Pistoke - Muutoshistoria

Foliohattu: alun perin

2015-03-24T17:19:45Z

alun perin

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2015 kello 20.19
Rivi 6:		Rivi 6:

	==Historiaa==		==Historiaa==
	Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on ~~alunperin~~ kehitetty Berkeley Software Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.		Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alun perin kehitetty Berkeley Software Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

	Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille Unix-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.		Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille Unix-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.

Pyscowicz (28. helmikuuta 2015 kello 16.04)

2015-02-28T16:04:18Z

← Vanhempi versio		Versio 28. helmikuuta 2015 kello 19.04
Rivi 1:		Rivi 1:
	Pistoke (engl. ''socket'') on [[Unix]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista Unix-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].		'''Pistoke''' (engl. ''socket'') on [[Unix]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista Unix-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].

	Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''Unix domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[Unix domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').		Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''Unix domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[Unix domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').

128.214.48.68: /* Historiaa */

2013-10-30T12:31:04Z

Historiaa

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2013 kello 15.31
Rivi 6:		Rivi 6:

	==Historiaa==		==Historiaa==
	Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley ~~Source~~ Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.		Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Software Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

	Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille Unix-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.		Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille Unix-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.

82.181.136.108: UNIX -> Unix

2010-02-11T21:34:22Z

UNIX -> Unix

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2010 kello 00.34
Rivi 1:		Rivi 1:
	Pistoke (engl. ''socket'') on [[~~UNIX~~]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista ~~UNIX~~-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].		Pistoke (engl. ''socket'') on [[Unix]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista Unix-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].

	Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''~~UNIX~~ domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[Unix domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').		Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''Unix domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[Unix domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').

	Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämätön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protokolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.		Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämätön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protokolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.		Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

	Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille ~~UNIX~~-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.		Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille Unix-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.

	==Esimerkki==		==Esimerkki==

82.181.136.108 (11. helmikuuta 2010 kello 21.31)

2010-02-11T21:31:47Z

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2010 kello 00.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	Pistoke (engl. ''socket'') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].		Pistoke (engl. ''socket'') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].

	Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''UNIX domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[~~UNIX~~ domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').		Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''UNIX domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[Unix domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').

	Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämätön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protokolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.		Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämätön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protokolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.

Pb (19. helmikuuta 2009 kello 23.12)

2009-02-19T23:12:51Z

← Vanhempi versio		Versio 20. helmikuuta 2009 kello 02.12
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~'''~~Pistoke~~'''~~ (engl. ~~'''~~''socket~~'''~~'') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata ~~<tt>~~[[netstat]]~~</tt>-komennolla~~.		Pistoke (engl. ''socket'') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava, käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata komennolla [[netstat]].

	Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''UNIX domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[UNIX domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista (engl. ''~~'''I'''nter '''P'''rocess '''C'''ommunication~~'') ~~eli [[IPC]]:stä~~.		Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''UNIX domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[UNIX domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista eli [[IPC]]:stä (engl. ''Inter Process Communication'').

	Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''~~käyttämötön~~ pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu ~~protkolla~~, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.		Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämätön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protokolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.

	==Historiaa==		==Historiaa==
	Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] ~~UNIX~~-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna ~~'''~~1983~~'''~~. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows ~~järjeslmiin~~ tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.		Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]]-Unix-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä ''Berkeley Sockets''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows-järjestelmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

	Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.		Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.
Rivi 17:		Rivi 17:
	</source>		</source>

	Uusi ''käyttämätön pistoke'' luodaan:		Uusi käyttämätön pistoke luodaan:
	<source lang="c">		<source lang="c">
	int socket(int domain, int type, int protocol);		int socket(int domain, int type, int protocol);
	</source>		</source>

	~~Esim.~~ palvelinpistokkeesta		Esimerkki palvelinpistokkeesta
	<source lang="c">		<source lang="c">
	#include <netinet/in.h>		#include <netinet/in.h>
Rivi 28:		Rivi 28:
	</source>		</source>

	~~Luo~~ [[IPv6]]-protokollaa ~~käyttävän~~ TCP-~~pistokkeen~~.		Luodaan [[IPv6]]-protokollaa käyttävä TCP-pistoke.

	Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin kutsulla:		Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin kutsulla:

Ordyh: /* Historiaa */ typo

2009-02-12T22:08:45Z

Historiaa: typo

← Vanhempi versio		Versio 13. helmikuuta 2009 kello 01.08
Rivi 6:		Rivi 6:

	==Historiaa==		==Historiaa==
	Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] UNIX-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna '''1983'''. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin ~~kopoitiin~~ tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.		Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] UNIX-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna '''1983'''. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin tehtiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

	Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.		Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.

Ordyh: alkusektio kokonaan uusiksi ja puppua korjattu

2009-02-12T21:53:49Z

alkusektio kokonaan uusiksi ja puppua korjattu

← Vanhempi versio		Versio 13. helmikuuta 2009 kello 00.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pistoke''' (engl. '''''socket''''') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava ~~ohjelmointirajapinta. Teknisemmin ilmaistuna pistoke on~~ käyttöjärjestelmän tarjoama [[~~wikipedia:fi:Abstrakti tietotyyppi\|abstraktio~~]]. ~~Jokaista~~ UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä vastaa yksi pistoke ~~käyttöjärjestelmän muistissa. Yhteydet ovat yleensä esim~~. [[~~TCP]]- tai [[UDP~~]]-~~yhteyksiä [[IP]]:n tai [[IPv6]]:n yli~~.		'''Pistoke''' (engl. '''''socket''''') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata <tt>[[netstat]]</tt>-komennolla.

	~~Pistokkeeseen kulkeva verkkoliikenne ohjataan~~ pistokkeen ~~avanneelle [[prosessi]]lle yleensä~~ porttinumeron perusteella ('''UNIX domain socketin''' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen protokollaksi voidaan ~~määritellä~~ myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[UNIX domain socket]], jolloin ~~se on yksi muoto~~ paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista (engl. '''''I'''nter '''P'''rocess '''C'''ommunication'') eli [[IPC]]:stä.		Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''UNIX domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[UNIX domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista (engl. '''''I'''nter '''P'''rocess '''C'''ommunication'') eli [[IPC]]:stä.

	Pistoke ~~voi olla monessa eri tilassa: se~~ voi olla täysin ''käyttämötön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protkolla, se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita kun muut ~~koneet~~ ottavat yheyttä tämän porttiin~~, tai se voi olla~~ ''~~yhdistetty pistoke~~'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, ~~ja jonka~~ kautta voi oikeasti kulkea ~~tietoa.~~		Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämötön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protkolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.

	~~Pistokkeet ovat yhteensopivia C:n standardisyöttö- ja tulostuskirjaston kanssa, [[stdio]]~~.

	==Historiaa==		==Historiaa==
	Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] UNIX-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna '''1983'''. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin kopoitiin ~~tämä~~ toteutus, ja tämän vuoksi verkko-ohjelmien ohjelmointi Windows-järjestelmissä ei eroa merkittävästi UNIX-järjestelmien käytännöistä. Myöhemmin Windowsille on kirjoitettu oma versio pistokerajapinnasta.		Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] UNIX-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna '''1983'''. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin kopoitiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

	Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.		Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.

	~~==Valvonta==~~		==Esimerkki==
	~~Käytössä olevia pistokkeita (s.o. avoinna olevia yhteyksiä) voi tarkastella [[netstat]] komennolla kaikissa UNIXeissa ja Linuxissa.~~		Pistokkeet saa [[C]]-kielessä käyttöön seuraavasti missä tahansa POSIX-yhteensopivassa järjestelmässä:

	==Esimerkki ~~pistokkeesta Linuxissa~~==
	Pistokkeet saa [[C]]-kielessä käyttöön seuraavasti:
	<source lang="c">		<source lang="c">
	#include <sys/types.h>		#include <sys/types.h>
Rivi 35:		Rivi 30:
	Luo [[IPv6]]-protokollaa käyttävän TCP-pistokkeen.		Luo [[IPv6]]-protokollaa käyttävän TCP-pistokkeen.

	Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin ~~seuraavasti~~:		Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin kutsulla:
	<source lang="c">		<source lang="c">
	int bind(int sockfd, const struct sockaddr *my_addr, socklen_t addrlen);		int bind(int sockfd, const struct sockaddr *my_addr, socklen_t addrlen);
	</source>		</source>

	ja sitten pistoke merkitään halukkaaksi vastaanottamaan paketteja:		ja sitten pistoke merkitään halukkaaksi vastaanottamaan paketteja kutsulla:
	<source lang="c">		<source lang="c">
	int listen(int sockfd, int backlog);		int listen(int sockfd, int backlog);
Rivi 47:		Rivi 42:
	Pistokkeesta tulee ''kuunteleva pistoke''.		Pistokkeesta tulee ''kuunteleva pistoke''.

	Tämän jälkeen yhteyksiä voi ottaa vastaan yksitellen <tt>accept()</tt> kutsulla:		Tämän jälkeen yhteyksiä voi ottaa vastaan yksitellen <tt>accept()</tt>-kutsulla:
	<source lang="c">		<source lang="c">
	int accept(int sockfd, struct sockaddr addr, socklen_t addrlen);		int accept(int sockfd, struct sockaddr addr, socklen_t addrlen);
	</source>		</source>

	<tt>accept</tt>in palauttama <tt>int</tt>-arvo on samalla mudostetun yhteyden <tt>socketfd</tt>-arvo, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa ~~tavallisen tiedoston tapaan~~ <tt>~~fread~~()</tt> ja <tt>~~fwrite~~()</tt> -kutsuilla.		<tt>accept</tt>in palauttama <tt>int</tt>-arvo on samalla mudostetun yhteyden <tt>socketfd</tt>-arvo, jota voi lukea <tt>recv()</tt>-kutsulla ja johon voi kirjoittaa <tt>send()</tt>-kutsulla. Komentojen käyttö on samanlaista kuin tiedostojen luku ja kirjoitus <tt>read()</tt> ja <tt>write()</tt>-kutsuilla.

	Lisätietoja on [[man-sivu]]lla socket(2).		Lisätietoja on [[man-sivu]]lla socket(2).

Ordyh: /* Esimerkki pistokkeesta Linuxissa */

2009-02-12T21:15:29Z

Esimerkki pistokkeesta Linuxissa

← Vanhempi versio		Versio 13. helmikuuta 2009 kello 00.15
Rivi 54:		Rivi 54:
	<tt>accept</tt>in palauttama <tt>int</tt>-arvo on samalla mudostetun yhteyden <tt>socketfd</tt>-arvo, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tavallisen tiedoston tapaan <tt>fread()</tt> ja <tt>fwrite()</tt> -kutsuilla.		<tt>accept</tt>in palauttama <tt>int</tt>-arvo on samalla mudostetun yhteyden <tt>socketfd</tt>-arvo, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tavallisen tiedoston tapaan <tt>fread()</tt> ja <tt>fwrite()</tt> -kutsuilla.

	Lisätietoja ~~saa~~ [[man-sivu]]~~lta <tt>man~~ 2 ~~socket</tt>~~		Lisätietoja on [[man-sivu]]lla socket(2).

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Ordyh (12. helmikuuta 2009 kello 17.40)

2009-02-12T17:40:11Z

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2009 kello 20.40
Rivi 61:		Rivi 61:

	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]
			[[Luokka:Verkko]]