NAT - Muutoshistoria

Oselotti (23. heinäkuuta 2015 kello 10.25)

2015-07-23T10:25:27Z

← Vanhempi versio		Versio 23. heinäkuuta 2015 kello 13.25
Rivi 1:		Rivi 1:
	NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma [[wikipedia:fi:IP-osoite\|IP-osoite]].		'''NAT''' eli '''Network Address Translation''' on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma [[wikipedia:fi:IP-osoite\|IP-osoite]].

	NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.		NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.

Kimmo: /* NATin päällekytkeminen Linuxissa */

2011-09-06T17:18:56Z

NATin päällekytkeminen Linuxissa

← Vanhempi versio		Versio 6. syyskuuta 2011 kello 20.18
Rivi 17:		Rivi 17:

	== NATin päällekytkeminen Linuxissa ==		== NATin päällekytkeminen Linuxissa ==
	~~[[komentorivi\|Komenna]] seuraavasti [[pääkäyttäjä]]nä (root):~~
	~~[[modprobe]] iptable_nat~~
	~~[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward~~
	~~[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE~~

	Voimassaolevat reititykset voit putsata seuraavalla komennolla:		Voimassaolevat reititykset voit putsata seuraavalla komennolla:
Rivi 29:		Rivi 25:

	iptables -t nat -L		iptables -t nat -L


			[[komentorivi\|Komenna]] seuraavasti [[pääkäyttäjä]]nä (root):


			[[modprobe]] iptable_nat
			[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward
			[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE

Kimmo (6. syyskuuta 2011 kello 17.16)

2011-09-06T17:16:41Z

← Vanhempi versio		Versio 6. syyskuuta 2011 kello 20.16
Rivi 21:		Rivi 21:
	[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward		[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward
	[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE		[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE

			Voimassaolevat reititykset voit putsata seuraavalla komennolla:

			iptables -t nat -F

			Voimassaolevat reititykset voit listata komennolla:

			iptables -t nat -L


	Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX. [[WLAN]]-korteilla taas laitenimi on yleensä muotoa wlanX.		Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX. [[WLAN]]-korteilla taas laitenimi on yleensä muotoa wlanX.

LP: NATin ongelma yhteyksien ottaminen ulkoa: hiukan yleisemmin

2008-12-04T20:06:34Z

NATin ongelma yhteyksien ottaminen ulkoa: hiukan yleisemmin

← Vanhempi versio		Versio 4. joulukuuta 2008 kello 23.06
Rivi 5:		Rivi 5:
	Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.		Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.

	Ongelma NATin kanssa ~~voi olla se~~, että ~~aktiivitilassa [[FTP]]:n~~, ~~[[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai [[VoIP]]~~ (~~SIP, H323~~) -~~protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta~~. ~~Tällöin~~ on ~~joko käytettävä erillisiä [[ydin\|ytimen]] [[moduuli\|moduuleita]] ftp:lle~~ ja ~~irc~~/~~dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan~~.		== NATin ongelma ==
			Ongelma NATin kanssa on, että reitittimellä usein on vain yksi tai muutama ulkoinen osoite, jolloin sisäverkon koneita ei voi suoraan (one-to-one NAT) yhdistää ulkoverkon ip-osoitteisiin. Jos sisäverkon koneen pitää kuunnella verkkoa, reitittimelle on kerrottava mihin sisäverkon koneeseen tiettyyn reitittimen ip-osoitteeseen ja tcp/udp-porttiin ulkoa tuleva yhteys on ohjattava.

	==~~= RFC 1918 =~~==		Käytännössä sisäverkon koneisiin ei voi ottaa yhteyttä ulkoa, ellei erikseen määrätä tiettyä konetta kohteeksi, joko oletusarvoisesti tai palvelukohtaisesti. Etenkin tiettyjen palvelujen kanssa tämä on ongelmallista: aktiivitilassa [[FTP]]:n, [[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai [[VoIP]] (SIP, H323) -protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta. Tällöin on joko käytettävä erillisiä [[ydin\|ytimen]] [[moduuli\|moduuleita]] ftp:lle ja irc/dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan.

			== Paikalliset IP-osoitteet ==
	NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.220.250.162/ 62.220.250.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää [[FLUG]]in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:		NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.220.250.162/ 62.220.250.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää [[FLUG]]in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:
	10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)		10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)

Str4nd: Kumottu muokkaus #23447, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

2008-10-26T08:21:09Z

Kumottu muokkaus #23447, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2008 kello 11.21
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~HYVÄSTI NUSSIJAT~~		NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma [[wikipedia:fi:IP-osoite\|IP-osoite]].

			NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.

			Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.

			Ongelma NATin kanssa voi olla se, että aktiivitilassa [[FTP]]:n, [[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai [[VoIP]] (SIP, H323) -protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta. Tällöin on joko käytettävä erillisiä [[ydin\|ytimen]] [[moduuli\|moduuleita]] ftp:lle ja irc/dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan.

			=== RFC 1918 ===
			NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.220.250.162/ 62.220.250.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää [[FLUG]]in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:
			10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)
			172.16.0.0 - 172.31.255.255 (172.16/12 prefix)
			192.168.0.0 - 192.168.255.255 (192.168/16 prefix)

			== NATin päällekytkeminen Linuxissa ==
			[[komentorivi\|Komenna]] seuraavasti [[pääkäyttäjä]]nä (root):
			[[modprobe]] iptable_nat
			[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward
			[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE

			Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX. [[WLAN]]-korteilla taas laitenimi on yleensä muotoa wlanX.

			Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa
			iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j MASQUERADE
			jolloin 192.168.0.0/255.255.255.0:n tilalle laitat sisäverkkosi osoitteen.

			Jos sinulla on '''kiinteä IP-osoite''', niin komento on tämä:
			iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI

			Tässä ethX on "ulosmenevä" laite eli verkkokortti jota kautta liikennöit ulkoverkkoon. Komennon voi myös antaa muodossa:

			iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI
			Tässä 192.168.0.0/255.255.255.0 on sisäverkon osoite ja ethX on ulospäin menevä laite.

			Monissa [[jakelut\|jakeluissa]] NAT:in päällekytkeminen onnistuu myös jakelun omilla graafisilla asetusohjelmilla, esimerkiksi jollakin Internet-yhteyden jako -velholla tai [[palomuuri]]asetustyökalulla. Monissa asetusohjelmissa NAT:ista käytetään nimitystä ''masquerading''.

			==NAT Fireholilla==
			[[Firehol]]illa NAT on helppo toteuttaa seuraavanlaisesti. Tässä esimerkissä siis InternetVerkkolaite on verkkolaite (vaikkapa eth0), joka on kytketty Internetiin, ja SisäverkonVerkkolaite (vaikkapa eth1) on sitten kytketty verkkoon, jonka koneet halutaan NAT:n taakse.

			router internet2lan inface InternetVerkkolaite outface SisäverkonVerkkolaite
			masquerade reverse
			client all accept

			== Katso myös ==
			*[[DHCP]]
			*[[Verkkoliitynnät]]
			*[[Palomuuri]]

			==Aiheesta muualla==
			*[http://tldp.org/HOWTO/Masquerading-Simple-HOWTO/index.html Masquerading-Simple-HOWTO]
			*[http://tldp.org/HOWTO/IP-Masquerade-HOWTO/index.html IP-Masquerade-HOWTO]
			*[http://tldp.org/HOWTO/IPMasquerading+Napster.html IPMasquerading+Napster-HOWTO]
			*[http://www.faqs.org/rfcs/rfc1918.html RFC1918]
			*[http://www.iana.org/ Internet Assigned Numbers Authority]
			*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoitteenmuunnos Artikkeli Osoitteenmuunnos Wikipediassa]

			[[Luokka:Verkko]]
			[[Luokka:Ohjeet]]

ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”HYVÄSTI NUSSIJAT”

2008-10-26T07:50:14Z

Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”HYVÄSTI NUSSIJAT”

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2008 kello 10.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma [[wikipedia:fi:IP-osoite\|IP-osoite]].		HYVÄSTI NUSSIJAT

	NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.

	Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.

	Ongelma NATin kanssa voi olla se, että aktiivitilassa [[FTP]]:n, [[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai [[VoIP]] (SIP, H323) -protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta. Tällöin on joko käytettävä erillisiä [[ydin\|ytimen]] [[moduuli\|moduuleita]] ftp:lle ja irc/dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan.

	~~=== RFC 1918 ===~~
	NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.220.250.162/ 62.220.250.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää [[FLUG]]in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:
	~~10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)~~
	~~172.16.0.0 - 172.31.255.255 (172.16/12 prefix)~~
	~~192.168.0.0 - 192.168.255.255 (192.168/16 prefix)~~

	~~== NATin päällekytkeminen Linuxissa ==~~
	~~[[komentorivi\|Komenna]] seuraavasti [[pääkäyttäjä]]nä (root):~~
	~~[[modprobe]] iptable_nat~~
	~~[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward~~
	~~[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE~~

	Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX. [[WLAN]]-korteilla taas laitenimi on yleensä muotoa wlanX.

	~~Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa~~
	~~iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j MASQUERADE~~
	~~jolloin 192.168.0.0/255.255.255.0:n tilalle laitat sisäverkkosi osoitteen.~~

	~~Jos sinulla on '''kiinteä IP-osoite''', niin komento on tämä:~~
	~~iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI~~

	~~Tässä ethX on "ulosmenevä" laite eli verkkokortti jota kautta liikennöit ulkoverkkoon. Komennon voi myös antaa muodossa:~~

	~~iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI~~
	~~Tässä 192.168.0.0/255.255.255.0 on sisäverkon osoite ja ethX on ulospäin menevä laite.~~

	Monissa [[jakelut\|jakeluissa]] NAT:in päällekytkeminen onnistuu myös jakelun omilla graafisilla asetusohjelmilla, esimerkiksi jollakin Internet-yhteyden jako -velholla tai [[palomuuri]]asetustyökalulla. Monissa asetusohjelmissa NAT:ista käytetään nimitystä ''masquerading''.

	~~==NAT Fireholilla==~~
	[[Firehol]]illa NAT on helppo toteuttaa seuraavanlaisesti. Tässä esimerkissä siis InternetVerkkolaite on verkkolaite (vaikkapa eth0), joka on kytketty Internetiin, ja SisäverkonVerkkolaite (vaikkapa eth1) on sitten kytketty verkkoon, jonka koneet halutaan NAT:n taakse.

	~~router internet2lan inface InternetVerkkolaite outface SisäverkonVerkkolaite~~
	~~masquerade reverse~~
	~~client all accept~~

	~~== Katso myös ==~~
	*[[DHCP]]
	*[[Verkkoliitynnät]]
	*[[Palomuuri]]

	~~==Aiheesta muualla==~~
	*[http://tldp.org/HOWTO/Masquerading-Simple-HOWTO/index.html Masquerading-Simple-HOWTO]
	*[http://tldp.org/HOWTO/IP-Masquerade-HOWTO/index.html IP-Masquerade-HOWTO]
	*[http://tldp.org/HOWTO/IPMasquerading+Napster.html IPMasquerading+Napster-HOWTO]
	*[http://www.faqs.org/rfcs/rfc1918.html RFC1918]
	*[http://www.iana.org/ Internet Assigned Numbers Authority]
	*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoitteenmuunnos Artikkeli Osoitteenmuunnos Wikipediassa]

	~~[[Luokka:Verkko]]~~
	~~[[Luokka:Ohjeet]]~~

Pb: wikilinkitystä, pientä päivitystä

2008-04-23T21:39:19Z

wikilinkitystä, pientä päivitystä

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2008 kello 00.39
Rivi 1:		Rivi 1:
	NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma IP-osoite.		NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma [[wikipedia:fi:IP-osoite\|IP-osoite]].

	NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.		NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.
Rivi 5:		Rivi 5:
	Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.		Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.

	Ongelma NATin kanssa voi olla se, että aktiivitilassa [[FTP]]:n, [[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai VoIP (SIP, H323) protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta. Tällöin on joko käytettävä erillisiä ~~kernelin~~ moduuleita ftp:lle ja irc/dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan.		Ongelma NATin kanssa voi olla se, että aktiivitilassa [[FTP]]:n, [[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai [[VoIP]] (SIP, H323) -protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta. Tällöin on joko käytettävä erillisiä [[ydin\|ytimen]] [[moduuli\|moduuleita]] ftp:lle ja irc/dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan.

	=== RFC 1918 ===		=== RFC 1918 ===
	NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.~~183~~.~~177~~.162/ 62.~~183~~.~~177~~.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää FLUG:in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:		NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.220.250.162/ 62.220.250.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää [[FLUG]]in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:
	10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)		10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)
	172.16.0.0 - 172.31.255.255 (172.16/12 prefix)		172.16.0.0 - 172.31.255.255 (172.16/12 prefix)
Rivi 14:		Rivi 14:

	== NATin päällekytkeminen Linuxissa ==		== NATin päällekytkeminen Linuxissa ==
	Komenna seuraavasti root~~-käyttäjänä~~:		[[komentorivi\|Komenna]] seuraavasti [[pääkäyttäjä]]nä (root):
	modprobe iptable_nat		[[modprobe]] iptable_nat
	echo 1 > /proc/sys/net/ipv4/ip_forward		[[echo]] 1 > /[[proc]]/sys/net/ipv4/ip_forward
	iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE		[[iptables]] -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE

	Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX.		Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX. [[WLAN]]-korteilla taas laitenimi on yleensä muotoa wlanX.

	Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa		Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa
	iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/24 -o ethX -j MASQUERADE		iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j MASQUERADE
	jolloin 192.168.0.0/255.255.255.0:n tilalle laitat sisäverkkosi osoitteen.		jolloin 192.168.0.0/255.255.255.0:n tilalle laitat sisäverkkosi osoitteen.

	Jos sinulla on kiinteä IP-osoite, niin komento on tämä:		Jos sinulla on '''kiinteä IP-osoite''', niin komento on tämä:
	iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI		iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI

Rivi 33:		Rivi 33:
	Tässä 192.168.0.0/255.255.255.0 on sisäverkon osoite ja ethX on ulospäin menevä laite.		Tässä 192.168.0.0/255.255.255.0 on sisäverkon osoite ja ethX on ulospäin menevä laite.

	Monissa [[jakelut\|jakeluissa]] NAT:in päällekytkeminen onnistuu myös jakelun omilla graafisilla asetusohjelmilla, esimerkiksi ~~jollain~~ Internet-yhteyden jako -velholla.		Monissa [[jakelut\|jakeluissa]] NAT:in päällekytkeminen onnistuu myös jakelun omilla graafisilla asetusohjelmilla, esimerkiksi jollakin Internet-yhteyden jako -velholla tai [[palomuuri]]asetustyökalulla. Monissa asetusohjelmissa NAT:ista käytetään nimitystä ''masquerading''.

	==NAT Fireholilla==		==NAT Fireholilla==
Rivi 41:		Rivi 41:
	masquerade reverse		masquerade reverse
	client all accept		client all accept


	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	*[[DHCP]]		*[[DHCP]]
	*[[Verkkoliitynnät]]		*[[Verkkoliitynnät]]
			*[[Palomuuri]]

	==Aiheesta muualla==		==Aiheesta muualla==
Rivi 55:		Rivi 55:
	*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoitteenmuunnos Artikkeli Osoitteenmuunnos Wikipediassa]		*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoitteenmuunnos Artikkeli Osoitteenmuunnos Wikipediassa]

	[[Luokka: Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka: Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Teksturi (29. syyskuuta 2007 kello 10.20)

2007-09-29T10:20:24Z

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2007 kello 13.20
Rivi 47:		Rivi 47:
	*[[Verkkoliitynnät]]		*[[Verkkoliitynnät]]

	== ~~Linkkejä~~ ==		==Aiheesta muualla==
	*[http://tldp.org/HOWTO/Masquerading-Simple-HOWTO/index.html Masquerading-Simple-HOWTO]		*[http://tldp.org/HOWTO/Masquerading-Simple-HOWTO/index.html Masquerading-Simple-HOWTO]
	*[http://tldp.org/HOWTO/IP-Masquerade-HOWTO/index.html IP-Masquerade-HOWTO]		*[http://tldp.org/HOWTO/IP-Masquerade-HOWTO/index.html IP-Masquerade-HOWTO]

84.231.30.52: /* NATin päällekytkeminen Linuxissa */

2007-05-06T09:53:55Z

NATin päällekytkeminen Linuxissa

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2007 kello 12.53
Rivi 19:		Rivi 19:
	iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE		iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE

	Tässä ethX on ulospäin ~~menevä~~ verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX.		Tässä ethX on ulospäin liikennöivä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN\|ISDN]], on laitteen nimi ipppX.

	Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa		Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa
Rivi 28:		Rivi 28:
	iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI		iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI

	Tässä ethX on ulosmenevä laite. Komennon voi myös antaa muodossa:		Tässä ethX on "ulosmenevä" laite eli verkkokortti jota kautta liikennöit ulkoverkkoon. Komennon voi myös antaa muodossa:

	iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI		iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI

Tale (30. tammikuuta 2007 kello 07.03)

2007-01-30T07:03:36Z

← Vanhempi versio		Versio 30. tammikuuta 2007 kello 10.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma IP-osoite.		NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma IP-osoite.

	NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään ~~sen~~ omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.		NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin\|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.

	Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.		Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.