Ero sivun ”VirtualBox” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
813 merkkiä poistettu ,  28. huhtikuuta 2024
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 11: Rivi 11:
'''Oracle VM VirtualBox''' (aiemmin '''Sun VirtualBox''', '''Sun xVM VirtualBox''' ja '''Innotek VirtualBox''') on alun perin saksalaisen InnoTek GmbH:n kehittämä virtualisointiohjelmisto, jota [[Oracle]] nykyään kehittää ostettuaan InnoTekin ostaneen [[Sun Microsystems|Sunin]]. VirtualBoxin avoimen lähdekoodin versio (''VirtualBox OSE'') löytyy nykyisellään useimpien [[jakelu]]iden pakettivarastoista ja on varsin käyttökelpoinen, varsinkin erikseen noudettavan virtualisoituun käyttöjärjestelmään asennettavan "VirtualBox Guest Additions"-ohjelmiston kanssa. VirtualBox soveltuu sekä työpöytävirtualisointiin että palvelinkäyttöön. Siihen on saatavilla erilaisia käyttöliittymiä eri tarkoituksia varten: työpöytäkäyttöön soveltuvan Qt-käyttöliittymän lisäksi löytyy [[framebuffer]]ia käyttävä <tt>VBoxSDL</tt> ja <tt>VBoxHeadless</tt>, joka ei tarjoa paikallista konsolia virtuaalikoneeseen ollenkaan. Suljetun lähdekoodin versiossa on tarjolla myös <tt>VBoxRDP</tt>, joka tarjoaa [[RDP]]-konsolin verkon yli käytettäväksi.
'''Oracle VM VirtualBox''' (aiemmin '''Sun VirtualBox''', '''Sun xVM VirtualBox''' ja '''Innotek VirtualBox''') on alun perin saksalaisen InnoTek GmbH:n kehittämä virtualisointiohjelmisto, jota [[Oracle]] nykyään kehittää ostettuaan InnoTekin ostaneen [[Sun Microsystems|Sunin]]. VirtualBoxin avoimen lähdekoodin versio (''VirtualBox OSE'') löytyy nykyisellään useimpien [[jakelu]]iden pakettivarastoista ja on varsin käyttökelpoinen, varsinkin erikseen noudettavan virtualisoituun käyttöjärjestelmään asennettavan "VirtualBox Guest Additions"-ohjelmiston kanssa. VirtualBox soveltuu sekä työpöytävirtualisointiin että palvelinkäyttöön. Siihen on saatavilla erilaisia käyttöliittymiä eri tarkoituksia varten: työpöytäkäyttöön soveltuvan Qt-käyttöliittymän lisäksi löytyy [[framebuffer]]ia käyttävä <tt>VBoxSDL</tt> ja <tt>VBoxHeadless</tt>, joka ei tarjoa paikallista konsolia virtuaalikoneeseen ollenkaan. Suljetun lähdekoodin versiossa on tarjolla myös <tt>VBoxRDP</tt>, joka tarjoaa [[RDP]]-konsolin verkon yli käytettäväksi.


==Mitä on virtualisointi?==
Virtualisoinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella (host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi Microsoft Word -ohjelmaa on mahdollista käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.


Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3D-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen USB-laitteet.
Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3D-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen USB-laitteet.
Rivi 42: Rivi 40:
{{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}
{{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}
[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]
[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]
[[Luokka:Virtualisointi]]
334

muokkausta

Navigointivalikko