https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Muep&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T04:50:02ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=41427Fedora Linux2014-12-14T15:53:59Z<p>Muep: /* Käyttökohteet */ PowerPC ei nykyään ole tuettu, mutta ARM on</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| elinkaari=12 kk<br />
| julkaisusykli=6 kk<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/21/html/Release_Notes/ 21]<br />
| päivämäärä=9.12.2014<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]], [[Yum]]/[[DNF]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64, arm epävirallisesti ppc, ppc64, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[https://getfedora.org/ getfedora.org]<br />
}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[GNOME]] 3 -[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
'''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
==Historia==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.<br />
<br />
==Arvot==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<br />
<br />
''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br />
<br />
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br />
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br />
<br />
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br />
<br />
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br />
<br />
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br />
<br />
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]<br />
<br />
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
==Käyttökohteet==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös ARM-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.<br />
<br />
==Live CD==<br />
''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/><br />
''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]<br />
<br />
Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.<br />
<br />
Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.<br />
<br />
[https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD]<br />
<br />
==Asennus==<br />
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:<br />
<br />
* Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]<br />
* Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä<br />
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''<br />
<br />
Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.<br />
<br />
==Versiopäivitys==<br />
Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/FedUp]]<br />
<br />
==Paketinhallinta==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Tulevaisuudessa Yum saatetaan korvata [[Fedora/DNF]] järjestelmällä. Fedoralle kehitetty [[Zif]]-järjestelmää harkittiin myös.<br />
<br />
==Palvelunhallinta==<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
==Verkonhallinta==<br />
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
==SELinux tietoturva==<br />
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br />
<br />
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br />
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]<br />
<br />
==Lisenssirajoitteiset ohjelmat==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''<br />
<br />
Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
==Spinnit==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Suomenkieliset yhteisöt==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.<br />
* [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä <br />
* IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Fedora/Julkaisut]]<br />
* [[Fedora/Asennus]]<br />
* [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]<br />
* [[Fedora/Paketinhallinta]]<br />
* [[Fedora/Päivittäminen]]<br />
* [[Fedora/Preupgrade]]<br />
* [[Fedora/FedUp]]<br />
* [[Fedora/Pakettivarastot]]<br />
* [[Fedora/Java]]<br />
* [[Fedora/Selinux]]<br />
* [[Fedora/Sudo]]<br />
* [[Fedora/LTSP]]<br />
* [[Fedora/NFSv4]]<br />
* [[Zif]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Systemd&diff=39750Systemd2014-04-08T06:44:23Z<p>Muep: Journalista jotain</p>
<hr />
<div>Kuten [[Upstart]], systemd on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Useimmat jakelut ovat siirtyneet käyttämään systemd-järjestelmää.<br />
<br />
== Ominaisuuksia ==<br />
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti<br />
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja<br />
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen<br />
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa<br />
* Tarvittaesa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää<br />
<br />
== Yksiköt ==<br />
Tavallisimmin systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[sshd]] tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).<br />
<br />
Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.<br />
<br />
Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.<br />
<br />
== Systemctl ==<br />
Systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.<br />
<br />
=== Tietoa palveluista ===<br />
Systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.<br />
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin. <br />
systemctl list-units --all<br />
<br />
Systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.<br />
systemctl status avahi-daemon.service<br />
<br />
Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:<br />
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack<br />
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)<br />
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago<br />
Main PID: 889 (avahi-daemon)<br />
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."<br />
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service<br />
<br />
Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.<br />
systemctl show avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===<br />
# Käynnistä Avahi-palvelu<br />
systemctl start avahi-daemon.service<br />
<br />
# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:<br />
systemctl stop avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===<br />
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.<br />
<br />
# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä<br />
systemctl enable sshd.service<br />
<br />
# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta<br />
systemctl disable sshd.service<br />
<br />
== Journal ==<br />
Systemd:n mukana tulee journaliksi kutsuttu lokivarasto, johon kerätään muun<br />
muassa [[dmesg]] -komennonkin tulostama kernelin loki, [[syslog]] -viestit<br />
ja palveluiden ns. stdout/stderr -viestit.<br />
<br />
Viestit tallentuvat normaalisti <tt>/var/log/journal/</tt> -hakemistossa<br />
sijaitseviin tiedostoihin. Toisin kuin monet muut lokitiedostot, journalin<br />
tiedostot eivät ole [[tekstitiedosto]]ja. Tämän takia esimerkiksi<br />
perinteinen [[grep]] -työkalu ei suoraan sovellu niiden käsittelyyn yhtä<br />
hyvin kuin perinteisten syslog-palveluiden ylläpitämien tekstimuitoisten<br />
lokien käsittelyyn.<br />
<br />
Journalin sisältöä voi tarkastella systemd:n <tt>journalctl</tt> -komennolla.<br />
Yksinkertaisimmillaan komennon voi ajaa ilman parametreja:<br />
journalctl<br />
Näin kutsuttuna journalctl näyttää kaikki journaliin tallennetut viestit.<br />
Oletuksena viestit näytetään tekstinä, jonka asettelu muistuttaa perinteistä<br />
syslog-lokitiedostoissa käytettyä asettelua. Vaikka journalctl normaalisti<br />
terminaalissa ajettuna automaattisesti avaa lokiviestit [[less]]in sisään,<br />
voi sen tulosteen myös putkittaa muille prosesseille:<br />
journalctl | grep avahi-daemon<br />
Näin voisi esimerkiksi hakea lokista vain viestejä, jotka liittyvät<br />
Avahi-palveluun. Mikäli journalctl:n stdout ei ole terminaali, se ei<br />
käynnistä lessiä.<br />
<br />
=== Haku yksikön perusteella ===<br />
Edellä esitettiin, kuinka grepin avulla voisi hakea journalista kaikki<br />
avahiin liittyvät viestit. Esitetty tapa kuitenkin on jonkin verran epätarkka,<br />
sillä myös muut kuin jonkun palvelun tekemät viestit voivat sisältää<br />
hakuun liittyvän palvelun nimen.<br />
<br />
Jokaiseen journaliin kirjattuun viestiin kuitenkin erikseen merkitään,<br />
mistä yksiköstä viesti on peräisin. Journalctl voi pyydettässä hyödyntää<br />
tätä tietoa näytettävien lokitietojen rajaamiseen:<br />
journalctl -u avahi-daemon<br />
Nyt journalctl:n pitäisi näyttää vain oikeasti avahi-daemon.servicesta peräisin<br />
olevat viestit, vaikka journalissa olisi muitakin merkkijonon<br />
<tt>avahi-daemon</tt> sisältäviä viestejä.<br />
<br />
=== Haku käynnistyskierroksen perusteella ===<br />
Usein halutaan katsoa vain lokeja alkaen vain siitä hetkestä, kun kone viimeksi<br />
käynnistettiin. Tähän voi hyödyntää journalctl:n <tt>-b</tt> -valitsinta:<br />
journalctl -b<br />
Tämä näyttää kaikki nykyiseen käynnistyskierrokseen liittyvät viestit.<br />
Valitsimen voi yhdistää myös esimerkiksi edellä esiteltyyn <tt>-u</tt> -valitsimeen:<br />
journalctl -b -u avahi-daemon<br />
<br />
Oletuksena <tt>-b</tt> -valitsin näyttää nykyisen käynnistyskierroksen, mutta<br />
se voi myös ottaa vastaan parametrin, jolla valitaan joku muu käynnistyskierros.<br />
Parametrista ehkä tavallisimmin tarpeellinen on negatiivinen numero, joilla saa<br />
valittua uusia käynnistyskierroksia:<br />
journalctl -b -1<br />
journalctl -b -2<br />
Komennoista ylempi näyttää nykyistä edeltävän käynnistyskierroksen viestit ja<br />
jälkimmäinen sitä edeltävän kierroksen viestit.<br />
<br />
Myös positiivisia numeroita voi käyttää. Niissä esimerkiksi 1 vastaa vanhinta<br />
journaliin tallentunutta käynnistyskierrosta, ja 2 toiseksi vanhinta.<br />
<br />
Mikäli on vaikea tietää tai muistaa, monenko käynnistyskerran takana joku<br />
kiinnostava osa lokia on mutta haettu ajankohta on tiedosssa, voi ajankohtaa<br />
vastaavan käynnistyskierrosnumeron selvittää <tt>--list-boots</tt> -valitsimella:<br />
journalctl --list-boots<br />
<br />
=== Haku päivämäärän mukaan ===<br />
Esimerkiksi tietyn viikon viestit voi hakea <tt>--since</tt> -valitsimen ja<br />
<tt>--until</tt> -valitsimen avulla:<br />
journalctl --since 2014-04-07 --until 2014-04-13<br />
<br />
== Omat yksikkötiedostot ==<br />
Suurin osa käyttäjistä tulee toimeen ohjelmien mukana tulevilla yksikkötiedostoilla, mutta toisinaan on tarvetta joko muokata olemassaolevia yksiköitä tai luoda kokonaan uusia. Kumpikin on suhteellisen helppoa, sillä yksikkötiedostot ovat yksinkertaisehkoja tekstitiedostoja. Tiedostoformaatti on dokumentoitu <tt>systemd.unit</tt>-nimisessä [[man]]-sivussa.<br />
<br />
=== Järjestelmän yksikkötiedostojen muokkaaminen ===<br />
Järjestelmän mukana toimitettavat yksikkötiedostot sijaitsevat luultavasti <tt>/lib/systemd/system/</tt>-hakemistossa. Niitä on mahdollista muokata suoraan sielläkin, mutta mieluummin kannattaa ottaa siellä sijaitsevasta yksiköstä kopio <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon ja muokata sitä siellä. Tällöin systemd <tt>/etc</tt>:n alla sijaitsevaa yksikköä ennemmin kuin <tt>/lib</tt>:n alla olevaa, ja ohjelmiston päivittyminen ei ylikirjoita paikallisesti tehtyjä muutoksia.<br />
<br />
=== Kokonaan uusien yksikkötiedostojen kirjoittaminen ===<br />
Joskus on tarpeen luoda kokonaan uusia yksikköjä, esimerkiksi ajamaan joku komento aina koneen käynnistyessä tai pitämään käynnissä jotain ohjelmistoa jonka mukana ei tullut yksikköä systemd:lle.<br />
<br />
Myös itse kirjoitetut yksiköt kannattaa sijoittaa <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon.<br />
<br />
Allaoleva esimerkkiyksikkö ajaa yksikköä käynnistettäessä yksinkertaisen komennon. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kopioimalla sen sisällön <tt>/etc/systemd/system/hello.service</tt>-nimiseen tiedostoon.<br />
[Unit]<br />
Description=A simple example service unit that runs a command when started<br />
[Service]<br />
Type=oneshot<br />
ExecStart=/bin/echo Hello!<br />
<br />
Yksikkötiedostoformaatissa erilaisia direktiivejä on kymmeniä, mutta jossain tapauksissa ihan muutama niistä riittää. Usein kannattaa katsoa mallia järjestelmän mukana toimituista yksiköistä <tt>/lib/systemd/system/</tt> -hakemistosta ja systemd:n dokumentaatiosta.<br />
<br />
[[Luokka: Järjestelmä]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=39748Fedora Linux2014-04-08T05:54:06Z<p>Muep: F20:sta alkaen ARM on primääriarkkitehtuuri</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| elinkaari=12 kk<br />
| julkaisusykli=6 kk<br />
| viimeisin versio=[[Fedora#Uusin_versio|Fedora 20]]<br />
| päivämäärä=17. joulukuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64, arm epävirallisesti ppc, ppc64, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[Gnome3]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
'''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.<br />
<br />
== Arvot ==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<br />
<br />
''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br />
<br />
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br />
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br />
<br />
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br />
<br />
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br />
<br />
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br />
<br />
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]<br />
<br />
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Live CD ==<br />
<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/><br />
''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]<br />
<br />
Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.<br />
<br />
Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.<br />
<br />
[https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD]<br />
<br />
== Asennus ==<br />
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:<br />
<br />
* Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]<br />
* Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä<br />
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''<br />
<br />
<br />
Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.<br />
<br />
== Versiopäivitys ==<br />
<br />
Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/FedUp]]<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Tulevaisuudessa Yum saatetaan korvata [[Fedora/DNF]] järjestelmällä. Fedoralle kehitetty [[Zif]]-järjestelmää harkittiin myös.<br />
<br />
== Palvelunhallinta ==<br />
<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
== Verkonhallinta ==<br />
<br />
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
== SELinux tietoturva ==<br />
<br />
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br />
<br />
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br />
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]<br />
<br />
== Lisenssirajoitteiset ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''<br />
<br />
Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Spinnit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
<br />
Fedora 20 (Heisenbug) [https://lists.fedoraproject.org/pipermail/announce/2013-December/003187.html julkaistiin] 17. joulukuuta 2013. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa:<br />
<br />
* Gnome 3.10<br />
** [[Gnome-maps]]<br />
** [[Gnome-music]]<br />
** [[Gnome-software]]<br />
** Kokeellinen tuki [[Wayland|Waylandille]]<br />
* KDE 4.11<br />
* [[Enlightenment]] -työpöytäympäristö<br />
* Tuki ARM-prosessoreille<br />
* Erilliset asennuslevykuvat pilvipalveluita varten<br />
* Useita uusia ominaisuuksia [[NetworkManager]] -työkaluissa<br />
* [[Bluez]] 5<br />
<br />
Kattava [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/20/ChangeSet lista muutoksista] on Fedoran wikissä.<br />
<br />
[[Fedora/Julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus koko Fedora jakelun kehitykseen.<br />
<br />
== Suomenkieliset yhteisöt ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.<br />
* [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä <br />
* IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Fedora/Julkaisut]]<br />
* [[Fedora/Asennus]]<br />
* [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]<br />
* [[Fedora/Paketinhallinta]]<br />
* [[Fedora/Päivittäminen]]<br />
* [[Fedora/Preupgrade]]<br />
* [[Fedora/FedUp]]<br />
* [[Fedora/Pakettivarastot]]<br />
* [[Fedora/Java]]<br />
* [[Fedora/Selinux]]<br />
* [[Fedora/Sudo]]<br />
* [[Fedora/LTSP]]<br />
* [[Fedora/NFSv4]]<br />
* [[Fedora/DNF]]<br />
* [[Zif]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=39079Fedora Linux2013-12-17T18:05:06Z<p>Muep: /* Uusin versio */</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| elinkaari=12 kk<br />
| julkaisusykli=6 kk<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/20/html/Release_Notes/ Fedora 20]<br />
| päivämäärä=17. joulukuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[Gnome3]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
'''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.<br />
<br />
== Arvot ==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<br />
<br />
''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br />
<br />
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br />
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br />
<br />
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br />
<br />
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br />
<br />
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br />
<br />
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]<br />
<br />
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Live CD ==<br />
<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/><br />
''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]<br />
<br />
Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.<br />
<br />
Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.<br />
<br />
[https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD]<br />
<br />
== Asennus ==<br />
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:<br />
<br />
* Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]<br />
* Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä<br />
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''<br />
<br />
<br />
Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.<br />
<br />
== Versiopäivitys ==<br />
<br />
Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/FedUp]]<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Tulevaisuudessa Yum saatetaan korvata [[Fedora/DNF]] järjestelmällä. Fedoralle kehitetty [[Zif]]-järjestelmää harkittiin myös.<br />
<br />
== Palvelunhallinta ==<br />
<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
== Verkonhallinta ==<br />
<br />
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
== SELinux tietoturva ==<br />
<br />
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br />
<br />
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br />
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]<br />
<br />
== Lisenssirajoitteiset ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''<br />
<br />
Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Spinnit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
<br />
Fedora 20 (Heisenbug) [https://lists.fedoraproject.org/pipermail/announce/2013-December/003187.html julkaistiin] 17. joulukuuta 2013. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa:<br />
<br />
* Gnome 3.10<br />
** [[Gnome-maps]]<br />
** [[Gnome-music]]<br />
** [[Gnome-software]]<br />
** Kokeellinen tuki [[Wayland|Waylandille]]<br />
* KDE 4.11<br />
* [[Enlightenment]] -työpöytäympäristö<br />
* Tuki ARM-prosessoreille<br />
* Erilliset asennuslevykuvat pilvipalveluita varten<br />
* Useita uusia ominaisuuksia [[NetworkManager]] -työkaluissa<br />
* [[Bluez]] 5<br />
<br />
Kattava [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/20/ChangeSet lista muutoksista] on Fedoran wikissä.<br />
<br />
[[Fedora/Julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus koko Fedora jakelun kehitykseen.<br />
<br />
== Suomenkieliset yhteisöt ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.<br />
* [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä <br />
* IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Fedora/Julkaisut]]<br />
* [[Fedora/Asennus]]<br />
* [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]<br />
* [[Fedora/Paketinhallinta]]<br />
* [[Fedora/Päivittäminen]]<br />
* [[Fedora/Preupgrade]]<br />
* [[Fedora/FedUp]]<br />
* [[Fedora/Pakettivarastot]]<br />
* [[Fedora/Java]]<br />
* [[Fedora/Selinux]]<br />
* [[Fedora/Sudo]]<br />
* [[Fedora/LTSP]]<br />
* [[Fedora/NFSv4]]<br />
* [[Fedora/DNF]]<br />
* [[Zif]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP/Fedora_Linux&diff=38035LTSP/Fedora Linux2013-09-25T15:49:30Z<p>Muep: /* Suomalainen näppäimistöasettelu */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:K12Linux-login.png|right|200px|thumb|LTSP-asiakkaan [[LDM]]-kirjautumisohjelma]]<br />
<br />
Aiemmin [[LTSP|LTSP 5]] -[[palvelin|palvelimen]] (''Linux Terminal Server Project'') asentaminen [[Fedora]]an on ollut kohtalaisen vaikeaa jakelun puutteellisen LTSP-integraation vuoksi, mutta Fedoran 9-versiosta alkaen jakelun LTSP-tuki parani huomattavasti. <br />
<br />
== Hyvä tietää ennen asennusta ==<br />
<br />
LTSP-palvelin koostuu useasta omasta toiminnostaan vastaavasta palvelimesta, minkä vuoksi järjestelmä voi vaikuttaa hieman sekavalta ja monimutkaiselta hallita. Fedoran paketit tarjoavat kuitenkin suhteellisen valmiit ja toimivat asetukset useimpiin tilanteisiin, eikä esimerkiksi [[DHCP]]-palvelimen asetuksiin tarvitse useimmiten koskea lainkaan.<br />
<br />
=== Verkkoasetuksista ===<br />
<br />
Fedoran LTSP-paketit luovat järjestelmään automaattisesti <tt>ltspbr0</tt>-sillan, jota erityisesti DHCP-palvelin kuuntelee. Tämä mahdollistaa hyvin valmiiden [[asetustiedosto]]jen toimittamisen ja palvelimen asentamisen siten, ettei palvelimeen välittömästi liittymättömiä verkkoasetuksia tarvitse muokata paljoa. Useimmiten kuitenkin on tarve yhdistää tämä silta johonkin fyysiseen verkkoliitäntään, jotta LTSP-palvelu ulottuisi myös fyysisen palvelinkoneen ulkopuolelle.<br />
<br />
LTSP-käyttöön mukautetun [[DHCP]]-palvelun tarpeesta johtuen on palvelinkoneessa erittäin suotavaa olla oma verkkokorttinsa LTSP-asiakaskoneita varten.<br />
<br />
== LTSP-palvelimen ja -asiakasjärjestelmän asennus ==<br />
<br />
Aluksi asennetaan järjestelmään tarvittavat paketit:<br />
<br />
[[yum]] install ltsp-server<br />
<br />
Lisätään [[NFS]]-palvelimen jakoihin hakemisto <tt>/opt/ltsp</tt>:<br />
<br />
[[echo]] '/opt/ltsp *(ro,async,no_root_squash)' >> /etc/exports<br />
<br />
Käynnistetään tarvittavat [[init-skriptit|palvelut]]:<br />
<br />
for service in [[xinetd]] ltsp-dhcpd rcpbind nfs [[ssh]]d; do chkconfig $service on; service $service restart; done<br />
for server in ldminfod nbdrootd nbdswapd tftp; do chkconfig $server on; done<br />
<br />
Asennetaan [[i386]]-[[käskykantaa]] käyttävä LTSP-päätejärjestelmä:<br />
<br />
ltsp-build-client --arch=i386<br />
<br />
== Palvelinjärjestelmän asetukset ==<br />
<br />
LTSP-järjestelmä on jo lähes valmis käyttöönottoa varten, mutta verkkoasetuksia on vielä hieman tarve muokata.<br />
<br />
=== Palomuuri ===<br />
<br />
Oletuksena Fedoran [[palomuuri]]n asetukset ovat sen verran tiukat, ettei LTSP-palvelimelle saa yhteyttä. Yksi oletusasetuksilla hyvin toimiva tapa mahdollistaa LTSP-palvelimeen yhdistäminen on sallia kaikki yhteydet LTSP-palvelimen käyttämälle <tt>ltspbr0</tt>-verkkoliitännälle.<br />
<br />
Tämän voi halutessaan tehdä komentoriviltä muokkaamalla [[Iptables]]in asetustiedostoa sijainnissa <tt>/etc/sysconfig/iptables</tt>, mutta tavallisesti voidaan myös käyttää Fedoran [[System-config-firewall]]-ohjelmaa:<br />
<br />
system-config-firewall<br />
<br />
[[Kuva:Fedora-ltsp-firewall1.png|400px|Lisää ltspbr0-liitäntä luotetuksi verkkoliitännäksi]]<br />
<br />
Valitse oikeasta reunasta ''Luotetut verkkoliitännät'' ja lisää rasti <tt>ltspbr0</tt>-liitännän kohdalle ikkunan oikeanpuoleisessa osiossa. Paina tämän jälkeen ikkunan ylälaidasta ''Toteuta'', minkä jälkeen voit sulkea ohjelman.<br />
<br />
Nyt kaikki <tt>ltspbr0</tt>-siltaan tulevat yhteyspyynnöt pääsevät palomuurin lävitse.<br />
<br />
=== Testaaminen virtuaalikoneella ===<br />
<br />
LTSP-palvelin on jo täysin toimintakunnossa lukuunottamatta sitä, ettei <tt>ltspbr0</tt>-siltaa ole yhdistetty mihinkään. Tämä ei kuitenkaan estä asiakasjärjestelmän käynnistämistä virtuaalikoneessa. Fedoran pakettivarastoista löytyy valmiiksi helppokäyttöinen <tt>ltsp-vmclient</tt> -ohjelma, jolla voidaan automaattisesti käynnistää [[Qemu]]-virtuaalikone ottamaan yhteys Fedoran LTSP-palvelimeen. <br />
<br />
Asennetaan <tt>ltsp-vmclient</tt>:<br />
<br />
yum install ltsp-vmclient<br />
<br />
Käynnistetään virtuaalinen LTSP-asiakaspääte:<br />
<br />
ltsp-vmclient<br />
<br />
=== Fyysisen verkkoliitännän käyttäminen ===<br />
<br />
Fyysisen verkkoliitännän käyttäminen on helpointa, mikäli LTSP-asiakkaille voidaan käyttää kokonaan omaa verkkokorttiaan. LTSP-palvelimeen kuuluvan DHCP-palvelimen yhdistäminen muuhun lähiverkkoon aiheuttaa herkästi ongelmia verkossa ennestään olevan DHCP-palvelun johdosta.<br />
<br />
Nopea tapa yhdistää fyysinen verkkoliitäntä <tt>ltspbr0</tt>-siltaan on käyttää [[brctl]]-ohjelmaa:<br />
<br />
brctl addif ltspbr0 ethN<br />
<br />
, missä N on halutun verkkoliitännän numero. <br />
<br />
Tämä asetus ei kuitenkaan säily esimerkiksi palvelinkoneen uudelleenkäynnistysten ylitse. Pysyvämpi tapa asettaa silta on muokata tiedostoa <tt>/etc/sysconfig/network-scripts/ifcfg-ethN</tt> esimerkiksi seuraavankaltaiseksi:<br />
<br />
# Realtek Semiconductor Co., Ltd. RTL-8139/8139C/8139C+<br />
DEVICE=eth1<br />
HWADDR=00:10:a7:1c:c7:94<br />
BRIDGE=ltspbr0<br />
NM_CONTROLLED=no<br />
ONBOOT=yes<br />
<br />
Kolme viimeistä riviä ovat tässä oleelliset. Verkkoliitäntä liitetään siltaan, otetaan laite [[NetworkManager]]-palvelun hallusta pois ja merkitään laite otettavaksi käyttöön koneen käynnistyessä.<br />
<br />
Koska laitteen hallinta halutaan toteuttaa Fedoran perinteisellä <tt>network</tt>-palvelulla, tulee myös se asettaa käynnistymään automaattisesti:<br />
<br />
chkconfig network on<br />
<br />
Nyt palvelinta pitäisi pystyä täysin käyttämään myös verkkokorttiin yhdistetyiltä fyysisiltä laitteilta.<br />
<br />
== Asiakasjärjestelmän asetukset ==<br />
<br />
Asiakaskoneissa ajettava järjestelmä sijaitsee palvelimella hakemistossa <tt>/opt/ltsp/i386</tt>. Se on tavallinen i386-käskykantaa käyttävä Fedora-asennus likimain oletusasetuksilla.<br />
<br />
=== Kirjautumisruutu ja oletuskieli suomeksi ===<br />
<br />
[[LDM]]-[[graafinen kirjautumisohjelma|kirjautumisohjelma]] ei Fedorassa tällä hetkellä noudata palvelimen, vaan asiakasjärjestelmän kieliasetusta. Tämän vuoksi asiakasjärjestelmän kieliasetus halutaan usein vaihtaa esimerkiksi suomeksi palvelinjärjestelmän tavoin. Tämä tehdään muokkaamalla tiedostoa <tt>/opt/ltsp/i386/etc/sysconfig/i18n</tt>. Suomeksi järjestelmän saa seuraavalla tiedoston sisällöllä:<br />
<br />
LANG="fi_FI.[[UTF-8]]"<br />
<br />
=== Suomalainen näppäimistöasettelu ===<br />
<br />
Myös [[näppäimistö]]asetukset halutaan usein vaihtaa suomalaisiin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi muokkaamalla tiedosto <tt>/opt/ltsp/i386/etc/sysconfig/keyboard</tt> seuraavan näköiseksi:<br />
<br />
KEYBOARDTYPE="pc"<br />
KEYTABLE="fi"<br />
LAYOUT="fi"<br />
MODEL="pc105+inet"<br />
OPTIONS=""<br />
VARIANT=""<br />
<br />
[[Luokka:LTSP]]<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=36202Fedora Linux2012-09-03T13:40:17Z<p>Muep: /* Arvot ja lisensointi */ kielirakenteen viilaus</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Release_Notes/index.html Fedora 17]<br />
| päivämäärä=29. toukokuuta 2012<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Arvot ja lisensointi ==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.[https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br />
<br />
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br />
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br />
<br />
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br />
<br />
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br />
<br />
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br />
<br />
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations Fedora Foundations]<br />
<br />
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Järjestelmänhallinta ==<br />
<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' järjestelmänhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
== Verkonhallinta ==<br />
<br />
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
== SELinux tietoturva ==<br />
<br />
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br />
<br />
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br />
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
<br />
== Ei lisenssivapaat ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedorasta ei löydy esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä ja #fedora-fi [[Freenode]]ssa. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=36201Fedora Linux2012-09-03T13:38:56Z<p>Muep: /* Arvot ja lisensointi */ tägejä pois</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Release_Notes/index.html Fedora 17]<br />
| päivämäärä=29. toukokuuta 2012<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Arvot ja lisensointi ==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.[https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br />
<br />
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br />
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br />
<br />
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br />
<br />
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br />
<br />
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br />
<br />
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations Fedora Foundations]<br />
<br />
Projekti tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Järjestelmänhallinta ==<br />
<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' järjestelmänhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
== Verkonhallinta ==<br />
<br />
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
== SELinux tietoturva ==<br />
<br />
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br />
<br />
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br />
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
<br />
== Ei lisenssivapaat ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedorasta ei löydy esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä ja #fedora-fi [[Freenode]]ssa. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=36195Fedora Linux2012-09-02T09:39:02Z<p>Muep: /* Järjestelmänhallinta */</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Release_Notes/index.html Fedora 17]<br />
| päivämäärä=29. toukokuuta 2012<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Arvot ja lisensointi ==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Iniativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<ref name='fedora-licensing-overview'>[https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]</ref><br />
<br />
Projekti tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Järjestelmänhallinta ==<br />
<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' järjestelmänhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
== Verkonhallinta ==<br />
<br />
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä ja #fedora-fi [[Freenode]]ssa. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Upstart&diff=35950Upstart2012-05-05T10:24:27Z<p>Muep: /* Aiheesta muualla */ linkki pois, löytyy se upstartin kotisivultakin jonne jo on linkki</p>
<hr />
<div>Upstart on ohjelma, joka on tehty korvaamaan perinteinen [[init]]. Inittiin verrattuna se osaa esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä käynnistää useampia palveluita samanaikaisesti ja nopeuttaa näin käynnistystä.<br />
<br />
Upstartiin sisältyy perinteisten init-ominaisuuksien lisäksi mahdollisuus hallita palveluiden käynnistämistä joustavasti erilaisten järjestelmätapahtumien pohjalta. Siihen on suunnitteilla myös komentojen ajastusominaisuuksia, jotka korvaisivat perinteiset [[at]]:n, [[cron]]in ja [[anacron]]in. <br />
<br />
Upstart on yhteensopiva initin kanssa ja ymmärtää initille tehtyjä [[bash-skriptaus|komentosarjoja]]. Se on käytössä erityisesti [[Ubuntu]]ssa, mutta on paketoitu myös esimerkiksi [[Debian]]iin ja [[Fedora]]an.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://upstart.ubuntu.com/ Ohjelman kotisivu]<br />
*[[wikipedia:Upstart|Englanninkielisen Wikipedian Upstart-artikkeli]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Upstart&diff=35949Upstart2012-05-05T10:23:28Z<p>Muep: /* Aiheesta muualla */ linkki hyvää Ubuntun ohjeeseen</p>
<hr />
<div>Upstart on ohjelma, joka on tehty korvaamaan perinteinen [[init]]. Inittiin verrattuna se osaa esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä käynnistää useampia palveluita samanaikaisesti ja nopeuttaa näin käynnistystä.<br />
<br />
Upstartiin sisältyy perinteisten init-ominaisuuksien lisäksi mahdollisuus hallita palveluiden käynnistämistä joustavasti erilaisten järjestelmätapahtumien pohjalta. Siihen on suunnitteilla myös komentojen ajastusominaisuuksia, jotka korvaisivat perinteiset [[at]]:n, [[cron]]in ja [[anacron]]in. <br />
<br />
Upstart on yhteensopiva initin kanssa ja ymmärtää initille tehtyjä [[bash-skriptaus|komentosarjoja]]. Se on käytössä erityisesti [[Ubuntu]]ssa, mutta on paketoitu myös esimerkiksi [[Debian]]iin ja [[Fedora]]an.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://upstart.ubuntu.com/ Ohjelman kotisivu]<br />
*[[wikipedia:Upstart|Englanninkielisen Wikipedian Upstart-artikkeli]]<br />
*[http://upstart.ubuntu.com/cookbook/ Ubuntun ohjeita Upstart-palveluiden määritykseen]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Upstart&diff=35948Upstart2012-05-05T10:10:55Z<p>Muep: upstart ei enää nykyisin tuetuissa Fedoran versioissa ole vakiona käytössä</p>
<hr />
<div>Upstart on ohjelma, joka on tehty korvaamaan perinteinen [[init]]. Inittiin verrattuna se osaa esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä käynnistää useampia palveluita samanaikaisesti ja nopeuttaa näin käynnistystä.<br />
<br />
Upstartiin sisältyy perinteisten init-ominaisuuksien lisäksi mahdollisuus hallita palveluiden käynnistämistä joustavasti erilaisten järjestelmätapahtumien pohjalta. Siihen on suunnitteilla myös komentojen ajastusominaisuuksia, jotka korvaisivat perinteiset [[at]]:n, [[cron]]in ja [[anacron]]in. <br />
<br />
Upstart on yhteensopiva initin kanssa ja ymmärtää initille tehtyjä [[bash-skriptaus|komentosarjoja]]. Se on käytössä erityisesti [[Ubuntu]]ssa, mutta on paketoitu myös esimerkiksi [[Debian]]iin ja [[Fedora]]an.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://upstart.ubuntu.com/ Ohjelman kotisivu]<br />
*[[wikipedia:Upstart|Englanninkielisen Wikipedian Upstart-artikkeli]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Guile&diff=35240Guile2011-11-02T21:30:15Z<p>Muep: Tynkäpätkä Guilesta, liekköhän tarpeellinen mutta tulipa tehtyä</p>
<hr />
<div>GNU Guile on [[GNU]]-projektiin kuuluva [[wikipedia:fi:Scheme|Scheme-ohjelmointikielen]] toteutus. Guilea voi käyttää itsenäisenä ohjelmointiympäristönä, mutta sen suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös käyttö C-kielisten ohjelmien laajennuskielenä.<br />
<br />
== Readline ==<br />
Guilen vuorovaikutteinen komentotulkki on oletusasetuksilla melko työläs käytettävä, koska siitä ei löydy esimerkiksi [[Bash]]ista tuttuja näppäinoikoteitä tai komentohistoriaa. Nämä toiminnot saa kuitenkin halutessaan käyttöön aktivoimalla Guilen [[Readline]]-tuen. Tämä tapahtuu lisäämällä kotihakemiston juureen <tt>.guile</tt>-nimiseen tiedostoon seuraavat rivit:<br />
(use-modules (ice-9 readline))<br />
(activate-readline)</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35223Fedora Linux2011-10-27T21:09:45Z<p>Muep: /* Fedora suomeksi */ #fedora-fi</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä ja #fedora-fi [[Freenode]]ssa. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35222Fedora Linux2011-10-27T21:07:59Z<p>Muep: /* Käyttökohteet */ maininta XFCE:sta ja LXDE:sta</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35221Fedora Linux2011-10-27T21:06:46Z<p>Muep: /* Nykyiset versiot */</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35220Fedora Linux2011-10-27T21:03:22Z<p>Muep: /* Uusin versio */ tilaa useamman version yhteenvedoille</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Nykyiset versiot==<br />
<br />
=== Fedora 15 ===<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35219Fedora Linux2011-10-27T21:01:17Z<p>Muep: /* Paketinhallinta */ virtaviivaistusta</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35218Fedora Linux2011-10-27T20:58:26Z<p>Muep: /* Historia */ ei ole enää niin viimeaikaista</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai sen [[X|graafisten]] [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii [[PackageKit]], joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Epävirallinen [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
[http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin ansiosta [[Yum]]in ohella on myös mahdollista käyttää [[apt]]ia sekä sen graafista käyttöliittymää [[Synaptic]]ia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [http://fedoraproject.org/wiki/Tools/Apt].<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35216Fedora Linux2011-10-27T20:47:08Z<p>Muep: infoboxiinkin Fedora 15</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/15/html/Release_Notes/index.html Fedora 15]<br />
| päivämäärä=24. toukokuuta 2011<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai sen [[X|graafisten]] [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii [[PackageKit]], joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Epävirallinen [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
[http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin ansiosta [[Yum]]in ohella on myös mahdollista käyttää [[apt]]ia sekä sen graafista käyttöliittymää [[Synaptic]]ia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [http://fedoraproject.org/wiki/Tools/Apt].<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35215Fedora Linux2011-10-27T20:37:44Z<p>Muep: /* Paketinhallinta */ Pup ja Pirut</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/14/html/Release_Notes/index.html Fedora 14]<br />
| päivämäärä=16. marraskuuta 2010<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai sen [[X|graafisten]] [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii [[PackageKit]], joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Epävirallinen [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
[http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin ansiosta [[Yum]]in ohella on myös mahdollista käyttää [[apt]]ia sekä sen graafista käyttöliittymää [[Synaptic]]ia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [http://fedoraproject.org/wiki/Tools/Apt].<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux/Paketinhallinta&diff=35214Fedora Linux/Paketinhallinta2011-10-27T19:41:09Z<p>Muep: /* Pakettivarastojen hyödyntäminen */ Pirut ja Pup alkavat olla aikas vanhaa</p>
<hr />
<div>[[Fedora]]n [[paketinhallinta]] pohjautuu [[RPM]]-paketteihin, jotka sisältävät asennettavat tiedostot (ohjelmat) joko [[wikipedia:fi:konekieli|binääri]] tai [[lähdekoodi]]muodossa sekä niihin liittyvää [[wikipedia:fi:metatieto|metatietoa]], kuten paketin sisällön kuvauksen ja tiedot sen [[riippuvuus|riippuvuuksista]].<br />
<br />
RPM-paketteja voidaan asentaa joko automatisoidusti [[pakettivarasto]]ja hyödyntäen tai käsin paketti kerrallaan. Jos paketteja asentaa käsin, täytyy ne hakea manuaalisesti esimerkiksi Internetistä tai cd-levyiltä sekä varmistaa, että niiden riippuvuudet on tyydytetty.<br />
<br />
==Pakettivarastojen hyödyntäminen==<br />
Fedorassa tulee esiasennettuna [[Yum]]-niminen järjestelmä, jolla voidaan asentaa, päivittää ja poistaa paketteja sekä tutkia niiden tietoja [[pakettivarasto]]ja apuna käyttäen. Yumia voidaan käyttää joko [[komentorivi]]ltä <tt>[[yum]]</tt>-ohjelmalla tai jollain sen lukuisista ([[GUI|graafisista]]) [[edustaohjelma|edustaohjelmista]].<br />
<br />
'''Fedora 9:ssä ja uudemmissa''' tulee mukana [[PackageKit]]-niminen Yumin edustaohjelma, jonka avulla paketteja voidaan hallinta graafisesti. [[Fedoran päivittäminen|Päivitysten]] asentaminen onnistuu [[työpöytäympäristö]]n paneelissa olevasta kuvakkeesta, joka myös ilmoittaa saapuneista päivityksistä. <br />
<br />
Uusien pakettien asentaminen, vanhojen poistaminen ja pakettien tietojen tarkastelu onnistuu [[Gnome]]-[[työpöytäympäristö]]ssä kuvakkeesta ''Ohjelmat'' --> ''Lisää tai poista ohjelmia'' ([[Gnome-packagekit]]). [[KDE]]:ssä tämä onnistuu kuvakkeesta ''K-valikko'' --> ''Ylläpito'' --> ''Lisää tai poista ohjelmia'' tai asetuskeskuksesta (Järjestelmän asetukset) kohdasta ''Add or Remove Software'' ([[KPackageKit]]). <br />
<br />
Paketteja voidaan hakea joko hakusanalla tai käyttötarkoituksen perusteella (esimerkiksi "pelit" tai "grafiikka").<br />
<br />
===Vaihtoehtoiset käyttöliittymät===<br />
Yumille on olemassa myös muita graafisia [[edustaohjelma|edustaohjelmia]], kuten [[Yumex]]. Yumex voidaan asentaa paketinhallinnan kautta. <br />
<br />
Yumia vastaava, pääasiassa [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa käytettävä [[Apt]]-järjestelmä voidaan myös asentaa Fedoraan. Fedoraan saatavilla oleva Apt-versio ([http://apt-rpm.org/ APT-RPM]) on sovitettu käyttämään RPM-paketteja sekä Yumin pakettivarastoja. Apt sekä sen suosituin graafinen käyttöliittymä [[Synaptic]] löytyvät paketeista <tt>apt</tt> ja <tt>synaptic</tt>.<br />
<br />
===Pakettivarastojen hallinta===<br />
''Pääartikkeli: [[Pakettilähteitä Fedoralle]]''<br />
<br />
Fedoran pakettivarastoista löytyy yli 10 000 eri pakettia, jotka riittävät useimpiin tarkoituksiin. Oletuspakettivarastoista ei kuitenkaan löydy [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] tai USA:n ohjelmistopatentti- ja tekijänoikeuslainsäädännön vastaisia paketteja, kuten monia multimediaohjelmia tai laiteajureita. Koska nämä paketit ovat kuitenkin useimmissa maissa laillisia (ja sitä paitsi tarpeellisia), on niitä jakelemaan perustettu '''[[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]]'''. <br />
<br />
Fedora 8:ssa ja uudemmissa käytetään epävirallisina pakettivarastoina yleensä sekä [[RPM Fusion]]ia että [[Livna]]a. Fedora 7:ssä ja vanhemmissa käytetään yleensä vain Livna-pakettivarastoa. Epävirallisten käyttöönotosta ja niiden tarjoamista paketeista on kerrottu tarkemmin artikkelissa [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]].<br />
<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
<br />
Koska epävirallisten pakettivarastojen kautta järjestelmään voi asentua käytännössä mitä vain (jopa [[haittaohjelma|haittaohjelmia]]), kannattaa ennen varaston asentamista varmistua sen käyttötarkoituksesta, ylläpitäjän luotettavuudesta ja yhteensopivuudesta muiden pakettivarastojen kanssa. <br />
<br />
Useampaa samaa tai samoja paketteja tarjoavaa pakettivarastoa ''ei'' tule asentaa, ellei niiden sivuilla nimenomaisesti ole mainittu niiden olevan yhteensopivia keskenään.<br />
<br />
==Yksittäiset paketit==<br />
Yksittäisten RPM-pakettien asennus voi olla tarpeen, mikäli pakettia ei löydy mistään sopivasta pakettivarastosta tai jos pakettivarastoihin ei esimerkiksi verkkoyhteyden puutteen takia ole pääsyä. Yksittäisten pakettien etsimiseen on olemassa useita palveluita kuten [http://rpm.pbone.net/ rpm.pbone.net] sekä [[Rpmfind]].<br />
<br />
Pääasiallinen tapa yksittäisten pakettien hallintaan on [[rpm]]-[[komentorivi]]työkalu. Koska rpm-työkalu ei tue pakettivarastoja, ei se myöskään osaa tyydyttää pakettien riippuvuuksia, vaan näyttää pelkän virheilmoituksen puuttuvista riippuvuuksista.<br />
<br />
Paketteja voi myös asentaa graafisesti klikkaamalla niiden kuvaketta tiedostonhallintaohjelmassa tai niihin osoittavaa linkkiä [[www-selain|www-selaimessa]]. Asennus onnistuu myös [[yum]]in kautta [[valitsin|valitsimella]] <tt>localinstall</tt>, jolloin yum yrittää tyydyttää paketin riippuvuudet.<br />
<br />
Asennettujen yksittäisten RPM-pakettien poistamiseen, päivittämiseen ja tietojen tarkasteluun voidaan käyttää samoja graafisia ohjelmia kuin muidenkin pakettien kanssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Fedoran päivittäminen]]<br />
*[[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
*[[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
*[[RPM]]<br />
*[[Yum]]<br />
*[[PreUpgrade]]<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=35213Fedora Linux2011-10-27T19:38:04Z<p>Muep: /* Uusin versio */ Päivitys Fedora 15:lle</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/14/html/Release_Notes/index.html Fedora 14]<br />
| päivämäärä=16. marraskuuta 2010<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]<br />
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.<br />
<br />
== Asennusvaihtoehdot ==<br />
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.<br />
<br />
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.<br />
<br />
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.<br />
<br />
Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).<br />
<br />
== Paketinhallinta ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai sen [[X|graafisten]] [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii [[PackageKit]], joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Vanhemmissa versioissa oletuskäyttöliittyminä toimivat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu [[Pup]] ja ohjelmien asentamiseen ja poistamiseen tarkoitettu [[Pirut]]. Epävirallinen [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.<br />
<br />
[http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin ansiosta [[Yum]]in ohella on myös mahdollista käyttää [[apt]]ia sekä sen graafista käyttöliittymää [[Synaptic]]ia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [http://fedoraproject.org/wiki/Tools/Apt].<br />
<br />
== Rajoitetut ohjelmat ==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''<br />
<br />
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
== Respinit ==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Uusin versio==<br />
Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa<br />
* [[Gnome]]n 3.0-versio joka muuttaa Gnomen toimintaa erittäin paljon aiemmasta poikkeavaksi<br />
* Muita ohjelmistojen versiopäivityksiä, kuten [[KDE]] 4.6 ja [[Xfce]] 4.8<br />
* [[Systemd]]-[[init]]järjestelmä<br />
* [[LibreOffice]] [[OpenOffice.org]]:n tilalle<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/15/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]<br />
<br />
[[Fedora_julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.<br />
<br />
== Fedora suomeksi ==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].<br />
<br />
== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==<br />
===Paketinhallinta===<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
<br />
===Asennus===<br />
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)<br />
<br />
===Muuta===<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]<br />
* [[NFSv4 Fedorassa]]<br />
* [[Sunin Java Fedorassa]]<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Jigdo]]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [irc://irc/fedora.fi #fedora.fi] irc-keskustelukanava IrcNet verkossa. (linkki ei toimi jos DNS domaineissasi ei ole IrcNet-palvelinta)<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] irc-keskustelukanava Freenode verkossa.<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]<br />
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]<br />
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f14.html Fedora 14:n asennuksen jälkeiset toimet ]<br />
* [http://mattinieminen.com/2011/07/fedora-15-asennuksen-jalkeiset-vaiheet/ Fedora 15 asennuksen jälkeiset vaiheet]<br />
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 14:ssa helposti, kannattaa käyttää varoen!]<br />
<br />
==Vanhoja ohjeita== <br />
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)<br />
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)<br />
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]<br />
{{redhat}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Systemd&diff=35212Systemd2011-10-27T16:32:22Z<p>Muep: Systemd:n kirjoitusasun nysväystä</p>
<hr />
<div>Kuten [[Upstart]], systemd on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Se on tällä hetkellä käytössä oletuksena uusimmissa [[Fedora|Fedoran]] versioissa.<br />
<br />
== Ominaisuuksia ==<br />
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti<br />
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja<br />
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen<br />
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa<br />
* Tarvittaesa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää<br />
<br />
== Yksiköt ==<br />
Tavallisimmin systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[sshd]] tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).<br />
<br />
Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.<br />
<br />
Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.<br />
<br />
== Systemctl ==<br />
Systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.<br />
<br />
=== Tietoa palveluista ===<br />
Systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.<br />
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin. <br />
systemctl list-units --all<br />
<br />
Systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.<br />
systemctl status avahi-daemon.service<br />
<br />
Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:<br />
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack<br />
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)<br />
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago<br />
Main PID: 889 (avahi-daemon)<br />
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."<br />
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service<br />
<br />
Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.<br />
systemctl show avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===<br />
# Käynnistä Avahi-palvelu<br />
systemctl start avahi-daemon.service<br />
<br />
# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:<br />
systemctl stop avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===<br />
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.<br />
<br />
# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä<br />
systemctl enable sshd.service<br />
<br />
# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta<br />
systemctl disable sshd.service<br />
<br />
== Omat yksikkötiedostot ==<br />
Suurin osa käyttäjistä tulee toimeen ohjelmien mukana tulevilla yksikkötiedostoilla, mutta toisinaan on tarvetta joko muokata olemassaolevia yksiköitä tai luoda kokonaan uusia. Kumpikin on suhteellisen helppoa, sillä yksikkötiedostot ovat yksinkertaisehkoja tekstitiedostoja. Tiedostoformaatti on dokumentoitu <tt>systemd.unit</tt>-nimisessä [[man]]-sivussa.<br />
<br />
=== Järjestelmän yksikkötiedostojen muokkaaminen ===<br />
Järjestelmän mukana toimitettavat yksikkötiedostot sijaitsevat luultavasti <tt>/lib/systemd/system/</tt>-hakemistossa. Niitä on mahdollista muokata suoraan sielläkin, mutta mieluummin kannattaa ottaa siellä sijaitsevasta yksiköstä kopio <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon ja muokata sitä siellä. Tällöin systemd <tt>/etc</tt>:n alla sijaitsevaa yksikköä ennemmin kuin <tt>/lib</tt>:n alla olevaa, ja ohjelmiston päivittyminen ei ylikirjoita paikallisesti tehtyjä muutoksia.<br />
<br />
=== Kokonaan uusien yksikkötiedostojen kirjoittaminen ===<br />
Joskus on tarpeen luoda kokonaan uusia yksikköjä, esimerkiksi ajamaan joku komento aina koneen käynnistyessä tai pitämään käynnissä jotain ohjelmistoa jonka mukana ei tullut yksikköä systemd:lle.<br />
<br />
Myös itse kirjoitetut yksiköt kannattaa sijoittaa <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon.<br />
<br />
Allaoleva esimerkkiyksikkö ajaa yksikköä käynnistettäessä yksinkertaisen komennon. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kopioimalla sen sisällön <tt>/etc/systemd/system/hello.service</tt>-nimiseen tiedostoon.<br />
[Unit]<br />
Description=A simple example service unit that runs a command when started<br />
[Service]<br />
Type=oneshot<br />
ExecStart=/bin/echo Hello!<br />
<br />
Yksikkötiedostoformaatissa erilaisia direktiivejä on kymmeniä, mutta jossain tapauksissa ihan muutama niistä riittää. Usein kannattaa katsoa mallia järjestelmän mukana toimituista yksiköistä <tt>/lib/systemd/system/</tt> -hakemistosta ja systemd:n dokumentaatiosta.</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Systemd&diff=35211Systemd2011-10-27T15:20:36Z<p>Muep: omista yksiköistä jotain</p>
<hr />
<div>Kuten [[Upstart]], Systemd on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Se on tällä hetkellä käytössä oletuksena uusimmissa [[Fedora|Fedoran]] versioissa.<br />
<br />
== Ominaisuuksia ==<br />
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti<br />
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja<br />
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen<br />
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa<br />
* Tarvittaesa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää<br />
<br />
== Yksiköt ==<br />
Tavallisimmin Systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[sshd]] tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).<br />
<br />
Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.<br />
<br />
Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida Systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.<br />
<br />
== Systemctl ==<br />
Systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.<br />
<br />
=== Tietoa palveluista ===<br />
Systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.<br />
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin. <br />
systemctl list-units --all<br />
<br />
Systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.<br />
systemctl status avahi-daemon.service<br />
<br />
Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:<br />
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack<br />
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)<br />
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago<br />
Main PID: 889 (avahi-daemon)<br />
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."<br />
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service<br />
<br />
Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.<br />
systemctl show avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===<br />
# Käynnistä Avahi-palvelu<br />
systemctl start avahi-daemon.service<br />
<br />
# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:<br />
systemctl stop avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===<br />
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.<br />
<br />
# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä<br />
systemctl enable sshd.service<br />
<br />
# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta<br />
systemctl disable sshd.service<br />
<br />
== Omat yksikkötiedostot ==<br />
Suurin osa käyttäjistä tulee toimeen ohjelmien mukana tulevilla yksikkötiedostoilla, mutta toisinaan on tarvetta joko muokata olemassaolevia yksiköitä tai luoda kokonaan uusia. Kumpikin on suhteellisen helppoa, sillä yksikkötiedostot ovat yksinkertaisehkoja tekstitiedostoja. Tiedostoformaatti on dokumentoitu <tt>systemd.unit</tt>-nimisessä [[man]]-sivussa.<br />
<br />
=== Järjestelmän yksikkötiedostojen muokkaaminen ===<br />
Järjestelmän mukana toimitettavat yksikkötiedostot sijaitsevat luultavasti <tt>/lib/systemd/system/</tt>-hakemistossa. Niitä on mahdollista muokata suoraan sielläkin, mutta mieluummin kannattaa ottaa siellä sijaitsevasta yksiköstä kopio <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon ja muokata sitä siellä. Tällöin systemd <tt>/etc</tt>:n alla sijaitsevaa yksikköä ennemmin kuin <tt>/lib</tt>:n alla olevaa, ja ohjelmiston päivittyminen ei ylikirjoita paikallisesti tehtyjä muutoksia.<br />
<br />
=== Kokonaan uusien yksikkötiedostojen kirjoittaminen ===<br />
Joskus on tarpeen luoda kokonaan uusia yksikköjä, esimerkiksi ajamaan joku komento aina koneen käynnistyessä tai pitämään käynnissä jotain ohjelmistoa jonka mukana ei tullut yksikköä Systemd:lle.<br />
<br />
Myös itse kirjoitetut yksiköt kannattaa sijoittaa <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon.<br />
<br />
Allaoleva esimerkkiyksikkö ajaa yksikköä käynnistettäessä yksinkertaisen komennon. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kopioimalla sen sisällön <tt>/etc/systemd/system/hello.service</tt>-nimiseen tiedostoon.<br />
[Unit]<br />
Description=A simple example service unit that runs a command when started<br />
[Service]<br />
Type=oneshot<br />
ExecStart=/bin/echo Hello!<br />
<br />
Yksikkötiedostoformaatissa erilaisia direktiivejä on kymmeniä, mutta jossain tapauksissa ihan muutama niistä riittää. Usein kannattaa katsoa mallia järjestelmän mukana toimituista yksiköistä <tt>/lib/systemd/system/</tt> -hakemistosta ja Systemd:n dokumentaatiosta.</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Systemd&diff=35210Systemd2011-10-27T14:55:17Z<p>Muep: Jonkinlainen systemd-artikkelin alku</p>
<hr />
<div>Kuten [[Upstart]], Systemd on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Se on tällä hetkellä käytössä oletuksena uusimmissa [[Fedora|Fedoran]] versioissa.<br />
<br />
== Ominaisuuksia ==<br />
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti<br />
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja<br />
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen<br />
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa<br />
* Tarvittaesa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää<br />
<br />
== Yksiköt ==<br />
Tavallisimmin Systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[sshd]] tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).<br />
<br />
Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.<br />
<br />
Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida Systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.<br />
<br />
== Systemctl ==<br />
Systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.<br />
<br />
=== Tietoa palveluista ===<br />
Systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.<br />
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin. <br />
systemctl list-units --all<br />
<br />
Systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.<br />
systemctl status avahi-daemon.service<br />
<br />
Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:<br />
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack<br />
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)<br />
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago<br />
Main PID: 889 (avahi-daemon)<br />
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."<br />
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service<br />
<br />
Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.<br />
systemctl show avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===<br />
# Käynnistä Avahi-palvelu<br />
systemctl start avahi-daemon.service<br />
<br />
# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:<br />
systemctl stop avahi-daemon.service<br />
<br />
=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===<br />
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.<br />
<br />
# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä<br />
systemctl enable sshd.service<br />
<br />
# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta<br />
systemctl disable sshd.service</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix/Ty%C3%B6paja&diff=32534PoSLix/Työpaja2010-09-22T18:45:43Z<p>Muep: /* Työpaja / muita ideoita? */ ipv6</p>
<hr />
<div>[[PoSLix]] (Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät) on vapaamuotoinen joukko pääosin Oulun ympäristössä asuvia Linuxista kiinnostuneista ihmisiä.<br />
<br />
==Työpaja / muita ideoita?==<br />
* [[LTSP]]-ympäristöstä.<br />
* [[IPv6]]-verkko kotikäytössä ja internetissä<br />
<br />
== Lisätietoja ==<br />
Tälle sivulle on pyritty kokoamaan työpaja ideoita.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Oulu]]<br />
[[Luokka:Järjestäytyminen]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix&diff=32089PoSLix2010-07-29T18:04:06Z<p>Muep: /* Kokoontumiset */ Uudempi kokoontuminen</p>
<hr />
<div>Pohjois-Suomen Linux-käyttäjien eli PoSLix-ryhmän tavoitteena on aktivoida pohjoissuomalaisia Linux-käyttäjiä ja sellaisiksi aikovia asennusriehoilla, kursseilla ja muilla kokoontumisilla sekä tuoda Linux paikallisten päättäjien tietoisuuteen varteenotettavana vaihtoehtona. Kotisivuilta voi myös liittyä ryhmän sähköpostilistalle. [[IRC]]-kanavana toimii <tt>#poslix</tt>-kanava IRCnet-verkossa.<br />
<br />
==Kokoontumiset==<br />
* [[Poslix/Kokoontuminen-2010-09-16]]<br />
* [[Poslix/Kokoontuminen-2010-07-29]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://poslix.timohei.net/ Omat kotisivut]<br />
* [http://www.facebook.com/groups.php#/group.php?sid=3cbb83b0c47494b9ca258a823a5128b0&gid=6506798378&ref=search Facebook-ryhmä "Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät"]<br />
<br />
[[Luokka:Oulu]]<br />
[[Luokka:Järjestäytyminen]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix&diff=32088PoSLix2010-07-29T18:03:28Z<p>Muep: Mainitaan verkkokin</p>
<hr />
<div>Pohjois-Suomen Linux-käyttäjien eli PoSLix-ryhmän tavoitteena on aktivoida pohjoissuomalaisia Linux-käyttäjiä ja sellaisiksi aikovia asennusriehoilla, kursseilla ja muilla kokoontumisilla sekä tuoda Linux paikallisten päättäjien tietoisuuteen varteenotettavana vaihtoehtona. Kotisivuilta voi myös liittyä ryhmän sähköpostilistalle. [[IRC]]-kanavana toimii <tt>#poslix</tt>-kanava IRCnet-verkossa.<br />
<br />
==Kokoontumiset==<br />
* [[Poslix/Kokoontuminen-2010-07-29]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://poslix.timohei.net/ Omat kotisivut]<br />
* [http://www.facebook.com/groups.php#/group.php?sid=3cbb83b0c47494b9ca258a823a5128b0&gid=6506798378&ref=search Facebook-ryhmä "Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät"]<br />
<br />
[[Luokka:Oulu]]<br />
[[Luokka:Järjestäytyminen]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix/Kokoontuminen-2010-09-16&diff=32087PoSLix/Kokoontuminen-2010-09-162010-07-29T18:02:21Z<p>Muep: /* Lisätietoja */ URL kuntoon</p>
<hr />
<div>[[PoSLix]] (Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät) on vapaamuotoinen joukko pääosin Oulun ympäristössä asuvia Linuxista kiinnostuneista ihmisiä.<br />
<br />
== Mitä ==<br />
<br />
Kokoontuminen, jossa voit kohdata muita Linuxista, tietokoneista, vapaista ohjelmista ja avoimista yhteisöistä kiinnostuneita ihmisiä baariympäristössä. Varsinaista ohjelmaa ei ole suunniteltu, vaan tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota mahdollisuus tutustua toisiin samanhenkisiin ihmisiin ja asioista keskusteluun.<br />
<br />
== Milloin ==<br />
<br />
Kokoontumisen ajankohta on alustavasti torstai 16.9.2010, kello 18-21. Päättymiskellonaika määräytyy todennäköisesti osallistujien kiinnostuksen mukaan.<br />
<br />
== Missä ==<br />
Alustava maantieteellinen sijainti kokoontumiselle on Oulun Tuirassa sijaitseva Takkahuone 57 -pubi osoitteessa Valtatie 57.<br />
<br />
Ravintolassa on joitain pistorasioita, joita voidaan tarvittaessa käyttää. Osallistujien käytettävissä on wlan-pohjainen internet-yhteys.<br />
<br />
== Osallistujat ==<br />
Kokoontumiseen on mukavampi lähteä kun tietää siellä olevan todennäköisesti muitakin. On siis toivottavaa, että osallistumista suunnittelevat lisäävät itsensä alla olevaan listaan. Paikalle saa toki ilmestyä ilmoittautumattakin.<br />
<br />
* [[Käyttäjä:Muep|Joonas Sarajärvi]]<br />
* [[Käyttäjä:Sysi|Jere Mustonen]]<br />
<br />
== Lisätietoja ==<br />
Tälle sivulle on pyritty kokoamaan oleelliset tapahtumaan liittyvät asiat. Mikäli jotain kuitenkin vaikuttaisi puuttuvan tai olevan epäselvää, pyritään sivua täydentämään. Lisätietoja saanee helpoiten [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=1225.0 keskustelualueelle tapahtumaa varten perustetusta säikeestä].<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Oulu]]<br />
[[Luokka:Järjestäytyminen]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix/Kokoontuminen-2010-09-16&diff=32086PoSLix/Kokoontuminen-2010-09-162010-07-29T17:44:33Z<p>Muep: Seuraava kokoontuminen</p>
<hr />
<div>[[PoSLix]] (Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät) on vapaamuotoinen joukko pääosin Oulun ympäristössä asuvia Linuxista kiinnostuneista ihmisiä.<br />
<br />
== Mitä ==<br />
<br />
Kokoontuminen, jossa voit kohdata muita Linuxista, tietokoneista, vapaista ohjelmista ja avoimista yhteisöistä kiinnostuneita ihmisiä baariympäristössä. Varsinaista ohjelmaa ei ole suunniteltu, vaan tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota mahdollisuus tutustua toisiin samanhenkisiin ihmisiin ja asioista keskusteluun.<br />
<br />
== Milloin ==<br />
<br />
Kokoontumisen ajankohta on alustavasti torstai 16.9.2010, kello 18-21. Päättymiskellonaika määräytyy todennäköisesti osallistujien kiinnostuksen mukaan.<br />
<br />
== Missä ==<br />
Alustava maantieteellinen sijainti kokoontumiselle on Oulun Tuirassa sijaitseva Takkahuone 57 -pubi osoitteessa Valtatie 57.<br />
<br />
Ravintolassa on joitain pistorasioita, joita voidaan tarvittaessa käyttää. Osallistujien käytettävissä on wlan-pohjainen internet-yhteys.<br />
<br />
== Osallistujat ==<br />
Kokoontumiseen on mukavampi lähteä kun tietää siellä olevan todennäköisesti muitakin. On siis toivottavaa, että osallistumista suunnittelevat lisäävät itsensä alla olevaan listaan. Paikalle saa toki ilmestyä ilmoittautumattakin.<br />
<br />
* [[Käyttäjä:Muep|Joonas Sarajärvi]]<br />
* [[Käyttäjä:Sysi|Jere Mustonen]]<br />
<br />
== Lisätietoja ==<br />
Tälle sivulle on pyritty kokoamaan oleelliset tapahtumaan liittyvät asiat. Mikäli jotain kuitenkin vaikuttaisi puuttuvan tai olevan epäselvää, pyritään sivua täydentämään. Lisätietoja saanee helpoiten [about:blank keskustelualueelle tapahtumaa varten perustetusta säikeestä].<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Oulu]]<br />
[[Luokka:Järjestäytyminen]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix/Kokoontuminen-2010-07-29&diff=32023PoSLix/Kokoontuminen-2010-07-292010-07-21T20:20:14Z<p>Muep: /* Lisätietoja */ Ohjataan mieluummin tuonne foorumille</p>
<hr />
<div>[[Poslix]] (Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät) on vapaamuotoinen joukko pääosin Oulun ympäristössä asuvia Linuxista kiinnostuneista ihmisiä.<br />
<br />
== Mitä ==<br />
<br />
Kokoontuminen, jossa voit kohdata muita Linuxista, tietokoneista, vapaista ohjelmista ja avoimista yhteisöistä kiinnostuneita ihmisiä baariympäristössä. Varsinaista ohjelmaa ei ole suunniteltu, vaan tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota mahdollisuus tutustua toisiin samanhenkisiin ihmisiin ja asioista keskusteluun.<br />
<br />
== Milloin ==<br />
<br />
Kokoontumisen ajankohta on alustavasti torstai 29.7.2010, kello 18-21. Päättymiskellonaika määräytyy todennäköisesti osallistujien kiinnostuksen mukaan.<br />
<br />
== Missä ==<br />
Alustava maantieteellinen sijainti kokoontumiselle on Oulun Tuirassa sijaitseva Takkahuone 57 -pubi osoitteessa Valtatie 57.<br />
<br />
Ravintolassa on joitain pistorasioita, joita voidaan tarvittaessa käyttää. PanOULU ei kuulu, mutta todennäköisesti muu wlan-yhteys saadaan järjestettyä.<br />
<br />
== Osallistujat ==<br />
Kokoontumiseen on mukavampi lähteä kun tietää siellä olevan todennäköisesti muitakin. On siis toivottavaa, että osallistumista suunnittelevat lisäävät itsensä alla olevaan listaan. Paikalle saa toki ilmestyä ilmoittautumattakin.<br />
<br />
* [[Käyttäjä:Muep|Joonas Sarajärvi]]<br />
<br />
== Lisätietoja ==<br />
Tälle sivulle on pyritty kokoamaan oleelliset tapahtumaan liittyvät asiat. Mikäli jotain kuitenkin vaikuttaisi puuttuvan tai olevan epäselvää, pyritään sivua täydentämään. Lisätietoja saanee helpoiten [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=1221.0 linux.fin keskustelualueelle tapahtumaa varten perustetusta säikeestä].</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Muep&diff=32018Käyttäjä:Muep2010-07-21T19:59:36Z<p>Muep: muka parempi kyttääjäsivu</p>
<hr />
<div>Olen Oulussa asuva vapaita ohjelmia käyttävä tietokoneharrastaja. Muun askartelun ohessa olen koettanut olla [[Poslix]]:n toiminnassa mukana vaihtelevalla aktiivisuudella.<br />
<br />
Pääsääntöisesti käytän keskustelupalstoilla ja esimerkiksi täällä wikissä tätä ''muep'' -nimimerkkiä. Poslixiin liittyvissä asioissa minut todennäköisesti tavoittaa helpoimmin IRCnetin kanavalta #poslix.</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PoSLix/Kokoontuminen-2010-07-29&diff=32017PoSLix/Kokoontuminen-2010-07-292010-07-21T19:40:36Z<p>Muep: Mainoksentapainen</p>
<hr />
<div>[[Poslix]] (Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät) on vapaamuotoinen joukko pääosin Oulun ympäristössä asuvia Linuxista kiinnostuneista ihmisiä.<br />
<br />
== Mitä ==<br />
<br />
Kokoontuminen, jossa voit kohdata muita Linuxista, tietokoneista, vapaista ohjelmista ja avoimista yhteisöistä kiinnostuneita ihmisiä baariympäristössä. Varsinaista ohjelmaa ei ole suunniteltu, vaan tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota mahdollisuus toisiin samanhenkisiin ihmisiin tutustumiseen ja asioista keskusteluun.<br />
<br />
== Milloin ==<br />
<br />
Kokoontumisen ajankohta on alustavasti torstai 29.7.2010, kello 18-21. Päättymiskellonaika määräytyy todennäköisesti oikeasti osallistujien kiinnostuksen mukaan.<br />
<br />
== Missä ==<br />
Alustava maantieteellinen sijainti kokoontumiselle on Oulun Tuirassa sijaitseva Takkahuone 57 -pubi osoitteessa Valtatie 57.<br />
<br />
Ravintolassa on joitain pistorasioita, joita voidaan tarvittaessa käyttää. PanOULU ei kuulu, mutta todennäköisesti muu wlan-yhteys saadaan järjestettyä.<br />
<br />
== Osallistujat ==<br />
Kokoontumiseen on mukavampi lähteä kun tietää siellä olevan todennäköisesti muitakin. On siis toivottavaa, että osallistumista suunnittelevat lisäävät itsensä alla olevaan listaan. Paikalle saa toki ilmestyä ilmankin nimen lisäämistä listaan.<br />
<br />
* [[Käyttäjä:Muep|Joonas Sarajärvi]]<br />
<br />
== Lisätietoja ==<br />
Tälle sivulle on pyritty kokoamaan oleelliset tapahtumaan liittyvät asiat. Mikäli jotain kuitenkin vaikuttaisi puuttuvan tai olevan epäselvästi, pyritään sivua täydentämään. Lisätietoja voi kysyä esimerkiksi [[Käyttäjä:Muep|Joonas Sarajärveltä]].</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora/Asennus/Viimeistely&diff=31647Fedora/Asennus/Viimeistely2010-06-01T15:47:22Z<p>Muep: /* Näytönohjaimet */</p>
<hr />
<div>[[Fedora]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeenkin, mutta sen käyttökelpoisuutta voidaan helposti lisätä useilla tavoilla. Näistä tärkein on tietoturvaan oleellisesti vaikuttava päivitysten asentaminen, mutta myös muita toimenpiteitä halutaan usein tehdä.<br />
<br />
Tämä opas on tarkoitettu Fedoran versiolle 10 tai uudemmille. Tästä wikistä löytyvät myös oppaat versioille [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin|4]] ja [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin|5]].<br />
<br />
== Päivitysten asentaminen ==<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Fedoran päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komento <tt>[[su]] -c '[[yum]] update'</tt>.<br />
<br />
Päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
== OpenOffice.orgin asentaminen ==<br />
Fedoran live-CD:llä ei ole mukana OpenOffice.orgia, koska se veisi liikaa tilaa. Live-CD:ltä asennettuun Fedoraan on helpointa asentaa OpenOffice.org asentamalla yum-ryhmä ”Toimisto/Tuottavuus” (tai englanniksi ”Office/Productivity”). Esimerkiksi komentoriviltä tämän ryhmän voi asentaa komennolla:<br />
su -c 'yum groupinstall office/productivity'<br />
Suomen kielituki kannattaa asentaa vasta tämän jälkeen alla kuvatulla tavalla, silloin tulee asennettua myös OpenOffice.orgin suomenkieliset käännökset sekä oikoluku-, tavutus- ja kieliopintarkistuslisäosa (ks. [[Voikko]]).<br />
<br />
== Suomen kielituen asentaminen ==<br />
Jos Fedora on asennettu englanniksi tai live-CD:ltä suomeksi, tällöin asennettuna ei ole täydellistä suomen kielitukea. Sen voi asentaa asentamalla yum-ryhmän ”Suomen kielituki” (tai ”Finnish Support”). Esimerkiksi komentoriviltä tämän ryhmän voi asentaa komennolla:<br />
su -c 'yum groupinstall finnish-support'<br />
<br />
== Automaattinen kirjautuminen ==<br />
[[Gnome]]-[[graafinen kirjautumisohjelma|kirjautumisohjelman]] osalta katso artikkeli [[GDM]].<br />
<br />
== Sudon käyttöönotto ==<br />
Fedorassa ei käytetä oletuksena [[sudo]]a, kuten esimerkiksi monissa [[Ubuntu]]-sukuisissa jakeluissa. Ohjeita sudon käyttöönottoon Fedorassa on artikkelissa [[Sudon käyttöönotto Fedorassa]]<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Fedoran viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Fedora ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Lisätietoja Fedorassa kielletyistä ohjelmista on englanniksi [http://fedoraproject.org/wiki/ForbiddenItems projektin wikissä]. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
Fedoran kanssa käytetään tavallisesti kahta erillistä epävirallista pakettivarastoa, [[RPM Fusion]]ia ja [[Livna]]a. RPM Fusion sisältää valtaosan tarvittavista paketeista ja on jaettu kahteen osioon, vain vapaita paketteja sisältävään ''free''hin sekä epävapaita paketteja sisältävään ''nonfree''hin. Livna-pakettivarastoa käytetään pelkästään kaupallisten [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] toistamiseen vaadittavan <tt>[[CSS_(suojaus)|libdvdcss]]</tt>-paketin jakeluun.<br />
<br />
RPM Fusionin voi ottaa käyttöön klikkaamalla seuraavia linkkejä:<br />
* [http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm Vapaat paketit]<br />
* [http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm Epävapaat paketit]<br />
Livnan käyttöönotto onnistuu seuraavasta linkistä:<br />
*[http://rpm.livna.org/livna-release.rpm Livna]<br />
<br />
Asennus onnistuu vaihtoehtoisesti myös seuraavilla komentorivikomennoilla<br />
su -c '[[rpm]] -ivh <nowiki>http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm</nowiki>'<br />
su -c 'rpm -ivh <nowiki>http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm</nowiki>'<br />
su -c 'rpm -ivh <nowiki>http://rpm.livna.org/livna-release.rpm</nowiki>'<br />
<br />
==RPM Fusionin ja Livnan kautta saatavia paketteja==<br />
Alla on lueteltu joitakin RPM Fusionin ja Livnan kautta asennettavissa olevia [[paketinhallinta|paketteja]]. Paketteja voi asentaa joko [[GUI|graafisesti]] esimerkiksi [[PackageKit]]-ohjelmistolla ([[Gnome]]n alla ''Ohjelmat'' --> ''Lisää tai poista ohjelmistoja'' tai [[KDE]]:ssa ''K-valikko'' --> ''Ylläpito'' --> ''Lisää tai poista ohjelmistoja'') tai komentoriviltä [[yum]]-ohjelmalla.<br />
<br />
===Laiteajureita===<br />
====[[Näytönohjaimet]]====<br />
*[[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen|AMD/Atin näytönohjainajurit]]: <tt>kmod-catalyst</tt><br />
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen|NVIDIAn näytönohjainajurit]]: <tt>kmod-nvidia</tt><br />
<br />
Jos RPM Fusion non-freesta ei jollekin Fedoran versiolle löydy <tt>kmod-catalyst</tt>-ajuria, tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kyseisen Fedora-version kanssa yhteensopivaa Catalyst-ajuria ei ole vielä tarjolla.<br />
<br />
====Verkko====<br />
*Ajuri [[Ralink rt2x00|Ralinkin]] rt2860-[[WLAN-kortit|WLAN]]-piirisarjoille: <tt>rt2860</tt><br />
*Ralinkin rt2870-piirisarjat: <tt>rt2870</tt><br />
*Ajuri joillekin [[WLAN-kortit#Broadcom|Broadcomin]] WLAN-piirisarjoille: <tt>broadcom-wl</tt><br />
*[[Madwifi]]-WLAN-ajurit: <tt>madwifi</tt><br />
*[[Ndiswrapper]]: <tt>ndiswrapper</tt><br />
*[[Slmodem]]-[[modeemi]]ajurit: <tt>slmodem</tt><br />
<br />
====[[Web-kamera]]t====<br />
*Logitech QuickCam USB -ajurit: <tt>qc-usb</tt><br />
<br />
===Multimedia===<br />
Video- ja äänitiedostojen toistoon tarvitaan sopiva mediasoitin (toisto-ohjelma) ja sen kanssa yhteensopivia [[wikipedia:fi:koodekki|koodekkeja]] (engl. ''codec'') eri tiedostomuotojen käsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] katseluun tarvitaan erillinen [[kirjasto]] levyjen sisältämän suojauksen purkuun.<br />
<br />
Useimmat Fedoraan esiasennetut mediasoittimet käyttävät [[GStreamer]]ia [[taustaohjelma]]naan. Uusien koodekkien asentaminen GStreamerille on toisin sanoen helppo tapa parantaa tiedostomuototukea. <br />
<br />
Fedora 10:stä lähtien mediasoittimet osaavat myös itse ehdottaa sopivan GStreamer-koodekkipaketin asentamista, mikäli niillä yritetään avata tiedostoa jolle ei vielä ole tukea. Sopivan pakettivaraston (RPM Fusion) on kuitenkin tässäkin tapauksessa oltava asennettuna. [http://fedoraproject.org/wiki/Features/GStreamer_dependencies_in_RPM]<br />
<br />
====Koodekit ja suojausten purku====<br />
*Multimediakoodekkeja [[Audacious]]-musiikkisoittimelle: <tt>audacious-plugins-freeworld</tt><br />
*Koodekkeja [[GStreamer]]-[[taustaohjelma]]lle: <tt>gstreamer-ffmpeg</tt>, <tt>gstreamer-plugins-bad</tt>, <tt>gstreamer-plugins-bad-extras</tt>, <tt>gstreamer-plugins-ugly</tt><br />
*Koodekkeja (mm [[mp3]]) [[K3b]]-[[levyn polttaminen|poltto-ohjelmalle]]: <tt>k3b-extras-freeworld</tt><br />
*Koodekkeja [[Xine]]-mediasoittimelle: <tt>xine-lib-extras-freeworld</tt><br />
*Tuki kaupallisille [[DVD-elokuvat|DVD-elokuville]] ([[CSS (suojaus)|CSS-suojauksen]] purku): <tt>libdvdcss</tt> (ainoa Livnassa jäljellä oleva paketti, ei siirretty RPM Fusioniin koska sen levittäminen saattaa olla laitonta joissakin maissa)<br />
<br />
====Mediasoittimia====<br />
*[[Mplayer]]-mediasoitin ja sen [[GUI|graafinen käyttöliittymä]]: <tt>mplayer</tt>, <tt>mplayer-gui</tt><br />
*[[VLC]]-mediasoitin: <tt>vlc</tt><br />
*VLC-liitännäinen [[www-selain|www-selaimille]]: <tt>mozilla-vlc</tt><br />
*[[Xine]]-mediasoitin: <tt>xine-ui</tt><br />
<br />
===Muut===<br />
*Tuki patentoiduille fonttirenderöintiominaisuuksille (''bytecode interpreter'' ja ''subpixel hinting'') joiden avulla fontit saattavat näyttää hieman paremmilta: <tt>freetype-freeworld</tt><br />
*Tuki [[RAR]]-tiedostoille: <tt>unrar</tt><br />
<br />
==Java==<br />
Fedorassa tulee oletuksena mukana [[OpenJDK]]-niminen [[vapaa ohjelmisto|vapaa]] [[Java]]-virtuaalikone, joka toimii oikein lähes kaikkien ohjelmien/www-sivustojen kanssa. <br />
<br />
Muita tapauksia varten on mahdollista asentaa [[Sunin Java Fedorassa|Sunin Java]].<br />
<br />
==Flash==<br />
[[WWW-selain]]ten Flash-liitännäisen asennus kaikille käyttäjille on neuvottu artikkelissa [[Flash#Fedora|Flash]].<br />
<br />
==Chromium==<br />
<br />
Fedoralle on saatavilla epäviralliset paketit [[Google]]n [[Chrome]]-selaimen avoimen lähdekoodin versiosta Chromiumista. Epävirallisen Chromium-pakettivaraston saa käyttöön kopioimalla alla olevan tekstin [[pääkäyttäjä]]nä tiedostoon /etc/yum.repos.d/chromium.repo<br />
<br />
[chromium]<br />
name=Chromium Test Packages<br />
baseurl=http://spot.fedorapeople.org/chromium/F$releasever/<br />
enabled=1<br />
gpgcheck=0<br />
<br />
Sen jälkeen Chromiumin voi asentaa komennolla<br />
su -c 'yum install chromium'<br />
<br />
* [http://spot.livejournal.com/308900.html Chromium-pakettivaraston ylläpitäjän blogikirjoitus]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Fedoran asennus]]<br />
*[[Fedoran paketinhallinta]]<br />
*[[Fedoran päivittäminen]]<br />
*[[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
*[[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
*[[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.fedorafaq.org/ Fedorafaq.org]<br />
<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=N%C3%A4yt%C3%B6nohjaimet&diff=28811Näytönohjaimet2009-10-08T11:37:10Z<p>Muep: /* Radeon HD2300 - uudemmat */</p>
<hr />
<div>Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset [[vapaa ohjelmisto|vapaat]], [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa [[pelit|pelikäytössä]] vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.<br />
<br />
==Näytönohjainvaihtoehdot==<br />
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIAn tai ATIn valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux-käyttäjät toimivat tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna [[Intel]]in, S3:n tai muiden valmistajien näytönohjainpiirejä.<br />
<br />
===AMD/Ati===<br />
Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut jossain määrin paranemaan päin. Tällä hetkellä kaikki uusimmatkin Radeon-piirit, joitain AGP-versioita lukuunottamatta, ovat suljetun Linux-ajurin tukemia.<br />
<br />
Vanhemmille ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Ne ovat toisaalta suljettua ajuria vakaampia ja enemmän yhteensopivia muiden ohjelmistojen kanssa. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin [http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon sivulta].<br />
<br />
Ostettuaan Atin loppuvuonna 2006 AMD on osoittanut jossain määrin kiinnostusta näytönohjainten Linux-tuen parantamiseksi. Yritys on julkaissut R500:n ja sitä uudempien näytönohjainmallistojen teknisiä yksityiskohtia kuvaavaa dokumentaatiota, joita käytetään vapaiden ajureiden ([http://wiki.x.org/wiki/radeonhd radeonhd]) luomiseen.<br />
<br />
====Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat====<br />
Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.<br />
<br />
====Radeon 9500 - Radeon X1950 ====<br />
Vapailla ajureilla sekä 2D- että 3D-tuki nykyään kypsällä tasolla. Viimeisin suljetun ajurin versio joka tukee on 9.3<br />
<br />
====Radeon HD2300 - uudemmat====<br />
Uudet AMDn näytönohjaimet toimivat suljetun ajurin uusimmilla versioilla. AMD:n julkaiseman dokumentaation avulla vapaisiin ajureihin on saatu tuki uusille Radeoneille.<br />
<br />
Nämä näytönohjaimet ovat ajurin kannalta hyvin samankaltaisia, ja vapaa ajurituki näille näyttäisi kehittyvän melko samaa tahtia. Tällä hetkellä tuettuna ovat perustoiminnot, xvideo-kiihdytys ja EXA-kiihdytys. 3D-kiihdytyksen tarjoava vapaa ajuri on myös olemassa, mutta se on vielä osittain kokeellinen.<br />
<br />
===Intel===<br />
Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä.<br />
Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.<br />
<br />
===Nvidia===<br />
Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv-nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Tämän lisäksi [[Nouveau]]-projekti kehittää Nvidian näytönohjaimille uutta vapaata ajuria, jonka 2D-ominaisuudet ovat jo melko hyvällä tasolla. Nouveau onkin vuodesta 2009 alkan monen jakelun osalta korvannut nv:n Nvidian korttien oletusajurina.<br />
<br />
Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.<br />
<br />
===S3===<br />
Monilla VIA:n valmistamilla emolevyillä on S3:n UniChrome- tai Chrome-näytönohjainpiirisarja. Näille piirisarjoille on kehitteillä [http://unichrome.sourceforge.net/ Linux-ajuri], mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole käyttökelpoinen johtuen valmistajan yhteistyöhaluttomuudesta. Käytännössä ainoa toimiva ajuri on <tt>vesa</tt>, joka ei tue suurempia resoluutioita kuin 800x600.<br />
<br />
S3 (Uni)Chrome -piirisarjan sisältävien koneiden hankkimista on syytä välttää erityisesti niiden koneiden osalta, joihin ei helposti voi lisätä toista näytönohjainta (esimerkiksi kannettavat).<br />
<br />
===3DFX===<br />
3DFX:n Voodoo-näytönohjainperheelle on olemassa [[MIT-lisenssi]]llä julkaistu ajuri <tt>Glide3</tt>, joka on tarkoitettu Voodoo 3, 4 ja 5 -korteille. Vanhemmille korteille on olemassa ajuri <tt>Glide3-libG</tt>, joka on tarkoitettu Voodoo 1 ja 2 -korteille.<br />
<br />
===Valinta===<br />
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.<br />
<br />
Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D-sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korttimalleille tarkoitettu radeonhd-ajuri kehittyy nopeasti. Nvidian suljettu ajuri on toisaalta toimivampi kuin Atin vastaava.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]]<br />
*[[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen]]<br />
*[[Suositeltavat rautaratkaisut]]<br />
*[[X.orgin asetukset]]<br />
*[[RandR]]<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:X]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Arkisto/Fedora_Linux_11_asennus&diff=27783Arkisto/Fedora Linux 11 asennus2009-06-12T16:58:16Z<p>Muep: /* Katso myös */ linkki vanhempaan asennukseen</p>
<hr />
<div>[[Fedora]]n asennus on suhtellisen vaivaton ja helppo toimenpide, mutta sitä tehdessä tulee olla huolellinen, jotta ei vahingossa tule poistaneeksi kiintolevyltä tärkeitä tietoja.<br />
<br />
Tässä oppaassa asennetaan Fedora 11 tietokoneeseen, jossa noin 25 gigatavun kiintolevylle on jo ennestään asennettu [[Windows]] yhdelle koko levyn kokoiselle [[NTFS]]-[[osiointi|osiolle]]. Windowsin käyttämää levyosiota pienennetään, ja vapautuneeseen tilaan luodaan Fedoralle sopivat levyosiot.<br />
<br />
== Ennen asennusta ==<br />
<br />
=== Asennusmedia ===<br />
<br />
Oppaassa käytetään asennusmediana Fedoran <tt>Fedora-11-i686-Live.iso</tt>-[[live-cd]]:tä. Live-cd:n [[levykuva]]n voi hankkia esimerkiksi [http://fedoraproject.org/fi/get-fedora Fedoran lataussivulta].<br />
<br />
=== Laitteistovaatimukset ===<br />
* Livecd-ympäristö toimii suhteellisen jouhevasti 512 MB keskusmuistilla. Vähemmälläkin voi tulla toimeen, erityisesti jos tietokoneessa on ennestään [[swap]]-osio.<br />
* Livecd:ltä asennettu 32-bittinen Fedora 11 sisältää noin 2,1 GB tiedostoja. Tämä on ehdoton livecd-asennuksen ehdoton minimitila, ja varalla olisi hyvä olla joitain gigatavuja käyttämätöntä tilaa. 64-bittisen (x86_64) järjestelmän tilantarve on usein hieman suurempi, mutta silti suunnilleen sama kuin 32-bittisellä.<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/release-notes/f11/en-US/index.html#sect-Release_Notes-Hardware_Requirements julkaisutiedotteen kappale laitevaatimuksista]<br />
<br />
Tietokoneen tulee lisäksi kyetä käynnistymään CD-levyltä, mikä joskus vaatii [[BIOS]]-asetusten muuttamista. Useimmiten tietokoneen saa kuitenkin käynnistettyä CD-levyltä asettamalla cd-levyn asemaan ja käynnistämällä tietokoneen uudestaan.<br />
<br />
Levytilaa Fedoran normaaliasennus vaatii reilut kaksi gigatavua, joten vähintään tämän verran vapaata levytilaa tulee olla saatavilla. Live-cd ei mahdollista asennettavien ohjelmien valintaa asennuksen aikana, mutta asennuksen jälkeen voi [[pakettienhallinta]]a käyttäen muokata ohjelmistovalinnat mieleisikseen. Käytännössä tilaa tulee kuitenkin olla enemmän kuin kolme gigatavua, esimerkiksi 5 gigatavussa on paljon paremmin varaa esimerkiksi päivitysten ja lisäohjelmien asentamiseen ja käyttäjän omille tiedostoille.<br />
<br />
=== Varmuuskopiot ===<br />
Tietokoneella ennestään olevat tärkeät tiedot tulee [[Varmuuskopiointi|varmuuskopioida]] ennen asentamista. Levyosioiden muokkaaminen on melko tavallinen ja toimiva operaatio, mutta virhetilanteessa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai ohjelmavirheen sattuessa, voi muokattavalle tiedostojärjestelmälle koitua suurta vahinkoa. <br />
<br />
== Asennuksen aloittaminen ==<br />
Aseta Fedoran live-cd cd-asemaan ja käynnistä tietokone. Fedoran live-cd:n [[käynnistyslataaja]] käynnistyy CD-levyltä ja kymmenen sekunnin viiveen kuluttua käynnistää Fedoran automaattisesti:<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_00.png]]<br />
<br />
Näytönohjaimesta riippuen käynnistyksen aikana näytetään joko allanäkyvän kaltainen tekstipohjainen etenemispalkki, tai [[KMS]]-tuetuilla laitteilla graafinen käynnistysanimaatio.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_01.png]]<br />
<br />
== Live-järjestelmään kirjautuminen ==<br />
<br />
<br />
<br />
Fedoran live-ympäristö on cd-levylle pakatty täydellinen Fedora-käyttöjärjestelmä, joka normaalisti kirjoittaa kaikki siihen tehdyt muutokset keskusmuistiin. Tämä mahdollistaa useimpien Fedoran ominaisuuksien turvallisen kokeilun ilman kiintolevyn sisältöön koskemista. Asennusohjelman käyttäminen edellyttää kirjautumista sisään järjestelmään. Ennen kirjautumista on kuitenkin syytä valita käyttöön haluamansa kieli ja [[näppäimistö|näppäinkartta]] kirjautumisruudun alalaidassa olevista valikoista.<br />
<br />
Fedorassa käytetään [[GDM]]-[[graafinen kirjautumisohjelma|kirjautumisruudun]] kehitysversiota, jossa on tiettyjä puutteita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mahdollisuutta saada live-cd:tä toimimaan suomeksi heti kirjautumisruudusta lähtien. Käytettävää kieltä valittaessa kielen nimi on suomi, mutta se on kuitenkin järjestetty aakkosissa kuten se olisi Finnish, eli se löytyy luettelon alkupäästä. Käytettävää näppäimistöä valittaessa Suomen näppäimistökartat on nimetty Finlandiksi. Asennuksen jälkeen kirjautumisruutu on osittain suomennettu, mutta käännös on hieman puutteellinen.<br />
<br />
=== Kielen valinta ===<br />
<br />
Valitse haluamasi kieli klikkaamalla kielivalikkoa, jossa oletuksena näkyy teksti ''English (United States)''. Valikossa ei suoraan ole suomen kieltä näkyvissä, mutta ''Other''-valinnan kautta voit valita minkä tahansa järjestelmästä löytyvistä kielistä. <br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_02.png | 512 px]]<br />
<br />
Tässä valitaan kieleksi suomi, jota käytetään myös myöhemmin oppaassa käyttöliittymän kielenä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_03.png | 512 px]]<br />
<br />
Valittu kieli tulee käyttöön vasta sisäänkirjautumisen jälkeen, joten kirjautumisruutu pysyy tällä kertaa englanninkielisenä vielä kielen valinnan jälkeenkin.<br />
<br />
=== Näppäimistökartan valinta ===<br />
<br />
Eri maantieteellisillä alueilla käytetään hyvin erilaisia [[näppäimistö]]jä, minkä vuoksi on tärkeää valita käyttöön oikea näppäinkartta. Näppäinkartan valinta tehdään samalla tavoin kuin kielenkin, mutta kielivalikon viereisestä valikosta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_04.png | 512 px]]<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_05.png | 512 px]]<br />
<br />
=== Kirjautuminen ===<br />
<br />
Kun kieli- ja näppäimistövalinnat on tehty, on aika kirjautua sisään. Tähän ei vaadita [[salasana]]a, vaan kirjautuminen tapahtuu yksinkertaisesti klikkaamalla hiirellä ''Log in''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_06.png | 512 px]]<br />
<br />
== Asennusohjelman käynnistäminen ==<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_07.png | 512 px]]<br />
<br />
Fedoran live-ympäristö on nyt valmis käytettäväksi. Voit halutessasi tutustua järjestelmään rauhassa asentamatta sitä. Kun haluat aloittaa asennuksen, kaksoisnapsauta ''Asenna kiintolevylle'' -kuvaketta käynnistääksesi Fedoran [[Anaconda]]-asennusohjelman.<br />
<br />
== Perusasetukset ==<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_08.png | 512 px]]<br />
<br />
Asennusohjelma alkaa aloitusruudusta, jossa ei vielä tarvitse tehdä mitään valintoja. Jatka asennusohjelmaa napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_09.png | 512 px]]<br />
<br />
Myös itse asennusohjelma mahdollistaa näppäimistökartan valinnan. Varmista, että valinta on näppäimistöllesi sopiva. Jos valitsit oikean näppäimistökartan jo kirjautumisruudussa, ei tässä yleensä ole syytä muuttaa valintaa. Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_10.png | 512 px]]<br />
<br />
Voit valita tietokoneellesi haluamasi laitenimen. Useita tietokoneita käyttävä voi haluta antaa jokaiselle tietokoneelleen eri nimet, mutta tätä asetusta ei ole välttämätöntä muuttaa. Kun laitenimi on halutun mukainen, jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_11.png | 512 px]]<br />
<br />
Varmista, että aikavyöhykevalinta vastaa maantieteellistä sijaintiasi. Suomessa käytetään useimmiten Eurooppa/Helsinki -aikaa. Jos haluat muuttaa valintaa, voit tehdä sen napsauttamalla kartalla olevaa kaupunkia tai listasta valitsemalla.<br />
<br />
Jos samassa tietokoneessa on asennettuna myös Windows, voi olla syytä ottaa tietokoneen sisäisen kellon asetus UTC-ajasta (Greenwichin aika) pois. Windows olettaa usein, että tietokoneen sisäinen kello on paikallisessa ajassa.<br />
<br />
Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_12.png | 512 px]]<br />
<br />
Valitse [[pääkäyttäjä]]lle sopiva [[salasana]] ja kirjoita se molempiin ruudulla oleviin kenttiin. Tarvitset tätä salasanaa myöhemmin esimerkiksi päivitysten asentamiseen, joten pidä huoli, että muistat sen tarvittaessa. Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
== Osiointi ==<br />
<br />
[[Osiointi]] on asennuksen hankalin ja riskialttein vaihe, joten sen tekemisessä kannattaa olla varovainen. Eri tapoja osiointiin on myös monia, eikä yleispätevää kaikille sopivaa ratkaisua osiointiin ole. Tässä oppaassa annamme Fedoran luoda sen kehittäjien suunnittelemat oletusosiot.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_13.png | 512 px]]<br />
<br />
Oletuksena Fedora tarjoaa mahdollisuutta poistaa olemassaolevat Linux-osiot ja luoda tilalle uusia. Tässä esimerkissä tietokoneessa ei ennestään Linux-osioita ole, joten valintaa joudutaan vaihtamaan.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_14.png | 512 px]]<br />
<br />
Mikäli olet asentamassa Fedoraa koko levyn käyttävän Windowsin rinnalle, valitse ''Pienennnä nykyisen järjestelmän kokoa''.<br />
<br />
Jos haluat tyhjentää koko kiintolevyn ja antaa sen kokonaan Fedoran käyttöön, valitse ''Käytä koko levyä''.<br />
<br />
Levyn voi myös osioida kokonaan itse valitsemalla ''Mukauta luotavia osioita''.<br />
<br />
<br />
<br />
Valitse vielä kiintolevy, jolle haluat järjestelmän asentaa. Useimmissa tietokoneissa on vain yksi kiintolevy, jolloin valintaa ei sen kummemmin tarvitse tehdä. Kun olet valinnut haluamasi osiointiasetukset, jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
<br />
=== Olemassaolevan osion pienentäminen ===<br />
<br />
Mikäli valittiin olemassaolevan osion koon muuttaminen, tehdään vielä seuraavat toimenpiteet:<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_15.png | 512 px]]<br />
<br />
Valitse osio, jonka kokoa haluat muuttaa. Windowsin C-asema näkyy useimmiten nimellä sda1. Valikko näyttää osioiden koot ja niiden käyttämät tiedostojärjestelmät. Usein tietokoneessa on ennestään käytössä vain yksi osio, jolloin väärää osiota ei helposti tule vahingossa käsitelleeksi.<br />
<br />
Lisäksi täytyy ilmoittaa pienennettävän osion uusi kokotavoite. Yksikkönä tässä on megatavu. Osiota täytyy pienentää vähintään 3000 megatavua alkuperäisestä koosta, mielellään huomattavasti enemmänkin. Huomaa, että levyllä on oltava riittävästi vapaata tilaa, jotta osion loppupäässä olevat tiedot voidaan siirtää jäljelle jäävään pienennättävään osioon.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_16.png | 512 px]]<br />
<br />
Kun muutettava osio ja sen uusi koko ovat oikein, napsauta ''Muuta kokoa'' -painiketta. Tämän jälkeen asennusohjelma vielä varmistaa, että haluat todella tehdä ilmoittamasi muutokset. Vahvista muutokset napsauttamalla ''Kirjoita muutokset levylle''.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_17.png | 512 px]]<br />
<br />
Vahvistuksen jälkeen asennusohjelma käynnistää ohjelman, joka siirtää kohdeosion tiedot turvalliselle alueelle ja pienentää osiota. Tämä voi kestää jopa kymmeniä minuutteja, mikä on täysin normaalia. Tietokoneella ei kannata samanaikaisesti tehdä muuta, sillä osion koon muutos on tärkeää saada virheettömästi suoritettua loppuun.<br />
<br />
Kun vapaata tilaa on luotu, luodaan automaattisesti Fedoran oletusosiot, minkä jälkeen asennusohjelma siirtyy suoraan kopioimaan Fedoraa kiintolevylle.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_18.png | 512 px]]<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_19.png | 512 px]]<br />
<br />
Tiedostojen kopiointi kestää tyypillisesti noin 5-15 minuuttia.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_20.png | 512 px]]<br />
<br />
Kun tiedostot on kopioitu, päätä asennusohjelma napsauttamalla ''Sulje''-painiketta.<br />
<br />
== Järjestelmän käynnistäminen uudelleen ==<br />
<br />
Fedora on nyt asennettuna tietokoneellesi. Asennukseen kuuluu vielä muutaman valintaruudun läpikäyminen, mikä vaatii tietokoneen uudelleenkäynnistämistä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_21.png | 512 px]]<br />
<br />
Napsauta näytön vasemman yläkulman valikkopalkin ''Järjestelmä''-valikosta ''Sammuta...''-valintaa.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_22.png | 512 px]]<br />
<br />
Napsauta ''Käynnistä uudelleen'', minkä jälkeen live-järjestelmä sammuu ja tietokone käynnistyy uudelleen. Ota tietokoneen käynnityessä CD-levy pois asemasta, jotta kiintolevyllä oleva käyttöjärjestelmä pääsee käynnistymään.<br />
<br />
Windowsin rinnalle asennettuna Fedora luo automaattisesti [[GRUB]]iin käynnistysvalikon, josta laitteiston käynnistyttyä oletuksena käynnistetään Fedora kolmen sekunnin viiveellä. Valikosta voi valita nuolinäppäimillä käynnistettäväksi myös Windowsin.<br />
<br />
== Firstboot - ensimmäinen käynnistys ==<br />
<br />
Fedoran asennus on nyt melkein valmis. Vielä täytyy kuitenkin luoda käyttäjätunnus normaalia tietokoneen käyttöä varten. Tämän ja pari muuta asiaa hoitaa Fedoran [[Firstboot]]-ohjelma.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_23.png | 512 px]]<br />
<br />
Kuten Anacondassa, myös Firstbootissa on yksinkertainen tervehdysruutu ensimmäisenä. Jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_24.png | 512 px]]<br />
<br />
Lisenssitiedoille ei tarvitse tehdä mitään, mutta on hyvä olla tietoinen siitä, millä lisenssillä Fedora-kokoelmaa levitetään. Lue ilmoitus ja jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_25.png | 512 px]]<br />
<br />
Luo tietokoneelle käyttäjätunnus päivittäistä käyttöä varten. ([[Pääkäyttäjä]]n tunnusta ei tule käyttää esimerkiksi WWW-selailuun!) Käyttäjätunnuksen tulee koostua ainoastaan pienistä merkeistä a-z. Käyttäjän koko nimi on vapaamuotoisempi, ja se saa sisältää myös esimerkiksi ääkkösiä.<br />
<br />
Valitse myös tälle käyttäjälle hyvä [[salasana]].<br />
<br />
Kun olet täyttänyt käyttäjän tiedot kenttiin, jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_26.png | 512 px]]<br />
<br />
''Päivämäärä ja aika''-ruudussa voit varmistaa tietokoneen kellon paikkansapitävyyden. Tähän ei normaalisti tarvitse tehdä muutoksia. <br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_27.png | 512 px]] [[Kuva:F11_liveinstall_28.png | 512 px]]<br />
<br />
Usein halutaan ottaa [[NTP]]-verkkoaikaprotokolla käyttöön, jolloin tietokoneen kello tahdistetaan Internetissä olevalta palvelimelta. Tämän voi tehdä ''Verkkoaikaprotokolla''-välilehdeltä klikkaamalla täpän ''Ota verkkoaikaprotokolla käyttöön'' -ruutuun.<br />
<br />
Jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_29.png | 512 px]]<br />
<br />
Lopuksi kysytään, haluatko osallistua Fedoran [[Smolt]]-palvelun kautta laitetietokantaan, jonka kautta selvitetään minkälaisilla laitteilla Fedoraa ja muutamaa muuta Linux-jakelua käytetään. Tiedot lähetetään anonyymisti, tilastotietoja ja yksittäisten laitteiden osalistauksia on julkisesti näkyvillä [http://smolt.fedoraproject.org/ Smoltin WWW-sivustolla].<br />
<br />
== Kirjautuminen asennettuun järjestelmään ==<br />
<br />
Asennettuun järjestelmään kirjaudutaan kuten live-järjestelmäänkin, mutta asennuksen yhteydessä tehdyt valinnat ovat todennäköisesti edelleen sopivat.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_30.png | 512 px]]<br />
<br />
Kirjautuessa valitaan käyttäjänimi napsauttamalla haluttua käyttäjätunnusta hiirellä tai kirjoittamalla tunnus näppäimistöllä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_31.png | 512 px]]<br />
<br />
Live-järjestelmästä poiketen asennettu järjestelmä kysyy kirjautumisen yhteydessä käyttäjän salasanan. Kirjoita se näppäimistöllä ja paina enteriä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_32.png | 512 px]]<br />
<br />
Onneksi olkoon, asennus on nyt valmis! Seuraavaksi kannattaa tutustua ainakin seuraavien artikkelien sisältöön:<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
* [[Fedora 10:n asennus]]<br />
<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Arkisto/Fedora_Linux_11_asennus&diff=27782Arkisto/Fedora Linux 11 asennus2009-06-12T16:57:37Z<p>Muep: /* Kirjautuminen asennettuun järjestelmään */ katso myös -osio</p>
<hr />
<div>[[Fedora]]n asennus on suhtellisen vaivaton ja helppo toimenpide, mutta sitä tehdessä tulee olla huolellinen, jotta ei vahingossa tule poistaneeksi kiintolevyltä tärkeitä tietoja.<br />
<br />
Tässä oppaassa asennetaan Fedora 11 tietokoneeseen, jossa noin 25 gigatavun kiintolevylle on jo ennestään asennettu [[Windows]] yhdelle koko levyn kokoiselle [[NTFS]]-[[osiointi|osiolle]]. Windowsin käyttämää levyosiota pienennetään, ja vapautuneeseen tilaan luodaan Fedoralle sopivat levyosiot.<br />
<br />
== Ennen asennusta ==<br />
<br />
=== Asennusmedia ===<br />
<br />
Oppaassa käytetään asennusmediana Fedoran <tt>Fedora-11-i686-Live.iso</tt>-[[live-cd]]:tä. Live-cd:n [[levykuva]]n voi hankkia esimerkiksi [http://fedoraproject.org/fi/get-fedora Fedoran lataussivulta].<br />
<br />
=== Laitteistovaatimukset ===<br />
* Livecd-ympäristö toimii suhteellisen jouhevasti 512 MB keskusmuistilla. Vähemmälläkin voi tulla toimeen, erityisesti jos tietokoneessa on ennestään [[swap]]-osio.<br />
* Livecd:ltä asennettu 32-bittinen Fedora 11 sisältää noin 2,1 GB tiedostoja. Tämä on ehdoton livecd-asennuksen ehdoton minimitila, ja varalla olisi hyvä olla joitain gigatavuja käyttämätöntä tilaa. 64-bittisen (x86_64) järjestelmän tilantarve on usein hieman suurempi, mutta silti suunnilleen sama kuin 32-bittisellä.<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/release-notes/f11/en-US/index.html#sect-Release_Notes-Hardware_Requirements julkaisutiedotteen kappale laitevaatimuksista]<br />
<br />
Tietokoneen tulee lisäksi kyetä käynnistymään CD-levyltä, mikä joskus vaatii [[BIOS]]-asetusten muuttamista. Useimmiten tietokoneen saa kuitenkin käynnistettyä CD-levyltä asettamalla cd-levyn asemaan ja käynnistämällä tietokoneen uudestaan.<br />
<br />
Levytilaa Fedoran normaaliasennus vaatii reilut kaksi gigatavua, joten vähintään tämän verran vapaata levytilaa tulee olla saatavilla. Live-cd ei mahdollista asennettavien ohjelmien valintaa asennuksen aikana, mutta asennuksen jälkeen voi [[pakettienhallinta]]a käyttäen muokata ohjelmistovalinnat mieleisikseen. Käytännössä tilaa tulee kuitenkin olla enemmän kuin kolme gigatavua, esimerkiksi 5 gigatavussa on paljon paremmin varaa esimerkiksi päivitysten ja lisäohjelmien asentamiseen ja käyttäjän omille tiedostoille.<br />
<br />
=== Varmuuskopiot ===<br />
Tietokoneella ennestään olevat tärkeät tiedot tulee [[Varmuuskopiointi|varmuuskopioida]] ennen asentamista. Levyosioiden muokkaaminen on melko tavallinen ja toimiva operaatio, mutta virhetilanteessa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai ohjelmavirheen sattuessa, voi muokattavalle tiedostojärjestelmälle koitua suurta vahinkoa. <br />
<br />
== Asennuksen aloittaminen ==<br />
Aseta Fedoran live-cd cd-asemaan ja käynnistä tietokone. Fedoran live-cd:n [[käynnistyslataaja]] käynnistyy CD-levyltä ja kymmenen sekunnin viiveen kuluttua käynnistää Fedoran automaattisesti:<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_00.png]]<br />
<br />
Näytönohjaimesta riippuen käynnistyksen aikana näytetään joko allanäkyvän kaltainen tekstipohjainen etenemispalkki, tai [[KMS]]-tuetuilla laitteilla graafinen käynnistysanimaatio.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_01.png]]<br />
<br />
== Live-järjestelmään kirjautuminen ==<br />
<br />
<br />
<br />
Fedoran live-ympäristö on cd-levylle pakatty täydellinen Fedora-käyttöjärjestelmä, joka normaalisti kirjoittaa kaikki siihen tehdyt muutokset keskusmuistiin. Tämä mahdollistaa useimpien Fedoran ominaisuuksien turvallisen kokeilun ilman kiintolevyn sisältöön koskemista. Asennusohjelman käyttäminen edellyttää kirjautumista sisään järjestelmään. Ennen kirjautumista on kuitenkin syytä valita käyttöön haluamansa kieli ja [[näppäimistö|näppäinkartta]] kirjautumisruudun alalaidassa olevista valikoista.<br />
<br />
Fedorassa käytetään [[GDM]]-[[graafinen kirjautumisohjelma|kirjautumisruudun]] kehitysversiota, jossa on tiettyjä puutteita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mahdollisuutta saada live-cd:tä toimimaan suomeksi heti kirjautumisruudusta lähtien. Käytettävää kieltä valittaessa kielen nimi on suomi, mutta se on kuitenkin järjestetty aakkosissa kuten se olisi Finnish, eli se löytyy luettelon alkupäästä. Käytettävää näppäimistöä valittaessa Suomen näppäimistökartat on nimetty Finlandiksi. Asennuksen jälkeen kirjautumisruutu on osittain suomennettu, mutta käännös on hieman puutteellinen.<br />
<br />
=== Kielen valinta ===<br />
<br />
Valitse haluamasi kieli klikkaamalla kielivalikkoa, jossa oletuksena näkyy teksti ''English (United States)''. Valikossa ei suoraan ole suomen kieltä näkyvissä, mutta ''Other''-valinnan kautta voit valita minkä tahansa järjestelmästä löytyvistä kielistä. <br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_02.png | 512 px]]<br />
<br />
Tässä valitaan kieleksi suomi, jota käytetään myös myöhemmin oppaassa käyttöliittymän kielenä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_03.png | 512 px]]<br />
<br />
Valittu kieli tulee käyttöön vasta sisäänkirjautumisen jälkeen, joten kirjautumisruutu pysyy tällä kertaa englanninkielisenä vielä kielen valinnan jälkeenkin.<br />
<br />
=== Näppäimistökartan valinta ===<br />
<br />
Eri maantieteellisillä alueilla käytetään hyvin erilaisia [[näppäimistö]]jä, minkä vuoksi on tärkeää valita käyttöön oikea näppäinkartta. Näppäinkartan valinta tehdään samalla tavoin kuin kielenkin, mutta kielivalikon viereisestä valikosta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_04.png | 512 px]]<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_05.png | 512 px]]<br />
<br />
=== Kirjautuminen ===<br />
<br />
Kun kieli- ja näppäimistövalinnat on tehty, on aika kirjautua sisään. Tähän ei vaadita [[salasana]]a, vaan kirjautuminen tapahtuu yksinkertaisesti klikkaamalla hiirellä ''Log in''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_06.png | 512 px]]<br />
<br />
== Asennusohjelman käynnistäminen ==<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_07.png | 512 px]]<br />
<br />
Fedoran live-ympäristö on nyt valmis käytettäväksi. Voit halutessasi tutustua järjestelmään rauhassa asentamatta sitä. Kun haluat aloittaa asennuksen, kaksoisnapsauta ''Asenna kiintolevylle'' -kuvaketta käynnistääksesi Fedoran [[Anaconda]]-asennusohjelman.<br />
<br />
== Perusasetukset ==<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_08.png | 512 px]]<br />
<br />
Asennusohjelma alkaa aloitusruudusta, jossa ei vielä tarvitse tehdä mitään valintoja. Jatka asennusohjelmaa napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_09.png | 512 px]]<br />
<br />
Myös itse asennusohjelma mahdollistaa näppäimistökartan valinnan. Varmista, että valinta on näppäimistöllesi sopiva. Jos valitsit oikean näppäimistökartan jo kirjautumisruudussa, ei tässä yleensä ole syytä muuttaa valintaa. Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_10.png | 512 px]]<br />
<br />
Voit valita tietokoneellesi haluamasi laitenimen. Useita tietokoneita käyttävä voi haluta antaa jokaiselle tietokoneelleen eri nimet, mutta tätä asetusta ei ole välttämätöntä muuttaa. Kun laitenimi on halutun mukainen, jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_11.png | 512 px]]<br />
<br />
Varmista, että aikavyöhykevalinta vastaa maantieteellistä sijaintiasi. Suomessa käytetään useimmiten Eurooppa/Helsinki -aikaa. Jos haluat muuttaa valintaa, voit tehdä sen napsauttamalla kartalla olevaa kaupunkia tai listasta valitsemalla.<br />
<br />
Jos samassa tietokoneessa on asennettuna myös Windows, voi olla syytä ottaa tietokoneen sisäisen kellon asetus UTC-ajasta (Greenwichin aika) pois. Windows olettaa usein, että tietokoneen sisäinen kello on paikallisessa ajassa.<br />
<br />
Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_12.png | 512 px]]<br />
<br />
Valitse [[pääkäyttäjä]]lle sopiva [[salasana]] ja kirjoita se molempiin ruudulla oleviin kenttiin. Tarvitset tätä salasanaa myöhemmin esimerkiksi päivitysten asentamiseen, joten pidä huoli, että muistat sen tarvittaessa. Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
== Osiointi ==<br />
<br />
[[Osiointi]] on asennuksen hankalin ja riskialttein vaihe, joten sen tekemisessä kannattaa olla varovainen. Eri tapoja osiointiin on myös monia, eikä yleispätevää kaikille sopivaa ratkaisua osiointiin ole. Tässä oppaassa annamme Fedoran luoda sen kehittäjien suunnittelemat oletusosiot.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_13.png | 512 px]]<br />
<br />
Oletuksena Fedora tarjoaa mahdollisuutta poistaa olemassaolevat Linux-osiot ja luoda tilalle uusia. Tässä esimerkissä tietokoneessa ei ennestään Linux-osioita ole, joten valintaa joudutaan vaihtamaan.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_14.png | 512 px]]<br />
<br />
Mikäli olet asentamassa Fedoraa koko levyn käyttävän Windowsin rinnalle, valitse ''Pienennnä nykyisen järjestelmän kokoa''.<br />
<br />
Jos haluat tyhjentää koko kiintolevyn ja antaa sen kokonaan Fedoran käyttöön, valitse ''Käytä koko levyä''.<br />
<br />
Levyn voi myös osioida kokonaan itse valitsemalla ''Mukauta luotavia osioita''.<br />
<br />
<br />
<br />
Valitse vielä kiintolevy, jolle haluat järjestelmän asentaa. Useimmissa tietokoneissa on vain yksi kiintolevy, jolloin valintaa ei sen kummemmin tarvitse tehdä. Kun olet valinnut haluamasi osiointiasetukset, jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
<br />
=== Olemassaolevan osion pienentäminen ===<br />
<br />
Mikäli valittiin olemassaolevan osion koon muuttaminen, tehdään vielä seuraavat toimenpiteet:<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_15.png | 512 px]]<br />
<br />
Valitse osio, jonka kokoa haluat muuttaa. Windowsin C-asema näkyy useimmiten nimellä sda1. Valikko näyttää osioiden koot ja niiden käyttämät tiedostojärjestelmät. Usein tietokoneessa on ennestään käytössä vain yksi osio, jolloin väärää osiota ei helposti tule vahingossa käsitelleeksi.<br />
<br />
Lisäksi täytyy ilmoittaa pienennettävän osion uusi kokotavoite. Yksikkönä tässä on megatavu. Osiota täytyy pienentää vähintään 3000 megatavua alkuperäisestä koosta, mielellään huomattavasti enemmänkin. Huomaa, että levyllä on oltava riittävästi vapaata tilaa, jotta osion loppupäässä olevat tiedot voidaan siirtää jäljelle jäävään pienennättävään osioon.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_16.png | 512 px]]<br />
<br />
Kun muutettava osio ja sen uusi koko ovat oikein, napsauta ''Muuta kokoa'' -painiketta. Tämän jälkeen asennusohjelma vielä varmistaa, että haluat todella tehdä ilmoittamasi muutokset. Vahvista muutokset napsauttamalla ''Kirjoita muutokset levylle''.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_17.png | 512 px]]<br />
<br />
Vahvistuksen jälkeen asennusohjelma käynnistää ohjelman, joka siirtää kohdeosion tiedot turvalliselle alueelle ja pienentää osiota. Tämä voi kestää jopa kymmeniä minuutteja, mikä on täysin normaalia. Tietokoneella ei kannata samanaikaisesti tehdä muuta, sillä osion koon muutos on tärkeää saada virheettömästi suoritettua loppuun.<br />
<br />
Kun vapaata tilaa on luotu, luodaan automaattisesti Fedoran oletusosiot, minkä jälkeen asennusohjelma siirtyy suoraan kopioimaan Fedoraa kiintolevylle.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_18.png | 512 px]]<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_19.png | 512 px]]<br />
<br />
Tiedostojen kopiointi kestää tyypillisesti noin 5-15 minuuttia.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_20.png | 512 px]]<br />
<br />
Kun tiedostot on kopioitu, päätä asennusohjelma napsauttamalla ''Sulje''-painiketta.<br />
<br />
== Järjestelmän käynnistäminen uudelleen ==<br />
<br />
Fedora on nyt asennettuna tietokoneellesi. Asennukseen kuuluu vielä muutaman valintaruudun läpikäyminen, mikä vaatii tietokoneen uudelleenkäynnistämistä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_21.png | 512 px]]<br />
<br />
Napsauta näytön vasemman yläkulman valikkopalkin ''Järjestelmä''-valikosta ''Sammuta...''-valintaa.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_22.png | 512 px]]<br />
<br />
Napsauta ''Käynnistä uudelleen'', minkä jälkeen live-järjestelmä sammuu ja tietokone käynnistyy uudelleen. Ota tietokoneen käynnityessä CD-levy pois asemasta, jotta kiintolevyllä oleva käyttöjärjestelmä pääsee käynnistymään.<br />
<br />
Windowsin rinnalle asennettuna Fedora luo automaattisesti [[GRUB]]iin käynnistysvalikon, josta laitteiston käynnistyttyä oletuksena käynnistetään Fedora kolmen sekunnin viiveellä. Valikosta voi valita nuolinäppäimillä käynnistettäväksi myös Windowsin.<br />
<br />
== Firstboot - ensimmäinen käynnistys ==<br />
<br />
Fedoran asennus on nyt melkein valmis. Vielä täytyy kuitenkin luoda käyttäjätunnus normaalia tietokoneen käyttöä varten. Tämän ja pari muuta asiaa hoitaa Fedoran [[Firstboot]]-ohjelma.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_23.png | 512 px]]<br />
<br />
Kuten Anacondassa, myös Firstbootissa on yksinkertainen tervehdysruutu ensimmäisenä. Jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_24.png | 512 px]]<br />
<br />
Lisenssitiedoille ei tarvitse tehdä mitään, mutta on hyvä olla tietoinen siitä, millä lisenssillä Fedora-kokoelmaa levitetään. Lue ilmoitus ja jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_25.png | 512 px]]<br />
<br />
Luo tietokoneelle käyttäjätunnus päivittäistä käyttöä varten. ([[Pääkäyttäjä]]n tunnusta ei tule käyttää esimerkiksi WWW-selailuun!) Käyttäjätunnuksen tulee koostua ainoastaan pienistä merkeistä a-z. Käyttäjän koko nimi on vapaamuotoisempi, ja se saa sisältää myös esimerkiksi ääkkösiä.<br />
<br />
Valitse myös tälle käyttäjälle hyvä [[salasana]].<br />
<br />
Kun olet täyttänyt käyttäjän tiedot kenttiin, jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_26.png | 512 px]]<br />
<br />
''Päivämäärä ja aika''-ruudussa voit varmistaa tietokoneen kellon paikkansapitävyyden. Tähän ei normaalisti tarvitse tehdä muutoksia. <br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_27.png | 512 px]] [[Kuva:F11_liveinstall_28.png | 512 px]]<br />
<br />
Usein halutaan ottaa [[NTP]]-verkkoaikaprotokolla käyttöön, jolloin tietokoneen kello tahdistetaan Internetissä olevalta palvelimelta. Tämän voi tehdä ''Verkkoaikaprotokolla''-välilehdeltä klikkaamalla täpän ''Ota verkkoaikaprotokolla käyttöön'' -ruutuun.<br />
<br />
Jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_29.png | 512 px]]<br />
<br />
Lopuksi kysytään, haluatko osallistua Fedoran [[Smolt]]-palvelun kautta laitetietokantaan, jonka kautta selvitetään minkälaisilla laitteilla Fedoraa ja muutamaa muuta Linux-jakelua käytetään. Tiedot lähetetään anonyymisti, tilastotietoja ja yksittäisten laitteiden osalistauksia on julkisesti näkyvillä [http://smolt.fedoraproject.org/ Smoltin WWW-sivustolla].<br />
<br />
== Kirjautuminen asennettuun järjestelmään ==<br />
<br />
Asennettuun järjestelmään kirjaudutaan kuten live-järjestelmäänkin, mutta asennuksen yhteydessä tehdyt valinnat ovat todennäköisesti edelleen sopivat.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_30.png | 512 px]]<br />
<br />
Kirjautuessa valitaan käyttäjänimi napsauttamalla haluttua käyttäjätunnusta hiirellä tai kirjoittamalla tunnus näppäimistöllä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_31.png | 512 px]]<br />
<br />
Live-järjestelmästä poiketen asennettu järjestelmä kysyy kirjautumisen yhteydessä käyttäjän salasanan. Kirjoita se näppäimistöllä ja paina enteriä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_32.png | 512 px]]<br />
<br />
Onneksi olkoon, asennus on nyt valmis! Seuraavaksi kannattaa tutustua ainakin seuraavien artikkelien sisältöön:<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora/Asennus/Viimeistely&diff=27781Fedora/Asennus/Viimeistely2009-06-12T16:56:16Z<p>Muep: /* Katso myös */ linkin päivitys</p>
<hr />
<div>[[Fedora]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeenkin, mutta sen käyttökelpoisuutta voidaan helposti lisätä useilla tavoilla. Näistä tärkein on tietoturvaan oleellisesti vaikuttava päivitysten asentaminen, mutta myös muita toimenpiteitä halutaan usein tehdä.<br />
<br />
Tämä opas on tarkoitettu Fedoran versiolle 8 tai uudemmille. Tästä wikistä löytyvät myös oppaat versioille [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin|4]] ja [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin|5]].<br />
<br />
== Päivitysten asentaminen ==<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Fedoran päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komento <tt>[[su]] -c '[[yum]] update'</tt>.<br />
<br />
Päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Fedora 9:ssä päivitykset joutuu asentamaan kahteen kertaan, sillä [[pakettivarasto]]t siirrettiin Fedora 9:n julkaisun jälkeen eri paikkaan. Ensimmäisellä kerralla päivityksinä saadaan vain uudempia versioita pakettienhallintatyökaluista ja uuden päivitysvaraston sijainti, joka automaattisesti asetetaan pakettivarastoasetuksiin.<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Fedoran viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Koska niiden käyttö on kuitenkin useimmissa maissa laillista, on niitä jakelemaan perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
Fedoran kanssa käytetään tavallisesti kahta erillistä epävirallista pakettivarastoa, [[RPM Fusion]]ia ja [[Livna]]a. RPM Fusion sisältää valtaosan tarvittavista paketeista ja on jaettu kahteen osioon, vain vapaita paketteja sisältävään ''free''hin sekä epävapaita paketteja sisältävään ''nonfree''hin. Livna-pakettivarastoa käytetään pelkästään kaupallisten [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] toistamiseen vaadittavan <tt>[[CSS_(suojaus)|libdvdcss]]</tt>-paketin jakeluun.<br />
<br />
RPM Fusionin voi ottaa käyttöön klikkaamalla seuraavia linkkejä:<br />
* [http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm Vapaat paketit]<br />
* [http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm Epävapaat paketit]<br />
Livnan käyttöönotto onnistuu seuraavasta linkistä:<br />
*[http://rpm.livna.org/livna-release-9.rpm Livna]<br />
<br />
Asennus onnistuu vaihtoehtoisesti myös seuraavilla komentorivikomennoilla<br />
su -c '[[rpm]] -ivh <nowiki>http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm</nowiki>'<br />
su -c 'rpm -ivh <nowiki>http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm</nowiki>'<br />
su -c 'rpm -ivh <nowiki>http://rpm.livna.org/livna-release.rpm</nowiki>'<br />
<br />
==RPM Fusionin ja Livnan kautta saatavia paketteja==<br />
Alla on lueteltu joitakin RPM Fusionin ja Livnan kautta asennettavissa olevia [[paketinhallinta|paketteja]]. Paketteja voi asentaa joko [[GUI|graafisesti]] [[PackageKit]]-ohjelmistolla ([[Gnome]]n alla ''Ohjelmat'' --> ''Lisää tai poista ohjelmistoja'' tai [[KDE]]:ssa ''K-valikko'' --> ''Ylläpito'' --> ''Lisää tai poista ohjelmistoja'').<br />
<br />
===Laiteajureita===<br />
====[[Näytönohjaimet]]====<br />
*[[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen|AMD/Atin näytönohjainajurit]]: <tt>kmod-fglrx</tt><br />
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen|NVIDIAn näytönohjainajurit]]: <tt>kmod-nvidia</tt><br />
<br />
====Verkko====<br />
*Ajuri [[Ralink rt2x00|Ralinkin]] rt2860-[[WLAN-kortit|WLAN]]-piirisarjoille: <tt>rt2860</tt><br />
*Ralinkin rt2870-piirisarjat: <tt>rt2870</tt><br />
*Ajuri joillekin [[WLAN-kortit#Broadcom|Broadcomin]] WLAN-piirisarjoille: <tt>broadcom-wl</tt><br />
*[[Madwifi]]-WLAN-ajurit: <tt>madwifi</tt><br />
*[[Ndiswrapper]]: <tt>ndiswrapper</tt><br />
*[[Slmodem]]-[[modeemi]]ajurit: <tt>slmodem</tt><br />
<br />
====[[Web-kamera]]t====<br />
*Logitech QuickCam USB -ajurit: <tt>qc-usb</tt><br />
<br />
===Multimedia===<br />
Video- ja äänitiedostojen toistoon tarvitaan sopiva mediasoitin (toisto-ohjelma) ja sen kanssa yhteensopivia [[wikipedia:fi:koodekki|koodekkeja]] (engl. ''codec'') eri tiedostomuotojen käsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] katseluun tarvitaan erillinen [[kirjasto]] levyjen sisältämän suojauksen purkuun.<br />
<br />
Useimmat Fedoraan esiasennetut mediasoittimet käyttävät [[GStreamer]]ia [[taustaohjelma]]naan. Uusien koodekkien asentaminen GStreamerille on toisin sanoen helppo tapa parantaa tiedostomuototukea. <br />
<br />
Fedora 10:stä lähtien mediasoittimet osaavat myös itse ehdottaa sopivan GStreamer-koodekkipaketin asentamista, mikäli niillä yritetään avata tiedostoa jolle ei vielä ole tukea. Sopivan pakettivaraston (RPM Fusion) on kuitenkin tässäkin tapauksessa oltava asennettuna. [http://fedoraproject.org/wiki/Features/GStreamer_dependencies_in_RPM]<br />
<br />
====Koodekit ja suojausten purku====<br />
*Multimediakoodekkeja [[Audacious]]-musiikkisoittimelle: <tt>audacious-plugins-freeworld</tt><br />
*Koodekkeja [[GStreamer]]-[[taustaohjelma]]lle: <tt>gstreamer-ffmpeg</tt>, <tt>gstreamer-plugins-bad</tt>, <tt>gstreamer-plugins-bad-extras</tt>, <tt>gstreamer-plugins-ugly</tt><br />
*Koodekkeja (mm [[mp3]]) [[K3b]]-[[levyn polttaminen|poltto-ohjelmalle]]: <tt>k3b-extras-freeworld</tt><br />
*Koodekkeja [[Xine]]-mediasoittimelle: <tt>xine-lib-extras-freeworld</tt><br />
*Tuki kaupallisille [[DVD-elokuvat|DVD-elokuville]] ([[CSS (suojaus)|CSS-suojauksen]] purku): <tt>libdvdcss</tt><br />
<br />
====Mediasoittimia====<br />
*[[Mplayer]]-mediasoitin ja sen [[GUI|graafinen käyttöliittymä]]: <tt>mplayer</tt>, <tt>mplayer-gui</tt><br />
*[[VLC]]-mediasoitin: <tt>vlc</tt><br />
*VLC-liitännäinen [[www-selain|www-selaimille]]: <tt>mozilla-vlc</tt><br />
*[[Xine]]-mediasoitin: <tt>xine</tt><br />
<br />
===Muut===<br />
*Tuki patentoiduille fonttirenderöintiominaisuuksille (''bytecode interpreter'' ja ''subpixel hinting'') joiden avulla fontit saattavat näyttää hieman paremmilta: <tt>freetype-freeworld</tt><br />
*Tuki [[RAR]]-tiedostoille: <tt>unrar</tt><br />
<br />
==Java==<br />
Fedorassa tulee oletuksena mukana [[OpenJDK]]-niminen [[vapaa ohjelmisto|vapaa]] [[Java]]-virtuaalikone, joka toimii oikein lähes kaikkien ohjelmien/www-sivustojen kanssa. <br />
<br />
Muita tapauksia varten on mahdollista asentaa [[Sunin Java Fedorassa|Sunin Java]].<br />
<br />
==Flash==<br />
[[WWW-selain]]ten Flash-liitännäisen asennus kaikille käyttäjille on neuvottu artikkelissa [[Flash]].<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Fedoran asennus]]<br />
*[[Fedoran paketinhallinta]]<br />
*[[Fedoran päivittäminen]]<br />
*[[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
*[[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
*[[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.fedorafaq.org/ Fedorafaq.org]<br />
<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora/Asennus/Viimeistely&diff=27780Fedora/Asennus/Viimeistely2009-06-12T16:55:01Z<p>Muep: /* Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen */ -urlin päivitys</p>
<hr />
<div>[[Fedora]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeenkin, mutta sen käyttökelpoisuutta voidaan helposti lisätä useilla tavoilla. Näistä tärkein on tietoturvaan oleellisesti vaikuttava päivitysten asentaminen, mutta myös muita toimenpiteitä halutaan usein tehdä.<br />
<br />
Tämä opas on tarkoitettu Fedoran versiolle 8 tai uudemmille. Tästä wikistä löytyvät myös oppaat versioille [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin|4]] ja [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin|5]].<br />
<br />
== Päivitysten asentaminen ==<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Fedoran päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komento <tt>[[su]] -c '[[yum]] update'</tt>.<br />
<br />
Päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Fedora 9:ssä päivitykset joutuu asentamaan kahteen kertaan, sillä [[pakettivarasto]]t siirrettiin Fedora 9:n julkaisun jälkeen eri paikkaan. Ensimmäisellä kerralla päivityksinä saadaan vain uudempia versioita pakettienhallintatyökaluista ja uuden päivitysvaraston sijainti, joka automaattisesti asetetaan pakettivarastoasetuksiin.<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Fedoran viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Koska niiden käyttö on kuitenkin useimmissa maissa laillista, on niitä jakelemaan perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
Fedoran kanssa käytetään tavallisesti kahta erillistä epävirallista pakettivarastoa, [[RPM Fusion]]ia ja [[Livna]]a. RPM Fusion sisältää valtaosan tarvittavista paketeista ja on jaettu kahteen osioon, vain vapaita paketteja sisältävään ''free''hin sekä epävapaita paketteja sisältävään ''nonfree''hin. Livna-pakettivarastoa käytetään pelkästään kaupallisten [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] toistamiseen vaadittavan <tt>[[CSS_(suojaus)|libdvdcss]]</tt>-paketin jakeluun.<br />
<br />
RPM Fusionin voi ottaa käyttöön klikkaamalla seuraavia linkkejä:<br />
* [http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm Vapaat paketit]<br />
* [http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm Epävapaat paketit]<br />
Livnan käyttöönotto onnistuu seuraavasta linkistä:<br />
*[http://rpm.livna.org/livna-release-9.rpm Livna]<br />
<br />
Asennus onnistuu vaihtoehtoisesti myös seuraavilla komentorivikomennoilla<br />
su -c '[[rpm]] -ivh <nowiki>http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm</nowiki>'<br />
su -c 'rpm -ivh <nowiki>http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm</nowiki>'<br />
su -c 'rpm -ivh <nowiki>http://rpm.livna.org/livna-release.rpm</nowiki>'<br />
<br />
==RPM Fusionin ja Livnan kautta saatavia paketteja==<br />
Alla on lueteltu joitakin RPM Fusionin ja Livnan kautta asennettavissa olevia [[paketinhallinta|paketteja]]. Paketteja voi asentaa joko [[GUI|graafisesti]] [[PackageKit]]-ohjelmistolla ([[Gnome]]n alla ''Ohjelmat'' --> ''Lisää tai poista ohjelmistoja'' tai [[KDE]]:ssa ''K-valikko'' --> ''Ylläpito'' --> ''Lisää tai poista ohjelmistoja'').<br />
<br />
===Laiteajureita===<br />
====[[Näytönohjaimet]]====<br />
*[[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen|AMD/Atin näytönohjainajurit]]: <tt>kmod-fglrx</tt><br />
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen|NVIDIAn näytönohjainajurit]]: <tt>kmod-nvidia</tt><br />
<br />
====Verkko====<br />
*Ajuri [[Ralink rt2x00|Ralinkin]] rt2860-[[WLAN-kortit|WLAN]]-piirisarjoille: <tt>rt2860</tt><br />
*Ralinkin rt2870-piirisarjat: <tt>rt2870</tt><br />
*Ajuri joillekin [[WLAN-kortit#Broadcom|Broadcomin]] WLAN-piirisarjoille: <tt>broadcom-wl</tt><br />
*[[Madwifi]]-WLAN-ajurit: <tt>madwifi</tt><br />
*[[Ndiswrapper]]: <tt>ndiswrapper</tt><br />
*[[Slmodem]]-[[modeemi]]ajurit: <tt>slmodem</tt><br />
<br />
====[[Web-kamera]]t====<br />
*Logitech QuickCam USB -ajurit: <tt>qc-usb</tt><br />
<br />
===Multimedia===<br />
Video- ja äänitiedostojen toistoon tarvitaan sopiva mediasoitin (toisto-ohjelma) ja sen kanssa yhteensopivia [[wikipedia:fi:koodekki|koodekkeja]] (engl. ''codec'') eri tiedostomuotojen käsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] katseluun tarvitaan erillinen [[kirjasto]] levyjen sisältämän suojauksen purkuun.<br />
<br />
Useimmat Fedoraan esiasennetut mediasoittimet käyttävät [[GStreamer]]ia [[taustaohjelma]]naan. Uusien koodekkien asentaminen GStreamerille on toisin sanoen helppo tapa parantaa tiedostomuototukea. <br />
<br />
Fedora 10:stä lähtien mediasoittimet osaavat myös itse ehdottaa sopivan GStreamer-koodekkipaketin asentamista, mikäli niillä yritetään avata tiedostoa jolle ei vielä ole tukea. Sopivan pakettivaraston (RPM Fusion) on kuitenkin tässäkin tapauksessa oltava asennettuna. [http://fedoraproject.org/wiki/Features/GStreamer_dependencies_in_RPM]<br />
<br />
====Koodekit ja suojausten purku====<br />
*Multimediakoodekkeja [[Audacious]]-musiikkisoittimelle: <tt>audacious-plugins-freeworld</tt><br />
*Koodekkeja [[GStreamer]]-[[taustaohjelma]]lle: <tt>gstreamer-ffmpeg</tt>, <tt>gstreamer-plugins-bad</tt>, <tt>gstreamer-plugins-bad-extras</tt>, <tt>gstreamer-plugins-ugly</tt><br />
*Koodekkeja (mm [[mp3]]) [[K3b]]-[[levyn polttaminen|poltto-ohjelmalle]]: <tt>k3b-extras-freeworld</tt><br />
*Koodekkeja [[Xine]]-mediasoittimelle: <tt>xine-lib-extras-freeworld</tt><br />
*Tuki kaupallisille [[DVD-elokuvat|DVD-elokuville]] ([[CSS (suojaus)|CSS-suojauksen]] purku): <tt>libdvdcss</tt><br />
<br />
====Mediasoittimia====<br />
*[[Mplayer]]-mediasoitin ja sen [[GUI|graafinen käyttöliittymä]]: <tt>mplayer</tt>, <tt>mplayer-gui</tt><br />
*[[VLC]]-mediasoitin: <tt>vlc</tt><br />
*VLC-liitännäinen [[www-selain|www-selaimille]]: <tt>mozilla-vlc</tt><br />
*[[Xine]]-mediasoitin: <tt>xine</tt><br />
<br />
===Muut===<br />
*Tuki patentoiduille fonttirenderöintiominaisuuksille (''bytecode interpreter'' ja ''subpixel hinting'') joiden avulla fontit saattavat näyttää hieman paremmilta: <tt>freetype-freeworld</tt><br />
*Tuki [[RAR]]-tiedostoille: <tt>unrar</tt><br />
<br />
==Java==<br />
Fedorassa tulee oletuksena mukana [[OpenJDK]]-niminen [[vapaa ohjelmisto|vapaa]] [[Java]]-virtuaalikone, joka toimii oikein lähes kaikkien ohjelmien/www-sivustojen kanssa. <br />
<br />
Muita tapauksia varten on mahdollista asentaa [[Sunin Java Fedorassa|Sunin Java]].<br />
<br />
==Flash==<br />
[[WWW-selain]]ten Flash-liitännäisen asennus kaikille käyttäjille on neuvottu artikkelissa [[Flash]].<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
*[[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]<br />
*[[Fedora 10:n asennus]]<br />
*[[Fedora 9:n asennus]]<br />
*[[Fedoran paketinhallinta]]<br />
*[[Fedoran päivittäminen]]<br />
*[[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.fedorafaq.org/ Fedorafaq.org]<br />
<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedoran_asennus&diff=27779Fedoran asennus2009-06-12T16:53:01Z<p>Muep: ohjauksen päivitys</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Fedora 11:n asennus]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Arkisto/Fedora_Linux_11_asennus&diff=27778Arkisto/Fedora Linux 11 asennus2009-06-12T16:52:05Z<p>Muep: Forward-portti Fedora 10:n asennusartikkelista.</p>
<hr />
<div>[[Fedora]]n asennus on suhtellisen vaivaton ja helppo toimenpide, mutta sitä tehdessä tulee olla huolellinen, jotta ei vahingossa tule poistaneeksi kiintolevyltä tärkeitä tietoja.<br />
<br />
Tässä oppaassa asennetaan Fedora 11 tietokoneeseen, jossa noin 25 gigatavun kiintolevylle on jo ennestään asennettu [[Windows]] yhdelle koko levyn kokoiselle [[NTFS]]-[[osiointi|osiolle]]. Windowsin käyttämää levyosiota pienennetään, ja vapautuneeseen tilaan luodaan Fedoralle sopivat levyosiot.<br />
<br />
== Ennen asennusta ==<br />
<br />
=== Asennusmedia ===<br />
<br />
Oppaassa käytetään asennusmediana Fedoran <tt>Fedora-11-i686-Live.iso</tt>-[[live-cd]]:tä. Live-cd:n [[levykuva]]n voi hankkia esimerkiksi [http://fedoraproject.org/fi/get-fedora Fedoran lataussivulta].<br />
<br />
=== Laitteistovaatimukset ===<br />
* Livecd-ympäristö toimii suhteellisen jouhevasti 512 MB keskusmuistilla. Vähemmälläkin voi tulla toimeen, erityisesti jos tietokoneessa on ennestään [[swap]]-osio.<br />
* Livecd:ltä asennettu 32-bittinen Fedora 11 sisältää noin 2,1 GB tiedostoja. Tämä on ehdoton livecd-asennuksen ehdoton minimitila, ja varalla olisi hyvä olla joitain gigatavuja käyttämätöntä tilaa. 64-bittisen (x86_64) järjestelmän tilantarve on usein hieman suurempi, mutta silti suunnilleen sama kuin 32-bittisellä.<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/release-notes/f11/en-US/index.html#sect-Release_Notes-Hardware_Requirements julkaisutiedotteen kappale laitevaatimuksista]<br />
<br />
Tietokoneen tulee lisäksi kyetä käynnistymään CD-levyltä, mikä joskus vaatii [[BIOS]]-asetusten muuttamista. Useimmiten tietokoneen saa kuitenkin käynnistettyä CD-levyltä asettamalla cd-levyn asemaan ja käynnistämällä tietokoneen uudestaan.<br />
<br />
Levytilaa Fedoran normaaliasennus vaatii reilut kaksi gigatavua, joten vähintään tämän verran vapaata levytilaa tulee olla saatavilla. Live-cd ei mahdollista asennettavien ohjelmien valintaa asennuksen aikana, mutta asennuksen jälkeen voi [[pakettienhallinta]]a käyttäen muokata ohjelmistovalinnat mieleisikseen. Käytännössä tilaa tulee kuitenkin olla enemmän kuin kolme gigatavua, esimerkiksi 5 gigatavussa on paljon paremmin varaa esimerkiksi päivitysten ja lisäohjelmien asentamiseen ja käyttäjän omille tiedostoille.<br />
<br />
=== Varmuuskopiot ===<br />
Tietokoneella ennestään olevat tärkeät tiedot tulee [[Varmuuskopiointi|varmuuskopioida]] ennen asentamista. Levyosioiden muokkaaminen on melko tavallinen ja toimiva operaatio, mutta virhetilanteessa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai ohjelmavirheen sattuessa, voi muokattavalle tiedostojärjestelmälle koitua suurta vahinkoa. <br />
<br />
== Asennuksen aloittaminen ==<br />
Aseta Fedoran live-cd cd-asemaan ja käynnistä tietokone. Fedoran live-cd:n [[käynnistyslataaja]] käynnistyy CD-levyltä ja kymmenen sekunnin viiveen kuluttua käynnistää Fedoran automaattisesti:<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_00.png]]<br />
<br />
Näytönohjaimesta riippuen käynnistyksen aikana näytetään joko allanäkyvän kaltainen tekstipohjainen etenemispalkki, tai [[KMS]]-tuetuilla laitteilla graafinen käynnistysanimaatio.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_01.png]]<br />
<br />
== Live-järjestelmään kirjautuminen ==<br />
<br />
<br />
<br />
Fedoran live-ympäristö on cd-levylle pakatty täydellinen Fedora-käyttöjärjestelmä, joka normaalisti kirjoittaa kaikki siihen tehdyt muutokset keskusmuistiin. Tämä mahdollistaa useimpien Fedoran ominaisuuksien turvallisen kokeilun ilman kiintolevyn sisältöön koskemista. Asennusohjelman käyttäminen edellyttää kirjautumista sisään järjestelmään. Ennen kirjautumista on kuitenkin syytä valita käyttöön haluamansa kieli ja [[näppäimistö|näppäinkartta]] kirjautumisruudun alalaidassa olevista valikoista.<br />
<br />
Fedorassa käytetään [[GDM]]-[[graafinen kirjautumisohjelma|kirjautumisruudun]] kehitysversiota, jossa on tiettyjä puutteita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mahdollisuutta saada live-cd:tä toimimaan suomeksi heti kirjautumisruudusta lähtien. Käytettävää kieltä valittaessa kielen nimi on suomi, mutta se on kuitenkin järjestetty aakkosissa kuten se olisi Finnish, eli se löytyy luettelon alkupäästä. Käytettävää näppäimistöä valittaessa Suomen näppäimistökartat on nimetty Finlandiksi. Asennuksen jälkeen kirjautumisruutu on osittain suomennettu, mutta käännös on hieman puutteellinen.<br />
<br />
=== Kielen valinta ===<br />
<br />
Valitse haluamasi kieli klikkaamalla kielivalikkoa, jossa oletuksena näkyy teksti ''English (United States)''. Valikossa ei suoraan ole suomen kieltä näkyvissä, mutta ''Other''-valinnan kautta voit valita minkä tahansa järjestelmästä löytyvistä kielistä. <br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_02.png | 512 px]]<br />
<br />
Tässä valitaan kieleksi suomi, jota käytetään myös myöhemmin oppaassa käyttöliittymän kielenä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_03.png | 512 px]]<br />
<br />
Valittu kieli tulee käyttöön vasta sisäänkirjautumisen jälkeen, joten kirjautumisruutu pysyy tällä kertaa englanninkielisenä vielä kielen valinnan jälkeenkin.<br />
<br />
=== Näppäimistökartan valinta ===<br />
<br />
Eri maantieteellisillä alueilla käytetään hyvin erilaisia [[näppäimistö]]jä, minkä vuoksi on tärkeää valita käyttöön oikea näppäinkartta. Näppäinkartan valinta tehdään samalla tavoin kuin kielenkin, mutta kielivalikon viereisestä valikosta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_04.png | 512 px]]<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_05.png | 512 px]]<br />
<br />
=== Kirjautuminen ===<br />
<br />
Kun kieli- ja näppäimistövalinnat on tehty, on aika kirjautua sisään. Tähän ei vaadita [[salasana]]a, vaan kirjautuminen tapahtuu yksinkertaisesti klikkaamalla hiirellä ''Log in''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_06.png | 512 px]]<br />
<br />
== Asennusohjelman käynnistäminen ==<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_07.png | 512 px]]<br />
<br />
Fedoran live-ympäristö on nyt valmis käytettäväksi. Voit halutessasi tutustua järjestelmään rauhassa asentamatta sitä. Kun haluat aloittaa asennuksen, kaksoisnapsauta ''Asenna kiintolevylle'' -kuvaketta käynnistääksesi Fedoran [[Anaconda]]-asennusohjelman.<br />
<br />
== Perusasetukset ==<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_08.png | 512 px]]<br />
<br />
Asennusohjelma alkaa aloitusruudusta, jossa ei vielä tarvitse tehdä mitään valintoja. Jatka asennusohjelmaa napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_09.png | 512 px]]<br />
<br />
Myös itse asennusohjelma mahdollistaa näppäimistökartan valinnan. Varmista, että valinta on näppäimistöllesi sopiva. Jos valitsit oikean näppäimistökartan jo kirjautumisruudussa, ei tässä yleensä ole syytä muuttaa valintaa. Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_10.png | 512 px]]<br />
<br />
Voit valita tietokoneellesi haluamasi laitenimen. Useita tietokoneita käyttävä voi haluta antaa jokaiselle tietokoneelleen eri nimet, mutta tätä asetusta ei ole välttämätöntä muuttaa. Kun laitenimi on halutun mukainen, jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_11.png | 512 px]]<br />
<br />
Varmista, että aikavyöhykevalinta vastaa maantieteellistä sijaintiasi. Suomessa käytetään useimmiten Eurooppa/Helsinki -aikaa. Jos haluat muuttaa valintaa, voit tehdä sen napsauttamalla kartalla olevaa kaupunkia tai listasta valitsemalla.<br />
<br />
Jos samassa tietokoneessa on asennettuna myös Windows, voi olla syytä ottaa tietokoneen sisäisen kellon asetus UTC-ajasta (Greenwichin aika) pois. Windows olettaa usein, että tietokoneen sisäinen kello on paikallisessa ajassa.<br />
<br />
Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_12.png | 512 px]]<br />
<br />
Valitse [[pääkäyttäjä]]lle sopiva [[salasana]] ja kirjoita se molempiin ruudulla oleviin kenttiin. Tarvitset tätä salasanaa myöhemmin esimerkiksi päivitysten asentamiseen, joten pidä huoli, että muistat sen tarvittaessa. Jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
== Osiointi ==<br />
<br />
[[Osiointi]] on asennuksen hankalin ja riskialttein vaihe, joten sen tekemisessä kannattaa olla varovainen. Eri tapoja osiointiin on myös monia, eikä yleispätevää kaikille sopivaa ratkaisua osiointiin ole. Tässä oppaassa annamme Fedoran luoda sen kehittäjien suunnittelemat oletusosiot.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_13.png | 512 px]]<br />
<br />
Oletuksena Fedora tarjoaa mahdollisuutta poistaa olemassaolevat Linux-osiot ja luoda tilalle uusia. Tässä esimerkissä tietokoneessa ei ennestään Linux-osioita ole, joten valintaa joudutaan vaihtamaan.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_14.png | 512 px]]<br />
<br />
Mikäli olet asentamassa Fedoraa koko levyn käyttävän Windowsin rinnalle, valitse ''Pienennnä nykyisen järjestelmän kokoa''.<br />
<br />
Jos haluat tyhjentää koko kiintolevyn ja antaa sen kokonaan Fedoran käyttöön, valitse ''Käytä koko levyä''.<br />
<br />
Levyn voi myös osioida kokonaan itse valitsemalla ''Mukauta luotavia osioita''.<br />
<br />
<br />
<br />
Valitse vielä kiintolevy, jolle haluat järjestelmän asentaa. Useimmissa tietokoneissa on vain yksi kiintolevy, jolloin valintaa ei sen kummemmin tarvitse tehdä. Kun olet valinnut haluamasi osiointiasetukset, jatka napsauttamalla ''Seuraava''-painiketta.<br />
<br />
<br />
<br />
=== Olemassaolevan osion pienentäminen ===<br />
<br />
Mikäli valittiin olemassaolevan osion koon muuttaminen, tehdään vielä seuraavat toimenpiteet:<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_15.png | 512 px]]<br />
<br />
Valitse osio, jonka kokoa haluat muuttaa. Windowsin C-asema näkyy useimmiten nimellä sda1. Valikko näyttää osioiden koot ja niiden käyttämät tiedostojärjestelmät. Usein tietokoneessa on ennestään käytössä vain yksi osio, jolloin väärää osiota ei helposti tule vahingossa käsitelleeksi.<br />
<br />
Lisäksi täytyy ilmoittaa pienennettävän osion uusi kokotavoite. Yksikkönä tässä on megatavu. Osiota täytyy pienentää vähintään 3000 megatavua alkuperäisestä koosta, mielellään huomattavasti enemmänkin. Huomaa, että levyllä on oltava riittävästi vapaata tilaa, jotta osion loppupäässä olevat tiedot voidaan siirtää jäljelle jäävään pienennättävään osioon.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_16.png | 512 px]]<br />
<br />
Kun muutettava osio ja sen uusi koko ovat oikein, napsauta ''Muuta kokoa'' -painiketta. Tämän jälkeen asennusohjelma vielä varmistaa, että haluat todella tehdä ilmoittamasi muutokset. Vahvista muutokset napsauttamalla ''Kirjoita muutokset levylle''.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_17.png | 512 px]]<br />
<br />
Vahvistuksen jälkeen asennusohjelma käynnistää ohjelman, joka siirtää kohdeosion tiedot turvalliselle alueelle ja pienentää osiota. Tämä voi kestää jopa kymmeniä minuutteja, mikä on täysin normaalia. Tietokoneella ei kannata samanaikaisesti tehdä muuta, sillä osion koon muutos on tärkeää saada virheettömästi suoritettua loppuun.<br />
<br />
Kun vapaata tilaa on luotu, luodaan automaattisesti Fedoran oletusosiot, minkä jälkeen asennusohjelma siirtyy suoraan kopioimaan Fedoraa kiintolevylle.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_18.png | 512 px]]<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_19.png | 512 px]]<br />
<br />
Tiedostojen kopiointi kestää tyypillisesti noin 5-15 minuuttia.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_20.png | 512 px]]<br />
<br />
Kun tiedostot on kopioitu, päätä asennusohjelma napsauttamalla ''Sulje''-painiketta.<br />
<br />
== Järjestelmän käynnistäminen uudelleen ==<br />
<br />
Fedora on nyt asennettuna tietokoneellesi. Asennukseen kuuluu vielä muutaman valintaruudun läpikäyminen, mikä vaatii tietokoneen uudelleenkäynnistämistä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_21.png | 512 px]]<br />
<br />
Napsauta näytön vasemman yläkulman valikkopalkin ''Järjestelmä''-valikosta ''Sammuta...''-valintaa.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_22.png | 512 px]]<br />
<br />
Napsauta ''Käynnistä uudelleen'', minkä jälkeen live-järjestelmä sammuu ja tietokone käynnistyy uudelleen. Ota tietokoneen käynnityessä CD-levy pois asemasta, jotta kiintolevyllä oleva käyttöjärjestelmä pääsee käynnistymään.<br />
<br />
Windowsin rinnalle asennettuna Fedora luo automaattisesti [[GRUB]]iin käynnistysvalikon, josta laitteiston käynnistyttyä oletuksena käynnistetään Fedora kolmen sekunnin viiveellä. Valikosta voi valita nuolinäppäimillä käynnistettäväksi myös Windowsin.<br />
<br />
== Firstboot - ensimmäinen käynnistys ==<br />
<br />
Fedoran asennus on nyt melkein valmis. Vielä täytyy kuitenkin luoda käyttäjätunnus normaalia tietokoneen käyttöä varten. Tämän ja pari muuta asiaa hoitaa Fedoran [[Firstboot]]-ohjelma.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_23.png | 512 px]]<br />
<br />
Kuten Anacondassa, myös Firstbootissa on yksinkertainen tervehdysruutu ensimmäisenä. Jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_24.png | 512 px]]<br />
<br />
Lisenssitiedoille ei tarvitse tehdä mitään, mutta on hyvä olla tietoinen siitä, millä lisenssillä Fedora-kokoelmaa levitetään. Lue ilmoitus ja jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_25.png | 512 px]]<br />
<br />
Luo tietokoneelle käyttäjätunnus päivittäistä käyttöä varten. ([[Pääkäyttäjä]]n tunnusta ei tule käyttää esimerkiksi WWW-selailuun!) Käyttäjätunnuksen tulee koostua ainoastaan pienistä merkeistä a-z. Käyttäjän koko nimi on vapaamuotoisempi, ja se saa sisältää myös esimerkiksi ääkkösiä.<br />
<br />
Valitse myös tälle käyttäjälle hyvä [[salasana]].<br />
<br />
Kun olet täyttänyt käyttäjän tiedot kenttiin, jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_26.png | 512 px]]<br />
<br />
''Päivämäärä ja aika''-ruudussa voit varmistaa tietokoneen kellon paikkansapitävyyden. Tähän ei normaalisti tarvitse tehdä muutoksia. <br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_27.png | 512 px]] [[Kuva:F11_liveinstall_28.png | 512 px]]<br />
<br />
Usein halutaan ottaa [[NTP]]-verkkoaikaprotokolla käyttöön, jolloin tietokoneen kello tahdistetaan Internetissä olevalta palvelimelta. Tämän voi tehdä ''Verkkoaikaprotokolla''-välilehdeltä klikkaamalla täpän ''Ota verkkoaikaprotokolla käyttöön'' -ruutuun.<br />
<br />
Jatka napsauttamalla ''Eteenpäin''-painiketta.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_29.png | 512 px]]<br />
<br />
Lopuksi kysytään, haluatko osallistua Fedoran [[Smolt]]-palvelun kautta laitetietokantaan, jonka kautta selvitetään minkälaisilla laitteilla Fedoraa ja muutamaa muuta Linux-jakelua käytetään. Tiedot lähetetään anonyymisti, tilastotietoja ja yksittäisten laitteiden osalistauksia on julkisesti näkyvillä [http://smolt.fedoraproject.org/ Smoltin WWW-sivustolla].<br />
<br />
== Kirjautuminen asennettuun järjestelmään ==<br />
<br />
Asennettuun järjestelmään kirjaudutaan kuten live-järjestelmäänkin, mutta asennuksen yhteydessä tehdyt valinnat ovat todennäköisesti edelleen sopivat.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_30.png | 512 px]]<br />
<br />
Kirjautuessa valitaan käyttäjänimi napsauttamalla haluttua käyttäjätunnusta hiirellä tai kirjoittamalla tunnus näppäimistöllä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_31.png | 512 px]]<br />
<br />
Live-järjestelmästä poiketen asennettu järjestelmä kysyy kirjautumisen yhteydessä käyttäjän salasanan. Kirjoita se näppäimistöllä ja paina enteriä.<br />
<br />
[[Kuva:F11_liveinstall_32.png | 512 px]]<br />
<br />
Onneksi olkoon, asennus on nyt valmis! Seuraavaksi kannattaa tutustua ainakin seuraavien artikkelien sisältöön:<br />
<br />
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
* [[Fedoran paketinhallinta]]<br />
* [[Fedoran päivittäminen]]<br />
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]<br />
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]<br />
<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_32.png&diff=27777Tiedosto:F11 liveinstall 32.png2009-06-12T15:24:35Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_31.png&diff=27776Tiedosto:F11 liveinstall 31.png2009-06-12T15:24:21Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_30.png&diff=27775Tiedosto:F11 liveinstall 30.png2009-06-12T15:24:08Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_29.png&diff=27774Tiedosto:F11 liveinstall 29.png2009-06-12T15:23:53Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_28.png&diff=27773Tiedosto:F11 liveinstall 28.png2009-06-12T15:23:44Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_27.png&diff=27772Tiedosto:F11 liveinstall 27.png2009-06-12T15:23:23Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_26.png&diff=27771Tiedosto:F11 liveinstall 26.png2009-06-12T15:23:14Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_25.png&diff=27770Tiedosto:F11 liveinstall 25.png2009-06-12T15:23:03Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muephttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:F11_liveinstall_24.png&diff=27769Tiedosto:F11 liveinstall 24.png2009-06-12T15:22:42Z<p>Muep: </p>
<hr />
<div></div>Muep