Ero sivun ”MP3” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{perustietoa}} | {{perustietoa}} | ||
MP3 (MPEG-1 Audio Layer 3) on erittäin suosittu häviöllinen tapa pakata ääntä. Se | {{Tiedostomuodot | ||
| nimi = MP3 | |||
| logo = | |||
| logoteksti = | |||
| kehittäjä = Fraunhofer-instituutti | |||
| säiliönmuoto = mp3 tai MPEG-1 | |||
| tiedostopääte = .mp3 | |||
| mediatyyppi = audio/mp3 | |||
| koodekki = MPEG-1 Audio Layer 3 | |||
| lisenssi = patentti rauennut | |||
| kotisivu = [https://www.iis.fraunhofer.de/en/ff/amm/consumer-electronics/mp3.html iis.fraunhofer.de/en/ff/amm/consumer-electronics/] | |||
| avoinkoodi = | |||
}} | |||
'''MP3''' (MPEG-1 Audio Layer 3) on erittäin suosittu häviöllinen tapa pakata ääntä. Se oli erityisesti Yhdysvalloissa raskaasti patentoitu ja siksi sitä ei vakiona tuettu läheskään kaikissa [[Jakelu|Linux-jakeluissa]]. Vapaa, patentoimaton vaihtoehto MP3:lle oli [[Ogg Vorbis]]. | |||
MP3-tiedostoja voidaan pakata ja purkaa esimerkiksi [[Lame]]lla. | {{Vinkki|MP3 patenttien vanheneminen huhtikuussa 2017 on poistanut tarpeen "non-free" (epävapaiden) pakettivarastojen käyttämiselle MP3-tuen saamiseksi useimpiin nykyaikaisiin jakeluihin, mikä yksinkertaistaa käyttökokemusta huomattavasti.}} | ||
== Laatu (Bitrate) ja Pakkaus == | |||
* Kappaleiden laatu määritellään bitratella (bittinopeudella), joka mitataan yksikössä kbps (kilobittiä sekunnissa). Esimerkiksi 128 kbps heikompi laatu ja pienempi koko tai 320 kbps korkea laatu ja suurempi koko. | |||
* Pakkaus perustuu psykoakustiseen malliin, joka poistaa ihmiskorvalle huonommin kuuluvia ääniä. | |||
* MP3-tiedostoja voidaan pakata ja purkaa esimerkiksi [[Lame]]lla. | |||
== MP3-tiedostojen käsittely Linuxissa == | |||
Useimmat nykyaikaiset Linux-jakelut, kuten [[Ubuntu]], [[Fedora]] ja [[openSUSE]], sisältävät nykyään MP3-tuen suoraan tai tarjoavat sen helposti asennettavaksi järjestelmän omista ohjelmalähteistä. | |||
1. '''Toisto ja Medianhallinta''' | |||
* [[VLC]] Media Player: Tämä on usein helpoin valinta. VLC tukee MP3:a suoraan asennuksen jälkeen lähes kaikilla alustoilla, mukaan lukien Linux. | |||
* [[Rhythmbox]] (GNOME): GNOME-ympäristön oletussoitin. Tukee usein MP3:a, mutta saattaa tarvita GStreamer-koodekkipaketteja vanhemmissa tai tiukasti avoimeen lähdekoodiin keskittyvissä jakeluissa. | |||
* [[Clementine]] / [[Strawberry]]: Nämä ovat suosittuja, kattavia musiikinhallintaohjelmia, jotka tukevat MP3:a sekä muiden tiedostomuotojen toistoa ja kirjastonhallintaa. | |||
2. '''Koodaus (MP3-tiedostojen luominen)''' | |||
Linuxissa suosituin ja laadukkain työkalu MP3-tiedostojen luomiseen on [[LAME]] (Lame Ain't an MP3 Encoder). Sitä käytetään usein komentoriviltä tai se on integroitu graafisiin ohjelmiin. | |||
Esimerkki [[WAV]]-tiedoston muuntamisesta MP3:ksi (komentorivi): | |||
<syntaxhighlight lang="bash"> | |||
lame -b 320 oma_kappale.wav oma_kappale.mp3 | |||
</syntaxhighlight> | |||
(Tässä -b 320 asettaa laadun 320 kbps:ään, mikä on korkein laatu MP3:lle.) | |||
3. '''Metatietojen (ID3-tagit) muokkaus''' | |||
Kappaleiden tietojen (esittäjä, nimi, albumi, kansikuva) korjaamiseen käytetään tagieditoreita: | |||
* [[EasyTAG]]: Helppokäyttöinen graafinen editori, joka tukee ID3-tageja ja muita metatietoja. Erittäin suosittu massamuokkaukseen. | |||
* [[Kid3]]: Toinen tehokas ja monipuolinen tagieditori, joka sopii hyvin useiden tiedostojen samanaikaiseen muokkaamiseen ja tukee useita tiedostomuotoja. | |||
4. '''Konvertointi muihin formaatteihin''' | |||
MP3:n konvertointi muihin formaatteihin, kuten [[Ogg Vorbis]] tai [[FLAC]] (häviötön), tapahtuu usein komentoriviohjelmilla tai graafisilla työkaluilla. | |||
* [[FFmpeg:]] Tehokas multimediakehys, jota voidaan käyttää lähes kaikenlaiseen audio- ja videokonversioon. | |||
Esimerkki MP3:n muuntamisesta Ogg Vorbisiksi: | |||
<syntaxhighlight lang="bash"> | |||
ffmpeg -i input.mp3 -acodec libvorbis output.ogg | |||
</syntaxhighlight> | |||
== Jakelukohtaisia ohjeita == | == Jakelukohtaisia ohjeita == | ||
| Rivi 16: | Rivi 68: | ||
*[[wikipedia:fi:MP3|MP3 suomenkielisessä Wikipediassa]] | *[[wikipedia:fi:MP3|MP3 suomenkielisessä Wikipediassa]] | ||
{{Äänitiedostomuodot}} | |||
[[Luokka:Käsitteet]] | [[Luokka:Käsitteet]] | ||
[[Luokka:Multimedia]] | [[Luokka:Multimedia]] | ||
Nykyinen versio 7. marraskuuta 2025 kello 01.56
| MP3 | |
|---|---|
| Kehittäjä(t) | Fraunhofer-instituutti |
| Säiliömuoto | mp3 tai MPEG-1 |
| Tiedostopääte | .mp3 |
| Mediatyyppi | audio/mp3 |
| Koodekki | MPEG-1 Audio Layer 3 |
| Lisenssi | patentti rauennut |
| Kotisivu | iis.fraunhofer.de/en/ff/amm/consumer-electronics/ |
MP3 (MPEG-1 Audio Layer 3) on erittäin suosittu häviöllinen tapa pakata ääntä. Se oli erityisesti Yhdysvalloissa raskaasti patentoitu ja siksi sitä ei vakiona tuettu läheskään kaikissa Linux-jakeluissa. Vapaa, patentoimaton vaihtoehto MP3:lle oli Ogg Vorbis.
Laatu (Bitrate) ja Pakkaus
[muokkaa]- Kappaleiden laatu määritellään bitratella (bittinopeudella), joka mitataan yksikössä kbps (kilobittiä sekunnissa). Esimerkiksi 128 kbps heikompi laatu ja pienempi koko tai 320 kbps korkea laatu ja suurempi koko.
- Pakkaus perustuu psykoakustiseen malliin, joka poistaa ihmiskorvalle huonommin kuuluvia ääniä.
- MP3-tiedostoja voidaan pakata ja purkaa esimerkiksi Lamella.
MP3-tiedostojen käsittely Linuxissa
[muokkaa]Useimmat nykyaikaiset Linux-jakelut, kuten Ubuntu, Fedora ja openSUSE, sisältävät nykyään MP3-tuen suoraan tai tarjoavat sen helposti asennettavaksi järjestelmän omista ohjelmalähteistä.
1. Toisto ja Medianhallinta
- VLC Media Player: Tämä on usein helpoin valinta. VLC tukee MP3:a suoraan asennuksen jälkeen lähes kaikilla alustoilla, mukaan lukien Linux.
- Rhythmbox (GNOME): GNOME-ympäristön oletussoitin. Tukee usein MP3:a, mutta saattaa tarvita GStreamer-koodekkipaketteja vanhemmissa tai tiukasti avoimeen lähdekoodiin keskittyvissä jakeluissa.
- Clementine / Strawberry: Nämä ovat suosittuja, kattavia musiikinhallintaohjelmia, jotka tukevat MP3:a sekä muiden tiedostomuotojen toistoa ja kirjastonhallintaa.
2. Koodaus (MP3-tiedostojen luominen)
Linuxissa suosituin ja laadukkain työkalu MP3-tiedostojen luomiseen on LAME (Lame Ain't an MP3 Encoder). Sitä käytetään usein komentoriviltä tai se on integroitu graafisiin ohjelmiin.
Esimerkki WAV-tiedoston muuntamisesta MP3:ksi (komentorivi):
lame -b 320 oma_kappale.wav oma_kappale.mp3
(Tässä -b 320 asettaa laadun 320 kbps:ään, mikä on korkein laatu MP3:lle.)
3. Metatietojen (ID3-tagit) muokkaus
Kappaleiden tietojen (esittäjä, nimi, albumi, kansikuva) korjaamiseen käytetään tagieditoreita:
- EasyTAG: Helppokäyttöinen graafinen editori, joka tukee ID3-tageja ja muita metatietoja. Erittäin suosittu massamuokkaukseen.
- Kid3: Toinen tehokas ja monipuolinen tagieditori, joka sopii hyvin useiden tiedostojen samanaikaiseen muokkaamiseen ja tukee useita tiedostomuotoja.
4. Konvertointi muihin formaatteihin
MP3:n konvertointi muihin formaatteihin, kuten Ogg Vorbis tai FLAC (häviötön), tapahtuu usein komentoriviohjelmilla tai graafisilla työkaluilla.
- FFmpeg: Tehokas multimediakehys, jota voidaan käyttää lähes kaikenlaiseen audio- ja videokonversioon.
Esimerkki MP3:n muuntamisesta Ogg Vorbisiksi:
ffmpeg -i input.mp3 -acodec libvorbis output.ogg
Jakelukohtaisia ohjeita
[muokkaa]Seuraavien linkkien takaa löytyy suomenkieliset ohjeet MP3-tuen asentamiseen eri jakeluihin:
Katso myös
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]| Äänitiedostomuodot |
| Häviölliset (compressed) äänitiedostomuodot |
| Vorbis | Opus | Speex | MP3 | AAC | MusePack |
| Häviöttömät (lossless) äänitiedostomuodot |
| Monkey's Audio | LPAC | FLAC | OggFLAC | OptimFROG | WavPack | Wav | Shorten | True Audio | AIFF |