Säännöllinen lauseke - Muutoshistoria

84.249.24.85: Selvennetty muutamia lyhenteitä.

2020-09-09T07:09:00Z

Selvennetty muutamia lyhenteitä.

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2020 kello 10.09
Rivi 27:		Rivi 27:
	bono		bono

	Yleensä (mm. grep ja awk) katsotaan, että kohteen alussa ja lopussa voi olla mielivaltainen määrä ei-vastaavia merkkejä. Tällöin kohde (~~s.o.~~ näiden komentojen tapauksessa jokin ''rivi'' jossain tiedostossa) vastaa lauseketta, jos edes jokin sen ''osa'' vastaa lauseketta. Siis grep ja awk -yhteydessä lauseke		Yleensä (mm. grep ja awk) katsotaan, että kohteen alussa ja lopussa voi olla mielivaltainen määrä ei-vastaavia merkkejä. Tällöin kohde (eli näiden komentojen tapauksessa jokin ''rivi'' jossain tiedostossa) vastaa lauseketta, jos edes jokin sen ''osa'' vastaa lauseketta. Siis grep ja awk -yhteydessä lauseke
	abba		abba
	vastaa kohdetta		vastaa kohdetta
Rivi 350:		Rivi 350:

	=== Rivin alku ja loppu: <tt>^</tt> ja <tt>$</tt>===		=== Rivin alku ja loppu: <tt>^</tt> ja <tt>$</tt>===
	On voinut herätä kysymys, kuinka voidaan vastata kohdetta (~~s.o.~~ riviä) ''tarkalleen''. Heti alussa selvisi, että esim grepin mielestä kohde (rivi) vastaa lauseketta, jos lauseke esiintyy missä tahansa kohdassa riviä. Jos halutaan, että lauseke vastaa alusta loppuun tarkalleen koko riviä, on otettava käyttöön erikoismerkit <tt>^</tt> ja <tt>$</tt>. Nämä vastaavat kohteessa rivin tai merkkijonon alkua ja loppua kuvaavia "näkymättömiä" merkkejä vastaavasti. Siten		On voinut herätä kysymys, kuinka voidaan vastata kohdetta (eli riviä) ''tarkalleen''. Heti alussa selvisi, että esim grepin mielestä kohde (rivi) vastaa lauseketta, jos lauseke esiintyy missä tahansa kohdassa riviä. Jos halutaan, että lauseke vastaa alusta loppuun tarkalleen koko riviä, on otettava käyttöön erikoismerkit <tt>^</tt> ja <tt>$</tt>. Nämä vastaavat kohteessa rivin tai merkkijonon alkua ja loppua kuvaavia "näkymättömiä" merkkejä vastaavasti. Siten
	^abba$		^abba$
	vastaa vain riviä		vastaa vain riviä

Heikki: /* Pako komentotulkista */ typokorjaus

2016-10-14T19:55:09Z

Pako komentotulkista: typokorjaus

← Vanhempi versio		Versio 14. lokakuuta 2016 kello 22.55
Rivi 410:		Rivi 410:

	===== Pako komentotulkista =====		===== Pako komentotulkista =====
	Jos halutaan antaa jokin monimutkaisempi ilmaisu, on hyvä asettaa säännöllinen lauseke yksinkertaisten heittomerkkien <tt>'</tt> sisään, jotta ne regexp-operaattorit, joillla on jokin erikoismerkitys [[komentotulkki\|~~komeotulkissa~~]] eivät aiheuta ongelmia.		Jos halutaan antaa jokin monimutkaisempi ilmaisu, on hyvä asettaa säännöllinen lauseke yksinkertaisten heittomerkkien <tt>'</tt> sisään, jotta ne regexp-operaattorit, joillla on jokin erikoismerkitys [[komentotulkki\|komentotulkissa]] eivät aiheuta ongelmia.
	$ echo moi \| egrep m(o\|a)i		$ echo moi \| egrep m(o\|a)i
	-bash: syntax error near unexpected token `('		-bash: syntax error near unexpected token `('

194.251.119.196: /* Huomautuksia */

2015-02-25T08:05:53Z

Huomautuksia

← Vanhempi versio		Versio 25. helmikuuta 2015 kello 11.05
Rivi 138:		Rivi 138:
	'''hu'''aa!!		'''hu'''aa!!
	'''hu'''uuurraa!!		'''hu'''uuurraa!!
	'''hurr'''urrur!!		'''hurr'''urrur!! // miksi ei vastaa???
	jne.		jne.

86.50.70.26: Linkki ohjelmointiputkan oppaaseen korjattu

2012-03-14T18:11:09Z

Linkki ohjelmointiputkan oppaaseen korjattu

← Vanhempi versio		Versio 14. maaliskuuta 2012 kello 21.11
Rivi 480:		Rivi 480:
	*[[wikipedia:fi:pinoautomaatti\|Pinoautomaatti]]		*[[wikipedia:fi:pinoautomaatti\|Pinoautomaatti]]
	*[[wikipedia:fi:turingin kone\|Turingin kone]]		*[[wikipedia:fi:turingin kone\|Turingin kone]]
	*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=~~phpsl~~ Säännölliset lausekkeet PHP:ssä] -opas Ohjelmointiputkassa		*[http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=php_16 Säännölliset lausekkeet PHP:ssä] -opas Ohjelmointiputkassa
	*[http://swtch.com/~rsc/regexp/regexp1.html Regular Expression Matching Can Be Simple And Fast]: Keskustelua säännöllisten lausekkeiden toteutuksesta C-kielellä englanniksi.		*[http://swtch.com/~rsc/regexp/regexp1.html Regular Expression Matching Can Be Simple And Fast]: Keskustelua säännöllisten lausekkeiden toteutuksesta C-kielellä englanniksi.

213.216.246.181: oikoluku korjailut

2010-09-20T04:00:41Z

oikoluku korjailut

Ordyh: /* Teoriaa */ korjaus

2010-09-20T00:32:28Z

Teoriaa: korjaus

← Vanhempi versio		Versio 20. syyskuuta 2010 kello 03.32
Rivi 8:		Rivi 8:

	== Teoriaa ==		== Teoriaa ==
	[[wikipedia:fi:Tietojenkäsittelytiede\|Tietojenkäsittelytieteessä]] ~~säännölliset lausekkeet ymmärrettään~~ [[wikipedia:fi:säännöllinen kieli\|~~säännöllisestä kielenä~~]]~~, joka voidaan tunnistaa~~ [[wikipedia:fi:äärellinen automaatti\|~~äärellisellä automaatilla~~]]. Säännöllisten lauskkeiden historia juontaa juurensa ~~siten~~ 50- ja 60-luvuille tietojenkäsittelytieteen syntyaikohiin.		[[wikipedia:fi:Tietojenkäsittelytiede\|Tietojenkäsittelytieteessä]] säännöllissiä lausekkeita käsitellään [[wikipedia:fi:säännöllinen kieli\|säännöllisten kielten]] teoriassa. Säännöllinen lauseke on esimerkki [[wikipedia:fi:äärellinen automaatti\|äärellisestä automaatista]]. Säännöllisten lauskkeiden historia juontaa juurensa 50- ja 60-luvuille tietojenkäsittelytieteen syntyaikohiin.

	Säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää monissa ohjelmointikielissä (mm. Perl, Java, Python, ECMAScript). Mille tahansa [[wikipedia:en:Turing complete\|Turing-täydelliselle]] ohjelmointikielelle voidaan myös aina kirjoittaa säännöllisten lausekkeiden [[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen tulkki\|tulkki]].		Säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää monissa ohjelmointikielissä (mm. Perl, Java, Python, ECMAScript). Mille tahansa [[wikipedia:en:Turing complete\|Turing-täydelliselle]] ohjelmointikielelle voidaan myös aina kirjoittaa säännöllisten lausekkeiden [[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen tulkki\|tulkki]].

Ordyh: posix-huomautus

2010-02-20T22:12:20Z

posix-huomautus

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2010 kello 01.12
Rivi 3:		Rivi 3:
	Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten komentorivityöklu <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''laajennettussa'' (engl. extended) tilassa. Perusoperaattorit (<tt>*</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama.		Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten komentorivityöklu <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''laajennettussa'' (engl. extended) tilassa. Perusoperaattorit (<tt>*</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama.

	Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen siinä, mitkä rakenteet ovat uudempia laajennoksia.		Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita. GNU grepin syntaksi taas on yhteensopiva [[POSIX]]-standardin mukaisten säännöllisten lausekkeiden kanssa. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen siinä, mitkä rakenteet ovat uudempia laajennoksia. Erotuksena grep myös käsittelee syötettä rivi riviltä. Toisissa ohjelmissa saatetaan käsitellä rivinvaihtoa tavallisena merkkinä.

	grep käsittelee syötettä rivi riviltä. Toisissa ohjelmissa saatetaan käsitellä rivinvaihtoa tavallisena merkkinä.

	Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hydöyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.		Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hydöyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.

LP: universialisuudesta "+" pois, lausejärjestys; x+=xx*; rivinvaihto

2010-02-18T22:57:06Z

universialisuudesta "+" pois, lausejärjestys; x+=xx*; rivinvaihto

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 01.57
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Säännöllinen lauseke''' (engl. '''regular expression''', '''regexp''') on yksinkertainen merkkijonokieli, joka voi joko ''vastata'' tai ''olla vastaamatta'' jotain toista merkkijonoa. Linux- ja Unix-järjestelmissä säännöllisiä lauskkeista on suurta hyötyä [[komentorivi]]ä käytettäessä esimerkiksi merkkijonojen etsimis- ja korvaustoiminnoissa. Niiden voidaankin sanoa olevan [[putki]]ttamiseen yhdistettynä tärkeimpiä työkaluja, joita komentorivin edistynyt käyttö edellyttää.		'''Säännöllinen lauseke''' (engl. '''regular expression''', '''regexp''') on yksinkertainen merkkijonokieli, joka voi joko ''vastata'' tai ''olla vastaamatta'' jotain toista merkkijonoa. Linux- ja Unix-järjestelmissä säännöllisiä lauskkeista on suurta hyötyä [[komentorivi]]ä käytettäessä esimerkiksi merkkijonojen etsimis- ja korvaustoiminnoissa. Niiden voidaankin sanoa olevan [[putki]]ttamiseen yhdistettynä tärkeimpiä työkaluja, joita komentorivin edistynyt käyttö edellyttää.

	Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten komentorivityöklu <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''laajennettussa'' (engl. extended) tilassa~~. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama~~. Perusoperaattorit (<tt>*~~</tt>, <tt>+~~</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ~~kuitenkin~~ ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä.		Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten komentorivityöklu <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''laajennettussa'' (engl. extended) tilassa. Perusoperaattorit (<tt>*</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama.

	Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''~~. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen, mikäli käyttää tavallisesta poikkeavia ilmaisuja~~. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita.		Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen siinä, mitkä rakenteet ovat uudempia laajennoksia.

			grep käsittelee syötettä rivi riviltä. Toisissa ohjelmissa saatetaan käsitellä rivinvaihtoa tavallisena merkkinä.

	Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hydöyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.		Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hydöyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.
Rivi 83:		Rivi 85:
	'''a'''cccca		'''a'''cccca
	bba		bba

			Lausekkeen x+ voi kirjoittaa myös xx*, jolloin <tt>+</tt>-operaattoria ei tarvitse käyttää (se ei sisälly kaikkiin "tavallisen" syntaksin toteutuksiin).

	=====Ehdollinen: <tt>?</tt>=====		=====Ehdollinen: <tt>?</tt>=====
Rivi 416:		Rivi 420:

	===== Laajennetut säännölliset lausekkeet: egrep =====		===== Laajennetut säännölliset lausekkeet: egrep =====
	Esimerkissä käytettiin komentoa <tt>egrep</tt>. Se on oikopolku grepin [[valitsin\|valitsimelle]] <tt>-E</tt>, joka ottaa säännöllisten lausekkeiden laajennetun (engl. extended) tuen käyttöön. Normaalissa käytössä (pelkkä komento <tt>grep</tt>) operaattorit <tt>? + {} \| (</tt> ja <tt>)</tt> eivät ole käytettävissä, paitsi asettamalla niiden eteen pako-operaattorin <tt>\</tt>. Operaattoriella <tt>* . [] ^</tt> ja <tt>$</tt> on sama erikoismerkitys sekä käytettäessä normaalia (<tt>grep</tt>) että laajennettua (<tt>egrep</tt>) syntaksia.		Esimerkissä käytettiin komentoa <tt>egrep</tt>. Se on oikopolku grepin [[valitsin\|valitsimelle]] <tt>-E</tt>, joka ottaa säännöllisten lausekkeiden laajennetun (engl. extended) tuen käyttöön. Normaalissa käytössä (pelkkä komento <tt>grep</tt>) operaattorit <tt>? + {} \| (</tt> ja <tt>)</tt> eivät ole käytettävissä, paitsi asettamalla niiden eteen pako-operaattorin <tt>\</tt>. Operaattoriella <tt>* . [] ^</tt> ja <tt>$</tt> on sama erikoismerkitys sekä käytettäessä normaalia (<tt>grep</tt>) että laajennettua (<tt>egrep</tt>) syntaksia, mutta esimerkiksi merkinnöillä <tt>\(</tt> ja <tt>(</tt> siis päinvastainen.

	===== Prosessoitu tuloste: awk =====		===== Prosessoitu tuloste: awk =====

Ordyh: LC_ ja operaattori * basic-syntaksissa

2010-02-18T18:22:20Z

LC_ ja operaattori * basic-syntaksissa

← Vanhempi versio		Versio 18. helmikuuta 2010 kello 21.22
Rivi 261:		Rivi 261:
	[thlTHL]upu		[thlTHL]upu

	Hakasulkujen välissä voidaan myös määritellä [[lokaali]]n ~~aakkoston~~ mukaisia välejä väliviivalla <tt>-</tt>. Tällöin		Hakasulkujen välissä voidaan myös määritellä [[lokaali]]n aakkosjärjestyksen (LC_COLLATE) mukaisia välejä väliviivalla <tt>-</tt>. Tällöin
	19[4-9][0-9]\|20[0-9][0-9]		19[4-9][0-9]\|20[0-9][0-9]
	vastaa kaikkia vuosilukuja välillä 1940-2099. Samoin		vastaa kaikkia vuosilukuja välillä 1940-2099. Samoin
Rivi 320:		Rivi 320:
	Merkkiluokat tulee laittaa lisäksi ulompien hakasulkujen <tt>[]</tt> sisään. Esimerkiksi		Merkkiluokat tulee laittaa lisäksi ulompien hakasulkujen <tt>[]</tt> sisään. Esimerkiksi
	<nowiki>[[:upper:]]</nowiki>+		<nowiki>[[:upper:]]</nowiki>+
	joka vastaa ~~yleensä~~ ilmaisua		joka vastaa C-lokaalilla (LC_CTYPE=C) ilmaisua
	[A-Z]+		[A-Z]+
	eli mielivaltainen (vähintään yksi) määrä isoja kirjaimia A-Z.		eli mielivaltainen (vähintään yksi) määrä isoja kirjaimia A-Z.
Rivi 416:		Rivi 416:

	===== Laajennetut säännölliset lausekkeet: egrep =====		===== Laajennetut säännölliset lausekkeet: egrep =====
	Esimerkissä käytettiin komentoa <tt>egrep</tt>. Se on oikopolku grepin [[valitsin\|valitsimelle]] <tt>-E</tt>, joka ottaa säännöllisten lausekkeiden laajennetun (engl. extended) tuen käyttöön. Normaalissa käytössä (pelkkä komento <tt>grep</tt>) operaattorit <tt>? + {} \| (</tt> ja <tt>)</tt> eivät ole käytettävissä, paitsi asettamalla niiden eteen pako-operaattorin <tt>\</tt>.		Esimerkissä käytettiin komentoa <tt>egrep</tt>. Se on oikopolku grepin [[valitsin\|valitsimelle]] <tt>-E</tt>, joka ottaa säännöllisten lausekkeiden laajennetun (engl. extended) tuen käyttöön. Normaalissa käytössä (pelkkä komento <tt>grep</tt>) operaattorit <tt>? + {} \| (</tt> ja <tt>)</tt> eivät ole käytettävissä, paitsi asettamalla niiden eteen pako-operaattorin <tt>\</tt>. Operaattoriella <tt>* . [] ^</tt> ja <tt>$</tt> on sama erikoismerkitys sekä käytettäessä normaalia (<tt>grep</tt>) että laajennettua (<tt>egrep</tt>) syntaksia.

	===== Prosessoitu tuloste: awk =====		===== Prosessoitu tuloste: awk =====

Ordyh: fix++

2010-02-18T13:35:50Z

fix++

← Vanhempi versio		Versio 18. helmikuuta 2010 kello 16.35
Rivi 5:		Rivi 5:
	Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen, mikäli käyttää tavallisesta poikkeavia ilmaisuja. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita.		Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen, mikäli käyttää tavallisesta poikkeavia ilmaisuja. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita.

	Säännöllisiä lausekkeita ei ~~pidä~~ sekoittaa tiedostonimi-jokereihin ([[glob]]), joilla on ~~samankaltainen~~ toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>).		Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hydöyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.

	== Teoriaa ==		== Teoriaa ==
Rivi 27:		Rivi 27:
	bono		bono

	Yleensä (mm. grep ja awk) katsotaan, että kohteen alussa ja lopussa voi olla mielivaltainen määrä ei-vastaavia merkkejä. Tällöin kohde (s.o. näiden komentojen tapauksessa ''rivi'') vastaa lauseketta, jos edes jokin sen ''osa'' vastaa lauseketta. Siis grep ja awk -yhteydessä lauseke		Yleensä (mm. grep ja awk) katsotaan, että kohteen alussa ja lopussa voi olla mielivaltainen määrä ei-vastaavia merkkejä. Tällöin kohde (s.o. näiden komentojen tapauksessa jokin ''rivi'' jossain tiedostossa) vastaa lauseketta, jos edes jokin sen ''osa'' vastaa lauseketta. Siis grep ja awk -yhteydessä lauseke
	abba		abba
	vastaa kohdetta		vastaa kohdetta
Rivi 388:		Rivi 388:
	(... jne ...)		(... jne ...)

	Jos haluamme ylläolevasta listasta vain "qmail" -alkuisten [[käyttäjä\|käyttäjien]] prosessit, voisimme ~~kirjoittaa~~		Jos haluamme ylläolevasta listasta vain "qmail" -alkuisten [[käyttäjä\|käyttäjien]] prosessit, voisimme [[putki]]ttaa syötteen grepille kirjoittamalla
	ps -ef \| grep qmail		ps -ef \| grep qmail
	Tämä kuitenkin tulostaa myös kaikki sellaiset prosessit, joiden nimikentässä esiintyy "qmail" – joukossa myös käyttäjän [[root]] prosesseja vastoin alkuperäistä tarkoitusta:		Tämä kuitenkin tulostaa myös kaikki sellaiset prosessit, joiden nimikentässä esiintyy "qmail" – joukossa myös käyttäjän [[root]] prosesseja vastoin alkuperäistä tarkoitusta:
	$ ps -ef \| grep qmail		$ ps -ef \| grep qmail
	'''qmail'''s 3986 1 0 Jan21 ? 00:00:00 ~~'''~~qmail~~'''~~-send		'''qmail'''s 3986 1 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-send
	'''qmail'''l 3990 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 splogger ~~'''~~qmail~~'''~~ 2		'''qmail'''l 3990 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 splogger qmail 2
	root 3993 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 '''qmail'''-lspawn \| /usr/bin/deliverquota ./Maildir		root 3993 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 '''qmail'''-lspawn \| /usr/bin/deliverquota ./Maildir
	'''qmail'''r 3994 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 ~~'''~~qmail~~'''~~-rspawn		'''qmail'''r 3994 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-rspawn
	'''qmail'''q 3995 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 ~~'''~~qmail~~'''~~-clean		'''qmail'''q 3995 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-clean

	Ratkaisu qmail -alkuisten käyttäjien prosessien listaamiseen on:		Ratkaisu qmail -alkuisten käyttäjien prosessien listaamiseen on:
Rivi 437:		Rivi 437:

	== Laajennukset ==		== Laajennukset ==
	Lukuunottamatta operaattoria <tt>{n,m}</tt> ja POSIX-luokkia (<tt>[[:luokka:]]</tt> jne.) yllä esitetty on pitkälti universaalisti tuettua säännöllisten lausekkeiden eri toteutuksissa. Monissa toteutuksissa on kuitenkin tehty laajennuksia tähän, mutta esim. [[grep]] ei tue seuraavia.		Lukuunottamatta operaattoria <tt>{n,m}</tt> ja POSIX-luokkia (<tt>[[:luokka:]]</tt> jne.) yllä esitetty on pitkälti universaalisti tuettua säännöllisten lausekkeiden eri toteutuksissa. Monissa toteutuksissa on kuitenkin tehty laajennuksia tähän, mutta esim. <tt>[[grep]]</tt> ei tue seuraavia.

	=== Pakoluokat ===		=== Pakoluokat ===

← Vanhempi versio		Versio 20. syyskuuta 2010 kello 07.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Säännöllinen lauseke''' (engl. '''regular expression''', '''regexp''') on yksinkertainen merkkijonokieli, joka voi joko ''vastata'' tai ''olla vastaamatta'' jotain toista merkkijonoa. Linux- ja Unix-järjestelmissä säännöllisiä ~~lauskkeista~~ on suurta hyötyä [[komentorivi]]ä käytettäessä esimerkiksi merkkijonojen etsimis- ja korvaustoiminnoissa. Niiden voidaankin sanoa olevan [[putki]]ttamiseen yhdistettynä tärkeimpiä työkaluja, joita komentorivin edistynyt käyttö edellyttää.		'''Säännöllinen lauseke''' (engl. '''regular expression''', '''regexp''') on yksinkertainen merkkijonokieli, joka voi joko ''vastata'' tai ''olla vastaamatta'' jotain toista merkkijonoa. Linux- ja Unix-järjestelmissä säännöllisiä lausekkeista on suurta hyötyä [[komentorivi]]ä käytettäessä esimerkiksi merkkijonojen etsimis- ja korvaustoiminnoissa. Niiden voidaankin sanoa olevan [[putki]]ttamiseen yhdistettynä tärkeimpiä työkaluja, joita komentorivin edistynyt käyttö edellyttää.

	Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten ~~komentorivityöklu~~ <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''~~laajennettussa~~'' (engl. extended) tilassa. Perusoperaattorit (<tt>*</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama.		Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten komentorivityökalu <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''laajennetussa'' (engl. extended) tilassa. Perusoperaattorit (<tt>*</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama.

	Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita. GNU grepin syntaksi taas on yhteensopiva [[POSIX]]-standardin mukaisten säännöllisten lausekkeiden kanssa. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen siinä, mitkä rakenteet ovat uudempia laajennoksia. Erotuksena grep myös käsittelee syötettä rivi riviltä. Toisissa ohjelmissa saatetaan käsitellä rivinvaihtoa tavallisena merkkinä.		Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita. GNU grepin syntaksi taas on yhteensopiva [[POSIX]]-standardin mukaisten säännöllisten lausekkeiden kanssa. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti\|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen siinä, mitkä rakenteet ovat uudempia laajennoksia. Erotuksena grep myös käsittelee syötettä rivi riviltä. Toisissa ohjelmissa saatetaan käsitellä rivinvaihtoa tavallisena merkkinä.

	Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi ~~hydöyntää~~ usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.		Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt></tt> ja <tt>.</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.

	== Teoriaa ==		== Teoriaa ==
	[[wikipedia:fi:Tietojenkäsittelytiede\|Tietojenkäsittelytieteessä]] ~~säännöllissiä~~ lausekkeita käsitellään [[wikipedia:fi:säännöllinen kieli\|säännöllisten kielten]] teoriassa. Säännöllinen lauseke on esimerkki [[wikipedia:fi:äärellinen automaatti\|äärellisestä automaatista]]. Säännöllisten ~~lauskkeiden~~ historia juontaa juurensa 50- ja 60-luvuille tietojenkäsittelytieteen ~~syntyaikohiin~~.		[[wikipedia:fi:Tietojenkäsittelytiede\|Tietojenkäsittelytieteessä]] säännöllisiä lausekkeita käsitellään [[wikipedia:fi:säännöllinen kieli\|säännöllisten kielten]] teoriassa. Säännöllinen lauseke on esimerkki [[wikipedia:fi:äärellinen automaatti\|äärellisestä automaatista]]. Säännöllisten lausekkeiden historia juontaa juurensa 50- ja 60-luvuille tietojenkäsittelytieteen syntyaikoihin.

	Säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää monissa ohjelmointikielissä (mm. Perl, Java, Python, ECMAScript). Mille tahansa [[wikipedia:en:Turing complete\|Turing-täydelliselle]] ohjelmointikielelle voidaan myös aina kirjoittaa säännöllisten lausekkeiden [[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen tulkki\|tulkki]].		Säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää monissa ohjelmointikielissä (mm. Perl, Java, Python, ECMAScript). Mille tahansa [[wikipedia:en:Turing complete\|Turing-täydelliselle]] ohjelmointikielelle voidaan myös aina kirjoittaa säännöllisten lausekkeiden [[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen tulkki\|tulkki]].
Rivi 69:		Rivi 69:
	bba		bba

	~~Todettakooon~~, että selvästi b-merkkien määrä kohteessa voi olla mielivaltainen, joten eri vastaavia kohdemerkkijonoja on olemassa myös ääretön määrä.		Todettakoon, että selvästi b-merkkien määrä kohteessa voi olla mielivaltainen, joten eri vastaavia kohdemerkkijonoja on olemassa myös ääretön määrä.

	=====Vähintään yksi: <tt>+</tt>=====		=====Vähintään yksi: <tt>+</tt>=====
Rivi 118:		Rivi 118:
	tarkoittaa ''"korkeintaan m kertaa"''.		tarkoittaa ''"korkeintaan m kertaa"''.

	~~Sivuhuomatuksena~~ todettakoon, että yllä olevan perusteella lyhyemmät operaattorit <tt>*</tt>, <tt>+</tt> ja <tt>?</tt> voitaisiin aina korvata ilmaisuilla <tt>{0,}</tt>, <tt>{1,}</tt> ja <tt>{0,1}</tt> vastaavasti. {m,n}-muoto on kuitenkin uudempi laajennos, joka ei toimi kaikissa ohjelmassa.		Sivuhuomautuksena todettakoon, että yllä olevan perusteella lyhyemmät operaattorit <tt>*</tt>, <tt>+</tt> ja <tt>?</tt> voitaisiin aina korvata ilmaisuilla <tt>{0,}</tt>, <tt>{1,}</tt> ja <tt>{0,1}</tt> vastaavasti. {m,n}-muoto on kuitenkin uudempi laajennos, joka ei toimi kaikissa ohjelmassa.

	'''Huom!''' Operaattori <tt>{n,m}</tt> ei ole tuettu kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa. GNU grep tukee niitä laajennetussa tilassa (<tt>egrep</tt>).		'''Huom!''' Operaattori <tt>{n,m}</tt> ei ole tuettu kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa. GNU grep tukee niitä laajennetussa tilassa (<tt>egrep</tt>).
Rivi 277:		Rivi 277:
	'''Osasto '''J		'''Osasto '''J

	On huomioitavaa, että myös kohteet ”Osasto b” tai ”Osasto È” saattavat vastata yllä esitettyä ~~lausketta~~ joissain [[lokaali\|lokaaleissa]].		On huomioitavaa, että myös kohteet ”Osasto b” tai ”Osasto È” saattavat vastata yllä esitettyä lauseketta joissain [[lokaali\|lokaaleissa]].

	Jos merkki <tt>-</tt> halutaan sisällyttää hakasulkuilmaisuun, se jätetään viimeiseksi. Esim.		Jos merkki <tt>-</tt> halutaan sisällyttää hakasulkuilmaisuun, se jätetään viimeiseksi. Esim.
Rivi 297:		Rivi 297:
	zo		zo

	~~Hakasulkuilmaisusn~~ merkitys voidaan kääntää asettamalla hattu <tt>^</tt> sen ensimmäiseksi merkiksi. Tällöin hakasulkuilmaisu vastaa mitä tahansa hakasuluissa <u>'''ei'''</u> esiintyvää merkkiä kohteessa. Täten lauseke		Hakasulkuilmaisun merkitys voidaan kääntää asettamalla hattu <tt>^</tt> sen ensimmäiseksi merkiksi. Tällöin hakasulkuilmaisu vastaa mitä tahansa hakasuluissa <u>'''ei'''</u> esiintyvää merkkiä kohteessa. Täten lauseke
	[^aeiouyåäö]+		[^aeiouyåäö]+
	vastaa mitä tahansa pelkistä konsonanteista, välimerkeistä ja numeroista koostuvaa kohdetta, kuten		vastaa mitä tahansa pelkistä konsonanteista, välimerkeistä ja numeroista koostuvaa kohdetta, kuten