Ero sivun ”WLAN-kortit” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
61 merkkiä poistettu ,  9. tammikuuta 2009
selkeytystä
p (→‎Realtek: rtl8187b)
(selkeytystä)
Rivi 1: Rivi 1:
Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laitteen sisältämä WLAN-piirisarja ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.  
Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laite (eli käytännössä sisältämä WLAN-piirisarja) ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.  


==Toimivuus==
==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama WLAN-piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta yleensä piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.


Kannattaa huomioida, että joskus samalla kaupallisella nimellä markkinoidaan useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Versioiden eron (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin eron) näkee usein esimerkiksi pienestä <tt>v1</tt>- tai <tt>v2</tt>-merkinnästä pakkauksen kyljessä tai verkkokaupan selosteessa. Epävarmassa tapauksessa kannattaa usein jättää kortti ostamatta. Tieto tällaisesta korttimallista löytyy usein erilaisista piirisarjakohtaisista yhteensopivuuslistoista.  
===Piirisarjan selvittäminen===
Kannattaa huomioida, että saman kaupallisen nimen alla saatetaan usein markkinoida useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Eri piirisarjoilla toimitettavien versioiden ero (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin ero) selviää ennen ostoa usein vain paketin sarjanumerosta tai pienestä merkinnästä pakkauksen kyljessä, kuten <tt>v.1</tt>, <tt>rev E</tt>, <tt>rev 3b</tt> ym.  


Kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai PC Card -tunnuksesta ([[komentorivi]]komennot <tt>[[lspci]]</tt> (''PCI ja CardBus eli PC Card eli PCMCIA'') ja <tt>[[lsusb]]</tt> (''USB'') ja <tt>[[cardctl]]</tt> (''Cardbus'')), jota myös itse ajuri käyttää piirisarjan tunnistamiseen. Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain netin hakukoneessa.
Saadun merkinnän tai sarjanumeron merkityksen voi yrittää selvittää esimerkiksi jollakin netin hakukoneella tai erilaisista listoista. Epävarmassa tapauksessa kannattaa kortti yleensä jättää ostamatta.


Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin valmistamia WLAN-piirejä pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet piiriensä ajurit [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa.
Koneeseen liitetyn kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai CardBus-tunnuksesta. Sen saa selville esimerkiksi [[komentorivi]]komennoilla
 
*<tt>[[lspci]]</tt> (PCI ja CardBus/PC Card/PCMCIA)
Jos piirisarjalle ei löydy Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.
*<tt>[[lsusb]]</tt> (USB)
*<tt>[[cardctl]]</tt> (CardBus))
Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain hakukoneessa.


==Ajurien asentaminen==
==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.


Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava erikseen. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).  
Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava itse. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).  


Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
Jos piirisarjalle ei löydy toimivaa Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.


==Piirisarjat==
==Piirisarjat==
4 316

muokkausta

Navigointivalikko