Cpio - Muutoshistoria

Lahtis: löytyy mallineesta

2022-03-20T23:00:19Z

löytyy mallineesta

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2022 kello 02.00
Rivi 65:		Rivi 65:
	*<code>man cpio</code>		*<code>man cpio</code>
	*<code>info cpio</code>		*<code>info cpio</code>

	~~==Katso myös==~~
	*<tt>[[tar]]</tt>

	{{Pakkausohjelmat}}		{{Pakkausohjelmat}}
	[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]		[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Lahtis: Malline

2022-03-20T22:54:55Z

Malline

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2022 kello 01.54
Rivi 69:		Rivi 69:
	*<tt>[[tar]]</tt>		*<tt>[[tar]]</tt>

	~~[[Luokka:~~Pakkausohjelmat]]		{{Pakkausohjelmat}}
	[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]		[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Apdeit: rpm

2016-07-31T19:57:01Z

rpm

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2016 kello 22.57
Rivi 2:		Rivi 2:
	'''cpio''' komentoriviohjelma on [[tiedosto\|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.		'''cpio''' komentoriviohjelma on [[tiedosto\|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.

	<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan.		<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan. [[RPM]]-paketeissa tiedostot säilytetään <tt>cpio</tt>-arkistossa.

	==Käyttö==		==Käyttö==
Rivi 41:		Rivi 41:

	cat proj1.cpio \| ssh hemmo@kone 'cpio -id'		cat proj1.cpio \| ssh hemmo@kone 'cpio -id'

			====RPM-tiedoston purku====
			[[RPM]]-paketteja voi purkaa <tt>cpio</tt>:lla, kunhan ensin <tt>[[rpm2cpio]]</tt>-ohjelmalla erotetaan cpio-arkisto .rpm-tiedostosta:

			rpm2cpio paketti.rpm \| cpio -idmv

			Valitsin <tt>-m</tt> säilyttää tiedostojen muokkausajat RPM-arkiston mukaisina ja valitsin <tt>-v</tt> tulostaa kaikki puretut tiedostonimet.

	===Copy-pass===		===Copy-pass===
Rivi 56:		Rivi 63:
	==Lisätietoja==		==Lisätietoja==

	*man cpio		*<code>man cpio</code>
	*info cpio		*<code>info cpio</code>

	==Katso myös==		==Katso myös==
	[[~~Tar~~]]		*<tt>[[tar]]</tt>


	[[Luokka:Pakkausohjelmat]]		[[Luokka:Pakkausohjelmat]]
	[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]		[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Lahtis (9. helmikuuta 2016 kello 04.30)

2016-02-09T04:30:25Z

← Vanhempi versio		Versio 9. helmikuuta 2016 kello 07.30
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~Komentoriviohjelma <tt>~~cpio~~</tt>~~ on [[tiedosto\|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.		{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
			'''cpio''' komentoriviohjelma on [[tiedosto\|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.

	<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan.		<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan.

Jem: Optio → valitsin.

2011-10-10T12:30:20Z

Optio → valitsin.

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2011 kello 15.30
Rivi 13:		Rivi 13:
	===Arkiston luonti===		===Arkiston luonti===

	Arkisto luodaan <tt>-o</tt>~~-optiolla~~ (Copy-out). Komento		Arkisto luodaan [[valitsin\|valitsimella]] <tt>-o</tt> (Copy-out). Komento

	find proj1 \| cpio -o > proj1.cpio		find proj1 \| cpio -o > proj1.cpio

	luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko <tt>proj1</tt>-alihakemiston sisältö. <tt>Cpio</tt>-ohjelma tulostaa arkiston sisällön [[Syötevirta\|standard outputiin]]. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää [[Komentotulkki\|komentotulkin]] tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää <tt>cpio</tt>-ohjelman <tt>-F</tt>-~~optiota~~. '''Huom!''' Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska <tt>find</tt>-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi <tt>cpio</tt>-ohjelmalle. Jos nykyisen hakemiston "<tt>.</tt>" sisällöstä halutaan luoda <tt>cpio</tt>-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:		luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko <tt>proj1</tt>-alihakemiston sisältö. <tt>Cpio</tt>-ohjelma tulostaa arkiston sisällön [[Syötevirta\|standard outputiin]]. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää [[Komentotulkki\|komentotulkin]] tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää <tt>cpio</tt>-ohjelman <tt>-F</tt>-valitsinta. '''Huom!''' Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska <tt>find</tt>-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi <tt>cpio</tt>-ohjelmalle. Jos nykyisen hakemiston "<tt>.</tt>" sisällöstä halutaan luoda <tt>cpio</tt>-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:

	find . \| cpio -o > ../proj1.cpio		find . \| cpio -o > ../proj1.cpio
Rivi 31:		Rivi 31:
	===Arkiston purku===		===Arkiston purku===

	<tt>Cpio</tt>-arkisto puretaan <tt>-i</tt>-~~optiolla~~ (Copy-in). Lisäksi kannattaa käyttää <tt>-d</tt>-~~optiota~~, joka tarvittaessa luo alihakemistot, joihin tiedostot tallennetaan.		<tt>Cpio</tt>-arkisto puretaan <tt>-i</tt>-valitsimella (Copy-in). Lisäksi kannattaa käyttää <tt>-d</tt>-valitsinta, joka tarvittaessa luo alihakemistot, joihin tiedostot tallennetaan.

	cpio -id < proj1.cpio		cpio -id < proj1.cpio

	Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa <tt>-F</tt>-~~optiolla~~.		Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa <tt>-F</tt>-valitsimella.

	Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. Arkisto voidaan esimerkiksi lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:		Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. Arkisto voidaan esimerkiksi lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:
Rivi 49:		Rivi 49:
	===Arkiston selaus===		===Arkiston selaus===

	<tt>cpio</tt>-arkiston sisällä olevien tiedostojen ja hakemistojen nimet saa tulostettua <tt>-t</tt>-~~optiolla~~:		<tt>cpio</tt>-arkiston sisällä olevien tiedostojen ja hakemistojen nimet saa tulostettua <tt>-t</tt>-valitsimella:

	cpio -t < proj1.cpio		cpio -t < proj1.cpio

Jem: Lisätty linkkejä ja muuta pientä.

2011-10-10T12:23:11Z

Lisätty linkkejä ja muuta pientä.

Jem: Tar-ohjelman aliarvostettu isoveli.

2011-10-10T12:07:27Z

Tar-ohjelman aliarvostettu isoveli.

Uusi sivu

Komentoriviohjelma <tt>cpio</tt> on tiedostojen arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.

<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan.

==Käyttö==

<tt>Cpio</tt>-ohjelman käytön yhteydessä käytetään termejä ''In'' ja ''Out'' ehkä tutumpien ''Create'' ja ''Extract'' sijasta. Suunta on tiedostojärjestelmästä päin tarkasteltuna: ''In'' tarkoittaa siis tiedostojen lukua arkistosta tiedostojärjestelmään, ''Out'' vastaavasti tiedostojen kopioimista tiedostojärjestelmästä arkistoon (esimerkiksi nauha-aseman nauhalle).

Toinen merkittävä ero verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan on se, että <tt>cpio</tt>-ohjelma lukee luodessaan arkistoa talletettavien tiedostojen nimet ohjelman syötteenä [[Standard Input|standard inputista]]. Useimmille muille arkistointiohjelmille arkistoitavien tiedostojen ja hakemistojen nimet annetaan komentorivin parametrina.

Tiedostojen nimien lukeminen ohjelman syötteenä tekee <tt>cpio</tt>-ohjelmasta "sovitetun parin" [[find]]-ohjelman kanssa. <tt>Cpio</tt>-ohjelmaa käytetäänkin useimmiten find-ohjelman kanssa, kuten alla olevista esimerkeistä nähdään.

===Arkiston luonti===

Arkisto luodaan <tt>-o</tt>-optiolla (Copy-out). Komento

find proj1 | cpio -o > proj1.cpio

luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko <tt>proj1</tt>-alihakemiston sisältö. <tt>Cpio</tt>-ohjelma tulostaa arkiston sisällön [[Standard Output|standard outputiin]]. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää [[Komentotulkki|komentotulkin]] tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää <tt>cpio</tt>-ohjelman <tt>-F</tt>-optiota. '''Huom!''' Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska <tt>find</tt>-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi <tt>cpio</tt>-ohjelmalle. Jos nykyisestä hakemistosta <tt>.</tt> halutaan luoda <tt>cpio</tt>-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:

find . | cpio -o > ../proj1.cpio

<tt>Find</tt>-ohjelman avulla voidaan hyvin joustavasti valita mitkä tiedostot halutaan mukaan arkistoon, ja mitkä jätetään sen ulkopuolelle. Esimerkiksi seuraavalla komennolla arkistoidaan hakemiston proj1 sisältämät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot. Komento tallentaa myös alihakemistoista löytyvät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot, ja säilyttää hakemistorakenteen täsmäävien tiedostojen osalta.

find proj1 -name "*.c" -o -name "*.h" | cpio -o > proj1src.cpio

<tt>[[Find]]</tt>-ohjelma mahdollistaa tiedostojen valitsemisen hyvin monipuolisesti, vaikkapa nimien, tiedoston omistajan tai aikaleiman mukaan. Tämä on <tt>find</tt>-ohjelman ominaisuus; lisätietoja <tt>find</tt>-ohjelman dokumentaatiosta.

Jos on epävarma siitä, mitkä kaikki tiedostot tallentuvat arkistoon, voi komentoa kuivaharjoitella jättämällä <tt>cpio</tt>-osan pois, jolloin find-komento tulostaa täsmäävien tiedostojen nimet.

===Arkiston purku===

<tt>Cpio</tt>-arkisto puretaan <tt>-i</tt>-optiolla (Copy-in). Lisäksi kannattaa käyttää <tt>-d</tt>-optiota, joka tarvittaessa luo alihakemistot, joihin tiedostot tallennetaan.

cpio -id < proj1.cpio

Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa <tt>-F</tt>-optiolla.

Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. Esimerkiksi voidaan arkisto lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:

cat proj1.cpio | ssh hemmo@kone 'cpio -id'

===Copy-pass===

<tt>cpio</tt>-ohjelma voidaan myös suorittaa ns. Copy-pass -tilassa, joka yhdistää arkiston luonnin ja purun yhdeksi komennoksi. Tässä tilassa alihakemisto voidaan kopioida kokonaisuudessaan toiseen paikkaan tiedostojärjestelmässä. Copy-pass -tilassa kohdehakemisto annetaan komentoriviparametrina; hakemiston on oltava olemassa etukäteen. Kopioitavien tiedostojen nimet luetaan syötteenä aivan kuten Copy-out -tilassa.

find proj1 -name "*.c" -o -name "*.h" | cpio -pd proj1src-backup

===Arkiston selaus===

<tt>cpio</tt>-arkiston sisällä olevien tiedostojen ja hakemistojen nimet saa tulostettua <tt>-t</tt>-optiolla:

cpio -t < proj1.cpio

==Lisätietoja==

*man cpio
*info cpio

==Katso myös==
[[Tar]]

[[Luokka:Pakkausohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

← Vanhempi versio		Versio 10. lokakuuta 2011 kello 15.23
Rivi 1:		Rivi 1:
	Komentoriviohjelma <tt>cpio</tt> on tiedostojen arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.		Komentoriviohjelma <tt>cpio</tt> on [[tiedosto\|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.

	<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan.		<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan.
Rivi 5:		Rivi 5:
	==Käyttö==		==Käyttö==

	<tt>Cpio</tt>-ohjelman käytön yhteydessä käytetään termejä ''In'' ja ''Out'' ehkä tutumpien ''Create'' ja ''Extract'' sijasta. Suunta on tiedostojärjestelmästä päin tarkasteltuna: ''In'' tarkoittaa siis tiedostojen lukua arkistosta tiedostojärjestelmään, ''Out'' vastaavasti tiedostojen kopioimista tiedostojärjestelmästä arkistoon (esimerkiksi nauha-aseman nauhalle).		<tt>Cpio</tt>-ohjelman käytön yhteydessä käytetään termejä ''In'' ja ''Out'' ehkä tutumpien ''Create'' ja ''Extract'' sijasta. Suunta on [[tiedostojärjestelmä\|tiedostojärjestelmästä]] päin tarkasteltuna: ''In'' tarkoittaa siis [[tiedosto\|tiedostojen]] lukua arkistosta tiedostojärjestelmään, ''Out'' vastaavasti tiedostojen kopioimista tiedostojärjestelmästä arkistoon (esimerkiksi nauha-aseman nauhalle).

	Toinen merkittävä ero verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan on se, että <tt>cpio</tt>-ohjelma lukee luodessaan arkistoa talletettavien tiedostojen nimet ohjelman syötteenä [[~~Standard Input~~\|standard inputista]]. Useimmille muille arkistointiohjelmille arkistoitavien tiedostojen ja hakemistojen nimet annetaan komentorivin parametrina.		Toinen merkittävä ero verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan on se, että <tt>cpio</tt>-ohjelma lukee luodessaan arkistoa talletettavien tiedostojen nimet ohjelman syötteenä [[Syötevirta\|standard inputista]]. Useimmille muille arkistointiohjelmille arkistoitavien tiedostojen ja [[hakemisto\|hakemistojen]] nimet annetaan [[komentorivi\|komentorivin]] parametrina.

	Tiedostojen nimien lukeminen ohjelman syötteenä tekee <tt>cpio</tt>-ohjelmasta "sovitetun parin" [[find]]-ohjelman kanssa. <tt>Cpio</tt>-ohjelmaa käytetäänkin useimmiten find-ohjelman kanssa, kuten alla olevista esimerkeistä nähdään.		Tiedostojen nimien lukeminen ohjelman syötteenä tekee <tt>cpio</tt>-ohjelmasta "sovitetun parin" [[find]]-ohjelman kanssa. <tt>Cpio</tt>-ohjelmaa käytetäänkin useimmiten find-ohjelman kanssa, kuten alla olevista esimerkeistä nähdään.
Rivi 17:		Rivi 17:
	find proj1 \| cpio -o > proj1.cpio		find proj1 \| cpio -o > proj1.cpio

	luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko <tt>proj1</tt>-alihakemiston sisältö. <tt>Cpio</tt>-ohjelma tulostaa arkiston sisällön [[~~Standard Output~~\|standard outputiin]]. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää [[Komentotulkki\|komentotulkin]] tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää <tt>cpio</tt>-ohjelman <tt>-F</tt>-optiota. '''Huom!''' Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska <tt>find</tt>-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi <tt>cpio</tt>-ohjelmalle. Jos ~~nykyisestä hakemistosta~~ <tt>.</tt> halutaan luoda <tt>cpio</tt>-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:		luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko <tt>proj1</tt>-alihakemiston sisältö. <tt>Cpio</tt>-ohjelma tulostaa arkiston sisällön [[Syötevirta\|standard outputiin]]. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää [[Komentotulkki\|komentotulkin]] tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää <tt>cpio</tt>-ohjelman <tt>-F</tt>-optiota. '''Huom!''' Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska <tt>find</tt>-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi <tt>cpio</tt>-ohjelmalle. Jos nykyisen hakemiston "<tt>.</tt>" sisällöstä halutaan luoda <tt>cpio</tt>-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:

	find . \| cpio -o > ../proj1.cpio		find . \| cpio -o > ../proj1.cpio

	<tt>Find</tt>-ohjelman avulla voidaan hyvin joustavasti valita mitkä tiedostot halutaan mukaan arkistoon, ja mitkä jätetään sen ulkopuolelle. Esimerkiksi seuraavalla komennolla arkistoidaan hakemiston proj1 sisältämät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot. Komento tallentaa myös alihakemistoista löytyvät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot, ja säilyttää hakemistorakenteen täsmäävien tiedostojen osalta.		<tt>Find</tt>-ohjelman avulla voidaan hyvin joustavasti valita mitkä tiedostot halutaan mukaan arkistoon, ja mitkä jätetään sen ulkopuolelle. Esimerkiksi seuraavalla komennolla arkistoidaan hakemiston <tt>proj1</tt> sisältämät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot. Komento tallentaa myös alihakemistoista löytyvät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot, ja säilyttää hakemistorakenteen täsmäävien tiedostojen osalta.

	find proj1 -name ".c" -o -name ".h" \| cpio -o > proj1src.cpio		find proj1 -name ".c" -o -name ".h" \| cpio -o > proj1src.cpio
Rivi 37:		Rivi 37:
	Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa <tt>-F</tt>-optiolla.		Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa <tt>-F</tt>-optiolla.

	Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. ~~Esimerkiksi~~ voidaan ~~arkisto~~ lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:		Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. Arkisto voidaan esimerkiksi lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:

	cat proj1.cpio \| ssh hemmo@kone 'cpio -id'		cat proj1.cpio \| ssh hemmo@kone 'cpio -id'