Palvelimen pystyttäminen - Muutoshistoria

Heikkiket (26. marraskuuta 2018 kello 13.08)

2018-11-26T13:08:43Z

← Vanhempi versio		Versio 26. marraskuuta 2018 kello 16.08
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Yhdistettävä\|~~X-pääte~~}}		{{Yhdistettävä\|Palvelin}}
	Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.		Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

Heikkiket (26. marraskuuta 2018 kello 13.08)

2018-11-26T13:08:30Z

← Vanhempi versio		Versio 26. marraskuuta 2018 kello 16.08
Rivi 1:		Rivi 1:
			{{Yhdistettävä\|X-pääte}}
	Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.		Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

Pb: /* Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja */ parempi kuvaus

2009-07-22T16:12:01Z

Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja: parempi kuvaus

← Vanhempi versio		Versio 22. heinäkuuta 2009 kello 19.12
Rivi 27:		Rivi 27:
	* WWW-palvelin (yleensä [[Apache httpd]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon		* WWW-palvelin (yleensä [[Apache httpd]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon
	* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.		* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.
	* [[FTP-palvelin]]: ~~tiedon siirto~~, tuonti ~~ja jako omalla koneella~~.		* [[FTP\|FTP-palvelin]]: tiedostopalvelin, tiedostojen jakaminen verkkoon ja niiden tuonti paikalliselle koneelle.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

213.216.233.102: /* Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja */

2009-07-21T19:53:49Z

Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2009 kello 22.53
Rivi 27:		Rivi 27:
	* WWW-palvelin (yleensä [[Apache httpd]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon		* WWW-palvelin (yleensä [[Apache httpd]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon
	* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.		* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.
			* [[FTP-palvelin]]: tiedon siirto, tuonti ja jako omalla koneella.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Pb: yhteistyömalline pois, konsepti ei vaikuta toimivan

2009-03-31T17:54:02Z

yhteistyömalline pois, konsepti ei vaikuta toimivan

← Vanhempi versio		Versio 31. maaliskuuta 2009 kello 20.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~{{yhteistyö}}~~
	Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.		Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

62.165.151.98 (30. tammikuuta 2009 kello 12.48)

2009-01-30T12:48:37Z

← Vanhempi versio		Versio 30. tammikuuta 2009 kello 15.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{yhteistyö}}		{{yhteistyö}}
	Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin]] ja www-[[välityspalvelin]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-~~palvelin~~ koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.		Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin\|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin\|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

	Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.		Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.

62.165.151.98 (30. tammikuuta 2009 kello 12.46)

2009-01-30T12:46:39Z

← Vanhempi versio		Versio 30. tammikuuta 2009 kello 15.46
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{yhteistyö}}		{{yhteistyö}}
	Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. ~~Linuxissa/Unixissa on~~ myös ~~tavanomaista käyttää~~ monia ~~palvelimia tavallisissa työpöytäkoneissa~~, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin]] ja www-[[~~välipalvelin~~]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelin koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.		Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin]] ja www-[[välityspalvelin]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelin koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

	Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.		Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.

LP: /* Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja */ apache-linkki

2008-12-10T14:24:22Z

Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja: apache-linkki

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2008 kello 17.24
Rivi 26:		Rivi 26:
	* [[Samba]]-palvelin: [[kirjoitin\|kirjoittimien]] ja tiedostojen jakoon, etenkin Windows-koneille		* [[Samba]]-palvelin: [[kirjoitin\|kirjoittimien]] ja tiedostojen jakoon, etenkin Windows-koneille
	* [[NFS]]-palvelin: tiedostojen jakoon Linux/Unix-koneiden kesken (säilyttää tiedostojen oikeudet ja aikaleimat paremmin kuin SMB/CIFS)		* [[NFS]]-palvelin: tiedostojen jakoon Linux/Unix-koneiden kesken (säilyttää tiedostojen oikeudet ja aikaleimat paremmin kuin SMB/CIFS)
	* WWW-palvelin (yleensä [[Apache]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon		* WWW-palvelin (yleensä [[Apache httpd]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon
	* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.		* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.

Pb (9. joulukuuta 2008 kello 12.52)

2008-12-09T12:52:25Z

← Vanhempi versio		Versio 9. joulukuuta 2008 kello 15.52
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{yhteistyö}}		{{yhteistyö}}
	Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. Linuxissa/Unixissa on myös tavanomaista käyttää monia palvelimia tavallisissa työpöytäkoneissa, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin]] ja www-[[välipalvelin]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelin koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka ~~tietoturvaasioista~~. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.		Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. Linuxissa/Unixissa on myös tavanomaista käyttää monia palvelimia tavallisissa työpöytäkoneissa, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin]] ja www-[[välipalvelin]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelin koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

	Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.		Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Jos palvelin pystytetään kokeilua varten tai henkilökohtaiseen käyttöön, siihen ei yleensä ole tarvetta päästä käsiksi kuin muutamalta koneelta. Pääsyä voi rajoittaa [[palomuuri]]lla, [[Tcpwrappers\|TCP-wrappers]]illa sekä palvelimen omilla asetuksilla. Kaikkia kolmea kannattaa käyttää. Avainsanoja voi olla esimerkiksi "listen", "interface" tai "allow" ja "[[localhost]]". Myös [[reititin\|reitittimessä]] on yleensä palomuuriominaisuuksia.		Jos palvelin pystytetään kokeilua varten tai henkilökohtaiseen käyttöön, siihen ei yleensä ole tarvetta päästä käsiksi kuin muutamalta koneelta. Pääsyä voi rajoittaa [[palomuuri]]lla, [[Tcpwrappers\|TCP-wrappers]]illa sekä palvelimen omilla asetuksilla. Kaikkia kolmea kannattaa käyttää. Avainsanoja voi olla esimerkiksi "listen", "interface" tai "allow" ja "[[localhost]]". Myös [[reititin\|reitittimessä]] on yleensä palomuuriominaisuuksia.

	Palvelimen käyttöä voi rajoittaa tietyille käyttäjille. Tämä on tärkeätä etenkin SSH:n tapauksessa, koska ~~murtautumnista~~ heikoilla salasanoilla yritetään jatkuvasti. Määräämällä tiedostossa /etc/ssh/sshd_config "AllowedUsers tunnus tunnus2" tai vastaava, muiden käyttäjien heikoista salasanoista ei tarvitse olla ''niin'' huolissaan.		Palvelimen käyttöä voi rajoittaa tietyille käyttäjille. Tämä on tärkeätä etenkin SSH:n tapauksessa, koska murtautumista heikoilla salasanoilla yritetään jatkuvasti. Määräämällä tiedostossa <tt>/etc/ssh/sshd_config</tt> "AllowedUsers tunnus tunnus2" tai vastaava, muiden käyttäjien heikoista salasanoista ei tarvitse olla ''niin'' huolissaan.

	Verkkoa kuuntelevan palvelimen pitäminen ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta on tärkeää. Päivityksistä on yleensä mahdollista saada tietoa jakelun tietoturvatiimiltä erillisen sähköpostilistan kautta (security-announce tms.).		Verkkoa kuuntelevan palvelimen pitäminen ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta on tärkeää. Päivityksistä on yleensä mahdollista saada tietoa jakelun tietoturvatiimiltä erillisen sähköpostilistan kautta (security-announce tms.).

	Haavoittuvuuksia voi olla myös palvelimen kautta käynnistettävissä ohjelmissa. Erityisesti tämä koskee www-palvelimen [[cgi]]-skriptejä (php ym.). Satunnainen verkosta ~~imetty~~ skripti ei ole luotettava tässä mielessä. Ellei halua tai osaa varmistaa skriptien laatua eikä halua pitäytyä muiden varmasti tarkastamissa skripteissä, ei kannata asentaa verkkoon näkyvää www-palvelinta koneelle, jossa on tärkeätäkin tietoa. Jos käynnistää palvelimen eri koneelle kannattaa muistaa, että sisäverkossa on nyt vähemmän luotettava kone, ja liikennettä kannattaa valvoa sen verran, että uskoo huomaavansa mahdollisen ei-toivotun käytön.		Haavoittuvuuksia voi olla myös palvelimen kautta käynnistettävissä ohjelmissa. Erityisesti tämä koskee www-palvelimen [[cgi]]-skriptejä (php ym.). Satunnainen verkosta haettu [[skripti]] ei ole luotettava tässä mielessä. Ellei halua tai osaa varmistaa skriptien laatua eikä halua pitäytyä muiden varmasti tarkastamissa skripteissä, ei kannata asentaa verkkoon näkyvää www-palvelinta koneelle, jossa on tärkeätäkin tietoa. Jos käynnistää palvelimen eri koneelle kannattaa muistaa, että sisäverkossa on nyt vähemmän luotettava kone, ja liikennettä kannattaa valvoa sen verran, että uskoo huomaavansa mahdollisen ei-toivotun käytön.

	Eri jakeluilla on eri käytäntö siinä, käynnistyykö palvelin automaattisesti asentamisen yhteydessä ja kuinka turvallisia oletusasetukset ovat. Yleensä asetukset kannattaa käydä läpi ennen palvelimen käynnistämistä.		Eri jakeluilla on eri käytäntö siinä, käynnistyykö palvelin automaattisesti asentamisen yhteydessä ja kuinka turvallisia oletusasetukset ovat. Yleensä asetukset kannattaa käydä läpi ennen palvelimen käynnistämistä.
Rivi 23:		Rivi 23:
	==Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja==		==Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja==
	* [[Sähköpostipalvelin]]: viestien suodattamiseen, aliasten tai sähköpostilistojen hallintaan (etenkin jos käytössä on oma [[verkkotunnus]] tms.), viestien puskurointiin (jos yhteys on hidas tai epäluotettava), liikenteen seuraamiseen yms.		* [[Sähköpostipalvelin]]: viestien suodattamiseen, aliasten tai sähköpostilistojen hallintaan (etenkin jos käytössä on oma [[verkkotunnus]] tms.), viestien puskurointiin (jos yhteys on hidas tai epäluotettava), liikenteen seuraamiseen yms.
	* [[SSH]]-palvelin: etähallintaan ja tiedostojen hakemiseen/lähettämiseen työkoneelta		* [[SSH]]-palvelin: [[:Luokka:Etäkäyttö\|etähallintaan]] ja tiedostojen hakemiseen/lähettämiseen työkoneelta
	* [[Samba]]-palvelin: kirjoittimien ja tiedostojen jakoon, etenkin Windows-koneille		* [[Samba]]-palvelin: [[kirjoitin\|kirjoittimien]] ja tiedostojen jakoon, etenkin Windows-koneille
	* [[NFS]]-palvelin: tiedostojen jakoon Linux/Unix-koneiden kesken (säilyttää tiedostojen oikeudet ja aikaleimat paremmin kuin SMB/CIFS)		* [[NFS]]-palvelin: tiedostojen jakoon Linux/Unix-koneiden kesken (säilyttää tiedostojen oikeudet ja aikaleimat paremmin kuin SMB/CIFS)
	* WWW-palvelin (yleensä [[Apache]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon		* WWW-palvelin (yleensä [[Apache]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon
	* [[~~Nyyssit~~\|~~Nyyssipalvelin~~]]: oma nyyssipalvelin mahdollistaa useamman ~~nyyssipalvelimen~~ ja ~~nyyssilukijan~~ joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien ~~imurointi~~ etukäteen helpottuu.		* [[Uutisryhmät\|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	*[[Palvelin]]		*[[Palvelin]]
			*[[Tietoturva]]
			*[[Verkkoliitynnät]]

	[[Luokka:Palvelimet]]		[[Luokka:Palvelimet]]

LP: kappale tietoturvasta; muutamia tyypillisiä palvelimia

2008-12-09T12:25:16Z

kappale tietoturvasta; muutamia tyypillisiä palvelimia

← Vanhempi versio		Versio 9. joulukuuta 2008 kello 15.25
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{yhteistyö}}		{{yhteistyö}}
			Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. Linuxissa/Unixissa on myös tavanomaista käyttää monia palvelimia tavallisissa työpöytäkoneissa, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin]] ja www-[[välipalvelin]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelin koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka tietoturvaasioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

			Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.

			==Palvelimen suojaaminen hyökkäyksiltä==

			Jos palvelin pystytetään kokeilua varten tai henkilökohtaiseen käyttöön, siihen ei yleensä ole tarvetta päästä käsiksi kuin muutamalta koneelta. Pääsyä voi rajoittaa [[palomuuri]]lla, [[Tcpwrappers\|TCP-wrappers]]illa sekä palvelimen omilla asetuksilla. Kaikkia kolmea kannattaa käyttää. Avainsanoja voi olla esimerkiksi "listen", "interface" tai "allow" ja "[[localhost]]". Myös [[reititin\|reitittimessä]] on yleensä palomuuriominaisuuksia.

			Palvelimen käyttöä voi rajoittaa tietyille käyttäjille. Tämä on tärkeätä etenkin SSH:n tapauksessa, koska murtautumnista heikoilla salasanoilla yritetään jatkuvasti. Määräämällä tiedostossa /etc/ssh/sshd_config "AllowedUsers tunnus tunnus2" tai vastaava, muiden käyttäjien heikoista salasanoista ei tarvitse olla ''niin'' huolissaan.

			Verkkoa kuuntelevan palvelimen pitäminen ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta on tärkeää. Päivityksistä on yleensä mahdollista saada tietoa jakelun tietoturvatiimiltä erillisen sähköpostilistan kautta (security-announce tms.).

			Haavoittuvuuksia voi olla myös palvelimen kautta käynnistettävissä ohjelmissa. Erityisesti tämä koskee www-palvelimen [[cgi]]-skriptejä (php ym.). Satunnainen verkosta imetty skripti ei ole luotettava tässä mielessä. Ellei halua tai osaa varmistaa skriptien laatua eikä halua pitäytyä muiden varmasti tarkastamissa skripteissä, ei kannata asentaa verkkoon näkyvää www-palvelinta koneelle, jossa on tärkeätäkin tietoa. Jos käynnistää palvelimen eri koneelle kannattaa muistaa, että sisäverkossa on nyt vähemmän luotettava kone, ja liikennettä kannattaa valvoa sen verran, että uskoo huomaavansa mahdollisen ei-toivotun käytön.

			Eri jakeluilla on eri käytäntö siinä, käynnistyykö palvelin automaattisesti asentamisen yhteydessä ja kuinka turvallisia oletusasetukset ovat. Yleensä asetukset kannattaa käydä läpi ennen palvelimen käynnistämistä.

			===Sähköpostipalvelin===
			Erittäin tärkeätä on estää palvelimen käyttäminen roskapostin levittämiseen. Avainsana "relay". Postia pitää hyväksyä vain, jos se joko jää omille koneille tai on lähtöisin omilta koneilta.

			Väärin säädetty postipalvelin saattaa hävittää postia. Yleensä postia ei saisi hävittää sen jälkeen kuin SMTP-yhteys on päättynyt. Isommissa palvelimissa, missä vastaanottajien tarkistaminen tai roskapostisuodatus reaaliajassa on liian hidasta, tämä tapahtuu jälkikäteen ja roskaposti häviää mustaan aukkoon. Kotikoneella tarkistuksen voi tehdä yhteyden aikana, jolloin lähettäjä saa virheilmoituksen, jos viestiä ei jostain syystä oteta vastaan (myöhemmin virheilmoitusta ei roskapostin osalta voi lähettää, koska se lähtisi väärennettyyn osoitteeseen).

			==Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja==
			* [[Sähköpostipalvelin]]: viestien suodattamiseen, aliasten tai sähköpostilistojen hallintaan (etenkin jos käytössä on oma [[verkkotunnus]] tms.), viestien puskurointiin (jos yhteys on hidas tai epäluotettava), liikenteen seuraamiseen yms.
			* [[SSH]]-palvelin: etähallintaan ja tiedostojen hakemiseen/lähettämiseen työkoneelta
			* [[Samba]]-palvelin: kirjoittimien ja tiedostojen jakoon, etenkin Windows-koneille
			* [[NFS]]-palvelin: tiedostojen jakoon Linux/Unix-koneiden kesken (säilyttää tiedostojen oikeudet ja aikaleimat paremmin kuin SMB/CIFS)
			* WWW-palvelin (yleensä [[Apache]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon
			* [[Nyyssit\|Nyyssipalvelin]]: oma nyyssipalvelin mahdollistaa useamman nyyssipalvelimen ja nyyssilukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien imurointi etukäteen helpottuu.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==