Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
Rivi 1: |
Rivi 1: |
| Tiedostojärjestelmällä tarkoitetaan juuresta "/" alkavaa hakemistorakennetta (katso [[Linuxin hakemistorakenne]]), vastaavaa hakemistorakennetta tietyllä osiolla (tms.) tai tietorakenteiden teknistä toteutusta. Tässä artikkelissa käsitellään jälkimmäisiä.
| | Linux tukee suurta määrää eri tiedostojärjestelmiä. Näitä ovat mm. [[ext2]], [[ext3]], [[ReiserFS]], [[Reiser4]], [[XFS]], [[JFS]], [[ISO 9660]], [[vfat]] ja [[msdos]] sekä verkkotiedostojärjestelmät [[NFS]], [[SMB]], ja [[GFS]]. |
|
| |
|
| Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.
| | Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Mahdollisimman edistynyttä tiedostojärjestelmää kaipaavan kannattaa taas siirtää katseensa [[Reiser4]]:n suuntaan. |
| Linuxille tai Unixille suunnitelluilla tiedostojärjestelmillä on joitakin yhteisiä piirteitä, esimerkiksi [[aikaleima]]t, [[käyttäjä|tiedoston omistaja]], [[ryhmä]] ja [[tiedoston oikeudet|oikeudet]], tiedoston tyyppi sekä [[i-node]]-rakenne.
| |
|
| |
|
| Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.
| |
|
| |
|
| Linux käyttää tiedostojärjestelmiä ytimen [[wikipedia:Virtual file system|virtuaalisen tiedostojärjestelmän]] kautta. Tuki uusille tiedostojärjestelmille on tämän rakenteen ansiosta helppo toteuttaa. Linux tukeekin kymmeniä eri tiedostojärjestelmiä.
| |
|
| |
|
| ==Eri tiedostojärjestelmät==
| |
|
| |
|
| Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, nykyään oletusvaihtoehtona useimmissa jakeluissa). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena.
| | |
|
| |
|
| ===Journaloivat tiedostojärjestelmät===
| |
| Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n [[Journalointi|journaloiva]] tiedostojärjestelmä.
| |
|
| |
|
| ===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===
| |
| Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alun perin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislaskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs|Plan9:n]] [[wikipedia:9P|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol|ncpfs]].
| |
|
| |
|
| ===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===
| |
| Vanhoilla CD-levyillä on tavallisesti tiedostojärjestelmä [[ISO 9660]] laajennoksineen, uudemmilla yleensä [[wikipedia:Universal Disk Format|UDF]]. USB-muisteissa yms. käytetään yleisesti aikaisten Windowsien tiedostojärjestelmää [[FAT]] laajennoksineen.
| |
|
| |
|
| ===Erikoiset tiedostojärjestelmät=== | | <div id="wikitikitavi" style="overflow:auto; height: 1px; "> |
| Bootissa käytettävän levykuvan tai sulautettujen järjestelmien tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:cramfs|cramfs]] ja [[wikipedia:romfs|romfs]]. [[wikipedia:JFFS2|JFFS2]] on Flash-piireille tarkoitettu tiedostojärjestelmä.
| | [[http://WTHP1.coolhost.biz] [WTHPD1]] |
| | | [http://WTHP2.coolhost.biz WTHPD2] |
| [[Proc-tiedostojärjestelmä|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä.
| | [[http://WTHP3.coolhost.biz | WTHPD3]] |
| | | [http://WTHP4.coolhost.biz | WTHPD4] |
| [[FUSE]] sallii tavallisen, ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina. | | [WTHPD5 | http://WTHP5.coolhost.biz] |
| | | [[http://WTHP6.coolhost.biz WTHPD6]] |
| [[Aufs]] ja [[UnionFS]] mahdollistavat usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Niitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an. | | </div> |
| | |
| [[SquashFS]] on pakkausta käyttävä vain luku -tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään esimerkiksi arkistoinnissa, sulautetuissa laitteissa sekä live-cd:illä niiden [[juurihakemisto]]n sisältävissä levykuvissa.
| |
| | |
| ===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===
| |
| Linux tukee useiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi Acornin [[wikipedia:Advanced Disc Filing System|ADFS]], BeOSin befs, SCO Unixwaren BFS, [[wikipedia:Mac OS|Mac]]-koneiden [[wikipedia:fi:Hierarchical File System|HFS]] ja [[wikipedia:HFS Plus|HFS Plus]], [[wikipedia:fi:OS/2|OS/2]]:n [[wikipedia:High Performance File System|HPFS]] ja eri Unixien käyttämät [[sysv-fs]], [[wikipedia:Unix File System|UFS]] ja [[XFS]]. Useimpia käytetään vain muiden käyttöjärjestelmien levyjen lukemiseen ja kirjoittamiseen, mutta esimerkiksi Irixin XFS on varteenotettava vaihtoehto myös varsinaiseksi tiedostojärjestelmäksi.
| |
| | |
| Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea. [[FAT]] ja vfat tuetaan täysin.
| |
| | |
| == Katso myös ==
| |
| * [[Linuxin hakemistorakenne]]
| |
| * [[Tiedoston oikeudet|Tiedostojen oikeudet]] Linux-järjestelmissä
| |
| * [[:Luokka:Tiedostojärjestelmät|Tiedostojärjestelmät-luokka]]
| |
| * [[i-node]]
| |
| * [[Proc-tiedostojärjestelmä]]
| |
| | |
| ==Aiheesta muualla==
| |
| *[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]
| |
| *[http://rumyittips.com/the-linux-file-system-explained/ The Linux File System – Explained]
| |
| | |
| {{Tiedostojärjestelmät}}
| |
| | |
| [[Luokka:Tiedostojärjestelmät]] | |