Musiikintekoon suuntautuneet Linux-jakelut - Muutoshistoria

Heikkiket: Käyty lista perusteellisesti läpi.

2017-12-03T19:59:12Z

Käyty lista perusteellisesti läpi.

← Vanhempi versio		Versio 3. joulukuuta 2017 kello 22.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. Normaalit työpöytäkäyttöön suunnitellut järjestelmät eivät yleensä toimi kovin hyvin: vähintäänkin niistä puuttuvat kaikki tarpeelliset ohjelmat.		Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. Normaalit työpöytäkäyttöön suunnitellut järjestelmät eivät yleensä toimi kovin hyvin: vähintäänkin niistä puuttuvat kaikki tarpeelliset ohjelmat.

	Musiikintekoon tarkoitetut erikoisviritellyt järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut. Kannattaa siis aloittaa alkupäästä, jos on epävarma.		Musiikintekoon tarkoitetut erikoisviritellyt järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun, Debianin tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut. Kannattaa siis aloittaa alkupäästä, jos on epävarma.

	Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. ~~Lista~~ on viimeksi käyty perusteellisesti läpi ~~helmikuussa 2016~~.		Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan.

			'''Tämä lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi joulukuussa 2017.'''

	=== Suositellut jakelut ===		=== Suositellut jakelut ===
	* [http://www.bandshed.net/avlinux/ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[XFCE]]-työpöytä. Uusin julkaistu versio on AV Linux ~~2016~~.		* [http://www.bandshed.net/avlinux/ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[XFCE]]-työpöytä. Uusin julkaistu versio on AV Linux 2017.4.9
	* [http://kxstudio.linuxaudio.org/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. ~~Viimeisin versio rakentuu~~ Debian testingin tai ~~Ubuntu 15.10:n~~ päälle. ~~Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.linuxaudio.org/Documentation ohjeet myös pitkän tuen versio~~ Ubuntu 14.04:~~n päälle asentamiseen]~~. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa ~~viety helppokäyttöiseen suuntaan omilla asetusohjelmilla~~. Järjestelmä on epäyhteensopiva Ardourin kanssa, eli sitä ei kannata käyttää Ardour-työaseman pohjana.		* [http://kxstudio.linuxaudio.org/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Järjestelmä asennetaan normaalin Debian testingin tai Ubuntun päälle. Versiot Debian Jessiestä ja Ubuntu 14.04:stä ylöspäin ovat kaikki tuettuja. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa tehty helpoksi KXStudion oman Cadence-ohjelmistokokoelman avulla. Järjestelmä on epäyhteensopiva Ardourin kanssa, eli sitä ei kannata käyttää Ardour-työaseman pohjana.
	* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.10.
	=== Muita jakeluja ===		=== Muita jakeluja ===
	* [~~https://fedoraproject.org/wiki/Fedora_jam Fedora Jam~~] – ~~Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä~~. ~~Wikisivua päivitetty alkuvuodesta~~ 2016.		* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 16.04 LTS keväältä 2016, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 17.10. Kehitys vaikuttaa nykyään olevan hyvin hidasta.
	* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty ~~Toukokuussa 2015~~. Sisältää paketit Fedora ~~20, 21~~, ja 22 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.		* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2016. Sisältää paketit Fedora 22, 23 ja 24 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.
	* [http://io.gnu.linux.free.fr Io.Gnu/Linux] - Ranskalainen Linux-jakelu. Enlightenment-työpöytä, ja raisut nettisivut. Uusin versio ~~maaliskuulta 2015~~.		* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 8:n tai Debian 9:n päälle erillisen repositoryn kautta. Projekti aktivoitui uudelleen kesällä 2017, ilmoittaen palaavansa minimaalisessa muodossaan.
	* [https://musixdistro.wordpress.com/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi~~, mutta vakaa~~ versio ~~löytyy: se~~ on ~~pari vuotta sitten julkaistu 3~~.~~0.1~~.		* [http://io.gnu.linux.free.fr Io.Gnu/Linux] - Ranskalainen Linux-jakelu. Enlightenment-työpöytä, ja raisut nettisivut. Asennetaan muistitikulle, ja käytetään suoraan siitä. Uusin versio helmikuulta 2017.
	* [~~http~~://~~tangostudio.tuxfamily~~.org/ ~~TangoStudio~~] ~~- Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta~~. ~~Projektin tekijä on ilmoittanut hankkeen lopettamisesta~~.		* [https://musixdistro.wordpress.com/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi. Uusin 3-versio on vuodelta 2014. Tekijä on käynnistänyt alkuvuodesta 2017 joukkorahoituksen version 4 toteuttamiseksi.
			* [https://fedoraproject.org/wiki/Fedora_jam Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Wikisivua päivitetty heinäkuussa 2017. Sivulla merkintä, että tieto saattaa olla vanhentunutta, ja monet linkit rikkinäisiä.

	Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.		Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.

Rivi 20:		Rivi 24:
	Miksi äänityöasemakäyttöön tarvitaan oma erillinen Linux-järjestelmänsä? Eikö normaali Ubuntu tai Fedora toimi? Pienimuotoiseen harrastelukäyttöön itse asiassa voi toimiakin, mutta mitä suuremmat vaatimukset työasemalta on, sitä varmemmin järjestelmä tarvitsee erillistä virittelyä toimiakseen vakaasti ja ilman että ääneen tulee häiriöitä, kuten rasahduksia.		Miksi äänityöasemakäyttöön tarvitaan oma erillinen Linux-järjestelmänsä? Eikö normaali Ubuntu tai Fedora toimi? Pienimuotoiseen harrastelukäyttöön itse asiassa voi toimiakin, mutta mitä suuremmat vaatimukset työasemalta on, sitä varmemmin järjestelmä tarvitsee erillistä virittelyä toimiakseen vakaasti ja ilman että ääneen tulee häiriöitä, kuten rasahduksia.

	[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi. ~~Ytimen virittelyn lisäksi äänityöasemaan tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia~~, ~~sekä myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten~~. ~~Kaikki nämä on paitsi valittava~~, ~~myös säädettävä toimimaan hyvin yhdessä~~.		[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi.

			Nykyään yhä tärkeämpi syy erillisen audiojärjestelmän käyttöön on musiikintekoon vaadittavat ohjelmistot, joiden ajantasaisia paketteja ei useimmissa käyttöjärjestelmissä ole suoraan mukana. Tässä artikkelissa luetellut musiikkijärjestelmät tarjoavat laajan valikoiman ajantasaisia, järkevillä asetuksilla käännettyjä ohjelmistoja.

	Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta musiikintekoon suuntautuneissa järjestelmissä on säätäminen tehty käyttäjän puolesta. Näin aikaa säästyy itse musiikintekoon.		Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta musiikintekoon suuntautuneissa järjestelmissä on säätäminen tehty käyttäjän puolesta. Näin aikaa säästyy itse musiikintekoon.

Heikkiket (1. elokuuta 2017 kello 23.59)

2017-08-01T23:59:02Z

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2017 kello 02.59
Rivi 22:		Rivi 22:
	[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi. Ytimen virittelyn lisäksi äänityöasemaan tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, sekä myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki nämä on paitsi valittava, myös säädettävä toimimaan hyvin yhdessä.		[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi. Ytimen virittelyn lisäksi äänityöasemaan tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, sekä myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki nämä on paitsi valittava, myös säädettävä toimimaan hyvin yhdessä.

	Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta ~~valmiit järjestelmät tarjoavat hyvän pohjan aloittaa, ja~~ aikaa säästyy itse ~~asiaan, eli musiikin tekemiseen~~.		Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta musiikintekoon suuntautuneissa järjestelmissä on säätäminen tehty käyttäjän puolesta. Näin aikaa säästyy itse musiikintekoon.


	{{Malline:Musiikinteko}}		{{Malline:Musiikinteko}}

Heikkiket: Paranneltu selitystä erillisestä audiokäyttöön tarvittavasta järjestelmästä.

2016-12-10T22:13:52Z

Paranneltu selitystä erillisestä audiokäyttöön tarvittavasta järjestelmästä.

← Vanhempi versio		Versio 11. joulukuuta 2016 kello 01.13
Rivi 1:		Rivi 1:
	Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä.		Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. Normaalit työpöytäkäyttöön suunnitellut järjestelmät eivät yleensä toimi kovin hyvin: vähintäänkin niistä puuttuvat kaikki tarpeelliset ohjelmat.

	~~Tällaiset~~ järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.		Musiikintekoon tarkoitetut erikoisviritellyt järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut. Kannattaa siis aloittaa alkupäästä, jos on epävarma.

	Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi helmikuussa 2016.		Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi helmikuussa 2016.

	* [http://www.bandshed.net/avlinux/ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[XFCE]]-työpöytä. ~~Uusimman julkaistun 6-version tuki~~ on ~~päättynyt, ja sivustolla lupaillaan~~ AV Linux 2016 ~~-versiota~~.		=== Suositellut jakelut ===
	* [http://kxstudio.linuxaudio.org/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio rakentuu Debian testingin tai Ubuntu 15.10:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.linuxaudio.org/Documentation ohjeet myös pitkän tuen versio Ubuntu 14.04:n päälle asentamiseen]. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa viety helppokäyttöiseen suuntaan omilla asetusohjelmilla.		* [http://www.bandshed.net/avlinux/ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[XFCE]]-työpöytä. Uusin julkaistu versio on AV Linux 2016.
			* [http://kxstudio.linuxaudio.org/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio rakentuu Debian testingin tai Ubuntu 15.10:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.linuxaudio.org/Documentation ohjeet myös pitkän tuen versio Ubuntu 14.04:n päälle asentamiseen]. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa viety helppokäyttöiseen suuntaan omilla asetusohjelmilla. Järjestelmä on epäyhteensopiva Ardourin kanssa, eli sitä ei kannata käyttää Ardour-työaseman pohjana.
	* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.10.		* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.10.
			=== Muita jakeluja ===
	* [https://fedoraproject.org/wiki/Fedora_jam Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Wikisivua päivitetty alkuvuodesta 2016.		* [https://fedoraproject.org/wiki/Fedora_jam Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Wikisivua päivitetty alkuvuodesta 2016.
	* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Toukokuussa 2015. Sisältää paketit Fedora 20, 21, ja 22 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.		* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Toukokuussa 2015. Sisältää paketit Fedora 20, 21, ja 22 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.
Rivi 16:		Rivi 18:

	== Miksi audiokäyttöön on oltava omat erilliset Linux-järjestelmänsä? ==		== Miksi audiokäyttöön on oltava omat erilliset Linux-järjestelmänsä? ==
	[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. ~~Lisäksi~~ tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki ~~tämä~~ on ~~toki mahdollista asentaa ja~~ säätää ~~käsinkin~~, mutta ~~paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä~~, ~~jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon~~.		Miksi äänityöasemakäyttöön tarvitaan oma erillinen Linux-järjestelmänsä? Eikö normaali Ubuntu tai Fedora toimi? Pienimuotoiseen harrastelukäyttöön itse asiassa voi toimiakin, mutta mitä suuremmat vaatimukset työasemalta on, sitä varmemmin järjestelmä tarvitsee erillistä virittelyä toimiakseen vakaasti ja ilman että ääneen tulee häiriöitä, kuten rasahduksia.

			[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi. Ytimen virittelyn lisäksi äänityöasemaan tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, sekä myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki nämä on paitsi valittava, myös säädettävä toimimaan hyvin yhdessä.

			Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta valmiit järjestelmät tarjoavat hyvän pohjan aloittaa, ja aikaa säästyy itse asiaan, eli musiikin tekemiseen.


	{{Malline:Musiikinteko}}		{{Malline:Musiikinteko}}

Heikkiket: Käyty läpi lista ja viety ajan tasalle.

2016-02-23T21:00:47Z

Käyty läpi lista ja viety ajan tasalle.

← Vanhempi versio		Versio 24. helmikuuta 2016 kello 00.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.		Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä.

	Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ~~ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin~~ järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.		Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.

	~~Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen~~ tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi ~~toukokuussa 2015~~.		Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi helmikuussa 2016.

	* [http://www.bandshed.net/~~AVLinux.html~~ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[~~LXDE~~]]-työpöytä. ~~Kehitys on jatkunut viime vuodet hitaana~~ 6-version ~~ympärillä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu koko järjestelmän uudelleen rakentaminen jossain vaihteessa~~.		* [http://www.bandshed.net/avlinux/ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[XFCE]]-työpöytä. Uusimman julkaistun 6-version tuki on päättynyt, ja sivustolla lupaillaan AV Linux 2016 -versiota.
	* [http://kxstudio.~~sourceforge~~.~~net~~/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio ~~on keväältä 2014, sitä päivitetään edelleen, ja sen voi asentaa joko erikseen~~ tai Ubuntu 14.04:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.~~sourceforge~~.~~net~~/Documentation:Ubuntu:~~Upgrade ohjeet Ubuntun~~ päälle asentamiseen].		* [http://kxstudio.linuxaudio.org/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio rakentuu Debian testingin tai Ubuntu 15.10:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.linuxaudio.org/Documentation ohjeet myös pitkän tuen versio Ubuntu 14.04:n päälle asentamiseen]. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa viety helppokäyttöiseen suuntaan omilla asetusohjelmilla.
	* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.04		* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.10.
	* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]]. Uusin versio kesältä 2014.		* [https://fedoraproject.org/wiki/Fedora_jam Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Wikisivua päivitetty alkuvuodesta 2016.
	* [~~http~~://~~spins.~~fedoraproject.org/~~jam-kde~~/ Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. ~~Julkaistu Heinäkuussa 2013, keväällä 2015 edelleen aktiivisia päivityksiä luvassa~~.		* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Toukokuussa 2015. Sisältää paketit Fedora 20, 21, ja 22 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.
	* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty ~~Joulukuussa 2013~~.		* [http://io.gnu.linux.free.fr Io.Gnu/Linux] - Ranskalainen Linux-jakelu. Enlightenment-työpöytä, ja raisut nettisivut. Uusin versio maaliskuulta 2015.
	* [https://musixdistro.wordpress.com/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi, mutta ~~seasta~~ löytyy ~~myös viittaus 2013~~-~~2014 päivitettyyn versioon~~.		* [https://musixdistro.wordpress.com/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi, mutta vakaa versio löytyy: se on pari vuotta sitten julkaistu 3.0.1.
			* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Projektin tekijä on ilmoittanut hankkeen lopettamisesta.
	Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.		Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.

			== Miksi audiokäyttöön on oltava omat erilliset Linux-järjestelmänsä? ==
			[[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.

	{{Malline:Musiikinteko}}		{{Malline:Musiikinteko}}

Heikkiket: Lisätty KXStudion kohdalle maininta Debianista.

2015-05-04T20:37:49Z

Lisätty KXStudion kohdalle maininta Debianista.

← Vanhempi versio		Versio 4. toukokuuta 2015 kello 23.37
Rivi 6:		Rivi 6:

	* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä. Kehitys on jatkunut viime vuodet hitaana 6-version ympärillä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu koko järjestelmän uudelleen rakentaminen jossain vaihteessa.		* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä. Kehitys on jatkunut viime vuodet hitaana 6-version ympärillä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu koko järjestelmän uudelleen rakentaminen jossain vaihteessa.
	* [http://kxstudio.sourceforge.net/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2014, sitä päivitetään edelleen, ja sen voi asentaa joko erikseen tai Ubuntu 14.04:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.sourceforge.net/Documentation:Ubuntu:Upgrade ohjeet Ubuntun päälle asentamiseen].		* [http://kxstudio.sourceforge.net/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] ja [[Debian \| Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2014, sitä päivitetään edelleen, ja sen voi asentaa joko erikseen tai Ubuntu 14.04:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.sourceforge.net/Documentation:Ubuntu:Upgrade ohjeet Ubuntun päälle asentamiseen].
	* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.04		* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.04
	* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]]. Uusin versio kesältä 2014.		* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]]. Uusin versio kesältä 2014.

Heikkiket: Käyty lista kokonaisuudessaan läpi. Uusia järjestelmiä ei ole lisätty.

2015-05-04T20:36:42Z

Käyty lista kokonaisuudessaan läpi. Uusia järjestelmiä ei ole lisätty.

← Vanhempi versio		Versio 4. toukokuuta 2015 kello 23.36
Rivi 3:		Rivi 3:
	Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.		Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.

	Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi ~~syyskuussa 2013.~~		Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi toukokuussa 2015.

	* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä. Kehitys päättyi Elokuussa 2012 julkaistuun versioon 6.0. Tietoturvapäivityksiä luvattiin vuodeksi eteenpäin.
	* [http://kxstudio.sourceforge.net/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2012, sitä päivitetään edelleen, ja sen voi asentaa joko erikseen tai Ubuntu 12.04:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.sourceforge.net/Documentation:Ubuntu:Upgrade ohjeet Ubuntun päälle asentamiseen].
	* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin versio on keväällä 2013 ilmestynyt 13.04. Myös 13.10 on projektin sivujen mukaan tulossa.
	* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]].
	* [http://spins.fedoraproject.org/jam-kde/ Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Julkaistu Heinäkuussa 2013.
	* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2013.
	* [http://www.musix.org.ar/en/download.html Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli nykyään jo vanhentunut järjestelmä.

			* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä. Kehitys on jatkunut viime vuodet hitaana 6-version ympärillä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu koko järjestelmän uudelleen rakentaminen jossain vaihteessa.
			* [http://kxstudio.sourceforge.net/ KXStudio] - [[Ubuntu \| Ubuntun]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2014, sitä päivitetään edelleen, ja sen voi asentaa joko erikseen tai Ubuntu 14.04:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.sourceforge.net/Documentation:Ubuntu:Upgrade ohjeet Ubuntun päälle asentamiseen].
			* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 14.04 LTS keväältä 2014, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 15.04
			* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]]. Uusin versio kesältä 2014.
			* [http://spins.fedoraproject.org/jam-kde/ Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Julkaistu Heinäkuussa 2013, keväällä 2015 edelleen aktiivisia päivityksiä luvassa.
			* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Joulukuussa 2013.
			* [https://musixdistro.wordpress.com/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi, mutta seasta löytyy myös viittaus 2013-2014 päivitettyyn versioon.
	Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.		Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.

	{{Malline:Musiikinteko}}		{{Malline:Musiikinteko}}

80.220.99.209: Fixattu Planet CCRMAn Fedora-linkki

2015-03-26T22:43:45Z

Fixattu Planet CCRMAn Fedora-linkki

← Vanhempi versio		Versio 27. maaliskuuta 2015 kello 01.43
Rivi 10:		Rivi 10:
	* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]].		* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]].
	* [http://spins.fedoraproject.org/jam-kde/ Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Julkaistu Heinäkuussa 2013.		* [http://spins.fedoraproject.org/jam-kde/ Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Julkaistu Heinäkuussa 2013.
	* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2013.		* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora \| Fedoralle]] ja [[CentOS \| CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2013.
	* [http://www.musix.org.ar/en/download.html Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli nykyään jo vanhentunut järjestelmä.		* [http://www.musix.org.ar/en/download.html Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli nykyään jo vanhentunut järjestelmä.

Heikkiket: fix linkki

2013-10-06T17:54:09Z

fix linkki

← Vanhempi versio		Versio 6. lokakuuta 2013 kello 20.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[~~Linux~~\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.		Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[Kernel\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.

	Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.		Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.

Heikkiket: hups

2013-10-06T17:53:41Z

hups

← Vanhempi versio		Versio 6. lokakuuta 2013 kello 20.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[Linux\|Linux-ydin] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.		Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[Linux\|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.

	Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.		Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.

Heikkiket: Muutettu esittelyteksti

2013-10-06T17:53:13Z

Muutettu esittelyteksti

← Vanhempi versio		Versio 6. lokakuuta 2013 kello 20.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	Musiikin ~~teossa~~ tarvitaan ~~matalalatenssinen~~ [[ydin]~~] sekä itse musiikkisovellukset. Ilman [[reaaliaikaydin]]tä ongelmaksi muodostuvat helposti sekä <tt>xrunit</tt>~~ että ~~audio-~~ ja ~~midisignaalien tahdistaminen~~. ~~Monesti näiden asioiden kohdilleen saaminen vie paljon aikaa~~ ja ~~energiaa~~, ja ~~vaatii perehtymistä enemmän kuin ehkä kärsimättömällä taiteilijalla olisi kiinnostusta~~. ~~Siksi~~ on ~~syntynyt joukko~~ Linux-~~jakeluita~~, ~~jotka pyrkivät tarjoamaan valmiin musiikintekoympäristön~~.		Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[Linux\|Linux-ydin] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.

			Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.

	Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi syyskuussa 2013.		Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi syyskuussa 2013.