Muokataan sivua DHCP

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
'''DHCP''' eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna
DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna
  dhclient eth0
  dhclient eth0
Joissain [[Jakelut|jakeluissa]] käytetään komentoa <tt>dhcpcd</tt>
Joissain [[Jakelut|jakeluissa]] käytetään komentoa <tt>dhcpcd</tt>
Rivi 9: Rivi 9:
== DHCP yleisesti ==
== DHCP yleisesti ==


DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti [[IP-osoite|IP-osoitteet]] verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.  
DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.  


DHCP hyväksyttiin Internet-standardiksi vuonna 1993, ja se suunniteltiin vanhemman BOOTP-protokollan (''boot''strap ''p''rotocol) seuraajaksi protokollan monien puutteiden vuoksi. BOOTP ei salli IP-osoitteiden jakamista määräajaksi, eikä tue lisäoptioiden määrittämistä. DHCP on taaksepäin yhteensopiva BOOTP:n kanssa.
DHCP hyväksyttiin Internet-standardiksi vuonna 1993, ja se suunniteltiin vanhemman BOOTP-protokollan (''boot''strap ''p''rotocol) seuraajaksi protokollan monien puutteiden vuoksi. BOOTP ei salli IP-osoitteiden jakamista määräajaksi, eikä tue lisäoptioiden määrittämistä. DHCP on taaksepäin yhteensopiva BOOTP:n kanssa.


Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa [[NAT]]in läpi.
Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi.


== DHCPD ==
== DHCPD ==


DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella.  
DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).  


DHCPD jakaa IP-osoitteista sille määritellyistä osoitealueista. Eri laitteet tunnistetaan yleensä niiden fyysisten eli MAC-osoitteiden perusteella (protokolla sallii myös muunlaiset tunnisteet). Sitä, että jokin IP-osoite on annettu palvelimelta koneen käytöön, kutsutaan ''lease''ksi (''vuokra''). Kullekin leaselle on määritelty maksimiaika, jonka se voi olla voimassa. Palvelu varmistaa ennen osoitteen antamista, että se on vapaana eli ei löydy lease-tiedostosta tai vastaa ICMP ECHOon (eli pingiin). Asiakas uusii leasen ennen sen vanhenemista mikäli haluaa jatkaa verkko-osoitteen käyttöä.
DHCPD jakaa IP-osoitteista sille määritellyistä osoitealueista. Eri laitteet tunnistetaan niiden fyysisten eli MAC-osoitteiden perusteella. Sitä, että jokin IP-osoite on annettu palvelimelta koneen käytöön, kutsutaan ''lease''ksi (''vuokra''). Kullekin leaselle on määritelty maksimiaika, jonka se voi olla voimassa. Palvelu varmistaa ennen osoitteen antamista, että se on vapaana eli ei löydy lease-tiedostosta tai vastaa ICMP ECHOon (eli pingiin). Asiakas uusii leasen ennen sen vanhenemista mikäli haluaa jatkaa verkko-osoitteen käyttöä.


Verkko-osoitteita voidaan jakaa joko dynaamisesti tietyltä alueelta (esim 192.168.0.10-192.68.0.100) mille tahansa laitteille tai sitten kiinteästi, niin että tietylle MAC-osoitteelle annetaan aina ennalta määrätty verkko-osoite. Kiinteällä osoitteistuksella saadaan esimerkiksi tulostimille tai palvelimille aina samat osoitteet, mikä on usein välttämätöntä käytettävyyden kannalta ja helpottaa myös pääsynvalvontaa. Dynaaminen osoitteistus sen sijaan sopii esim silloin, kun verkossa on muuttuva määrä laitteita (esim. avoin vierailijaverkko). Tällöin lease-ajatkin kannattaa asettaa lyhyeksi.
Verkko-osoitteita voidaan jakaa joko dynaamisesti tietyltä alueelta (esim 192.168.0.10-192.68.0.100) mille tahansa laitteille tai sitten kiinteästi, niin että tietylle MAC-osoitteelle annetaan aina ennalta määrätty verkko-osoite. Kiinteällä osoitteistuksella saadaan esimerkiksi tulostimille tai palvelimille aina samat osoitteet, mikä on usein välttämätöntä käytettävyyden kannalta ja helpottaa myös pääsynvalvontaa. Dynaaminen osoitteistus sen sijaan sopii esim silloin, kun verkossa on muuttuva määrä laitteita (esim. avoin vierailijaverkko). Tällöin lease-ajatkin kannattaa asettaa lyhyeksi.
Rivi 33: Rivi 33:
Daemonin asetustiedostoa voi muokata omien tarpeiden mukaan hyvin monipuolisesti. Tiedosto on vapaamuotoinen ASCII-tekstitiedosto, joka jäsennetään erikseen sitä luettaessa.  
Daemonin asetustiedostoa voi muokata omien tarpeiden mukaan hyvin monipuolisesti. Tiedosto on vapaamuotoinen ASCII-tekstitiedosto, joka jäsennetään erikseen sitä luettaessa.  


Esimerkki alueen määrityksestä:
esimerkki alueen määrityksestä:
 
<code>
  subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {
  subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {
  range 192.168.0.56 192.168.0.100;
  range 192.168.0.56 192.168.0.100;
Rivi 43: Rivi 45:
   default-lease-time 600 max-lease-time 7200;
   default-lease-time 600 max-lease-time 7200;
   }
   }
</code>
esimerkki yhden isännän määrityksestä:


Esimerkki yhden isännän määrityksestä:
<code>
  host kone {
  host kone {
         hardware ethernet 00:0D:3A:63:EB:73;
         hardware ethernet 00:0D:3A:63:EB:73;
         fixed-address 192.168.0.10;
         fixed-address 192.168.0.10;
         }
         }
</code>


== DHCP-client ==
== DHCP-client ==
Rivi 54: Rivi 60:
DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.  
DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.  


Tavallisesti osoite haetaan määritetyille verkkoliitynnöille tietokoneen käynnistyessä tai verkkoyhteyden kytkeytyessä. Vanhemmissa järjestelmissä '''dhclient''' saatetaan joutua ajamaan erikseen mutta uudemmissa järjestelmissä käynnistysskriptit lukevat esim /etc/network/interfaces:sta, mille liitynnöille client tulisi ajaa ja hoitavat osoitteen hakemisen. Vikatilanteissa, esimerkiksi jos nettiliittymässä oli ongelmaa konetta käynnistettäessä, dhclient tai sitä kutsuva [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi#Pikkuisen init-skripteistä|init-skripti]] voidaan joutua ajamaan uudestaan käsin.
Tavallisesti osoite haetaan määritetyille verkkoliitynnöille tietokoneen käynnistyessä tai verkkoyhteyden kytkeytyessä. Vanhemmissa järjestelmissä '''dhclient''' saatetaan joutua ajamaan erikseen, mutta uudemmissa järjestelmissä käynnistysskriptit lukevat esim /etc/network/interfaces:sta, mille liitynnöille client tulisi ajaa ja hoitavat osoitteen hakemisen.


''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.
''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.
Rivi 61: Rivi 67:
*[[wikipedia:fi:DHCP|DHCP Wikipediassa]]
*[[wikipedia:fi:DHCP|DHCP Wikipediassa]]
*[http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ Vikatilanteista selviäminen]
*[http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ Vikatilanteista selviäminen]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Internet-yhteyden_jakaminen_Ubuntulla Internet-yhteyden jakaminen Ubuntulla]


[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
Wikin materiaali on kaikkien vapaasti käytettävissä Creative Commons 3.0 - nimi mainittava -lisenssin alaisuudessa. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Muokataksesi tätä sivua vastaa alla olevaan kysymykseen (lisätietoja):

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)
Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/wiki/DHCP