Emacsin peruskäyttö - Muutoshistoria

85.76.75.104: /* Aluksi */ Lisäsin tietoa Emacsin aputoiminnosta

2024-04-19T09:03:37Z

Aluksi: Lisäsin tietoa Emacsin aputoiminnosta

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2024 kello 12.03
Rivi 15:		Rivi 15:

	Emacs ei yleensä kaiuta komentoja. Jos komento kuitenkin koostuu useammasta osasta (esim. M-3 C-x o), ja jossain vaiheessa käyttäjä pysähtyy hetkeksi miettimään, Emacs tulostaa sivun alalaitaan näkyviin tähän mennessä syötetyn komennon.		Emacs ei yleensä kaiuta komentoja. Jos komento kuitenkin koostuu useammasta osasta (esim. M-3 C-x o), ja jossain vaiheessa käyttäjä pysähtyy hetkeksi miettimään, Emacs tulostaa sivun alalaitaan näkyviin tähän mennessä syötetyn komennon.

			Emacsin mukana tulee interaktiivinen tutoriaali, jonka voi avata <code>C-h t</code> komennolla. Sen avulla käyttäjä voi oppia käyttämään Emacsia käyttämällä sen tekstinkäsittelyominaisuuksia. On muutenkin hyvä tutustua Emacsin laadukkaaseen aputoimintoon, ja aputoiminnon ohjeen saa avattua <code>C-h ?</code> komennolla. Erityisen hyödyllinen on <code>C-h m</code> joka näyttää tällä hetkellä käytössä olevat näppäinkomennot.

	== Käynnistäminen ==		== Käynnistäminen ==

46.132.94.218: /* Tiedoston avaaminen, sulkeminen ja tallentaminen */

2020-12-06T14:50:48Z

Tiedoston avaaminen, sulkeminen ja tallentaminen

← Vanhempi versio		Versio 6. joulukuuta 2020 kello 17.50
Rivi 36:		Rivi 36:
	Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f oli se olemassa tai ei. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti		Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f oli se olemassa tai ei. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti
	Find file: ~/työhakemisto/		Find file: ~/työhakemisto/
	jossa avattava tiedosto voidaan hakea tiedostojärjestelmästä. Tiedostopolkua voidaan täydentää tabulaattorilla, ja sen painaminen toistamiseen listaa alkuosaan täsmäävät mahdollisuudet. Tiedostoon voidaan viitata ~~möys~~ sen täydellisellä tiedostopolulla kirjoittamalla se vain suoraan välittämättä valmiiksi ilmestyneestä työhakemiston polusta. Kun polun kirjoittaminen aloitetaan merkillä "/" tai "~", Emacs jättää huomiotta automaattisesti lisäämänsä työhakemiston polun.		jossa avattava tiedosto voidaan hakea tiedostojärjestelmästä. Tiedostopolkua voidaan täydentää tabulaattorilla, ja sen painaminen toistamiseen listaa alkuosaan täsmäävät mahdollisuudet. Tiedostoon voidaan viitata myös sen täydellisellä tiedostopolulla kirjoittamalla se vain suoraan välittämättä valmiiksi ilmestyneestä työhakemiston polusta. Kun polun kirjoittaminen aloitetaan merkillä "/" tai "~", Emacs jättää huomiotta automaattisesti lisäämänsä työhakemiston polun.

	Tiedoston avaaminen – kuten muutkin komennot – voidaan keskeyttää näppäinyhdistelmällä C-g.		Tiedoston avaaminen – kuten muutkin komennot – voidaan keskeyttää näppäinyhdistelmällä C-g.

LP: pieniä tarkennuksia; valitsimet Unixin tapaan; pikakurssi; viilailua

2009-05-29T20:32:04Z

pieniä tarkennuksia; valitsimet Unixin tapaan; pikakurssi; viilailua

86.50.47.237 (19. toukokuuta 2009 kello 17.26)

2009-05-19T17:26:49Z

← Vanhempi versio		Versio 19. toukokuuta 2009 kello 20.26
Rivi 88:		Rivi 88:
	C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.		C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.

	C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>.		C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle <tt>tiedostonimi~</tt>.

	== Haku ja korvaus ==		== Haku ja korvaus ==

Heikki: copypastesta

2007-11-27T17:11:18Z

copypastesta

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2007 kello 20.11
Rivi 89:		Rivi 89:

	C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>.		C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>.


	== Haku ja korvaus ==		== Haku ja korvaus ==
Rivi 107:		Rivi 106:
	*E muuttaa korvaavaa merkkijonoa		*E muuttaa korvaavaa merkkijonoa
	*. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen.		*. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen.

			== Kopioiminen ja liittäminen - alueet ==
			Emacsissa tekstin kopioiminen ja liittäminen tehdään käsittelemällä alueita. Alueella tarkoitetaan sitä osaa tiedostosta, joka alkaa ''merkistä'' ja päättyy kursorin nykyiseen paikkaan. Merkki voidaan asettaa komennolla C-@.

			Asetetaan nyt merkki halutun alueen alkuun ja viedään kursori alueen loppuun (tai päinvastoin). Nyt merkitsemämme alueen teksti voidaan poistaa komennolla C-w. Poistettu teksti siirtyy eräänlaiselle leikepöydälle (''poistorenkaaseen''), josta se on mahdollista liittää kursorin kohdalle komennolla C-y.

			Vastaavasti alue voitaisiin kopioida käyttäen komennon C-w tilalla komentoa M-w, joka kopioi merkityn alueen, jonka jälkeen alue voidaan liittää samaan tapaan kuin edellä komennolla C-y.

			Puskurin voi valita kokonaan komennolla C-x h, ja valitun alueen voi sisentää komennolla C-TAB.


	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Heikki (24. marraskuuta 2007 kello 13.57)

2007-11-24T13:57:33Z

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2007 kello 16.57
Rivi 32:		Rivi 32:
	jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff\|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit.		jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff\|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit.

	Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w.		Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w. Jos halutaan luoda uusi tiedosto, se voidaan kirjoittaa <tt>scratch</tt>-puskuriin ja tallentaa komennolla C-x C-w, jolloin Emacs siirtää sen sisällön puskuriin, jonka nimi on tallennetun tiedoston nimi.

	Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti		Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti
Rivi 54:		Rivi 54:
	Kuten aiemmin todettiin, kaikki tiedostot avataan erillisiin puskureihin. Oletetaan, että olemme käynnistäneet Emacsin normaalisti ilman parametreja, ja sitten avaamme C-x C-f -komennolla vuorotellen tiedostot <tt>testi1.tex</tt> ja <tt>testi2</tt>. Tällöin niistä jälkimmäisenä avattu (esim. <tt>testi2</tt>) jää nyt näkyviin, ja ensin avattu <tt>testi1</tt> jää taustalle samannimiseen puskuriin. Nyt näiden välillä voi liikkua komennolla C-x b, jonka seurauksena alareunaan ilmestyy kysymys		Kuten aiemmin todettiin, kaikki tiedostot avataan erillisiin puskureihin. Oletetaan, että olemme käynnistäneet Emacsin normaalisti ilman parametreja, ja sitten avaamme C-x C-f -komennolla vuorotellen tiedostot <tt>testi1.tex</tt> ja <tt>testi2</tt>. Tällöin niistä jälkimmäisenä avattu (esim. <tt>testi2</tt>) jää nyt näkyviin, ja ensin avattu <tt>testi1</tt> jää taustalle samannimiseen puskuriin. Nyt näiden välillä voi liikkua komennolla C-x b, jonka seurauksena alareunaan ilmestyy kysymys
	Switch to buffer (default testi1):		Switch to buffer (default testi1):
	Nyt puskuriin <tt>testi1</tt> voitaisiin siirtyä painamalla enteriä. Johonkin muuhun puskuriin (esim. Emacsin oletuksena luomaan <tt>scratch</tt>-puskuriin) voisi siirtyä kirjoittamalla sen nimen ja painamalla enteriä. Puskureiden nimiä voi täydentää tabulaattorilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan.		Nyt puskuriin <tt>testi1</tt> voitaisiin siirtyä painamalla enteriä. Johonkin muuhun puskuriin (esim. Emacsin oletuksena luomaan <tt>scratch</tt>-puskuriin) voisi siirtyä kirjoittamalla sen nimen ja painamalla enteriä. Puskureiden nimiä voi täydentää tabulaattorilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Jos siirrtyään puskuriin, jota ei ole olemassa, se luodaan. Tällöin sen sisältö voidaan tallentaa komennolla C-x C-w, tavallinen C-x s ei tallenna sitä!

	Kaikki puskurit voi listata komennolla C-x C-b. Tämä jakaa ikkunan kahteen osaan, ja nykyisen dokumentin alle ilmestyy seuraavanlainen lista puskureista:		Kaikki puskurit voi listata komennolla C-x C-b. Tämä jakaa ikkunan kahteen osaan, ja nykyisen dokumentin alle ilmestyy seuraavanlainen lista puskureista:
Rivi 64:		Rivi 64:
	* Messages 1093 Fundamenta		* Messages 1093 Fundamenta
	</pre>		</pre>
	Listassa näkyy puskureiden nimet <tt>Buffer</tt>-kohdassa, niiden koot, tiedostonimet ja tyypit. C-sarakkeessa on piste sen puskurin kohdalla, joka on tällä hetkellä auki. Toiseen puskuriin voi siirtyä nyt normaalisti komennolla C-b. Puskurilista voidaan jättää taustalle komennolla C-x 1 (useamman ikkunan käsittelystä lisää myöhemmin).		Listassa näkyy puskureiden nimet <tt>Buffer</tt>-kohdassa, niiden koot, tiedostonimet ja tyypit. C-sarakkeessa on piste sen puskurin kohdalla, joka on tällä hetkellä auki. Toiseen puskuriin voi siirtyä nyt normaalisti komennolla C-x b. Puskurilista voidaan jättää taustalle komennolla C-x 1 (useamman ikkunan käsittelystä lisää myöhemmin).

	Puskureita voidaan poistaa komennolla C-x k, joka kysyy poistettavan puskurin nimeä:		Puskureita voidaan poistaa komennolla C-x k, joka kysyy poistettavan puskurin nimeä:
Rivi 89:		Rivi 89:

	C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>.		C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>.


			== Haku ja korvaus ==
			Aktiivisena olevasta puskurista voidaan etsiä merkkijonoa komennolla C-s. Tällöin ruudun alareunaan ilmestyy teksti
			I-search:
			ja voidaan kirjoittaa etsittävä merkkijono. Tällöin Emacs etsii tiedostosta seuraavan kohdan, jossa haettu merkkijono on ja korostaa sen kuten myös muut löytämänsä merkkijonot. Komennolla C-s siirrytään seuraavaan löydettyyn merkkijonoon. Jos haettua merkkijonoa ei löydy, alareunaan tulee ilmoitus
			Failing I-search: hakusana
			C-r toimii samalla tavalla, mutta hakee merkkijonoa liikkuen tiedostossa taaksepäin.

			Tekstissä esiintyviä merkkijonoja voidaan korvata toisella seuraavasti: annetaan ensin komento M-% (esim. alt+sift+5), jolloin alareunaan ilmestyy teksti "<tt>Query replace:</tt>". Tämän jälkeen kirjoitetaan korvattava ilmaisu ja painetaan enteriä. Nyt tämän tekstin pitäisi näyttää seuraavalta
			Query replace korvattava_merkkijono with:
			ja nyt voidaan korvaava merkkijono ja painaa enteriä. Tämän jälkeen Emacs korostaa kaikki löytämänsä korvattavat merkkijonot ja siirtyy niistä ensimmäisen kohdalle ja kysyy, mitä tehdään. Vastausvaihtoehdot ovat:
			*Välilyönti tai y korvaa ilmaisun ja siirtyy seuraavaan
			*n jättää korvaamatta tämän kohdan ja siirtyy seuraavaan
			*Enter ja q lopettavat korvaamisen
			*! korvaa kysymättä kaikki loput kohdat
			*E muuttaa korvaavaa merkkijonoa
			*. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen.

	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Heikki (24. marraskuuta 2007 kello 13.36)

2007-11-24T13:36:40Z

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2007 kello 16.36
Rivi 87:		Rivi 87:

	C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.		C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.

			C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle </tt>tiedostonimi~</tt>.

	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Heikki (24. marraskuuta 2007 kello 13.33)

2007-11-24T13:33:15Z

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2007 kello 16.33
Rivi 30:		Rivi 30:
	Kun tiedostoon on tehty muutoksia, se voidaan tallentaa näppäinyhdistelmällä C-x s. Tällöin Emacs varmistaa tallentamisen näyttämällä ruudun alareunassa ilmoituksen		Kun tiedostoon on tehty muutoksia, se voidaan tallentaa näppäinyhdistelmällä C-x s. Tällöin Emacs varmistaa tallentamisen näyttämällä ruudun alareunassa ilmoituksen
	Save file /home/kayttaja/emacstesti? (y, n, !, ., q, C-r, d or C-h)		Save file /home/kayttaja/emacstesti? (y, n, !, ., q, C-r, d or C-h)
	jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan.		jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff\|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit.

			Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w.

	Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti		Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti
Rivi 81:		Rivi 83:
	Aktiivisen ikkunan kokoa voidaan kasvattaa yhdellä rivillä komennolla C-x ^. Aktiivinen ikkuna suurennetaan koko ruudun kokoiseksi komennolla C-x 1 ja piilotetaan komennolla C-x 0. Tällöin ikkunassa auki ollut puskuri ei kuitenkaan häviä minnekään, vaan jää "taustalle".		Aktiivisen ikkunan kokoa voidaan kasvattaa yhdellä rivillä komennolla C-x ^. Aktiivinen ikkuna suurennetaan koko ruudun kokoiseksi komennolla C-x 1 ja piilotetaan komennolla C-x 0. Tällöin ikkunassa auki ollut puskuri ei kuitenkaan häviä minnekään, vaan jää "taustalle".

			== Tiedostojen käsittely ==
			Aiemmin olemme avanneet tiedostoja komennolla C-x C-f ja tallentaneet niitä C-x s:llä. C-x C-f avaa tiedoston uuteen puskuriin. Tiedosto voidaan kuitenkin avata myös nykyiseen puskuriin komennolla C-x C-v. Jos kyseiseen puskuriin tehtyjä muutoksia ei ole tallennettu, Emacs varoittaa käyttäjää siitä ja kysyy, halutaanko varmasti jatkaa.

			C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.

	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Heikki: /* Ikkunoiden käsittely */

2007-11-24T13:23:22Z

Ikkunoiden käsittely

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2007 kello 16.23
Rivi 79:		Rivi 79:
	Kursori siirretään aktiivisesta ikkunasta seuraavaan komennolla C-x o, ja useamman ikkunan yli voidaan kerralla hypätä komennolla M-3 C-x o, joka toistaisi kolmesti (M-3) ikkunan vaihtokomenon. Vastaavaa toistokomentoa voi käyttää muidenkin komentojen yhteydessä.		Kursori siirretään aktiivisesta ikkunasta seuraavaan komennolla C-x o, ja useamman ikkunan yli voidaan kerralla hypätä komennolla M-3 C-x o, joka toistaisi kolmesti (M-3) ikkunan vaihtokomenon. Vastaavaa toistokomentoa voi käyttää muidenkin komentojen yhteydessä.

	Aktiivisen ikkunan kokoa voidaan kasvattaa yhdellä rivillä komennolla C-x ^. Aktiivinen ikkuna suurennetaan koko ruudun kokoiseksi komennolla C-x 1 ja piilotetaan komennolla C-x 0.		Aktiivisen ikkunan kokoa voidaan kasvattaa yhdellä rivillä komennolla C-x ^. Aktiivinen ikkuna suurennetaan koko ruudun kokoiseksi komennolla C-x 1 ja piilotetaan komennolla C-x 0. Tällöin ikkunassa auki ollut puskuri ei kuitenkaan häviä minnekään, vaan jää "taustalle".


	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Heikki: /* Ikkunoiden käsittely */

2007-11-24T13:21:37Z

Ikkunoiden käsittely

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2007 kello 16.21
Rivi 72:		Rivi 72:

	Vastaavasti ikkuna voidaan jakaa vaakasuunnassa komennolla C-x 3. Tässä tilassa rivin alussa tai lopussa näkyvät dollarimerkit ($) tarkoittavat, että rivi jatkuu vielä tämän merkin jälkeenkin. Huomaa ero "normaalilevyisiin" ikkunoihin, joissa rivin alku näkyy aina kokonaan ja rivin lopussa oleva kenoviiva \ tarkoittaa sitä, että seuraavalla rivillä oleva teksti on nykyisen rivin loppuosaa.		Vastaavasti ikkuna voidaan jakaa vaakasuunnassa komennolla C-x 3. Tässä tilassa rivin alussa tai lopussa näkyvät dollarimerkit ($) tarkoittavat, että rivi jatkuu vielä tämän merkin jälkeenkin. Huomaa ero "normaalilevyisiin" ikkunoihin, joissa rivin alku näkyy aina kokonaan ja rivin lopussa oleva kenoviiva \ tarkoittaa sitä, että seuraavalla rivillä oleva teksti on nykyisen rivin loppuosaa.
			[[Kuva:Emacs-ikkunoita.png\|right\|thumb\|250px\|Useampia ikkunoita]]
	Ikkunoiden jakamista voidaan jatkaa periaatteessa rajattomasti, ja osa ikkunoista voidaan jakaa vaakasuunnassa ja osa pystysuunnassa.		Ikkunoiden jakamista voidaan jatkaa periaatteessa rajattomasti, ja osa ikkunoista voidaan jakaa vaakasuunnassa ja osa pystysuunnassa.

Rivi 79:		Rivi 79:
	Kursori siirretään aktiivisesta ikkunasta seuraavaan komennolla C-x o, ja useamman ikkunan yli voidaan kerralla hypätä komennolla M-3 C-x o, joka toistaisi kolmesti (M-3) ikkunan vaihtokomenon. Vastaavaa toistokomentoa voi käyttää muidenkin komentojen yhteydessä.		Kursori siirretään aktiivisesta ikkunasta seuraavaan komennolla C-x o, ja useamman ikkunan yli voidaan kerralla hypätä komennolla M-3 C-x o, joka toistaisi kolmesti (M-3) ikkunan vaihtokomenon. Vastaavaa toistokomentoa voi käyttää muidenkin komentojen yhteydessä.

	Aktiivisen ikkunan kokoa voidaan kasvattaa yhdellä rivillä komennolla C-x ^.		Aktiivisen ikkunan kokoa voidaan kasvattaa yhdellä rivillä komennolla C-x ^. Aktiivinen ikkuna suurennetaan koko ruudun kokoiseksi komennolla C-x 1 ja piilotetaan komennolla C-x 0.


	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

← Vanhempi versio		Versio 29. toukokuuta 2009 kello 23.32
Rivi 8:		Rivi 8:
	Komennot koostuvat toimintonäppäimestä ja itse komennosta, joka on yleensä myös vain yksi näppäin. Joskus näppäinyhdistelmällä avataan erillinen komentorivi, johon voidaan syöttää pidempiä komentoja.		Komennot koostuvat toimintonäppäimestä ja itse komennosta, joka on yleensä myös vain yksi näppäin. Joskus näppäinyhdistelmällä avataan erillinen komentorivi, johon voidaan syöttää pidempiä komentoja.

	Tässä artikkelissa käytetään myös Emacsin itsensä käyttämää tapaa näppäinyhdistelmien merkitsemiseen, eli esimerkiksi C-x tarkoittaa näppäinyhdistelmää Ctrl+x (eli ~~sekä~~ x:ää ~~että Ctrl-näppäintä painetaan samaan aikaan~~) ja M-f tarkoittaa näppäinyhdistelmää Alt+f (~~tai~~ ensin Esciä ja sitten f:ää). Lisäksi esimerkiksi C-x s tarkoittaa, että ensin painetaan näppäinyhdistelmä Ctrl+x ja sitten s:ää. Näppäinyhdistelmässä C-x C-f voi Ctrl-näppäintä ~~painaa~~ pohjassa samalla kun painaa ensin x:ää ja sitten f:ää.		Tässä artikkelissa käytetään myös Emacsin itsensä käyttämää tapaa näppäinyhdistelmien merkitsemiseen, eli esimerkiksi C-x tarkoittaa näppäinyhdistelmää Ctrl+x (eli Ctrl-näppäin pidetään alhaalla painettaessa x:ää) ja M-f tarkoittaa näppäinyhdistelmää Alt+f ("Meta"+f; vaihtoehtoisesti ensin painetaan Esciä ja sitten f:ää). Lisäksi esimerkiksi C-x s tarkoittaa, että ensin painetaan näppäinyhdistelmä Ctrl+x ja sitten s:ää. Näppäinyhdistelmässä C-x C-f voi Ctrl-näppäintä pitää pohjassa samalla kun painaa ensin x:ää ja sitten f:ää.

	Emacsissa voi samaan aikaan olla auki useampia tiedostoja ja ne voivat näkyä samanaikaisesti eri ikkunoissa. Tällöin kaikki toimenpiteet kohdistuvat aktiiviseen ikkunaan eli siihen, jossa kursori on sillä hetkellä.		Emacsissa voi samaan aikaan olla auki useampia tiedostoja ja ne voivat näkyä samanaikaisesti eri ikkunoissa. Tällöin kaikki toimenpiteet kohdistuvat aktiiviseen ikkunaan eli siihen, jossa kursori on sillä hetkellä.
Rivi 22:		Rivi 22:
	emacs +13 testi.txt		emacs +13 testi.txt
	Jos Emacs käynnistyy näin graafiseen tilaan ja sitä halutaan käyttää tekstitilassa, on käytettävä lisäksi valitsinta -nw:		Jos Emacs käynnistyy näin graafiseen tilaan ja sitä halutaan käyttää tekstitilassa, on käytettävä lisäksi valitsinta -nw:
	emacs testi.txt ~~-nw~~		emacs -nw testi.txt
	Jos Emacsille annetaan tässä useampia tiedostoja, se avaa ne eri ikkunoihin, joista lisää myöhemmin.		Jos Emacsille annetaan tässä useampia tiedostoja, se avaa ne eri ikkunoihin, joista lisää myöhemmin.

	Käynnistyksen jälkeen Emacs avaa tervetuloikkunan, jossa näkyy muutamia peruskomentoja, tiedot käytettävästä Emacsin versiosta yms. Tästä pääsee pois itse tiedostoon painamalla jotain näppäintä (esimerkiksi nuolia).		Käynnistyksen jälkeen Emacs avaa tervetuloikkunan, jossa näkyy muutamia peruskomentoja, tiedot käytettävästä Emacsin versiosta yms. Tästä pääsee pois itse tiedostoon painamalla jotain näppäintä (esimerkiksi nuolia). Yksi esitetyistä komennoista on Emacsin pikakurssi ("Tutorial"), joka voi olla hyvinkin hyödyllinen.

	== Tiedoston avaaminen, sulkeminen ja tallentaminen ==		== Tiedoston avaaminen, sulkeminen ja tallentaminen ==
Rivi 32:		Rivi 32:
	jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff\|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit.		jolloin tiedosto voidaan tallentaa painamalla y:tä. Vastaavasti n:ää painamalla tiedostoa ei tallennetakaan. Painamalla d:tä nähtäisiin tiedostoon tehdyt [[diff\|muutokset]] viime tallentamisen jälkeen (lopetetaan q:lla), C-r siirtyisi tähän puskuriin (lopetetaan q:lla). ! tallentaisi kaikki tallentamattomat puskurit.

	Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w. Jos halutaan luoda uusi tiedosto, se voidaan kirjoittaa <tt>scratch</tt>-puskuriin ja tallentaa komennolla C-x C-w, jolloin Emacs siirtää sen sisällön puskuriin, jonka nimi on tallennetun tiedoston nimi.		Tiedosto voidaan tallentaa toiselle nimelle komennolla C-x C-w. Jos halutaan luoda uusi tiedosto, se voidaan kirjoittaa <tt>scratch</tt>-puskuriin ja tallentaa komennolla C-x C-w, jolloin Emacs siirtää sen sisällön puskuriin, jonka nimi on tallennetun tiedoston nimi. Parempi tapa on kuitenkin "avata" olematon tiedosto nimellä komennolla C-x C-f. Tällöin tiedoston käsittely sovelletaan tiedoston nimen päätteen mukaan ja tiedoston varmuuskopiointi aloitetaan heti.

	Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti		Tiedosto voidaan avata näppäinyhdistelmällä C-x C-f oli se olemassa tai ei. Tällöin Emacsin alareunaan ilmestyy teksti
	Find file: ~/työhakemisto/		Find file: ~/työhakemisto/
	jossa avattava tiedosto voidaan hakea tiedostojärjestelmästä. Tiedostopolkua voidaan täydentää tabulaattorilla, ja sen painaminen toistamiseen listaa alkuosaan täsmäävät mahdollisuudet. Tiedostoon voidaan viitata möys sen täydellisellä tiedostopolulla kirjoittamalla se vain suoraan välittämättä valmiiksi ilmestyneestä työhakemiston polusta. Kun polun kirjoittaminen aloitetaan /~~-merkillä~~, Emacs jättää huomiotta automaattisesti lisäämänsä työhakemiston polun.		jossa avattava tiedosto voidaan hakea tiedostojärjestelmästä. Tiedostopolkua voidaan täydentää tabulaattorilla, ja sen painaminen toistamiseen listaa alkuosaan täsmäävät mahdollisuudet. Tiedostoon voidaan viitata möys sen täydellisellä tiedostopolulla kirjoittamalla se vain suoraan välittämättä valmiiksi ilmestyneestä työhakemiston polusta. Kun polun kirjoittaminen aloitetaan merkillä "/" tai "~", Emacs jättää huomiotta automaattisesti lisäämänsä työhakemiston polun.

	Tiedoston avaaminen - kuten muutkin komennot - voidaan keskeyttää näppäinyhdistelmällä C-g.		Tiedoston avaaminen – kuten muutkin komennot – voidaan keskeyttää näppäinyhdistelmällä C-g.

	Emacs lopetetaan näppäinyhdistelmällä C-x C-c, jolloin Emacs kysyy jokaisen auki olevan tiedoston kohdalla, tallennetaanko se. Jos jonkin tiedoston (puskurin) sisältöä ei tallenneta, Emacs vielä varmistaa, että se halutaan varmasti lopettaa:		Emacs lopetetaan näppäinyhdistelmällä C-x C-c, jolloin Emacs kysyy jokaisen auki olevan tiedoston kohdalla, tallennetaanko se. Jos jonkin tiedoston (puskurin) sisältöä ei tallenneta, Emacs vielä varmistaa, että se halutaan varmasti lopettaa:
	Modified buffers exist; exit anyway? (yes or no)		Modified buffers exist; exit anyway? (yes or no)
	jolloin kirjoittamalla <tt>yes</tt> Emacs lopetetaan eikä tallentamattomia puskureita tallenneta. <tt>no</tt> peruuttaisi sammuttamisen.		jolloin kirjoittamalla <tt>yes</tt> Emacs lopetetaan eikä tallentamattomia puskureita tallenneta. <tt>no</tt> peruuttaisi sammuttamisen. Joitakin puskureita, kuten scratch, ei oletusarvoisesti huomioida, vaikka niitä olisi muutettukin.

	== Toimitilat ==		== Toimitilat ==
Rivi 49:		Rivi 49:
	Toimitila näkyy ruudun alareunassa olevassa palkissa, joka voisi näyttää seuraavalta:		Toimitila näkyy ruudun alareunassa olevassa palkissa, joka voisi näyttää seuraavalta:
	-uuu:---F1 emacsopas 15% L15 (Fundamental)------------------		-uuu:---F1 emacsopas 15% L15 (Fundamental)------------------
	Mikä tarkoittaisi sitä, että toimitilana on ''Fundametal''~~, joka on yleinen tila tekstin kirjoittamiseen~~. Lisäksi siinä näkyy, että ollaan dokumentin rivillä 15 jota ennen on 15% dokumentista. Muokattavan tiedoston (puskurin) nimi on <tt>emacsopas</tt>.		Mikä tarkoittaisi sitä, että toimitilana on ''Fundametal''. Lisäksi siinä näkyy muun muuassa, että ollaan dokumentin "emacsopas" rivillä 15 jota ennen on 15% dokumentista. Muokattavan tiedoston (puskurin) nimi on <tt>emacsopas</tt>. Normaalia tekstitiedostoa käsitellään toimitilassa ''Text'', ''Fundamental''-tila on yleinen tila kirjoittamiseen, jossa emacs ei oleta mitään tekstin luonteesta.

	== Puskureista ==		== Puskureista ==
	Kuten aiemmin todettiin, kaikki tiedostot avataan erillisiin puskureihin. Oletetaan, että olemme käynnistäneet Emacsin normaalisti ilman parametreja, ja sitten avaamme C-x C-f -komennolla vuorotellen tiedostot <tt>testi1.tex</tt> ja <tt>testi2</tt>. Tällöin niistä jälkimmäisenä avattu (esim. <tt>testi2</tt>) jää nyt näkyviin, ja ensin avattu <tt>testi1</tt> jää taustalle samannimiseen puskuriin. Nyt näiden välillä voi liikkua komennolla C-x b, jonka seurauksena alareunaan ilmestyy kysymys		Kuten aiemmin todettiin, kaikki tiedostot avataan erillisiin puskureihin. Oletetaan, että olemme käynnistäneet Emacsin normaalisti ilman parametreja, ja sitten avaamme C-x C-f -komennolla vuorotellen tiedostot <tt>testi1.tex</tt> ja <tt>testi2</tt>. Tällöin niistä jälkimmäisenä avattu (esim. <tt>testi2</tt>) jää nyt näkyviin, ja ensin avattu <tt>testi1</tt> jää taustalle samannimiseen puskuriin. Nyt näiden välillä voi liikkua komennolla C-x b, jonka seurauksena alareunaan ilmestyy kysymys
	Switch to buffer (default testi1):		Switch to buffer (default testi1):
	Nyt puskuriin <tt>testi1</tt> voitaisiin siirtyä painamalla enteriä. Johonkin muuhun puskuriin (esim. Emacsin oletuksena luomaan <tt>scratch</tt>-puskuriin) voisi siirtyä kirjoittamalla sen nimen ja painamalla enteriä. Puskureiden nimiä voi täydentää tabulaattorilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Jos ~~siirrtyään~~ puskuriin, jota ei ole olemassa, se luodaan. Tällöin sen sisältö voidaan tallentaa komennolla C-x C-w, tavallinen C-x s ei tallenna sitä!		Nyt puskuriin <tt>testi1</tt> voitaisiin siirtyä painamalla enteriä. Johonkin muuhun puskuriin (esim. Emacsin oletuksena luomaan <tt>scratch</tt>-puskuriin) voisi siirtyä kirjoittamalla sen nimen ja painamalla enteriä. Puskureiden nimiä voi täydentää tabulaattorilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan. Jos siirrytään puskuriin, jota ei ole olemassa, se luodaan. Tällöin sen sisältö voidaan tallentaa komennolla C-x C-w, tavallinen C-x s ei tallenna sitä (näin luotu puskuri ei liity tiedostoon ennen itse tiedoston nimeämistä)!

	Kaikki puskurit voi listata komennolla C-x C-b. Tämä jakaa ikkunan kahteen osaan, ja nykyisen dokumentin alle ilmestyy seuraavanlainen lista puskureista:		Kaikki puskurit voi listata komennolla C-x C-b. Tämä jakaa ikkunan kahteen osaan, ja nykyisen dokumentin alle ilmestyy seuraavanlainen lista puskureista:
Rivi 71:		Rivi 71:

	== Ikkunoiden käsittely ==		== Ikkunoiden käsittely ==
	Kuten aiemmin jo hieman viitattiin, Emacsissa on mahdollista pitää auki useampia ikkunoita samanaikaisesti. Aktiivisena oleva ikkuna voidaan jakaa pystysuunnassa kahteen osaan komennolla C-x 2. Tällöin komennon kirjoitushetkellä aktiivisessa ikkunassa ollut puskuri näkyy molemmissa syntyvissä ikkunoissa. Molemmissa ikkunoissa tehdyt muutokset myös muokkaavat samaa puskuria, ja muutokset näkyvät välittömästi myös toisessa ~~puskurissa~~.		Kuten aiemmin jo hieman viitattiin, Emacsissa on mahdollista pitää auki useampia ikkunoita samanaikaisesti. Aktiivisena oleva ikkuna voidaan jakaa pystysuunnassa kahteen osaan komennolla C-x 2. Tällöin komennon kirjoitushetkellä aktiivisessa ikkunassa ollut puskuri näkyy molemmissa syntyvissä ikkunoissa. Molemmissa ikkunoissa tehdyt muutokset myös muokkaavat samaa puskuria, ja muutokset näkyvät välittömästi myös toisessa ikkunassa.

	Vastaavasti ikkuna voidaan jakaa vaakasuunnassa komennolla C-x 3. Tässä tilassa rivin alussa tai lopussa näkyvät dollarimerkit ($) tarkoittavat, että rivi jatkuu vielä tämän merkin jälkeenkin. Huomaa ero "normaalilevyisiin" ikkunoihin, joissa rivin alku näkyy aina kokonaan ja rivin lopussa oleva kenoviiva \ tarkoittaa sitä, että seuraavalla rivillä oleva teksti on nykyisen rivin loppuosaa.		Vastaavasti ikkuna voidaan jakaa vaakasuunnassa komennolla C-x 3. Tässä tilassa rivin alussa tai lopussa näkyvät dollarimerkit ($) tarkoittavat, että rivi jatkuu vielä tämän merkin jälkeenkin. Huomaa ero "normaalilevyisiin" ikkunoihin, joissa rivin alku näkyy aina kokonaan ja rivin lopussa oleva kenoviiva \ tarkoittaa sitä, että seuraavalla rivillä oleva teksti on nykyisen rivin loppuosaa.
Rivi 88:		Rivi 88:
	C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.		C-x i liittää toisen tiedoston sisällön nykyiseen puskuriin siihen kohtaan, missä kursori sillä hetkellä on.

	C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle <tt>tiedostonimi~</tt>.		C-x C-s tallentaa tiedoston ja luo ensimmäisellä tallennuskerralla sen aiemmasta versiosta varmuuskopion nimelle <tt>tiedostonimi~</tt>.

	== Haku ja korvaus ==		== Haku ja korvaus ==
Rivi 97:		Rivi 97:
	C-r toimii samalla tavalla, mutta hakee merkkijonoa liikkuen tiedostossa taaksepäin.		C-r toimii samalla tavalla, mutta hakee merkkijonoa liikkuen tiedostossa taaksepäin.

	Tekstissä esiintyviä merkkijonoja voidaan korvata toisella seuraavasti: annetaan ensin komento M-% (esim. alt+~~sift~~+5), jolloin alareunaan ilmestyy teksti "<tt>Query replace:</tt>". Tämän jälkeen kirjoitetaan korvattava ilmaisu ja painetaan enteriä. Nyt tämän tekstin pitäisi näyttää seuraavalta		Tekstissä esiintyviä merkkijonoja voidaan korvata toisella seuraavasti: annetaan ensin komento M-% (esim. alt+shift+5), jolloin alareunaan ilmestyy teksti "<tt>Query replace:</tt>". Tämän jälkeen kirjoitetaan korvattava ilmaisu ja painetaan enteriä. Nyt tämän tekstin pitäisi näyttää seuraavalta
	Query replace korvattava_merkkijono with:		Query replace korvattava_merkkijono with:
	ja nyt ~~voidaan~~ korvaava merkkijono ja ~~painaa~~ enteriä. Tämän jälkeen Emacs korostaa kaikki löytämänsä korvattavat merkkijonot ja siirtyy niistä ensimmäisen kohdalle ja kysyy, mitä tehdään. Vastausvaihtoehdot ovat:		ja nyt kirjoitetaan korvaava merkkijono ja painetaan enteriä. Tämän jälkeen Emacs korostaa kaikki löytämänsä korvattavat merkkijonot ja siirtyy niistä ensimmäisen kohdalle ja kysyy, mitä tehdään. Vastausvaihtoehdot ovat:
	*Välilyönti tai y korvaa ilmaisun ja siirtyy seuraavaan		*Välilyönti tai y korvaa ilmaisun ja siirtyy seuraavaan
	*n jättää korvaamatta tämän kohdan ja siirtyy seuraavaan		*n tai Del jättää korvaamatta tämän kohdan ja siirtyy seuraavaan
	*Enter ja q lopettavat korvaamisen		*Enter ja q lopettavat korvaamisen
	*! korvaa kysymättä kaikki loput kohdat		*! korvaa kysymättä kaikki loput kohdat
Rivi 107:		Rivi 107:
	*. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen.		*. tekee tämän muutoksen ja lopettaa korvaamisen sen jälkeen.

	== Kopioiminen ja liittäminen - alueet ==		== Kopioiminen ja liittäminen – alueet ==
	Emacsissa tekstin kopioiminen ja liittäminen tehdään käsittelemällä alueita. Alueella tarkoitetaan sitä osaa tiedostosta, joka alkaa ''merkistä'' ja päättyy kursorin nykyiseen paikkaan. Merkki voidaan asettaa komennolla C-@.		Emacsissa tekstin kopioiminen ja liittäminen tehdään käsittelemällä alueita. Alueella tarkoitetaan sitä osaa tiedostosta, joka alkaa ''merkistä'' ja päättyy kursorin nykyiseen paikkaan. Merkki voidaan asettaa komennolla C-@.