Ero sivun ”Parted” versioiden välillä
p (==Aiheesta muualla==) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Parted on [[GNU]]-projektiin kuuluva tekstipohjainen [[osiointityökalut|osiointityökalu]]. Sen avulla on mahdollista luoda, poistaa, tarkistaa ja kopioida osioita sekä muuttaa valmiiden osioiden kokoa [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmineen]]. Parted tukee tällä hetkellä tiedostojärjestelmiä [[ext2]], [[ext3]], linux-swap, FAT16, FAT32 ja [[reiserfs]]. Tiedostojärjestelmän käsittely edellyttää, että tarvittavat kirjastot/työkalut (kuten libreiserfs) on asennettu järjestelmään. Esimerkiksi [[NTFS]]-tiedostojärjestelmän koon muuttaminen ei onnistu Partedista käsin, vaan siihen on käytettävä joko erillistä [[ntfsresize]]-ohjelmaa ([[ntfsprogs]]) tai esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä toimivia, Partediin pohjautuvia [[GParted]]ia tai [[QTParted]]ia. Parted tukee komentohistoriaa sekä TAB-täydennystä mikäli siihen on käännetty [[readline]]-tuki. | '''Parted''' on [[GNU]]-projektiin kuuluva tekstipohjainen [[osiointityökalut|osiointityökalu]]. Sen avulla on mahdollista luoda, poistaa, tarkistaa ja kopioida osioita sekä muuttaa valmiiden osioiden kokoa [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmineen]]. Parted tukee tällä hetkellä tiedostojärjestelmiä [[ext2]], [[ext3]], linux-swap, FAT16, FAT32 ja [[reiserfs]]. Tiedostojärjestelmän käsittely edellyttää, että tarvittavat kirjastot/työkalut (kuten libreiserfs) on asennettu järjestelmään. Esimerkiksi [[NTFS]]-tiedostojärjestelmän koon muuttaminen ei onnistu Partedista käsin, vaan siihen on käytettävä joko erillistä [[ntfsresize]]-ohjelmaa ([[ntfsprogs]]) tai esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä toimivia, Partediin pohjautuvia [[GParted]]ia tai [[QTParted]]ia. Parted tukee komentohistoriaa sekä TAB-täydennystä mikäli siihen on käännetty [[readline]]-tuki. | ||
==Käyttö== | ==Käyttö== | ||
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Jos kiintolevyn nimeä ei anneta, ryhtyy parted käsittelemään ensimmäistä löytämäänsä kiintolevyä. | Jos kiintolevyn nimeä ei anneta, ryhtyy parted käsittelemään ensimmäistä löytämäänsä kiintolevyä. | ||
Käytettävät komennot ovat samat molemmissa toimintatiloissa. Muutokset astuvat voimaan heti komennon antamisen jälkeen. Esimerkki komentorivikäytöstä: | Käytettävät komennot ovat samat molemmissa toimintatiloissa. Muutokset astuvat voimaan heti komennon antamisen jälkeen. | ||
Esimerkki komentorivikäytöstä: | |||
parted /dev/sdb resize 1 20Gb 40Gb mkfs 2 reiserfs | parted /dev/sdb resize 1 20Gb 40Gb mkfs 2 reiserfs | ||
Tässä määritellään ensin käsiteltävä kiintolevy (/dev/sdb), sitten annetaan komento resize, jolla muutetaan osioiden kokoa. Resizelle annetaan ensimmäisenä valitsimena käsiteltävän osion numero eli 1 ([[Laitetiedostot|laitetiedosto]] /dev/sdb1) ja sitten osion haluttu alkamis- ja loppumispiste gigatavuina. Yksikkönä voidaan käyttää myös esimerkiksi megatavuja (Mb) tai sektorinumeroita. Negatiiviset sijaintiluvut (miinuksella alkavat) tarkoittavat, että sijaintia aletaan aletaan laskea levyn lopusta. Esimerkiksi merkintä ''-1s'' tarkoittaa levyn viimeistä sektoria. Toinen samalla kertaa annettava komento on tiedostojärjestelmiä luova mkfs, jonka käsketään luoda kiintolevyn toiselle osiolle (/dev/sdb2) [[reiserfs]]-tiedostojärjestelmä. | Tässä määritellään ensin käsiteltävä kiintolevy (/dev/sdb), sitten annetaan komento resize, jolla muutetaan osioiden kokoa. Resizelle annetaan ensimmäisenä valitsimena käsiteltävän osion numero eli 1 ([[Laitetiedostot|laitetiedosto]] /dev/sdb1) ja sitten osion haluttu alkamis- ja loppumispiste gigatavuina. Yksikkönä voidaan käyttää myös esimerkiksi megatavuja (Mb) tai sektorinumeroita. Negatiiviset sijaintiluvut (miinuksella alkavat) tarkoittavat, että sijaintia aletaan aletaan laskea levyn lopusta. Esimerkiksi merkintä ''-1s'' tarkoittaa levyn viimeistä sektoria. Toinen samalla kertaa annettava komento on tiedostojärjestelmiä luova mkfs, jonka käsketään luoda kiintolevyn toiselle osiolle (/dev/sdb2) [[reiserfs]]-tiedostojärjestelmä. | ||
Rivi 19: | Rivi 21: | ||
Welcome to GNU Parted! Type 'help' to view a list of commands. | Welcome to GNU Parted! Type 'help' to view a list of commands. | ||
(parted) | (parted) | ||
Antamalla komennon ''help'' saa listan partedissa käytettävistä komennoista. | Antamalla komennon ''help'' saa listan partedissa käytettävistä komennoista. | ||
Yleensä kannattaa ensin antaa komento | |||
print | |||
joka listaa kiintolevyn osiot sekä niiden tiedot. Tuloste saattaisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta: | |||
Model: SAMSUNG SP0411N (ide) | |||
Disk /dev/hda: 40,1GB | |||
Sector size (logical/physical): 512B/512B | |||
Partition Table: msdos | |||
Number Start End Size Type File system Flags | |||
1 32,3kB 20,0GB 20,0GB primary fat32 boot, lba | |||
2 20,0GB 39,7GB 19,7GB extended | |||
6 20,0GB 29,6GB 9541MB logical ext3 | |||
5 29,6GB 39,7GB 10,2GB logical ext3 | |||
4 39,7GB 40,1GB 313MB primary linux-swap | |||
Alussa kerrotaan kiintolevyn malli, laitetiedosto ja koko, yhden sektorin koko (tässä 512 tavua) sekä osiotaulukon tyyppi (lähestulkoon kaikissa PC-koneissa <tt>msdos</tt>). Alla listataan osiot numeroittain ja näytetään niiden alkamis- ja loppumispisteet, koot, osiotyypit, mahdollinen tiedostojärjestelmä sekä asetusliput. Mikäli osioiden alkamis- ja loppumispisteet näkyvät esimerkiksi sektorinumeroina, voi ne muuttaa selkeämpään muotoon komennolla | |||
unit compact | |||
Jos käyttäjä nyt haluaisi vaikkapa pienentää osion numero 1 10 Gt:n kokoiseksi, voisi hän antaa komennon | |||
resize 1 32,3kB 10,0GB | |||
Pienennetyn osion kunnon voi tarkastaa komennolla | |||
check 1 | |||
ja vaikkapa antaa sille uuden nimen ''redmond'' komennolla | |||
name 1 redmond | |||
Tämän jälkeen voisi saatuun tyhjään tilaan luoda uuden [[reiserfs]]-osion komennolla | |||
mkpartfs primary reiserfs 10,0GB 20,0GB | |||
Tehdyt muutokset ja osioiden uudet numerot voi tarkastaa komennolla | |||
print | |||
ja tehdä sen perusteella tarvittavat muutokset [[fstab]]iin sekä käynnistyslataimen (esim. [[GRUB]] tai [[LILO]]) asetuksiin. Partedin voi sulkea komennolla | |||
quit | |||
==Partedin tuntemat komennot== | |||
* '''check''' ''numero'' | * '''check''' ''numero'' | ||
Tekee tietyn numeroiselle osiolle yksinkertaisen tarkistuksen. | Tekee tietyn numeroiselle osiolle yksinkertaisen tarkistuksen. | ||
Rivi 58: | Rivi 92: | ||
* '''version''' | * '''version''' | ||
Näyttää partedin version sekä tekijänoikeustietoa. | Näyttää partedin version sekä tekijänoikeustietoa. | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== |
Nykyinen versio 1. maaliskuuta 2015 kello 03.22
Parted on GNU-projektiin kuuluva tekstipohjainen osiointityökalu. Sen avulla on mahdollista luoda, poistaa, tarkistaa ja kopioida osioita sekä muuttaa valmiiden osioiden kokoa tiedostojärjestelmineen. Parted tukee tällä hetkellä tiedostojärjestelmiä ext2, ext3, linux-swap, FAT16, FAT32 ja reiserfs. Tiedostojärjestelmän käsittely edellyttää, että tarvittavat kirjastot/työkalut (kuten libreiserfs) on asennettu järjestelmään. Esimerkiksi NTFS-tiedostojärjestelmän koon muuttaminen ei onnistu Partedista käsin, vaan siihen on käytettävä joko erillistä ntfsresize-ohjelmaa (ntfsprogs) tai esimerkiksi X:ssä toimivia, Partediin pohjautuvia GPartedia tai QTPartedia. Parted tukee komentohistoriaa sekä TAB-täydennystä mikäli siihen on käännetty readline-tuki.
Käyttö[muokkaa]
Osioiden muokkaus on sallittu vain pääkäyttäjälle, eivätkä muokattavat osiot saa olla liitettyinä. Usein on suositeltavaa muokata osioita esimerkiksi erilliseltä Live-CD:ltä käsin.
Partedia voi käyttää sekä suoraan komentoriviltä että interaktiivisessa tilassa. Kummassakin tapauksessa sille annetaan komentorivioptiona käsiteltävän kiintolevyn nimi. Esimerkiksi
parted /dev/hdc
Jos kiintolevyn nimeä ei anneta, ryhtyy parted käsittelemään ensimmäistä löytämäänsä kiintolevyä.
Käytettävät komennot ovat samat molemmissa toimintatiloissa. Muutokset astuvat voimaan heti komennon antamisen jälkeen.
Esimerkki komentorivikäytöstä:
parted /dev/sdb resize 1 20Gb 40Gb mkfs 2 reiserfs
Tässä määritellään ensin käsiteltävä kiintolevy (/dev/sdb), sitten annetaan komento resize, jolla muutetaan osioiden kokoa. Resizelle annetaan ensimmäisenä valitsimena käsiteltävän osion numero eli 1 (laitetiedosto /dev/sdb1) ja sitten osion haluttu alkamis- ja loppumispiste gigatavuina. Yksikkönä voidaan käyttää myös esimerkiksi megatavuja (Mb) tai sektorinumeroita. Negatiiviset sijaintiluvut (miinuksella alkavat) tarkoittavat, että sijaintia aletaan aletaan laskea levyn lopusta. Esimerkiksi merkintä -1s tarkoittaa levyn viimeistä sektoria. Toinen samalla kertaa annettava komento on tiedostojärjestelmiä luova mkfs, jonka käsketään luoda kiintolevyn toiselle osiolle (/dev/sdb2) reiserfs-tiedostojärjestelmä.
Käynnistettäessä parted interaktiiviseen tilaan esimerkiksi komennolla
parted /dev/hda
tulee vastaan seuraavankaltainen kehote:
GNU Parted 1.8.2 Using /dev/hda Welcome to GNU Parted! Type 'help' to view a list of commands. (parted)
Antamalla komennon help saa listan partedissa käytettävistä komennoista.
Yleensä kannattaa ensin antaa komento
joka listaa kiintolevyn osiot sekä niiden tiedot. Tuloste saattaisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta:
Model: SAMSUNG SP0411N (ide) Disk /dev/hda: 40,1GB Sector size (logical/physical): 512B/512B Partition Table: msdos Number Start End Size Type File system Flags 1 32,3kB 20,0GB 20,0GB primary fat32 boot, lba 2 20,0GB 39,7GB 19,7GB extended 6 20,0GB 29,6GB 9541MB logical ext3 5 29,6GB 39,7GB 10,2GB logical ext3 4 39,7GB 40,1GB 313MB primary linux-swap
Alussa kerrotaan kiintolevyn malli, laitetiedosto ja koko, yhden sektorin koko (tässä 512 tavua) sekä osiotaulukon tyyppi (lähestulkoon kaikissa PC-koneissa msdos). Alla listataan osiot numeroittain ja näytetään niiden alkamis- ja loppumispisteet, koot, osiotyypit, mahdollinen tiedostojärjestelmä sekä asetusliput. Mikäli osioiden alkamis- ja loppumispisteet näkyvät esimerkiksi sektorinumeroina, voi ne muuttaa selkeämpään muotoon komennolla
unit compact
Jos käyttäjä nyt haluaisi vaikkapa pienentää osion numero 1 10 Gt:n kokoiseksi, voisi hän antaa komennon
resize 1 32,3kB 10,0GB
Pienennetyn osion kunnon voi tarkastaa komennolla
check 1
ja vaikkapa antaa sille uuden nimen redmond komennolla
name 1 redmond
Tämän jälkeen voisi saatuun tyhjään tilaan luoda uuden reiserfs-osion komennolla
mkpartfs primary reiserfs 10,0GB 20,0GB
Tehdyt muutokset ja osioiden uudet numerot voi tarkastaa komennolla
ja tehdä sen perusteella tarvittavat muutokset fstabiin sekä käynnistyslataimen (esim. GRUB tai LILO) asetuksiin. Partedin voi sulkea komennolla
quit
Partedin tuntemat komennot[muokkaa]
- check numero
Tekee tietyn numeroiselle osiolle yksinkertaisen tarkistuksen.
- cp [lähdekiintolevy] lähdeosionumero kohdeosionumero
Kopioi tietyn osion sisältämän tiedostojärjestelmän toiselle osiolle. Kohdeosion mahdollinen alkuperäinen tiedostojärjestelmä tuhoutuu.
- help [komento]
Listaa käytettävissä olevat komennot tai tulostaa ohjeen tietylle komennolle.
- mklabel,mktable osiotaulukon_tyyppi
Luo levylle tietyntyyppisen tyhjän osiotaulukon. Jos ajoit komennon vahingossa, voit käyttää rescue-komentoa alkuperäisten osiotietojen palauttamiseen. Käytettävissä olevat osiotaulukkotyypit ovat bsd, loop (suora levynkäsittely), gpt, mac, msdos, pc98 ja sun. Käytännössä kaikilla PC-koneilla on käytössä msdos-tyyppi.
- mkfs numero tiedostojärjestelmän_tyyppi
Luo osiolle tiedostojärjestelmän.
- mkpart osiotyyppi alkupiste loppupiste
Luo uuden osion alkupisteen ja loppupisteen välille. Osiotyyppi on yleensä primary (ensiöosio), jollaisia voi msdos-tyyppistä osiotaulukkoa käytettäessä olla levyllä korkeintaan neljä kappaletta. Osioiden lukumäärän rajoitusta voi msdos- ja dvh-tyyppisiä osiotaulukkoja käyttäessä kiertää extended- ja logical-tyypisillä osioilla. Tällöin luodaan ensin yksi extended-osio ja sen alle haluttu määrä logical-tyyppisiä osioita.
- mkpartfs osiotyyppi tiedostojärjestelmän_tyyppi alkupiste loppupiste
Luo samalla kertaa sekä osion että tiedostojärjestelmän.
- move numero alkupiste loppupiste
Siirtää osion alku- ja loppupisteiden väliseen kohtaan. Osion uusi ja vanha sijainti eivät voi mennä päällekkäin. Kohdealueen on oltava tyhjä.
- name numero nimi
Antaa osiolle nimen.
Listaa kiintolevyn osiot ja niiden tiedot tai muuta informaatiota, kuten käytettävissä olevat kiintolevyt (valitsin devices).
- quit
Sulkee Partedin.
- rescue alkupiste loppupiste
Pelastaa suurinpiirtein tietyllä välillä sijainneen (esimerkiksi vahingossa poistetun) osion.
- resize numero loppupiste alkupiste
Muuttaa osion ja sen tiedostojärjestelmän kokoa. Tiedostojärjestelmän koon muuttaminen edellyttää, että järjestelmästä löytyy siihen sopiva ohjelmisto ja että tälle ohjelmistolle on parted-tuki.
- rm 'numero'
Poistaa osion. msdos-tyylistä osiotaulukkoa käytettäessä kaikkien poistetun osion perässä sijaitsevien osioiden numero pienenee yhdellä, mikä saattaa edellyttää muutoksia fstabiin sekä käynnistyslataimen asetuksiin.
- select 'laitetiedosto'
Valitsee muokattavan kiintolevyn, esimerkiksi /dev/sde.
- set 'numero' 'lippu' 'lipun_tila'
Asettaa valitulle osiolle tietyn toimintolipun. Vaihtoehtoja ovat boot eli käynnistykseen käytettävä osio, lba joka kertoo DOS-pohjaisille järjestelmille osion olevan lineaarisessa eli LBA-tilassa, root ja swap, joita käytetään Mac-tyylisen osiotaulukon kanssa kertomaan osion oleva joko juuri- tai swap-osio, hidden joka piilottaa osion Microsoftin käyttöjärjestelmiltä, raid joka kertoo osion käyttävän ohjelmistopohjaista RAIDia, LVM joka kertoo osion käyttävän LVM:ää sekä PALO ja PREP jotka mahdollistavat osion käytön PALO- tai PReP-tyylisten käynnistyslatainten kanssa. Tietyn lipun tila voi olla joko on tai off.
- toggle [numero [lippu]]
Kytkee valitun osion tietyn lipun päälle tai pois
- unit yksikkö
Määritetään tulosteissa oletuksena käytettävä yksikkö. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat s eli sektori (sektorien koko vaihtelee ollen yleensä 512 tavua), B eli tavu, kB eli kilotavu, MB eli megatavu, GB eli gigatavu, TB eli teratavu, % eli prosenttimäärä (0-100), cyl ja chs jotka liittyvät sylinterimääriin sekä compact jolloin ohjelma itse määrittää sopivan yksikön oletuksen ollessa megatavu.
- version
Näyttää partedin version sekä tekijänoikeustietoa.