Ero sivun ”Python” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Lisätty kirjastoja listaan ja lisätty linkkejä. Sekä muita pieniä parannuksia.
Vähän suurempi päivitys
Rivi 8: Rivi 8:
| evaluointitapa  = innokas
| evaluointitapa  = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä          =  
| tekijä          = Python Software Foundation
| kehittäjä      = Guido van Rossum
| kehittäjä      = Guido van Rossum
| moottori        =  
| moottori        =  
| ensijulkaisu    = 1990
| ensijulkaisu    = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio    = 3.10.4  
| vakaaversio    = 3.10.4  
| vakaapvm        = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| vakaapvm        = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
Rivi 23: Rivi 23:
| lähdekoodi      = [https://github.com/python github.com/python]
| lähdekoodi      = [https://github.com/python github.com/python]
}}
}}
'''Python''' on korkean tason ohjelmointikieli, joka on kehitetty olio-ohjelmoinnin periaatteita toteuttavaksi. Se on erityisen helppo oppia, mutta taipuu myös suurempiin projekteihin. Siihen on saatavissa ulkoisia moduuleita ja kirjastoja. Python on tulkattava. Nvidian grafiikkapiirien [[CUDA]]-ohjelmonti on mahdollista tehdä Pythonilla, joten laskenta voidaan antaa grafiikkapiirien suoritettavaksi.


==Moduulit==
'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
*<tt>python-pip</tt> - Moduulien asennusohjelma
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,  
*<tt>Math</tt> - Matemaattiset laskutoimitukset
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
*<tt>Random</tt> - Arvontaluvut ja satunnaisluvut
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.
*<tt>Tkinter</tt> - Graafiset käyttöliittymät käyttäen helppoa [[Tcl|Tcl:n]] Tk-teknologiaa
*<tt>Os</tt> - Käyttöjärjestelmän palvelut
*<tt>Picle</tt> - Rakenteisen tiedon tallentaminen ja lukeminen
*<tt>Time</tt> -Ajanotto, kellonaika, kalenteri
*<tt>Sys</tt> - Järjestelmän palvelut
*<tt>Zipfile</tt> - [[zip]]-paketit


===Lisäkirjastot===
Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
*[[wxPython]] - Graafiset käyttöliittymät
kehittäjä on Guido van Rossum.
*[[pyGame]] - Peliohjelmointimoduuli
*[[pygame_sdl2]] - Peliohjelmointimoduuli [[SDL2]]-ohjelmoitirajapinnalla.
*[[pylint]] - lint tyylinen koodintarkistusohjelma Pythonille
*[[numpy]] - kirjasto numeerista laskentaa varten
*[[scipy]] - kirjasto tieteellistä ohjelmointia varten
*[[matplotlib]] - kirjasto graafien tekemistä varten
*[[pytorch]] ja [[tensorflow]] - kirjastoja tekoälyä ja koneoppimista varten


== Käyttö ==
== Ominaisuudet ==
Pythonia voi opetella kirjoittamalla koodia suoraan Python-tulkkiin (kunhan se on asennettu [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]]):
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
$ python
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
>>> print("linux.fi")
* Laaja standardikirjasto
linux.fi
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä


Yleensä ohjelmat kannattaa kuitenkin tallentaa tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä <tt>.py</tt>:
== Python Linuxissa ==
<syntaxhighlight lang=python>
=== Asennus ===
#!/usr/bin/env python
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:
# ohjelma.py
 
for i in range(3):
; Debian/Ubuntu
    print(i)
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>
 
; Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>
 
; Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>
 
=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>
 
Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>
 
Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>
</syntaxhighlight>


Jonka jälkeen ohjelma ajettaisiin komennolla
== Standardikirjasto ==
$ python ohjelma.py
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
Jolloin konsoliin tulostuisi
* '''os''' – käyttöjärjestelmätoiminnot
0
* '''sys''' – tulkin asetukset ja argumentit
1
* '''pathlib''' – tiedostopolut oliopohjaisesti
2
* '''subprocess''' – ulkoisten komentojen suorittaminen
Pythonilla kirjoitetun ohjelman voi ajaa myös suoraan komennolla <tt>./ohjelma.py</tt>, jos tiedoston ensimmäisellä rivillä kerrotaan, että se on tulkattava Python-tulkilla:
* '''json''' – JSON-tiedostojen käsittely
#!/usr/bin/env python
* '''argparse''' – komentoriviparametrit
Tällöin tiedostolla on oltava [[chmod|suoritusoikeudet]].
* '''logging''' – lokitus
* '''venv''' – virtuaaliympäristöt
 
== Suositut lisäkirjastot ==
* '''requests''' – HTTP-kyselyt
* '''numpy''', '''scipy''' – numeerinen laskenta
* '''pandas''' – taulukkomuotoinen data
* '''matplotlib''', '''seaborn''' – visualisointi
* '''pytest''' – testaus
* '''pygame''' – peliohjelmointi
* '''PyQt''', '''GTK (PyGObject)''' – graafiset käyttöliittymät
* '''pytorch''', '''tensorflow''' – koneoppiminen
 
== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* '''[[GTK]] (PyGObject)''' – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
  natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* '''[[Qt]] (PyQt / PySide)''' – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
  soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* '''Tkinter''' – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
  helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* '''customtkinter''' – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
  nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* '''Kivy''' – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
  (Linux, Windows, Android, iOS).
* '''wxPython''' – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
  useilla alustoilla.
* '''Dear PyGui''' – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
  soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* '''LexGUI (lex)''' – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
  yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
  prototyyppeihin.
* '''Flet''' – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
  web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
  HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
  komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.
 
Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).
 
=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
'''Virtuaaliympäristö''' (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.
 
Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
* '''Projektit pysyvät erillään toisistaan''' – eri projektit voivat käyttää
  eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* '''Järjestelmän Python pysyy puhtaana''' – järjestelmän omia työkaluja
  (esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* '''Toistettavuus paranee''' – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
  tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja
  julkaisemista.
* '''Turvallisuus paranee''' – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
  kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin
  komentoihin tai palveluihin.
 
Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>
 
Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:
 
<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>
 
Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.
 
Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>
 
Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.
 
Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>


==Graafisia Python käyttöliittymiä==
== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
* [[PyCrust]] on Python Shell-käyttöliittymä.
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[PyShell]] on Python Shell-käyttöliittymä.
* [[Ansible]]
* [[PyPE]] on koodimuokkain.
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[Spe]] [http://pythonide.stani.be/] on Python koodimuokkain.
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut


Suurin osa [[Tekstieditori|tekstieditoreista]] sisältää tuen Pythonille.
== Kehitystyökalut ==
* '''[[VS Code]]''' – laaja Python-tuki
* '''[[PyCharm]]'''
* '''[[Geany]]'''
* '''[[Kate]]''', '''[[Gedit]]''', '''[[Mousepad]]'''
* '''[[IDLE]]''' – Pythonin mukana tuleva editori


== Katso myös ==
== Katso myös ==
*[[Perl]]
* [[Perl]]
*[[Ruby]]
* [[Ruby]]
*[[CUDA]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]


==Aiheesta muualla==
== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:fi:Python|Python-artikkeli Wikipediassa]]
* [https://www.python.org/ www.python.org]
*[https://ohjelmointi-24.mooc.fi Ilmainen Python 3 -verkkokurssi]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
*[http://www.it.lut.fi/kurssit/08-09/CT20A0200/materiaali/Python_opas_2008.pdf Lappeenrannan teknillisen yliopiston Python-opas]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=python Ohjelmointiputkan Python-opas]
* [https://realpython.com/ realpython.com]
*[http://www.ibiblio.org/pub/multimedia/video/obp/IntroducingPython.mpg Pythonin esittelyvideo]
*[http://www.diveintopython.org/ Dive Into Python] -kirja, luettavissa verkossa
*[https://automatetheboringstuff.com/ Automate The Boring Stuff] Toinen verkossa ilmaiseksi luettava Python-kirja
*[https://opensource.com/article/19/4/managing-python-packages Opas lisäkirjstojen ja pakettien hallinnasta Pythonissa]


{{Ohjelmointikielet}}
{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Versio 8. tammikuuta 2026 kello 11.53

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.
Python

Paradigma oliopohjainen
Tyypitys vahva, staattinen
Evaluointitapa innokas
Suoritusmalli tulkattava
Muistinhallinta automaattinen
Tekijä(t) Python Software Foundation
Kehittäjä(t) Guido van Rossum
Ensijulkaisu 0.9.0 / helmmikuuta 1991
Vakaa versio 3.10.4  / 24. maaliskuuta 2022
Kehitysversio 3.11.0a6  / 7. maaliskuuta 2022
Tyyppi ohjelmointikieli, kehitystyökalut
Lisenssi GPL [1]
Kotisivu python.org
Lähdekoodi github.com/python

Python on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli, joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin, tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen kehittäjä on Guido van Rossum.

Ominaisuudet

  • Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
  • Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
  • Laaja standardikirjasto
  • Selkeä syntaksi ja luettavuus
  • Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
  • Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

Python Linuxissa

Asennus

Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

Debian/Ubuntu
sudo apt install python3 python3-pip
Fedora
sudo dnf install python3 python3-pip
Arch Linux
sudo pacman -S python python-pip

Python-tulkin käyttö

Interaktiivinen tulkki: 

python3
>>> print("Hei Linux.fi!")

Python-tiedoston suorittaminen: 

#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet. 

chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py

Standardikirjasto

Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:

  • os – käyttöjärjestelmätoiminnot
  • sys – tulkin asetukset ja argumentit
  • pathlib – tiedostopolut oliopohjaisesti
  • subprocess – ulkoisten komentojen suorittaminen
  • json – JSON-tiedostojen käsittely
  • argparse – komentoriviparametrit
  • logging – lokitus
  • venv – virtuaaliympäristöt

Suositut lisäkirjastot

  • requests – HTTP-kyselyt
  • numpy, scipy – numeerinen laskenta
  • pandas – taulukkomuotoinen data
  • matplotlib, seaborn – visualisointi
  • pytest – testaus
  • pygame – peliohjelmointi
  • PyQt, GTK (PyGObject) – graafiset käyttöliittymät
  • pytorch, tensorflow – koneoppiminen

Suositut graafiset käyttöliittymät

Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla. Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:

  • GTK (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
 natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
  • Qt (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
 soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
  • Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
 helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
  • customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
 nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
  • Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
 (Linux, Windows, Android, iOS).
  • wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
 useilla alustoilla.
  • Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
 soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
  • LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
 yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja 
 prototyyppeihin.
  • Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
 web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
 HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
 komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista tai Pythonin pakettivarastosta (PyPI).

Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö

Virtuaaliympäristö (virtual environment, venv) on Pythonin työkalu, jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:

  • Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää
 eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
  • Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja
 (esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
  • Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
 tarkasti (esim. requirements.txt), mikä helpottaa kehitystä ja 
 julkaisemista.
  • Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
 kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin 
 komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla:: 

python3 -m venv venv

Tämä luo hakemiston venv, joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja: 

source venv/bin/activate

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi (esimerkiksi (venv)), ja kaikki pip-asennukset kohdistuvat vain tähän ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla: 

deactivate

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi venv) lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten .gitignore-tiedostoon.

Esimmerkki .gitignore-tiedostosta. 

venv/
__pycache__/

Python Linux-järjestelmätyökaluissa

Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:

  • Ansible
  • Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
  • GNOME- ja KDE-projektien apuohjelmat
  • Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

Kehitystyökalut

Katso myös

Aiheesta muualla

v • k • m
Ohjelmointikielet
 Käännettävät  Assembly | C | C++ | Go | Haxe | Haskell | Java | Pascal
 Tulkattavat  Python | Perl | PHP | Ruby
 -skriptikielet  Lua | Bash
 GPGPU  OpenCL
 muut  GLSL
Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Python&oldid=58994”