Käyttäjien hallinta - Muutoshistoria

Heikkiket: Lisätty Palvelin-malline

2019-01-01T19:39:01Z

Lisätty Palvelin-malline

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2019 kello 22.39
Rivi 70:		Rivi 70:
	[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]		[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]
			{{Malline:Palvelin}}

Pb: wikilinkitystä + uuteen luokkaan + ohjeluokkaan

2008-11-20T16:53:35Z

wikilinkitystä + uuteen luokkaan + ohjeluokkaan

← Vanhempi versio		Versio 20. marraskuuta 2008 kello 19.53
Rivi 11:		Rivi 11:
	== Käyttäjien luonti ja poisto ==		== Käyttäjien luonti ja poisto ==

	Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]]. Komento [[adduser]] kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen <tt>--system</tt>, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.		Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan [[salasana]] komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]]. Komento [[adduser]] kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen <tt>--system</tt>, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.

	<tt>Useradd</tt> on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.		<tt>Useradd</tt> on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

	<tt>useradd</tt> ja <tt>adduser</tt> luovat haluttaessa ~~kotihakemistot~~ ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta <tt>[[Skel\|/etc/skel]]</tt>, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.		<tt>useradd</tt> ja <tt>adduser</tt> luovat haluttaessa [[kotihakemisto]]t ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta <tt>[[Skel\|/etc/skel]]</tt>, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.

	<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.		<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.

	Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla [[userdel]], joko <tt>userdel ''tunnus''</tt> tai <tt>userdel -r ''tunnus''</tt>. Viimeksimainittu poistaa myös ~~[[kotihakemisto]]n~~ (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin – ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla <tt>[[find]] / -user ''tunnus''</tt>. [[deluser]] huolehtii haluttaessa tästä. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla <tt>find / -nouser</tt> etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi [[varmuuskopiointi\|varmuuskopioissa]].		Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla [[userdel]], joko <tt>userdel ''tunnus''</tt> tai <tt>userdel -r ''tunnus''</tt>. Viimeksimainittu poistaa myös kotihakemiston (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin – ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla <tt>[[find]] / -user ''tunnus''</tt>. [[deluser]] huolehtii haluttaessa tästä. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla <tt>find / -nouser</tt> etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi [[varmuuskopiointi\|varmuuskopioissa]].

	Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento <tt>passwd -l ''tunnus''</tt> estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin [[SSH]]:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/[[shells]], auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla <tt>[[chsh]] -s /bin/[[false]] ''tunnus''</tt>		Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento <tt>passwd -l ''tunnus''</tt> estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin [[SSH]]:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/[[shells]], auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla <tt>[[chsh]] -s /bin/[[false]] ''tunnus''</tt>
Rivi 62:		Rivi 62:
	* deluser käyttäjä ryhmä		* deluser käyttäjä ryhmä

			==Katso myös==
			*[[Käyttäjä]]
			*[[Ryhmä]]
			*[[Salasana]]
			*[[Kotihakemisto]]

	[[Luokka:~~Järjestelmä~~]]		[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
			[[Luokka:Ohjeet]]

LP: osaa komennoista voi käyttää taviskin (pitäisi muotoilla paremmin)

2008-11-19T09:25:26Z

osaa komennoista voi käyttää taviskin (pitäisi muotoilla paremmin)

← Vanhempi versio		Versio 19. marraskuuta 2008 kello 12.25
Rivi 5:		Rivi 5:
	Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tässä artikkelissa ei käsitellä tarkemmin tiedostojen oikeuksia, vaan niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[tiedoston oikeudet]].		Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tässä artikkelissa ei käsitellä tarkemmin tiedostojen oikeuksia, vaan niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[tiedoston oikeudet]].

	Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain pääkäyttäjä. ~~Seuraavat~~ komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on [[gpasswd]], jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, sekä [[sudo]]n tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät [[bash-skriptaus\|skriptit]].		Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain pääkäyttäjä. Useimmat seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on mm. [[gpasswd]], jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, joidenkin komentojen käyttö omia asetuksia muutettaessa sekä [[sudo]]n tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät [[bash-skriptaus\|skriptit]].

	Jos käytössä on [[NIS]], [[NFS]], [[Samba]] tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.		Jos käytössä on [[NIS]], [[NFS]], [[Samba]] tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.

Pb: /* Käyttäjät ryhmiin */

2008-08-19T18:19:15Z

Käyttäjät ryhmiin

← Vanhempi versio		Versio 19. elokuuta 2008 kello 21.19
Rivi 35:		Rivi 35:
	Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. <tt>gpasswd -A ''tunnus'' ''ryhma''</tt> tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää <tt>gpasswd</tt>-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla <tt>gpasswd -A</tt> -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.		Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. <tt>gpasswd -A ''tunnus'' ''ryhma''</tt> tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää <tt>gpasswd</tt>-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla <tt>gpasswd -A</tt> -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.

	Joissakin [[jakelu~~\|linuxjakelussa~~]] jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa <tt>/etc/default/useradd</tt>, <tt>/etc/adduser.conf</tt> tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", [[GID\|gid]] 100).		Joissakin [[jakelu]]issa jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa <tt>/etc/default/useradd</tt>, <tt>/etc/adduser.conf</tt> tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", [[GID\|gid]] 100).

	== Sekalaisia huomioita ==		== Sekalaisia huomioita ==

Heikki: siistintää

2008-07-29T06:06:04Z

siistintää

← Vanhempi versio		Versio 29. heinäkuuta 2008 kello 09.06
Rivi 1:		Rivi 1:
	Linuxissa jokaisella käyttäjällä on käyttäjänimi sekä tunnistenumero ([[UID]]), ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:

	* useradd kayttaja
	* userdel kayttaja
	* groupadd ryhma
	* groupdel ryhma
	* gpasswd -a kayttaja ryhma
	* gpasswd -d kayttaja ryhma

	~~[[Debian GNU/Linux\|Debian]]issa on käytössä myös vastaavat, hieman monipuolisemmat komennot:~~

	* adduser käyttäjä
	* deluser käyttäjä
	* addgroup ryhmä
	* delgroup ryhmä
	* adduser käyttäjä ryhmä
	* deluser käyttäjä ryhmä

	~~== Yleistä ==~~

	Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma [[käyttäjä\|käyttäjätunnus]]. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän [[root]]-tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').		Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma [[käyttäjä\|käyttäjätunnus]]. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän [[root]]-tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').

	Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan [[ryhmä]]än. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä.		Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan [[ryhmä]]än. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä. Järjestelmä käsittelee sekä käyttäjiä että ryhmiä [[uid]]-numerotunnuksilla, mutta yleensä käyttäjälle näkyy ''uid''-numeroa vastaava nimi.

	Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. ~~Tämä kirjoitus~~ ei ~~selitä~~ [[tiedoston oikeudet~~\|tiedostojen oikeuksia~~]~~], tarvittaessa lue [http://www.flug.fi/ohjeita/oikeudet.html Opi Linux ja tiedostojen oikeudet Akun ja Iineksen kanssa~~].		Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tässä artikkelissa ei käsitellä tarkemmin tiedostojen oikeuksia, vaan niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[tiedoston oikeudet]].

	Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain ~~root~~. Seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on [[gpasswd]], jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, sekä [[sudo]]n tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät [[bash-skriptaus\|skriptit]].		Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain pääkäyttäjä. Seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on [[gpasswd]], jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, sekä [[sudo]]n tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät [[bash-skriptaus\|skriptit]].

	Jos käytössä on [[NIS]], [[NFS]], [[Samba]] tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.		Jos käytössä on [[NIS]], [[NFS]], [[Samba]] tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.
Rivi 33:		Rivi 13:
	Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]]. Komento [[adduser]] kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen <tt>--system</tt>, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.		Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]]. Komento [[adduser]] kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen <tt>--system</tt>, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.

	Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.		<tt>Useradd</tt> on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

	useradd ja adduser luovat haluttaessa kotihakemistot ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta /etc/skel, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.		<tt>useradd</tt> ja <tt>adduser</tt> luovat haluttaessa kotihakemistot ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta <tt>[[Skel\|/etc/skel]]</tt>, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.

	<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.		<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.
Rivi 45:		Rivi 25:
	== Ryhmien luonti ja poisto ==		== Ryhmien luonti ja poisto ==

	Tämä(kin) on helppoa:<tt> [[groupadd]] ''ryhma''</tt> lisää ryhmän ja <tt>[[groupdel]] ''ryhma''</tt> poistaa ryhmän. [[addgroup]] ja [[delgroup]] toimivat vastaavasti, komennolle addgroup voi lisäksi antaa valitsimen --system, luotaessa ryhmiä ohjelmien käyttöön.		Tämä(kin) on helppoa:<tt> [[groupadd]] ''ryhma''</tt> lisää ryhmän ja <tt>[[groupdel]] ''ryhma''</tt> poistaa ryhmän. [[addgroup]] ja [[delgroup]] toimivat vastaavasti, komennolle <tt>addgroup</tt> voi lisäksi antaa valitsimen --system, luotaessa ryhmiä ohjelmien käyttöön.

	Jos ennen ryhmän poistamista tahtoo etsiä sille kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla <tt>find / -group ''ryhma''</tt>. Jos tämä unohtui, voi sanoa <tt>find / -nogroup</tt> myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.		Jos ennen ryhmän poistamista tahtoo etsiä sille kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla <tt>find / -group ''ryhma''</tt>. Jos tämä unohtui, voi sanoa <tt>find / -nogroup</tt> myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.
Rivi 53:		Rivi 33:
	Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: <tt>[[gpasswd]] -a ''tunnus'' ''ryhma''</tt> lisää ryhmään ja <tt>gpasswd -d ''tunnus'' ''ryhma''</tt> poistaa ryhmästä.		Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: <tt>[[gpasswd]] -a ''tunnus'' ''ryhma''</tt> lisää ryhmään ja <tt>gpasswd -d ''tunnus'' ''ryhma''</tt> poistaa ryhmästä.

	Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. <tt>gpasswd -A ''tunnus'' ''ryhma''</tt> tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää gpasswd-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla <tt>gpasswd -A</tt> -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.		Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. <tt>gpasswd -A ''tunnus'' ''ryhma''</tt> tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää <tt>gpasswd</tt>-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla <tt>gpasswd -A</tt> -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.

	Joissakin [[jakelu\|linuxjakelussa]] jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa /etc/default/useradd, /etc/adduser.conf tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", [[GID\|gid]] 100).		Joissakin [[jakelu\|linuxjakelussa]] jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa <tt>/etc/default/useradd</tt>, <tt>/etc/adduser.conf</tt> tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", [[GID\|gid]] 100).

	== Sekalaisia huomioita ==		== Sekalaisia huomioita ==

	Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta /etc/passwd katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.		Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta <tt>[[passwd-tiedosto\|/etc/passwd]]</tt> katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.

	Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja ~~/etc/~~[[passwd-tiedosto\|passwd]] (käyttäjät), ~~/etc/~~[[group-tiedosto\|group]] (ryhmät) ja /etc/[[shadow]] (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla [[vipw]] ja [[vigr]], jotka huolehtivat lukituksista.		Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja <tt>[[passwd-tiedosto\|/etc/passwd]]</tt> (käyttäjät), <tt>[[group-tiedosto\|/etc/group]]</tt> (ryhmät) ja <tt>[[shadow\|/etc/shadow]]</tt> (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla [[vipw]] ja [[vigr]], jotka huolehtivat lukituksista.

			== Lyhyt tiivistelmä ==
			Lyhyt tiivistelmä tärkeimmistä komennoista:

			* useradd kayttaja
			* userdel kayttaja
			* groupadd ryhma
			* groupdel ryhma
			* gpasswd -a kayttaja ryhma
			* gpasswd -d kayttaja ryhma

			[[Debian GNU/Linux\|Debian]]issa on käytössä myös vastaavat, hieman monipuolisemmat komennot:

			* adduser käyttäjä
			* deluser käyttäjä
			* addgroup ryhmä
			* delgroup ryhmä
			* adduser käyttäjä ryhmä
			* deluser käyttäjä ryhmä


	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]

Maakuth: aika jakeluneutraali minusta => malline pois

2008-07-06T20:51:55Z

aika jakeluneutraali minusta => malline pois

← Vanhempi versio		Versio 6. heinäkuuta 2008 kello 23.51
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~{{jakeluspesifinen}}~~
	Linuxissa jokaisella käyttäjällä on käyttäjänimi sekä tunnistenumero ([[UID]]), ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:		Linuxissa jokaisella käyttäjällä on käyttäjänimi sekä tunnistenumero ([[UID]]), ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:

LP: adduser, addgroup, pientä

2008-03-19T22:11:29Z

adduser, addgroup, pientä

← Vanhempi versio		Versio 20. maaliskuuta 2008 kello 01.11
Rivi 8:		Rivi 8:
	* gpasswd -a kayttaja ryhma		* gpasswd -a kayttaja ryhma
	* gpasswd -d kayttaja ryhma		* gpasswd -d kayttaja ryhma

			[[Debian GNU/Linux\|Debian]]issa on käytössä myös vastaavat, hieman monipuolisemmat komennot:

			* adduser käyttäjä
			* deluser käyttäjä
			* addgroup ryhmä
			* delgroup ryhmä
			* adduser käyttäjä ryhmä
			* deluser käyttäjä ryhmä

	== Yleistä ==		== Yleistä ==
Rivi 23:		Rivi 32:
	== Käyttäjien luonti ja poisto ==		== Käyttäjien luonti ja poisto ==

	Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]] (~~ellei tietoja määritelty käyttäjätunnusta luotaessa~~).		Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]]. Komento [[adduser]] kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen <tt>--system</tt>, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.

			Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

	~~Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>~~useradd ~~''tunnus''<~~/~~tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu~~, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.		useradd ja adduser luovat haluttaessa kotihakemistot ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta /etc/skel, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.

	<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.		<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.

	Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla [[userdel]], joko userdel tunnus tai userdel -r tunnus. Viimeksimainittu poistaa myös [[kotihakemisto]]n (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin – ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla <tt>[[find]] / -user ''tunnus''</tt>. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla <tt>find / -nouser</tt> etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi [[varmuuskopiointi\|varmuuskopioissa]].		Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla [[userdel]], joko <tt>userdel ''tunnus''</tt> tai <tt>userdel -r ''tunnus''</tt>. Viimeksimainittu poistaa myös [[kotihakemisto]]n (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin – ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla <tt>[[find]] / -user ''tunnus''</tt>. [[deluser]] huolehtii haluttaessa tästä. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla <tt>find / -nouser</tt> etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi [[varmuuskopiointi\|varmuuskopioissa]].

	Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento <tt>passwd -l ''tunnus''</tt> estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin [[SSH]]:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/[[shells]], auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla <tt>[[chsh]] -s /bin/[[false]] ''tunnus''</tt>		Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento <tt>passwd -l ''tunnus''</tt> estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin [[SSH]]:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/[[shells]], auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla <tt>[[chsh]] -s /bin/[[false]] ''tunnus''</tt>
Rivi 35:		Rivi 46:
	== Ryhmien luonti ja poisto ==		== Ryhmien luonti ja poisto ==

	Tämä(kin) on helppoa:<tt> [[groupadd]] ''ryhma''</tt> lisää ryhmän ja <tt>[[groupdel]] ''ryhma''</tt> poistaa ryhmän.		Tämä(kin) on helppoa:<tt> [[groupadd]] ''ryhma''</tt> lisää ryhmän ja <tt>[[groupdel]] ''ryhma''</tt> poistaa ryhmän. [[addgroup]] ja [[delgroup]] toimivat vastaavasti, komennolle addgroup voi lisäksi antaa valitsimen --system, luotaessa ryhmiä ohjelmien käyttöön.

	Jos tahtoo ~~ensin~~ etsiä ~~ryhmälle~~ kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla <tt>find / -group ''ryhma''</tt>. Jos tämä unohtui, voi sanoa <tt>find / -nogroup</tt> myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.		Jos ennen ryhmän poistamista tahtoo etsiä sille kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla <tt>find / -group ''ryhma''</tt>. Jos tämä unohtui, voi sanoa <tt>find / -nogroup</tt> myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.

	== Käyttäjät ryhmiin ==		== Käyttäjät ryhmiin ==
Rivi 52:		Rivi 63:

	Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/[[passwd-tiedosto\|passwd]] (käyttäjät), /etc/[[group-tiedosto\|group]] (ryhmät) ja /etc/[[shadow]] (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla [[vipw]] ja [[vigr]], jotka huolehtivat lukituksista.		Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/[[passwd-tiedosto\|passwd]] (käyttäjät), /etc/[[group-tiedosto\|group]] (ryhmät) ja /etc/[[shadow]] (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla [[vipw]] ja [[vigr]], jotka huolehtivat lukituksista.


	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]

Maakuth: uid

2008-03-19T20:16:59Z

uid

← Vanhempi versio		Versio 19. maaliskuuta 2008 kello 23.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{jakeluspesifinen}}		{{jakeluspesifinen}}
	Linuxissa jokaisella käyttäjällä on ~~oma tunnus~~, ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:		Linuxissa jokaisella käyttäjällä on käyttäjänimi sekä tunnistenumero ([[UID]]), ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:

	* useradd kayttaja		* useradd kayttaja

LP: linkitystä, `muotoilua` ja lisäkommentteja

2008-03-19T18:50:40Z

linkitystä, <tt>muotoilua</tt> ja lisäkommentteja

← Vanhempi versio		Versio 19. maaliskuuta 2008 kello 21.50
Rivi 11:		Rivi 11:
	== Yleistä ==		== Yleistä ==

	Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma käyttäjätunnus. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän root -tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').		Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma [[käyttäjä\|käyttäjätunnus]]. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän [[root]]-tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').

	Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ~~ryhmään~~. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä.		Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan [[ryhmä]]än. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä.

	Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tämä kirjoitus ei selitä tiedostojen oikeuksia, tarvittaessa lue [http://www.flug.fi/ohjeita/oikeudet.html Opi Linux ja tiedostojen oikeudet Akun ja Iineksen kanssa].		Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tämä kirjoitus ei selitä [[tiedoston oikeudet\|tiedostojen oikeuksia]], tarvittaessa lue [http://www.flug.fi/ohjeita/oikeudet.html Opi Linux ja tiedostojen oikeudet Akun ja Iineksen kanssa].

	Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain root. Seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä.		Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain root. Seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on [[gpasswd]], jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, sekä [[sudo]]n tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät [[bash-skriptaus\|skriptit]].

			Jos käytössä on [[NIS]], [[NFS]], [[Samba]] tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.

	== Käyttäjien luonti ja poisto ==		== Käyttäjien luonti ja poisto ==

	Käyttäjätunnus lisätään useradd~~-komennolla~~. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana passwd~~-komennolla~~. Käytännössä kannattaa myös lisätä finger-tietoihin käyttäjän nimi chfn-~~komennolla~~.		Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]] (ellei tietoja määritelty käyttäjätunnusta luotaessa).

			Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

	~~Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: useradd~~ tunnus ~~lisää käyttäjätunnuksen "~~tunnus". ~~Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a~~-~~z. Numerot ja väliviiva ovat myös "turvallisia" merkkejä~~, ~~mutta esimerkiksi kirjaimet~~ 'ä' ja 'ö' ~~ovat vältettäviä~~.		<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.

	~~passwd~~ tunnus ~~kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan~~. ~~chfn~~ tunnus ~~kysyy ns~~. ~~finger-tiedot~~, ~~jotka näet~~ komennolla ~~finger tunnus~~. ~~Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin~~ jälkeen~~, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan~~.		Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla [[userdel]], joko userdel tunnus tai userdel -r tunnus. Viimeksimainittu poistaa myös [[kotihakemisto]]n (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin – ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla <tt>[[find]] / -user ''tunnus''</tt>. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla <tt>find / -nouser</tt> etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi [[varmuuskopiointi\|varmuuskopioissa]].

	~~Käyttäjien poisto tapahtuu userdel-komennolla~~, ~~joko userdel~~ tunnus ~~tai userdel~~ -r tunnus. ~~Viimeksimainittu poistaa myös kotihakemiston~~. ~~Silti on mahdollista että käyttäjän omistamia tiedostoja jää jonnekin~~ - ~~ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla find~~ / ~~-user~~ tunnus~~. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla find~~ / ~~-nouser etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa.~~		Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento <tt>passwd -l ''tunnus''</tt> estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin [[SSH]]:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/[[shells]], auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla <tt>[[chsh]] -s /bin/[[false]] ''tunnus''</tt>

	== Ryhmien luonti ja poisto ==		== Ryhmien luonti ja poisto ==

	Tämä(kin) on helppoa: groupadd ryhma lisää ryhmän ja ~~groupadd~~ ryhma poistaa ryhmän.		Tämä(kin) on helppoa:<tt> [[groupadd]] ''ryhma''</tt> lisää ryhmän ja <tt>[[groupdel]] ''ryhma''</tt> poistaa ryhmän.

	Jos tahtoo ensin etsiä ryhmälle kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla find / -group ryhma. Jos tämä unohtui, voi sanoa find / -nogroup myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.		Jos tahtoo ensin etsiä ryhmälle kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla <tt>find / -group ''ryhma''</tt>. Jos tämä unohtui, voi sanoa <tt>find / -nogroup</tt> myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.

	== Käyttäjät ryhmiin ==		== Käyttäjät ryhmiin ==

	Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: gpasswd -a tunnus ryhma lisää ryhmään ja gpasswd -d tunnus ryhma poistaa ryhmästä.		Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: <tt>[[gpasswd]] -a ''tunnus'' ''ryhma''</tt> lisää ryhmään ja <tt>gpasswd -d ''tunnus'' ''ryhma''</tt> poistaa ryhmästä.

	Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. gpasswd -A tunnus ryhma tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää gpasswd-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla gpasswd -A -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.		Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. <tt>gpasswd -A ''tunnus'' ''ryhma''</tt> tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää gpasswd-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla <tt>gpasswd -A</tt> -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.

	~~Fedora Core -~~linuxjakelussa jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön.		Joissakin [[jakelu\|linuxjakelussa]] jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa /etc/default/useradd, /etc/adduser.conf tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", [[GID\|gid]] 100).

	== Sekalaisia huomioita ==		== Sekalaisia huomioita ==
Rivi 47:		Rivi 51:
	Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta /etc/passwd katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.		Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta /etc/passwd katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.

	Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/passwd (käyttäjät), /etc/group (ryhmät) ja /etc/shadow (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa jos ylläpitäjiä on useampia.		Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/[[passwd-tiedosto\|passwd]] (käyttäjät), /etc/[[group-tiedosto\|group]] (ryhmät) ja /etc/[[shadow]] (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla [[vipw]] ja [[vigr]], jotka huolehtivat lukituksista.

	[[Luokka:Järjestelmä]]		[[Luokka:Järjestelmä]]

Maakuth: parantelua, malline

2008-03-19T15:10:13Z

parantelua, malline

← Vanhempi versio		Versio 19. maaliskuuta 2008 kello 18.10
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~Käyttäjien ja ryhmien hallinta Linuxissa~~		{{jakeluspesifinen}}

	~~Teksti käsittelee komentoja Fedora Core -jakelun näkökulmasta. Debian-käyttäjien tulisi yleistää tätä.~~

	Linuxissa jokaisella käyttäjällä on oma tunnus, ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:		Linuxissa jokaisella käyttäjällä on oma tunnus, ja käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttäjien ja ryhmien hallinta on helppoa, lyhyesti tiivistettynä:

Rivi 51:		Rivi 48:

	Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/passwd (käyttäjät), /etc/group (ryhmät) ja /etc/shadow (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa jos ylläpitäjiä on useampia.		Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/passwd (käyttäjät), /etc/group (ryhmät) ja /etc/shadow (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa jos ylläpitäjiä on useampia.

			[[Luokka:Järjestelmä]]