekstiä. Esimerkiksi ohjelman sivun focus näyttää olevan joillakin käyttäjillä se että sieltä on vain käytännössä linkki ohjelman kotisivulle (lukekaa sieltä). Ei sivut ovat tosi tylsiä. (pelkkä listauskin olisi parempi.) Ei siinä paljon focukset ja käytettävyydet paljon siten paina. Jos sivuilla ei ole paljon mitään. Niin pelkkä asennusohjekin on herkkua. --Lahtis (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 11.43 (EEST)

Kyllä tässäkin on pointtinsa. Jos sivu on aluillaan eikä ne sorsa-ohjeet ole pitkät niin voihan se toimia alkuvaiheessa tuomaan lihaa luiden päälle. Toisaalta se saattaa vaikuttaa käänteisesti, että sivu näyttää jo suhteellisen täyteläiseltä eikä kutkuta potentiaalisia kirjoittajia vaikka asiasta jotain tietäisivätkin. Alkuperäinen dilemma, että ajat muuttuu ja lähdekoodiohjeita ei juurikaan tarvita vain korostuu jos sivu on aluillaan ja 99,78% prosenttia sisällöstä on mitä ei etsitä eikä lueta.

Jos juuri aloitettu sivu tuntuu tyhjältä, ehdotettu käytäntö tuo jatkossa joka sivulle uuden kappaleen ja sen alakappaleet monelle jakelulle. Sen sijaan, että tyhjyyttä täytetään tekstimassalla jota 99% ei lue, kirjoittaja voisi jatkossa laittaa ohjelmasta vaikka kuvakaappauksen joka piristää sivua jo kummasti.

Valtaosa nykyisestä yhteisöstä lukee alkuperäisiä sivuja vaivatta, mutta silti itsekkin etsin suomenkielisestä wikistä usein ideoita ohjelmiksi johonkin tarkoitukseen (kuten taloushallinto-ohjelmiin viimeeksi). Siten pelkkä sivun olemassaolo linkkeineen ja pakettien nimineen on jo paljon ja säästää aikaa. Jos tätä hyödyllisyyden tunnetta ei saavuteta, linux.fi ei ole se ensimmäinen paikka etsiä tietoa.

Noin ylipäätään suhtaudun sivuihin pragmaattisesti:

• Sivut eivät ole minun henkilökohtaisia. Niitä voi ja pitää muidenkin muokata. Sama pätee muihin sivuihin.
• Jos sisällöstä ollaan eri mieltä, kädenvääntö käydään sen argumenteilla, ei sillä kuka sen on aloittanut tai viimeeksi muokannut.
• Wiki liikkuu eteenpäin pienillä incrementaalisilla muutoksilla eikä sisällön tavoitteet (rakenne, halutut sivut, jne) riipu siitä mitä yksittäinen osallistuja jättää systemaattisesti tekemättä, missä vaiheessa toteutusta ollaan tai miten kaukana tavoite on. -- Tuju (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 13.55 (EEST)

Noin sivuhuomiona: Kokisin, että jakelut ovat nykyään jo niin pitkälle kehittyneitä, että lähdekoodiasennusohjeiden sijaan yhteisön jäseniä kannustettaisiin paketoimaan kyseinen ohjelma käyttämäänsä jakeluun suoraan. Käsinasennusohjeiden tekeminen on vähän kuin pätsääminen jakelutasolla - sen sijaan, että asiantuntevat työtunnit tehtäisiin upstreamissa josta ne ovat helposti hyödynnettävissä isoihin massoihin.

• Käyttäjäkunta laajenee paljon enemmän helpottamalla asennuksia (jakelu siirtyy taviksia kohti, toteutettavissa), kuin opettamalla loppukäyttäjät kääntelemään sorsia (tavikset siirtyy jakelua kohti, hankalaa).
• Työmäärässä ei ole juurikaan eroa.
• Käännösohjeet pysyvät väkisin ajantasalla kun jakelu joko kääntää tai hylkää ne. Wikissä vastaavaa pilkuntarkkaa ja toistuvaa mekanismia ei ole. Seurauksena sisältö vanhenee nopeasti kun sen ajantasaisuutta on hankala tarkistaa. -- Tuju (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)

Palvelimen päivitys

Linux.fi muuttaa uudelle palvelimelle tänä viikonloppuna. Muutoksen myötä wikin käyttäjiä pystytään palvelemaan monipuolisemmin ja joustavemmin. Jee! --Maakuth 25. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)

Tämä on nyt tehty ja tuntuu toimivan. Ilmoitelkaa jos huomaatte että jokin on rikki. --Maakuth (keskustelu) 28. huhtikuuta 2013 kello 00.29 (EEST)

Yksi tunnettu vika on, nimittäin pienoiskuvat eivät kaikkialla näy (esimerkkinä KDE tutuksi). Tätä koitetaan selvittää mahdollisimman pian. --Maakuth (keskustelu) 1. toukokuuta 2013 kello 14.49 (EEST)

No niin, selvisihän se lopulta. Mainittakoon että $wgTmpDirectory-muuttuja MediaWikin asetuksissa osotti vanhastaa johonkin epäsopivaan paikkaan. Alkoi toimia kun poistin sen määrityksen kokonaan, oletusasetukset periytyvät jostain muualta. Nyt tietääkseni kaikki on kunnossa. Ilmoitelkaa jos keksitte jotain muita ongelmia. --Maakuth (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 16.21 (EEST)

Ongelmia kirjautumisessa

Näyttää siltä että kirjautuminen ei toimi ainakaan kaikilla käyttäjillä. Vikaa selvitellään.... --Heikki 8. maaliskuuta 2013 kello 00.32 (EET)

Korjattu. Vika johtui epäonnistuneesta päivityksestä uudempaan Mediawikiin, jonka jälkeen jouduin palauttamaan vanhan version ja tietokanta meni vähän solmuun. Nyt pitäisi kuitenkin toimia. Kiitokset Otolle vian ilmoittamisesta, oli jäänyt itseltä huomaamatta kun sitä on kuitenkin aina automaattisesti kirjautuneena sisään. --Heikki 8. maaliskuuta 2013 kello 23.22 (EET)

Viimeaikaiset spämmimuokkaukset

Tein uuden väärinkäyttösuodattimen, jonka pitäisi estää viimeaikaisen tyyppiset spämmimuokkaukset (ja vain ne). Suodatin on kierrettävissä lisäämällä muokkausyhteenvetoon sana "suodatin". --Pb 22. huhtikuuta 2012 kello 22.43 (EEST)

Tuo ei ollutkaan tarpeeksi tehokas, joten tein uuden (hieman eri lähestymistavalla) ja poistin ylläolevan käytöstä. --Pb 23. huhtikuuta 2012 kello 01.34 (EEST)

Edelleen tein suodattimen, joka estää viimeaikaiseen bottikaavaan (iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + 2-4 numeroa) pohjautuvien käyttäjätunnusten luonnin. Onko tuon päälläolo OK? --Pb 23. huhtikuuta 2012 kello 21.22 (EEST)

Spämmibottitunnusten luonnin esto

Spämmibotin luomia uusia käyttäjätunnuksia näyttää tulevan aika iso määrä per päivä. Yksi tapa päästä niistä eroon olisi TitleBlacklist-laajennoksen (ei riippuvaisuuksia, merkitty vakaaksi) asentaminen, jolla voi estää tiettyyn säännölliseen lausekkeeseen sopivien käyttäjätunnusten tai sivunnimien luonnin.

Etunimi+Sukunimi+2-4 numeroa -tyyppisten käyttäjätunnusten esto onnistuisi TitleBlacklist-laajennoksen kanssa esimerkiksi lisäämällä rivin

User:[A-Z][a-z]{2,15}[A-Z].{2,15}[0-9]{2,4} <casesensitive>

järjestelmäviestiin Titleblacklist. --Pb 4. joulukuuta 2011 kello 21.05 (EET)

Päädyin asentamaan reCaptchan Wikipediasta tutuilla asetuksilla, eli rekisteröinti tai rekisteröimättömänä muokkaus vaatii captcha-tunnistuksen läpäisyä. Katsotaan miten toimii. Regexp-suodatushan ratkaisisi tämän nykyisin vaivaavan botin, mutta sitten sitä joutuisi taas hienosäätämään seuraavaa varten, toivotaan että tämä ratkaisu pelaisi pitempään. --Maakuth 7. joulukuuta 2011 kello 12.03 (EET)

Linkitys kielletty uusilta käyttäjiltä

Viimeaikaisten spämmien takia loin uuden väärinkäyttösuodattimen ehdon joka estää uusia käyttäjiä lisäilemästä linkkejä. Katsotaan miten toimii ja otetaan vaikka pois päältä jos tuo aalto päättyisi. --Maakuth 21. marraskuuta 2011 kello 13.06 (EET)

Lisäsin tuohon sellaisen ominaisuuden, että linkin lisäys onnistuu uusiltakin käyttäjiltä, jos muokkausyhteenvetoon kirjoittaa sanan "suodatin". Tämän pitäisi estää spämmibottien muokkaukset, mutta sallia muiden tekemät. --Pb 21. marraskuuta 2011 kello 17.13 (EET)

Hyvä juttu. Tein vielä toisen suodattimen, joka estää uusilta käyttäjiltä sivujen luonnin kokonaan. Tarkkaillaanpa liikennettä ja otetaan pois jos mahdollista. --Maakuth 22. marraskuuta 2011 kello 19.54 (EET)

Foorumi päivitetty

Keskustelualue päivitettiin SMF:n uuteen versioon. Ilmoitelkaa, jos foorumi ei toimi normaalisti. Jos saat virheen "Template parse error", kokeile poistaa evästeet. --Heikki 15. syyskuuta 2011 kello 08.28 (EEST)

Kuvien kanssa ongelmia

Jotkut kuvat/pienoiskuvat eivät näkyneet, sillä kuvien tiedosto-oikeudet olivat väärin palvelimella. Nyt kaikkien pitäisi toimia. --Heikki 30. elokuuta 2011 kello 08.53 (EEST)

Päivitys

Päivitin wikin versioon 1.17. Samalla tuli käyttöön uusi ulkoasu. Ilmoitelkaa jos jotain hajosi. --Heikki 3. elokuuta 2011 kello 21.35 (EEST)

Päivitys

Mediawiki päivitetty versioon 1.16.4. Ilmoitelkaa jos on ongelmia. --Heikki 18. huhtikuuta 2011 kello 18.13 (EEST)

Mallineiden luokitus

Kaikki mallineet tulisi luokitella luokkaan mallineet. Näin niiden löytäminen helpottuisi huomattavasti. --Kalakeitto Kilju 10. huhtikuuta 2010 kello 18.41 (UTC)

Palvelin

Mahdollisesti off-topicia, mutta millä tavalla tarkemmin ottaen on Linux.fi:n tekninen puoli toteutettu? Minun käsityksen mukaan web-hotelli olisi aikalailla käytäntö jos tällaista halutaan, mutta ilmeisesti teillä on joku oma palvelinkone siellä? -Cerre10. huhtikuuta 2010 kello 19.40 (UTC)

Ja ja. Hyvän tavan mukainen --~~~~~-merkintä ei tunnu toimivan, ainakaan minulla.

Palvelinpuoli on hyvällä mallilla. Tehokkaan palvelimen ja riittävästi kaistaa tarjoavat sivulla Linux.fi:Tietoja mainitut tahot. Samalla palvelimella on Linux.fin lisäksi myös muutamia muita sivustoja. --Heikki 11. huhtikuuta 2010 kello 04.28 (UTC)

Juuripa näin, uusi palvelinkonekin tuli varsin hiljattain käyttöön. --Maakuth 11. huhtikuuta 2010 kello 12.18 (UTC)

Siis tarkoitan että voiko palvelinkoneesta antaa ulos tarkempia speksejä? Mihin on kytketty verkkoon, ja ilmeisesti nimenomaan runkoverkkoon? Tuskin kotiin saa niin järeän liittymän kun toimivan wikin pitäminen vaatii. Jopa 10/10-kuitu lienee tarkoitukseen aika laiha.

Juttu on siis siinä että minäkin saan kotiini vanhan palvelinkoneen kuluvan kuukauden aikana, ja haluan vähän vertailla asioita. Aion käyttää sitä Debian- ja Opensuse-seedboxina sekä reitittimenä. Jos oikein innostun niin lähden keräämään vanhoja (kannettavia) tietokoneita, ja laitan ne työskentelemään BOINC-projektin hyväksi. Sonera hyväksyy viisi konetta yhden liittymän taakse, mutta tämä lienee ohitettavissa omalla aliverkolla. --Cerre 12. huhtikuuta 2010 kello 16.34 (UTC)

Kaistaa on käytössä tarpeeksi, en edes tiedä yksityiskohtia. Sinänsä Linux.fi ei paljoa aiheuta liikennettä kun suurin osa sisällöstä on tekstiä. Viime kuukausina kaistaa on kulunut n. 10-11gt, kun eri kävijöitä on ollut n. 30 000 ja sivulatauksia n. 500 000. Vääntöä tarjoaa kasa Xeon-ytimiä ja muistia on gigatavukaupalla. Käyttiksenä on CentOS. --Heikki 12. huhtikuuta 2010 kello 16.42 (UTC)