https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Oselotti&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T20:01:45ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC&diff=50115GCC2020-07-14T18:51:04Z<p>Oselotti: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''GCC''' (GNU Compiler Collection) on [[GNU]]-projektin kääntäjäkokoelma, jolla voi kääntää ohjelmointikieliä [[C]], [[C plus plus|C++]] (CPP), Objective-C, Fortran, [[Java]] ja Ada. GCC sisältää myös näiden kielten kirjastot. GCC on saatavissa todella monille [http://gcc.gnu.org/install/specific.html alustoille], ja mm. Nokian älypuhelimista tunnetulle Symbian-käyttöjärjestelmälle valmistetut ohjelmat käännetään sillä.<br />
<br />
GCC:n versio 8.3 julkaistiin helmikuun 22. päivänä 2019.<br />
<br />
==Kääntäminen==<br />
===[[C]] ja [[C plus plus|C++]]===<br />
C-ohjelmat käännetään komennolla:<br />
gcc tiedosto1.c tiedosto2.c -o ohjelma<br />
Vastaavasti C++-ohjelmissa korvataan gcc komennolla g++ (joka itse asiassa ajaa gcc-kääntäjän linkittäen mukaan C++:n standardikirjastot).<br />
<br />
Lippuja joita voi lisätä käännöskomentoon:<br />
*-O: Asettaa optimointitason (0-3, 0 ei optimointia. Muut optimointiasetukset selityksineen löytyvät [http://gcc.gnu.org/onlinedocs/gcc/Optimize-Options.html GCC:n ohjekirjasta]). Yleensä kannattaa käyttää muotoa <tt>-O2</tt><br />
*-l: Kirjaston linkittäminen, esim. <tt>-lsdl</tt> linkittäisi projektiin mukaan libsdl.so-kirjaston asetuksissa määritellystä paikasta. [[pkg-config]] auttaa oikeiden kirjastovalitsinten löytämisessä.<br />
*-W: Asettaa varoitustason, eli sen, mitkä varoitukset näytetään. Esimerkiksi <tt>-Wall</tt> näyttäisi kaikki mahdolliset varoitukset kohdista, joita pidetään huonona tyylinä ja jotka on helppo välttää.<br />
*-I: Lisää otsikkotiedostojen poluksi määritellyn. Esimerkiksi jos koodissa on #include <foo.h>, ja foo.h sijaitsee vaikka hakemistossa ~/headerit, käytetään lippua <tt>-I~/headerit</tt><br />
*-g: Lisää binääriin GNU-tyyliset debug-symbolit, olennainen esim [[Gdb]]:n ja [[Valgrind]]in kanssa.<br />
*-pedantic: antaa standardin vaatiman diagnostiikan vähäpätöisistäkin syntaksivirheistä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Distcc]]<br />
*[[Make]]<br />
*[[Cscope]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://gcc.gnu.org/ GCC:n kotisivu]<br />
* [http://gcc.gnu.org/onlinedocs/gcc/Optimize-Options.html Täysi lista GCC:n optimointi-lipuista selityksineen englanniksi]<br />
* [https://lwn.net/Articles/798913/ LWN.net: Comparing GCC and Clang security features]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]<br />
<br />
[[pl:GNU Compiler Collection]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Matrix&diff=49737Matrix2020-03-30T23:19:27Z<p>Oselotti: boldaus</p>
<hr />
<div>{{malline:tynkä}}<br />
<br />
'''Matrix''' on avoin, hajautettu keskusteluprotokolla, jolla voi toteuttaa esimerkiksi Slackin kaltaisen keskustelu- ja ryhmätyöympäristön. Useimmat Matrix-ohjelmistot sekä asiakas- että palvelinpuolella ovat myös vapaaohjelmia. [[Linux.fi:IRC|Linux.fi:n keskustelukanavalle]] pääset myös Matrixia käyttäen.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [https://matrix.org Matrixin verkkosivut ]<br />
<br />
[[Luokka:Pikaviestimet]]<br />
[[Luokka:Verkko]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Pkgsrc&diff=49399Pkgsrc2019-10-27T09:31:59Z<p>Oselotti: /* Ohjelmien asentaminen */ typo</p>
<hr />
<div>{{pienaakkonen}}<br />
'''pkgsrc''' on [[NetBSD]]-projektin pakettienhallintajärjestelmä, joka muistuttaa paljon muista BSD-käyttöjärjestelmistä tuttuja ports-kokoelmia. Erona ports-kokoelmiin on kuitenkin yhteensopivuus useampien UNIX:in tapaisten käyttöjärjestelmien, kuten Linuxin, kanssa. Tuki Linuxille lisättiin vuonna 1999.<br />
<br />
pkgsrc on erityisen kätevä Linuxilla käytettäessä silloin, kun halutaan asentaa ohjelmistoja omaan kotihakemistoon, eli tyypillisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole pääkäyttäjän oikeuksia kohdejärjestelmään.<br />
<br />
== Asennus kotihakemistoon ==<br />
Asennus tapahtuu kloonaamalla pkgsrc-puu omalle koneelle NetBSD:n versionhallinnasta ja kääntämällä tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.<br />
<br />
Kloonataan pkgsrc-kokoelma versionhallinnasta omaan kotihakemistoon <tt>pkgsrc</tt> -hakemiston alle.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs -d anoncvs@anoncvs.NetBSD.org:/cvsroot checkout -P pkgsrc<br />
<br />
Bootstrapataan tärkeimmät perusohjelmat muiden ohjelmien kääntämiseksi. Mikäli omassa jakelussa <tt>/bin/sh</tt> on symbolinen linkki [[Dash]]-komentotulkkiin, joudutaan määrittelemään pkgsrc käyttämään [[Bash]]-komentotulkkia [[env]]-ohjelman avulla.<br />
<br />
<tt>--unprivileged</tt> -valitsimen avulla pkgsrc saadaan asentamaan ohjelmat omaan kotihakemistoon <tt>~/pkg</tt> -hakemiston alle, muussa tapauksessa ne asennettaisiin <tt>/usr/pkg</tt> -hakemistoon, johon tavallisella käyttäjällä ei ole muokkausoikeuksia.<br />
$ cd ~/pkgsrc/bootstrap<br />
$ env SH=/bin/bash ./bootstrap --unprivileged<br />
<br />
Tässä vaiheessa voidaan lisätä [[PATH]]-ympäristömuuttujaan pkgsrc:n binäärien sijainnit, jolloin käännettyjä ohjelmia voidaan kutsua suoraan komentoriviltä. Tämän voi tehdä esimerkiksi lisäämällä <tt>~/.profile</tt> -asetustiedostoon seuraavan rivin ja käynnistämällä komentotulkin sen jälkeen uudelleen:<br />
PATH="$HOME/pkg/bin":"$HOME/pkg/sbin":$PATH<br />
<br />
== Ohjelmien asentaminen ==<br />
Ohjelmien asennus lähdekoodeista tapahtuu siirtymällä asennettavan ohjelman hakemistoon pkgsrc-puussa ja kutsumalla siellä <tt>bmake</tt> -ohjelmaa, joka käännettiin bootsrappaus-vaiheessa <tt>~/pkg/bin</tt> -hakemistoon.<br />
<br />
Käännetään lähdekoodeista ja asennetaan esimerkkinä [[Nano]]-editori:<br />
$ cd ~/pkgsrc/editors/nano<br />
$ bmake<br />
$ bmake install<br />
<br />
Lopuksi voidaan turhat tiedostot siivota pois:<br />
$ bmake clean<br />
$ bmake clean-depends<br />
<br />
== pkgsrc:n päivittäminen ==<br />
pkgsrc voidaan päivittää yksinkertaisesti siirtymällä sen juurihakemistoon ja hakemalla päivitykset versionhallintajärjestelmästä. pkgsrc-kokoelma on jaettu useampaan haaraan: ''current'' on kehityshaara, joka sisältää kaikki uusimmat versiot ohjelmistoista, kun taas ''stable'' haarautetaan kvartaaleittain ''current'' -haarasta. ''Stable'' saa vain tärkeimpiä tietoturvapäivityksiä.<br />
$ cd ~/pkgsrc<br />
<br />
Päivitetään puu ja siirrytään käyttämään ''current'' -haaraa:<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -A<br />
<br />
Toinen vaihtoehto on käyttää uusinta ''stable'' -haaraa, joka on kirjoitushetkellä <tt>2019Q1</tt>.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -rpkgsrc-2019Q1<br />
<br />
== pkgsrc-puun siivoaminen ==<br />
Toisinaan ohjelmien kääntäminen ei onnistu, jolloin puuhun jää lojumaan turhaa roinaa. Erikseen asennettavien <tt>pkgtools/pkglint</tt> ja <tt>pkgtools/pkg_distinst</tt> -ohjelmien avulla ne voidaan poistaa.<br />
$ lintpkgsrc -or<br />
$ pkg_distinst --delete<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.netbsd.org/docs/pkgsrc/ The pkgsrc guide]<br />
* [https://wiki.netbsd.org/pkgsrc/how_to_use_pkgsrc_on_linux/ NetBSD wiki: How to use pkgsrc on Linux]<br />
* [http://www.pkgsrc.se/ www.pkgsrc.se]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Pkgsrc&diff=49398Pkgsrc2019-10-27T09:29:21Z<p>Oselotti: Uusia ohjeita</p>
<hr />
<div>{{pienaakkonen}}<br />
'''pkgsrc''' on [[NetBSD]]-projektin pakettienhallintajärjestelmä, joka muistuttaa paljon muista BSD-käyttöjärjestelmistä tuttuja ports-kokoelmia. Erona ports-kokoelmiin on kuitenkin yhteensopivuus useampien UNIX:in tapaisten käyttöjärjestelmien, kuten Linuxin, kanssa. Tuki Linuxille lisättiin vuonna 1999.<br />
<br />
pkgsrc on erityisen kätevä Linuxilla käytettäessä silloin, kun halutaan asentaa ohjelmistoja omaan kotihakemistoon, eli tyypillisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole pääkäyttäjän oikeuksia kohdejärjestelmään.<br />
<br />
== Asennus kotihakemistoon ==<br />
Asennus tapahtuu kloonaamalla pkgsrc-puu omalle koneelle NetBSD:n versionhallinnasta ja kääntämällä tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.<br />
<br />
Kloonataan pkgsrc-kokoelma versionhallinnasta omaan kotihakemistoon <tt>pkgsrc</tt> -hakemiston alle.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs -d anoncvs@anoncvs.NetBSD.org:/cvsroot checkout -P pkgsrc<br />
<br />
Bootstrapataan tärkeimmät perusohjelmat muiden ohjelmien kääntämiseksi. Mikäli omassa jakelussa <tt>/bin/sh</tt> on symbolinen linkki [[Dash]]-komentotulkkiin, joudutaan määrittelemään pkgsrc käyttämään [[Bash]]-komentotulkkia [[env]]-ohjelman avulla.<br />
<br />
<tt>--unprivileged</tt> -valitsimen avulla pkgsrc saadaan asentamaan ohjelmat omaan kotihakemistoon <tt>~/pkg</tt> -hakemiston alle, muussa tapauksessa ne asennettaisiin <tt>/usr/pkg</tt> -hakemistoon, johon tavallisella käyttäjällä ei ole muokkausoikeuksia.<br />
$ cd ~/pkgsrc/bootstrap<br />
$ env SH=/bin/bash ./bootstrap --unprivileged<br />
<br />
Tässä vaiheessa voidaan lisätä [[PATH]]-ympäristömuuttujaan pkgsrc:n binäärien sijainnit, jolloin käännettyjä ohjelmia voidaan kutsua suoraan komentoriviltä. Tämän voi tehdä esimerkiksi lisäämällä <tt>~/.profile</tt> -asetustiedostoon seuraavan rivin ja käynnistämällä komentotulkin sen jälkeen uudelleen:<br />
PATH="$HOME/pkg/bin":"$HOME/pkg/sbin":$PATH<br />
<br />
== Ohjelmien asentaminen ==<br />
Ohjelmien asennus lähdekoodeista tapahtuu siirtymällä asennettavan ohjelman hakemistoon pkgsrc-puussa ja kutsumalla siellä <tt>bmake</tt> -ohjelmaa, joka käännettiin bootsrappaus-vaiheessa <tt>~/pkg/bin</tt> -hakemistoon.<br />
<br />
Käännetään lähdekoodeista ja asennetaan esimerkkinä [[Nano]]-editori:<br />
$ cd ~/pkgsrc/editors/<br />
$ bmake<br />
$ bmake install<br />
<br />
Lopuksi voidaan turhat tiedostot siivota pois:<br />
$ bmake clean<br />
$ bmake clean-depends<br />
<br />
== pkgsrc:n päivittäminen ==<br />
pkgsrc voidaan päivittää yksinkertaisesti siirtymällä sen juurihakemistoon ja hakemalla päivitykset versionhallintajärjestelmästä. pkgsrc-kokoelma on jaettu useampaan haaraan: ''current'' on kehityshaara, joka sisältää kaikki uusimmat versiot ohjelmistoista, kun taas ''stable'' haarautetaan kvartaaleittain ''current'' -haarasta. ''Stable'' saa vain tärkeimpiä tietoturvapäivityksiä.<br />
$ cd ~/pkgsrc<br />
<br />
Päivitetään puu ja siirrytään käyttämään ''current'' -haaraa:<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -A<br />
<br />
Toinen vaihtoehto on käyttää uusinta ''stable'' -haaraa, joka on kirjoitushetkellä <tt>2019Q1</tt>.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -rpkgsrc-2019Q1<br />
<br />
== pkgsrc-puun siivoaminen ==<br />
Toisinaan ohjelmien kääntäminen ei onnistu, jolloin puuhun jää lojumaan turhaa roinaa. Erikseen asennettavien <tt>pkgtools/pkglint</tt> ja <tt>pkgtools/pkg_distinst</tt> -ohjelmien avulla ne voidaan poistaa.<br />
$ lintpkgsrc -or<br />
$ pkg_distinst --delete<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.netbsd.org/docs/pkgsrc/ The pkgsrc guide]<br />
* [https://wiki.netbsd.org/pkgsrc/how_to_use_pkgsrc_on_linux/ NetBSD wiki: How to use pkgsrc on Linux]<br />
* [http://www.pkgsrc.se/ www.pkgsrc.se]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=CLISP&diff=49397CLISP2019-10-27T09:05:40Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=CLISP | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=GPLv2 | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://clisp.org/ clisp.org] | lahdekoodi=[https://gitlab.com/gnu-clisp/cli...</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=CLISP<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv2]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[http://clisp.org/ clisp.org]<br />
| lahdekoodi=[https://gitlab.com/gnu-clisp/clisp/ gitlab.com/gnu-clisp/clisp]<br />
}}<br />
<br />
'''CLISP''' on avoimen lähdekoodin [[Common Lisp]] implementaatio.<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Lockdown&diff=49350Lockdown2019-10-15T13:05:58Z<p>Oselotti: LWN linkkejä</p>
<hr />
<div>{{Perustietoa|Linux kernel}}<br />
'''Lockdown''' on uusi [[Ydin|ytimen]] turvallisuusmoduuli, jonka tarkoituksena on estää käyttöjärjestelmän ytimen asiaton peukalointi. Ominaisuus on tulossa ytimen 5.4-versioon. Turvallisuusmoduulin tarkoituksena on rakentaa muuri normaalikäytön ja ytimen välille. Näin ei edes [[pääkäyttäjä]] pääse muuttamaan käyttöjärjestelmän ydintä tai [[Ytimen moduulit|ytimen osia]]. Lockdown toteutetaan kaksiportaisena. Jyrkimmillään se estää kaiken ytimen sorkkimisen, pehmeämpänä jättää jotakin muokattavaksi.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://git.kernel.org/pub/scm/linux/kernel/git/torvalds/linux.git/patch/?id=aefcf2f4b58155d27340ba5f9ddbe9513da8286d Kernel.org] - Lisätietoa aiheesta.<br />
* [https://lwn.net/Articles/750730/ LWN.net: Kernel lockdown in 4.17?]<br />
* [https://lwn.net/Articles/751061/ LWN.net: Kernel lockdown locked out — for now]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Ydin]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Mosml&diff=49030Mosml2019-08-02T08:35:14Z<p>Oselotti: Ak: Ohjaus sivulle Moscow ML</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Moscow ML]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Moscow_ML&diff=49029Moscow ML2019-08-02T08:34:11Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=Moscow ML | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=GPLv2+ | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[https://mosml.org/ mosml.org] | lahdekoodi=[https://github.com/kfl/mos...</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Moscow ML<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv2+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://mosml.org/ mosml.org]<br />
| lahdekoodi=[https://github.com/kfl/mosml github.com/kfl/mosml]<br />
}}<br />
<br />
'''Moscow ML''' on kevyt [[Standard ML]] -ohjelmointikielen implementaatio. Se sisältää kääntäjän (<code>mosmlc</code>), interaktiivisen tulkin (<code>mosml</code>), sekä lekseri- (<code>mosmllex</code>) ja parserigeneraattorit (<code>mosmlyac</code>).<br />
<br />
== Asennus ==<br />
Ohjelmaa ei löydy useimpien jakeluiden pakettivarastoista, mutta sen voi asentaa yhteisön ylläpitämien pakettivarastojen kautta.<br />
<br />
=== Ubuntu ===<br />
{{Asenna/PPA|mosml|kflarsen|mosml|}}<br />
<br />
== Aiheesta muualla==<br />
* [https://mosml.org/mosmllib/ mosml.org/mosmllib - Standardikirjastojen dokumentaatio]<br />
* [https://mosml.org/manual.pdf Moscow ML manuaali]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Windows-alij%C3%A4rjestelm%C3%A4_Linuxille&diff=48986Windows-alijärjestelmä Linuxille2019-06-29T10:39:37Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=WSL<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[suljettu]]<br />
| käyttöliittymä=teksti, yhteensopivuuskerros<br />
| kotisivu=<br />
}}<br />
<br />
'''Windows-alijärjestelmä Linuxille''' ('''WSL''', '''Windows Subsystem for Linux''') on Windowsin yhteensopivuuskerros Linuxille käännettyjen binäärien ajamiseen natiivisti Windowsin päällä. Ominaisuus lisättiin alkujaan Windows 10 -käyttöjärjestelmään sen ''Anniversary Update'' -päivityksen myötä. WSL sisältää [[Ubuntu]]n, jonka päällä kaikki tavanomaisimmat komentoriviohjelmat toimivat. Graafiset ohjelmat tarvitsevat erillisen Windowsissa toimivan X-palvelimen toimiakseen, eikä näin ollen pelkkä [[X.org]]:in asentaminen Ubuntuun riitä.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Windowsin kehittjätilan tulee olla kytkettynä päälle, jotta WSL voidaan asentaa.<br><br />
''Asetukset -> Päivittäminen ja suojaus -> Kehittäjille -> Kehittäjätila''<br />
<br />
Tämän jälkeen WSL voidaan ottaa käyttöön avaamalla [[PowerShell]] järjestelmänvalvojana ja komentamalla:<br />
C:\> Enable-WindowsOptionalFeature -Online -FeatureName Microsoft-Windows-Subsystem-Linux<br />
<br />
===Päivittäminen uuteen versioon===<br />
WSL voidaan päivittää uuteen versioon, mikäli sellainen on saatavilla, poistamalla ensin entinen asennus ja asentamalla tämän jälkeen WSL uudelleen.<br />
C:\> lxrun /uninstall /full /y<br />
C:\> lxrun /install<br />
<br />
==Julkaisut==<br />
{| class="wikitable"<br />
! Windows 10:n versio<br />
! WSL:n Ubuntun versio<br />
|-<br />
| Versio 1607 (''Anniversary Update'')<br />
| Ubuntu 14.04<br />
|-<br />
| Versio 1703 (''Creators Update'')<br />
| Ubuntu 16.04<br />
|}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://github.com/microsoft/WSL2-Linux-Kernel GitHub.com: Microsoft - WSL2-Linux-Kernel]<br />
<br />
[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MPD&diff=48980MPD2019-06-16T07:58:30Z<p>Oselotti: /* Käyttöönotto */</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=MPD<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv2]]<br />
| käyttöliittymä=[[Taustapalvelu]]<br />
| kotisivu=[https://www.musicpd.org/ www.musicpd.org]<br />
}}<br />
'''Music Player Daemon''' eli MPD on järjestelmän taustapalveluna toimiva kevyt [[musiikin toisto|musiikkisoitin]]. Sille ei ole olemassa mitään tiettyä käyttöliittymää, vaan sitä komennetaan erillisten graafisten tai tekstipohjaisten [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. MPD:tä voidaan komentaa myös verkon yli, jolloin esimerkiksi tiettyä stereoihin liitettyä konetta voidaan ohjata lähiverkon toisilta koneilta. MPD tukee [[MP3]]-, [[Ogg Vorbis]]-, [[FLAC]]-, [[AAC]]-, [[mod]]- ja [[wav]]-formaatteja.<br />
<br />
==Käyttöönotto==<br />
{{Asenna|mpd|mpd}}<br />
Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä [[root|pääkäyttäjänä]] vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.<br />
===Ajaminen pääkäyttäjänä===<br />
Aluksi kopioidaan esimerkki [[asetustiedostot|asetustiedosto]] /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.<br />
<br />
Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit<br />
playlist_directory "/var/lib/mpd/playlists"<br />
db_file "/var/lib/mpd/mpd.db"<br />
log_file "/var/log/mpd/mpd.log"<br />
error_file "/var/log/mpd/mpd.error"<br />
state_file "/var/lib/mpd/mpdstate"<br />
Lisäksi rivin<br />
#user "mpd"<br />
alusta on löydyttävä kommenttimerkki #, jottei MPD yritä ajaa itseään muuna käyttäjänä kuin rootina.<br />
Rivillä <tt>music_directory</tt> määritellään hakemisto, jonka alta soitettavia kappaleita etsitään, esimerkiksi<br />
music_directory "/home/carl-gustaf/min.musik"<br />
Useampia hakemistoja voi määritellä tekemällä niihin osoittava [[symbolinen linkki]] määritellyn hakemiston alle.<br />
Lisätietoja muista asetusmahdollisuuksista saa komennolla<br />
[[man]] mpd.conf<br />
Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla<br />
/etc/init.d/mpd create-db<br />
tai BSD-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä komennolla<br />
/etc/rc.d/mpd create-db<br />
Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla<br />
/etc/init.d/mpd create-db<br />
tai<br />
/etc/rc.d/mpd create-db<br />
Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin ([[init]]) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä.<br />
<br />
===Ajaminen tavallisena käyttäjänä===<br />
Tiedostosta /etc/mpd.conf pitäisi tavallisena käyttäjän ajettaessa löytyä rivit<br />
music_directory "/polku/musiikkihakemistoosi"<br />
playlist_directory "~/playlists"<br />
db_file "~/mpd.db"<br />
log_file "~/mpd.log"<br />
error_file "~/mpd.error"<br />
pid_file "~/.mpd.pid"<br />
state_file "~/.mpd.state"<br />
user "mpd" <br />
bind_to_address "127.0.0.1"<br />
<nowiki>~</nowiki>-merkki tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa.<br />
<br />
Tämän jälkeen luodaan (pääkäyttäjänä) mpd-käyttäjä sopivine kotihakemistoineen ym. komennoilla<br />
[[useradd]] mpd -s /bin/false<br />
[[mkdir]] -p /home/mpd/playlists<br />
[[chown]] -R mpd:mpd /home/mpd<br />
[[gpasswd]] -a mpd audio<br />
Sitten luodaan tietokanta ja käynnistetään mpd komennolla<br />
/etc/init.d/mpd create-db && /etc/init.d/mpd start<br />
tai<br />
/etc/rc.d/mpd create-db && /etc/rc.d/mpd start<br />
jolloin se oikein asetettuna siirtyy toimimaan mpd-käyttäjänä.<br />
Tämän jälkeen on vielä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin.<br />
<br />
==Käyttöliittymät==<br />
Tunnetuin MPD:n käyttöliittymistä on komentorivipohjainen [[mpc]]. Tämän lisäksi on saatavilla [[ncurses]]-pohjainen [[ncmpc]] sekä lukuisa joukko erilaisia graafisia vaihtoehtoja, kuten [[python]]- ja [[GTK]]-pohjainen [[Sonata]] ja [[Ario]] sekä [[GNOME]]lle tarkoitettu [[gmpc]].<br />
<br />
==Käyttö verkon yli==<br />
Tärkeimmät verkkokäyttöä säätelevät rivit mpd.conf-tiedostossa ovat <tt>bind_to_address</tt> ja <tt>port</tt>.<br />
Asetus <br />
bind_to_address "127.0.0.1"<br />
sallisi mpd:n ohjaamisen vain paikalliselta koneelta, kun taas<br />
bind_to_address "any"<br />
sallisi ohjaamisen miltä tahansa etäkoneelta.<br />
Rivi<br />
port "6600"<br />
määrittelisi käytettäväksi portiksi 6600, mikä on oletus.<br />
<br />
===Mpc===<br />
Mpc-käyttöliittymä komentaa oletuksena paikallisen koneen (localhost) porttia 6600. Muu palvelin tai portti voidaan määritellä ympäristömuuttujilla <tt>MPD_HOST</tt> ja <tt>MPD_PORT</tt>.<br />
<br />
===Vian etsiminen===<br />
<br />
mpd --verbose --no-daemon --stdout<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Musiikin toisto]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://mpd.wikia.com/ Wiki]<br />
*[http://mpd.wikia.com/wiki/Clients Lista käyttöliittymistä]<br />
*[http://www.musicpd.org/forum/ Keskustelufoorumi]<br />
*[http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2010/01/linuxista_mediakone_1/ Mikrobitin nettijatkot] - Linuxista mediakone osa 1<br />
<br />
{{Malline:MPD-musiikkisoittimia}}<br />
[[Luokka:Taustapalvelu]]<br />
[[Luokka:Musiikkitoistimet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Chicken_Scheme&diff=48979Chicken Scheme2019-06-15T13:20:37Z<p>Oselotti: Ak: Ohjaus sivulle Chicken</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Chicken]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Chicken&diff=48978Chicken2019-06-15T13:19:58Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=Chicken | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=BSD | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[https://call-cc.org/ call-cc.org] | lahdekoodi=[https://code.c...</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Chicken<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://call-cc.org/ call-cc.org]<br />
| lahdekoodi=[https://code.call-cc.org/ code.call-cc.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Chicken''' on [[Scheme]]-kääntäjä ja tulkki, joka osaa kääntää Scheme-koodia [[C]]-kielelle. Chickenin käyttämä Scheme-murre on hieman laajennettu versio standardoidusta Schemestä.<br />
<br />
== Asennus ==<br />
{{Asenna|chicken|chicken</tt> tai <tt>chicken-bin}}<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Pkgsrc&diff=48977Pkgsrc2019-06-14T19:54:12Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {{pienaakkonen}} '''pkgsrc''' on NetBSD-projektin pakettienhallintajärjestelmä, joka muistuttaa paljon muista BSD-käyttöjärjestelmistä tuttuja ports-kokoelmia. Erona port...</p>
<hr />
<div>{{pienaakkonen}}<br />
'''pkgsrc''' on [[NetBSD]]-projektin pakettienhallintajärjestelmä, joka muistuttaa paljon muista BSD-käyttöjärjestelmistä tuttuja ports-kokoelmia. Erona ports-kokoelmiin on kuitenkin yhteensopivuus useampien UNIX:in tapaisten käyttöjärjestelmien, kuten Linuxin, kanssa. Tuki Linuxille lisättiin vuonna 1999.<br />
<br />
pkgsrc on erityisen kätevä Linuxilla käytettäessä silloin, kun halutaan asentaa ohjelmistoja omaan kotihakemistoon, eli tyypillisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole pääkäyttäjän oikeuksia kohdejärjestelmään.<br />
<br />
== Asennus kotihakemistoon ==<br />
Asennus tapahtuu kloonaamalla pkgsrc-puu omalle koneelle NetBSD:n versionhallinnasta ja kääntämällä tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.<br />
<br />
Kloonataan pkgsrc-kokoelma versionhallinnasta omaan kotihakemistoon <tt>pkgsrc</tt> -hakemiston alle.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs -d anoncvs@anoncvs.NetBSD.org:/cvsroot checkout -P pkgsrc<br />
<br />
Bootstrapataan tärkeimmät perusohjelmat muiden ohjelmien kääntämiseksi. Mikäli omassa jakelussa <tt>/bin/sh</tt> on symbolinen linkki [[Dash]]-komentotulkkiin, joudutaan määrittelemään pkgsrc käyttämään [[Bash]]-komentotulkkia [[env]]-ohjelman avulla.<br />
<br />
<tt>--unprivileged</tt> -valitsimen avulla pkgsrc saadaan asentamaan ohjelmat omaan kotihakemistoon <tt>~/pkg</tt> -hakemiston alle, muussa tapauksessa ne asennettaisiin <tt>/usr/pkg</tt> -hakemistoon, johon tavallisella käyttäjällä ei ole muokkausoikeuksia.<br />
$ cd ~/pkgsrc/bootstrap<br />
$ env SH=/bin/bash ./bootstrap --unprivileged<br />
<br />
Tässä vaiheessa voidaan lisätä [[PATH]]-ympäristömuuttujaan pkgsrc:n binäärien sijainnit, jolloin käännettyjä ohjelmia voidaan kutsua suoraan komentoriviltä. Tämän voi tehdä esimerkiksi lisäämällä <tt>~/.profile</tt> -asetustiedostoon seuraavan rivin ja käynnistämällä komentotulkin sen jälkeen uudelleen:<br />
PATH="$HOME/pkg/bin":"$HOME/pkg/sbin":$PATH<br />
<br />
Nyt pkgsrc on valmis käytettäväksi. Ohjelmien asennus lähdekoodeista tapahtuu siirtymällä asennettavan ohjelman hakemistoon pkgsrc-puussa ja kutsumalla siellä <tt>bmake</tt> -ohjelmaa, joka käännettiin bootsrappaus-vaiheessa <tt>~/pkg/bin</tt> -hakemistoon.<br />
<br />
== pkgsrc:n päivittäminen ==<br />
pkgsrc voidaan päivittää yksinkertaisesti siirtymällä sen juurihakemistoon ja hakemalla päivitykset versionhallintajärjestelmästä. pkgsrc-kokoelma on jaettu useampaan haaraan: ''current'' on kehityshaara, joka sisältää kaikki uusimmat versiot ohjelmistoista, kun taas ''stable'' haarautetaan kvartaaleittain ''current'' -haarasta. ''Stable'' saa vain tärkeimpiä tietoturvapäivityksiä.<br />
$ cd ~/pkgsrc<br />
<br />
Päivitetään puu ja siirrytään käyttämään ''current'' -haaraa:<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -A<br />
<br />
Toinen vaihtoehto on käyttää uusinta ''stable'' -haaraa, joka on kirjoitushetkellä <tt>2019Q1</tt>.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -rpkgsrc-2019Q1<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.netbsd.org/docs/pkgsrc/ The pkgsrc guide]<br />
* [https://wiki.netbsd.org/pkgsrc/how_to_use_pkgsrc_on_linux/ NetBSD wiki: How to use pkgsrc on Linux]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tor&diff=48887Tor2019-05-23T15:48:05Z<p>Oselotti: Juha Nurmen väitöskirja ja hakukone</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma <br />
| nimi=Tor<br />
| kuva=[[Kuva:Tor_logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[BSD-lisenssi]] <br />
| käyttöliittymä=taustapalvelu<br />
| kotisivu=[https://www.torproject.org/ torproject.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Tor''' (''The Onion Routing'') on Internetin sisäinen [[P2P]]-verkosto, jossa kulkeva liikenne on anonyymiä. Sen läpi voi kuljettaa mitä vain [[TCP]]/[[IP]] liikennettä asiakasohjelmille läpinäkyvästi. Verkon läpi kulkeva liikenne kulkee kolmen Tor-reitittimen läpi, jolloin sen alkuperästä ja kohteesta ei voi olla varma. Tor-verkossa kulkevat paketit salataan avainparisalauksella siten, että jokainen reitin varrella oleva kone purkaa salauksesta yhden kerroksen ja lähettää paketin eteenpäin. Toria käytettävissä on huomioitava, että viimeisen Tor-palvelimen (nk. exit node) ja varsinaisen kohdekoneen välillä tietoliikenne kulkee selväkielisenä jos käytetään salaamattomia protokollia (esim. [[HTTP]]), joten Tor ei ole mikään tietoturvan "hopealuoti", vaan tarjoaa ainoastaan pakettien alkuperän häivyttämistä.<br />
<br />
Tunnettu tosiasia on, että Tor-verkossa on myös vihamielisiä exit nodeja, jotka pyrkivät vakoilemaan käyttäjää. Tästä syystä esimerkiksi mitään kirjautumista vaativaa ei ole syytä tehdä Tor:n yli, mikäli salattu yhteys, kuten [[HTTPS]], ei ole käytettävissä. [[HTTPS Everywhere]] -lisäosa on kätevä Torin läpi selatessa, sillä se ohjaa selaimen automaattisesti salatulle sivulle, mikäli sellainen on käytettävissä.<br />
<br />
Tor-verkossa on myös mahdollista ylläpitää piilopalvelua (hidden service), johon saadaan yhteys vain Torin läpi, jolloin palvelun ylläpitäjä voi pysytellä täysin anonyyminä. Piilotettuja sivustoja selatessa käyttäjän ja sivuston välinen liikenne on päästä päähän salattua, eikä aiemmin kuvailtua vihamielisten reitittimien vakoilua voi tapahtua. Suomalainen hakukone [https://ahmia.fi/ ahmia.fi] listaa piilopalveluita sivuillansa.<br />
<br />
==Asennus==<br />
{{Asenna|Tor|tor}}<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Torin asetuksia voidaan säätää sen asetustiedostosta <tt>/etc/tor/torrc</tt>. Asetusten muuttamisen jälkeen <tt>tor</tt> tulee käynnistää uudelleen, jotta muutokset astuvat voimaan. Tavanomaisessa käytössä asetuksia ei tarvitse säätää.<br />
<br />
===Reititin (''relay'')===<br />
Tor voidaan konfiguroida toimimaan asiakkaan lisäksi myös reitittimenä, joka välittää muiden verkon käyttäjien liikennettä verkossa eteenpäin. Tämä voidaan tehdä muuttamalla asetustiedoston asetukset seuraavanlaiseen muotoon.<br />
# Portti, jota mainostetaan uusille saapuville yhteyksille (oletuksena 9001)<br />
ORPort 9001<br />
# Estetään yhteydet tor-verkon ulkopuolelle<br />
Exitpolicy reject *:*<br />
# Asetetaan omat yhteystiedot, jotta häiriötilanteessa Tor-verkon ylläpitäjät voivat ottaa yhteyttä<br />
Nickname akuankka<br />
ContactInfo aku.ankka@esimerkki.fi<br />
<br />
===Silta (''bridge'')===<br />
Silta on reititin, jota ei mainosteta julkisesti Tor-verkossa. Siltoja käytetään tyypillisesti paikoissa, joissa yhteyksiä Tor-verkkoon pyritään rajoittamaan tai estämään kokonaan, kuten esimerkiksi Kiinassa. Silta konfiguroidaan samalla tavalla kuin reititinkin, mutta asetustiedostoon lisätään rivi:<br />
BridgeRelay 1<br />
<br />
Siltojen osoitteita voi kuitenkin hakea esimerkiksi [https://bridges.torproject.org/ bridges.torproject.org]-sivun kautta. Oman sillan näkymisen siellä voi estää lisäämällä asetustiedostoon rivin:<br />
PublishServerDescriptor 0<br />
Tässä tapauksessa silta jää täysin yksityiseen käyttöön niille, jotka tietävät sen osoitteen.<br />
<br />
===Exit node===<br />
Jotta Torin läpi voitaisiin käyttää tavanomaisen verkon palveluita, tulee verkossa olla ''Exit nodeja'', jotka reitittävät liikennettä Tor-verkon ulkopuolelle. Omaa Exit nodea konfiguroitaessa ei kannata avata kaikkia portteja ulkomaailmaan, vaan oletuksena estää kaikki ja avata sopivia portteja.<br />
# Estetään oletuksena kaikki portit<br />
ExitPolicy reject *:*<br />
# Avataan sopivia portteja<br />
ExitPolicy accept *:20-23<br />
ExitPolicy accept *:53<br />
ExitPolicy accept *:80<br />
ExitPolicy accept *:443<br />
<br />
Eri protokollien käyttämät portit voidaan tarkastaa esimerkiksi [[wikipedia:en:List of TCP and UDP port numbers|Wikipediasta]].<br />
<br />
==Tor Browser Bundle==<br />
Helpoin tapa surffata Tor-verkon läpi on käyttää Tor Browser Bundlea, joka on muokattu versio [[Firefox]]ista. Siihen on lisätty muutamia yksityisyyttä parantavia lisäosia, kuten [[NoScript]], [[HTTPS Everywhere]] ja [[TorButton]].<br />
<br />
Ohjelman voi ladata sen [https://www.torproject.org/projects/torbrowser.html kotisivulta]. Latauksen jälkeen on erittäin tärkeää tarkistaa ohjelman PGP-allekirjoitus esimerkiksi [[GnuPG]]-ohjelmalla. Tor Browser Bundlea ei tarvitse asentaa vaan se ajetaan suoraan sellaisenaan.<br />
<br />
==Hyödyllisiä linkkejä==<br />
* [https://check.torproject.org/ check.torproject.org] - Tor-projektin ylläpitämä testisivu, jolla varmistetaan toimiva Tor-yhteys<br />
* [https://panopticlick.eff.org/ panopticlick.eff.org] - Electronic Frontier Foundationin ylläpitämä testisivu, jolla voidaan tarkistaa selaimen yksilöllisyys<br />
* [http://ip-check.info/ ip-check.info] - [[JonDonym]]-kehittäjien ylläpitämä testisivu, jolla voidaan analysoida selaimen tietoturvaa ja sen vuotamia tietoja<br />
* [https://ahmia.fi/ ahmia.fi] - Juha Nurmen kehittämä Tor-verkossa toimiva hakukone<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1091-2 Juha Nurmi: Understanding the Usage of Anonymous Onion Services: Empirical Experiments to Study Criminal Activities in the Tor Network]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Freenet]]<br />
*[[I2P]]<br />
*[[Tails]]<br />
<br />
[[Luokka:P2P-ohjelmat]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=48859Ubuntu2019-04-29T19:30:14Z<p>Oselotti: /* Julkaisut */</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Ubuntu<br />
| logo=[[Kuva:Logo-ubuntu no(r)-black orange-hex.svg|200px]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Ubuntu-unity-16.04.png|200px]] <br />
| kuvateksti=Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä<br />
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br />
| viimeisin versio=[https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-release/2019-April/004753.html "Disco Dingo"] <br />
| päivämäärä=18.4.2019<br />
| julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br />
| elinkaari=9kk (LTS 5v)<br />
| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=IA32, AMD64, ARMhf (ARMv7 + VFPv3-D16), ARM64; ja ainostaan palvelimille: ppc64le (POWER8 ja myöhemmät), s390x<br />
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Kubuntu]], [[Lubuntu]], [[Ubuntu GNOME]], [[Ubuntu Studio]], [[Ubuntu Touch]], [[Xubuntu]]<br />
| kotisivu=[https://www.ubuntu.com/ ubuntu.com]<br />
}}<br />
<br />
'''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä moderniin palvelinkäyttöön ja sulautettuihin ratkaisuihin. Aiemmin Ubuntun kehittäjät pyrkivät luomaan helpon työpöytäkäyttöjärjestelmän, ja se on siksi edelleen varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(philosophy)|Ubuntu-filosofia]]).<br />
<br />
Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br />
<br />
Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin <tt>language-support-fi</tt>. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Nykyään Gobuntun työtä jatkaa [[gNewSense]].<br />
<br />
==Pääkäyttäjän oikeudet==<br />
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br />
<br />
Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br />
<br />
Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br />
<br />
==Julkaisutahti==<br />
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br />
<br />
==Pakettivarastot ja tukiaika==<br />
Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br />
* '''Main''' - tuetut ohjelmat<br />
* '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br />
* '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br />
* '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br />
Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br />
$ ubuntu-support-status<br />
On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br />
<br />
Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br />
$ ubuntu-support-status --show-unsupported<br />
<br />
Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br />
* https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br />
<br />
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br />
<br />
==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br />
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br />
<br />
==Julkaisut==<br />
{| class="wikitable"<br />
! Julkaisu<br />
! Julkaisupäivä<br />
! Tukiaika<br />
|-<br />
| Ubuntu 19.04 (''Disco Dingo'')<br />
| 18. huhtikuuta 2019<br />
| {{kyllä|tuettu tammikuuhun 2020}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 18.10 (''Cosmic Cuttlefish'')<br />
| 18. lokakuuta 2018<br />
| {{kyllä|tuettu heinäkuuhun 2019}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br />
| 26. huhtikuuta 2018<br />
| {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2023}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br />
| 19. lokakuuta 2017<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br />
| 13. huhtikuuta 2017<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br />
| 13. lokakuuta 2016<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br />
| 21. huhtikuuta 2016<br />
| {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2021}}<br />
|}<br />
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"<br />
! colspan="3" | Vanhemmat julkaisut<br />
|-<br />
! Julkaisu<br />
! Julkaisupäivä<br />
|-<br />
| Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br />
| 22. lokakuuta 2015<br />
|-<br />
| Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br />
| 23. huhtikuuta 2015<br />
|-<br />
| Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br />
| 23. lokakuuta 2014<br />
|-<br />
| Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br />
| 17. huhtikuuta 2014<br />
|-<br />
| Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br />
| 17. lokakuuta 2013<br />
|-<br />
| Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br />
| 25. huhtikuuta 2013<br />
|-<br />
| Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br />
| 18. lokakuuta 2012<br />
|-<br />
| Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br />
| 26. huhtikuuta 2012<br />
|-<br />
| Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br />
| 13. lokakuuta 2011<br />
|-<br />
| Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br />
| 28. huhtikuuta 2011<br />
|-<br />
| Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br />
| 10. lokakuuta 2010<br />
|-<br />
| Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br />
| 29. huhtikuuta 2010<br />
|-<br />
| Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br />
| 29. lokakuuta 2009<br />
|-<br />
| Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br />
| 23. huhtikuuta 2009<br />
|-<br />
| Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br />
| 30. lokakuuta 2008<br />
|-<br />
| Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br />
| 24. huhtikuuta 2008<br />
|-<br />
| Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br />
| 18. lokakuuta 2007<br />
|-<br />
| Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br />
| 19. huhtikuuta 2007<br />
|-<br />
| Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br />
| 26. lokakuuta 2006<br />
|-<br />
| Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br />
| 1. kesäkuuta 2006<br />
|-<br />
| Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br />
| 13. lokakuuta 2005<br />
|-<br />
| Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br />
| 8. huhtikuuta 2005<br />
|-<br />
| Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br />
| 20. lokakuuta 2004<br />
|}<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntu Suomi]]<br />
*[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br />
*[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br />
*[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br />
*[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br />
*[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br />
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br />
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br />
<br />
====Englanniksi====<br />
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br />
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br />
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br />
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br />
* [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br />
* [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.<br />
* [http://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu-käyttäjälle.<br />
<br />
<br />
{{ubuntu}}<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[pl:Ubuntu]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Scientific_Linux&diff=48858Scientific Linux2019-04-29T19:10:34Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Jakelu<br />
| nimi=Scientific Linux<br />
| logo=<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=[[wikipedia:en:CERN|CERN]], [[wikipedia:en:Fermilab|Fermilab]]<br />
| viimeisin versio=[http://ftp.scientificlinux.org/linux/scientific/7.1/x86_64/release-notes/ 7.1], 6.6, 5.10<br />
| päivämäärä=13.4.2015, 12.11.2014, 11.11.2013<br />
| julkaisusykli=<br />
| elinkaari=<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]], [[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=x86, x86_64<br />
| äitijakelu=[[RHEL]]<br />
| sukulaisjakelut=[[CentOS]]<br />
| kotisivu=[https://www.scientificlinux.org/ www.scientificlinux.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Scientific Linux''' eli '''SL''' on uudelleen lähdekoodista käännetty Red Hat Enterprise Linux. Vaikka se pyrkii olemaan täysin yhteneväinen RHEL kanssa, se sisältää myös ohjelmistopaketteja varsinaisen jakelun ulkopuolelta:<br />
* [[Cluster Suite]]<br />
* Global File System ([[GFS]])<br />
* [[FUSE]]<br />
* [[OpenAFS]]<br />
* [[Squashfs]]<br />
* [[Unionfs]]<br />
* [[wlan]]-tuki Intelin wlan-laiteohjelmistolla<br />
* [[MadWiFi]] ja [[NDISwrapper]]<br />
* Sun [[Java]] ja Java Development Kit ([[JDK]])<br />
* kevyt [[IceWM]] ikkunamanageri<br />
* [[R]] - ohjelmointi- ja ympäristökieli tilastolliseen tietojenkäsittelyyn<br />
* [[Alpine]] sähköpostiohjelma<br />
<br />
Scientific Linux:n kääntämiseen on osallistunut Fermilab, CERN, sekä monet muut laboratoriot ja yliopistot ympäri maailman.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://lwn.net/Articles/786422/ LWN.net: The end of Scientific Linux]<br />
<br />
{{Redhat}}<br />
<br />
[[luokka: Jakelut]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=48857Debian GNU/Linux2019-04-29T19:04:03Z<p>Oselotti: 9.9</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png|120px]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/2019/20190427 Stretch 9.9]<br />
| päivämäärä= 27. huhtikuuta 2019<br />
| julkaisusykli=noin 2 vuotta<br />
| elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)<br />
| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
==Yleistä==<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen silloisen tyttöystävänsä etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 51&nbsp;000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta.<br />
<br />
Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.<br />
<br />
==Debianin versiot==<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 9 ja nimeltään ''Stretch''; se julkaistiin 17. kesäkuuta 2017. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Buster''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.<br />
<br />
==Debianin paketinhallinta==<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen – joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen – luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-lxde-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
==Debianiin osallistuminen==<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
===Debianin suomentaminen===<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
==Suomalaiset Debian-käyttäjät==<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
==Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
<br />
[[pl:debian]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tivointi&diff=48621Tivointi2019-04-03T18:31:43Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Perustietoa}}<br />
<br />
'''Tivointi''' (''engl. Tivoization'') on [[Richard Stallman]]in lanseeraama termi, jolla viitataan tilanteeseen, jossa laitteiston valmistaja levittää copyleft-lisenssillä (esim. [[GPLv2]]) lisensoitua ohjelmistoa osana omaa tuotettaan lisenssiehtojen mukaisesti, mutta samanaikaisesti estää muokattujen ohjelmaversioiden ajamisen kyseisellä laitteistolla. Nimi juontuu TiVo-nimisestä yrityksestä, joka rajoitti muokattujen ohjelmistojen suoritusta valmistamissaan DVR-laitteissa.<br />
<br />
Vaikkei tivointi rikokaan vanhempia GPL-lisenssejä, tulkitsee [[FSF]] sen vapaiden ohjelmistojen hengen vastaiseksi. Tivointi estettiin GPLv3-lisenssissä, mutta muun muassa [[Ydin|Linux-ydin]] käyttää yhä GPLv2-lisenssiä.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.gnu.org/philosophy/proprietary-tyrants.html GNU.org - Proprietary Tyrants]<br />
* [https://lkml.org/lkml/2007/6/13/289 LKML.org - Linus Torvalds: Re: Dual-Licensing Linux Kernel with GPL V2 and GPL V3]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Tivointi&diff=48620Keskustelu:Tivointi2019-04-03T18:26:52Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: Tämä on vähän hassu suomennos, mutta näin sitä käytettävän ainakin täällä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/136012/Kokko_Tero.pdf Wikissä on kuitenkin var...</p>
<hr />
<div>Tämä on vähän hassu suomennos, mutta näin sitä käytettävän ainakin täällä:<br />
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/136012/Kokko_Tero.pdf<br />
Wikissä on kuitenkin varmaan parempi käyttää ensisijaisesti suomenkielisiä nimiä.<br />
--[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 3. huhtikuuta 2019 kello 21.26 (EEST)</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tivoization&diff=48619Tivoization2019-04-03T18:24:10Z<p>Oselotti: Ak: Ohjaus sivulle Tivointi</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Tivointi]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tivointi&diff=48618Tivointi2019-04-03T18:23:57Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {{Perustietoa}} '''Tivointi''' (''engl. Tivoization'') on Richard Stallmanin lanseeraama termi, jolla viitataan tilanteeseen, jossa laitteiston valmistaja levittää copyleft-...</p>
<hr />
<div>{{Perustietoa}}<br />
<br />
'''Tivointi''' (''engl. Tivoization'') on [[Richard Stallman]]in lanseeraama termi, jolla viitataan tilanteeseen, jossa laitteiston valmistaja levittää copyleft-lisenssillä (esim. [[GPLv2]]) lisensoitua ohjelmistoa osana omaa tuotettaan lisenssiehtojen mukaisesti, mutta samanaikaisesti estää muokattujen ohjelmaversioiden ajamisen kyseisellä laitteistolla. Nimi juontuu TiVo-nimisestä yrityksestä, joka rajoitti muokattujen ohjelmistojen suoritusta valmistamissaan DVR-laitteissa.<br />
<br />
Vaikkei tivointi rikokaan vanhempia GPL-lisenssejä, tulkitsee [[FSF]] sen vapaiden ohjelmistojen hengen vastaiseksi. Tivointi estettiin GPLv3-lisenssissä, mutta muun muassa Linux-kernel käyttää yhä GPLv2-lisenssiä.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.gnu.org/philosophy/proprietary-tyrants.html GNU.org - Proprietary Tyrants]<br />
* [https://lkml.org/lkml/2007/6/13/289 LKML.org - Linus Torvalds: Re: Dual-Licensing Linux Kernel with GPL V2 and GPL V3]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Kustomointi&diff=48617Kustomointi2019-04-03T14:17:10Z<p>Oselotti: syntaksivirheiden korjaus</p>
<hr />
<div>'''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxim muuttelua ja pakkaammista .iso-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi.<br />
<br />
== Levyllä oleva Linux --> .iso ==<br />
<br />
Yksi tapa kustoimoida on pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim '''BodhiBuilder''' ja '''Pinguy Builder'''-ohjelmalla. Myös '''Linux Live Kitillä''' tämä onnistuu, mutta käynnistyvä<br />
Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. '''Distosharekin''' sopii tarkoitukseen.<br />
Tämä tapa ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.<br />
<br />
<br />
== Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso ==<br />
Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuotata silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva.<br />
<br />
<br />
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata linuxin .iso-tiedosto<br />
levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää<br />
kostomoitavan linuxin sellaisena kuin se ajateaan. Niinpä sen voi kustomoida chroot-komennolla.<br />
<br />
Ubuntussa tähän sopivia komentoja on esim Cubic. Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.<br />
<br />
Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston <br />
firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [https://launchpad.net/cubicubic Cubix]<br />
* [https://bodhibuilder.com/ Bodhibuilder]<br />
* [https://www.linux-live.org/ Linux Live Kit]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=48598Aloittelijalle2019-03-14T16:53:49Z<p>Oselotti: Käyttäjän 88.152.174.204 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lahtis tekemään versioon.</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
'''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS X, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>[[root]]</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 75 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta. Usein osittainen tuki muille kielille asennetaan ohjelman mukana; esimerkiksi <tt>LANG=fi_FI.utf8 date</tt> saattaa kertoa päivämäärän suomeksi vaikkei varsinaista suomen tukea olisi asennettu.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpitotoimi, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Java&diff=48583Java2019-03-01T15:54:27Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Java<br />
| paradigma=oliopohjainen<br />
| tyypitys=vahva, staattinen<br />
| suoritusmalli=käännettävä<br />
| evaluointitapa=innokas<br />
| kotisivu=[https://www.java.com/ www.java.com]<br />
}}<br />
<br />
[[Sun]]in johdolla kehitetty Java on suosittu oliopohjainen ohjelmointikieli ja virtuaalikone myös avoimen lähdekoodin kehityksessä. Java-ohjelmia ajetaan Java-virtuaalikoneella ja niitä voidaan myös kääntää natiiveiksi ohjelmiksi. Muutamien avoimen lähdekoodin virtuaalikoneprojektien lisäksi Sun julkaisi vuonna 2007 oman Hotspot-virtuaalikoneensa ja kehitysympäristönsä (''Java Development Kit'', JDK) vapaana ohjelmana [[GPL]]:n alaisuudessa. Kaikkia virtuaalikoneen osia ei kuitenkaan voitu avata, ja [[Red Hat]] kehittää puuttuvia osia vapaassa [[Icedtea]]-projektissa ([http://en.wikipedia.org/wiki/Icedtea artikkeli Wikipediassa]).<br />
<br />
Sunin oman ''javac''-kääntäjän lisäksi kääntäjäpuolella [[IBM]]:n kehittämä [[Jikes]] ja [[GCC|GCC-projektin]] [[GCJ]] ovat vapaita Java-kääntäjiä. Myös suosittu [[Eclipse]]-kehitysympäristö on vapaa.<br />
<br />
Pieni esimerkki Java-ohjelmasta, jonka tiedostopääte on yleensä .java<br />
<br />
<source lang="java"><br />
public class HelloWorld {<br />
public static void main(String[] args) {<br />
System.out.println("HelloWorld!");<br />
}<br />
}<br />
</source><br />
<br />
Käännä ohjelma.java javac-kääntäjällä:<br />
javac ./HelloWorld.java<br />
ja suorita seuraavalla tavalla.<br />
java -cp . HelloWorld<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Java Debianissa]]<br />
* [[Fedora/Java]]<br />
* [[Java Ubuntussa]] - Sunin ja OpenJDK:n java Ubuntussa.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Java|Java Wikipediassa]]<br />
*[http://www.eclipse.org/ Eclipse]<br />
*[http://gcc.gnu.org/java/ GCJ]<br />
*[http://jikes.sourceforge.net/ Jikes]<br />
*[http://www.kaffe.org/ Kaffe]<br />
*[http://openjdk.java.net/ OpenJDK: Sunin oman JDK:n avoin kehityssivusto]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Haskell&diff=48582Haskell2019-02-26T20:59:23Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Haskell<br />
| paradigma=funktionaalinen<br />
| tyypitys=vahva, staattinen<br />
| suoritusmalli=käännettävä<br />
| evaluointitapa=laiska<br />
| kotisivu=[https://www.haskell.org/ www.haskell.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Haskell''' on akateemisissa piireissä suosittu puhtaasti funktionaalinen ohjelmointikieli. Sen käyttö avoimen lähdekoodin projekteissa on vähäistä lukuunottamatta mm. [[Darcs]]-versionhallintatyökalua.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Haskelia voi opetella tallentamalla ohjelman tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä <tt>.hs</tt>. Käynnistä [[emacs]]issa ja lisää seuraavat rivit.<br />
<br />
<source lang=haskell><br />
module Main where<br />
<br />
main = putStrLn "Hei maailma!"<br />
</source><br />
<br />
{{Oikeudet}}<br />
heiMaailma.hs tiedosto voidaan kääntää lähes monien jakelupakettien mukana tulevalla [[GHC]]-ohjelmalla seuraavasti:<br />
<br />
$ [[ghc]] --make -O2 heiMaailma.hs -o heiMaailma<br />
<br />
Jos [[GHC]]-kääntäjää ei ole automaattisesti asennettu järjestelmään, se löytyy [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] paketista <tt>ghc</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Haskell|Haskell Wikipediassa]]<br />
*[http://www.haskell.org/ Haskellin kotisivu]<br />
*[http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/ohjsem99/ Antti-Juhani Kaijanaho: Haskell 98: Puhdasta funktionalismia nonstriktissä paketissa]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Funktionaaliset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Perl&diff=48581Perl2019-02-26T20:57:14Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Perl<br />
| paradigma=proseduraalinen<br />
| tyypitys=heikko, dynaaminen<br />
| suoritusmalli=tulkattava<br />
| evaluointitapa=innokas<br />
| kotisivu=[https://www.perl.org/ www.perl.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Perl''' on monella alustalla toimiva ohjelmointikieli, joka on erityisen suosittu dynaamisten www-sivujen teossa. [[Apache httpd]]:n kanssa käytettävä ''mod_perl'' optimoi Perl-palvelujen suorituksen tässä yhteydessä välttämällä koodin turhaa uudelleenkääntämistä.<br />
<br />
Larry Wall kehitti Perlin 1987 keskusteluryhmien analysointiin ja tekstidatan käsittely onkin Perlin ominta aluetta. Perl on kuitenkin yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, tarkoituksena tarjota työkalu siihen mikä on liian vaikeata [[komentotulkki]]skripteillä ja jota ei kuitenkaan viitsi tehdä [[C]]:llä tai muulla "oikealla" ohjelmointikielellä. Perliin löytyy nykyään erikoistuneita moduleita hyvin moneen tarkoitukseen.<br />
<br />
Perl on rakenteellinen ohjelmointikieli, sisältäen muuttujia, lausekkeita, kaarisulkein erotettuja lohkoja, kontrollirakenteita ja aliohjelmia. Kielelle on ominaista että ohjelman voi kirjoittaa selkeän rakenteellisesti tai käyttäen kompaktia lyhennettyä muotoa. Perl pyrkii olemaan intuitiivinen eikä esimerkiksi vaadi muuttujien määrittelemistä. Normaalisti Perl-[[skripti]] käännetään joka kerta ennen suorittamista, jolloin sitä toisaalta ei tarvitse kääntää erikseen, toisaalta sen ajonopeus käynnistyksen jälkeen on verrattavissa käännettäviin ohjelmiin.<br />
<br />
==Esimerkkejä==<br />
<br />
* Komentorivi (suojatulla rivinvaihdolla) jolla määritellään ja ajetaan Perl-ohjelma, joka puolestaan luo järjestelmään "puuttuvat" [[kotihakemisto]]t (tämä on vain perl-esimerkki, älä käytä sitä vakavasti!):<br />
<source lang=perl><br />
perl -wce 'setpwent; while (@list=getpwent) {-e $list[7] or mkdir $list[7]'"\<br />
"'&& chown $list[2], $list[3], "$list[7]" } endpwent;'<br />
</source><br />
* Vaihda tiedoston rivinvaihdot DOS-tyylisistä Unix-tyylisiksi:<br />
<source lang=perl><br />
perl -wce 'while (<>) {s/\r\n/\n/}' tiedosto.txt<br />
</source><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[sed]]<br />
* [[awk]]<br />
* [[PHP|php]]<br />
* [[python]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Perl|Perl suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
*[http://www.perl.org/ Perlin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Proseduraaliset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=C&diff=48580C2019-02-26T20:52:01Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Perustietoa|C_(ohjelmointikieli)}}<br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=C<br />
| paradigma=proseduraalinen<br />
| tyypitys=heikko, staattinen<br />
| suoritusmalli=käännettävä<br />
| evaluointitapa=innokas<br />
| kotisivu=<br />
}}<br />
<br />
'''C''' on Brian Kernighanin ja Dennis Ritchien vuosina 1969-73 kehittämä proseduraalinen ohjelmointikieli, jolla Unix saatiin siirrettäväksi uusille laitteistoille, ja jolla myös suuri osa GNU/Linuxista on toteutettu. C on nykyisin yksi suosituimmista [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielistä]], varsinkin laitteistoläheisessä ohjelmoinnissa. C standardoitiin vuonna 1988.<br />
<br />
Esimerkki C-ohjelmasta:<br />
<source lang="c"><br />
#include <stdio.h><br />
int main(int argc, char *argv[]) {<br />
printf("Hello world\n"); /* Kirjoitetaan tekstiä */<br />
return 0;<br />
}<br />
</source><br />
<br />
Linux-jakeluissa on yleensä mukana C-kääntäjä [[GCC|gcc]], jolla tiedosto ohjelma.c voitaisiin kääntää seuraavasti:<br><br />
$ gcc ohjelma.c -o ohjelma<br />
<br />
==C#==<br />
C-kieli ja [[wikipedia:fi:C_sharp|C#]] ovat eri ohjelmointikieliä. C# tehdyt ohjelmat voidaan kääntää käyttäen [[mono]]a.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[C++]]<br />
*[[Fork()]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:C_(ohjelmointikieli)|C-artikkeli]] Wikipediassa<br />
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cohj_1 Suomenkielinen C-opassarja]<br />
*[http://www.infa.abo.fi/~chakie/kurser/c/slides/book1.html Suomenkielinen C-kurssi]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Proseduraaliset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Malline:Ohjelmointikieli&diff=48579Malline:Ohjelmointikieli2019-02-26T20:50:17Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {| class="toccolours" style="float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 19em; font-size: 88%; clear: right; border-radius: 12px; box-shadow: 10px 10px 5px #888;" cellspacing="2...</p>
<hr />
<div>{| class="toccolours" style="float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 19em; font-size: 88%; clear: right; border-radius: 12px; box-shadow: 10px 10px 5px #888;" cellspacing="2"<br />
|-<br />
! colspan="2" style="text-align: center; font-size: larger;" | {{{nimi}}}<br />
|- style="vertical-align: top;"<br />
| '''Paradigma'''<br />
| {{{paradigma}}}<br />
|- style="vertical-align: top;"<br />
| '''Tyypitys'''<br />
| {{{tyypitys}}}<br />
|- style="vertical-align: top;"<br />
| '''Suoritusmalli'''<br />
| {{{suoritusmalli}}}<br />
|- style="vertical-align: top;"<br />
| '''Evaluointitapa'''<br />
| {{{evaluointitapa}}}<br />
|- style="vertical-align: top;"<br />
|'''Kotisivu'''<br />
| {{{kotisivu}}}<br />
|}<noinclude><br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Lisää artikkelin alkuun seuraava teksti:<br />
<pre><br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=<br />
| paradigma=<br />
| tyypitys=<br />
| suoritusmalli=<br />
| evaluointitapa=<br />
| kotisivu=[https://www.sivu.org/ www.sivu.org]<br />
}}<br />
</pre><br />
<br />
Kohtia voi jättää myös tyhjäksi. Lisätietoja löytyy sivulta [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä/Ohjelmat]].<br />
<br />
[[Luokka:Mallineet|{{PAGENAME}}]][[Luokka:Täyttömallineet|{{PAGENAME}}]]</noinclude></div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Perl&diff=48578Perl2019-02-26T20:06:03Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
'''Perl''' on monella alustalla toimiva ohjelmointikieli, joka on erityisen suosittu dynaamisten www-sivujen teossa. [[Apache httpd]]:n kanssa käytettävä ''mod_perl'' optimoi Perl-palvelujen suorituksen tässä yhteydessä välttämällä koodin turhaa uudelleenkääntämistä.<br />
<br />
Larry Wall kehitti Perlin 1987 keskusteluryhmien analysointiin ja tekstidatan käsittely onkin Perlin ominta aluetta. Perl on kuitenkin yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, tarkoituksena tarjota työkalu siihen mikä on liian vaikeata [[komentotulkki]]skripteillä ja jota ei kuitenkaan viitsi tehdä [[C]]:llä tai muulla "oikealla" ohjelmointikielellä. Perliin löytyy nykyään erikoistuneita moduleita hyvin moneen tarkoitukseen.<br />
<br />
Perl on rakenteellinen ohjelmointikieli, sisältäen muuttujia, lausekkeita, kaarisulkein erotettuja lohkoja, kontrollirakenteita ja aliohjelmia. Kielelle on ominaista että ohjelman voi kirjoittaa selkeän rakenteellisesti tai käyttäen kompaktia lyhennettyä muotoa. Perl pyrkii olemaan intuitiivinen eikä esimerkiksi vaadi muuttujien määrittelemistä. Normaalisti Perl-[[skripti]] käännetään joka kerta ennen suorittamista, jolloin sitä toisaalta ei tarvitse kääntää erikseen, toisaalta sen ajonopeus käynnistyksen jälkeen on verrattavissa käännettäviin ohjelmiin.<br />
<br />
==Esimerkkejä==<br />
<br />
* Komentorivi (suojatulla rivinvaihdolla) jolla määritellään ja ajetaan Perl-ohjelma, joka puolestaan luo järjestelmään "puuttuvat" [[kotihakemisto]]t (tämä on vain perl-esimerkki, älä käytä sitä vakavasti!):<br />
<source lang=perl><br />
perl -wce 'setpwent; while (@list=getpwent) {-e $list[7] or mkdir $list[7]'"\<br />
"'&& chown $list[2], $list[3], "$list[7]" } endpwent;'<br />
</source><br />
* Vaihda tiedoston rivinvaihdot DOS-tyylisistä Unix-tyylisiksi:<br />
<source lang=perl><br />
perl -wce 'while (<>) {s/\r\n/\n/}' tiedosto.txt<br />
</source><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[sed]]<br />
* [[awk]]<br />
* [[PHP|php]]<br />
* [[python]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Perl|Perl suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
*[http://www.perl.org/ Perlin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Proseduraaliset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Python&diff=48577Python2019-02-26T20:03:39Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Perustietoa}}<br />
'''Python''' on korkean tason ohjelmointikieli, joka on kehitetty olio-ohjelmoinnin periaatteita toteuttavaksi. Se on erityisen helppo oppia, mutta taipuu myös suurempiin projekteihin. Siihen on saatavissa ulkoisia moduuleita ja kirjastoja. Python on tulkattava.<br />
<br />
==Moduulit==<br />
*<tt>Math</tt> - Matemaattiset laskutoimitukset<br />
*<tt>Random</tt> - Arvontaluvut ja satunnaisluvut<br />
*<tt>Tkinter</tt> - Graafiset käyttöliittymät<br />
*<tt>Os</tt> - Käyttöjärjestelmän palvelut<br />
*<tt>Picle</tt> - Rakenteisen tiedon tallentaminen ja lukeminen<br />
*<tt>Time</tt> -Ajanotto, kellonaika, kalenteri<br />
*<tt>Sys</tt> - Järjestelmän palvelut<br />
*<tt>Zipfile</tt> - Zip paketit<br />
<br />
===Lisäkirjastot===<br />
*[[wxPython]] - Graafiset käyttöliittymät<br />
*[[pyGame]] - Peliohjelmointimoduuli<br />
*[[pygame_sdl2]] - Peliohjelmointimoduuli [[SDL2]]-ohjelmoitirajapinnalla.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Pythonia voi opetella kirjoittamalla koodia suoraan Python-tulkkiin (kunhan se on asennettu [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]]):<br />
$ python<br />
>>> print("linux.fi")<br />
linux.fi<br />
<br />
Yleensä ohjelmat kannattaa kuitenkin tallentaa tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä <tt>.py</tt>:<br />
<source lang=python><br />
#!/usr/bin/env python<br />
# ohjelma.py<br />
for i in range(3):<br />
print(i)<br />
</source><br />
<br />
Jonka jälkeen ohjelma ajettaisiin komennolla<br />
$ python ohjelma.py<br />
Jolloin konsoliin tulostuisi<br />
0<br />
1<br />
2<br />
Pythonilla kirjoitetun ohjelman voi ajaa myös suoraan komennolla <tt>./ohjelma.py</tt>, jos tiedoston ensimmäisellä rivillä kerrotaan, että se on tulkattava Python-tulkilla:<br />
#!/usr/bin/env python<br />
Tällöin tiedostolla on oltava [[chmod|suoritusoikeudet]].<br />
<br />
==Graafisia Python käyttöliittymiä==<br />
* [[PyCrust]] on Python Shell-käyttöliittymä.<br />
* [[PyShell]] on Python Shell-käyttöliittymä.<br />
* [[PyPE]] on koodimuokkain.<br />
* [[Spe]] [http://pythonide.stani.be/] on Python koodimuokkain.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Perl]]<br />
*[[Ruby]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Python|Python-artikkeli Wikipediassa]]<br />
*[http://www.it.lut.fi/kurssit/08-09/CT20A0200/materiaali/Python_opas_2008.pdf Lappeenrannan teknillisen yliopiston Python-opas]<br />
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=python Ohjelmointiputkan Python-opas]<br />
*[http://www.ibiblio.org/pub/multimedia/video/obp/IntroducingPython.mpg Pythonin esittelyvideo]<br />
*[http://www.diveintopython.org/ Dive Into Python] -kirja, luettavissa verkossa<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Java&diff=48576Java2019-02-26T19:57:32Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>[[Sun]]in johdolla kehitetty Java on suosittu oliopohjainen ohjelmointikieli ja virtuaalikone myös avoimen lähdekoodin kehityksessä. Java-ohjelmia ajetaan Java-virtuaalikoneella ja niitä voidaan myös kääntää natiiveiksi ohjelmiksi. Muutamien avoimen lähdekoodin virtuaalikoneprojektien lisäksi Sun julkaisi vuonna 2007 oman Hotspot-virtuaalikoneensa ja kehitysympäristönsä (''Java Development Kit'', JDK) vapaana ohjelmana [[GPL]]:n alaisuudessa. Kaikkia virtuaalikoneen osia ei kuitenkaan voitu avata, ja [[Red Hat]] kehittää puuttuvia osia vapaassa [[Icedtea]]-projektissa ([http://en.wikipedia.org/wiki/Icedtea artikkeli Wikipediassa]).<br />
<br />
Sunin oman ''javac''-kääntäjän lisäksi kääntäjäpuolella [[IBM]]:n kehittämä [[Jikes]] ja [[GCC|GCC-projektin]] [[GCJ]] ovat vapaita Java-kääntäjiä. Myös suosittu [[Eclipse]]-kehitysympäristö on vapaa.<br />
<br />
Pieni esimerkki Java-ohjelmasta, jonka tiedostopääte on yleensä .java<br />
<br />
<source lang="java"><br />
public class HelloWorld {<br />
public static void main(String[] args) {<br />
System.out.println("HelloWorld!");<br />
}<br />
}<br />
</source><br />
<br />
Käännä ohjelma.java javac-kääntäjällä:<br />
javac ./HelloWorld.java<br />
ja suorita seuraavalla tavalla.<br />
java -cp . HelloWorld<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Java Debianissa]]<br />
* [[Fedora/Java]]<br />
* [[Java Ubuntussa]] - Sunin ja OpenJDK:n java Ubuntussa.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Java|Java Wikipediassa]]<br />
*[http://www.eclipse.org/ Eclipse]<br />
*[http://gcc.gnu.org/java/ GCJ]<br />
*[http://jikes.sourceforge.net/ Jikes]<br />
*[http://www.kaffe.org/ Kaffe]<br />
*[http://openjdk.java.net/ OpenJDK: Sunin oman JDK:n avoin kehityssivusto]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=C%2B%2B&diff=48575C++2019-02-26T19:57:06Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Perustietoa}}<br />
'''C++''' on alun perin Bjarne Stroustrupin 1980-luvulla kehittämä ohjelmointikieli. C++ on kehitetty C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia.<br />
<br />
Esimerkki C++-ohjelmasta:<br />
<source lang="cpp"><br />
#include <iostream><br />
<br />
int main() {<br />
std::cout << "Hei maailma" << std::endl;<br />
return 0;<br />
}<br />
</source><br />
<br />
C++-ohjelmat voidaan kääntää lähes monien [[Jakelut|jakelupakettien]] mukana tulevalla [[GCC|G++]]-ohjelmalla seuraavasti:<br><br />
$ g++ ohjelma.cpp -o ohjelma<br />
Jos G++:aa (eli GCC-kääntäjää) ei ole automaattisesti asennettu järjestelmään, se löytyy [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] paketista <tt>gcc</tt> tai <tt>build-essential</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[C]]<br />
*[[Pelikehitys]]<br />
*[[Lua]]-virtuaalikone esimerkki Linuxille C++-kielellä toteutettuna.<br />
*[[LibRocket]]<br />
*[[ODE]]<br />
*[[Bullet]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.nic.funet.fi/c++opas/ Aleksi Kallion suomenkielinen C++-opas]<br />
* [http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/winohj/html/cpp/m.htm Lappalainen & Lahdelma: Olio-ohjelmointi ja C++]<br />
* [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cpp_ohj_01 Ohjelmointiputkan C++-opas]<br />
* [http://www.flug.fi/ohjeita/linux-ohjelmointi.html Jukka Suomelan artikkeli C- ja C++-ohjelmoinnista Linux-ympäristössä]<br />
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/C++/Moderni_C++ Wikikirja Moderni C++]<br />
* [https://github.com/isocpp/CppCoreGuidelines The C++ Core Guidelines are a set of tried-and-true guidelines, rules, and best practices about coding in C++ ]<br />
* [https://www.youtube.com/playlist?list=PLEETnX-uPtBWqdhPn-cWsHnjaTX7KC_wm C++ Tutorial Youtubessa]<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Oliopohjaiset_ohjelmointikielet&diff=48574Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet2019-02-26T19:56:24Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: Luokka:Ohjelmointikielet</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Haskell&diff=48573Haskell2019-02-26T19:52:09Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
<br />
'''Haskell''' on akateemisissa piireissä suosittu puhtaasti funktionaalinen ohjelmointikieli. Sen käyttö avoimen lähdekoodin projekteissa on vähäistä lukuunottamatta mm. [[Darcs]]-versionhallintatyökalua.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Haskelia voi opetella tallentamalla ohjelman tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä <tt>.hs</tt>. Käynnistä [[emacs]]issa ja lisää seuraavat rivit.<br />
<br />
<source lang=haskell><br />
module Main where<br />
<br />
main = putStrLn "Hei maailma!"<br />
</source><br />
<br />
{{Oikeudet}}<br />
heiMaailma.hs tiedosto voidaan kääntää lähes monien jakelupakettien mukana tulevalla [[GHC]]-ohjelmalla seuraavasti:<br />
<br />
$ [[ghc]] --make -O2 heiMaailma.hs -o heiMaailma<br />
<br />
Jos [[GHC]]-kääntäjää ei ole automaattisesti asennettu järjestelmään, se löytyy [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] paketista <tt>ghc</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Haskell|Haskell Wikipediassa]]<br />
*[http://www.haskell.org/ Haskellin kotisivu]<br />
*[http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/ohjsem99/ Antti-Juhani Kaijanaho: Haskell 98: Puhdasta funktionalismia nonstriktissä paketissa]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Funktionaaliset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Funktionaaliset_ohjelmointikielet&diff=48572Luokka:Funktionaaliset ohjelmointikielet2019-02-26T19:51:25Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: Luokka:Ohjelmointikielet</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=C&diff=48571C2019-02-26T19:50:11Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>{{Perustietoa|C_(ohjelmointikieli)}}<br />
'''C''' on Brian Kernighanin ja Dennis Ritchien vuosina 1969-73 kehittämä proseduraalinen ohjelmointikieli, jolla Unix saatiin siirrettäväksi uusille laitteistoille, ja jolla myös suuri osa GNU/Linuxista on toteutettu. C on nykyisin yksi suosituimmista [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielistä]], varsinkin laitteistoläheisessä ohjelmoinnissa. C standardoitiin vuonna 1988.<br />
<br />
Esimerkki C-ohjelmasta:<br />
<source lang="c"><br />
#include <stdio.h><br />
int main(int argc, char *argv[]) {<br />
printf("Hello world\n"); /* Kirjoitetaan tekstiä */<br />
return 0;<br />
}<br />
</source><br />
<br />
Linux-jakeluissa on yleensä mukana C-kääntäjä [[GCC|gcc]], jolla tiedosto ohjelma.c voitaisiin kääntää seuraavasti:<br><br />
$ gcc ohjelma.c -o ohjelma<br />
<br />
==C#==<br />
C-kieli ja [[wikipedia:fi:C_sharp|C#]] ovat eri ohjelmointikieliä. C# tehdyt ohjelmat voidaan kääntää käyttäen [[mono]]a.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[C++]]<br />
*[[Fork()]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:C_(ohjelmointikieli)|C-artikkeli]] Wikipediassa<br />
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cohj_1 Suomenkielinen C-opassarja]<br />
*[http://www.infa.abo.fi/~chakie/kurser/c/slides/book1.html Suomenkielinen C-kurssi]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Proseduraaliset ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Proseduraaliset_ohjelmointikielet&diff=48570Luokka:Proseduraaliset ohjelmointikielet2019-02-26T19:49:33Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: Luokka:Ohjelmointikielet</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ohjelmointikielet]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Ohjelmointikielet&diff=48569Luokka:Ohjelmointikielet2019-02-26T19:47:23Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: Tässä luokassa on ohjelmointikieliä käsittelevät artikkelit jaettuna alaluokkiin paradigmojen mukaan. Luokka:Pääluokat</p>
<hr />
<div>Tässä luokassa on ohjelmointikieliä käsittelevät artikkelit jaettuna alaluokkiin paradigmojen mukaan.<br />
<br />
[[Luokka:Pääluokat]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Ytimen_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen&diff=48560Keskustelu:Ytimen kääntäminen2019-02-15T17:18:50Z<p>Oselotti: /* Voisiko ohjeen päivittää? */</p>
<hr />
<div>Tämä oli hyvä opas. Hyvin onnistui tuo ytimen kääntäminen näillä ohjeilla, kiitos tästä kirjoittajille :) --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 7. syyskuuta 2006 kello 19:30:19 (EEST)<br />
<br />
Artikkelin alkuun oli lisätty:<br />
<<< K0rJaTTAvaa: Tässä kohtaa pitäisi olla selvitys siitä mitä tarkoittaa Kernelin kääntäminen >>><br />
--[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 20. tammikuuta 2007 kello 22:45:42 (EET)<br />
<br />
Kohdassa "Viimeistely" oleva neuvo "Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki linux, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon." on vanhaa tietoa. Suosittelen lukemaan http://linuxmafia.com/faq/Kernel/usr-src-linux-symlink.html <br />
--[[Toiminnot:Muokkaukset/84.248.35.218|84.248.35.218]] 29. syyskuuta 2008 kello 18.04 (UTC)<br />
<br />
== Voisiko ohjeen päivittää? ==<br />
<br />
Jos on netti käytössä, niin olisi hyvä aloittaa vaikka tällä? Noutaa aina uusimman kernelin ilman rönsyjä.<br />
git clone --depth 1 git://git.kernel.org/pub/scm/linux/kernel/git/stable/linux-stable.git<br />
<br />
: Toki ohjetta voi päivittää. En ole itse joutunut kääntämään kerneliä miesmuistiin, mutta jos joku on perillä aiheesta niin eikun vaan. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 15. helmikuuta 2019 kello 19.18 (EET)</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tails&diff=48556Tails2019-02-04T07:31:10Z<p>Oselotti: 3.12</p>
<hr />
<div>{{Jakelu<br />
| nimi=Tails<br />
| logo=[[Tiedosto:Tails logo.png]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=<br />
| viimeisin versio=[https://tails.boum.org/news/version_3.12/ 3.12]<br />
| päivämäärä=29.1.2019<br />
| julkaisusykli=<br />
| elinkaari=<br />
| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=x86<br />
| äitijakelu=[[Debian]]<br />
| sukulaisjakelut=<br />
| kotisivu=[https://tails.boum.org/ tails.boum.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Tails''' eli '''The Amnesic Incognito Live System''' on yksityisyyteen ja tietoturvaan keskittynyt live-jakelu, joka perustuu [[Debian]]in vakaaseen versioon, sisältäen kuitenkin uudemman kernelin. Tailsin ideana on anonymisoida käyttäjän toimet tietokoneella. Ulospäin menevä nettiliikenne kulkee kokonaan [[tor]]in läpi tehden siitä erittäin vaikean jäljittää. Tails sisältää myös [[I2P]]-ohjelman, joka toimii oletuksena ''hidden mode'' -tilassa, jolloin se ei julkaise omaa IP-osoitettaan I2P-verkkoon.<br />
<br />
Ennen käyttöönottoa tulee levykuvan PGP-allekirjoitus aina varmistaa esimerkiksi [[GnuPG]]-ohjelmalla.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://distrowatch.com/table.php?distribution=tails DistroWatch - Tails]<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=BDFL&diff=48434BDFL2019-01-08T19:04:56Z<p>Oselotti: Ak: Ohjaus sivulle Elinikäinen hyväntahtoinen diktaattori</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Elinikäinen hyväntahtoinen diktaattori]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Elinik%C3%A4inen_hyv%C3%A4ntahtoinen_diktaattori&diff=48433Elinikäinen hyväntahtoinen diktaattori2019-01-08T19:04:17Z<p>Oselotti: Ak: Uusi sivu: {{perustietoa}} '''Elinikäinen hyväntahtoinen diktaattori''' eli '''BDFL''' (''Benevolent dictator for life'') on joillekin avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektien johtajille...</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
<br />
'''Elinikäinen hyväntahtoinen diktaattori''' eli '''BDFL''' (''Benevolent dictator for life'') on joillekin avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektien johtajille myönnetty titteli. Tyypillisesti projektin hyväntahtoisella diktaattorilla on viimeinen sana liittyen päätöksentekoon projektissa. Nimi juontaa juurensa [[Python]]-projektista, jonka perustajalle Guido van Rossumille se myönnettiin ensimmäisenä.<br />
<br />
== Tämänhetkisiä diktaattoreita ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
! Nimi<br />
! Projekti<br />
|-<br />
| Bram Moolenaar<br />
| [[Vim]]<br />
|-<br />
| Larry Wall<br />
| [[Perl]]<br />
|-<br />
| [[Linus Torvalds]]<br />
| [[Ydin | Linux-ydin]]<br />
|-<br />
| Mark Shuttleworth<br />
| [[Ubuntu]]<br />
|-<br />
| Patrick Volkerding<br />
| [[Slackware]]<br />
|-<br />
| Theo de Raadt<br />
| [[OpenBSD]]<br />
|}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [[wikipedia:en:Benevolent dictator for life | Wikipedia: Benevolent dictator for life]]<br />
* [https://lwn.net/Articles/759654/ LWN.net: Guido van Rossum resigns as Python leader]<br />
<br />
[[Luokka:Perustietoa]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=48285Linux.fi:Kahvihuone2018-11-27T21:10:38Z<p>Oselotti: /* Vastustaako joku palvelinpuolen artikkeleiden kasvonkohotusta? */</p>
<hr />
<div>'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin [esille. <br />
<br />
Allaolevat linkit johtavat keskusteluarkistoihin.<br />
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto|Arkisto 1]]<br />
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto2|Arkisto 2]]<br />
<br />
== Vastustaako joku palvelinpuolen artikkeleiden kasvonkohotusta? ==<br />
Huomasin, että tässä wikissä palvelimia koskeva tieto on hajallaan ja osin vanhentunutta.<br />
<br />
Vastustaako joku, jos muokkaan https://www.linux.fi/wiki/Palvelin -sivun ympärille etäpalvelinten hallintaa koskevan kokonaisuuden? Käyn läpi tyypillisiä palvelinpuolen sovelluksia, ajantasaistan niiden ohjeita.<br />
Päivitin yhden artikkelin esimerkiksi: https://www.linux.fi/wiki/Apache_httpd<br />
Artikkelissa on tehty seuraavat valinnat:<br />
* käsitellään lähinnä Red Hat- ja Debian-pohjaisten palvelinten asetuksia. Muut jakelut jäävät paitsioon.<br />
* prosessit hallitaan käyttäen systemd:tä - muihin tapoihin ei selkeyden vuoksi viitata.<br />
* keskitytään ennen muuta siihen, mistä ohjelma löytyy järjestelmässä asentamisen jälkeen. Konfiguraatiovinkkejä on vähemmän.<br />
* Pidetään mukana vanha, vähän outokin tauhka, kuten sähköisellä kortilla kirjautumisen mahdollistaminen. Monikohan tuota nykyään tekee?<br />
<br />
Kritiikkiä, huomioita tms näitä valintoja kohtaan?<br />
<br />
Siis: Kyllä palvelimen pystyttämiseen ja konfiguroimiseen tarvittava informaatio wikissä on, mutta se pitäisi koota paremmin yhteen. Nyt wikin näkökulma on voittopuolisesti omamme; Linuxia työpöytäjakeluna käyttävien ihmisten tietolähde. Haluaisin luoda Wikiin tulokulman, miten Windows- tai Mac-koneelta etänä kirjautuva voi järjestelmää käyttää. Eli lähinnä komentoriviltä käsin tapahtuvaa järjestelmän hallintaa. Se ehkä madaltaisi kynnystä tutustua järjestelmään muutenkin :)<br />
--[[Käyttäjä:Heikkiket|Heikkiket]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikkiket|keskustelu]]) 13. marraskuuta 2018 kello 12.04 (EET)<br />
<br />
: Kyllä, ehdottomasti ainakin minun puolestani voi tehdä. Mielestäni wikin tarkoitus ei ole tosiaan kilpailla manuaalisivujen kanssa, vaan nimenomaan sisältää isompia hyödyllisiä kokonaisuuksia. Debian ja Red Hat on hyviä jakeluita tuon aiheen käsittelyyn, koska ne on suosituimmat palvelinjakelut. Samasta syystä muiden init järjestelmien, kuin systemd:n käsittelyn voi jättää pois.<br />
: Pääasia on, ettei poista mitään tärkeää, koska joku voi tarvita juuri sitä tietoa. Toki olemassa olevia artikkeleita voi refaktoroida aina. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 13. marraskuuta 2018 kello 15.27 (EET)<br />
<br />
:: Palvelin-sivulle on nyt tehty kasvojen kohotus. Artikkeli muutettu käsittelemään palvelimen pystyttämistä. Mielipiteitä tästä?<br />
::*[[Palvelin]]<br />
::Haparoin tässä hiljalleen suuntaa, jonka pohjalta palvelinta käsitteleviä artikkeleita alan kehittää. Mietin mielessäni, miten järjestelmän perushallintaa käsittelevät artikkelit saisi luontevasti kokonaisuuden osaksi? Ne eivät kuulu pelkästään Palvelin-teeman alle. --[[Käyttäjä:Heikkiket|Heikkiket]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikkiket|keskustelu]]) 27. marraskuuta 2018 kello 11.32 (EET)<br />
<br />
::: Hyvältähän tuo näyttää. Malline on vaikuttaa ihan hyvältä ratkaisulta, koska sillä saa nätisti nivottua artikkelit yhteen. Ei se haittaa, vaikka Palvelin-mallineen alla olisi "geneerisiä" artikkeleita, jotka eivät liity pelkästään palvelimiin. Mallineita voi myös tehdä lisääkin, jos keksii jotain hyviä. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 27. marraskuuta 2018 kello 23.10 (EET)<br />
<br />
== Onko tietoa muuan vuokrayhtiöstä joka mainostaa työpaikkojaan täällä jatkuvasti? ==<br />
Onko kukaan tiettävästi saanut sitä kautta legittiä työtä? Aloin vain miettimään kun ne ilmeisesti bannattiin wikin puolelta.<br />
:Bannasin sne kun työpaikkailmoituksia varten oikea paikka on foorumi ja pelkäsin, että joku sieltä alkaa pommittaa wikiä urakalla niillä ilmoituksilla. Ei ole kokemusta kyseisestä firmasta, paikkoja näkyy olevan paljon auki, mutta henkilöstövuokrauksestahan siinä taitaa olla kysymys. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 6. marraskuuta 2017 kello 14.30 (EET)<br />
<br />
== Palvelimem kello on väärässä ajassa ==<br />
Sen huomaa Tuoreet muokkaukset-sivulla.<br />
:Palvelimen kello näyttäisi olevan kyllä oikein, mutta oma aikavyöhykeasetuksesi saattaa olla pielessä, kannattaa tarkastaa wikin asetukset-sivulta. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 3. marraskuuta 2017 kello 11.26 (EET)<br />
<br />
== Tor-verkosta tulevat muokkaukset ==<br />
Hyväksytäänkö tor-käyttäjät nykyään? Aiemmin tor-exit-nodet oli blokattu. Onko ne tarkoitus blokata myös joskus tulevaisuudessa? Voinko kehittää wikiä anonyymisti, torin kautta? Onko suositeltavaa että luon siihen tarkoitukseen käyttäjätilin?<br />
<br />
Kaikesta päätellen yritätte bannata tor-nodet. Esitän täten muodollisen vastalauseen sille. Ensinnäkin teette siinä huonoa työtä ja toiseksi se blokkaa myös legitit tor-käyttäjät, kuten minut. Miten olisi kompromissi, eli rekisteröityneet käyttäjät saisi muokata wikiä vapaasti vaikka käyttääkin tor-verkkoa? Tai että saisi muokata artikkeleiden keskusteluja ja ehdottaa sitä kautta muutoksia?<br />
<br />
:Ei täällä varta vasten estetä Torin käyttäjiä, vaan tiettävästi käytössä olevat suodatinlistat estävät ainakin osan Torin exit nodeista. Suodatinlistat taas ovat käytössä roskapostittajien takia. En ole ihan varma koskevatko nuo listat rekisteröitymättömien käyttäjien lisäksi myös rekisteröityneitä käyttäjiä, mutta ainakin itse pystyn muokkaamaan wikiä myös Torin läpi (saattaa toki johtua ylläpitäjän oikeuksista tai bannaamattomasta exit nodesta). Voin toki kysyä IRC:ssä josko olisi parempaa tietoa asiasta.<br />
:Kannattaa myös huomioida se, ettei käyttäjätunnuksella tehtyjen muokkausten IP-osoitteet eivät näy muille ''käyttäjille'', eli jos haluat ettei oma osoitteesi näy muille käyttäjille, et tarvitse Toria vaan pelkän käyttäjätunnuksen. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 25. lokakuuta 2017 kello 20.36 (EEST)<br />
:Hmm, tarkoitus olisi kyllä että kirjautuneena käyttäjänä voisi muokata Torinkin läpi. Jos näin ei ole, niin pitääpä tarkistaa konfiguraatiota. Nimettömien käyttäjien suhteen on pakko pitää tiukempaa linjaa, sillä sotkun torjuntaan ei ole ainakaan minulla aikaa ja sitä kyllä riittää jos ei käytä blocklistejä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2017 kello 12.02 (EEST)<br />
::Tuntuu toimivan, tämäkin viesti tulee Torin läpi. Ja koska käytössä on https, niin myös myrkyllisten exit nodejen tapaukseltakin pitäisi olla suojaus. Erityisesti toria käytettäessä on syytä varmistaa että HTTPS-sertifikaatti on kunnossa! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2017 kello 12.17 (EEST)<br />
:::Äsken sai taas nähdä että joku exit node on mustalla listalla kun yritin muokata. Sain kuitenkin tilanteen korjattua uusimalla identiteetin.<br />
<br />
== [[Special:CreateAccount]] ==<br />
<br />
<source line>Mink&auml; v&auml;rinen kruunu logon pingviinill&auml; on p&auml;&auml;ss&auml;? </source> → <code>Minkä värinen kruunu logon pingviinillä on päässä? </code> :) [[Käyttäjä:Nemo bis|Nemo bis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nemo bis|keskustelu]]) 27. tammikuuta 2017 kello 21.40 (EET)<br />
<br />
:Joo näemmä ääkköset ei toimi. Laitoin viestiä eteenpäin, ehkäpä ylläpito korjaa kun muilta kiireiltään ehtii. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 28. tammikuuta 2017 kello 12.11 (EET)<br />
<br />
== Teknisiä ongelmia havaittu ==<br />
Linux.fin ilmoitusjärjestelmän tulevat muutokset sähköpostiin näkyvät tulevan http://localhost osoitteesta. Onkohan jokin mennyt rikki. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 13. elokuuta 2016 kello 14.00 (EEST)<br />
:Tämän pitäisi nyt olla kunnossa. Muissa uutisissa päivitin sivustoa pyörittävän palvelimen uusimpaan Ubuntu LTS -versioon, olen kiinnostunut mahdollisista ongelmista joita tästä on seurannut. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 6. syyskuuta 2016 kello 21.46 (EEST)<br />
::Näyttäisi ainakin toimivan. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 6. syyskuuta 2016 kello 23.08 (EEST)<br />
<br />
== RH-sertifikaatit ==<br />
Olen mahdollisesti hankkimassa RHCSA-sertifikaatin nyt aluksi.<br />
Kysymys kuuluukin että onko se hintansa arvoinen? Saako sillä oikeasti työtä, ja voiko esimerkiksi olla elinkeinoharjoittajana hoitamassa asiakkaiden järjestelmiä?<br />
Ja onko koulutuksen järjestäjällä ja kurssimuodolla käytännössä merkitystä, eli onko väliä jos käy RH124+RH134, RH199 tai jonkun verkkokurssin ennen näyttöjä?<br />
<br />
:Kahvihuone on tarkoitettu wikiin liittyvälle keskustelulle. Foorumi muulle ---> [https://foorumi.linux.fi/ foorumi.linux.fi] --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 26. toukokuuta 2016 kello 13.31 (EEST)<br />
<br />
== Uusi editori ==<br />
En keksinyt miten tuon allekirjoitusnapin saa takaisin vanhaan editoriin, joten asensin uuden. Mutta ei sitä taida saada tähänkään. No, testailkaa ja kertokaa mitä pidätte, ilmeisesti [asetuksista|https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:Asetukset#mw-prefsection-editing] sen voisi saada pois päältäkin käyttäjäkohtaisesti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2016 kello 20.06 (EEST)<br />
:Ihan hyvältä vaikuttaa kun pikaisesti hiekkalaatikolla testasi. Kaipa tuohon allekirjoituksen lyhenteeseen <nowiki>--~~~~</nowiki> täytyy vaan tottua. Kun vanhaan ei ole enää paluuta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2016 kello 23.20 (EEST)<br />
<br />
==Teknisiä ongelmia==<br />
Tiedostojen tallennus ei taaskaan toimi. Missä vika? allekirjoitus ei toimi niin kuin pitäisi. 4. maaliskuuta 2016 kello 15.38 (EET)<br />
:AbuseFilter-laajennus rikkoi näemmä tiedostojen lähetyksen päivityksen yhteydessä. Otin sen tilapäisesti pois päältä, nyt tuntuu taas toimivan. Allekirjoitusnappi on näemmä kadonnut, mutta tuolla sivun alussa kerrotulla syntaksilla allekirjoitus näkyy pelaavan. Katsotaanpa mistä sen napin saisi takaisin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2016 kello 17.35 (EET)<br />
<br />
Olen huomannut ku https yhteys tuli käyttöön. Aina kun artikkeliin lisää kuvan tai kuvia ja tallentaa kuvat palvelimelle niin artikkelin kuva ei päivity, vaan se jää aina tilaan ''Sivut, joilla toimimattomia tiedostolinkkejä''. En tiedä mistä tämä johtuu. Mutta se on vähän häiritsevää. Ainutkierto tie on tallentaa koko artikkeli uudestaan ilman muutoksia. Sitten kuva päivittyy sivulle. Toinen huomio kahvihuoneessa ei ole allekirjoitus painiketta enää. Voisiko sen saada takaisin. Muualla allekirjoitus nappi löytyy. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 6. huhtikuuta 2016 kello 22.31 (EEST)<br />
<br />
==Uusi foorumi==<br />
Siirsin [http://foorumi.linux.fi foorumin] vanhasta SMF-järjestelmästä uuteen Discourseen. Ainakin "unohdin salasanani" -linkin kautta pitäisi vanhoilla tunnuksilla päästä sisään. Omasta mielestäni tuo foorumiohjelmisto näyttää selkeästi aikaisempaa paremmalta. Mitä mieltä te olette? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2015 kello 14.36 (EET)<br />
<br />
Hienolta näyttää. Olin kyllä unohtanut koko foorumin olemassa olon jo. :)<br />
[[Käyttäjä:Peisi1|Peisi1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Peisi1|keskustelu]]) 6. marraskuuta 2015 kello 08.07 (EET)<br />
<br />
==Päivityksiä==<br />
Päivitin MediaWikin ja SMF-foorumiohjelmiston sekä kaiken alla hyrräävän käyttöjärjestelmän tuoreimpaan Ubuntun LTS-versioon. Ainakin täältä katsottuna tuntuu toimivan mallikkaasti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 2. joulukuuta 2014 kello 16.03 (EET)<br />
<br />
==Mallineista==<br />
Nuo ruskeat [[mallineet]] ovat kieltämättä rumia ja näyttävät aivan irrallisilta sivuilla. Muokkailen mallineita pikkuhiljaa vähän asiallisemman näköisiksi "''yksinkertainen on kaunista''" -filosofian mukaisesti. Jos joku malline rikkoo sivuja niin kannattaa mainita asiasta. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 1. kesäkuuta 2014 kello 23.11 (EEST)<br />
:Mitkä ruskeat mallineet? Keltaisiahan suurin osa on. --[[Toiminnot:Muokkaukset/213.216.244.213|213.216.244.213]] 2. kesäkuuta 2014 kello 16.32 (EEST)<br />
:: Niinpä. Muokkaajan keskustelusivulla epäiltiin värisokeutta. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 22. elokuuta 2014 kello 13.32 (EEST)<br />
<br />
== Teknisiä ongelmia ==<br />
Wiki on toiminut todella hitaasti tänään aamusta, ongelmaa selvitellään. Tietokantavirhettä ei toivottavasti enää tule. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2014 kello 07.18 (EEST)<br />
:Tänäänkin esiintyi käyttökatkos. Luulisin, että vika on nyt pois päiväjärjestyksestä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 30. huhtikuuta 2014 kello 19.15 (EEST)<br />
<br />
== Danske Bank ==<br />
Sivu [[Danske Bank]] pitäis varmaan lukita muokkauksilta, siellä käy niiden työntekijöitä (tai lapsia, tekstistä päätellen) raapustelamassa asiaankuulumatonta töhnää sivulle. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2013 kello 12.09 (EEST)<br />
<br />
== Luokka suljettujen lisenssien softille? ==<br />
<br />
Mikä olisi sopiva nimi niille? --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 25. lokakuuta 2013 kello 17.56 (EEST)<br />
<br />
== Televisiot, Digitaalisuus ja Linux - ajat muuttuu, pysyykö Wiki perässä? ==<br />
<br />
Aikoinaan oli analooginen TV ja tietokone. Sitten tuli analogisia viritinkortteja, itsellänikin on Hauppagen combo-kortti jossain jolla streemasin videota serveristä verkkoon. Seuraavassa aallossa [[Digiboksit_ja_Linux|digiboxit]] ja [[Linux_ja_digi-tv|digitaalisuus ryömi Linuxiinkin]] (tai [[DVD-elokuva_digiboksiin|elokuvaa tungettiin Linuxilla boxiin]]). Viimeisimmässä laineessa[[Taulutelevisiot| Linux ryömii telkkariin]], muun kulutuselektroniikan ohessa. Kaiken höysteeksi löytyy vielä asiaa sivuavat digitaaliset [[Elokuvapalvelut#Tv-_ja_tallennepalvelut|digi-tv palvelut]]. Wiki on tietysti seurannut aikaansa, mutta itselläni on tullut kutina, että jotain noista sivuista voisi nimetä uudelleen ja/tai sivujen sisältöä tarkastaa onko ne oikeilla sivuilla - noin ylipäätään tarkastella asiaa kokonaisuutena, vaikka mitään ei muuttaisikaan. Ylipäätään asiasta kiinnostuneet voisivat kertoa parannusehdotuksensa täällä ennen härdellimäistä remonttia. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 22.21 (EEST)<br />
: Wikihän yrittää kaikin keinoin seurata aikaansa. Ainahan löytyy tarkastettavaa. Itse ainakin seuraan mm. [[elokuvapalvelut|elokuvapalveluiden]] kehitystä. Ja kulutan niitä. Tällä hetkellä osa sivustoista on aikamoisia listauksia, mikä toimii ja mikä ei. Listaukset ovat siinä hyvät että niistä näkee heti tukeeko jokin jotakin ja toimiiko se vai joutuuko sitä virittelemään. Kehitysehdotuksia asiasta ei vielä ole. Asiaa täytyy miettiä. Kyllähän wiki pysyy perässä jos aktiivisia kirjoittajia löytyy. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.53 (EEST)<br />
<br />
:: Siirsin ainakin turhan ''linux'' sanan sisältävät sivut uusille nimille. Kokonaisuutta pitäisi varmaan ajatella vielä tulisiko sitä järjestellä enemmän. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 21. lokakuuta 2013 kello 12.49 (EEST)<br />
<br />
== Yritys-malline ==<br />
<br />
Sellaista ei ole, mutta sellaisen voisi tehdä. Ei mitään tursuavaa kun ei kilpailla wikin kanssa, mutta muutamat perustiedot. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.47 (EEST)<br />
* nimi<br />
* logo<br />
* liikevaihto?<br />
* kotipaikka kaupunki / maa<br />
* opensource sivusto?<br />
* kotisivu<br />
<br />
: Vähän vastaava sivukin on katso esimerkiksi [[Valve Corporation]], [[Id Software]]n sivusto, joka on Perustietoa, Käsitteet ja Pelit luokassa. Piäisikö nämäkin sivut siirtää myös tähän luokkaan. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.27 (EEST)<br />
<br />
:: Tarkoitin mallinnetta, en luokkaa (class vs template). --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)<br />
::: Oho en huomannut, mutta tuollainenkin luokka oli jo valmiina. Voihan tuosta jonkin mallineenkin tehdä ainakin minun puolesta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.40 (EEST)<br />
<br />
: [[:Malline:Yritys]] on kyhäelmä aiheesta. Koeponnistuksessa parilla sivulla. Jos todetaan toimivaksi, malline pitäisi läiskiä kaikille [[:Luokka:Yritykset]]-sivuille. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 30. syyskuuta 2013 kello 13.21 (EEST)<br />
<br />
== Google ja Googlen pakettivarasto ==<br />
<br />
Muihin vastaaviin sivuihin verrattuna sivu [[Google]] pitäisi siirtää historiansa kanssa sivuksi [[Googlen_pakettivarasto]] ja luoda uusi sivu [[Google]] jossa olisi firma lyhyesti ja sen ''Katso myös'' linkkaukset. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.19 (EEST)<br />
<br />
: Voihan tuon Googlen siirtää yritys sivuksi ja luoda uusi Googlen pakettivarasto sivu. Kuulostaa ihan hyvältä idealta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.23 (EEST)<br />
<br />
:: Tarkoitus oli säilyttää se historia sille kuuluvalle sivulle. Tarkkaavuutta näihin sisennyksiin, menee puurot ja vellit sekaisin. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.35 (EEST)<br />
<br />
== Jakelu-mallinne parannuksia ==<br />
<br />
Dodanoin, voisko siihen lisätä esim ''elinkaaren pituus'' tms kentän josta selviäisi kuinka pitkään tuetusta jakelusta on kyse jos sellaisen päättää asentaa? --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.09 (EEST)<br />
<br />
Ehkä ''toiminnallinen tila'' voisi olla enemminkin ''elinkaaren vaihe'' ja sen arvo voisi olla ''julkaisematon'', ''tuettu'', ''loppu'' (eol) tms. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.52 (EEST)<br />
<br />
== Väärinkäyttösuodatin rikki ==<br />
<br />
Väärinkäyttösuodantinlaajennos vaikuttaisi olevan poissa toiminnasta, mikä selittänee viimeaikaisen spämmiaallon. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pb|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.41 (EEST)<br />
<br />
: '''"Linux.fi:n mainossuodatin on estänyt sivun tallentamisen."''' - mitäs jos heitätte noi ritsat pois täältä ja suljette sen avoimen editoinniin. En jaksa pelleillä ko käkättimen kanssa kun a) ne haittaavat sisällön tuottamista b) ne eivät estä tätä paskan vyörymistä mitä on logista nähtävissä. Tämä wiki vain edesauttaa spämmin leviämistä palkitsemalla spämmääjiä kun roska roikkuu verkossa päivästä toiseen. Märkä uni, että sotkujen siivoajia riittäisi vastaamaan joka töherrykseen. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 15.34 (EEST)<br />
<br />
== Jolla ==<br />
<br />
Ehkä hieman omituista, että Jolla mobile on suhteellisen suomalaista alkuperää ja linux.fi:ssä ei ole siitä minkäänlaista mainintaa, saati sitten seikkaperäisempää sepustusta. Pitäisikö asialle tehdä jotain? Meegon tarina voisi olla myös paremmin esitettynä, itse [[meego]] sivu ja linux-puhelimet sivu sisältää asioita joiden sijaintia voisi siirrellä ja ''pääartikkeli''maisesti linkitellä. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.04 (EEST)<br />
<br />
: Ehkäpä joutuu siitä että kukaan ei ole sitä vielä tehnyt. Sinä voisit olla ensimmäinen?? ;) --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 17.35 (EEST)<br />
<br />
:: Mutta kun haluaisin itse enemminkin kuluttaa sitä tekstiä. :) Luulen, että sen veistämiseen löytyy parempia kavereita. Noin niinkuin yhteisönä, tämä aihe ei ole kiva-olla-olemassa vaan vähän niinkuin pitäis olla jos suomalaiset ripustaa tämäntyyppisen linux-tietopankin nettiiin Suomessa. Vähän sama kun Lapista ei löytyis mitään kirjoitettua materiaalia Joulupukista. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)<br />
<br />
: Sailfish-käyttöjärjestelmästä nyt ainakin voisi olla jotain, kunhan se nyt ensin julkaistaan. [[Käyttäjä:Oselotti|Oselotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 14.02 (EEST)<br />
<br />
== Lähdekoodiasennus ja Jakelukohtaista ==<br />
<br />
Nykyinen trendi on asentaa jokin pitkälle viimeistelty ja suosittu jakelu joka käyttää jotain pakettijärjestelmää ohjelmavalikoiman hallintaan. Jakeluiden ohjelmavalikoimat ovat kasvaneet vuosien mittaan ja lähdekoodista asentaminen on yhä harvinaisempaa. Wikin sivuista valtaosa käsittelee yksittäistä ohjelmaa ja usein myös lähdekoodista asentamista. Prosentuaalisesti lähdekoodin asennusohje vaiheineen vie sivusta paljon tilaa ja toisaalta ajan myötä käsin asentamisen merkitys vähenee. Tilan viemisen ohella lähdekoodiohjeet vievät myös huomiota muulta sisällöltä. Toisaalta, harvassa sivussa mainitaan tietoja joita nykyään lukija etsii ja tarvitsee: tarkka paketin tai pakettien nimet omalle jakelulleen. Ylläoleva huomioiden, lähdekoodi-asennusohjeissa on paljon hyödyllisiä, aikaasäästäviä ja yksityiskohtaisia ohjeita jos niitä todella tarvitsee.<br />
<br />
Koska Wikin on tarkoitus palvella lukijaansa ja vastata aikaansa, ehdotan seuraavaa:<br />
* Asennusohjeet lähdekoodeista siirretään omaan, ohjelmaa käsittelevän sivun alasivuksi.<br />
* Alasivun nimi on linux.fi/wiki/Xbmc/Asennus_X jossa X on? Ehdotuksia? Skandiongelma?<br />
* Alasivuun viitataan kappaleessa ''Katso myös''.<br />
* Joka ohjelman sivulle lisätään loppuun toisen tason kappale otsikolla ''Jakelukohtaista''<br />
* Jakelukohtaista kappaleen alle jakelukohtaiset ohjeet kolmannen tason otsikolla joka on jakelun nimi.<br />
* Jakelukohtaisessa kappaleessa mainitaan vähintään:<br />
** paketin tai pakettien tarkka nimi boldattuna.<br />
** viittaus paketinhallintajärjestelmän sivuun.<br />
** viittaus pakettivarastoon jos se poikkeaa oletuksista.<br />
* Käytäntö ohjeistetaan Wikin muokkausohjeissa.<br />
<br />
Muutoksen yhteydessä kannattaisi ehkä muokata ohjelman infoboxia ja mahdollisesti hyödyntää muita mallinteita? [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.14 (EEST)<br />
<br />
:* Sivuistahan on yritetty tehdä jakeluriippumattomia. Ainakin mitä minä olen törmännyt joihinkin lähdekoodeista asennettaviin ohjelmiin niin silloin kun olen esimerkikisi ohjeen raapustanut tänne. Ei ole ollut muita vaihtoehtoja ko. ohjelman asentamiseen (ei löydy mistään pakettivarastosta), mutta jos haluat näin menetellä niin siitä vaan.<br />
:* Yleensä ohjelman tarkka nimi sanotaan ohjeen alussa tai '''Asenna''' kohdassa siellä voi olla tietoa myös jakelukohtaisesta nimestä. Jos pakettia ei löydy omalle jakelulle niin lähdekoodeistahan se on asennettava.<br />
:* Alasivuissa on myös yksi ongelma. Olen huomannut että jotkin käyttäjät eivät viittaa ohjelmiin '''Katso myös''' kohdassa. Ja näin koko alasivujen hyöty hukkuu massaan. Kun niitä ei tavallaan löydä. (samoin joiltakin unohtuu luokkien käyttö).<br />
:* Jakelukohtaista. -> Sivuistahan on yritetty ja tehdään mahdollisimman jakeluriippumattomia. Eli en näe ainakaan tässä järkeä.<br />
:--[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.32 (EEST)<br />
::Minusta Tujulla on siinä hyvä pointti, että asennusohjeiden määrä sivuilla on vähän häiritsevä ja vie huomiota hyödyllisiltä asioilta. Minusta kuitenkin tuo /-viivalla erotettu alasivu tuntuu kömpelöltä ratkaisulta ja esitän että asennusohjeet laitettaisiin oman otsikkonsa alle ja oletusarvoisesti piiloon [https://www.mediawiki.org/wiki/Extension:CollapsableText CollapsableText]-laajennuksen avulla. Näin asennusohjeet olisivat pois häiritsemästä, mutta nopeasti ja näppärästi saatavissa. Näitä varten voitaisiin tehdä asennusohjeet-malline, joka vakiinnuttaisi tuon asian ulkoasun. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 17. toukokuuta 2013 kello 23.42 (EEST)<br />
<br />
:::Ajatus lähti sisällön yhtenäistämisestä ja käytettävyydestä: Nykyisellään focus on harvemmin tarvittavassa tiedossa joka vie toisilla sivuilla paraatipaikan ja toisaalta yhtenäisen käytännön puute ei kannusta eikä painota puuttuvien, oleellisten tietojen lisämistä (pakettien nimet eri jakeluille), esitetty ratkaisuvaihtoehto oli vain ensimmäinen mieleen tullut. Painottaisin vielä, että ehdotuksessani oli kaksi osaa: Tilaa vievän lähdekoodiasennusohjeen muutos ja Jakelukohtaista kappaleen lisääminen. Nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin sivuavat toisiaan.<br />
<br />
:::Ehdotettu CollapsableText voisi ajaa asian. Pistää mietityttämään sivulla mainittu varoitus ''live sivuilla'' käytöstä. Linux on perinteisesti ollut ratkaisu joka toimii vanhemmilla laiteistolla ja toisaalta mm selaimien kirjo ja selainspecifisten ominaisuuksien tuki ollut vähäistä. Eli miten tuo sitten toimisi esim Lynxin tai keveiden työpöytien+selaimien käyttäjille? Perustuuko se Java/Ecma-Scriptiin? Kyse on laajennoksesta, mikä elinkaariennuste sen saatavuudelle on tuleviin päivityksiin? Ehdottamani alasivu olisi staattista tekniikkaa eikä sen suhteen ilmeisesti ole riskiä toimivuudesta. Asia tulisi varmistaa jos käytäntö otetaan käyttöön valtaosalla ohjelma-sivuja.<br />
<br />
:::Lähdekoodiohjeiden osalta näkisin asian myös parannuksena. Kun niillä on oma paikkansa, kynnys isompienkin ja tilaa vievien listauksien ja tulosteiden käyttöön laskisi ja siten niiden informaation määrä ja käyttöarvo kasvaisi. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 12.17 (EEST)<br />
<br />
:::Voisiko tota CollapsableText laajennusta kokeilla jossakin hiekkalaatikkosivulla tai ulkosella saitilla? Miten se vaikuttaisi esim tulostukseen? Todennäköisesti se on vähäistä eikä sille kannata panna paljon painoarvoa, mutta ehkä lähdekoodiasennus voisi olla sellainen jossa sitä joskus käytetään. Matkapuhelimet ja tabletit kannattaisi myöskin testata samalla. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 13.11 (EEST)<br />
<br />
::::Tarkemmin katsottuna tuo laajennus näkyy olevan rikki, eikä se toimi nykyisellä MediaWikillä. Mutta vastaavan saa tehtyä jo valmiina mukana tulevalla jQuery-palikalla, laitoin sen [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneeseen]] kokeiluun. Lopputulos näyttää tavallisella selaimella ihan asialliselta, eikä [https://dl.dropboxusercontent.com/u/221630/lynx-collapsible.png lynxilläkään] hullummalta. Jakelukohtaista-osan tekeminen on varmaan ihan paikallaan myös. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 23.07 (EEST)<br />
<br />
:::Voihan tuota laajennosta kokeilla. Mutta itse olen aina ihmetellyt miksi useilla saiteilla asennusohjeet ovat piilotettu CollapsableTextillä tosi typerästi. Itse en pidä siitä yhtään. Miksi tekstiä pitäsi sivuilla piilottaa. Tuosta focuksesta. Jos sivun luoja EI VAAN halua (pysty, jaksa tai huvita) kirjoitaa ohjelmasta oikein minkäänlaista tekstiä. Esimerkiksi ohjelman sivun focus näyttää olevan joillakin käyttäjillä se että sieltä on vain käytännössä linkki ohjelman kotisivulle (lukekaa sieltä). Ei sivut ovat tosi tylsiä. (pelkkä listauskin olisi parempi.) Ei siinä paljon focukset ja käytettävyydet paljon siten paina. Jos sivuilla ei ole paljon mitään. Niin pelkkä asennusohjekin on herkkua. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 11.43 (EEST)<br />
<br />
::::Kyllä tässäkin on pointtinsa. Jos sivu on aluillaan eikä ne sorsa-ohjeet ole pitkät niin voihan se toimia alkuvaiheessa tuomaan lihaa luiden päälle. Toisaalta se saattaa vaikuttaa käänteisesti, että sivu näyttää jo suhteellisen täyteläiseltä eikä kutkuta potentiaalisia kirjoittajia vaikka asiasta jotain tietäisivätkin. Alkuperäinen dilemma, että ajat muuttuu ja lähdekoodiohjeita ei juurikaan tarvita vain korostuu jos sivu on aluillaan ja 99,78% prosenttia sisällöstä on mitä ei etsitä eikä lueta.<br />
<br />
::::Jos juuri aloitettu sivu tuntuu tyhjältä, ehdotettu käytäntö tuo jatkossa joka sivulle uuden kappaleen ja sen alakappaleet monelle jakelulle. Sen sijaan, että tyhjyyttä täytetään tekstimassalla jota 99% ei lue, kirjoittaja voisi jatkossa laittaa ohjelmasta vaikka kuvakaappauksen joka piristää sivua jo kummasti. <br />
<br />
::::Valtaosa nykyisestä yhteisöstä lukee alkuperäisiä sivuja vaivatta, mutta silti itsekkin etsin suomenkielisestä wikistä usein ideoita ohjelmiksi johonkin tarkoitukseen (kuten taloushallinto-ohjelmiin viimeeksi). Siten pelkkä sivun olemassaolo linkkeineen ja pakettien nimineen on jo paljon ja säästää aikaa. Jos tätä hyödyllisyyden tunnetta ei saavuteta, linux.fi ei ole se ensimmäinen paikka etsiä tietoa.<br />
<br />
::::Noin ylipäätään suhtaudun sivuihin pragmaattisesti:<br />
::::* Sivut eivät ole minun henkilökohtaisia. Niitä voi ja pitää muidenkin muokata. Sama pätee muihin sivuihin.<br />
::::* Jos sisällöstä ollaan eri mieltä, kädenvääntö käydään sen argumenteilla, ei sillä kuka sen on aloittanut tai viimeeksi muokannut.<br />
::::* Wiki liikkuu eteenpäin pienillä incrementaalisilla muutoksilla eikä sisällön tavoitteet (rakenne, halutut sivut, jne) riipu siitä mitä yksittäinen osallistuja jättää systemaattisesti tekemättä, missä vaiheessa toteutusta ollaan tai miten kaukana tavoite on. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 13.55 (EEST)<br />
<br />
Noin sivuhuomiona: Kokisin, että jakelut ovat nykyään jo niin pitkälle kehittyneitä, että lähdekoodiasennusohjeiden sijaan yhteisön jäseniä kannustettaisiin paketoimaan kyseinen ohjelma käyttämäänsä jakeluun suoraan. Käsinasennusohjeiden tekeminen on vähän kuin pätsääminen jakelutasolla - sen sijaan, että asiantuntevat työtunnit tehtäisiin upstreamissa josta ne ovat helposti hyödynnettävissä isoihin massoihin.<br />
* Käyttäjäkunta laajenee paljon enemmän helpottamalla asennuksia (jakelu siirtyy taviksia kohti, toteutettavissa), kuin opettamalla loppukäyttäjät kääntelemään sorsia (tavikset siirtyy jakelua kohti, hankalaa).<br />
* Työmäärässä ei ole juurikaan eroa.<br />
* Käännösohjeet pysyvät väkisin ajantasalla kun jakelu joko kääntää tai hylkää ne. Wikissä vastaavaa pilkuntarkkaa ja toistuvaa mekanismia ei ole. Seurauksena sisältö vanhenee nopeasti kun sen ajantasaisuutta on hankala tarkistaa. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)<br />
<br />
== Palvelimen päivitys ==<br />
Linux.fi muuttaa uudelle palvelimelle tänä viikonloppuna. Muutoksen myötä wikin käyttäjiä pystytään palvelemaan monipuolisemmin ja joustavemmin. Jee! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)<br />
:Tämä on nyt tehty ja tuntuu toimivan. Ilmoitelkaa jos huomaatte että jokin on rikki. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2013 kello 00.29 (EEST)<br />
::Yksi tunnettu vika on, nimittäin pienoiskuvat eivät kaikkialla näy (esimerkkinä [[KDE tutuksi]]). Tätä koitetaan selvittää mahdollisimman pian. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 14.49 (EEST)<br />
:::No niin, selvisihän se lopulta. Mainittakoon että <tt>$wgTmpDirectory</tt>-muuttuja MediaWikin asetuksissa osotti vanhastaa johonkin epäsopivaan paikkaan. Alkoi toimia kun poistin sen määrityksen kokonaan, oletusasetukset periytyvät jostain muualta. Nyt tietääkseni kaikki on kunnossa. Ilmoitelkaa jos keksitte jotain muita ongelmia. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 11. toukokuuta 2013 kello 16.21 (EEST)<br />
<br />
== Ongelmia kirjautumisessa ==<br />
Näyttää siltä että kirjautuminen ei toimi ainakaan kaikilla käyttäjillä. Vikaa selvitellään.... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 00.32 (EET)<br />
:Korjattu. Vika johtui epäonnistuneesta päivityksestä uudempaan Mediawikiin, jonka jälkeen jouduin palauttamaan vanhan version ja tietokanta meni vähän solmuun. Nyt pitäisi kuitenkin toimia. Kiitokset Otolle vian ilmoittamisesta, oli jäänyt itseltä huomaamatta kun sitä on kuitenkin aina automaattisesti kirjautuneena sisään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 23.22 (EET)<br />
<br />
==Viimeaikaiset spämmimuokkaukset==<br />
Tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/8|uuden väärinkäyttösuodattimen]], jonka pitäisi estää viimeaikaisen tyyppiset spämmimuokkaukset (ja vain ne). Suodatin on kierrettävissä lisäämällä muokkausyhteenvetoon sana "suodatin". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. huhtikuuta 2012 kello 22.43 (EEST)<br />
:Tuo ei ollutkaan tarpeeksi tehokas, joten tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/9|uuden]] (hieman eri lähestymistavalla) ja poistin ylläolevan käytöstä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 01.34 (EEST)<br />
::Edelleen tein suodattimen, joka estää viimeaikaiseen bottikaavaan (iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + 2-4 numeroa) pohjautuvien käyttäjätunnusten luonnin. Onko tuon päälläolo OK? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 21.22 (EEST)<br />
<br />
==Spämmibottitunnusten luonnin esto==<br />
Spämmibotin luomia uusia käyttäjätunnuksia näyttää tulevan aika iso määrä per päivä. Yksi tapa päästä niistä eroon olisi [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:TitleBlacklist TitleBlacklist]-laajennoksen (ei riippuvaisuuksia, merkitty vakaaksi) asentaminen, jolla voi estää tiettyyn säännölliseen lausekkeeseen sopivien käyttäjätunnusten tai sivunnimien luonnin. <br />
<br />
Etunimi+Sukunimi+2-4 numeroa -tyyppisten käyttäjätunnusten esto onnistuisi TitleBlacklist-laajennoksen kanssa esimerkiksi lisäämällä rivin<br />
User:<nowiki>[A-Z][a-z]{2,15}[A-Z].{2,15}[0-9]{2,4}</nowiki> <casesensitive><br />
järjestelmäviestiin [[Järjestelmäviesti:Titleblacklist|Titleblacklist]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. joulukuuta 2011 kello 21.05 (EET)<br />
:Päädyin asentamaan reCaptchan Wikipediasta tutuilla asetuksilla, eli rekisteröinti tai rekisteröimättömänä muokkaus vaatii captcha-tunnistuksen läpäisyä. Katsotaan miten toimii. Regexp-suodatushan ratkaisisi tämän nykyisin vaivaavan botin, mutta sitten sitä joutuisi taas hienosäätämään seuraavaa varten, toivotaan että tämä ratkaisu pelaisi pitempään. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. joulukuuta 2011 kello 12.03 (EET)<br />
<br />
<br />
==Linkitys kielletty uusilta käyttäjiltä==<br />
Viimeaikaisten spämmien takia loin [http://linux.fi/wiki/Toiminnot:V%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%B6suodatin/6 uuden väärinkäyttösuodattimen ehdon] joka estää uusia käyttäjiä lisäilemästä linkkejä. Katsotaan miten toimii ja otetaan vaikka pois päältä jos tuo aalto päättyisi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. marraskuuta 2011 kello 13.06 (EET)<br />
<br />
:Lisäsin tuohon sellaisen ominaisuuden, että linkin lisäys onnistuu uusiltakin käyttäjiltä, jos muokkausyhteenvetoon kirjoittaa sanan "suodatin". Tämän pitäisi estää spämmibottien muokkaukset, mutta sallia muiden tekemät. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. marraskuuta 2011 kello 17.13 (EET)<br />
<br />
::Hyvä juttu. Tein vielä toisen suodattimen, joka estää uusilta käyttäjiltä sivujen luonnin kokonaan. Tarkkaillaanpa liikennettä ja otetaan pois jos mahdollista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. marraskuuta 2011 kello 19.54 (EET)<br />
<br />
== Foorumi päivitetty==<br />
[http://linux.fi/foorumi Keskustelualue] päivitettiin SMF:n uuteen versioon. Ilmoitelkaa, jos foorumi ei toimi normaalisti. Jos saat virheen "Template parse error", kokeile poistaa evästeet. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. syyskuuta 2011 kello 08.28 (EEST)<br />
<br />
== Kuvien kanssa ongelmia ==<br />
Jotkut kuvat/pienoiskuvat eivät näkyneet, sillä kuvien [[chmod|tiedosto-oikeudet]] olivat väärin palvelimella. Nyt kaikkien pitäisi toimia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. elokuuta 2011 kello 08.53 (EEST)<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
Päivitin wikin versioon 1.17. Samalla tuli käyttöön uusi ulkoasu. Ilmoitelkaa jos jotain hajosi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. elokuuta 2011 kello 21.35 (EEST)<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
Mediawiki päivitetty versioon 1.16.4. Ilmoitelkaa jos on ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 18. huhtikuuta 2011 kello 18.13 (EEST)<br />
<br />
== Mallineiden luokitus ==<br />
Kaikki mallineet tulisi luokitella luokkaan [[:Luokka:Mallineet|mallineet]]. Näin niiden löytäminen helpottuisi huomattavasti. --[[Käyttäjä:Kalakeitto Kilju|Kalakeitto Kilju]] 10. huhtikuuta 2010 kello 18.41 (UTC)<br />
<br />
== Palvelin ==<br />
Mahdollisesti off-topicia, mutta millä tavalla tarkemmin ottaen on Linux.fi:n tekninen puoli toteutettu? Minun käsityksen mukaan web-hotelli olisi aikalailla käytäntö jos tällaista halutaan, mutta ilmeisesti teillä on joku oma palvelinkone siellä? -Cerre10. huhtikuuta 2010 kello 19.40 (UTC)<br />
<br />
Ja ja. Hyvän tavan mukainen <nowiki>--~~~~~</nowiki>-merkintä ei tunnu toimivan, ainakaan minulla.<br />
:Palvelinpuoli on hyvällä mallilla. Tehokkaan palvelimen ja riittävästi kaistaa tarjoavat sivulla [[Linux.fi:Tietoja]] mainitut tahot. Samalla palvelimella on Linux.fin lisäksi myös muutamia muita sivustoja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. huhtikuuta 2010 kello 04.28 (UTC)<br />
::Juuripa näin, uusi palvelinkonekin tuli varsin hiljattain käyttöön. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. huhtikuuta 2010 kello 12.18 (UTC)<br />
:::Siis tarkoitan että voiko palvelinkoneesta antaa ulos tarkempia speksejä? Mihin on kytketty verkkoon, ja ilmeisesti nimenomaan runkoverkkoon? Tuskin kotiin saa niin järeän liittymän kun toimivan wikin pitäminen vaatii. Jopa 10/10-kuitu lienee tarkoitukseen aika laiha.<br />
:::Juttu on siis siinä että minäkin saan kotiini vanhan palvelinkoneen kuluvan kuukauden aikana, ja haluan vähän vertailla asioita. Aion käyttää sitä Debian- ja Opensuse-seedboxina sekä reitittimenä. Jos oikein innostun niin lähden keräämään vanhoja (kannettavia) tietokoneita, ja laitan ne työskentelemään BOINC-projektin hyväksi. Sonera hyväksyy viisi konetta yhden liittymän taakse, mutta tämä lienee ohitettavissa omalla aliverkolla. --Cerre 12. huhtikuuta 2010 kello 16.34 (UTC)<br />
::::Kaistaa on käytössä tarpeeksi, en edes tiedä yksityiskohtia. Sinänsä Linux.fi ei paljoa aiheuta liikennettä kun suurin osa sisällöstä on tekstiä. Viime kuukausina kaistaa on kulunut n. 10-11gt, kun eri kävijöitä on ollut n. 30 000 ja sivulatauksia n. 500 000. Vääntöä tarjoaa kasa Xeon-ytimiä ja muistia on gigatavukaupalla. Käyttiksenä on [[CentOS]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 12. huhtikuuta 2010 kello 16.42 (UTC)<br />
<br />
Harmittaa että jotkut artikkeleista ovat vanhentuneita. Esim Sub.fi ja Jimtv.fi sivustoilta ei voi katsella enää ohjelmia suoraan vaan Jimtv.fi ohjelmat löytyvät nykyään Ruutu.fi sivustolta ja sub.fi sivuston ohjelmat MTV Katsomosta --[[Käyttäjä:Pyscowicz|Pyscowicz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pyscowicz|keskustelu]]) 22. marraskuuta 2014 kello 10.36 (EET)</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Ubuntu&diff=48284Keskustelu:Ubuntu2018-11-27T20:54:44Z<p>Oselotti: </p>
<hr />
<div>== Työpöytäjakelun asema ==<br />
Pitäisikö artikkelin johdantoa muuttaa nyt, kun Ubuntu ei enää tähtää ensisijassa työpöydille tai kuluttajalaitteisiin? Oma käsitykseni on, että nyt painotetaan palvelin- ja etenkin IOT-käyttöä.<br />
<br />
: Niinhän se on, toki voi muuttaa. Ainakin konteissa Ubuntu on aika suosittu nykyään Alpinen ja Debianin ohella. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 27. marraskuuta 2018 kello 22.54 (EET)<br />
<br />
==Ubuntun rinnakkaisjakelut==<br />
Ubuntun rinnakkaisjakelut löytyvät jo [[Malline:Ubuntu|Ubuntu-mallineesta]]. Ei ole järkevää luetella moneen kertaan samalla sivuja niitä. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 19. helmikuuta 2016 kello 15.43 (EET)<br />
<br />
==Julkaisuhistoria==<br />
Näitä julkaisuhistoria-alaotsikoita näkyy monissakin artikkeleissa, mutta mahtavatko ne olla todella tarpeellisia? Omasta puolestani jakeluartikkeleista voisi koko julkaisuhistorian jättää pois. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 3. toukokuuta 2008 kello 12.32 (EEST)<br />
:Eipä noista nyt kauheasti hyötyä ole, mutta ei toisaalta kyllä haittaakaan. Mielestäni OK niin kauan, kuin joku niitä jaksaa ylläpitää. Toisaalta jos ei, niin sitten voisi harkita poistoa. Kannattaisi kai pyrkiä siihen, ettei julkaisuhistoriajuttuja käsiteltäisi juoksevassa tekstissä, vaan ainoastaan listassa/taulukossa. Tämä on omiaan alentamaan satunnaisen IP:n kynnystä päivittää listaa, kun ei tarvitse muotoilla uusiksi montaa lausetta pelkän uuden versionumeron takia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 13.38 (EEST)<br />
<br />
== EasyUbuntu ja Automatix ==<br />
Tulisiko EasyUbuntun ja Automatixin maininnat poistaa, koska niiden käyttämisellä ovat aloittelijat lähinnä vain saaneet jakelunsa rikottua. Sisällöltään kyseiset "avut" eivät ole enää myöskään ajantasalla, sillä javat ja flash:t sisältyvät jo Ubuntujen mukana tuleviin *buntu-restricted-extras -paketteihin, jotka saa suoraan pakettipuusta ladattua.<br />
<br />
Ehdottaisinkin siis, että mainitsisimme ubuntuun suoraan lisättyjä meta-paketteja kolmannen osapuolen "purkkien" sijaan ja maksimissaan ehdottaisimme käytettäväksi MediBuntun tarjoamia lisäkirjastoja?<br />
[[Käyttäjä:Ighea|Ighea]] 23. lokakuuta 2007 kello 16.46 (EEST)<br />
:Samaa mieltä, Automatixin ja EasyUbuntun voi ehkä mainita mutta niitä ei kannata suositella käytettäväksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. lokakuuta 2007 kello 17.30 (EEST)<br />
<br />
== Nimi ==<br />
Kyllähän se ihan virallisestikin on nimeltään pelkästään Ubuntu. Kotisivun osoite on [[http://www.ubuntulinux.org/ http://www.ubuntulinux.org/]] vain siksi, että [http://www.ubuntu.org/ http://www.ubuntu.org/] on jo varattu. Myös muuten loogisempi näin, siksi siirto. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 17:51:34 (EEST)<br />
<br />
<br />
== Ubuntu 8.04 versio ==<br />
Tullo teksitissä lukeee etttä vimeisin versio olisi 7.10, mutta siitä onjo julkaistu uusiversio.--[[Käyttäjä:LINUX 112|LINUX 112]] 18. huhtikuuta 2008 kello 23.27 (EEST)<br />
<br />
== Artikkelista ==<br />
"Hyvänä puolena tässä on, että vaarallinen tavallisten ohjelmien ajaminen pääkäyttäjän oikeuksilla vaikeutuu". Ei se sen vaikeampaa ole ajaa sudolla kuin ilmankaan sudoa. --[[Käyttäjä:91.154.60.220|91.154.60.220]] 19. huhtikuuta 2008 kello 18.03 (EEST)<br />
<br />
== tuotantoversion ja testiversion erot ==<br />
<br />
Pitäisikö artikkelissa olla maininta tuotantoversion eli LTS:än ja testiversion mikä juuri tuli. Että mitä eroa niillä on?<br />
Eli 10.10 on puolivuosittaisjulkaisu ja LTS: tuki on 3 vuotta.</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Portaali:Toimisto&diff=48265Portaali:Toimisto2018-11-21T15:13:29Z<p>Oselotti: Käyttäjän 213.216.240.135 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lahtis tekemään versioon.</p>
<hr />
<div>'''Toimisto-ohjelmiin''' luokitellaan [[tekstinkäsittely]]-, [[taulukkolaskenta]]-, esitysgrafiikka-, kalenteri, piirto- ja ryhmätyöohjelmia käsitteleviä sivuja.<br />
<br />
==Toimisto-ohjelmistopaketteja==<br />
Toimisto-ohjelmapaketteihin kuuluvat mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka. <br />
===Apache OpenOffice===<br />
Pääartikkeli: [[Apache OpenOffice]]<br />
<br />
Apache OpenOffice (AOO) on OpenOffice.org-ohjelman pohjalta kehitetty toimisto-ohjelmisto.<br />
<br />
===OpenOffice.org===<br />
Pääartikkeli: [[OpenOffice.org]]. Katso myös [[Matemaattisen kuvaajan tekeminen Openofficella]].<br />
[[Kuva:1-calc-matemaattinen kuvaaja-muuttujien lisäys.png|250px|right|thumb|Taulukkolaskentaa OpenOffice.org toimisto-ohjelmapaketilla.]]<br />
OpenOffice.org on tunnetuin [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] toimisto-ohjelmisto. <br />
OpenOffice.orgin käyttöliittymä on suomennettu. Se sisältää paketit tekstinkäsittelyyn, tietokantoihin, taulukkolaskentaan, vektorigrafiikkaan ja esitysgrafiikkaan sekä matemaattisiin kaavioihin. Suomenkielinen oikoluku myös saadaan toimintaan lisäosalla.<br />
<br />
===OOo4Kids===<br />
Pääartikkeli: [[OOo4Kids]]<br />
<br />
OOo4Kids on 7...12 -vuotiaille yksinkertaistettu [[OpenOffice.org]] -lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto.<br />
<br />
===KOffice===<br />
Pääartikkeli: [[KOffice]]<br />
[[Kuva:Kword.png|250px|right|thumb|Tekstinkäsittelyä KOffice toimistopaketilla.]]<br />
KOffice on avoin ja kevyt toimistopaketti KDE-työpöydälle.<br />
<br />
===Calligra Suite===<br />
Pääartikkeli: [[Calligra Suite]]<br />
<br />
Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti, jonka juuret ovat KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa. <br />
<br />
===GNOME Office===<br />
Pääartikkeli: [[GNOME Office]]<br />
<br />
GNOME Office on nimitys kokoelmalle [[GNOME]]-työpöytäympäristöön sopivia toimisto-ohjelmistoja, joihin kuuluvat mm. tekstinkäsittely, [[tietokanta|tietokannat]] sekä taulukkolaskenta.<br />
<br />
===Lotus Symphony===<br />
Pääartikkeli: [[Lotus Symphony]]<br />
<br />
Lotus Symphony on [[IBM]]:n ilmainen toimistopaketti, joka perustuu [[OpenOffice.org]]iin<br />
<br />
===LibreOffice===<br />
Pääartikkeli: [[LibreOffice]]<br />
[[Kuva:LibreOffice-Writer.png|250px|right|thumb|Tekstinkäsittelyä LibreOffice toimistopaketilla.]]<br />
LibreOffice on toimisto-ohjelmisto, joka on haarauma suositusta OpenOfficesta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[Document Foundation]] -säätiö.<br />
<br />
==Tekstinkäsittelyä==<br />
===Abiword===<br />
Pääartikkeli: [[Abiword]]<br />
[[Kuva:Abiword-tekstinasettelua.png|250px|right|thumb|Tekstin asettelua Abiword ohjelmalla]]<br />
Abiword on GNOME Officeen kuuluva kevyt ja nopea tekstinkäsittelyohjelma.<br />
<br />
=== FocusWriter ===<br />
Pääartikkeli: [[FocusWriter]]<br />
<br />
FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun tietokoneella näkyvän häiritsemättä.<br />
<br />
==Kalenteri ja ajanhallinta==<br />
===Evolution===<br />
Pääartikkeli: [[Evolution]]<br />
<br />
Evolution on sähköposti- ja työryhmäohjelmisto, joka muistuttaa käyttöliittymältään ja toiminnoiltaan Microsoftin Outlookia. <br />
Sähköpostitoimintojen lisäksi Evolutionista löytyy mm. kalenteri ja tehtävien hallinta.<br />
<br />
===Sunbird===<br />
Pääartikkeli: [[Sunbird]]<br />
[[Kuva:Sunbird-kaappaus.png|250px|right|thumb|Ajanhallintaa Sunbird ohjelmalla]]<br />
Sunbird on [[Mozilla]]n kalenteriohjelma. Se tarjoaa perinteiset kalenteritoiminnot sekä tuen Internetin kautta käytettäville etäkalentereille.<br />
<br />
==Käyntikorttiohjelmistoja== <br />
===Glabels===<br />
Pääartikkeli: [[Glabels]]<br />
[[Kuva:GLabels.png|250px|right|thumb|Käyntikorttien suunnittelua Glabelsilla.]]<br />
gLabels on nopea ja pieni käyntikortti- ja cd-tarraohjelma.<br />
<br />
==Julkaisu ja taitto-ohjelmat==<br />
Pääartikkeli: [[Julkaisuohjelmat|Julkaisu ja taitto-ohjelmat]]<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
[[:Luokka:Toimisto-ohjelmat|Toimisto-ohjelmat]] luokka.<br />
<br />
[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]<br />
[[Luokka:Portaalit]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=48256Linux.fi:Kahvihuone2018-11-13T13:28:17Z<p>Oselotti: /* Vastustaako joku palvelinpuolen artikkeleiden kasvonkohotusta? */</p>
<hr />
<div>'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin [esille. <br />
<br />
Allaolevat linkit johtavat keskusteluarkistoihin.<br />
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto|Arkisto 1]]<br />
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto2|Arkisto 2]]<br />
<br />
== Vastustaako joku palvelinpuolen artikkeleiden kasvonkohotusta? ==<br />
Huomasin, että tässä wikissä palvelimia koskeva tieto on hajallaan ja osin vanhentunutta.<br />
<br />
Vastustaako joku, jos muokkaan https://www.linux.fi/wiki/Palvelin -sivun ympärille etäpalvelinten hallintaa koskevan kokonaisuuden? Käyn läpi tyypillisiä palvelinpuolen sovelluksia, ajantasaistan niiden ohjeita.<br />
Päivitin yhden artikkelin esimerkiksi: https://www.linux.fi/wiki/Apache_httpd<br />
Artikkelissa on tehty seuraavat valinnat:<br />
* käsitellään lähinnä Red Hat- ja Debian-pohjaisten palvelinten asetuksia. Muut jakelut jäävät paitsioon.<br />
* prosessit hallitaan käyttäen systemd:tä - muihin tapoihin ei selkeyden vuoksi viitata.<br />
* keskitytään ennen muuta siihen, mistä ohjelma löytyy järjestelmässä asentamisen jälkeen. Konfiguraatiovinkkejä on vähemmän.<br />
* Pidetään mukana vanha, vähän outokin tauhka, kuten sähköisellä kortilla kirjautumisen mahdollistaminen. Monikohan tuota nykyään tekee?<br />
<br />
Kritiikkiä, huomioita tms näitä valintoja kohtaan?<br />
<br />
Siis: Kyllä palvelimen pystyttämiseen ja konfiguroimiseen tarvittava informaatio wikissä on, mutta se pitäisi koota paremmin yhteen. Nyt wikin näkökulma on voittopuolisesti omamme; Linuxia työpöytäjakeluna käyttävien ihmisten tietolähde. Haluaisin luoda Wikiin tulokulman, miten Windows- tai Mac-koneelta etänä kirjautuva voi järjestelmää käyttää. Eli lähinnä komentoriviltä käsin tapahtuvaa järjestelmän hallintaa. Se ehkä madaltaisi kynnystä tutustua järjestelmään muutenkin :)<br />
--[[Käyttäjä:Heikkiket|Heikkiket]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikkiket|keskustelu]]) 13. marraskuuta 2018 kello 12.04 (EET)<br />
<br />
: Kyllä, ehdottomasti ainakin minun puolestani voi tehdä. Mielestäni wikin tarkoitus ei ole tosiaan kilpailla manuaalisivujen kanssa, vaan nimenomaan sisältää isompia hyödyllisiä kokonaisuuksia. Debian ja Red Hat on hyviä jakeluita tuon aiheen käsittelyyn, koska ne on suosituimmat palvelinjakelut. Samasta syystä muiden init järjestelmien, kuin systemd:n käsittelyn voi jättää pois.<br />
: Pääasia on, ettei poista mitään tärkeää, koska joku voi tarvita juuri sitä tietoa. Toki olemassa olevia artikkeleita voi refaktoroida aina. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 13. marraskuuta 2018 kello 15.27 (EET)<br />
<br />
== Onko tietoa muuan vuokrayhtiöstä joka mainostaa työpaikkojaan täällä jatkuvasti? ==<br />
Onko kukaan tiettävästi saanut sitä kautta legittiä työtä? Aloin vain miettimään kun ne ilmeisesti bannattiin wikin puolelta.<br />
:Bannasin sne kun työpaikkailmoituksia varten oikea paikka on foorumi ja pelkäsin, että joku sieltä alkaa pommittaa wikiä urakalla niillä ilmoituksilla. Ei ole kokemusta kyseisestä firmasta, paikkoja näkyy olevan paljon auki, mutta henkilöstövuokrauksestahan siinä taitaa olla kysymys. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 6. marraskuuta 2017 kello 14.30 (EET)<br />
<br />
== Palvelimem kello on väärässä ajassa ==<br />
Sen huomaa Tuoreet muokkaukset-sivulla.<br />
:Palvelimen kello näyttäisi olevan kyllä oikein, mutta oma aikavyöhykeasetuksesi saattaa olla pielessä, kannattaa tarkastaa wikin asetukset-sivulta. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 3. marraskuuta 2017 kello 11.26 (EET)<br />
<br />
== Tor-verkosta tulevat muokkaukset ==<br />
Hyväksytäänkö tor-käyttäjät nykyään? Aiemmin tor-exit-nodet oli blokattu. Onko ne tarkoitus blokata myös joskus tulevaisuudessa? Voinko kehittää wikiä anonyymisti, torin kautta? Onko suositeltavaa että luon siihen tarkoitukseen käyttäjätilin?<br />
<br />
Kaikesta päätellen yritätte bannata tor-nodet. Esitän täten muodollisen vastalauseen sille. Ensinnäkin teette siinä huonoa työtä ja toiseksi se blokkaa myös legitit tor-käyttäjät, kuten minut. Miten olisi kompromissi, eli rekisteröityneet käyttäjät saisi muokata wikiä vapaasti vaikka käyttääkin tor-verkkoa? Tai että saisi muokata artikkeleiden keskusteluja ja ehdottaa sitä kautta muutoksia?<br />
<br />
:Ei täällä varta vasten estetä Torin käyttäjiä, vaan tiettävästi käytössä olevat suodatinlistat estävät ainakin osan Torin exit nodeista. Suodatinlistat taas ovat käytössä roskapostittajien takia. En ole ihan varma koskevatko nuo listat rekisteröitymättömien käyttäjien lisäksi myös rekisteröityneitä käyttäjiä, mutta ainakin itse pystyn muokkaamaan wikiä myös Torin läpi (saattaa toki johtua ylläpitäjän oikeuksista tai bannaamattomasta exit nodesta). Voin toki kysyä IRC:ssä josko olisi parempaa tietoa asiasta.<br />
:Kannattaa myös huomioida se, ettei käyttäjätunnuksella tehtyjen muokkausten IP-osoitteet eivät näy muille ''käyttäjille'', eli jos haluat ettei oma osoitteesi näy muille käyttäjille, et tarvitse Toria vaan pelkän käyttäjätunnuksen. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 25. lokakuuta 2017 kello 20.36 (EEST)<br />
:Hmm, tarkoitus olisi kyllä että kirjautuneena käyttäjänä voisi muokata Torinkin läpi. Jos näin ei ole, niin pitääpä tarkistaa konfiguraatiota. Nimettömien käyttäjien suhteen on pakko pitää tiukempaa linjaa, sillä sotkun torjuntaan ei ole ainakaan minulla aikaa ja sitä kyllä riittää jos ei käytä blocklistejä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2017 kello 12.02 (EEST)<br />
::Tuntuu toimivan, tämäkin viesti tulee Torin läpi. Ja koska käytössä on https, niin myös myrkyllisten exit nodejen tapaukseltakin pitäisi olla suojaus. Erityisesti toria käytettäessä on syytä varmistaa että HTTPS-sertifikaatti on kunnossa! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2017 kello 12.17 (EEST)<br />
:::Äsken sai taas nähdä että joku exit node on mustalla listalla kun yritin muokata. Sain kuitenkin tilanteen korjattua uusimalla identiteetin.<br />
<br />
== [[Special:CreateAccount]] ==<br />
<br />
<source line>Mink&auml; v&auml;rinen kruunu logon pingviinill&auml; on p&auml;&auml;ss&auml;? </source> → <code>Minkä värinen kruunu logon pingviinillä on päässä? </code> :) [[Käyttäjä:Nemo bis|Nemo bis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nemo bis|keskustelu]]) 27. tammikuuta 2017 kello 21.40 (EET)<br />
<br />
:Joo näemmä ääkköset ei toimi. Laitoin viestiä eteenpäin, ehkäpä ylläpito korjaa kun muilta kiireiltään ehtii. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 28. tammikuuta 2017 kello 12.11 (EET)<br />
<br />
== Teknisiä ongelmia havaittu ==<br />
Linux.fin ilmoitusjärjestelmän tulevat muutokset sähköpostiin näkyvät tulevan http://localhost osoitteesta. Onkohan jokin mennyt rikki. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 13. elokuuta 2016 kello 14.00 (EEST)<br />
:Tämän pitäisi nyt olla kunnossa. Muissa uutisissa päivitin sivustoa pyörittävän palvelimen uusimpaan Ubuntu LTS -versioon, olen kiinnostunut mahdollisista ongelmista joita tästä on seurannut. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 6. syyskuuta 2016 kello 21.46 (EEST)<br />
::Näyttäisi ainakin toimivan. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 6. syyskuuta 2016 kello 23.08 (EEST)<br />
<br />
== RH-sertifikaatit ==<br />
Olen mahdollisesti hankkimassa RHCSA-sertifikaatin nyt aluksi.<br />
Kysymys kuuluukin että onko se hintansa arvoinen? Saako sillä oikeasti työtä, ja voiko esimerkiksi olla elinkeinoharjoittajana hoitamassa asiakkaiden järjestelmiä?<br />
Ja onko koulutuksen järjestäjällä ja kurssimuodolla käytännössä merkitystä, eli onko väliä jos käy RH124+RH134, RH199 tai jonkun verkkokurssin ennen näyttöjä?<br />
<br />
:Kahvihuone on tarkoitettu wikiin liittyvälle keskustelulle. Foorumi muulle ---> [https://foorumi.linux.fi/ foorumi.linux.fi] --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 26. toukokuuta 2016 kello 13.31 (EEST)<br />
<br />
== Uusi editori ==<br />
En keksinyt miten tuon allekirjoitusnapin saa takaisin vanhaan editoriin, joten asensin uuden. Mutta ei sitä taida saada tähänkään. No, testailkaa ja kertokaa mitä pidätte, ilmeisesti [asetuksista|https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:Asetukset#mw-prefsection-editing] sen voisi saada pois päältäkin käyttäjäkohtaisesti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2016 kello 20.06 (EEST)<br />
:Ihan hyvältä vaikuttaa kun pikaisesti hiekkalaatikolla testasi. Kaipa tuohon allekirjoituksen lyhenteeseen <nowiki>--~~~~</nowiki> täytyy vaan tottua. Kun vanhaan ei ole enää paluuta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2016 kello 23.20 (EEST)<br />
<br />
==Teknisiä ongelmia==<br />
Tiedostojen tallennus ei taaskaan toimi. Missä vika? allekirjoitus ei toimi niin kuin pitäisi. 4. maaliskuuta 2016 kello 15.38 (EET)<br />
:AbuseFilter-laajennus rikkoi näemmä tiedostojen lähetyksen päivityksen yhteydessä. Otin sen tilapäisesti pois päältä, nyt tuntuu taas toimivan. Allekirjoitusnappi on näemmä kadonnut, mutta tuolla sivun alussa kerrotulla syntaksilla allekirjoitus näkyy pelaavan. Katsotaanpa mistä sen napin saisi takaisin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2016 kello 17.35 (EET)<br />
<br />
Olen huomannut ku https yhteys tuli käyttöön. Aina kun artikkeliin lisää kuvan tai kuvia ja tallentaa kuvat palvelimelle niin artikkelin kuva ei päivity, vaan se jää aina tilaan ''Sivut, joilla toimimattomia tiedostolinkkejä''. En tiedä mistä tämä johtuu. Mutta se on vähän häiritsevää. Ainutkierto tie on tallentaa koko artikkeli uudestaan ilman muutoksia. Sitten kuva päivittyy sivulle. Toinen huomio kahvihuoneessa ei ole allekirjoitus painiketta enää. Voisiko sen saada takaisin. Muualla allekirjoitus nappi löytyy. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 6. huhtikuuta 2016 kello 22.31 (EEST)<br />
<br />
==Uusi foorumi==<br />
Siirsin [http://foorumi.linux.fi foorumin] vanhasta SMF-järjestelmästä uuteen Discourseen. Ainakin "unohdin salasanani" -linkin kautta pitäisi vanhoilla tunnuksilla päästä sisään. Omasta mielestäni tuo foorumiohjelmisto näyttää selkeästi aikaisempaa paremmalta. Mitä mieltä te olette? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2015 kello 14.36 (EET)<br />
<br />
Hienolta näyttää. Olin kyllä unohtanut koko foorumin olemassa olon jo. :)<br />
[[Käyttäjä:Peisi1|Peisi1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Peisi1|keskustelu]]) 6. marraskuuta 2015 kello 08.07 (EET)<br />
<br />
==Päivityksiä==<br />
Päivitin MediaWikin ja SMF-foorumiohjelmiston sekä kaiken alla hyrräävän käyttöjärjestelmän tuoreimpaan Ubuntun LTS-versioon. Ainakin täältä katsottuna tuntuu toimivan mallikkaasti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 2. joulukuuta 2014 kello 16.03 (EET)<br />
<br />
==Mallineista==<br />
Nuo ruskeat [[mallineet]] ovat kieltämättä rumia ja näyttävät aivan irrallisilta sivuilla. Muokkailen mallineita pikkuhiljaa vähän asiallisemman näköisiksi "''yksinkertainen on kaunista''" -filosofian mukaisesti. Jos joku malline rikkoo sivuja niin kannattaa mainita asiasta. --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 1. kesäkuuta 2014 kello 23.11 (EEST)<br />
:Mitkä ruskeat mallineet? Keltaisiahan suurin osa on. --[[Toiminnot:Muokkaukset/213.216.244.213|213.216.244.213]] 2. kesäkuuta 2014 kello 16.32 (EEST)<br />
:: Niinpä. Muokkaajan keskustelusivulla epäiltiin värisokeutta. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 22. elokuuta 2014 kello 13.32 (EEST)<br />
<br />
== Teknisiä ongelmia ==<br />
Wiki on toiminut todella hitaasti tänään aamusta, ongelmaa selvitellään. Tietokantavirhettä ei toivottavasti enää tule. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2014 kello 07.18 (EEST)<br />
:Tänäänkin esiintyi käyttökatkos. Luulisin, että vika on nyt pois päiväjärjestyksestä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 30. huhtikuuta 2014 kello 19.15 (EEST)<br />
<br />
== Danske Bank ==<br />
Sivu [[Danske Bank]] pitäis varmaan lukita muokkauksilta, siellä käy niiden työntekijöitä (tai lapsia, tekstistä päätellen) raapustelamassa asiaankuulumatonta töhnää sivulle. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2013 kello 12.09 (EEST)<br />
<br />
== Luokka suljettujen lisenssien softille? ==<br />
<br />
Mikä olisi sopiva nimi niille? --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 25. lokakuuta 2013 kello 17.56 (EEST)<br />
<br />
== Televisiot, Digitaalisuus ja Linux - ajat muuttuu, pysyykö Wiki perässä? ==<br />
<br />
Aikoinaan oli analooginen TV ja tietokone. Sitten tuli analogisia viritinkortteja, itsellänikin on Hauppagen combo-kortti jossain jolla streemasin videota serveristä verkkoon. Seuraavassa aallossa [[Digiboksit_ja_Linux|digiboxit]] ja [[Linux_ja_digi-tv|digitaalisuus ryömi Linuxiinkin]] (tai [[DVD-elokuva_digiboksiin|elokuvaa tungettiin Linuxilla boxiin]]). Viimeisimmässä laineessa[[Taulutelevisiot| Linux ryömii telkkariin]], muun kulutuselektroniikan ohessa. Kaiken höysteeksi löytyy vielä asiaa sivuavat digitaaliset [[Elokuvapalvelut#Tv-_ja_tallennepalvelut|digi-tv palvelut]]. Wiki on tietysti seurannut aikaansa, mutta itselläni on tullut kutina, että jotain noista sivuista voisi nimetä uudelleen ja/tai sivujen sisältöä tarkastaa onko ne oikeilla sivuilla - noin ylipäätään tarkastella asiaa kokonaisuutena, vaikka mitään ei muuttaisikaan. Ylipäätään asiasta kiinnostuneet voisivat kertoa parannusehdotuksensa täällä ennen härdellimäistä remonttia. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 22.21 (EEST)<br />
: Wikihän yrittää kaikin keinoin seurata aikaansa. Ainahan löytyy tarkastettavaa. Itse ainakin seuraan mm. [[elokuvapalvelut|elokuvapalveluiden]] kehitystä. Ja kulutan niitä. Tällä hetkellä osa sivustoista on aikamoisia listauksia, mikä toimii ja mikä ei. Listaukset ovat siinä hyvät että niistä näkee heti tukeeko jokin jotakin ja toimiiko se vai joutuuko sitä virittelemään. Kehitysehdotuksia asiasta ei vielä ole. Asiaa täytyy miettiä. Kyllähän wiki pysyy perässä jos aktiivisia kirjoittajia löytyy. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.53 (EEST)<br />
<br />
:: Siirsin ainakin turhan ''linux'' sanan sisältävät sivut uusille nimille. Kokonaisuutta pitäisi varmaan ajatella vielä tulisiko sitä järjestellä enemmän. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 21. lokakuuta 2013 kello 12.49 (EEST)<br />
<br />
== Yritys-malline ==<br />
<br />
Sellaista ei ole, mutta sellaisen voisi tehdä. Ei mitään tursuavaa kun ei kilpailla wikin kanssa, mutta muutamat perustiedot. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.47 (EEST)<br />
* nimi<br />
* logo<br />
* liikevaihto?<br />
* kotipaikka kaupunki / maa<br />
* opensource sivusto?<br />
* kotisivu<br />
<br />
: Vähän vastaava sivukin on katso esimerkiksi [[Valve Corporation]], [[Id Software]]n sivusto, joka on Perustietoa, Käsitteet ja Pelit luokassa. Piäisikö nämäkin sivut siirtää myös tähän luokkaan. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.27 (EEST)<br />
<br />
:: Tarkoitin mallinnetta, en luokkaa (class vs template). --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)<br />
::: Oho en huomannut, mutta tuollainenkin luokka oli jo valmiina. Voihan tuosta jonkin mallineenkin tehdä ainakin minun puolesta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.40 (EEST)<br />
<br />
: [[:Malline:Yritys]] on kyhäelmä aiheesta. Koeponnistuksessa parilla sivulla. Jos todetaan toimivaksi, malline pitäisi läiskiä kaikille [[:Luokka:Yritykset]]-sivuille. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 30. syyskuuta 2013 kello 13.21 (EEST)<br />
<br />
== Google ja Googlen pakettivarasto ==<br />
<br />
Muihin vastaaviin sivuihin verrattuna sivu [[Google]] pitäisi siirtää historiansa kanssa sivuksi [[Googlen_pakettivarasto]] ja luoda uusi sivu [[Google]] jossa olisi firma lyhyesti ja sen ''Katso myös'' linkkaukset. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.19 (EEST)<br />
<br />
: Voihan tuon Googlen siirtää yritys sivuksi ja luoda uusi Googlen pakettivarasto sivu. Kuulostaa ihan hyvältä idealta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.23 (EEST)<br />
<br />
:: Tarkoitus oli säilyttää se historia sille kuuluvalle sivulle. Tarkkaavuutta näihin sisennyksiin, menee puurot ja vellit sekaisin. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.35 (EEST)<br />
<br />
== Jakelu-mallinne parannuksia ==<br />
<br />
Dodanoin, voisko siihen lisätä esim ''elinkaaren pituus'' tms kentän josta selviäisi kuinka pitkään tuetusta jakelusta on kyse jos sellaisen päättää asentaa? --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.09 (EEST)<br />
<br />
Ehkä ''toiminnallinen tila'' voisi olla enemminkin ''elinkaaren vaihe'' ja sen arvo voisi olla ''julkaisematon'', ''tuettu'', ''loppu'' (eol) tms. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.52 (EEST)<br />
<br />
== Väärinkäyttösuodatin rikki ==<br />
<br />
Väärinkäyttösuodantinlaajennos vaikuttaisi olevan poissa toiminnasta, mikä selittänee viimeaikaisen spämmiaallon. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pb|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.41 (EEST)<br />
<br />
: '''"Linux.fi:n mainossuodatin on estänyt sivun tallentamisen."''' - mitäs jos heitätte noi ritsat pois täältä ja suljette sen avoimen editoinniin. En jaksa pelleillä ko käkättimen kanssa kun a) ne haittaavat sisällön tuottamista b) ne eivät estä tätä paskan vyörymistä mitä on logista nähtävissä. Tämä wiki vain edesauttaa spämmin leviämistä palkitsemalla spämmääjiä kun roska roikkuu verkossa päivästä toiseen. Märkä uni, että sotkujen siivoajia riittäisi vastaamaan joka töherrykseen. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 15.34 (EEST)<br />
<br />
== Jolla ==<br />
<br />
Ehkä hieman omituista, että Jolla mobile on suhteellisen suomalaista alkuperää ja linux.fi:ssä ei ole siitä minkäänlaista mainintaa, saati sitten seikkaperäisempää sepustusta. Pitäisikö asialle tehdä jotain? Meegon tarina voisi olla myös paremmin esitettynä, itse [[meego]] sivu ja linux-puhelimet sivu sisältää asioita joiden sijaintia voisi siirrellä ja ''pääartikkeli''maisesti linkitellä. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.04 (EEST)<br />
<br />
: Ehkäpä joutuu siitä että kukaan ei ole sitä vielä tehnyt. Sinä voisit olla ensimmäinen?? ;) --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 17.35 (EEST)<br />
<br />
:: Mutta kun haluaisin itse enemminkin kuluttaa sitä tekstiä. :) Luulen, että sen veistämiseen löytyy parempia kavereita. Noin niinkuin yhteisönä, tämä aihe ei ole kiva-olla-olemassa vaan vähän niinkuin pitäis olla jos suomalaiset ripustaa tämäntyyppisen linux-tietopankin nettiiin Suomessa. Vähän sama kun Lapista ei löytyis mitään kirjoitettua materiaalia Joulupukista. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)<br />
<br />
: Sailfish-käyttöjärjestelmästä nyt ainakin voisi olla jotain, kunhan se nyt ensin julkaistaan. [[Käyttäjä:Oselotti|Oselotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 14.02 (EEST)<br />
<br />
== Lähdekoodiasennus ja Jakelukohtaista ==<br />
<br />
Nykyinen trendi on asentaa jokin pitkälle viimeistelty ja suosittu jakelu joka käyttää jotain pakettijärjestelmää ohjelmavalikoiman hallintaan. Jakeluiden ohjelmavalikoimat ovat kasvaneet vuosien mittaan ja lähdekoodista asentaminen on yhä harvinaisempaa. Wikin sivuista valtaosa käsittelee yksittäistä ohjelmaa ja usein myös lähdekoodista asentamista. Prosentuaalisesti lähdekoodin asennusohje vaiheineen vie sivusta paljon tilaa ja toisaalta ajan myötä käsin asentamisen merkitys vähenee. Tilan viemisen ohella lähdekoodiohjeet vievät myös huomiota muulta sisällöltä. Toisaalta, harvassa sivussa mainitaan tietoja joita nykyään lukija etsii ja tarvitsee: tarkka paketin tai pakettien nimet omalle jakelulleen. Ylläoleva huomioiden, lähdekoodi-asennusohjeissa on paljon hyödyllisiä, aikaasäästäviä ja yksityiskohtaisia ohjeita jos niitä todella tarvitsee.<br />
<br />
Koska Wikin on tarkoitus palvella lukijaansa ja vastata aikaansa, ehdotan seuraavaa:<br />
* Asennusohjeet lähdekoodeista siirretään omaan, ohjelmaa käsittelevän sivun alasivuksi.<br />
* Alasivun nimi on linux.fi/wiki/Xbmc/Asennus_X jossa X on? Ehdotuksia? Skandiongelma?<br />
* Alasivuun viitataan kappaleessa ''Katso myös''.<br />
* Joka ohjelman sivulle lisätään loppuun toisen tason kappale otsikolla ''Jakelukohtaista''<br />
* Jakelukohtaista kappaleen alle jakelukohtaiset ohjeet kolmannen tason otsikolla joka on jakelun nimi.<br />
* Jakelukohtaisessa kappaleessa mainitaan vähintään:<br />
** paketin tai pakettien tarkka nimi boldattuna.<br />
** viittaus paketinhallintajärjestelmän sivuun.<br />
** viittaus pakettivarastoon jos se poikkeaa oletuksista.<br />
* Käytäntö ohjeistetaan Wikin muokkausohjeissa.<br />
<br />
Muutoksen yhteydessä kannattaisi ehkä muokata ohjelman infoboxia ja mahdollisesti hyödyntää muita mallinteita? [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.14 (EEST)<br />
<br />
:* Sivuistahan on yritetty tehdä jakeluriippumattomia. Ainakin mitä minä olen törmännyt joihinkin lähdekoodeista asennettaviin ohjelmiin niin silloin kun olen esimerkikisi ohjeen raapustanut tänne. Ei ole ollut muita vaihtoehtoja ko. ohjelman asentamiseen (ei löydy mistään pakettivarastosta), mutta jos haluat näin menetellä niin siitä vaan.<br />
:* Yleensä ohjelman tarkka nimi sanotaan ohjeen alussa tai '''Asenna''' kohdassa siellä voi olla tietoa myös jakelukohtaisesta nimestä. Jos pakettia ei löydy omalle jakelulle niin lähdekoodeistahan se on asennettava.<br />
:* Alasivuissa on myös yksi ongelma. Olen huomannut että jotkin käyttäjät eivät viittaa ohjelmiin '''Katso myös''' kohdassa. Ja näin koko alasivujen hyöty hukkuu massaan. Kun niitä ei tavallaan löydä. (samoin joiltakin unohtuu luokkien käyttö).<br />
:* Jakelukohtaista. -> Sivuistahan on yritetty ja tehdään mahdollisimman jakeluriippumattomia. Eli en näe ainakaan tässä järkeä.<br />
:--[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.32 (EEST)<br />
::Minusta Tujulla on siinä hyvä pointti, että asennusohjeiden määrä sivuilla on vähän häiritsevä ja vie huomiota hyödyllisiltä asioilta. Minusta kuitenkin tuo /-viivalla erotettu alasivu tuntuu kömpelöltä ratkaisulta ja esitän että asennusohjeet laitettaisiin oman otsikkonsa alle ja oletusarvoisesti piiloon [https://www.mediawiki.org/wiki/Extension:CollapsableText CollapsableText]-laajennuksen avulla. Näin asennusohjeet olisivat pois häiritsemästä, mutta nopeasti ja näppärästi saatavissa. Näitä varten voitaisiin tehdä asennusohjeet-malline, joka vakiinnuttaisi tuon asian ulkoasun. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 17. toukokuuta 2013 kello 23.42 (EEST)<br />
<br />
:::Ajatus lähti sisällön yhtenäistämisestä ja käytettävyydestä: Nykyisellään focus on harvemmin tarvittavassa tiedossa joka vie toisilla sivuilla paraatipaikan ja toisaalta yhtenäisen käytännön puute ei kannusta eikä painota puuttuvien, oleellisten tietojen lisämistä (pakettien nimet eri jakeluille), esitetty ratkaisuvaihtoehto oli vain ensimmäinen mieleen tullut. Painottaisin vielä, että ehdotuksessani oli kaksi osaa: Tilaa vievän lähdekoodiasennusohjeen muutos ja Jakelukohtaista kappaleen lisääminen. Nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin sivuavat toisiaan.<br />
<br />
:::Ehdotettu CollapsableText voisi ajaa asian. Pistää mietityttämään sivulla mainittu varoitus ''live sivuilla'' käytöstä. Linux on perinteisesti ollut ratkaisu joka toimii vanhemmilla laiteistolla ja toisaalta mm selaimien kirjo ja selainspecifisten ominaisuuksien tuki ollut vähäistä. Eli miten tuo sitten toimisi esim Lynxin tai keveiden työpöytien+selaimien käyttäjille? Perustuuko se Java/Ecma-Scriptiin? Kyse on laajennoksesta, mikä elinkaariennuste sen saatavuudelle on tuleviin päivityksiin? Ehdottamani alasivu olisi staattista tekniikkaa eikä sen suhteen ilmeisesti ole riskiä toimivuudesta. Asia tulisi varmistaa jos käytäntö otetaan käyttöön valtaosalla ohjelma-sivuja.<br />
<br />
:::Lähdekoodiohjeiden osalta näkisin asian myös parannuksena. Kun niillä on oma paikkansa, kynnys isompienkin ja tilaa vievien listauksien ja tulosteiden käyttöön laskisi ja siten niiden informaation määrä ja käyttöarvo kasvaisi. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 12.17 (EEST)<br />
<br />
:::Voisiko tota CollapsableText laajennusta kokeilla jossakin hiekkalaatikkosivulla tai ulkosella saitilla? Miten se vaikuttaisi esim tulostukseen? Todennäköisesti se on vähäistä eikä sille kannata panna paljon painoarvoa, mutta ehkä lähdekoodiasennus voisi olla sellainen jossa sitä joskus käytetään. Matkapuhelimet ja tabletit kannattaisi myöskin testata samalla. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 13.11 (EEST)<br />
<br />
::::Tarkemmin katsottuna tuo laajennus näkyy olevan rikki, eikä se toimi nykyisellä MediaWikillä. Mutta vastaavan saa tehtyä jo valmiina mukana tulevalla jQuery-palikalla, laitoin sen [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneeseen]] kokeiluun. Lopputulos näyttää tavallisella selaimella ihan asialliselta, eikä [https://dl.dropboxusercontent.com/u/221630/lynx-collapsible.png lynxilläkään] hullummalta. Jakelukohtaista-osan tekeminen on varmaan ihan paikallaan myös. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 23.07 (EEST)<br />
<br />
:::Voihan tuota laajennosta kokeilla. Mutta itse olen aina ihmetellyt miksi useilla saiteilla asennusohjeet ovat piilotettu CollapsableTextillä tosi typerästi. Itse en pidä siitä yhtään. Miksi tekstiä pitäsi sivuilla piilottaa. Tuosta focuksesta. Jos sivun luoja EI VAAN halua (pysty, jaksa tai huvita) kirjoitaa ohjelmasta oikein minkäänlaista tekstiä. Esimerkiksi ohjelman sivun focus näyttää olevan joillakin käyttäjillä se että sieltä on vain käytännössä linkki ohjelman kotisivulle (lukekaa sieltä). Ei sivut ovat tosi tylsiä. (pelkkä listauskin olisi parempi.) Ei siinä paljon focukset ja käytettävyydet paljon siten paina. Jos sivuilla ei ole paljon mitään. Niin pelkkä asennusohjekin on herkkua. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 11.43 (EEST)<br />
<br />
::::Kyllä tässäkin on pointtinsa. Jos sivu on aluillaan eikä ne sorsa-ohjeet ole pitkät niin voihan se toimia alkuvaiheessa tuomaan lihaa luiden päälle. Toisaalta se saattaa vaikuttaa käänteisesti, että sivu näyttää jo suhteellisen täyteläiseltä eikä kutkuta potentiaalisia kirjoittajia vaikka asiasta jotain tietäisivätkin. Alkuperäinen dilemma, että ajat muuttuu ja lähdekoodiohjeita ei juurikaan tarvita vain korostuu jos sivu on aluillaan ja 99,78% prosenttia sisällöstä on mitä ei etsitä eikä lueta.<br />
<br />
::::Jos juuri aloitettu sivu tuntuu tyhjältä, ehdotettu käytäntö tuo jatkossa joka sivulle uuden kappaleen ja sen alakappaleet monelle jakelulle. Sen sijaan, että tyhjyyttä täytetään tekstimassalla jota 99% ei lue, kirjoittaja voisi jatkossa laittaa ohjelmasta vaikka kuvakaappauksen joka piristää sivua jo kummasti. <br />
<br />
::::Valtaosa nykyisestä yhteisöstä lukee alkuperäisiä sivuja vaivatta, mutta silti itsekkin etsin suomenkielisestä wikistä usein ideoita ohjelmiksi johonkin tarkoitukseen (kuten taloushallinto-ohjelmiin viimeeksi). Siten pelkkä sivun olemassaolo linkkeineen ja pakettien nimineen on jo paljon ja säästää aikaa. Jos tätä hyödyllisyyden tunnetta ei saavuteta, linux.fi ei ole se ensimmäinen paikka etsiä tietoa.<br />
<br />
::::Noin ylipäätään suhtaudun sivuihin pragmaattisesti:<br />
::::* Sivut eivät ole minun henkilökohtaisia. Niitä voi ja pitää muidenkin muokata. Sama pätee muihin sivuihin.<br />
::::* Jos sisällöstä ollaan eri mieltä, kädenvääntö käydään sen argumenteilla, ei sillä kuka sen on aloittanut tai viimeeksi muokannut.<br />
::::* Wiki liikkuu eteenpäin pienillä incrementaalisilla muutoksilla eikä sisällön tavoitteet (rakenne, halutut sivut, jne) riipu siitä mitä yksittäinen osallistuja jättää systemaattisesti tekemättä, missä vaiheessa toteutusta ollaan tai miten kaukana tavoite on. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 13.55 (EEST)<br />
<br />
Noin sivuhuomiona: Kokisin, että jakelut ovat nykyään jo niin pitkälle kehittyneitä, että lähdekoodiasennusohjeiden sijaan yhteisön jäseniä kannustettaisiin paketoimaan kyseinen ohjelma käyttämäänsä jakeluun suoraan. Käsinasennusohjeiden tekeminen on vähän kuin pätsääminen jakelutasolla - sen sijaan, että asiantuntevat työtunnit tehtäisiin upstreamissa josta ne ovat helposti hyödynnettävissä isoihin massoihin.<br />
* Käyttäjäkunta laajenee paljon enemmän helpottamalla asennuksia (jakelu siirtyy taviksia kohti, toteutettavissa), kuin opettamalla loppukäyttäjät kääntelemään sorsia (tavikset siirtyy jakelua kohti, hankalaa).<br />
* Työmäärässä ei ole juurikaan eroa.<br />
* Käännösohjeet pysyvät väkisin ajantasalla kun jakelu joko kääntää tai hylkää ne. Wikissä vastaavaa pilkuntarkkaa ja toistuvaa mekanismia ei ole. Seurauksena sisältö vanhenee nopeasti kun sen ajantasaisuutta on hankala tarkistaa. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)<br />
<br />
== Palvelimen päivitys ==<br />
Linux.fi muuttaa uudelle palvelimelle tänä viikonloppuna. Muutoksen myötä wikin käyttäjiä pystytään palvelemaan monipuolisemmin ja joustavemmin. Jee! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)<br />
:Tämä on nyt tehty ja tuntuu toimivan. Ilmoitelkaa jos huomaatte että jokin on rikki. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2013 kello 00.29 (EEST)<br />
::Yksi tunnettu vika on, nimittäin pienoiskuvat eivät kaikkialla näy (esimerkkinä [[KDE tutuksi]]). Tätä koitetaan selvittää mahdollisimman pian. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 14.49 (EEST)<br />
:::No niin, selvisihän se lopulta. Mainittakoon että <tt>$wgTmpDirectory</tt>-muuttuja MediaWikin asetuksissa osotti vanhastaa johonkin epäsopivaan paikkaan. Alkoi toimia kun poistin sen määrityksen kokonaan, oletusasetukset periytyvät jostain muualta. Nyt tietääkseni kaikki on kunnossa. Ilmoitelkaa jos keksitte jotain muita ongelmia. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 11. toukokuuta 2013 kello 16.21 (EEST)<br />
<br />
== Ongelmia kirjautumisessa ==<br />
Näyttää siltä että kirjautuminen ei toimi ainakaan kaikilla käyttäjillä. Vikaa selvitellään.... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 00.32 (EET)<br />
:Korjattu. Vika johtui epäonnistuneesta päivityksestä uudempaan Mediawikiin, jonka jälkeen jouduin palauttamaan vanhan version ja tietokanta meni vähän solmuun. Nyt pitäisi kuitenkin toimia. Kiitokset Otolle vian ilmoittamisesta, oli jäänyt itseltä huomaamatta kun sitä on kuitenkin aina automaattisesti kirjautuneena sisään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 23.22 (EET)<br />
<br />
==Viimeaikaiset spämmimuokkaukset==<br />
Tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/8|uuden väärinkäyttösuodattimen]], jonka pitäisi estää viimeaikaisen tyyppiset spämmimuokkaukset (ja vain ne). Suodatin on kierrettävissä lisäämällä muokkausyhteenvetoon sana "suodatin". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. huhtikuuta 2012 kello 22.43 (EEST)<br />
:Tuo ei ollutkaan tarpeeksi tehokas, joten tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/9|uuden]] (hieman eri lähestymistavalla) ja poistin ylläolevan käytöstä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 01.34 (EEST)<br />
::Edelleen tein suodattimen, joka estää viimeaikaiseen bottikaavaan (iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + 2-4 numeroa) pohjautuvien käyttäjätunnusten luonnin. Onko tuon päälläolo OK? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 21.22 (EEST)<br />
<br />
==Spämmibottitunnusten luonnin esto==<br />
Spämmibotin luomia uusia käyttäjätunnuksia näyttää tulevan aika iso määrä per päivä. Yksi tapa päästä niistä eroon olisi [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:TitleBlacklist TitleBlacklist]-laajennoksen (ei riippuvaisuuksia, merkitty vakaaksi) asentaminen, jolla voi estää tiettyyn säännölliseen lausekkeeseen sopivien käyttäjätunnusten tai sivunnimien luonnin. <br />
<br />
Etunimi+Sukunimi+2-4 numeroa -tyyppisten käyttäjätunnusten esto onnistuisi TitleBlacklist-laajennoksen kanssa esimerkiksi lisäämällä rivin<br />
User:<nowiki>[A-Z][a-z]{2,15}[A-Z].{2,15}[0-9]{2,4}</nowiki> <casesensitive><br />
järjestelmäviestiin [[Järjestelmäviesti:Titleblacklist|Titleblacklist]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. joulukuuta 2011 kello 21.05 (EET)<br />
:Päädyin asentamaan reCaptchan Wikipediasta tutuilla asetuksilla, eli rekisteröinti tai rekisteröimättömänä muokkaus vaatii captcha-tunnistuksen läpäisyä. Katsotaan miten toimii. Regexp-suodatushan ratkaisisi tämän nykyisin vaivaavan botin, mutta sitten sitä joutuisi taas hienosäätämään seuraavaa varten, toivotaan että tämä ratkaisu pelaisi pitempään. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. joulukuuta 2011 kello 12.03 (EET)<br />
<br />
<br />
==Linkitys kielletty uusilta käyttäjiltä==<br />
Viimeaikaisten spämmien takia loin [http://linux.fi/wiki/Toiminnot:V%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%B6suodatin/6 uuden väärinkäyttösuodattimen ehdon] joka estää uusia käyttäjiä lisäilemästä linkkejä. Katsotaan miten toimii ja otetaan vaikka pois päältä jos tuo aalto päättyisi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. marraskuuta 2011 kello 13.06 (EET)<br />
<br />
:Lisäsin tuohon sellaisen ominaisuuden, että linkin lisäys onnistuu uusiltakin käyttäjiltä, jos muokkausyhteenvetoon kirjoittaa sanan "suodatin". Tämän pitäisi estää spämmibottien muokkaukset, mutta sallia muiden tekemät. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. marraskuuta 2011 kello 17.13 (EET)<br />
<br />
::Hyvä juttu. Tein vielä toisen suodattimen, joka estää uusilta käyttäjiltä sivujen luonnin kokonaan. Tarkkaillaanpa liikennettä ja otetaan pois jos mahdollista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. marraskuuta 2011 kello 19.54 (EET)<br />
<br />
== Foorumi päivitetty==<br />
[http://linux.fi/foorumi Keskustelualue] päivitettiin SMF:n uuteen versioon. Ilmoitelkaa, jos foorumi ei toimi normaalisti. Jos saat virheen "Template parse error", kokeile poistaa evästeet. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. syyskuuta 2011 kello 08.28 (EEST)<br />
<br />
== Kuvien kanssa ongelmia ==<br />
Jotkut kuvat/pienoiskuvat eivät näkyneet, sillä kuvien [[chmod|tiedosto-oikeudet]] olivat väärin palvelimella. Nyt kaikkien pitäisi toimia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. elokuuta 2011 kello 08.53 (EEST)<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
Päivitin wikin versioon 1.17. Samalla tuli käyttöön uusi ulkoasu. Ilmoitelkaa jos jotain hajosi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. elokuuta 2011 kello 21.35 (EEST)<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
Mediawiki päivitetty versioon 1.16.4. Ilmoitelkaa jos on ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 18. huhtikuuta 2011 kello 18.13 (EEST)<br />
<br />
== Mallineiden luokitus ==<br />
Kaikki mallineet tulisi luokitella luokkaan [[:Luokka:Mallineet|mallineet]]. Näin niiden löytäminen helpottuisi huomattavasti. --[[Käyttäjä:Kalakeitto Kilju|Kalakeitto Kilju]] 10. huhtikuuta 2010 kello 18.41 (UTC)<br />
<br />
== Palvelin ==<br />
Mahdollisesti off-topicia, mutta millä tavalla tarkemmin ottaen on Linux.fi:n tekninen puoli toteutettu? Minun käsityksen mukaan web-hotelli olisi aikalailla käytäntö jos tällaista halutaan, mutta ilmeisesti teillä on joku oma palvelinkone siellä? -Cerre10. huhtikuuta 2010 kello 19.40 (UTC)<br />
<br />
Ja ja. Hyvän tavan mukainen <nowiki>--~~~~~</nowiki>-merkintä ei tunnu toimivan, ainakaan minulla.<br />
:Palvelinpuoli on hyvällä mallilla. Tehokkaan palvelimen ja riittävästi kaistaa tarjoavat sivulla [[Linux.fi:Tietoja]] mainitut tahot. Samalla palvelimella on Linux.fin lisäksi myös muutamia muita sivustoja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. huhtikuuta 2010 kello 04.28 (UTC)<br />
::Juuripa näin, uusi palvelinkonekin tuli varsin hiljattain käyttöön. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. huhtikuuta 2010 kello 12.18 (UTC)<br />
:::Siis tarkoitan että voiko palvelinkoneesta antaa ulos tarkempia speksejä? Mihin on kytketty verkkoon, ja ilmeisesti nimenomaan runkoverkkoon? Tuskin kotiin saa niin järeän liittymän kun toimivan wikin pitäminen vaatii. Jopa 10/10-kuitu lienee tarkoitukseen aika laiha.<br />
:::Juttu on siis siinä että minäkin saan kotiini vanhan palvelinkoneen kuluvan kuukauden aikana, ja haluan vähän vertailla asioita. Aion käyttää sitä Debian- ja Opensuse-seedboxina sekä reitittimenä. Jos oikein innostun niin lähden keräämään vanhoja (kannettavia) tietokoneita, ja laitan ne työskentelemään BOINC-projektin hyväksi. Sonera hyväksyy viisi konetta yhden liittymän taakse, mutta tämä lienee ohitettavissa omalla aliverkolla. --Cerre 12. huhtikuuta 2010 kello 16.34 (UTC)<br />
::::Kaistaa on käytössä tarpeeksi, en edes tiedä yksityiskohtia. Sinänsä Linux.fi ei paljoa aiheuta liikennettä kun suurin osa sisällöstä on tekstiä. Viime kuukausina kaistaa on kulunut n. 10-11gt, kun eri kävijöitä on ollut n. 30 000 ja sivulatauksia n. 500 000. Vääntöä tarjoaa kasa Xeon-ytimiä ja muistia on gigatavukaupalla. Käyttiksenä on [[CentOS]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 12. huhtikuuta 2010 kello 16.42 (UTC)<br />
<br />
Harmittaa että jotkut artikkeleista ovat vanhentuneita. Esim Sub.fi ja Jimtv.fi sivustoilta ei voi katsella enää ohjelmia suoraan vaan Jimtv.fi ohjelmat löytyvät nykyään Ruutu.fi sivustolta ja sub.fi sivuston ohjelmat MTV Katsomosta --[[Käyttäjä:Pyscowicz|Pyscowicz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pyscowicz|keskustelu]]) 22. marraskuuta 2014 kello 10.36 (EET)</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Etusivu&diff=48236Keskustelu:Etusivu2018-10-02T12:18:50Z<p>Oselotti: Käyttäjän Academic Work IT (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Oselotti tekemään versioon.</p>
<hr />
<div>:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]], ja muulle keskustelulle [http://linux.fi/foorumi/ keskustelufoorumi], työpaikka esittelyt [http://linux.fi/foorumi/ keskustelufoorumin] puolelle.<br />
<br />
==Suomenkieliset jakeluiden foorumit ==<br />
Voisiko tähän etusivulle luoda sivu jossa listattaisiin suomenkieliset foorumit?<br />
:Foorumeita on listattu sivulla [[Linux-aiheiset keskustelualueet]]. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 22. huhtikuuta 2016 kello 02.15 (EEST)<br />
<br />
==Keskustelualueen linkitys==<br />
Osa on valittanut keskustelualuelinkkien näkyvän huonosti/hukkuvan massaan. Tämä taitaa olla ongelma varsinkin suuremmilla resoluutioilla ja pienemmällä tekstikoolla. Miten olisi, jos poistettaisiin keskustelualuelinkki wikilinkit-mallineesta ja korvattaisiin se omalla tekstikappaleellaan tervetuloa-mallineessa? Esimerkiksi: "Linux.fi-sivustolta löytyy myös erillinen [http://linux.fi/foorumi/ keskustelualue]." Wikilinkit-mallineen otsikon voisi samalla muuttaa muotoon "Osallistuminen". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 15.45 (EEST)<br />
:Pistetään toki, vaikuttaa järkevältä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. toukokuuta 2008 kello 18.33 (EEST)<br />
<br />
==Etusivun linkit==<br />
Mikähän mahtaa olla noiden etusivun linkkien asiakasryhmä? Mikä tekee esimerkiksi Afterdawnin Linux-foorumista niin erityisen, että siitä pitää olla ihan etusivulla maininta? Sama asia Tonnikala.netin kanssa, jos noiden linkkien on tarkoitus olla aloittelijoille tarkoitettuja. Ehkäpä koko laatikosta voisi tehdä täysin neutraalin ja lisätä uuden laatikon "Suomalaisia Linux-foorumeita", joihin voisi openSUSE:n ja Ubuntu-fi.orgin foorumit lisätä? Ja miksei myös tuon Afterdawninkin foorumin. Ja jos täällä Linux.fissä on omakin foorumi, niin siitäkin kannattaisi jossain mainita :-)<br />
--[[Käyttäjä:Teprrr|Teprrr]] 21. elokuuta 2007 kello 18.57 (EEST)<br />
:Oikeastaan koko etusivu kaipaisi remonttia. Aihealuelaatikot ovat päin honkia jne. Mutta asiaan. Linux.fin keskustelualueelle on linkki 'Wikinää'-kohdassa. Alareunan linkit taasen ovat sekava kokoelma jonkun mielestä tärkeimpiä yleisiä Linux-aiheisia sivustoja. Ubuntu Suomi ja OpenSUSE Suomi ovat kyllä sen verran hyviä yhteisöjä että ehkä niihinkin voisi linkittää. Täytyy kuitenkin huomioida että tohon ei kovin montaa linkkiä sovi. Tuota listaa pääsee muuten muokkaamaan muokkaamalla mallinetta [[Malline:Linkkejä]]. -[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. elokuuta 2007 kello 19.58 (EEST)<br />
::On sinne keskustelualueelle linkki myös vasemman laidan päävalikossa... Ja näistä linkeistä sitten: Tuon linkkipalstan alkuperäinen tarkoitus oli kai toimia korvikkeena linux.fi:n vanhalla (wikiä edeltäneellä) etusivulla olleelle vastaavalle linkkilistalle. Eli tuo on olevinaan lista tärkeimmistä distroriippumattomista suomenkielisistä nettisivuista+yhdestä nyysiryhmästä. Tonnikala, flug, sfnet.atk.linux ovat aika itseoikeutettuja tässä kategoriassa. Afterdawn on ehkä hiukan siinä rajoilla ja Raja-anturahan tuosta äsken poistettiin, kun sen toiminta loppui. Vähän aikaa tuossa oli myös Ubuntu tutuksi -wikikirja, mutta se poistettiin juuri tuon distroriippumattomuuskriteerin vuoksi. Mielestäni toimiva idea tälle etusivun linkkilistalle olisi pitää se edelleenkin lyhyenä ja distroriippumattomana, mutta lisätä siihen linkit wikin varsinaisille linkkisivuille, jotka tosin ovat luvattoman hajanaisessa kunnossa (ks. [[Uutissivut]], [[Ulkoiset ohjesivustot]], [[Linkkejä]], [[Linux-aiheiset wikit]] ja [[Linux-aiheiset podcastit]]). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. elokuuta 2007 kello 22.02 (EEST)<br />
:Voisiko vuoden 2011 loppuun asti etusivulla olla näyvästi linkki [[http://viikonvalo.fi/ Viikon VALO -sivustolle]? Siellähän esitellään viikottain erilaisia avoimia ohjelmia yleistajuisesti, ja sopii varmastikin Linux.fi:n kohderyhmälle, joka etsii vinkkejä avoimen lähdekoodin hyödyntämiseen? Lisäksi hyvä linkki olisi myös [http://fi-new.flossmanuals.net/ Suomen FLOSS Manuals -sivustolle], jonka 1600 sivua suomenkielisiä oppaita kiinnostanee Linux.fi:n lukijakuntaa, varsinkin aloittelijoita. --[[Käyttäjä:Otto|Otto]] 28. elokuuta 2011 kello 12.33 (EEST)<br />
::Lisäsin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 29. elokuuta 2011 kello 08.38 (EEST)<br />
<br />
==#linux.fi==<br />
Pitäisiköhän etusivulla mainita ettei tällä wikillä ole mitään tekemistä #linux.fi -kanavan kanssa, joka ei ole vieraanvaraisuudestaan (tai aloittelijaystävällisyydestään) järin tunnettu? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2006 kello 22:36:08 (EET)<br />
:Etusivulla jo lukeekin, että wikin irc-kanava on #wikilinux. Uskoisin tämän riittävän, vaikka varmasti moni menee sekaisin #linux.fi:n ja www.linux.fi:n kanssa. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2006 kello 14:44:18 (EET)<br />
<br />
==Wikibook==<br />
Olisiko parempi ottaa tuo Ubuntu Wikibook pois linkit-osiosta? Vaikka kyseinen opas onkin erittäin laaja ja laadukas, on se silti kuitenkin vain yhteen distroon keskittyvä, eikä kyseinen paikka ole mielestäni sopiva tämänkaltaiselle yhden distron esilletuomiselle. Parempi olisi pitää etusivun linkkikokoelma pelkästään yleisesti Linuxia käsittelevänä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 01:21:09 (EEST) <br />
:Joo, onhan se vähän oudossa paikkaa, kun tarkemmin miettii (loogisempi ois paikka missä olis muitakin distro-ohjeita). Minusta riittäisi linkki [[Ubuntu]] sivulla --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:21:41 (EEST)<br />
<br />
==Sanamuoto==<br />
Sivulla lukee, että "Jos sinulla on joku Linux-ongelma, lue Apua-sivu." Eikös tuo sana "joku" pitäisi korvata sanalla "jokin", jotta mentäisiin ihan kirjakielen mukaan? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. huhtikuuta 2006 kello 14:39:10 (EEST)<br />
<br />
== s.a.l. googlessa -linkki ==<br />
Se linkki on vieläkin väärin,<br />
<br />
<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fin Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki><br />
<br />
pitäisi korvata tällä<br />
<br />
<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki><br />
<br />
jotta homma toimisi suomeksi.<br />
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 11. joulukuuta 2005 kello 18:14:54 (EET)<br />
:Korjattu. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. joulukuuta 2005 kello 19:28:11 (EET)<br />
<br />
== Miksi _www._wik... urlissa? ==<br />
<br />
Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?<br />
<br />
Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen. <br />
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Jäsentely on peffallaan ==<br />
<br />
Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin? Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.<br />
:Juuri verkko-osuuden laitoin omalle sivulleen, en tiedä mitä muita juttuja voisi niputtaa yhden yläkäsitteen alle helposti tuolta teknisistä ohjeista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 18:03:37 (EEST)<br />
<br />
Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Tarttis tehrä jotain ==<br />
<br />
Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.<br />
<br />
== Tyylin muutos etusivulla ==<br />
Njaa, sinällään ehkä järkevänsuuntainen muutos, mutta palstat ovat muuhun tyyliin sopimattoman väriset sekä liian alhaalla. Katsopa kunnollinen Linux-wikin palstoitettu etusivu osoitteesta [http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside].<br />
<br />
: Nyt on hiukan muutettu, jokainen voi tietenkin itse parantaa sitä mikäli minun jälki ei miellytä.. kunnes ylläpito laittaa etusivun lukkoon (ei huono idea) ja tekee siitä mieleisensä. -- [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]] 24. lokakuuta 2005 kello 18:21:39 (EEST)<br />
<br />
== Tyylin muutos etusivulla, osa 2 ==<br />
Tässä olisi minun ehdotukseni etusivun ulkoasuksi. Sanokaa mielellään mielipiteenne. Olisi hyvä, jos asiasta saataisiin kunnon keskustelu aikaiseksi. Katsokaa myös [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomaksen]] ehdotus muokkaushistoriasta.<br />
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 19:31:40 (EEST)<br />
: Siisti tuo, hyvää työtä. --[[Käyttäjä:81.197.25.238|81.197.25.238]] 25. lokakuuta 2005 kello 11:23:47 (EEST)<br />
:Nätti! Loistavaa, tää on heti paljon toimivamman oloinen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 17:47:36 (EEST)<br />
:::Anteeksi kun puutuin muutoksiisi. Tässä kuitenkin vähän selitystä. Tuollainen pikkusälä, kuten huumori ja lelut, on loogista pitää samalla palstalla, eli oikealla. Kaksi pientä artikkelia piiitkien Teknisten ohjeiden jälkeen myös vähän iskee silmään. Jotta palstat olisivat tasapainossa, ja muutenkin logiikan vuoksi lisäsin 'Laitteiston' koko sisällön 'Teknisiin ohjeisiin' ja palautin [[verkko]]ratkaisut sinne. Poistin myös linkin muutamaan turhaan sivuun (esim. [[Palvelimen pystyttäminen]]) joiden sisältö oli jo muissa linkatuissa artikkeleissa. 'Laitteisto' sai siis häipyä, ja sen tilalle korostetulle vihreälle paikalle tuli 'Koulutus' (tuntui tärkeimmältä alareunan muista kokovalkoisista). Onko muuten tekstikoko mielestänne sopiva? Nyt se on 0.9em ja näyttää meikäläisen Konquerorilla ihan hyvältä. Mozillassa ja Firefoxissa taas se on liian pieni. Pitäisikö tekstikoko muuttaa 1em:ksi? Mitä mieltä olette?<br />
::::Ehkä vähän isompi saisi olla, näin Firefoxin näkökulmasta (nyt kun tarkistin, niin Operassa näyttää samalta). Mutta niin, noita teknisiä ohjeita kun on vähän pitkin koko wikiä, niin ne on mielestäni vähän turha listata etusivulle. Ehkei oma mallini ole paras mahdollinen, mutta tyhmältä tuntuu myös listata vain pieni osa niistä... antaa aika suppean kuvan wikin sisällöstä. Lisäksi verkkojuttuja oli tuossa erittäin paljon, niin mielestäni oli hyvä ratkaisu laittaa ne erikseen. Nyt etusivun ulkoasu on kunnossa, vielä kun siihen saataisiin jotain loogista järkeä. En tiedä onko huumorille ja leluille edes järkevää olla omia kohtiaan etusivulla, olisiko joku erillinen artikkeli parempi? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 23:07:25 (EEST)<br />
:::::Isonsin tekstikoon 0.9em:stä 1em:ään. Totta on, että etusivulla on paljon kaikenlaista turhaa kamaa joka päälle päätteeksi on huonosti jäsenneltyä. Ehkäpä kannattaisi ottaa sisällöltään kokonaan uusiksi kaikki muut paitsi ehkä kaksi ylintä kappaletta. Vasemmalla palstalla toiseksi ylimmäinen kappale voisi olla yleistä Linux-tietoutta niinkuin nytkin, ehkäpä tulevaisuudessa ihan omankin wikin piiristä. Sen alle nykyisten teknisten ohjeiden tilalle sopisi luettelo tämän paikan (tulevista) luokista. Oikealla palstalla taas voisi olla linkkejä sellaista tietoa sisältäviin artikkeleihin, joista tänne tulevat ihmiset eniten voisivat olla kiinnostuneita. Tällaisia olisivat ehdottomasti esimerkiksi sellaiset artikkelit kuin [[WLAN]] sekä [[Jakelut]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 26. lokakuuta 2005 kello 16:55:54 (EEST)<br />
<br />
== Mandriva Limited Edition 2005 ==<br />
<br />
Terve!<br />
<br />
Olen aloittelia linuxin puolella ja asensin Mandrivan, mutta en saa sitä käynnistymään graaffiseen tilaan. Emolevy on MSI:n ja näytönohjain on intergroitu piirisarja VIA K8M800. Miten saan asennettua vian ajurit teksti tilassa siihen. Kiitos<br />
<br />
T:Mika<br />
<br />
mika.k.miettinen@kotikone.fi<br />
<br />
:Luehan [[Apua]]-sivu, tämä ei ole varsinaisesti tukifoorumi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13:52:37 (EEST)<br />
<br />
== HOWTO -nimiavaruus ==<br />
<br />
Olisiko huono idea? --[[Käyttäjä:Erkkimon|Erkkimon]] 26. lokakuuta 2007 kello 06.14 (EEST)<br />
:Onhan meillä jo [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeet-luokka]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. lokakuuta 2007 kello 07.56 (EEST)<br />
<br />
== Etusivulta linkki FLOSSManualsiin ==<br />
<br />
Voisiko etusivulta linkittää suomenkieliseen FLOSSManualsiin (http://fi.flossmanuals.net)? Siellä on jo yli 1200 sivua suomenkielisiä manuaaleja vapaista ohjelmista, suurin osa sopii erinomaisesti linux.fi:n kohderyhmälle. --[[Käyttäjä:Otto|Otto]] 3. elokuuta 2011 kello 09.07 (EEST)<br />
:Laitoin, kts. [[Malline:Linkkejä]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. elokuuta 2011 kello 21.27 (EEST)</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=48231Ubuntu2018-09-29T21:35:19Z<p>Oselotti: /* Julkaisut */ 17.10 tuki päättynyt</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Ubuntu<br />
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Ubuntu-unity-16.04.png|200px]] <br />
| kuvateksti=Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä<br />
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br />
| viimeisin versio=[https://wiki.ubuntu.com/BionicBeaver/ReleaseNotes 18.04 LTS] "Bionic Beaver"<br />
| päivämäärä=26.4.2018<br />
| julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br />
| elinkaari=9kk (LTS 5v)<br />
| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=amd64, i386, arm<br />
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Gobuntu]], [[Kubuntu]], [[Lubuntu]], [[Mythbuntu]], [[Nexenta]], [[Ubuntu GNOME]], [[Ubuntu Studio]], [[Ubuntu touch]], [[Xubuntu]]<br />
| kotisivu=[https://www.ubuntu.com/ www.ubuntu.com]<br />
}}<br />
<br />
'''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(philosophy)|Ubuntu-filosofia]]).<br />
<br />
Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br />
<br />
Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin <tt>language-support-fi</tt>. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Nykyään Gobuntun työtä jatkaa [[gNewSense]].<br />
<br />
==Pääkäyttäjän oikeudet==<br />
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br />
<br />
Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br />
<br />
Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br />
<br />
==Julkaisutahti==<br />
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br />
<br />
==Pakettivarastot ja tukiaika==<br />
Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br />
* '''Main''' - tuetut ohjelmat<br />
* '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br />
* '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br />
* '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br />
Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br />
$ ubuntu-support-status<br />
On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br />
<br />
Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br />
$ ubuntu-support-status --show-unsupported<br />
<br />
Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br />
* https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br />
<br />
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br />
<br />
==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br />
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br />
<br />
==Julkaisut==<br />
{| class="wikitable"<br />
! Julkaisu<br />
! Julkaisupäivä<br />
! Tukiaika<br />
|-<br />
| Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br />
| ei vielä julkaistu<br />
| {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2023}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br />
| 19. lokakuuta 2017<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br />
| 13. huhtikuuta 2017<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br />
| 13. lokakuuta 2016<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br />
| 21. huhtikuuta 2016<br />
| {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2021}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br />
| 22. lokakuuta 2015<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br />
| 23. huhtikuuta 2015<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br />
| 23. lokakuuta 2014<br />
| {{ei|tuki päättynyt}}<br />
|-<br />
| Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br />
| 17. huhtikuuta 2014<br />
| {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2019}}<br />
|}<br />
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"<br />
! colspan="3" | Vanhemmat julkaisut<br />
|-<br />
! Julkaisu<br />
! Julkaisupäivä<br />
|-<br />
| Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br />
| 17. lokakuuta 2013<br />
|-<br />
| Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br />
| 25. huhtikuuta 2013<br />
|-<br />
| Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br />
| 18. lokakuuta 2012<br />
|-<br />
| Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br />
| 26. huhtikuuta 2012<br />
|-<br />
| Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br />
| 13. lokakuuta 2011<br />
|-<br />
| Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br />
| 28. huhtikuuta 2011<br />
|-<br />
| Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br />
| 10. lokakuuta 2010<br />
|-<br />
| Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br />
| 29. huhtikuuta 2010<br />
|-<br />
| Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br />
| 29. lokakuuta 2009<br />
|-<br />
| Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br />
| 23. huhtikuuta 2009<br />
|-<br />
| Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br />
| 30. lokakuuta 2008<br />
|-<br />
| Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br />
| 24. huhtikuuta 2008<br />
|-<br />
| Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br />
| 18. lokakuuta 2007<br />
|-<br />
| Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br />
| 19. huhtikuuta 2007<br />
|-<br />
| Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br />
| 26. lokakuuta 2006<br />
|-<br />
| Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br />
| 1. kesäkuuta 2006<br />
|-<br />
| Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br />
| 13. lokakuuta 2005<br />
|-<br />
| Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br />
| 8. huhtikuuta 2005<br />
|-<br />
| Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br />
| 20. lokakuuta 2004<br />
|}<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntu Suomi]]<br />
*[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br />
*[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br />
*[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br />
*[[Crunchbang]]<br />
*[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br />
*[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br />
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br />
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br />
<br />
====Englanniksi====<br />
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br />
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br />
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br />
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br />
* [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br />
* [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.<br />
* [http://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu-käyttäjälle.<br />
<br />
{{debian}}<br />
{{ubuntu}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[pl:Ubuntu]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Clip&diff=48227Clip2018-09-25T18:50:50Z<p>Oselotti: Ak: Ohjaus sivulle CLIP OS</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[CLIP OS]]</div>Oselottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Clip-os&diff=48226Clip-os2018-09-25T18:50:28Z<p>Oselotti: Ak: Ohjaus sivulle CLIP OS</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[CLIP OS]]</div>Oselotti