Muokataan sivua Deb-paketin tekeminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ | {{Vanhentunut}} | ||
'''''Huomautus''': Erityisesti tämän artikkelin kappaleet [[#rules]], [[#Patchit]] ja [[#CDBS]] ovat jo vanhentunutta tietoa. Kannattaa perehtyä [[#Aiheesta muualla]] -linkkeihin, jotka ovat usein päivittyviä oppaita.'' | |||
Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa | <hr/> | ||
[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Dpkg]]-paketinhallintajärjestelmää. Dpkg:ssa paketit ovat <tt>.deb</tt>-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ja mm. [[komentorivi|komentorivin käyttö]] ovat hallussa. | |||
Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa. Tämä ei aina ole yksinkertaisin tapa paketoida ohjelma, mutta ennen helpottaviin tekniikoihin tutustumista on hyvä käydä asiat yksityiskohtaisemmin läpi. | |||
Kun perusteet on hallussa, tutustumme artikkelin loppupuolella mm. [[CDBS]]:ään, joka helpottaa huomattavasti monia paketointiin liittyviä rutiinitehtäviä. | |||
Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]]. | Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]]. | ||
== Valmistelut == | == Valmistelut == | ||
Aluksi on hyvä asentaa muutamia perustyökaluja, jotka sisältävät paketointityössä tarvittavia tai valinnaisia apuohjelmia. Asenna siis seuraavat paketit | Aluksi on hyvä asentaa muutamia perustyökaluja, jotka sisältävät paketointityössä tarvittavia tai valinnaisia apuohjelmia. Asenna siis seuraavat paketit: | ||
*dpkg-dev | |||
*autoconf | |||
*dh-make | |||
*devscripts | |||
*[[fakeroot]] | |||
*[[Gpg|gnupg]] | |||
*build-essential | |||
*lintian | |||
*libtool | |||
*automake | |||
*pbuilder | |||
Kun paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi | Kun paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.10.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.10</tt>. | ||
== Paketoinnin aloitus == | == Paketoinnin aloitus == | ||
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi | Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti: | ||
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello | ./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello | ||
[[make]] | [[make]] | ||
Rivi 28: | Rivi 45: | ||
Type of package: (single, indep, library, python) | Type of package: (single, indep, library, python) | ||
[s/i/l/p]? | [s/i/l/p]? | ||
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot enterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.10.orig.tar.gz</tt> | Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot enterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.10.orig.tar.gz</tt> joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin. | ||
Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten | Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa. | ||
== Asennushakemisto == | == Asennushakemisto == | ||
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>. | Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>. | ||
[[Autoconf]]ia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla <tt>./configure && make && make install</tt>) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan. | |||
Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>. | |||
== Asetustiedostot == | == Asetustiedostot == | ||
Dh_make loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi. | |||
=== control === | === control === | ||
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan: | Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty): | ||
< | <pre> | ||
Source: hello | 1 Source: hello | ||
Section: unknown | 2 Section: unknown | ||
Priority: optional | 3 Priority: optional | ||
Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com> | 4 Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com> | ||
Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev | 5 Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev | ||
Standards-Version: 3.9.8 | 6 Standards-Version: 3.9.8 | ||
Homepage: <insert the upstream URL, if relevant> | 7 Homepage: <insert the upstream URL, if relevant> | ||
Vcs-Git: git://anonscm.debian.org/collab-maint/hello.git | 8 #Vcs-Git: git://anonscm.debian.org/collab-maint/hello.git | ||
Vcs-Browser: https://anonscm.debian.org/cgit/collab-maint/hello.git | 9 #Vcs-Browser: https://anonscm.debian.org/cgit/collab-maint/hello.git | ||
10 | |||
Package: hello | 11 Package: hello | ||
Architecture: any | 12 Architecture: any | ||
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends} | 13 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends} | ||
Description: <insert up to 60 chars description> | 14 Description: <insert up to 60 chars description> | ||
15 <insert long description, indented with spaces> | |||
</ | </pre> | ||
Riveillä 1–9 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot: | Riveillä 1–9 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot: | ||
* Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi | *Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi | ||
* Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä]. | *Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä]. | ||
* Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten asetetaan sen tärkeysasteeksi ''optional'', jota käytetään useimmille paketeille. | *Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten asetetaan sen tärkeysasteeksi ''optional'', jota käytetään useimmille paketeille. | ||
* Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite | *Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite | ||
* Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 9 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja. | *Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 9 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja. | ||
* Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea. | *Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea. | ||
* Riville 7 kirjoitetaan ohjelman kotisivu. | *Riville 7 kirjoitetaan ohjelman kotisivu. | ||
* Riveillä 8 ja 9 voidaan kertoa, missä [[versionhallintajärjestelmä]]ssä debian-pakettia ylläpidetään. Me voimme poistaa nämä rivit, koska emme tässä käytä versionhallintaa. | *Riveillä 8 ja 9 voidaan kertoa, missä [[versionhallintajärjestelmä]]ssä debian-pakettia ylläpidetään. Me voimme poistaa nämä rivit, koska emme tässä käytä versionhallintaa. | ||
Riveillä 11–15 on ''binääripaketin'' tiedot: | Riveillä 11–15 on ''binääripaketin'' tiedot: | ||
* Rivillä 11 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi. | *Rivillä 11 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi. | ||
* Rivillä 12 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. | *Rivillä 12 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai [[Perl]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all". | ||
* Rivillä 13 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shlibs: | *Rivillä 13 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shlibs:Debends}''" aiheuttaa sen, että pakettia luotaessa pyritään riippuvuuksiksi lisäämään automaattisesti ne paketit, joiden tiedostoja vasten tämän paketin konekieliset tiedostot on linkitetty. | ||
* Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä: | *Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä: | ||
< | <pre> | ||
Source: hello | Source: hello | ||
Section: text | Section: text | ||
Priority: optional | Priority: optional | ||
Maintainer: | Maintainer: Tekijä <foo@bar.com> | ||
Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev | Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev | ||
Standards-Version: 3.9.8 | Standards-Version: 3.9.8 | ||
Homapage: https://www.gnu.org/software/hello/ | |||
Package: hello | Package: hello | ||
Rivi 91: | Rivi 108: | ||
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme | Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme | ||
deb-pakettien tekemistä. | deb-pakettien tekemistä. | ||
</ | </pre> | ||
=== Suositeltavat paketit, ristiriidat ja muut suhteet toisiin paketteihin === | |||
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella | Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (ristiriita toisen paketin kanssa, engl. ''conflict''). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet. | ||
Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä: | Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä: | ||
Rivi 105: | Rivi 122: | ||
Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit: | Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit: | ||
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3) | |||
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>= 2.3) | Recommends: bar | ||
Recommends: bar | Conflicts: libfoo | ||
Conflicts: libfoo | |||
Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet. | Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet. | ||
=== copyright === | === copyright === | ||
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta kannattaa seurata [https://www.debian.org/doc/packaging-manuals/copyright-format/1.0/ Machine-readable debian/copyright file] -standardia. Hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. | Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta kannattaa seurata [https://www.debian.org/doc/packaging-manuals/copyright-format/1.0/ Machine-readable debian/copyright file] -standardia. Hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen). | ||
=== changelog === | === changelog === | ||
Rivi 123: | Rivi 138: | ||
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP> | 3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP> | ||
3 | 3 | ||
4 -- | 4 -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com> Fri, 29 Jul 2016 11:42:23 +0300 | ||
</pre> | </pre> | ||
Rivillä 1 on aluksi | Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.10-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Yleensä uudet paketit ja päivitykset vanhoihin paketteihin lisätään ensin kehitysversioon, joka Debianilla on unstable. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (''urgency''), yleensä "medium" on sille oikea arvo. | ||
Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti. | Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti. | ||
Rivi 137: | Rivi 152: | ||
Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty) | Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty) | ||
< | <pre> | ||
#!/usr/bin/make -f | 1 #!/usr/bin/make -f | ||
# | 2 # -*- makefile -*- | ||
# | 3 # Sample debian/rules that uses debhelper. | ||
# | 4 # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small. | ||
5 # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a | |||
6 # dh-make output file, you may use that output file without restriction. | |||
7 # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make. | |||
8 | |||
9 # Uncomment this to turn on verbose mode. | |||
10 #export DH_VERBOSE=1 | |||
11 | |||
12 | |||
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script | |||
14 # from having to guess our platform (since we know it already) | |||
15 DEB_HOST_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE) | |||
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE) | |||
17 | |||
18 | |||
19 CFLAGS = -Wall -g | |||
20 | |||
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS))) | |||
22 CFLAGS += -O0 | |||
23 else | |||
24 CFLAGS += -O2 | |||
25 endif | |||
26 | |||
27 config.status: configure | |||
28 dh_testdir | |||
29 # Add here commands to configure the package. | |||
30 ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \ | |||
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs" | |||
32 | |||
33 | |||
34 build: build-stamp | |||
35 | |||
36 build-stamp: config.status | |||
37 dh_testdir | |||
38 | |||
39 # Add here commands to compile the package. | |||
40 $(MAKE) | |||
41 #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1 | |||
42 | |||
43 touch $@ | |||
44 | |||
45 clean: | |||
46 dh_testdir | |||
47 dh_testroot | |||
48 rm -f build-stamp | |||
49 | |||
50 # Add here commands to clean up after the build process. | |||
51 -$(MAKE) distclean | |||
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" "" | |||
53 cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub | |||
54 endif | |||
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" "" | |||
56 cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess | |||
57 endif | |||
58 | |||
59 | |||
60 dh_clean | |||
61 | |||
62 install: build | |||
63 dh_testdir | |||
64 dh_testroot | |||
65 dh_clean -k | |||
66 dh_installdirs | |||
67 | |||
68 # Add here commands to install the package into debian/hello. | |||
69 $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install | |||
70 | |||
71 | |||
72 # Build architecture-independent files here. | |||
73 binary-indep: build install | |||
74 # We have nothing to do by default. | |||
75 | |||
76 # Build architecture-dependent files here. | |||
77 binary-arch: build install | |||
78 dh_testdir | |||
79 dh_testroot | |||
80 dh_installchangelogs ChangeLog | |||
81 dh_installdocs | |||
82 dh_installexamples | |||
83 # dh_install | |||
84 # dh_installmenu | |||
85 # dh_installdebconf | |||
86 # dh_installlogrotate | |||
87 # dh_installemacsen | |||
88 # dh_installpam | |||
89 # dh_installmime | |||
90 # dh_python | |||
91 # dh_installinit | |||
92 # dh_installcron | |||
93 # dh_installinfo | |||
94 dh_installman | |||
95 dh_link | |||
96 dh_strip | |||
97 dh_compress | |||
98 dh_fixperms | |||
99 # dh_perl | |||
100 # dh_makeshlibs | |||
101 dh_installdeb | |||
102 dh_shlibdeps | |||
103 dh_gencontrol | |||
104 dh_md5sums | |||
105 dh_builddeb | |||
106 | |||
107 binary: binary-indep binary-arch | |||
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install | |||
</pre> | |||
Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25. | |||
Riveillä 27-31 ajetaan paketin <tt>configure</tt>-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten <tt>configure</tt>-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit <tt>--prefix=/usr</tt>, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava <tt>debian/hello</tt>-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi <tt>debian/hello</tt>, jolloin paketti asentuu polkuun <tt>debian/hello/usr</tt>. | |||
Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan <tt>configure</tt>-skripti <tt>config.status</tt>-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään <tt>build</tt>-osiossa riviltä 34 eteenpäin. | |||
<tt>build-indep</tt>-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla: | |||
{| border=1 | |||
{| border=1 | |||
|'''Komento''' | |'''Komento''' | ||
|'''Kuvaus''' | |'''Kuvaus''' | ||
Rivi 178: | Rivi 278: | ||
|<tt>dh_testroot</tt> | |<tt>dh_testroot</tt> | ||
|Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan | |Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan | ||
|- | |- | ||
|<tt>dh_strip</tt> | |<tt>dh_strip</tt> | ||
Rivi 213: | Rivi 304: | ||
|} | |} | ||
Jos paketti ei käytä autoconfia, on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa. | |||
=== dirs === | |||
Tiedostossa <tt>debian/dirs</tt> luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi <tt>/usr/bin</tt> on monesti tällainen. | |||
<tt>dirs</tt>-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi | |||
usr/bin | |||
=== .ex-päätteiset tiedostot === | === .ex-päätteiset tiedostot === | ||
Rivi 243: | Rivi 330: | ||
==== watch ==== | ==== watch ==== | ||
Kertoo <tt>uscan</tt>-ohjelmalle, miten paketin uudet versiot voi ladata internetistä. Lisätietoja tiedostomuodosta: <code>man 1 uscan</code> ja [https://wiki.debian.org/debian/watch Debian Wiki]. Watch-tiedosto mahdollistaa lähdekoodipaketin helpon päivittämisen aina uusimpaan versioon. | Kertoo <tt>uscan</tt>-ohjelmalle, miten paketin uudet versiot voi ladata internetistä. Lisätietoja tiedostomuodosta: <code>man 1 uscan</code> ja [https://wiki.debian.org/debian/watch Debian Wiki]. Watch-tiedosto mahdollistaa lähdekoodipaketin helpon päivittämisen aina uusimpaan versioon. | ||
== Tehdään paketti! == | == Tehdään paketti! == | ||
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2. | Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.6</tt>) ja aja komento | ||
debuild | debuild | ||
joka tekee seuraavat asiat: | joka tekee seuraavat asiat: | ||
Rivi 262: | Rivi 344: | ||
Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot: | Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot: | ||
*<tt>hello_2. | *<tt>hello_2.6.orig.tar.gz</tt> - alkuperäinen lähdekoodi | ||
*<tt>hello_2. | *<tt>hello_2.6-1.dsc</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on listattu lähdekooditiedoston ja diff-tiedoston [[md5]]-summat | ||
*<tt>hello_2. | *<tt>hello_2.6-1.diff.gz</tt> - [[gzip]]-pakattu [[diff]]-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista | ||
*<tt>hello_2. | *<tt>hello_2.6-1_i386.deb</tt> - lopullinen deb-paketti! | ||
*<tt>hello_2. | *<tt>hello_2.6-1_i386.changes</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, joka sisältää paketin muutoslokin (<tt>debian/changelog</tt>) ja pakettiin liittyvien tiedostojen md5-summat | ||
Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä: | Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä: | ||
dpkg -i hello_2. | dpkg -i hello_2.6-1_i386.deb | ||
Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla | Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla | ||
Rivi 277: | Rivi 358: | ||
=== Lähdekoodipaketti === | === Lähdekoodipaketti === | ||
Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. | Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. x86). | ||
Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille. | Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille. | ||
Rivi 285: | Rivi 366: | ||
Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty. | Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty. | ||
Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti. | Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti.diff.gz</tt>), ja sitä voidaan hallita esimerkiksi <tt>dpkg-source</tt>-ohjelmalla. Jos esimerkiksi olet saanut jostain lähdekoodipaketin, voit purkaa ja kääntää seuraavasti | ||
dpkg-source -x paketti.dsc | dpkg-source -x paketti.dsc | ||
cd paketti | cd paketti | ||
Rivi 293: | Rivi 374: | ||
== Lintian: onnistuiko paketti? == | == Lintian: onnistuiko paketti? == | ||
Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös | Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös valitsin -i, jolloin lintian kertoo tarkemmin, mikä paketissa on vialla: | ||
lintian - | lintian -i hello_2.6-1_i386.changes | ||
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia. | Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia. | ||
Rivi 301: | Rivi 382: | ||
== Patchit == | == Patchit == | ||
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä. | Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä. | ||
On olemassa monia erilaisia järjestelmiä patch-tiedostojen hallintaan. Seuraavaksi esitellään kaikkein matalimman tason vaihtoehto, eli emme käytä mitään erillistä toimintaa helpottavaa järjestelmää. Kun tietää, mitä pellin alla tapahtuu, voi alkaa käyttämään esimerkiksi [[CDBS]]:n tarjoamia vaihtoehtoja tai [[quilt]]-järjestelmää. | |||
(Huomio! Debianin kehittäjien keskuudessa on keskusteltu patch-järjestelmien yhdenmukaistamisesta Debianin lähdekoodipaketeissa. Tässä artikkelissa esitetty tapa ei välttämättä ole suositeltava käytäntö, vaikka se sinänsä toimiikin. Aika paljon kannatusta on saanut esimerkiksi [[quilt]]-niminen patch-järjestelmä.) | |||
Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin: | |||
*Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin <tt>/tmp/new</tt> ja <tt>/tmp/old</tt> | |||
*Tee muutokset hakemistoon <tt>/tmp/new</tt> | |||
*Aja hakemistossa <tt>tmp</tt> komento | |||
[[diff]] -Nurp old new > 01_patchin-nimi | |||
:Joka luo patchin tiedostoon <tt>01_patchin-nimi</tt> (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r) | |||
*Luo paketin <tt>debian</tt>-hakemistoon alihakemisto <tt>patches</tt> ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (<tt>cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/</tt>) | |||
*Lisää <tt>debian/rules</tt>-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa": | |||
patch: patch-stamp | |||
<pre> | |||
patch-stamp: | |||
dh_testdir # Oikea hakemisto | |||
# Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa | |||
@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \ | |||
test -f $$patch || continue; \ | |||
echo "Applying $$patch"; \ | |||
patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \ # Otetaan pathci käyttöön | |||
done | |||
touch $@ | |||
# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi | |||
unpatch: | |||
dh_testdir | |||
@if test -f patch-stamp; then \ | |||
patches=debian/patches/*.patch; \ | |||
for patch in $$patches; do \ # Kerätään kaikki patchit | |||
reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \ | |||
done; \ | |||
for patch in $$reversepatches; do \ | |||
test -f $$patch || continue; \ | |||
echo "Reversing $$patch"; \ | |||
patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \ # Poistetaan patchi | |||
done; \ | |||
rm -f patch-stamp; \ | |||
fi | |||
</pre> | |||
*Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi | |||
build: build-stamp | |||
:muotoon | |||
build: patch-stamp build-stamp | |||
Ja rivi | |||
clean: | |||
muotoon | |||
clean: unpatch | |||
== Muut pakettityypit == | == Muut pakettityypit == | ||
Rivi 309: | Rivi 439: | ||
Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki: | Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki: | ||
< | <pre> | ||
Source: hello | Source: hello | ||
Section: unknown | Section: unknown | ||
Priority: extra | Priority: extra | ||
Maintainer: | Maintainer: Ylläpitäjä <sähkö@posti> | ||
Build-Depends: debhelper (>= | Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev | ||
Standards-Version: 3. | Standards-Version: 3.7.3 | ||
Package: hello | Package: hello | ||
Rivi 330: | Rivi 460: | ||
Description: Hellon ohjeet | Description: Hellon ohjeet | ||
Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön. | Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön. | ||
</ | </pre> | ||
Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/ | Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/rules</tt>) siten, että esimerkiksi pakettiin <tt>hello</tt> kuuluvat tiedostot asennettaisiin hakemistoon <tt>debian/hello/</tt> ja paketin <tt>hello-doc</tt>-tiedostot hakemistoon <tt>debian/hello-doc</tt>. Näihin hakemistoihin tiedostot asennetaan kuten normaalisti luotaessa vain yhtä pakettia, eli esimerkiksi ajettavat ohjelmat voitaisiin sijoittaa polkuun <tt>debian/hello/usr/bin/</tt>. | ||
Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package | Tällaisessa tilanteessa ei yleensä ole järkevää käyttää <tt>dirs</tt>-tiedostoa luomaan samat hakemistot molempiin paketteihin, koska luultavasti samoihin hakemistoihin ei sijoiteta tiedostoja eri paketeissa. Sen sijaan voidaan käyttää pakettikohtaisia tiedostoja, esimerkiksi <tt>hello.dirs</tt> ja <tt>hello-doc.dirs</tt>. | ||
Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package</tt>, esimerkiksi komennolla | |||
dh_installinfo --package=hello | |||
asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa. | asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa. | ||
Rivi 347: | Rivi 476: | ||
#Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille | #Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille | ||
Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]] | Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]] | ||
== Paketin päivittäminen ja muokkaaminen == | == Paketin päivittäminen ja muokkaaminen == | ||
Rivi 378: | Rivi 507: | ||
Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla. | Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Rivi 387: | Rivi 513: | ||
*Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide PackagingGuide]-opas | *Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide PackagingGuide]-opas | ||
*[http://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide Packaging guide - Ubuntu Wiki] | *[http://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide Packaging guide - Ubuntu Wiki] | ||
*[ | *[http://www.debian-administration.org/articles/286 Setting up your own APT reposity] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
[[Luokka:Paketinhallinta]] | [[Luokka:Paketinhallinta]] | ||
[[Luokka:Debian GNU/Linux]] | [[Luokka:Debian GNU/Linux]] |