Ero sivun ”DHCP” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
53 merkkiä poistettu ,  16. joulukuuta 2007
p
siistintää (vaatisi enemmän)
p (→‎Lähteet: ennemmin näin)
p (siistintää (vaatisi enemmän))
Rivi 1: Rivi 1:
==== Lyhyesti ====
DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna
DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna
  dhclient eth0
  dhclient eth0
Rivi 9: Rivi 7:
Huomaa että tuolla kullekin verkkokortille saa olla vain yksi iface-alkuinen rivi.  
Huomaa että tuolla kullekin verkkokortille saa olla vain yksi iface-alkuinen rivi.  


==== DHCP yleisesti ====
== DHCP yleisesti ==


DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.  
DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.  
Rivi 17: Rivi 15:
Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi.
Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi.


==== DHCPD ====
== DHCPD ==


DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).  
DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).  
Rivi 29: Rivi 27:
Dhcpd:n käyttämät tiedostot ovat ''dhcpd.conf'', ''dhcpd.leases(~)'' ja ''dhcpd.pid'' joista .conf sisältää käyttäjän tekemät määrittelyt. Palvelu tallettaa leaset ja niiden kestoajat ''dhcpd.leases(~)''-tiedostoon. Myös komentoriviltä voidaan antaa parametrejä. Ajettavan binäärin nimi on '''dhcpd'''.
Dhcpd:n käyttämät tiedostot ovat ''dhcpd.conf'', ''dhcpd.leases(~)'' ja ''dhcpd.pid'' joista .conf sisältää käyttäjän tekemät määrittelyt. Palvelu tallettaa leaset ja niiden kestoajat ''dhcpd.leases(~)''-tiedostoon. Myös komentoriviltä voidaan antaa parametrejä. Ajettavan binäärin nimi on '''dhcpd'''.


== komentorivioptiot ==
== Komentorivioptiot ==
Kuunneltavat interfacet voi asettaa komentoriviltä kirjoittamalla niiden nimet komennon perään (esim: '''dhcpd''' ''eth0''). Mikäli interfaceja ei ole listattu, kuunnellaan kaikkia broadcastiin kykeneviä liityntöjä. DHCP-palvelimen standardin mukainen portti on '''67''', mutta senkin voi halutessaan vaihtaa '''-p''' ''port'':llä. Komentoriviltä voi myös määrittää manuaalisesti asetustiedoston sijainnin ('''-cf''' ''config-file''), leasetiedoston ('''-lf''' ''lease-file'') ja dhcpd-prosessin ID:n sisältävän tiedoston ('''-pf''' ''pid-file'').  
Kuunneltavat interfacet voi asettaa komentoriviltä kirjoittamalla niiden nimet komennon perään (esim: '''dhcpd''' ''eth0''). Mikäli interfaceja ei ole listattu, kuunnellaan kaikkia broadcastiin kykeneviä liityntöjä. DHCP-palvelimen standardin mukainen portti on '''67''', mutta senkin voi halutessaan vaihtaa '''-p''' ''port'':llä. Komentoriviltä voi myös määrittää manuaalisesti asetustiedoston sijainnin ('''-cf''' ''config-file''), leasetiedoston ('''-lf''' ''lease-file'') ja dhcpd-prosessin ID:n sisältävän tiedoston ('''-pf''' ''pid-file'').  


Rivi 58: Rivi 56:
</code>
</code>


==== DHCP-client ====
== DHCP-client ==


DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.  
DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.  
Rivi 66: Rivi 64:
''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.
''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.


==== Linkkejä ====
== Linkkejä ==
* http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol
* http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol
* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/
* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/
==Katso myös==
*[[wikipedia:fi:DHCP|DHCP:stä lisää Wikipediassa]]
*[[wikipedia:fi:DHCP|DHCP:stä lisää Wikipediassa]]


[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Navigointivalikko