Sarjaterminaali - Muutoshistoria

Pb: Luokka:Ohjeet

2008-11-21T10:57:19Z

Luokka:Ohjeet

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2008 kello 13.57
Rivi 70:		Rivi 70:
	[[Luokka:Etäkäyttö]]		[[Luokka:Etäkäyttö]]
	[[Luokka:Laitteisto]]		[[Luokka:Laitteisto]]
			[[Luokka:Ohjeet]]

Pb: Luokka:Laitteisto + wikilinkitystä

2008-11-21T10:22:06Z

Luokka:Laitteisto + wikilinkitystä

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2008 kello 13.22
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Sarjaterminaali''' eli ~~'''~~pääte~~'''~~ on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X Window System\|X]]:n tai [[kernel\|ytimen]] kanssa.		'''Sarjaterminaali''' eli sarja[[pääte]] on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X Window System\|X]]:n tai [[kernel\|ytimen]] kanssa.

	Tässä artikkelissa käsitellään tekstipäätteitä. On myös graafisia sarjapäätteitä, kuten [[wikipedia:Tektronix 4014\|Tektronix 4014]] ja sen seuraajat, sekä [[X-pääte\|X-päätteitä]], joilla voi ajaa tavallisia graafisia istuntoja.		Tässä artikkelissa käsitellään tekstipäätteitä. On myös graafisia sarjapäätteitä, kuten [[wikipedia:Tektronix 4014\|Tektronix 4014]] ja sen seuraajat, sekä [[X-pääte\|X-päätteitä]], joilla voi ajaa tavallisia graafisia istuntoja.
Rivi 62:		Rivi 62:

	==Katso myös==		==Katso myös==
			*[[Pääte]]
	*[[Terminaaliemulaattori]]		*[[Terminaaliemulaattori]]
	*[[Konsoli]]		*[[Konsoli]]
Rivi 68:		Rivi 69:
	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]
	[[Luokka:Etäkäyttö]]		[[Luokka:Etäkäyttö]]
			[[Luokka:Laitteisto]]

Pb: Luokka:Etäkäyttö

2008-11-13T14:09:15Z

Luokka:Etäkäyttö

← Vanhempi versio		Versio 13. marraskuuta 2008 kello 17.09
Rivi 67:		Rivi 67:

	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]
			[[Luokka:Etäkäyttö]]

Maakuth: linkin ehjäys

2008-07-06T10:58:42Z

linkin ehjäys

← Vanhempi versio		Versio 6. heinäkuuta 2008 kello 13.58
Rivi 5:		Rivi 5:
	==Johdanto==		==Johdanto==
	===Mikä on pääte?===		===Mikä on pääte?===
	Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[~~modemi~~]]en välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.		Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[modeemi]]en välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.

	===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===		===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===

LP: vrt graafiset päätteet; tekstisovellukset päätteellä

2008-03-11T08:48:24Z

vrt graafiset päätteet; tekstisovellukset päätteellä

← Vanhempi versio		Versio 11. maaliskuuta 2008 kello 11.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Sarjaterminaali''' eli '''pääte''' on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X]]:n tai [[kernel\|ytimen]] kanssa.		'''Sarjaterminaali''' eli '''pääte''' on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X Window System\|X]]:n tai [[kernel\|ytimen]] kanssa.

			Tässä artikkelissa käsitellään tekstipäätteitä. On myös graafisia sarjapäätteitä, kuten [[wikipedia:Tektronix 4014\|Tektronix 4014]] ja sen seuraajat, sekä [[X-pääte\|X-päätteitä]], joilla voi ajaa tavallisia graafisia istuntoja.

	==Johdanto==		==Johdanto==
Rivi 6:		Rivi 8:

	===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===		===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===

	Jos koneen [[konsoli]] lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).		Jos koneen [[konsoli]] lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).

Rivi 11:		Rivi 14:

	Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM\|ROM]]-[[wikipedia:boot monitor\|monitorista]]'') lähtien.		Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM\|ROM]]-[[wikipedia:boot monitor\|monitorista]]'') lähtien.

			Päättellä voi toki ajaa [[komentorivi]]- ja tekstipohjaisia ohjelmia, joten se toimii varakoneena myös esimerkiksi tavallisiin ylläpitotehtäviin (jollei niihin käytä graafisia työkaluja), sähköpostin lukemiseen, [[tekstieditori\|tekstieditoreiden]] käyttöön jne.

	==Päätteen asentaminen==		==Päätteen asentaminen==

LP: /* Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla? */ w:konsoli; w:boot monitor

2008-03-07T13:07:03Z

Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?: w:konsoli; w:boot monitor

← Vanhempi versio		Versio 7. maaliskuuta 2008 kello 16.07
Rivi 6:		Rivi 6:

	===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===		===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===
	Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).		Jos koneen [[konsoli]] lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).

	Tilanne on toinen, jos itse [[kernel\|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon.		Tilanne on toinen, jos itse [[kernel\|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon.

	Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM\|ROM]]-monitorista'') lähtien.		Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM\|ROM]]-[[wikipedia:boot monitor\|monitorista]]'') lähtien.

	==Päätteen asentaminen==		==Päätteen asentaminen==
	===Ensimmäinen yhteys===		===Ensimmäinen yhteys===

LP: sarjaterminaali eli pääte: suomennosta, muuta pientä

2008-02-04T23:07:33Z

sarjaterminaali eli pääte: suomennosta, muuta pientä

Pb: /* Mikä on sarjaterminaali? */ wikilinkki

2007-10-06T13:33:17Z

Mikä on sarjaterminaali?: wikilinkki

← Vanhempi versio		Versio 6. lokakuuta 2007 kello 16.33
Rivi 3:		Rivi 3:
	==Johdanto==		==Johdanto==
	===Mikä on sarjaterminaali?===		===Mikä on sarjaterminaali?===
	Sarjaterminaali on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Sarjaterminaali toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset sarjaterminaalit eli päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia. Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida sarjaterminaalia sopivalla ohjelmistolla, esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.		Sarjaterminaali on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Sarjaterminaali toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset sarjaterminaalit eli [[pääte\|päätteet]] eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia. Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida sarjaterminaalia sopivalla ohjelmistolla, esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.

	===Mitä hyötyä sarjaterminaalista voisi nykyään olla?===		===Mitä hyötyä sarjaterminaalista voisi nykyään olla?===
	Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, sarjaterminaali antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).		Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, sarjaterminaali antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).

Pb (23. syyskuuta 2007 kello 01.57)

2007-09-23T01:57:18Z

Heikki (15. elokuuta 2007 kello 10.30)

2007-08-15T10:30:28Z

← Vanhempi versio		Versio 15. elokuuta 2007 kello 13.30
Rivi 35:		Rivi 35:
	Jos terminaalin ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.		Jos terminaalin ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.

	==Kirjautumiskehote pysyväksi==		===Kirjautumiskehote pysyväksi===
	~~Edelläkuvatulla~~ tavalla sarjaterminaalin kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös virtuaalikonsoliin kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla.		Edellä kuvatulla tavalla sarjaterminaalin kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös virtuaalikonsoliin kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/inittab</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä asetustiedostoja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:
	~~Editoidaan~~ tiedostoa /etc/inittab, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä asetustiedostoja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:

	c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux		c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux
	Ne ~~antavat login-kehotteet~~ virtuaalikonsoleihin. Lisätään ~~perään~~ rivi:		Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi:
			s1:2345:respawn:/sbin/agetty -L -f /etc/issue.serial 9600 tts/0 ansi
	s1:2345:respawn:/sbin/agetty -L -f /etc/issue.serial 9600 tts/0 ansi		Agettyn parametrit ovat samat kuin edellisessä kappaleessa sävelletyt. Tallennetaan ja käsketään [[init]]in lukea inittab:
	Agettyn parametrit ovat samat kuin edellisessä kappaleessa sävelletyt. Tallennetaan ja käsketään init~~:ä lukemaan~~ inittab:		telinit q
			Lisäksi tiedosto <tt>/etc/ioctl.save</tt> pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa.
	telinit q
	Lisäksi /etc/ioctl.save ~~tiedosto~~ pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa.		Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos sarjaterminaalilta haluaa kirjautua sisään pääkäyttäjänä (root), pitää kyseinen sarjaportti lisätä <tt>/etc/securetty</tt>-tiedostoon.
	Nyt init pitää huolen, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos sarjaterminaalilta haluaa kirjautua sisään ~~roottina~~, pitää kyseinen sarjaportti lisätä /etc/securetty tiedostoon.
	~~Jotain kuitenkin vielä puuttuu.~~		==Ytimen viestit==
	~~Kernelin~~ viestit		Ytimen viestit eivät vielä tule sarjaterminaaliin. Jotta näin tapahtuisi, ytimeen pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" -tuki. Lisäksi sille pitää antaa seuraavat parametrit käynnistyksen yhteydessä (kts. [[Grub]]):
	~~Kernelin~~ viestit eivät vielä tule sarjaterminaaliin. ~~Kerneliin~~ pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" tuki. Lisäksi ~~kernelille~~ pitää antaa seuraavat parametrit:		console=ttyS0,9600n8 console=tty0
			Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa <tt>ttyS0</tt> on sarjaterminaali, ja sen pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none -asetusta ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, <tt>tty0</tt>, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. Ytimen viestit tulevat siis sekä virtuaalikonsoliin että sarjaterminaaliin.
	console=ttyS0,9600n8 console=tty0
			==Vuonohjaus==
	Niillä kerrotaan ~~kernelille~~, että sarjaportissa ttyS0 on sarjaterminaali, ja pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, tty0, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. ~~Kernelin~~ viestit tulevat siis ~~molempiin~~.		Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä.
	~~Lisätietoja~~
	Vuonohjaus		Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.
	Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF ja XON komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä.
	Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.		[[Luokka:Järjestelmä]]

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2008 kello 02.07
Rivi 1:		Rivi 1:
	Sarjaterminaali on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X]]:n tai [[kernel\|ytimen]] kanssa.		'''Sarjaterminaali''' eli '''pääte''' on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X]]:n tai [[kernel\|ytimen]] kanssa.

	==Johdanto==		==Johdanto==
	===Mikä on ~~sarjaterminaali~~?===		===Mikä on pääte?===
	~~Sarjaterminaali~~ on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. ~~Sarjaterminaali~~ toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset ~~sarjaterminaalit eli [[pääte\|~~päätteet]] eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia. Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida ~~sarjaterminaalia~~ sopivalla ohjelmistolla, esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.		Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[modemi]]en välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.

	===Mitä hyötyä ~~sarjaterminaalista~~ voisi nykyään olla?===		===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?===
	Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, ~~sarjaterminaali~~ antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).		Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]).

	Tilanne on toinen, jos itse [[kernel\|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin ~~jotain~~ tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut ~~käynnissä~~, joten ilmoitukset eivät edes näy. ~~Kernel voi~~ tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, ~~jolloin ne näkyvät sarjaterminaalissa~~. Jos ~~sarjaterminaali~~ onkin tavallinen PC, voi ~~terminaaliemulaattorista~~ tallentaa ~~näkymän~~ suoraan tiedostoon.		Tilanne on toinen, jos itse [[kernel\|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon.

	Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä ~~sarjaterminaaliin~~, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat ~~sarjaterminaalia~~ jo käynnistyksen alusta (BIOSista) lähtien.		Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM\|ROM]]-monitorista'') lähtien.

	==~~Sarjaterminaalin~~ asentaminen==		==Päätteen asentaminen==
	===Ensimmäinen yhteys===		===Ensimmäinen yhteys===
	Oletetaan, että ~~sarjaterminaalin~~ virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää.		Oletetaan, että päätteen virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää.

	~~Sarjaterminaalina~~ toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix. Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu.		Päätteenä toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix (tai Linux ja [[minicom]]). Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu.

	Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä hoitamaan kirjautumiskehote ~~sarjaterminaalille~~. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/[[issue-tiedosto\|issue]].serial</tt> ja kirjoitetaan siihen:		Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä ([[getty]]jä on monia) hoitamaan kirjautumiskehote päätteelle. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/[[issue-tiedosto\|issue]].serial</tt> ja kirjoitetaan siihen:
	This is \n (\s \m \r) \t		This is \n (\s \m \r) \t
	Connected on \l at \b bps		Connected on \l at \b bps
Rivi 29:		Rivi 29:
	*<tt>9600</tt> Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800.		*<tt>9600</tt> Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800.
	*<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman <tt>/dev/</tt>-alkua. Esimerkki voisi olla myös </tt>ttyS0</tt>.		*<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman <tt>/dev/</tt>-alkua. Esimerkki voisi olla myös </tt>ttyS0</tt>.
	*<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn ~~terminaalin~~ [[terminaalityyppi\|tyyppi]]. ansi tarkoittaa, että ~~sarjaterminaali~~ käyttää ANSI-komentoja.		*<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn päätteen [[terminaalityyppi\|tyyppi]] (katso [[terminfo]]). ansi tarkoittaa, että pääte käyttää ANSI-komentoja.

	Seuraavaksi ~~sarjaterminaalikoneessa~~ käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin.		Seuraavaksi päätekoneessa käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin.

	Jos ~~terminaalin~~ ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.		Jos päätteen ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.

	===Kirjautumiskehote pysyväksi===		===Kirjautumiskehote pysyväksi===
	Edellä kuvatulla tavalla ~~sarjaterminaalin~~ kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös [[virtuaalikonsoli]]in kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/[[inittab]]</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä [[asetustiedosto]]ja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:		Edellä kuvatulla tavalla päätteen kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös [[virtuaalikonsoli]]in kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/[[inittab]]</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä [[asetustiedosto]]ja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:
	c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux		c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux
	Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi:		Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi:
Rivi 44:		Rivi 44:
	Lisäksi tiedosto <tt>/etc/ioctl.save</tt> pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa.		Lisäksi tiedosto <tt>/etc/ioctl.save</tt> pitää poistaa, kun sarjaterminaalia asennetaan ensimmäistä kertaa.

	Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos ~~sarjaterminaalilta~~ haluaa kirjautua sisään pääkäyttäjänä (root), pitää kyseinen sarjaportti lisätä <tt>/etc/securetty</tt>-tiedostoon.		Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos päätteeltä haluaa kirjautua sisään pääkäyttäjänä (root), pitää kyseinen sarjaportti lisätä <tt>/etc/securetty</tt>-tiedostoon.

	==Ytimen viestit==		==Ytimen viestit==
	Ytimen viestit eivät vielä tule ~~sarjaterminaaliin~~. Jotta näin tapahtuisi, ytimeen pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" -tuki. Lisäksi sille pitää antaa seuraavat parametrit käynnistyksen yhteydessä (kts. [[Grub]]):		Ytimen viestit eivät vielä tule päätteelle. Jotta näin tapahtuisi, ytimeen pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" -tuki. Lisäksi sille pitää antaa seuraavat parametrit käynnistyksen yhteydessä (kts. [[Grub]]):
	console=ttyS0,9600n8 console=tty0		console=ttyS0,9600n8 console=tty0
	Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa <tt>ttyS0</tt> on ~~sarjaterminaali~~, ja sen pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none -asetusta ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, <tt>tty0</tt>, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. Ytimen viestit tulevat siis sekä virtuaalikonsoliin että ~~sarjaterminaaliin~~.		Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa <tt>ttyS0</tt> on pääte, ja sen pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none -asetusta ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, <tt>tty0</tt>, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. Ytimen viestit tulevat siis sekä virtuaalikonsoliin että päätteelle. <!-- muistaakseni jokin ohjelma ei tulostanut kuin toiseen, init? -->

	==Vuonohjaus==		==Vuonohjaus==
	Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä.		Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä (nämä vastaavat merkkejä CTRL-S ja CTRL-Q, miksi edellistä painamalla näyttö hyytyy, myös joissakin muissa tilanteissa tai ohjelmissa).

	Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.		Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.

← Vanhempi versio		Versio 23. syyskuuta 2007 kello 04.57
Rivi 3:		Rivi 3:
	==Johdanto==		==Johdanto==
	===Mikä on sarjaterminaali?===		===Mikä on sarjaterminaali?===
	Sarjaterminaali on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee ~~terminaali-ikkuna~~ X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Sarjaterminaali toimii kuten ~~terminaali-ikkuna~~: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset sarjaterminaalit eli päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia. Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida sarjaterminaalia sopivalla ohjelmistolla, esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.		Sarjaterminaali on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Sarjaterminaali toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset sarjaterminaalit eli päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia. Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida sarjaterminaalia sopivalla ohjelmistolla, esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.

	===Mitä hyötyä sarjaterminaalista voisi nykyään olla?===		===Mitä hyötyä sarjaterminaalista voisi nykyään olla?===
Rivi 10:		Rivi 10:
	Tilanne on toinen, jos itse [[kernel\|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin jotain tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käynnissä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Kernel voi tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, jolloin ne näkyvät sarjaterminaalissa. Jos sarjaterminaali onkin tavallinen PC, voi terminaaliemulaattorista tallentaa näkymän suoraan tiedostoon.		Tilanne on toinen, jos itse [[kernel\|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin jotain tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käynnissä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Kernel voi tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, jolloin ne näkyvät sarjaterminaalissa. Jos sarjaterminaali onkin tavallinen PC, voi terminaaliemulaattorista tallentaa näkymän suoraan tiedostoon.

	Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä sarjaterminaaliin, myös käynnistyslataimet [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat sarjaterminaalia jo käynnistyksen alusta (BIOSista) lähtien.		Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä sarjaterminaaliin, myös [[käynnistyslatain\|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat sarjaterminaalia jo käynnistyksen alusta (BIOSista) lähtien.

	==Sarjaterminaalin asentaminen==		==Sarjaterminaalin asentaminen==
	===Ensimmäinen yhteys===		===Ensimmäinen yhteys===
	Oletetaan, että sarjaterminaalin virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND, TxD ja RxD kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää.		Oletetaan, että sarjaterminaalin virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää.

	Sarjaterminaalina toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix. Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu.		Sarjaterminaalina toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix. Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu.

	Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä hoitamaan kirjautumiskehote sarjaterminaalille. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/issue.serial</tt> ja kirjoitetaan siihen:		Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä hoitamaan kirjautumiskehote sarjaterminaalille. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/[[issue-tiedosto\|issue]].serial</tt> ja kirjoitetaan siihen:
	This is \n (\s \m \r) \t		This is \n (\s \m \r) \t
	Connected on \l at \b bps		Connected on \l at \b bps
Rivi 27:		Rivi 27:
	*<tt>-L</tt> Ei käytetä kantosignaalia, kuten modeemien kanssa, vaan yhteys on aina auki		*<tt>-L</tt> Ei käytetä kantosignaalia, kuten modeemien kanssa, vaan yhteys on aina auki
	*<tt>-f /etc/issue.serial</tt> Käytetään edellä kirjoitettua kehotetta.		*<tt>-f /etc/issue.serial</tt> Käytetään edellä kirjoitettua kehotetta.
	*<tt>9600</tt> Yhteyden ~~nopeus bittiä~~ sekunnissa ~~(bps~~). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800.		*<tt>9600</tt> Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800.
	*<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman /dev/ -alkua. Esimerkki voisi olla myös ttyS0.		*<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman <tt>/dev/</tt>-alkua. Esimerkki voisi olla myös </tt>ttyS0</tt>.
	*<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn terminaalin tyyppi. ansi tarkoittaa, että sarjaterminaali käyttää ANSI-komentoja.		*<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn terminaalin [[terminaalityyppi\|tyyppi]]. ansi tarkoittaa, että sarjaterminaali käyttää ANSI-komentoja.

	Seuraavaksi sarjaterminaalikoneessa käynnistetään Telix ~~sen~~ asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin.		Seuraavaksi sarjaterminaalikoneessa käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin.

	Jos terminaalin ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.		Jos terminaalin ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.

	===Kirjautumiskehote pysyväksi===		===Kirjautumiskehote pysyväksi===
	Edellä kuvatulla tavalla sarjaterminaalin kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös ~~virtuaalikonsoliin~~ kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/inittab</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä ~~asetustiedostoja~~. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:		Edellä kuvatulla tavalla sarjaterminaalin kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös [[virtuaalikonsoli]]in kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/[[inittab]]</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä [[asetustiedosto]]ja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:
	c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux		c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux
	Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi:		Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi:
Rivi 55:		Rivi 55:

	Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.		Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR.

			==Katso myös==
			*[[Terminaaliemulaattori]]
			*[[Konsoli]]
			*[[Virtuaalikonsoli]]

	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]