Debian GNU/Linux - Muutoshistoria

Lahtis: /* Katso myös */

2025-11-14T23:37:02Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 15. marraskuuta 2025 kello 02.37
Rivi 85:		Rivi 85:
	* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta\|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]		* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta\|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]
	* [[deb\|deb-paketti]]		* [[deb\|deb-paketti]]
	* [[~~deb~~-paketin tekeminen]]		* [[Deb-paketin tekeminen (Moderni opas)]]
	* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]		* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]

Sidiac: Yleistä ajantasaistamista

2025-08-29T17:58:29Z

Yleistä ajantasaistamista

← Vanhempi versio		Versio 29. elokuuta 2025 kello 20.58
Rivi 2:		Rivi 2:
	\| nimi = Debian GNU/Linux		\| nimi = Debian GNU/Linux
	\| logo = [[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png\|120px]]		\| logo = [[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png\|120px]]
	\| kuva = [[Tiedosto:Debian ~~6.0 Lenny~~.png\|thumb\|200px]]		\| kuva = {{#ifexist:Tiedosto:Debian 13 GNOME.png\|[[Tiedosto:Debian 13 GNOME.png\|thumb\|200px]]\|}}
	\| kuvateksti = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla		\| kuvateksti = {{#ifexist:Tiedosto:Debian 13 GNOME.png\|Debian 13:n työpöytä oletusasetuksilla\|}}
	\| julkaisija = Debianin yhteisö		\| julkaisija = Debianin yhteisö
	\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/2025/20250809 Trixie 13]		\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/2025/20250809 Trixie 13]
Rivi 49:		Rivi 49:

	Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin\|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org\|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:		Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin\|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org\|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:
	~~aptitude~~ update		# apt update
	~~aptitude~~ install paketti		# apt install ''paketti''

	Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". ~~aptitudella~~ voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla		Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptilla voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla
	~~aptitude~~ install kde-desktop		# apt install task-kde-desktop

	Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>~~aptitude~~ remove</tt> avulla.		Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>apt remove</tt> avulla.

	Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.		Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.

	[[~~aptitude~~]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä.		[[apt]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja tarjoaa mahdollisuuden poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä.

	Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).		Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).

	Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt~~-get~~ source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.		Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.
	apt~~-get~~ source paketti		$ apt source ''paketti''

	Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot		Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot
	apt~~-get~~ build-dep paketti		# apt build-dep ''paketti''
	apt~~-get~~ --compile source paketti		$ apt --compile source ''paketti''
	dpkg --install paketti_versio.deb		# dpkg --install ''paketti_versio''.deb

	Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org\|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.		Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti, asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org\|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.

	Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon		Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon
	~~aptitude~~ search hakusana-tai-hakuehto		$ apt search ''hakusana-tai-hakuehto''

	Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla.		Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla.

	~~aptituden~~ lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi ~~alkuperäinen [[~~apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].		[[apt]]:n lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi perinteiset apt-komennot (apt-get & kumpp.), [[aptitude]] [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].

	===Katso myös===		===Katso myös===
Rivi 89:		Rivi 89:

	==Debianin live-cd:t==		==Debianin live-cd:t==
			<!--TODO päivitettävä-->
	Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([https://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)		Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([https://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)
	* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System\|graafista ympäristöä]]		* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System\|graafista ympäristöä]]
Rivi 101:		Rivi 102:

	===Debianin suomentaminen===		===Debianin suomentaminen===
			<!--TODO tarkista linkit-->
	Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [https://community.kde.org/KDE_Localization/fi KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [https://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [https://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].		Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [https://community.kde.org/KDE_Localization/fi KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [https://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [https://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

193.210.204.192: Osin ajan tasalle

2025-08-28T18:22:11Z

Osin ajan tasalle

Foliohattu: korjaus

2022-07-15T09:44:13Z

korjaus

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2022 kello 12.44
Rivi 5:		Rivi 5:
	\| kuvateksti = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla		\| kuvateksti = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla
	\| julkaisija = Debianin yhteisö		\| julkaisija = Debianin yhteisö
	\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/2022/20220709 Bullseye 11.4		\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/2022/20220709 Bullseye 11.4]
	\| päivämäärä = 9. heinäkuuta 2022		\| päivämäärä = 9. heinäkuuta 2022
	\| julkaisusykli = noin 2 vuotta		\| julkaisusykli = noin 2 vuotta

Foliohattu: artikkelia yritetty päivittää mahdollisuuksien mukaan, tuntuu että tässä on todennäköisesti 20 vuotta vanhaa tietoa, kuten GNOME:n suomennosryhmä

2022-07-15T09:43:39Z

artikkelia yritetty päivittää mahdollisuuksien mukaan, tuntuu että tässä on todennäköisesti 20 vuotta vanhaa tietoa, kuten GNOME:n suomennosryhmä

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2022 kello 12.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Jakelu		{{Jakelu
	\| nimi=Debian GNU/Linux		\| nimi = Debian GNU/Linux
	\| logo=[[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png\|120px]]		\| logo = [[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png\|120px]]
	\| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png\|thumb\|200px]]		\| kuva = [[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png\|thumb\|200px]]
	\| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla		\| kuvateksti = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla
	\| julkaisija=Debianin yhteisö		\| julkaisija = Debianin yhteisö
	\| viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/~~2019~~/~~20190427 Stretch 9~~.9]		\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/2022/20220709 Bullseye 11.4
	\| päivämäärä= 27. ~~huhtikuuta 2019~~		\| päivämäärä = 9. heinäkuuta 2022
	\| julkaisusykli=noin 2 vuotta		\| julkaisusykli = noin 2 vuotta
	\| elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)		\| elinkaari = noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)
	\| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]		\| pakettienhallinta = [[dpkg]], [[APT]]
	\| tila=toiminnassa		\| tila = toiminnassa
	\| arkkitehtuurit=[[~~AMD64~~]], Alpha, Arm, HPPA, [[i386]], IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC		\| arkkitehtuurit = [[x86-64]], Alpha, Arm, HPPA, [[i386]], IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC
	\| äitijakelu=		\| äitijakelu =
	\| kotisivu=[~~http~~://www.debian.org/ debian.org]		\| kotisivu = [https://www.debian.org/ debian.org]
	}}		}}

Rivi 90:		Rivi 90:

	==Debianin live-cd:t==		==Debianin live-cd:t==
	Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([~~http~~://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)		Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([https://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)
	* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System\|graafista ympäristöä]]		* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System\|graafista ympäristöä]]
	* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano		* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano
Rivi 102:		Rivi 102:

	===Debianin suomentaminen===		===Debianin suomentaminen===
	Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [~~http~~://~~www~~.kde~~-fi~~.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [~~http~~://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [~~http~~://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].		Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [https://community.kde.org/KDE_Localization/fi KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [https://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [https://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

	==Suomalaiset Debian-käyttäjät==		==Suomalaiset Debian-käyttäjät==
	Keskustelukanavia:		Keskustelukanavia:
	* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi		* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
	* [~~http~~://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]		* [https://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]
	* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]

	Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.		Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [https://web.archive.org/web/20061207154250/http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla]{{InternetArchive}} [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

	==Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita==		==Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita==
			* [[Ubuntu]] ([https://ubuntu-fi.org/]), sen pohjalle eri työpöytäympäristöihin pohjautuvat, mm. [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Ubuntu MATE]] – Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön (mm. [[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.

	* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.		* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.

	* [[~~MEPIS]~~] ([~~http~~://www.~~mepis~~.org/~~] – suosittu~~ Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.		==Aiheesta muualla==
			* [https://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
			* [https://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
			* [https://www.debian.org/CD/live/ Debian Live-[[asennusmedia]]

	* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] – Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.

	~~==Aiheesta muualla==~~
	* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
	* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
	* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]
	{{debian}}		{{debian}}

	~~[[Luokka:Jakelut]]~~
	~~[[Luokka:Debian GNU/Linux]]~~

	[[pl:debian]]		[[pl:debian]]

Lahtis: [[]]

2022-04-22T15:42:20Z

[[]]

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2022 kello 18.42
Rivi 11:		Rivi 11:
	\| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]		\| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]
	\| tila=toiminnassa		\| tila=toiminnassa
	\| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC		\| arkkitehtuurit=[[AMD64]], Alpha, Arm, HPPA, [[i386]], IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC
	\| äitijakelu=		\| äitijakelu=
	\| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]		\| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]

Foliohattu: sukulaisjakelut-poistettu, päivittäkää niiden suhteen vastaedes debian-sarjamallinetta.

2021-09-10T10:40:55Z

sukulaisjakelut-poistettu, päivittäkää niiden suhteen vastaedes debian-sarjamallinetta.

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2021 kello 13.40
Rivi 13:		Rivi 13:
	\| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC		\| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC
	\| äitijakelu=		\| äitijakelu=
	~~\| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]~~
	\| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]		\| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]
	}}		}}

Maakuth: Käyttäjän 37.33.216.180 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.

2021-07-22T19:31:23Z

Käyttäjän 37.33.216.180 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.

Näytä muutokset

37.33.216.180: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”'''GENTOO ON AINOA OIKEA LINUX-DISTRO!!!'''”

2021-07-22T08:15:07Z

Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”<big><big><big><big><big><big><big><big><big>'''GENTOO ON AINOA OIKEA LINUX-DISTRO!!!'''</big></big></big></big></big></big></big></big></big>”

Näytä muutokset

Pyscowicz: /* Debianin versiot */ Päivitetty vakaa versio ja testing-versio oikeiksi

2021-06-05T10:06:16Z

Debianin versiot: Päivitetty vakaa versio ja testing-versio oikeiksi

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2021 kello 13.06
Rivi 37:		Rivi 37:
	Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.		Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

	Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 9 ja nimeltään ''~~Stretch~~''; se julkaistiin 17. ~~kesäkuuta 2017~~. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''~~Buster~~''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta.		Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 10 ja nimeltään ''Buster''; se julkaistiin 6. heinäkuuta 2019. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Bullseye''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta.

	Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.		Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.

← Vanhempi versio		Versio 28. elokuuta 2025 kello 21.22
Rivi 5:		Rivi 5:
	\| kuvateksti = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla		\| kuvateksti = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla
	\| julkaisija = Debianin yhteisö		\| julkaisija = Debianin yhteisö
	\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/~~2022~~/~~20220709 Bullseye 11.4~~]		\| viimeisin versio = [https://www.debian.org/News/2025/20250809 Trixie 13]
	\| päivämäärä = 9. ~~heinäkuuta 2022~~		\| päivämäärä = 9. elokuuta 2025
	\| julkaisusykli = noin 2 vuotta		\| julkaisusykli = noin 2 vuotta
	\| elinkaari = noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)		\| elinkaari = noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)
	\| pakettienhallinta = [[dpkg]], [[APT]]		\| pakettienhallinta = [[dpkg]], [[APT]]
	\| tila = toiminnassa		\| tila = toiminnassa
	\| arkkitehtuurit = [[x86-64]]~~, Alpha, Arm, HPPA~~, [[i386]], ~~IA64~~, m68k, ~~Mips, Mipsel~~, ppc, ~~S390~~, ~~SPARC~~		\| arkkitehtuurit = [[x86-64]], [[i386]] (rajatusti), Arm, RISC-V, ppc64el, S390 <br> (epävirallinen tuki: Alpha, HPPA, m68k, Mips64el, ppc, SH4, SPARC64)
	~~\| äitijakelu =~~
	\| kotisivu = [https://www.debian.org/ debian.org]		\| kotisivu = [https://www.debian.org/ debian.org]
	}}		}}
Rivi 21:		Rivi 20:
	[[Kuva:Debian-asennus.png\|200px\|thumb\|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]		[[Kuva:Debian-asennus.png\|200px\|thumb\|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

	Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen silloisen tyttöystävänsä etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee ~~itse asiassa kaikkiin~~ Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).		Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen silloisen tyttöystävänsä etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee useimpiin <!-- koska Alpine Linux --> Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

	Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä.		Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä.
Rivi 27:		Rivi 26:
	[[Kuva:Debian-levyosiot.png\|200px\|thumb\|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]		[[Kuva:Debian-levyosiot.png\|200px\|thumb\|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

	Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 51 000 ohjelmistopakettia (~~6–8 dvd~~-~~levyä~~). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, ~~levyke~~ tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta.		Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 69 000 ohjelmistopakettia (185 gigatavua<!--all+amd64, .deb-paketit, ei koko asennettuna-->). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, DVD tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta.

	Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[APT]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.		Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[APT]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.
Rivi 36:		Rivi 35:
	Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.		Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

	Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 10 ja nimeltään ''~~Buster~~''; se julkaistiin 6. ~~heinäkuuta 2019~~. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''~~Bullseye~~''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta.		Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 13 ja nimeltään ''Trixie''; se julkaistiin 9. elokuuta 2025. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Forky''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta.

	Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.		Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.
Rivi 43:		Rivi 42:

	==Debianin paketinhallinta==		==Debianin paketinhallinta==
	Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on ~~esimerkiksi ADSL-modeemin kautta~~ yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list\|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.		Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on laajakaistan välityksellä yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list\|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.

	Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin\|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.		Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin\|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.