Muokataan sivua Tiedonsiirto www-palvelimelle

Tiedostojen siirton WWW-palvelimelle on useampia tapoja, joista tietty [[palvelin]] tai palveluntarjoaja (tietylle asiakkaalle) sattaa tarjota yhtä tai useampia. Useimille protokollille on sekä [[komentorivi]]pohjaisia että [[GUI|graafisia]] [[GUI|edustaohjelmia]].

* [[SSH]]-pohjainen tiedonsiirto, useimmiten [[SCP|scp]]- tai [[SFTP|sftp]]-ohjelmien kautta. Myös [[rsync]] voi käyttää SSH:ta. SSH käyttää salakirjoitusta sekä salasanojen että itse datan välittämiseen. Palvelin tunistetaan julkisen avaimen avulla ja asiakas (yleensä) joko julkisella avaimella tai salasanalla. SSH on nykyään yleisin suositeltava yhteystapa.

* [[FTP]] oli ennen (1990-luvulle saakka) yleisin tiedostonsiirtoprotokolla. Vakiomuodossaan yhteys on selväkielinen myös salasanojen osalta. [[FTPS]] on FTP:n muunnos, jossa yhteys salataan [[SSL]]/[[TLS]]:n avulla. Monet palveluntarjoajat eivät tarjoa kuluttaja-asiakkaille kuin FTP-tiedonsiirtoa tai eivät kerro muista vaihtoehdoista. Useat FTP-asiakasohjelmat osaavat nykyään käyttää myös salattuja yhteyksiä (FTPS, SFTP yms.).

* [[Telnet]]-protokollaa voi käyttää myös tiedonsiirtoon. Telnet on normaalisti selväkielinen myös salasanojen osalta, mutta laajennoksien avulla yhteyden voi saada salatuksi. Telnet-palvelimia on enää harvassa.

* [[Rsync]] on ohjelma, joka luo ja ylläpitää hakemistorakenteesta kopiota, haluttaessa toisella koneella. Dataa pyritään siirtämään vain siltä osin kuin se on muuttunut. Rsync käyttää yleensä SSH:ta yhteyden salaamiseen. Ohjelma voi käyttää etäkoneen rsync-ohjelmaa komentoriviltä (normaalin käyttäjätunnuksen kautta) tai erillistä rsync-palvelinta (jolloin käyttäjille ei tarvitse antaa lupaa muuten kirjautua koneelle).

* [[WWW-selaimet|WWW-selainpohjaiset]] tiedostonsiirtovaihtoehdot, käytössä monella "sisällönhallintajärjestelmän" avulla ylläpidettävällä sivustolla. Yhteys voi olla salattu (https) tai salaamaton (http). Tiedonsiirtoon käytetään HTML-lomakkeita ja HTML:ään sisältyvää upload-toimintoa.

Asiakasohjelmia yllämainituille siirtotavoille löytyy vakiona yleisistä jakeluista. Joitakin niistä mainitaan alla.

==Palvelin==

===Sisällönhallintajärjestelmällä===
Jos käytössä on sisällönhallintajärjestelmä, sen tiedostonsiirto-ominaisuuksiin kannattaa tutustua. Niiden avulla hoituvat yleensä tarvittavat linkitykset yms. automaattisesti. Salatun yhteyden mahdollisuutta (https) kannattaa harkita. Selväkielisellä yhteydellä käyttäjien ja palvelimen lähiverkkojen käyttäjät voivat yleensä kohtuuhelposti poimia salasanat liikenteen seasta ja todennäköisesti myös kaapata yhteyden.

Salattu yhteys (https) vaatii palvelimelle "sertifikaatin", joko itsetehdyn tai tunnetulta taholta ostetun. Itsetehty sertifikaatti ei suojaa huijauspalvelimilta ellei sertifikaattia asenneta asiakaskoneelle, ja siksi selaimet yleensä varoittavat käyttäjiä. Sertifikaatin ostaminen tai itsetehdyn sertifikaatin asentaminen ja asentamiseen kehottaminen on suositeltavaa; varsinkaan kouluissa ei pidä totuttaa oppilaita olemaan välittämättä varoituksista.

Salatulla yhteydellä voi salasanojen sijaan käyttää tunnistukseen asiakaspuolen sertifikaatteja. Tätä vaihtoehtoa käytetään harvoin.

===Normaalikäyttäjät===
Jos WWW-sivustolle tiedostoja siirtävillä käyttäjillä on lupa kirjautua palvelimelle normaaleina käyttäjinä, SSH on luontevin vaihtoehto. Unix-maailmassa kopiointiohjelmia [[SCP|scp]] ja [[SFTP|sftp]] käytetään yleensä komentoriviltä, mutta graafisia edustaohjelmia voi halutessaan käyttää (esim. [[nautilus]], [[gftp]] tai [[filezilla]]). Windowsissa asiakasohjelmat joutuu yleensä erikseen asentamaan (esim filezilla tai WinSCP).

Palvelinpuolella ei tarvitse tehdä mitään, kunhan käyttäjille kertoo minne tiedostot kuuluu asentaa (usein /home/käyttäjä/public_html tai /srv/www/mitälie) ja huolehtii [[tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksista]]. Jälkimmäisen osalta artikkeli [[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä|Hakemiston yhteiskäyttö]] voi olla lukemisen arvoinen. Yleensä joko annetaan kaikille tiedostojen lukuoikeus ja hakemistojen suoritusoikeus ([[umask]] 022 tai [[chmod]] a+rX) tai asetetaan hakemiston [[ryhmä]]ksi palvelimen ryhmä ([[chgrp]] httpd, apache tms.) ja asetetaan hakemistolle [[Tiedoston oikeudet#Erikoisoikeudet|sgid]]-bitti (chmod g+s), jolloin hakemistoon luotavat tiedostot niin ikään saavat tämän ryhmän. Tällöin lukuoikeuksia ei tarvitse antaa kuin ryhmälle.

Tarvittaessa tiedostojen oikeuksia ja omistajuuksia voi muuttaa [[cron]]-työllä, mutta tämä sattaa yllättää käyttäjän, joka jostakin syystä tarkoituksella poistaa lukuoikeuden tietyltä tiedostolta.

===Erilliset palvelimet===
Mikäli käyttäjille ei haluta antaa varsinaista käyttöoikeutta palvelinkoneelle, voi erillisen tiedostopalvelimen asentaminen olla tarpeen. Myös tavallisen SSH-palvelimen voi säätää niin, että tietyt käyttäjät voivat käyttää sitä vain WWW-tiedostojen hallintaan ([[#ssh-chroot|alla]] selitetään erillisen tähän tarkoitukseen säädetyn palvelimen asentaminen).

Perinteiset FTP-palvelimet on suunniteltu myös tätä käyttöä silmälläpitäen ja käyttäjien rajoittaminen tiettyyn hakemistoon ([[chroot]]) yms. ja mahdollisten anonyymikäyttäjien käsittely on yleensä helpoilla asetuksilla toteutettavissa. FTP:tä käytettäessä on huolehdittava siitä, että palvelin käyttää salakirjoitettua kanavaa (FTPS tms.).

==Tarkempia ohjelmakohtaisia ohjeita==
{{jakeluspesifinen}}
Miten käyttäjä saa tiedot siirrettyä www-palvelimelle?
*Telnet mahdollistaa hallinnan (komentokehoite) portti 23, yhteys selväkielinen.
*[[FTP]] mahdollistaa tiedostojen siirrot, portti 21, yhteys selväkielinen.
*[[SSH]] mahdollistaa molemmat salakirjoitusta käyttäen (salasanojen tai itse yhteyden kaappaaminen vaikeampaa), portti 22.

Telnet voidaan tässä yhteydessä unohtaa kokonaan, koska ssh on olemassa.

SSH sallii oletuksena sekä tiedonsiirron, että normaalin järjestelmään kirjautumisen. Jos www-palvelimelle tiedostoja siirtäviä ei tahdo järjestelmän normaaleiksi käyttäjiksi, SSH:ta on rajoitettava. "chroot jail" sulkee käyttäjät varsinaisesta järjestelmästä eristettyyn osaan tiedostojärjestelmää.

FTP:ssä "chroot jail" on vakio-ominaisuus ja helposti otettavissa käyttöön, mutta ftp käyttää selväkielistä liikennettä, josta salakuuntelijan on helppo poimia salasanat (myös yhteyden kaappaaminen on mahdollista).

===Proftpd===
Asennus ja käyttöönotto Red Hatissa ja joissakin muissa jakeluissa, muissa soveltaen:
 yum install proftpd
 chkconfig –level 35 proftpd on
 service proftpd start

setupilla ftp (portti 21) auki:

Lisää <tt>/etc/sysconfig/iptables-config</tt>-tiedostoon
 IPTABLES_MODULES="ip_conntrack_ftp ip_nat_ftp" (riville 6)<br>

Anna komennot:
 [[modprobe]] ip_nat_ftp
 modprobe ip_conntrack_ftp
 service iptables restart

Testaa.

===ssh-chroot===

SSH-vankilan takoituksena on mahdollistaa tietojen suojattu siirtäminen ja yhteyden otto palvelimeen (salasanat kulkevat kryptattuna eivätkä tekstimuodossa kuten FTP:llä), kuitenkin niin ettei käyttäjä pääse pois omasta hakemistostaan eikä antamaan muita kuin siirrossa tarvittavia komentoja. Vankilan voi tehdä itse käsin (työläs ja erittäin vaativa operaatio), käyttämällä maksullista (oppilaitoksille ilmainen) SSH Communicationin (http://ssh.com/products/tectia/server/) ssh-palvelinohjelmistoa (käyttö selostettu kirjassa: http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html) tai esimerkiksi alla esitellyllä scponly sovelluksella.

*Asenna kääntäjä (sovelluksesta ei ole valmista binaaria):
 yum install gcc

*Hae tarvittava paketti scponly-4.3.tgz osoitteesta http://www.sublimation.org/scponly/

*Pura paketti tar -xvzf  scponly-4.3.tgz
*Lue INSTALL tiedosto

*Muuta ennen asennusta helper.c tiedoston koodia poistamalla extern sanan int optreset edestä (muuten koodin kääntäminen make kohdassa kaatuu virheilmoitukseen).

*Asenna: 
 ./configure -–enable-chrooted-binary
 make
 make install

*Lisää kuoret (/etc/shells tiedostoon scponly ja scponlyc koko polulla, updatedb ja slocate auttaa -> /usr/local/bin/scponly ja /usr/local/sbin/scponlyc)

*Kommentoi rivit 70-77 setup_chroot.sh tiedostosta (muuten make jail kaatuu virheeseen).<br>

*Luo uusi käyttäjä, joka on chrootattu antamalla komento: make jail (kirjoituskansioksi public_html)<br>

*Anna make jail ajon lopussa ehdotettu cp groups /ho... komento
*Valitettavasti kirjastot eivät vielä löydy. Voit todeta kirjastojen puuttumisen yrittämällä kirjautua komennolla:
 ssh -e none käyttäjänimi@palv.kon.ip.num “echo -n xsftp : sftp-server�?

*Nähdäksesi tarvittavat [[kirjasto]]t anna komento
 ldd /usr/libexec/openssh/sftp-server

*Kopioi tarvittavat kirjastot käyttäjän kotihakemiston alla olevaan lib hakemistoon ja luo niihin tarvittavat symboliset linkit:

 ln -s libresolv-2.3.5.so libresolv.so.2
 ln -s libcrypto.so.0.9.7f libcrypto.so.5
 ln -s libutil-2.3.5.so libutil.so.1
 ln -s libz.so.1.2.2.2 libz.so.1
 ln -s libnsl-2.3.5.so libnsl.so.1
 ln -s libcrypt-2.3.5.so libcrypt.so.1
 ln -s libgssapi_krb5.so.2.2 libgssapi_krb5.so.2
 ln -s libkrb5.so.3.2 libkrb5.so.3
 ln -s libk5crypto.so.3.0 libk5crypto.so.3
 ln -s libkrb5support.so.0.0 libkrb5support.so.0
 ln -s libcom_err.so.2.1 libcom_err.so.2
 ln -s libc-2.3.5.so libc.so.6
 ln -s libdl-2.3.5.so libdl.so.2

*Tarkista esimerkiksi GFTP-ohjelmalla ja komentorivillä vankilan toimivuus.

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]