https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=LP&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T07:28:57ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=42697Debianin päivittäminen2015-05-09T19:41:58Z<p>LP: /* Pakettilähteet */ squeeze-lts</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Uudelleenohjaaja ensisijaisen pakettivaraston lähimpään peiliin, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi "stable"-määritteen sijasta. Vuonna 2015 stablen nimi on "jessie", oldstablen "wheezy", testingin "stretch" ja unstablen "sid". Vaihda nimi sanan "stable" tilalle, paitsi mahdollisella CD-rivillä (siinä yleensä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta). Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan uuden version ilmestyttyä (noin vuoden; lisäksi LTS:nä kaksi vuotta) ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat. Edelliseen oldstableen saa vielä tukea (PC-koneille, useimmille ohjelmille) kevääseen 2016 laittamalla rivit, jossa versionnimenä on "squeeze-lts". Vastaavan rivin laittaminen uudemmalle versiolle (jessie-lts tms.) ei haitanne, vaikka siitä on hyötyä vasta tavallisen tuen loputtua.<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä [[backports.org]] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia (mutta ongelmat saattavat koskea vain erikoisia kokoonpanoja – ellei käytä unstablea eikä halua paneutua, useimmat paketit voi päivittää huoletta).<br />
<br />
Asentamalla paketti [[cron-apt]] saa koneen hakemaan päivitykset automaattisesti. Perusasetuksilla itse päivitys tehdään käsin, mutta varsinkin hitaalla yhteydellä pakettien hakeminen etukäteen säästää aikaa. Asetukset voi muuttaa niin, että päivitykset myös asennetaan automaattisesti (missä on riskinsä, mutta varsinkin stablea käytettäessä, ellei ole tehnyt omia erikoisia säätöjä, riskin pitäisi olla lähinnä teoreettinen).<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|Alt|F1}}) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>apt-get dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) [[aptitude]]n grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
apt-get --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* <tt>squeeze-lts</tt> jatkaa Squeezen tietoturvapäivityksiä i386- ja amd64-arkkitehtuureilla helmikuuhun 2016 [https://lists.debian.org/debian-user/2014/04/msg00850.html]<br />
* <tt>oldstable</tt> eli Wheezy, julkaistu alun perin 4. toukokuuta 2013, nykyinen versio 7.8 julkaistu 10. tammikuuta 2015<br />
* '''<tt>stable</tt> eli Jessie, julkaistu alun perin 25. huhtikuuta 2015''', tullaan tukemaan viisi vuotta (kolme vuotta normaalisti, kaksi vuotta LTS-projektina)<br />
* <tt>testing</tt> eli Stretch, tietoturvapäivitykset tulevat epävakaan kautta. Katso http://www.debian.org/security/faq#testing<br />
* <tt>unstable</tt> eli Sid, tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä. Katso http://www.debian.org/security/faq#unstable<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=42696Debian GNU/Linux2015-05-09T19:34:45Z<p>LP: /* Debianin paketinhallinta */ Jessie & Stretch</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/2015/20150426 Jessie (8.0)]<br />
| päivämäärä= 25. huhtikuuta 2015<br />
| julkaisusykli=noin 2 vuotta<br />
| elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)<br />
| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
==Yleistä==<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 29&nbsp;000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta.<br />
<br />
Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.<br />
<br />
==Debianin versiot==<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 8.0 ja nimeltään ''Jessie''; se julkaistiin 25. huhtikuuta 2015. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Stretch''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.<br />
<br />
==Debianin paketinhallinta==<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen – joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen – luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
==Debianiin osallistuminen==<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
===Debianin suomentaminen===<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
==Suomalaiset Debian-käyttäjät==<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
==Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=42695Debianin päivittäminen2015-05-09T19:09:08Z<p>LP: /* Julkaisujen tietoturvapäivitykset */ Jessie: LTS</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Uudelleenohjaaja ensisijaisen pakettivaraston lähimpään peiliin, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi "stable"-määritteen sijasta. Vuonna 2015 stablen nimi on "jessie", oldstablen "wheezy", testingin "stretch" ja unstablen "sid". Vaihda nimi sanan "stable" tilalle, paitsi mahdollisella CD-rivillä (siinä yleensä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta). Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan (noin vuoden) uuden version ilmestyttyä ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä [[backports.org]] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia (mutta ongelmat saattavat koskea vain erikoisia kokoonpanoja – ellei käytä unstablea eikä halua paneutua, useimmat paketit voi päivittää huoletta).<br />
<br />
Asentamalla paketti [[cron-apt]] saa koneen hakemaan päivitykset automaattisesti. Perusasetuksilla itse päivitys tehdään käsin, mutta varsinkin hitaalla yhteydellä pakettien hakeminen etukäteen säästää aikaa. Asetukset voi muuttaa niin, että päivitykset myös asennetaan automaattisesti (missä on riskinsä, mutta varsinkin stablea käytettäessä, ellei ole tehnyt omia erikoisia säätöjä, riskin pitäisi olla lähinnä teoreettinen).<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|Alt|F1}}) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>apt-get dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) [[aptitude]]n grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
apt-get --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* <tt>squeeze-lts</tt> jatkaa Squeezen tietoturvapäivityksiä i386- ja amd64-arkkitehtuureilla helmikuuhun 2016 [https://lists.debian.org/debian-user/2014/04/msg00850.html]<br />
* <tt>oldstable</tt> eli Wheezy, julkaistu alun perin 4. toukokuuta 2013, nykyinen versio 7.8 julkaistu 10. tammikuuta 2015<br />
* '''<tt>stable</tt> eli Jessie, julkaistu alun perin 25. huhtikuuta 2015''', tullaan tukemaan viisi vuotta (kolme vuotta normaalisti, kaksi vuotta LTS-projektina)<br />
* <tt>testing</tt> eli Stretch, tietoturvapäivitykset tulevat epävakaan kautta. Katso http://www.debian.org/security/faq#testing<br />
* <tt>unstable</tt> eli Sid, tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä. Katso http://www.debian.org/security/faq#unstable<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=42694Debianin päivittäminen2015-05-09T19:02:22Z<p>LP: /* Päivitys */ cron-apt</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Uudelleenohjaaja ensisijaisen pakettivaraston lähimpään peiliin, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi "stable"-määritteen sijasta. Vuonna 2015 stablen nimi on "jessie", oldstablen "wheezy", testingin "stretch" ja unstablen "sid". Vaihda nimi sanan "stable" tilalle, paitsi mahdollisella CD-rivillä (siinä yleensä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta). Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan (noin vuoden) uuden version ilmestyttyä ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä [[backports.org]] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia (mutta ongelmat saattavat koskea vain erikoisia kokoonpanoja – ellei käytä unstablea eikä halua paneutua, useimmat paketit voi päivittää huoletta).<br />
<br />
Asentamalla paketti [[cron-apt]] saa koneen hakemaan päivitykset automaattisesti. Perusasetuksilla itse päivitys tehdään käsin, mutta varsinkin hitaalla yhteydellä pakettien hakeminen etukäteen säästää aikaa. Asetukset voi muuttaa niin, että päivitykset myös asennetaan automaattisesti (missä on riskinsä, mutta varsinkin stablea käytettäessä, ellei ole tehnyt omia erikoisia säätöjä, riskin pitäisi olla lähinnä teoreettinen).<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|Alt|F1}}) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>apt-get dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) [[aptitude]]n grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
apt-get --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* <tt>squeeze-lts</tt> jatkaa Squeezen tietoturvapäivityksiä i386- ja amd64-arkkitehtuureilla helmikuuhun 2016 [https://lists.debian.org/debian-user/2014/04/msg00850.html]<br />
* <tt>oldstable</tt> eli Wheezy, julkaistu alun perin 4. toukokuuta 2013, nykyinen versio 7.8 julkaistu 10. tammikuuta 2015<br />
* '''<tt>stable</tt> eli Jessie, julkaistu alun perin 25. huhtikuuta 2015'''<br />
* <tt>testing</tt> eli Stretch, tietoturvapäivitykset tulevat epävakaan kautta. Katso http://www.debian.org/security/faq#testing<br />
* <tt>unstable</tt> eli Sid, tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä. Katso http://www.debian.org/security/faq#unstable<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=42693Debianin päivittäminen2015-05-09T18:53:27Z<p>LP: /* Pakettilähteet */ hups; selkeämmin; backports</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Uudelleenohjaaja ensisijaisen pakettivaraston lähimpään peiliin, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi "stable"-määritteen sijasta. Vuonna 2015 stablen nimi on "jessie", oldstablen "wheezy", testingin "stretch" ja unstablen "sid". Vaihda nimi sanan "stable" tilalle, paitsi mahdollisella CD-rivillä (siinä yleensä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta). Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan (noin vuoden) uuden version ilmestyttyä ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä [[backports.org]] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|Alt|F1}}) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>apt-get dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) [[aptitude]]n grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
apt-get --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* <tt>squeeze-lts</tt> jatkaa Squeezen tietoturvapäivityksiä i386- ja amd64-arkkitehtuureilla helmikuuhun 2016 [https://lists.debian.org/debian-user/2014/04/msg00850.html]<br />
* <tt>oldstable</tt> eli Wheezy, julkaistu alun perin 4. toukokuuta 2013, nykyinen versio 7.8 julkaistu 10. tammikuuta 2015<br />
* '''<tt>stable</tt> eli Jessie, julkaistu alun perin 25. huhtikuuta 2015'''<br />
* <tt>testing</tt> eli Stretch, tietoturvapäivitykset tulevat epävakaan kautta. Katso http://www.debian.org/security/faq#testing<br />
* <tt>unstable</tt> eli Sid, tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä. Katso http://www.debian.org/security/faq#unstable<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=42692Debianin päivittäminen2015-05-09T15:24:15Z<p>LP: /* Pakettilähteet */ päivitys: versioitten nimet</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://http.debian.net</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Uudelleenohjaaja ensisijaisen pakettivaraston lähimpään peiliin, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi "stable"-määritteen sijasta. Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br />
Jos käytössäsi on oldstable "wheezy", testing "jessie" tai unstable "sid" vaihda oikea nimi stablen tilalle (jos CD-rivillä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta).<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä puolivirallinen [http://www.backports.org backports.org] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|Alt|F1}}) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>apt-get dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) [[aptitude]]n grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
apt-get --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* <tt>squeeze-lts</tt> jatkaa Squeezen tietoturvapäivityksiä i386- ja amd64-arkkitehtuureilla helmikuuhun 2016 [https://lists.debian.org/debian-user/2014/04/msg00850.html]<br />
* <tt>oldstable</tt> eli Wheezy, julkaistu alun perin 4. toukokuuta 2013, nykyinen versio 7.8 julkaistu 10. tammikuuta 2015<br />
* '''<tt>stable</tt> eli Jessie, julkaistu alun perin 25. huhtikuuta 2015'''<br />
* <tt>testing</tt> eli Stretch, tietoturvapäivitykset tulevat epävakaan kautta. Katso http://www.debian.org/security/faq#testing<br />
* <tt>unstable</tt> eli Sid, tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä. Katso http://www.debian.org/security/faq#unstable<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=42691Aloittelijalle2015-05-09T15:09:03Z<p>LP: /* Onko jakelu suomenkielinen? */ päivitys</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS X, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>[[root]]</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 75 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta. Usein osittainen tuki muille kielille asennetaan ohjelman mukana; esimerkiksi <tt>LANG=fi_FI.utf8 date</tt> saattaa kertoa päivämäärän suomeksi vaikkei varsinaista suomen tukea olisi asennettu.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpitotoimi, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=40916Debian GNU/Linux2014-07-30T16:37:14Z<p>LP: /* Yleistä */ laiteympäristöt, pakettimäärä ja asennusmediat</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/2014/20140712 Wheezy (7.6)]<br />
| päivämäärä= 12. heinäkuuta 2014<br />
| julkaisusykli=noin 2 vuotta<br />
| elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)<br />
| pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 29&nbsp;000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta.<br />
<br />
Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.<br />
<br />
== Debianin versiot ==<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 7.0 ja nimeltään ''Wheezy''; se julkaistiin 4. toukokuuta 2013. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.<br />
<br />
== Debianin paketinhallinta ==<br />
<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &ndash; luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
== Debianiin osallistuminen ==<br />
<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
=== Debianin suomentaminen ===<br />
<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br />
<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Backports.org&diff=37929Backports.org2013-09-20T13:15:32Z<p>LP: /* Käyttöönotto */ esimerkissä 200, tekstissä 999: turvallisempaa näin päin</p>
<hr />
<div>Backports.org oli epävirallinen Debian-kehittäjien ylläpitämä [[Apt]]-[[pakettivarasto|pakettivarasto]] [[Debian]]ille, joka tarjoaa uudempia paketteja kuin vakaa Debian. Alkusyksystä 2010 Backports virallistettiin ja se toimii nykyään osoitteessa backports.debian.org<br />
<br />
{{vanhentunut|Backports-toiminto on nykyään liitetty viralliseen Debian-jakeluun. Ohjeet vain osittain korjattu.}}<br />
Ennen uuden vakaan Debian-version käyttönottoa saattavat monet paketit lähennellä kolmen vuoden ikää. Jos tarvitsee ominaisuuksia vain yksittäisistä tällaisista paketeista (openoffice, mozilla, php tms.) on näiden pakettien käyttöönotto backports.orgista yleensä parempi vaihtoehto kuin kokonaan siirtyminen epävakaampaan versioon (testing, unstable) tai pakettien asentaminen Debianin ulkopuolelta.<br />
<br />
Backports-paketit käyttävät mahdollisuuksien mukaan Debian stablen kirjastoja eivätkä riko stablen toiminnallisuutta (erehdyksiä saattaa toki sattua, testaus ei ole stablen luokkaa). <br />
<br />
Päivitettäessä järjestelmää uuteen versioon backports-paketit saattavat aiheuttaa ongelmia ja niiden väliaikainen poistaminen saattaa olla suositeltavaa. Sama koskee backports-merkintöjä allamainituissa asetustiedostoissa.<br />
<br />
==Käyttöönotto==<br />
Yksittäisen paketin asentaminen backports-pakettivarastosta tapahtuu näin:<br />
<br />
Lisää seuraavantapainen rivi tiedostoon /etc/apt/[[sources.list]]<br />
deb http://ftp.debian.org/debian/ wheezy-backports main<br />
deb-src http://ftp.debian.org/debian/ wheezy-backports main<br />
<br />
Päivitä pakettilista:<br />
[[aptitude]] update<br />
<br />
Ajaa asennuskomento käyttäen backports-varastoa<br />
aptitude -t wheezy-backports install ''paketti''<br />
<br />
Normaalisti pakettivaraston lisääminen asettaa sen yhdenvertaiseen asemaan edellisten varastojen kanssa. Backports.org käyttää kuitenkin erikoisjärjestelyä, jolla näille paketeille annetaan matalampi prioriteetti. Voit määrätä backports.orgin käytettäväksi tiettyjen pakettien tai pakettiryhmien osalta ''pinning''-järjestelyllä, käyttäen tiedostoa /etc/apt/preferences<br />
<br />
Package: ''paketti''<br />
Pin: release a=wheezy-backports<br />
Pin-Priority: 200<br />
<br />
Tämän paketin backports-versiolla on nyt riittävä prioriteetti (200), jotta jo asennetut backports-paketit päivittyvät normaalisti. Prioriteetiksi voi myös määrittä esim 999, jolloin se tämän/näiden pakettien osalta on korkeampi kuin normaalien pakettivarastojen versioilla ja backports-versio asentuu normaalin asennus- tai päivityskomennon yhteydessä.<br />
<br />
Eri versioiden prioriteettiä voi tarkastella komennolla<br />
[[apt-cache]] policy ''paketti''<br />
<br />
Nykyään apt yleensä vaatii paketeille hyväksytyn allekirjoituksen. Backports.orgin hyväksyminen onnistuu esimerkiksi seuraavasti:<br />
[[wget]] -O - http://backports.org/debian/archive.key | [[apt-key]] add -<br />
(Backportsin muututtua viralliseksi, sille ei tarvita erillistä avainta.)<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Backport]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://backports.org Backports.org, vanha osoite]<br />
*[http://backports.debian.org/Instructions/ Uudet ohjeet]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=37928Debian GNU/Linux2013-09-20T13:12:27Z<p>LP: /* Debianin paketinhallinta */ backports -> backports.org</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=Wheezy (7.0)<br />
| päivämäärä= 4. toukokuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 12:ta erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 25 100 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä ovat varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan kymmeniä CD-levyjä, perusasennus onnistuu yhdellä levyllä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br />
<br />
== Debianin versiot ==<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 7.0 ja nimeltään ''Wheezy''; se julkaistiin 4. toukokuuta 2013. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.<br />
<br />
== Debianin paketinhallinta ==<br />
<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &ndash; luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
== Debianiin osallistuminen ==<br />
<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
=== Debianin suomentaminen ===<br />
<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br />
<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=37927Debian GNU/Linux2013-09-20T13:10:35Z<p>LP: /* Debianin paketinhallinta */ backports.org -> backports ym.</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=Wheezy (7.0)<br />
| päivämäärä= 4. toukokuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 12:ta erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 25 100 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä ovat varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan kymmeniä CD-levyjä, perusasennus onnistuu yhdellä levyllä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br />
<br />
== Debianin versiot ==<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 7.0 ja nimeltään ''Wheezy''; se julkaistiin 4. toukokuuta 2013. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.<br />
<br />
== Debianin paketinhallinta ==<br />
<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &ndash; luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports|backports.org]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
== Debianiin osallistuminen ==<br />
<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
=== Debianin suomentaminen ===<br />
<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br />
<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Backports.org&diff=37926Backports.org2013-09-20T13:08:41Z<p>LP: {{vanhentunut}}; lenny -> wheezy, ftp.backports.org -> ftp.debian.org</p>
<hr />
<div>Backports.org oli epävirallinen Debian-kehittäjien ylläpitämä [[Apt]]-[[pakettivarasto|pakettivarasto]] [[Debian]]ille, joka tarjoaa uudempia paketteja kuin vakaa Debian. Alkusyksystä 2010 Backports virallistettiin ja se toimii nykyään osoitteessa backports.debian.org<br />
<br />
{{vanhentunut|Backports-toiminto on nykyään liitetty viralliseen Debian-jakeluun. Ohjeet vain osittain korjattu.}}<br />
Ennen uuden vakaan Debian-version käyttönottoa saattavat monet paketit lähennellä kolmen vuoden ikää. Jos tarvitsee ominaisuuksia vain yksittäisistä tällaisista paketeista (openoffice, mozilla, php tms.) on näiden pakettien käyttöönotto backports.orgista yleensä parempi vaihtoehto kuin kokonaan siirtyminen epävakaampaan versioon (testing, unstable) tai pakettien asentaminen Debianin ulkopuolelta.<br />
<br />
Backports-paketit käyttävät mahdollisuuksien mukaan Debian stablen kirjastoja eivätkä riko stablen toiminnallisuutta (erehdyksiä saattaa toki sattua, testaus ei ole stablen luokkaa). <br />
<br />
Päivitettäessä järjestelmää uuteen versioon backports-paketit saattavat aiheuttaa ongelmia ja niiden väliaikainen poistaminen saattaa olla suositeltavaa. Sama koskee backports-merkintöjä allamainituissa asetustiedostoissa.<br />
<br />
==Käyttöönotto==<br />
Yksittäisen paketin asentaminen backports-pakettivarastosta tapahtuu näin:<br />
<br />
Lisää seuraavantapainen rivi tiedostoon /etc/apt/[[sources.list]]<br />
deb http://ftp.debian.org/debian/ wheezy-backports main<br />
deb-src http://ftp.debian.org/debian/ wheezy-backports main<br />
<br />
Päivitä pakettilista:<br />
[[aptitude]] update<br />
<br />
Ajaa asennuskomento käyttäen backports-varastoa<br />
aptitude -t wheezy-backports install ''paketti''<br />
<br />
Normaalisti pakettivaraston lisääminen asettaa sen yhdenvertaiseen asemaan edellisten varastojen kanssa. Backports.org käyttää kuitenkin erikoisjärjestelyä, jolla näille paketeille annetaan matalampi prioriteetti. Voit määrätä backports.orgin käytettäväksi tiettyjen pakettien tai pakettiryhmien osalta ''pinning''-järjestelyllä, käyttäen tiedostoa /etc/apt/preferences<br />
<br />
Package: ''paketti''<br />
Pin: release a=wheezy-backports<br />
Pin-Priority: 999<br />
<br />
Tämän paketin backports.orgin versiolla on nyt korkeampi prioriteetti kuin normaalien pakettivarastojen versioilla ja backports-versio asentuu normaalin asennus- tai päivityskomennon yhteydessä. Pin-priority: 200 riittää, jotta jo asennetut backports-paketit päivittyvät normaalisti.<br />
<br />
Eri versioiden prioriteettiä voi tarkastella komennolla<br />
[[apt-cache]] policy ''paketti''<br />
<br />
Nykyään apt yleensä vaatii paketeille hyväksytyn allekirjoituksen. Backports.orgin hyväksyminen onnistuu esimerkiksi seuraavasti:<br />
[[wget]] -O - http://backports.org/debian/archive.key | [[apt-key]] add -<br />
(Backportsin muututtua viralliseksi, sille ei tarvita erillistä avainta.)<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Backport]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://backports.org Backports.org, vanha osoite]<br />
*[http://backports.debian.org/Instructions/ Uudet ohjeet]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=37925Debian GNU/Linux2013-09-20T12:50:04Z<p>LP: /* Debianin versiot */ uusi versio kääntämällä</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=Wheezy (7.0)<br />
| päivämäärä= 4. toukokuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 12:ta erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 25 100 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä ovat varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan kymmeniä CD-levyjä, perusasennus onnistuu yhdellä levyllä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br />
<br />
== Debianin versiot ==<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 7.0 ja nimeltään ''Wheezy''; se julkaistiin 4. toukokuuta 2013. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.<br />
<br />
== Debianin paketinhallinta ==<br />
<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &ndash; luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports|backports.org]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko backports.org tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Paketivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
== Debianiin osallistuminen ==<br />
<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
=== Debianin suomentaminen ===<br />
<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br />
<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=37924Debian GNU/Linux2013-09-20T12:49:16Z<p>LP: /* Debianin versiot */ backports</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=Wheezy (7.0)<br />
| päivämäärä= 4. toukokuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 12:ta erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 25 100 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä ovat varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan kymmeniä CD-levyjä, perusasennus onnistuu yhdellä levyllä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br />
<br />
== Debianin versiot ==<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 7.0 ja nimeltään ''Wheezy''; se julkaistiin 4. toukokuuta 2013. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla.<br />
<br />
== Debianin paketinhallinta ==<br />
<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &ndash; luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports|backports.org]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko backports.org tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Paketivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
== Debianiin osallistuminen ==<br />
<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
=== Debianin suomentaminen ===<br />
<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br />
<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=37923Debian GNU/Linux2013-09-20T12:47:17Z<p>LP: /* Debianin versiot */ Squeeze -> Wheezy</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Debian GNU/Linux<br />
| logo=[[Kuva:Debian.png]]<br />
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] <br />
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla<br />
| julkaisija=Debianin yhteisö<br />
| viimeisin versio=Wheezy (7.0)<br />
| päivämäärä= 4. toukokuuta 2013<br />
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC<br />
| äitijakelu=<br />
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]<br />
}}<br />
<br />
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.<br />
<br />
== Yleistä ==<br />
<br />
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]<br />
<br />
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br />
<br />
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 12:ta erilaista laitteistoympäristöä.<br />
<br />
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]<br />
<br />
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 25 100 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä ovat varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan kymmeniä CD-levyjä, perusasennus onnistuu yhdellä levyllä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br />
<br />
== Debianin versiot ==<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.<br />
<br />
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.<br />
<br />
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 7.0 ja nimeltään ''Wheezy''; se julkaistiin 4. toukokuuta 2013. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].<br />
<br />
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.<br />
<br />
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan.<br />
<br />
== Debianin paketinhallinta ==<br />
<br />
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.<br />
<br />
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.<br />
<br />
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &ndash; luomiseen ja ylläpitoon.<br />
<br />
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports|backports.org]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:<br />
aptitude update<br />
aptitude install paketti<br />
<br />
Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla<br />
aptitude install kde-desktop<br />
<br />
Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.<br />
<br />
Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.<br />
<br />
[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. <br />
<br />
Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).<br />
<br />
Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.<br />
apt-get source paketti<br />
<br />
Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg --install paketti_versio.deb<br />
<br />
Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko backports.org tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.<br />
<br />
Paketivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
<br />
Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. <br />
<br />
aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].<br />
<br />
===Katso myös===<br />
* [[Paketinhallinta]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[deb|deb-paketti]]<br />
* [[deb-paketin tekeminen]]<br />
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]<br />
<br />
==Debianin live-cd:t==<br />
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)<br />
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]<br />
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano<br />
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja<br />
<br />
== Debianiin osallistuminen ==<br />
<br />
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br />
<br />
=== Debianin suomentaminen ===<br />
<br />
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br />
<br />
== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br />
<br />
Keskustelukanavia:<br />
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi<br />
* [http://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]<br />
* [http://suomi.debian.kapsi.fi Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]<br />
<br />
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br />
<br />
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br />
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br />
<br />
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.<br />
<br />
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br />
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]<br />
{{debian}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Jolla&diff=37915Jolla2013-09-19T10:02:42Z<p>LP: +Wikipedia</p>
<hr />
<div>'''Jolla''' on suomalaistaustainen matkapuhelimia ja niiden ohjelmistoja kehittävä yritys.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [[wikipedia:fi:Jolla (yritys)|Wikipedia - Jolla]]<br />
* [http://jolla.com/ jolla.com - yrityksen sivut]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Sailfish]] - Jollan kehittämän käyttöjärjestelmä<br />
<br />
[[Luokka:Yritykset]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tulostimen_valinta&diff=37403Tulostimen valinta2013-04-07T09:45:39Z<p>LP: uusi osio /* Ongelmallisia tulostimia */ artikkelista Tulostimet: http://linux.fi/index.php?title=Tulostimet&oldid=34844</p>
<hr />
<div>Tulostimen valinta on yleensä aloittelijalle hankalaa, tässä pari suuntaviivaa asian toteuttamiseen oikealla tavalla:<br />
<br />
==Yleistä==<br />
Nykyisin käytetään yleisimmin [[CUPS]]-tulostusjärjestelmää. Linux-ohjelmat tekevät tulostettaessa [[PostScript]]-tiedoston, jonka ohjelma välittää CUPS-järjestelmälle. Jos kirjoitin tukee PostScriptiä, välitetään tiedosto sellaisenaan kirjoittimelle. Muussa tapauksessa PostScript-tiedosto muunnetaan tulostimen haluamaan muotoon, useimmiten [[Ghostscript]]-tulkin [http://pages.cs.wisc.edu/~ghost/] avulla.<br />
<br />
==Mustesuihkutulostimet==<br />
Helpointa on valita jokin HP-mustesuihku. Kaikki nykyiset HP:n tulostimet ovat tuettuja avoimen lähdekoodin [http://hplip.sourceforge.net/ HPLIP-ajurilla]. HPLIP löytyy useimmista jakeluista valmiina. Jos tulostimen malli on uudempi kuin jakelusi, voit joutua päivittämään HPLIP-paketin ensin.<br />
<br />
Eri kirjoitinten toimivuuden voi tarkistaa [http://www.linuxprinting.org LinuxPrinting.org:sta] ja/tai vertailua voi myös suorittaa [http://linuxdeal.com/printers.php Linux Deal]-sivun avulla.<br />
<br />
==Lasertulostimet==<br />
Lasertulostimista parhaiten tuettuja ovat [[PostScript]]iä tukevat mallit. Useimmissa laadukkaammissa lasertulostimissa on PostScript-tuki. Halvemmista lasereista HP:n kaikki mallit ovat tuettuja [http://hplip.sourceforge.net/ HPLIP-ajurilla]. Muiden valmistajien ei-[[PostScript]] kirjoittimien tuki Linuxissa kannattaa ensin tarkistaa [http://www.linuxprinting.org LinuxPrinting.org:sta].<br />
<br />
==Monitoimitulostimet==<br />
Monitoimitulostimet ovat yleensä laser- tai mustesuihkutulostimia.<br />
===HP===<br />
Monitoimitulostimissa HP:n mallit ovat hyvin tuettuja. Monitoimitulostimet ovat yleensä lasertulostimia.<br />
<br />
===Brother===<br />
Monitoimitulostimissa Brotherin mallit ovat hyvin tuettuja. Monitoimitulostimet ovat yleensä lasertulostimia.<br />
<br />
Kaikki nykyiset Brotherin monitoimitulostimet/[[Skannerin valinta|skannerit]] ovat tuettuja. Tulostimen ajurit löytyvät jakelusi paketinhallinnasta tai [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_prn.html Brotherin kotisivulta].<br />
Katso skannauksesta kertova [[Skannerin valinta#Brother DCP 7010]] ohje .<br />
<br />
===Canon===<br />
====Canon pixma mp280====<br />
Canonin pixma mp280 tulostinajuria ei löydy [[Ubuntu]] jakelun paketinhallinnasta, mutta sen voi asentaa [[Debian]] ja [[Fedora]] pohjaisiin jakeluihin Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100301402.html kotisivuilta] löytyvällä asennuspaketilla. Kuvanlukijaa varten katso artikkeli [[Skannerin valinta#Canon pixma mp280]].<br />
<br />
Ajuripaketin asennus [[Ubuntu]] ja [[Debian]] pohjaiseen jakeluun. Hae Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100301402.html kotisivuilta] <tt>cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb.tar.gz</tt> niminen paketti ja pura se seuraavilla komentorivi komennoilla.<br />
<br />
tar xvkf cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb.tar.gz<br />
cd cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb<br />
[[sudo]] ./install.sh<br />
<br />
== Ongelmallisia tulostimia ==<br />
===HP PSC 2355 all-in-one===<br />
HP PSC 2355 all-in-one saadaan toimimaan [http://linuxprinting.org Linuxprinting.orgin] [http://linuxprinting.org/show_driver.cgi?driver=lbp660&fromprinter=Canon-LBP-660 ohjeella] helposti.<br />
<br />
===Samsung===<br />
Ohjeessa varoitetaan asentamasta ajureita suoraan Samsungin sivuilta.<br />
*[http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=341621 Guide to installing Samsung printers & the Unified Linux Driver]<br />
*[http://www.bchemnet.com/suldr/index.html The Samsung Unified Linux Driver Repository]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Tulostimet]]<br />
*[[Skannerit]]<br />
*[[Skannerin valinta]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://hplipopensource.com/hplip-web/index.html HP Linux imaging and printing] Print, scan and fax drivers for Linux.<br />
* [http://support-asia.canon-asia.com/P/search?model=PIXMA+MG5270&menu=download&filter=0&tagname=g_os&g_os=Linux Canonin Aasian ajurivarasto] (rpm ja deb paketit, pixma-ajurit löytyvät parhaiten täältä)<br />
* [http://harbhag.wordpress.com/2010/04/09/canon-pixma-mp258-or-any-mp250-series-printer-on-ubuntu-debian-fedora-and-arch-linux/ Canon Pixma MP258 or any MP250 series Printer and Scanner on Ubuntu , Debian , Fedora and Arch Linux]<br />
* [http://avasys.jp/eng/linux_driver/ Epson tulostimien ja skannereiden Linux ajurivarasto] (rpm ja deb paketit)<br />
* [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/index.html Brother tulostimien ja skannereiden Linux ajurivarasto] (rpm ja deb paketit)<br />
* [http://support.lexmark.com/index?page=content&id=OS4&locale=FI&userlocale=FI_FI Lexmark.fi Linux tulostimien mallit]<br />
** [http://support.lexmark.com/index?page=content&id=DR20523&actp=search&viewlocale=en_US&segment=SUPPORT&productCode=LEXMARK_X3690&locale=EN&userlocale=EN_US&searchid=1316385230492 Lexmark Printer driver for 32-bit Linux distributions with Debian-based packaging]<br />
** [http://support.lexmark.com/index?page=content&id=DR20530&actp=search&viewlocale=en_US&segment=SUPPORT&productCode=LEXMARK_X3690&locale=EN&userlocale=EN_US&searchid=1316385230492 Lexmark Printer driver for 32-bit Linux distributions with RPM-based packaging]<br />
* [http://www.openprinting.org/printers Open printers] Printers list<br />
* [http://www.sane-project.org/ Sane]<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Postscript&diff=37402Postscript2013-04-07T09:43:03Z<p>LP: -> PostScript</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[PostScript]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PostScript&diff=37401PostScript2013-04-07T09:42:38Z<p>LP: käytetään unixeissa</p>
<hr />
<div>Postscript on alunperin Adobe Systemsin kehittämä ascii merkkipohjainen sivunkuvauskieli tulostimille jotka tuottavat tulosteen sivu (A5,A4,A3,A2...) kerrallaan. Tällaisia ovat mm. [[Kirjoittimet|lasertulostimet]]. Unix-järjestelmät (kuten Linux) käyttävät Postscriptia tulostukseen, tarvittaessa muuttaen sen kirjoittimen ymmärtämään muuhun muotoon tulostamisen yhteydessä [[ghostscript]]-ohjelman avulla.<br />
<br />
Postscript-kielen syntaksiltaan hyvin lähellä Forth-pinokieltä ja siten kielen tasolla laajennettavissa rajattomasti. Postscript on oliopohjainen kieli, joka tarkoittaa sitä, että se käsittelee kuvia sekä kirjasimia, kokoelmana geometrisiä objekteja bittikartan sijaan (myös ilmausta vektorigrafiikka käytetään). Tärkein etu oliopohjaisessa grafiikassa verrattuna bittikarttagrafiikkaan on kyky hyödyntää korkearesoluutioisen tulostimen ominaisuuksia, mihin bittikarttakuva ei pysty. Postscript-piirustus näyttää paljon paremmalta tulostettuna 600 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella kuin 300 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella. Bittikarttakuva tulostuu samanlaisena molemmilla tulostimilla.<br />
<br />
Postscript kirjoittimien tuki on yleensä erinomainen kaikissa käyttöjärjestelmissä. <br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Pstoedit]]<br />
*[[Ps2pdf]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:PostScript|PostScript Wikipediassa]]<br />
*[http://www.prepressure.com/ps/history/history.htm Postscript kielen historiikki]<br />
<br />
[[Luokka:Tiedostomuodot]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentorivikomennot&diff=37400Komentorivikomennot2013-04-07T09:17:06Z<p>LP: /* Tekstitiedostojen katselu ja tulostaminen */ "tulostaa" -> (STDOUT)</p>
<hr />
<div>[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole<br />
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia<br />
hallitaan joko [[Komentorivin perusteet|putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen]] avulla. Käyttäjäkohtaiset komentoriviohjelmat (eli sellaiset, joita ei ole asennettu käytettäväksi koko järjestelmässä) sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin-[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistoon]] vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento.<br />
<br />
== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat? ==<br />
Ilman hakupolkua käynnistettävät komennot löytyvät [[PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]sta. Tavallisella käyttäjällä sieltä löytyy yleensä ainakin seuraavat:<br />
<br />
* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan<br />
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja ohjelmia, jotka eivät ole järjestelmän perustoiminnallisuuden kannalta kriittisiä<br />
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat<br />
* /usr/X11R6/bin - [[X Window System|X]]-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat ([[X.org]]:n versiossa 7.0 ja sitä uudemmissa tämä hakemisto on poistettu)<br />
<br />
Pääkäyttäjällä siellä ovat yleensä myös seuraavat:<br />
* /sbin - järjestelmän perusylläpitotyökalut<br />
* /usr/sbin - muut ylläpitotyökalut<br />
* /usr/local/sbin - tähän koneeseen erikseen asennetut ylläpitotyökalut<br />
<br />
Kunkin ohjelman sijainnin saa selville komennolla [[which]].<br />
<br />
Katso myös: [[Linuxin hakemistorakenne]]<br />
<br />
== Ajoympäristön tiedot ja ohjeistus ==<br />
* [[alias]] - tekee komennolle aliaksen<br />
* [[apropos]] - tekee hakuja komentojen nimiin ja kuvauksiin käyttäen hyväksi [[whatis]]in tietokantaa<br />
* [[cd]] - vaihtaa työhakemistoa<br />
* [[dmesg]] - näyttää järjestelmän lokitietoja<br />
* [[env]] - listaa asetetut ympäristömuuttujat<br />
* [[export]] - asettaa ympäristömuuttujan<br />
* [[free]] - näyttää tietoja muistinkäytöstä<br />
* [[hwinfo]] - yksityiskohtaisten tietojen näyttäminen laitteistosta<br />
* [[info]] - näyttää komennon [[texinfo]]-ohjesivun<br />
* [[ldd]] - näyttää ohjelman käyttämät dynaamisesti linkitettävät [[kirjasto]]t<br />
* [[man]] - näyttää komennon man-ohjesivun<br />
* [[ps]] - näyttää listan järjestelmän prosesseista eli ajossa olevista ohjelmista<br />
* [[pwd]] - näyttää nykyisen työhakemiston<br />
* [[script]] - nauhoittaa istunnon<br />
* [[setenv]] - asettaa ympäristömuuttujan ([[csh]]-sukuiset komentotulkit)<br />
* [[top]] - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta<br />
* [[type]] - kertoo onko jokin komento komentotulkin sisäinen komento vai erillinen ohjelma<br />
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä<br />
* [[uptime]] - näyttää järjestelmän päälläoloajan sekä kuormitustietoja<br />
* [[vmstat]] - näyttää tietoja [[prosessi|prosesseista]], muistista, [[swap|sivutuksesta]], suorittimen käytöstä ym.<br />
* [[whatis]] - kertoo lyhyesti komennon tarkoituksen pohjautuen [[man]]-sivuista tehtyyn tietokantaan<br />
* [[whereis]] - näyttää komennon sijainnin [[PATH]]issa, sen lähdekoodin sijainnin sekä man-sivujen sijainnin<br />
* [[which]] - kertoo mistä PATHin paikasta komento löytyi<br />
<br />
== Arkistointi ja pakkaus ==<br />
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle<br />
*[[bzcat]] - tulostaa bzip2-pakatun tiedoston sisällön ilman erillistä purkuohjelmaa<br />
*[[cpio]] - tar:in kaltainen paketointityökalu<br />
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte)<br />
*[[tar]] - luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)<br />
*[[unrar]] - purkaa rar-paketteja<br />
*[[unzip]] - purkaa zip-paketteja<br />
*[[zcat]] - tulostaa gzip-pakatun tiedoston sisällön ilman erillistä purkuohjelmaa<br />
*[[zip]] - pakkaa zip-paketteja<br />
<br />
== Järjestelmän sammutus ja ajotasojen hallinta ==<br />
*[[chkconfig]] - muokkaa System V -tyyppisen [[init]]in eri [[ajotaso]]issa käynnistettäviä palveluja ([[symbolinen linkki|symboliset linkit]] rc?.d-hakemistoissa)<br />
*[[halt]] - sammuttaa järjestelmän<br />
*[[poweroff]] - sammuttaa järjestelmän<br />
*[[reboot]] - käynnistää järjestelmän uudelleen<br />
*[[shutdown]] - sammuttaa tai käynnistää järjestelmän uudelleen<br />
*[[telinit]] - vaihtaa [[ajotaso]]a ([[init]])<br />
<br />
== Kuvatiedostojen muokkaus ==<br />
* [[ImageMagick]] - ImageMagick-paketti sisältää runsaan joukon komentorivipohjaisia kuvankäsittelyohjelmia.<br />
**[[animate]] - luo annetuista kuvista animaation<br />
**[[compare]] - vertailee kuvatiedostoja<br />
**[[composite]] - yhdistää kuvatiedostoja<br />
**[[conjure]] - suorittaa Magick Scriptin Language -kielellä kirjoitettuja skriptejä<br />
**[[convert]] - muuntaa kuvatiedostoja muodosta toiseen<br />
**[[display]] - näyttää kuvan<br />
**[[identify]] - tunnistaa kuvan tiedostomuodon ja muita ominaisuuksia<br />
**[[import]] - ottaa kuvakaappauksen<br />
**[[mogrify]] - muuttaa kuvan kokoa ja muokkaa kuvaa erilaisilla efekteillä<br />
**[[stream]] - käsittelee kuvan pikselikomponentteja<br />
* [[netpmb]] - hakemistossa /usr/bin on satoja ohjelmia joiden nimessä on pbm,ppm,pgm tai pam. Nämä ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa tai tutkia.<br />
<br />
Katso myös pääartikkeli [[Kuvankäsittelyohjelmat]].<br />
<br />
== Käyttäjien ja ryhmien hallinta ==<br />
*[[chsh]] - vaihtaa käyttäjän oletuskomentotulkin<br />
*[[finger]] - kertoo tietyn käyttäjän tiedot (myös etänä)<br />
*[[gpasswd]] - säätää ryhmä[[asetustiedosto]]jen /etc/[[group-tiedosto|group]] ja /etc/[[gshadow]] sisältöä lisäämällä ja poistamalla ryhmän jäseniä sekä ylläpitäjiä ja muuttamalla ryhmän salasanaa<br />
*[[groupadd]] - luo uusia ryhmiä<br />
*[[groupdel]] - poistaa ryhmiä<br />
*[[groupmod]] - muuttaa ryhmän nimeä ja [[GID|ryhmätunnusnumeroa]]<br />
*[[groups]] - listaa ryhmät, joihin käyttäjä kuuluu<br />
*[[grpck]] - tarkistaa ryhmäasetustiedostojen syntaksin<br />
*[[id]] - käyttäjän [[UID|tunnus]]- ja [[GID|ryhmätunnusnumerot]] sekä käyttäjänimen ja ryhmien nimet<br />
*[[last]] - listaa käyttäjien viimeaikaiset sisään- ja uloskirjautumiset sekä järjestelmän käynnistykset ja sulkemiset<br />
*[[lastb]] - listaa epäonnistuneet sisäänkirjautumisyritykset<br />
*[[lastlog]] - näyttää, koska käyttäjät ovat viimeksi olleet sisäänkirjautuneina<br />
*[[locale]] - näyttää locale-ympäristömuuttujien tiedot<br />
*[[mesg]] - säätelee muiden oikeutta lähettää viestejä käyttäjän terminaaliin esimerkiksi [[write]]n avulla<br />
*[[newgrp]] - liittää käyttäjän uuteen ryhmään kesken istunnon kysyen tarvittaessa ryhmän salasanaa<br />
*[[passwd]] - käyttäjän salasanan muuttaminen<br />
*[[su]] - vaihtaa nykyisen käyttäjän parametrina annettuun käyttäjään<br />
*[[sudo]] - mahdollistaa tavalliselle käyttäjälle ohjelmien ajamisen [[root]]-oikeuksilla ilman rootin salasanaa<br />
*[[useradd]] - käyttäjän lisääminen<br />
*[[userdel]] - käyttäjän poistaminen<br />
*[[usermod]] - käyttäjän tietojen muokkaus<br />
*[[users]] - näyttää järjestelmään kirjautuneet käyttäjät<br />
*[[vigr]], [[vipw]] - [[group-tiedosto|group-]] ja [[passwd-tiedosto]]n editointi lukituksia käyttäen<br />
*[[w]] - näyttää tietoja järjestelmään kirjautuneista käyttäjistä<br />
*[[wall]] - lähettää viestin kaikille käyttäjille<br />
*[[who]] - näyttää lyhyet tiedot kirjautuneista käyttäjistä<br />
*[[whoami]] - kuka minä oikeastaan olen?<br />
*[[write]] - lähettää viestin toiselle käyttäjälle<br />
<br />
Katso myös pääartikkeli [[Käyttäjien hallinta]].<br />
<br />
== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==<br />
*[[cal]] - näyttää kalenterin<br />
*[[cardctl]] - CardBus/PC Card/PCMCIA-laitteiden listaus ja hallinta<br />
*[[chvt]] - vaihtaa [[virtuaaliterminaali]]a<br />
*[[clear]] - tyhjentää ruudun<br />
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan ja päiväyksen<br />
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle<br />
*[[dumpkeys]] - näyttää [[tekstitila]]n näppäinkartan<br />
*[[echo]] - näyttää määritellyn tekstin<br />
*[[eject]] - avaa tai sulkee cd- tai dvd-aseman kelkan<br />
*[[ghostscript|gs]] - muuntaa saamansa [[PostScript]]- tai [[PDF]]-tiedoston valitulle kuvauskielelle tulostusta varten<br />
*[[gphoto|gphoto2]] - kuvien haku [[Usb-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] tukemattomasta [[digikamera]]sta<br />
*[[hdparm]] - matalan tason kiintolevyasetuksien säätäminen<br />
*[[hwclock]] - kysyy tai asettaa laitteiston kellonajan ja päiväyksen<br />
*[[loadkeys]] - näppäinkartan lataaminen tekstilassa<br />
*[[lp]] ja [[lpr]] - merkkijonon/tiedoston syöttö tulostimelle<br />
*[[lpq]] - tulostusjonon näyttäminen<br />
*[[lprm]] - työn poistaminen tulostusjonosta<br />
*[[lspci]] - listaa tietokoneeseen liitetttyjä laajennuskortteja (mm. PCI, AGP ja CardBus) sekä emolevylle integroituja laitteita<br />
*[[lsscsi]] - listaa SCSI-laitteet<br />
*[[lsusb]] - listaa USB-laitteet<br />
*[[openvt]] - avaa ohjelman uuteen [[virtuaalikonsoli]]in<br />
*[[reset]] - nollaa [[pääte]]-ikkunan esimerkiksi binääritiedoston tulostamisesta aiheutuvan sekoamisen jäljiltä<br />
*[[showkey]] - näppäinkoodien tarkastelu tekstitilassa<br />
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos<br />
*[[tee]] - jakaa putkitettavan syötteen kahteen eri kohteeseen<br />
*[[tty]] - näyttää [[STDOUT]]iin liitetyn terminaalin [[laitetiedostot|laitetiedoston]]<br />
*[[usb-devices]] - näyttää kaikki [[usb]]-laitteet<br />
*[[volname]] - näyttää asemassa olevan CD- tai DVD-levyn taltionimen<br />
*[[xargs]] - mahdollistaa putkitettavan syötteen välityksen riveittäin tai sanoittain<br />
*[[xbindkeys]] - näppäinten yhdistäminen komentoihin [[X]]:ssä<br />
*[[xmodmap]] - näppäinkartan asettaminen X:ssä<br />
*[[RandR|xrandr]] - näytön asetusten muuttaminen ilman X:n uudelleenkäynnistystä<br />
<br />
== Matematiikka ja lausekkeet ==<br />
*[[bc]] - yksinkertainen komentorivillä toimiva laskin<br />
*[[expr]] - suorittaa laskutoimituksia ja vertailee lausekkeita<br />
*[[seq]] - luo joukon annettujen tietojen perusteella<br />
*[[units]] - yksikkömuunnin<br />
<br />
== Oikeudet ja omistajuudet ==<br />
*[[chattr]] - asettaa tiedostojen attribuutteja [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]]<br />
*[[chgrp]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston omistavan ryhmän<br />
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston [[Tiedoston oikeudet|käyttöoikeuksia]]<br />
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan<br />
*[[umask]] - asettaa uusien tiedostojen oletusoikeudet<br />
<br />
==Osioiden ja tiedostojärjestelmien hallinta==<br />
*[[badblocks]] - etsii kiintolevylta rikkinäisiä sektoreita<br />
*[[dumpe2fs]] - näyttää [[ext2]]- ja [[ext3]]-tiedostojärjestelmän tietoja<br />
*[[fdisk]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]<br />
*[[fsck]] - tarkistaa tiedostojärjestelmän yrittäen korjata mahdolliset virheet<br />
*[[mkfs]] - luo uuden tiedostojärjestelmän (vrt. DOSin format)<br />
*[[mkswap]] - luo [[swap]]-tiedostojärjestelmän osioon tai tiedostoon<br />
*[[mount]] - liittää tiedostojärjestelmän<br />
*[[ntfs-3g]] - liittää ntfs-3g-ajuria käyttävän ntfs-tiedostojärjestelmän<br />
*[[parted]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]<br />
*[[sfdisk]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]<br />
*[[stat]] - näyttää metatietoa tiedostoista ja tiedostojärjestelmistä<br />
*[[swapoff]] - poistaa swap-osion tai -tiedoston käytöstä<br />
*[[swapon]] - ottaa swap-osion tai -tiedoston käyttöön<br />
*[[tune2fs]] - muokkaa [[ext2]]- tai [[ext3]]-tiedostojärjestelmien asetuksia<br />
*[[tunefs.reiserfs]] - muokkaa [[Reiserfs]]-tiedostojärjestelmän asetuksia<br />
*[[umount]] - irrottaa tiedostojärjestelmän<br />
<br />
==[[Prosessi]]en ja töiden hallinta ==<br />
*[[anacron]] - suorittaa komennon toistuvasti tiettyyn aikaan (jos kone ei ole tällöin päällä, siirtyy komennon suoritus)<br />
*[[at]] - suorittaa komennon tietyn ajan kuluttua<br />
*[[bg]] - siirtää prosessin (työn) suorituksen taustalle<br />
*[[chroot]] - vaihtaa kaikkien lapsiprosessiensa [[juurihakemisto]]n<br />
*[[cron]] - suorittaa komennon toistuvasti tiettyyn aikaan (jos kone ei ole tällöin päällä, jää komento suorittamatta)<br />
*[[crontab]] - crontabin muokkain (käytetään komentojen ajastamiseen cronilla)<br />
*[[exit]] - sulkee komentotulkki-istunnon<br />
*[[fg]] - siirtää prosessin (työn) suorituksen edustalle<br />
*[[fuser]] - näyttää tai tappaa tiettyä [[tiedosto]]a, pistoketta tai [[tiedostojärjestelmä]]ä käyttävät prosessit<br />
*[[jobs]] - näyttää tämänhetkiset työt<br />
*[[kill]] - tappaa prosessin tai lähettää sille muun signaalin sen [[PID]]-numeron perusteella<br />
*[[killall]] - tappaa prosessin sen nimen tai omistajan perusteella<br />
*[[logout]] - kirjautuu ulos (toimii vain kirjatumiskomentotulkissa)<br />
*[[lsof]] - listaa prosessien käyttämät auki olevat tiedostot<br />
*[[nice]] - muuttaa prosessin prioriteettia<br />
*[[nohup]] - käynnistää prosessin ilman riippuvaisuutta komentotulkki-istunnosta (prosessin ajo jatkuu, vaikka käyttäjä kirjautuisi ulos)<br />
*[[pgrep]] - listaa tiettyjen käyttäjien käynnissä olevat prosessit<br />
*[[pidof]] - näyttää prosessin PID-numeron<br />
*[[pkill]] - tappaa prosessin sen nimen tai omistajan perusteella, pitkälti sama kuin killall<br />
*[[ps]] - listaa järjestelmän prosessit tietoineen<br />
*[[pstree]] - listaa prosessit puumuodossa (äitiprosessi - lapsiprosessi)<br />
*[[nice|renice]] - muuttaa jo ajossa olevan prosessin prioriteettia<br />
*[[sleep]] - odottaa määritetyn ajan <br />
*[[time]] - kertoo kauanko komennon suoritus kesti<br />
*[[top]] - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta<br />
*[[wait]] - odottaa, kunnes määritetyn prosessin suoritus loppuu<br />
*[[watch]] - suorittaa tiettyä komentoa ketjussa<br />
<br />
== Tekstieditorit (tekstitila) ==<br />
*[[ed]] - [[säännölliset lausekkeet|säännöllisiin lausekkeisiin]] pohjautuva rivieditori<br />
*[[ex]] - rivieditori, [[vi]] ja [[vim]] pohjautuvat ex:iin<br />
*[[emacs]] - edistynyt tekstieditori<br />
*[[nano]] - helppokäyttöinen tekstieditori (kehitetty picon pohjalta)<br />
*[[pico]] - helppokäyttöinen tekstieditori<br />
*[[vim]] - edistynyt tekstieditori<br />
*[[xemacs]] - Emacsista erityisesti [[X Window System|X]]:ää varten tehty versio; toimii myös tekstitilassa <br />
<br />
==Tekstitiedostojen katselu ja tulostaminen==<br />
*[[cat]] - tulostaa tiedoston näytölle (STDOUT)<br />
*[[more]] ja [[less]] - rivittää annetun tiedoston siten, että sitä voidaan selata ruudulla nuolinäppäinten avulla<br />
*[[rev]] - tulostaa tiedoston rivit takaperin (STDOUT)<br />
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin aloittaen viimeisestä rivistä (STDOUT)<br />
<br />
== Tiedoston rivien lajittelu, vertaus ja haut ==<br />
*[[cmp]] - vertaa kahta tiedostoa tavuittain<br />
*[[comm]] - vertaa kahta tiedostoa riveittäin ja näyttää tuloksen sarakkeissa<br />
*[[diff]] - vertaa kahta tiedostoa riveittäin<br />
*[[diff3]] - vertaa yhtä tiedostoa kahta toista vastaan<br />
*[[grep]] - päästää läpi vain rivit jotka täsmäävät tiettyyn ehtoon ([[säännöllinen lauseke]])<br />
*[[sort]] - lajittelee rivit<br />
*[[strings]] - näyttää binäärisen tiedoston sisältämät tulostuskelpoiset merkkijonot<br />
*[[wc]] - näyttää tiedoston merkkien, sanojen ja rivien määrän<br />
<br />
== Tiedostojen ja syötteiden muokkaus ==<br />
*[[awk]] - muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita<br />
*[[banner]] - tekee ascii-taidebannerin annetusta merkkijonosta<br />
*[[basename]] - poistaa syötteenä annetusta tiedostopolusta kaiken paitsi itse tiedostonnimen<br />
*[[colrm]] - poistaa syötteen riveiltä tietyn merkkivälin<br />
*[[cut]] - poistaa syötteen riveiltä kaiken muun paitsi määritellyn alueen (esim. merkkiväli tai sarake)<br />
*[[dirname]] - poistaa syötteenä annetusta tiedostonnimestä kaiken paitsi hakemisto-osan<br />
*[[expand]] - muuttaa tabit välilyönneiksi<br />
*[[fmt]] - tekstin perusmuotoilu, mm. rivinpituuden muokkaus ja välilyöntien lisääminen kappaleen alkuun<br />
*[[fold]] - pätkii tiedoston rivit tietyn pituisiksi<br />
*[[iconv]] - tekee merkistömuunnoksia<br />
*[[join]] - yhdistää tiedostojen samalla merkkijonolla alkavia rivejä<br />
*[[nl]] - lisää tiedostoon rivinumerot<br />
*[[od]] - tulostaa tiedoston oktaali-, heksadesimaali- tai desimaalimuodossa<br />
*[[patch]] - muuttaa tiedostoa patch-tiedostoon pohjautuen<br />
*[[paste]] - yhdistää tiedostojen rivejä<br />
*[[Pdftk]] - työkalu [[PDF]]-tiedostojen käsittelyyn<br />
*[[pr]] - jakaa tekstin [[kirjoitin|kirjoittimelle]] syöttämistä varten sivuihin sekä haluttaessa sarakkeisiin<br />
*[[recode]] - tekee merkistömuunnoksia<br />
*[[sed]] - muokkaa rivejä<br />
*[[split]] - jakaa tiedoston kahteen osaan<br />
*[[tail]], [[head]] - näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen<br />
*[[tr]] - poistaa tai muuntaa rivin merkkejä<br />
*[[unexpand]] - muuttaa välilyönnit tabeiksi<br />
*[[uniq]] - identtisten rivien sivuuttaminen/näyttäminen<br />
*[[yes]] - tulostaa loputtomasti tiettyä merkkijonoa (oletuksena y:tä)<br />
<br />
== Tiedostonhallinta ==<br />
*[[cksum]] - laskee tiedostoista yksinkertaisen tarkistussumman<br />
*[[cp]] - kopioi tiedostoja ja hakemistoja<br />
*[[df]] - näyttää kaikkien [[mount|liitettyjen]] tiedostojärjestelmien koon ja täyttöasteen<br />
*[[du]] - näyttää tiedostojen ja hakemistojen koon<br />
*[[fdupes]] - etsii/poistaa samanlaiset tiedostot hakemistosta<br />
*[[file]] - kertoo tiedoston tyypin<br />
*[[find]] - etsii tiedostoja<br />
*[[ln]] - tekee [[symbolinen linkki|symbolisia]] ja [[kova linkki|kovia linkkejä]]<br />
*[[locate]] - etsii tiedostoja itse luomansa tietokannan perusteella<br />
*[[ls]] - listaa hakemiston sisällön<br />
*[[lsattr]] - listaa tiedostojen attribuutit [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]]<br />
*[[MD5|md5sum]] - MD5-tarkistussummien laskenta<br />
*[[mkdir]] - luo hakemistoja<br />
*[[mkfifo]] - tekee [[nimetty putki|nimetyn putken]]<br />
*[[mv]] - siirtää tiedostoja ja hakemistoja<br />
*[[readlink]] - näyttää [[symbolinen linkki|symbolisen linkin]] tiedot<br />
*[[rename]] - muuttaa tiedostojen ja hakemistojen nimiä<br />
*[[rm]] - poistaa tiedostoja ja hakemistoja<br />
*[[rmdir]] - poistaa hakemistoja<br />
*[[rsync]] - sykronoi hakemistoja<br />
*[[SHA|sha1sum]], [[SHA|sha224sum]], [[SHA|sha256sum]], [[SHA|sha384sum]] ja [[SHA|sha512sum]] - SHA-tarkistussummien laskenta<br />
*[[split]] - pilkkoo tiedoston tietyn kokoisiin paloihin<br />
*[[touch]] - luo tyhjiä tiedostoja ja päivittää tiedostojen aikaleimoja<br />
*[[tree]] - listaa hakemistojen sisällön puumuodossa<br />
*[[unlink]] - matalan tason ohjelma tiedostojen poistamiseksi<br />
<br />
== Verkko ==<br />
* [[authbind]] - antaa tavallisille käyttäjille oikeuden käyttää alle 1024:n meneviä porttinumeroita<br />
* [[curl]] - web-selainta emuloiva tiedostojenkopiontiohjelma<br />
* [[DHCP|dhclient]] - hakee verkkoyhteyden asetukset DHCP:n avulla<br />
* [[ethtool]] - näyttää ethernet verkkokortin fyysisen ja liitännän tilan<br />
* [[ifconfig]] - verkkoasetustyökalu<br />
* [[ip]] - kehittynyt verkkoasetustyökalu<br />
* [[iptables]] - palomuuriasetustyökalu<br />
* [[iwconfig]] - verkkoasetustyökalu [[WLAN]]-yhteyksille<br />
* [[iwlist]] - näkyvien [[WLAN]]-verkkojen listaus<br />
* [[netcat]] - [[TCP/IP]]-protokollaan liittyvä yksinkertainen syöttö ja tulostus<br />
* [[nethogs]] - näyttää ohjelmien käyttämän kaistankulutuksen<br />
* [[netstat]] - näyttää tietoja järjestelmän verkkolaitteista ja -asetuksista<br />
* [[ping]] - testaa verkkoyhteyttä etäkoneeseen<br />
* [[rcp]] - tiedostojen kopiointi toiselle koneelle (ei salattu)<br />
* [[rsh]] - etäkirjautuminen (ei salattu)<br />
* [[scp]] - kopioi tiedostoja ssh:n yli<br />
* [[ssh]] - ssh-asiakasohjelma, mm. etäkirjautuminen<br />
* [[traceroute]], [[tracepath]], traceroute6, tracepath6 - näyttää ip-pakettien käyttämän reitin<br />
* [[route]] - yhdyskäytäväasetukset (routing)<br />
* [[whois]] - kertoo tietoja etäpalvelimesta<br />
* [[wget]] - kopioi tiedostoja etäpalvelimelta (esim. [[HTTP]] tai [[FTP]])<br />
<br />
== Ytimen moduulien hallinta ==<br />
{{Moduulien hallinta}}<br />
==Ääni ja video==<br />
*[[amixer]] - äänenvoimakkuuden hallinta (mikseri)<br />
*[[cdparanoia]] - [[CD:n rippaus|CD-rippausohjelma]]<br />
*[[flac]] - [[FLAC]]-tiedostojen luonti, purkaminen ja muu käsittely<br />
*[[icedax]] - CD-rippausohjelma<br />
*[[lame]] - [[mp3]]-tiedostojen luonti, purkaminen ja muu käsittely<br />
*[[mencoder]] - mplayeriin pohjautuva videoiden muunnostyökalu<br />
*[[mpg123]] - yksinkertainen mp3-soitin<br />
*[[mplayer]] - hyvin komentorivillä ja tekstitilassa käytettäväksi soveltuva mediasoitin<br />
*[[ogg123]] - toistaa [[Ogg Vorbis]] -tiedostoja<br />
*[[oggenc]] - Ogg Vorbis -pakkaus<br />
*[[oggdec]] - Ogg Vorbis -purku<br />
*[[sox]] - äänitiedostojen muuntaminen toiseen muotoon<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Komentorivivinkkejä]]<br />
*[[Komentorivin perusteet]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut -luokka]]<br />
*[[Bash-skriptaus]]<br />
*[[Komentotulkki]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://linux.ilmainen.net/komennot.htm DOS- ja Linux-komentojen vastaavuudet]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivi]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=37365Aloittelijalle2013-03-30T09:41:36Z<p>LP: /* Onko jakelu suomenkielinen? */ osittainen tuki usein oletusarvoisesti</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS X, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>[[root]]</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta. Usein osittainen tuki muille kielille asennetaan ohjelman mukana; esimerkiksi <tt>LANG=fi_FI.utf8 date</tt> saattaa kertoa päivämäärän suomeksi vaikkei varsinaista suomen tukea olisi asennettu.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpitotoimi, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37364LTSP2013-03-30T09:15:11Z<p>LP: /* Debian */ ohjeet vanhat: osiota päivitettävä</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
['''Varoitus''': Ohje on vanhalle versiolle; lue ohjeet ja sovella tarpeen mukaan.]<br />
<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:<br />
sudo ltsp-build-client<br />
<br />
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
Aja vielä varmuuden vuoksi<br />
sudo service isc-dhcp-server start<br />
sudo service nbd-server start<br />
<br />
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:<br />
<br />
sudo chroot /opt/ltsp/i386<br />
mount -t proc proc /proc<br />
apt-get install epoptes-client<br />
epoptes-client -c<br />
exit<br />
sudo ltsp-update-image<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aikavy%C3%B6hyke&diff=35866Aikavyöhyke2012-04-04T10:31:01Z<p>LP: äh, ei lisämerkkejä asetustiedostoihin</p>
<hr />
<div>'''Aikavyöhyke''' määritellään sekä järjestelmän sisällä (yleensä [[UTC]]) että prosessikohtaisesti. Käyttäjille näytetään yleensä aikaa tiedostossa /etc/'''localtime''' määritellyn tai tiedostossa /etc/'''timezone''' viitatun aikavyöhykkeen mukaisesti. Käyttäjä voi muuttaa tätä oletusta määräämällä [[ympäristömuuttuja]]lle '''TZ''' (''timezone'') arvon, jolla joko määritellään aikavyöhyke tai viitataan määrittelyyn. Eri aikavyöhykkeitä määritellään hakemistossa /usr/share/'''zoneinfo''' olevissa, yleensä maakohtaisissa, tiedostoissa.<br />
<br />
== Järjestelmätiedostot ==<br />
/etc/timezone sisältää viittauksen suhteessa zoneinfo-hakemiston. Esimerkiksi suomalaisissa koneissa tiedosto sisältää yleensä tekstin "Europe/Helsinki", viittauksena tiedostoon /usr/share/zoneinfo/Europe/Helsinki. <br />
<br />
zoneinfo-hakemisto on siis yleensä polussa /usr/share/zoneinfo. Se saattaa myös olla esimerkiksi polussa /usr/lib/zoneinfo. Muun polun voi (glibc2:ssa) määritellä ympäristömuuttujalla TZDIR.<br />
<br />
zoneinfo-hakemiston juuressa on usein tiedosto localtime, joka sisältää oletuksena käytettävän aikavyöhykkeen määrityksen. Linux-koneissa tämä on useimmiten [[symbolinen linkki]] tiedostoon /etc/localtime, joka puolestaan on symbolinen linkki käytettävään aikavyöhykemäärittelyyn, Suomen osalta siis tiedostoon /usr/share/zoneinfo/Europe/Helsinki.<br />
<br />
Koneen aikavyöhyke määritellään useimmiten asennuksen aikana, mutta sen voi siis muuttaa kertomalla aikavyöhyke tiedostoviitteenä tiedostossa /etc/timezone ja luomalla uusi symbolinen linkki /etc/localtime osoittamaan oikeaan tiedostoon.<br />
<br />
== TZ-muuttuja ==<br />
'''TZ''' ("timezone") on [[ympäristömuuttuja]], jolla voi kertoa käytettävän aikavyöhykkeen käyttäjä-, sessio- tai ohjelmakohtaisesti. Tämä on yleensä tarpeen, jos samalla koneella on käyttäjiä eri maissa (tai kun matkalla on tietokone mukana ja haluaa käyttää paikallista aikaa).TZ-muuttujaa käytettäessä sen arvoksi määrätään yleensä vain viittaus oikeaan aikahyöhykeeseen.<br />
TZ=":Europe/Helsinki"; export TZ<br />
<br />
Tämän voi tehdä sopivassa [[Asetustiedostojen perusteet|asetustiedostossa]], [[komentotulkki|komentotulkin]] [[bash]] osalta lähinnä tiedostossa [[bashrc|.bashrc]]. Muuttujan arvoa voi muuttaa aina halutessaan, mutta se vaikuttaa vain itse komentotulkkiin ja siitä myöhemmin käynnistettäviin ohjelmiin.<br />
<br />
Jos koneessa ei ole sopivaa aikavyöhyketiedostoa, sen voi kopioida toisesta koneesta kotihakemistoonsa ja viitata TZ-muuttujalla tähän tiedostoon. Varmista, että tiedostomuoto on sama: tzfile[[man|(5)]].<br />
TZ=":/home/matti/zoneinfo/Europe/Helsinki"<br />
<br />
Ympäristömuuttujaan voi myös sisällyttää varsinaisen aikavyöhykkeen kuvauksen. Katso [[tzset]](3).<br />
<br />
Jos kirjoittautuu [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] kautta, ympäristömuuttuja on asetettava tämän asetustiedostossa, jotta se koskisi myös muita kuin komentoriviltä käynnistettyjä ohjelmia. Aikavyöhyke on yleensä asetettavissa myös [[työpöytäympäristö]]n asetusohjelmien avulla.<br />
<br />
Yksittäisen ohjelman voi käynnistää eri aikavyöhykkeeseen, esimerkiksi jos haluaa tarkistaa mitä kello näyttää toisessa maasssa:<br />
$ env TZ=:America/New_York [[date]]<br />
ke 4.4.2012 06.28.02 -0400<br />
<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aikavy%C3%B6hyke&diff=35865Aikavyöhyke2012-04-04T10:29:14Z<p>LP: $ komentorivien alkuun</p>
<hr />
<div>'''Aikavyöhyke''' määritellään sekä järjestelmän sisällä (yleensä [[UTC]]) että prosessikohtaisesti. Käyttäjille näytetään yleensä aikaa tiedostossa /etc/'''localtime''' määritellyn tai tiedostossa /etc/'''timezone''' viitatun aikavyöhykkeen mukaisesti. Käyttäjä voi muuttaa tätä oletusta määräämällä [[ympäristömuuttuja]]lle '''TZ''' (''timezone'') arvon, jolla joko määritellään aikavyöhyke tai viitataan määrittelyyn. Eri aikavyöhykkeitä määritellään hakemistossa /usr/share/'''zoneinfo''' olevissa, yleensä maakohtaisissa, tiedostoissa.<br />
<br />
== Järjestelmätiedostot ==<br />
/etc/timezone sisältää viittauksen suhteessa zoneinfo-hakemiston. Esimerkiksi suomalaisissa koneissa tiedosto sisältää yleensä tekstin "Europe/Helsinki", viittauksena tiedostoon /usr/share/zoneinfo/Europe/Helsinki. <br />
<br />
zoneinfo-hakemisto on siis yleensä polussa /usr/share/zoneinfo. Se saattaa myös olla esimerkiksi polussa /usr/lib/zoneinfo. Muun polun voi (glibc2:ssa) määritellä ympäristömuuttujalla TZDIR.<br />
<br />
zoneinfo-hakemiston juuressa on usein tiedosto localtime, joka sisältää oletuksena käytettävän aikavyöhykkeen määrityksen. Linux-koneissa tämä on useimmiten [[symbolinen linkki]] tiedostoon /etc/localtime, joka puolestaan on symbolinen linkki käytettävään aikavyöhykemäärittelyyn, Suomen osalta siis tiedostoon /usr/share/zoneinfo/Europe/Helsinki.<br />
<br />
Koneen aikavyöhyke määritellään useimmiten asennuksen aikana, mutta sen voi siis muuttaa kertomalla aikavyöhyke tiedostoviitteenä tiedostossa /etc/timezone ja luomalla uusi symbolinen linkki /etc/localtime osoittamaan oikeaan tiedostoon.<br />
<br />
== TZ-muuttuja ==<br />
'''TZ''' ("timezone") on [[ympäristömuuttuja]], jolla voi kertoa käytettävän aikavyöhykkeen käyttäjä-, sessio- tai ohjelmakohtaisesti. Tämä on yleensä tarpeen, jos samalla koneella on käyttäjiä eri maissa (tai kun matkalla on tietokone mukana ja haluaa käyttää paikallista aikaa).TZ-muuttujaa käytettäessä sen arvoksi määrätään yleensä vain viittaus oikeaan aikahyöhykeeseen.<br />
TZ=":Europe/Helsinki"; export TZ<br />
<br />
Tämän voi tehdä sopivassa [[Asetustiedostojen perusteet|asetustiedostossa]], [[komentotulkki|komentotulkin]] [[bash]] osalta lähinnä tiedostossa [[bashrc|.bashrc]]. Muuttujan arvoa voi muuttaa aina halutessaan, mutta se vaikuttaa vain itse komentotulkkiin ja siitä myöhemmin käynnistettäviin ohjelmiin.<br />
<br />
Jos koneessa ei ole sopivaa aikavyöhyketiedostoa, sen voi kopioida toisesta koneesta kotihakemistoonsa ja viitata TZ-muuttujalla tähän tiedostoon. Varmista, että tiedostomuoto on sama: tzfile[[man|(5)]].<br />
$ TZ=":/home/matti/zoneinfo/Europe/Helsinki"<br />
<br />
Ympäristömuuttujaan voi myös sisällyttää varsinaisen aikavyöhykkeen kuvauksen. Katso [[tzset]](3).<br />
<br />
Jos kirjoittautuu [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] kautta, ympäristömuuttuja on asetettava tämän asetustiedostossa, jotta se koskisi myös muita kuin komentoriviltä käynnistettyjä ohjelmia. Aikavyöhyke on yleensä asetettavissa myös [[työpöytäympäristö]]n asetusohjelmien avulla.<br />
<br />
Yksittäisen ohjelman voi käynnistää eri aikavyöhykkeeseen, esimerkiksi jos haluaa tarkistaa mitä kello näyttää toisessa maasssa:<br />
$ env TZ=:America/New_York [[date]]<br />
ke 4.4.2012 06.28.02 -0400<br />
<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aptitude&diff=35859Aptitude2012-04-03T07:18:24Z<p>LP: vertaus apt-getiin ei enää päde; pientä</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|Aptitude työssä.]]<br />
<br />
Aptitude on mm. [[Debian GNU/Linux|Debian]]-pohjaisissa jakeluissa käytettävän [[apt]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n [[edustaohjelma]]. Itse Debianissa se on paketinhallinnan virallinen käyttöliittymä. Aptitude pitää kirjaa myös siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti [[Paketinhallintajärjestelmä#Riippuvuudet|riippuvuuksina]], ja osaa ratkoa jakeluversion päivityksessä uudempaan syntyviä ristiriitoja. Aptitudea voi käyttää joko suoraan komentoriviltä [[apt]]-getin tapaan tai interaktiivisena ohjelmana, käyttäen [[Ncurses|ncursesilla]] tai [[gtk]]:lla toteutettua käyttöliittymää.<br />
<br />
== Interaktiivinen käyttö ==<br />
<br />
Interaktiivisena aptitude tarjoaa listan [[sources.list|pakettilähteiden]] mukaisissa arkistoissa olevista paketeista, ryhmitettyinä sen mukaan, onko paketti tietoturvapäivitys, uusi (yleensä lähteen lisäämisen takia listalle tullut), asennettu, asentamaton, nykyisten lähteiden ulkopuolelta asennettu ("vanhentuneet ja paikalliset paketit"), tehtävä (eli monen paketin kokonaisuus) vaiko virtuaalinen paketti. Nämä ryhmät on edelleen jaettu sen perusteella, mihin tarkoitukseen paketti liittyy (ylläpito, ohjelmointi, ohjelmakirjasto, työpöytä, sähköposti, www, jne.) sekä osioiden mukaan (Debianissa ''main'', ''contrib'' ja ''non-free'').<br />
<br />
Eri toimet hoidetaan yleensä eri näppäimillä: pakettilista päivitetään "u":lla ("update"), päivitykset pyydetään asennettaviksi "U":lla, pyydetyt toimet suoritetaan "g":llä (get); paketteja voi etsiä "/":lla (kuten monessa muussa unix-ohjelmalla), katsella enter-näppäimellä, merkitä asennettaviksi "+":lla, poistettaviksi "-":lla, poistettaviksi asetustiedostoineen "_":lla, merkitä eri tason toimenpitokieltoihin, merkitä automaattisesti asennetuiksi jne. Käytössä on myös valikot.<br />
<br />
Kun pyydetty toimi vaatii muiden pakettien asentamisen, nämä merkitään asennettaviksi lisämerkinnällä "automaattisesti asennettu", kun toimi ei onnistu suoraan, aptitude tarjoaa eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. <br />
<br />
Kun päivityksiä on tarjolla ja ne on merkitty asennettaviksi ("U") tai paketteja on pyydetty asennettaviksi tai poistettaviksi, painetaan "g"-näppäintä, jolloin aptitude esittelee mitä se seuraavaksi on tekemässä listoina, joissa on varsinaisesti asennettavat paketit, päivitettävät paketit, poistettavat paketit, paketit jotka jätetään sikseen vaikka niitä voisi päivittää, paketit jotka asennetaan riippuvuuksina (joka pakollisina tai suositeltuina sellaisina) ja paketit joita asennettavat ehdottavat lisäksi asennettaviksi.<br />
<br />
Listaa kannattaa selailla, ettei esimerkiksi jonkin paketin asennus hävitä paketteja, joita haluaa pitää koneella. Pakettilistaa voi vielä muokata, esimerkiksi niin, että lisää ehdotettuja paketteja asennettavien joukkoon. Kun lista näyttää hyvältä painetaan toisen kerran "g":tä, jolloin paketit asennetaan.<br />
<br />
Osa paketeista saattaa kysyä asetuksiin liittyviä kysymyksiä (ohjelman [[debconf]] kautta), esimerkiksi kielipaketit saattavat ehdottaa oletuskielen vaihtamista, palvelimet tarkempia asetuksia, [[kernel|ytimen]] päivityksessä muistutetaan järjestelmän uudelleenkäynnistämisestä (jos /boot on eri osiolla, sen pitää olla liitettynä kirjoitusoikeuksin jo ennen ytimen päivitystä) jne. Vastaukset kirjoitetaan muistiin, niin että samaa kysymystä ei tarvitse kysyä uudestaan vastaavaa pakettia asennettaessa. Kysymysten määrää voi säädellä asetustiedostossa, esimerkiksi jos haluaa päivityksen sujuvan yöllä itsekseen.<br />
<br />
== Käyttö komentoriviltä ==<br />
<br />
Komentoriviltä käytettynä aptituden useimmat valitsimet ovat samoja kuin apt-getin vastaavat. Aptitude tarjoaa myös apt-cachen toiminnallisuuden. Tiettyjä toimintoja, kuten paketin asentaminen [[lähdekoodi]]sta [[kääntäminen|kääntämällä]], tiedostojen etsinnän asentamattomista paketeista ja muualla kuin deb-arkistossa olevan paketin asentaminen hoidetaan vielä muilla ohjelmilla (apt-get, apt-file, dpkg).<br />
<br />
=== Päivittäminen ===<br />
Pakettilistan päivittäminen ja paketin asentaminen:<br />
aptitude update; aptitude install paketti<br />
<br />
Järjestelmän päivittäminen:<br />
aptitude update; aptitude safe-upgrade<br />
<br />
Jakelun päivittäminen versiosta toiseen &ndash; tähän saattaa liittyä muitakin toimia, katso [[Debianin päivittäminen#Uuteen julkaisuun päivittäminen|Debianin päivittäminen]] ja julkaisumuistio ("release notes"):<br />
aptitude update; aptitude full-upgrade<br />
<br />
(<tt>upgrade</tt> ja <tt>dist-upgrade</tt> ovat vanhoja nimiä toimille <tt>safe-upgrade</tt> ja <tt>full-upgrade</tt>)<br />
<br />
=== Pakettienhallinta ===<br />
Paketin etsiminen paketin nimestä<br />
aptitude search hakusana-tai-hakuehto<br />
Mikäli halutaan hakea pakettia myös kuvauksesta, niin hakusanan eteen liitetään ~d (tällöin haku vastaa parhaiten <tt>[[apt-cache|apt-cache]] search</tt> komentoa)<br />
aptitude search ~''d''hakusana<br />
<br />
Tietojen katselu ja hakeminen ilman asentamista (hakemistoon <tt>/var/cache/apt/archives</tt>):<br />
aptitude show paketti<br />
aptitude --download-only install paketti<br />
<br />
Aptitudella on joukko muita valitsimia ja käyttötapoja. Lisätietoja komennolla <tt>man aptitude</tt>.<br />
<br />
== Vastaavat muut käyttöliittymät ==<br />
<br />
Eri aptin käyttöliittymiä voi käyttää rinnakkain, mutta tieto siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti ja siten voidaan poistaa kun muut paketit eivät enää tarvitse niitä, ei kirjaudu kaikista käyttöliittymistä. Muita vastaavia interaktiivisia käyttöliittymiä ovat<br />
* [[dselect]], aptituden edeltäjä, jota pidettiin vaikeasti käytettävänä<br />
* [[synaptic]], joka on tarkoitettu [[Gnome]]n kanssa käytettäväksi <br />
* [[adept]], joka on tarkoitettu [[KDE]]n kanssa käytettäväksi <br />
Debiania versiosta toiseen päivitettäessä saatetaan suositella tiettyä käyttöliittymää.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Paketinhallintajärjestelmä]]<br />
* [[Debian#Paketinhallinta|Debianin paketinhallinta]]<br />
* [[Ohjelmien_asentaminen#Debianin_ja_Ubuntun_paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]<br />
* [[Debianin päivittäminen]]<br />
* [[Apt]], [[dpkg]], [[deb]]-paketti<br />
* [[sources.list|Asennuslähteet]]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Apt&diff=35858Apt2012-04-03T06:50:26Z<p>LP: /* apt-get */ autoremove; --no-install-recommends, --simulate</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|[[Aptitude]] on eräs apt:n käyttöliittymistä.]]<br />
<br />
Apt eli Advanced Package Tool on [[Debian GNU/Linux|Debian-projektin]] kehittämä työkalu Linux-käyttöjärjestelmän [[paketinhallintajärjestelmä|pakettienhallinnan]] helpottamiseen. Se huolehtii mm. asennettavien pakettien riippuvuussuhteista ja niiden päivittämisestä. Apt-nimitystä käytetään sekä paketinhallintakirjastosta (jota voi käyttää monen käyttöliittymän kautta) että sitä käyttävästä komentorivityökalusta.<br />
<br />
Vaikka apt onkin ensisijaisesti [[dpkg]]-paketinhallintaa käyttävien Debianin ja eri Debian-johdannaisten (mm. [[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]) paketinhallintatyökalu, on siitä [http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin toimesta kehitetty myös [[rpm]]-paketinhallintaa käyttävillä jakeluilla (mm. [[Fedora]]) toimiva versio. Yleensä on kuitenkin suositeltavaa käyttää kunkin järjestelmän omaa virallista paketinhallintatyökalua, joka esimerkiksi Fedoran tapauksessa on [[yum]]. <br />
<br />
== Asetukset ==<br />
Apt:n asetustiedostot ovat yleensä hakemistossa <tt>/etc/apt</tt>. Eniten käyttäjän huomiota vaatii tiedosto <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt>, jossa listataan käytettävät pakettilähteet. Monissa jakeluissa on mahdollista käyttää [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettilähteitä]] joidenkin ohjelmien asentamiseen, ja tällöin uudet pakettilähteet lisätään tähän tiedostoon. <br />
<br />
Lisäksi esimerkiksi [[Debian]]in voi päivittää uuteen versioon muuttamalla tiedostosta kaikki pakettilähteet viittaamaan uuteen jakeluversioon ja ajamalla päivityskomento.<br />
<br />
Jos käyttää epävirallisia pakettilähteitä tai joitakin paketteja ''testing''istä kannattaa tutustua myös tiedostoon <tt>/etc/apt/preferences</tt>, jossa voi määritellä mm. mitä paketteja asennetaan mistäkin jakelun versiosta. Tiedosto kuvataan [[man]]-sivulla apt_preferences(5).<br />
<br />
== Peruskäyttö ==<br />
=== apt-get ===<br />
Ohjelma asennetaan komennolla<br />
apt-get install ohjelma<br />
<br />
Tarvittaessa voidaan asentaa tietty versio ohjelmasta tai valita käytettävä pakettilähde. Seuraava komento asentaisi paketin "ohjelma" version 1.0 pakettilähteestä "experimental".<br />
apt-get -t experimental install ohjelma=1.0<br />
<br />
Jos haluaa asentaa riippuvuuksista vain välttämättömät, lisätään vipu --no-install-recommends<br />
apt-get --no-install-recommends install ohjelma<br />
<br />
Pakettilista (eli tieto pakettilähteiden sisällöstä) päivitetään komennolla<br />
apt-get update<br />
<br />
Järjestelmään asennetut paketit päivitetään komennolla<br />
apt-get upgrade<br />
Tämä ei kuitenkaan suorita päivitysoperaatiota, jos se vaatisi joidenkin pakettien poistamista tai uusien asentamista. Täydellinen järjestelmän päivitys tehdäänkin komennolla<br />
apt-get dist-upgrade<br />
<br />
Ennen järjestelmän päivitystä uuteen versioon kannattaa lukea päivitysohjeet: päivitys vaatii usein erikoisjärjestelyjä, kuten tiettyjen pakettien päivittämisen ennen muita (ydin, paketinhallinta, keskeisiä kirjastoja tms.).<br />
<br />
Varsinkin koko järjestelmän päivytyksessä uuteen versioon, mutta myös epävirallisia paketteja tai isoja ohjelmakokonaisuuksia asennettaessa (esim. uusi työpöytäympäristö), voi olla tarpeen varmistaa, ettei komento tee mitään odottamatonta. Kokeilun voi tehdä vivulla <tt>-s</tt> (simulate):<br />
apt-get --simulate dist-upgrade<br />
<br />
Paketti voidaan poistaa kahdella eri tavalla; ensimmäinen tapa ei poista ohjelman asetustiedostoja:<br />
apt-get remove ohjelma<br />
Sen sijaan ohjelma asetustiedostoineen poistetaan komennolla<br />
apt-get --purge remove paketti<br />
Huomaa, että kumpikaan edellä mainituista tavoista ei poista ohjelman mukana asentuneita riippuvuuksia! Siihen käytetään toimintoa autoremove:<br />
apt-get autoremove<br />
Ei-välttämättömistä riippuvuuksista pidetään kirjaa eri paikoissa. apt-get ei välttämättä osaa täysin huomioida aptitudella asennettuja riippuvuuksia ja päinvastoin. Jos käytät kumpaakin, katso mitä ollaan poistamassa.<br />
<br />
Apt osaa hakea myös pakettien lähdekoodit pakettivarastosta komennolla<br />
apt-get source paketti<br />
Muista poiketen tämä toimenpide ei vaadi pääkäyttäjän oikeuksia. Lähdekoodi haetaan työhakemistoon, ei aptin omiin hakemistoihin.<br />
<br />
Lähdekoodin voi samalla kääntää deb-paketiksi, jota ennen myös kääntämiseen tarvittavat paketit pitää asentaa, ja tuloksena syntyneen paketin voi asentaa normaaliin tapaan <tt>dpkg</tt>:lla<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg -i paketti_versio.deb<br />
<br />
=== apt-key ===<br />
Pakettivarastojen turvallisuus (eli se, että varmasti käytät sitä varastoa, jota luulet käyttäväsi) varmistetaan digitaalisilla allekirjoituksilla. Tätä varten sinulla tulee olla "avaimet", joita käytetään pakettivarastojen tunnistamisessa. Kun lisäät ylimääräisiä varastoja, pitää sinun ladata verkosta vastaavat avaimet. Jos sinulla on jo valmiiksi "tiedosto.gpg" voit lisätä sen näin<br />
sudo apt-key add tiedosto.gpg<br />
Mutta yleensä avain haetaan suoraan verkosta jolloin käytetään seuraavaa komentoa: HUOM! Rivin lopussa oleva viiva mukaan!<br />
wget -q http://osoite.tunnus/tiedosto.gpg -O- | sudo apt-key add -<br />
<br />
=== apt-cache ===<br />
<tt>apt-cache</tt> ei vaadi pääkäyttäjän oikeuksia.<br />
<br />
Paketteja voi etsiä komennolla<br />
apt-cache search hakusana<br />
Joka etsii pakettien nimistä ja kuvauksista hakusanaa hakusana. Hakusana voi olla myös [[säännöllinen lauseke]] (''regular expression''). Käytettäessä valitsinta <tt>--names-only</tt>, apt etsii vai pakettien nimistä.<br />
<br />
Tietystä paketista nähdään tarkat tiedot (mm. riippuvuudet ja pitkä kuvaus) komennolla<br />
apt-cache show paketti<br />
<br />
Tietyn paketin versiot, sekä asennettu että pakettivarastoissa olevat:<br />
apt-cache policy paketti<br />
<br />
=== apt-file ===<br />
<tt>apt-file</tt> on työkalu tiedostojen etsimiseksi paketeista. Se ei aina ole oletuksena asennettuna apt:tä käyttäviin [[jakelu]]paketteihin. Jos se ei ole asennettuna, se löytyy yleensä <tt>apt-file</tt>-nimisestä paketista:<br />
apt-get install apt-file<br />
<br />
<tt>apt-file</tt> etsii tietoja tietokannasta, joten heti asennuksen jälkeen ja välillä muulloinkin on tietokanta päivitettävä komennolla<br />
apt-file update<br />
Yksittäistä tiedostoa voi etsiä komennolla<br />
apt-file search tiedosto<br />
Ja tietyn paketin tiedostot saa listattua komennolla<br />
apt-file list paketti<br />
<br />
== Käyttöliittymiä ==<br />
<tt>apt-get</tt> -komennon sijaan voit myös käyttää <tt>[[aptitude]]a</tt>, jota voi käyttää täsmälleen samalla tavalla (<tt>aptitude update</tt>, <tt>aptitude install</tt>, jne.). Aptitude ratkoo pakettien riippuvuussuhteita hiukan eri tavalla kuin <tt>apt-get</tt> (se asentaa myös suositellut paketit), ja siitä löytyy myös [[Ncurses|ncursesilla]] toteutettu käyttöliittymä, joka tulee esille kun aptitude käynnistää ilman komentoparametriä (kuten install). Muita apt:n käyttöä helpottavia työkaluja ovat [[Adept]], <tt>[[dselect]]</tt>, Kynaptic ja [[Synaptic]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Dpkg]]<br />
*[[Aptitude]]<br />
*[[Synaptic]]<br />
*[[Tasksel]]<br />
*[[PackageKit]]<br />
*[[Adept]]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Apt&diff=35857Apt2012-04-03T06:38:21Z<p>LP: /* apt-get */ aptitude-suosittelu pois: ei ajankohtainen; +autoremove; lähdekoodi työhakemistoon</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|[[Aptitude]] on eräs apt:n käyttöliittymistä.]]<br />
<br />
Apt eli Advanced Package Tool on [[Debian GNU/Linux|Debian-projektin]] kehittämä työkalu Linux-käyttöjärjestelmän [[paketinhallintajärjestelmä|pakettienhallinnan]] helpottamiseen. Se huolehtii mm. asennettavien pakettien riippuvuussuhteista ja niiden päivittämisestä. Apt-nimitystä käytetään sekä paketinhallintakirjastosta (jota voi käyttää monen käyttöliittymän kautta) että sitä käyttävästä komentorivityökalusta.<br />
<br />
Vaikka apt onkin ensisijaisesti [[dpkg]]-paketinhallintaa käyttävien Debianin ja eri Debian-johdannaisten (mm. [[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]) paketinhallintatyökalu, on siitä [http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin toimesta kehitetty myös [[rpm]]-paketinhallintaa käyttävillä jakeluilla (mm. [[Fedora]]) toimiva versio. Yleensä on kuitenkin suositeltavaa käyttää kunkin järjestelmän omaa virallista paketinhallintatyökalua, joka esimerkiksi Fedoran tapauksessa on [[yum]]. <br />
<br />
== Asetukset ==<br />
Apt:n asetustiedostot ovat yleensä hakemistossa <tt>/etc/apt</tt>. Eniten käyttäjän huomiota vaatii tiedosto <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt>, jossa listataan käytettävät pakettilähteet. Monissa jakeluissa on mahdollista käyttää [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettilähteitä]] joidenkin ohjelmien asentamiseen, ja tällöin uudet pakettilähteet lisätään tähän tiedostoon. <br />
<br />
Lisäksi esimerkiksi [[Debian]]in voi päivittää uuteen versioon muuttamalla tiedostosta kaikki pakettilähteet viittaamaan uuteen jakeluversioon ja ajamalla päivityskomento.<br />
<br />
Jos käyttää epävirallisia pakettilähteitä tai joitakin paketteja ''testing''istä kannattaa tutustua myös tiedostoon <tt>/etc/apt/preferences</tt>, jossa voi määritellä mm. mitä paketteja asennetaan mistäkin jakelun versiosta. Tiedosto kuvataan [[man]]-sivulla apt_preferences(5).<br />
<br />
== Peruskäyttö ==<br />
=== apt-get ===<br />
Ohjelma asennetaan komennolla<br />
apt-get install ohjelma<br />
<br />
Tarvittaessa voidaan asentaa tietty versio ohjelmasta tai valita käytettävä pakettilähde<br />
apt-get -t experimental install ohjelma=1.0<br />
Asentaisi paketin "ohjelma" version 1.0 pakettilähteestä "experimental".<br />
<br />
Pakettilista (eli tieto pakettilähteiden sisällöstä) päivitetään komennolla<br />
apt-get update<br />
<br />
Järjestelmään asennetut paketit päivitetään komennolla<br />
apt-get upgrade<br />
Tämä ei kuitenkaan suorita päivitysoperaatiota, jos se vaatisi joidenkin pakettien poistamista tai uusien asentamista. Täydellinen järjestelmän päivitys tehdäänkin komennolla<br />
apt-get dist-upgrade<br />
<br />
Ennen järjestelmän päivitystä uuteen versioon kannattaa lukea päivitysohjeet: päivitys vaatii usein erikoisjärjestelyjä, kuten tiettyjen pakettien päivittämisen ennen muita.<br />
<br />
Paketti voidaan poistaa kahdella eri tavalla; ensimmäinen tapa ei poista ohjelman asetustiedostoja:<br />
apt-get remove ohjelma<br />
Sen sijaan ohjelma asetustiedostoineen poistetaan komennolla<br />
apt-get --purge remove paketti<br />
Huomaa, että kumpikaan edellä mainituista tavoista ei poista ohjelman mukana asentuneita riippuvuuksia! Siihen käytetään toimintoa autoremove:<br />
apt-get autoremove<br />
<br />
Apt osaa hakea myös pakettien lähdekoodit pakettivarastosta komennolla<br />
apt-get source paketti<br />
Muista poiketen tämä toimenpide ei vaadi pääkäyttäjän oikeuksia. Lähdekoodi haetaan työhakemistoon, ei aptin omiin hakemistoihin.<br />
<br />
Lähdekoodin voi samalla kääntää deb-paketiksi, jota ennen myös kääntämiseen tarvittavat paketit pitää asentaa, ja tuloksena syntyneen paketin voi asentaa normaaliin tapaan <tt>dpkg</tt>:lla<br />
apt-get build-dep paketti<br />
apt-get --compile source paketti<br />
dpkg -i paketti_versio.deb<br />
<br />
=== apt-key ===<br />
Pakettivarastojen turvallisuus (eli se, että varmasti käytät sitä varastoa, jota luulet käyttäväsi) varmistetaan digitaalisilla allekirjoituksilla. Tätä varten sinulla tulee olla "avaimet", joita käytetään pakettivarastojen tunnistamisessa. Kun lisäät ylimääräisiä varastoja, pitää sinun ladata verkosta vastaavat avaimet. Jos sinulla on jo valmiiksi "tiedosto.gpg" voit lisätä sen näin<br />
sudo apt-key add tiedosto.gpg<br />
Mutta yleensä avain haetaan suoraan verkosta jolloin käytetään seuraavaa komentoa: HUOM! Rivin lopussa oleva viiva mukaan!<br />
wget -q http://osoite.tunnus/tiedosto.gpg -O- | sudo apt-key add -<br />
<br />
=== apt-cache ===<br />
<tt>apt-cache</tt> ei vaadi pääkäyttäjän oikeuksia.<br />
<br />
Paketteja voi etsiä komennolla<br />
apt-cache search hakusana<br />
Joka etsii pakettien nimistä ja kuvauksista hakusanaa hakusana. Hakusana voi olla myös [[säännöllinen lauseke]] (''regular expression''). Käytettäessä valitsinta <tt>--names-only</tt>, apt etsii vai pakettien nimistä.<br />
<br />
Tietystä paketista nähdään tarkat tiedot (mm. riippuvuudet ja pitkä kuvaus) komennolla<br />
apt-cache show paketti<br />
<br />
Tietyn paketin versiot, sekä asennettu että pakettivarastoissa olevat:<br />
apt-cache policy paketti<br />
<br />
=== apt-file ===<br />
<tt>apt-file</tt> on työkalu tiedostojen etsimiseksi paketeista. Se ei aina ole oletuksena asennettuna apt:tä käyttäviin [[jakelu]]paketteihin. Jos se ei ole asennettuna, se löytyy yleensä <tt>apt-file</tt>-nimisestä paketista:<br />
apt-get install apt-file<br />
<br />
<tt>apt-file</tt> etsii tietoja tietokannasta, joten heti asennuksen jälkeen ja välillä muulloinkin on tietokanta päivitettävä komennolla<br />
apt-file update<br />
Yksittäistä tiedostoa voi etsiä komennolla<br />
apt-file search tiedosto<br />
Ja tietyn paketin tiedostot saa listattua komennolla<br />
apt-file list paketti<br />
<br />
== Käyttöliittymiä ==<br />
<tt>apt-get</tt> -komennon sijaan voit myös käyttää <tt>[[aptitude]]a</tt>, jota voi käyttää täsmälleen samalla tavalla (<tt>aptitude update</tt>, <tt>aptitude install</tt>, jne.). Aptitude ratkoo pakettien riippuvuussuhteita hiukan eri tavalla kuin <tt>apt-get</tt> (se asentaa myös suositellut paketit), ja siitä löytyy myös [[Ncurses|ncursesilla]] toteutettu käyttöliittymä, joka tulee esille kun aptitude käynnistää ilman komentoparametriä (kuten install). Muita apt:n käyttöä helpottavia työkaluja ovat [[Adept]], <tt>[[dselect]]</tt>, Kynaptic ja [[Synaptic]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Dpkg]]<br />
*[[Aptitude]]<br />
*[[Synaptic]]<br />
*[[Tasksel]]<br />
*[[PackageKit]]<br />
*[[Adept]]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Sources.list&diff=35856Sources.list2012-04-03T06:28:05Z<p>LP: pikkulisäyksiä</p>
<hr />
<div><tt>/etc/apt/sources.list</tt> on [[asetustiedosto]], josta <tt>[[apt]]</tt>-pakettienhallinta (käytössä mm. [[Debian]]issa ja [[Ubuntu]]ssa) lukee käytettävien pakettivarastojen sijainnit.<br />
<br />
Tiedosto koostuu riveistä seuraavaan tyyliin<br />
deb lähde jakelu komponentit<br />
esimerkiksi<br />
deb http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ gutsy main universe<br />
hakisi osoitteesta http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ pakettivaraston <tt>gutsy</tt>-nimiselle jakeluversiolle, ja ottaisi käyttöön pakettivaraston <tt>main</tt>- ja <tt>universe</tt>-komponentit.<br />
<br />
Vastaavasti <tt>deb-src</tt> alkavat rivit ottavat käyttöön lähdekoodipakettivarastoja (lähdekoodipaketti voidaan hakea komennolla <tt>apt-get source paketti</tt>, mahdollisesti vivulla <tt>--download-only</tt> tai <tt>--build</tt>).<br />
<br />
Yhden tiedoston sijaan voi käyttää useita tiedostoja hakemistossa /etc/apt/sources.list.d<br />
<br />
Varmista, että tiedostossa on käyttämiäsi pakettilähteitä vastaavat tietoturvalähteet oikealla nimellä tai että muistat päivittää paketit muulla tavalla.<br />
<br />
==Tiedoston muoto==<br />
<br />
Tyhjät tai "#"-merkillä alkavat rivit eivät vaikuta tiedoston tulkintaan.<br />
<br />
Paketti haetaan ensimmäisenä mainitusta lähteestä, josta asennettava paketin versio löytyy. Paikalliset lähteet ja suomalaiset [[peili]]t kannattaa siis kertoa ennen virallisia palvelimia.<br />
<br />
Lähderivit sisältävät välilyönnillä toisistaan erotettuja kenttiä. Ensimmäisenä on avainsana ''deb'' tai ''deb-src'', joka kertoo koskeeko rivi binääri- vaiko [[lähdekoodi]]paketteja. Seuraavana kerrotaan missä arkisto sijatsee. Kolmantena on "julkaisu" (esimerkiksi ''stable'' tai ''stable/updates''), jonka jälkeen on välilyönneillä erotettuina ne "komponentit", joita kyseisestä julkaisusta kyseisestä lähteestä halutaan. Mahdolliset komponentit ovat Debianilla main, contrib ja non-free riippuen pakettien vapaustasosta, Ubuntussa jaottelu perustuu myös siihen, miten hyvin paketit on testattu tai sovitettu jakeluun.<br />
<br />
Julkaisu on yleensä tietyn julkaisuversion nimi ("gutsy", "etch"), mutta voi myös viitata sen statukseen ("stable", "testing", "unstable"). Jälkimmäinen tapa voi &ndash; ainakin stablen kohdalla &ndash; tuottaa ongelmia uuden version julkaisemisen yhteydessä.<br />
<br />
Tietoturvapäivitykset voi hakea heti yksittäisen päivityksen julkaisun jälkeen tietoturvapalvelimelta "julkaisusta" nimi/updates tai nimi-updates ("stable/updates" tms.). Lisäksi esimerkiksi [[backports.org]] käyttää omaa julkaisunimeä ("etch/backports"), jotta lähteen käyttöä olisi helppo rajoittaa tiedostossa /etc/apt/preferences (katso [[man]]uaalisivu apt_preferences (5).<br />
<br />
Erikoistapauksissa voi olla tarpeen käyttää hieman toisenmuotoisia lähderivejä. Katso tiedoston manuaalisivulta.<br />
<br />
==Esimerkki==<br />
Debian Lennyn <tt>sources.list</tt> saattaisi näyttää tältä:<br />
deb cdrom:[Debian GNU/Linux 5.0.3 _Lenny_]/ lenny main<br />
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ lenny main<br />
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ lenny main<br />
deb http://security.debian.org/ lenny/updates main<br />
deb-src http://security.debian.org/ lenny/updates main<br />
<br />
Huomaa ensimmäisellä rivillä oleva viittaus CD-levyyn (automaattisesti generoitu), ja <tt>deb-src</tt> -rivit, joilta löytyy lähdekoodipakettivarastojen sijainnit.<br />
<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Aloittelijalle&diff=35854Keskustelu:Aloittelijalle2012-04-02T14:00:54Z<p>LP: /* Tietoturva */ muotoilu</p>
<hr />
<div>kysynys ?<br />
Mitä pitää tehdä seuraavaksi, olen asentanut koneelleni untubu linuksen.<br />
koneessa on home pna verkkokortti, mutta yhteyttä verkoon en osaa tehdä !<br />
kyseessä on netsonikin liittymä<br />
osaisiko joku ystävällisesti neuvoa.<br />
terv eero<br />
:Tämä ei ole mikään tukifoorumi, ja oikeinkirjoitukseenkin voisit ehkä hiukan enemmän panostaa. Mutta... Oletko jo lukenut sivun [[HomePNA]]? Käsitteiden avaamisessa auttavat tämän wikin muut sivut. Jos ei näillä ohjeilla onnistu, niin sen jälkeen voisit katsella ohjeita erilaisilta suomalaisilta Ubuntu-sivustoilta (linkkejä niille löytyy sivulta [[Ubuntu]]). Viimeistään siinä vaiheessa, kun olet kysymässä joltain foorumilta jotain, kannattaa lukea sivu [[Apua]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 6. toukokuuta 2007 kello 22.08 (EEST)<br />
<br />
== Tietoturva ==<br />
<br />
Artikkelissa lukee "sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston". Olisiko kuitenkin hyvä mainita että pääsee lukemaan suurempaa osaa toisten käyttäjien tiedostoista? --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 31. maaliskuuta 2012 kello 20.14 (EEST)<br />
<br />
: Mahdollisesti, jos sen saa sanottua sujuvasti, mutta kappale kertoo monen käyttäjän järjestelmän piirteistä eikä varsinaisesti tietoturvasta, ja [[tietoturva]]-artikkeliin viitataan vain hieman alempana.<br />
<br />
: Minua huolestuttaa enemmän se, ettei tietoturvasta julkisuudessa yleensä kerrota muuta kuin että pitää asentaa antivirusohjelma ja välttää epäilyttäviä sivustoja (suosi Nokian, Applen ja Microsoftin yhteistyökumppaneita). Kansallisen tietoturvapäivän aineistossa saisi olla viittaus sivustoon, jossa helppotajuisesti kerrottaisiin mistä tietoturvassa oikeasti on kyse.<br />
<br />
: linux.fi:n pitäisi varmaankin kantaa kortensa kekoon, mutta en tiedä miten asiaa pitäisi lähestyä, niin että "peruskäyttäjä" ymmärtäisi. Mikä sitten tämän sivuston peruskäyttäjä on.<br />
<br />
: --[[Käyttäjä:LP|LP]] 2. huhtikuuta 2012 kello 17.00 (EEST)</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Aloittelijalle&diff=35853Keskustelu:Aloittelijalle2012-04-02T14:00:30Z<p>LP: /* Tietoturva */ ehkä ennemmin jossakin muualla</p>
<hr />
<div>kysynys ?<br />
Mitä pitää tehdä seuraavaksi, olen asentanut koneelleni untubu linuksen.<br />
koneessa on home pna verkkokortti, mutta yhteyttä verkoon en osaa tehdä !<br />
kyseessä on netsonikin liittymä<br />
osaisiko joku ystävällisesti neuvoa.<br />
terv eero<br />
:Tämä ei ole mikään tukifoorumi, ja oikeinkirjoitukseenkin voisit ehkä hiukan enemmän panostaa. Mutta... Oletko jo lukenut sivun [[HomePNA]]? Käsitteiden avaamisessa auttavat tämän wikin muut sivut. Jos ei näillä ohjeilla onnistu, niin sen jälkeen voisit katsella ohjeita erilaisilta suomalaisilta Ubuntu-sivustoilta (linkkejä niille löytyy sivulta [[Ubuntu]]). Viimeistään siinä vaiheessa, kun olet kysymässä joltain foorumilta jotain, kannattaa lukea sivu [[Apua]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 6. toukokuuta 2007 kello 22.08 (EEST)<br />
<br />
== Tietoturva ==<br />
<br />
Artikkelissa lukee "sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston". Olisiko kuitenkin hyvä mainita että pääsee lukemaan suurempaa osaa toisten käyttäjien tiedostoista? --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 31. maaliskuuta 2012 kello 20.14 (EEST)<br />
<br />
: Mahdollisesti, jos sen pääsee sanomaan sujuvasti, mutta kappale kertoo monen käyttäjän järjestelmän piirteistä eikä varsinaisesti tietoturvasta, ja [[tietoturva]]-artikkeliin viitataan vain hieman alempana.<br />
<br />
: Minua huolestuttaa enemmän se, ettei tietoturvasta julkisuudessa yleensä kerrota muuta kuin että pitää asentaa antivirusohjelma ja välttää epäilyttäviä sivustoja (suosi Nokian, Applen ja Microsoftin yhteistyökumppaneita). Kansallisen tietoturvapäivän aineistossa saisi olla viittaus sivustoon, jossa helppotajuisesti kerrottaisiin mistä tietoturvassa oikeasti on kyse.<br />
<br />
: linux.fi:n pitäisi varmaankin kantaa kortensa kekoon, mutta en tiedä miten asiaa pitäisi lähestyä, niin että "peruskäyttäjä" ymmärtäisi. Mikä sitten tämän sivuston peruskäyttäjä on.<br />
<br />
: --[[Käyttäjä:LP|LP]] 2. huhtikuuta 2012 kello 17.00 (EEST)</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35852Aloittelijalle2012-04-02T13:50:53Z<p>LP: /* Monen käyttäjän järjestelmä */ haittaohjelmat vain omiin hakemistoihin: ei vedenpitävästi</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpitotoimi, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_hitaalla_yhteydell%C3%A4&diff=35851Linux hitaalla yhteydellä2012-04-02T12:54:13Z<p>LP: apt-offline, muistitikut yms.; muotoiluja</p>
<hr />
<div>Useimmat Linux-[[jakelu]]t asennetaan ja päivitetään helpoiten jakelun palvelimelta verkon yli. Monet ohjelmistot ovat nykyään hyvinkin isoja, joten päivitys hitaammalla verkkoyhteydellä voi olla ikävää. Tässä muutamia tapoja, joilla asennusta, päivitystä ja käyttöä voi helpottaa.<br />
<br />
== Jakelun valinta ==<br />
<br />
Hitaalla verkkoyhteydellä päivitysten määrä on olennainen ylläpidon työmäärää lisäävä tekijä. Jakeluksi kannattaa valita sellainen, jonka versioita tuetaan kohtuullisen pitkään ja jota voidaan pitää tietoturvan osalta päivitettynä päivittämättä muita paketteja.<br />
<br />
Joillakin jakeluilla on paremmat työkalut päivitysten kokoamiseen toisella (hyvän verkkoyhteyden omaavalla) koneella ja niiden siirtämiseen hitaan verkkoyhteyden koneelle. Katso löytyykö työkaluja oman pakettivaraston ylläpitämiseksi (yleensä omaa pakettivarastoa tarvitaan yrityksissä, joissa päivityksiä halutaan testata ennen laajempaa käyttöönottoa). Isoilla jakeluilla saattaa riippumatta ensisijaisesta kohderyhmällä olla sopivia työkaluja (esimerkkejä alla).<br />
<br />
Pienet erikoistuneet jakelut saattavat toimia pienemmällä määrällä pienempiä paketteja. Jos käyttötarkoitus sopii jonkin pikkujakelun kuvaukseen, tätä kannattaa harkita. Pikkujakelulla saattaa kuitenkin olla pienmpi valikoima ylläpitotyökaluja, joten iso hyvin räätälöitävissä oleva jakelu voi olla parempi.<br />
<br />
== Ohjelmien valinta ==<br />
<br />
Jos tulee toimeen pienemmillä ohjelmilla, päivityksetkin ovat pienempiä. Perinteiset ja kauan hiotut ohjelmat eivät myöskään kaipaa päivityksiä yhtä usein kuin nopeasti kehittyvät kehityksen kärkeä olevat vastineensa.<br />
<br />
Työpöytäympäristön sijaan voi tulla toimeen pelkällä [[ikkunointiohjelma]]lla, sähköpostien kirjoittamiseen ei tarvita [[tekstinkäsittely]]ohjelmaa (sähköpostiohjelman oman editorin lisäksi voi käyttää [[tekstieditori]]a, joka on pienempi, yksinkertaisemmat hyvin pieniä). Tekstinkäsittelyohjelmaa tarvittaessa [[AbiWord]] on pienempi kuin [[OpenOffice.org|OpenOffice]].<br />
<br />
== Asennus ==<br />
<br />
Jos käytössä on laajakaista, jakelua ei kannata polttaa CD-levyille kokonaisuudessaan, vaan yksi CD-levy riittää. Jos sen sijaan verkkoyhteys on hidas tai kallis, koko jakelun ostaminen CD:llä tai DVD:llä tai levyjen polttaminen hyvän yhteyden äärellä on varteenotettava vaihtoehto. Joissakin jakeluissa pakettien valinta ennen CD:n polttamista on kohtuullisen helppoa.<br />
<br />
Asennuksen voi myös tehdä (lähes) kokonaisuudessaan toisella koneella, jolla on hyvä verkkoyhteys. Parhaiten tämä onnistuu vaihtamalla koneeseen kiintolevy jota tullaan käyttämään hitaan yhteyden päässä. Jotkut jakelut optimoivat asennuksen ajatellen sitä konetta, jolla asennus tehdään. Myös muilla jakeluilla saattaa joutua muuttamaan asetuksia joiltakin kohdin. Asennuspakettien välivarastoa ([[Debian]]issa /var/lib/apt/archives) ei kannata tyhjentää, jotta pakettien mahdollinen uusi asennus onnistuu lataamatta paketteja verkosta.<br />
<br />
Jollei tahdo siirtää kiintolevyä eikä koko konetta, asennuksen voi tehdä eri [[osio]]lle (mm. tähän käyttöön on hyvä varata riittävän iso varaosio minkä tahansa koneen kiintolevyä [[Miten osioisin kiintolevyn|osioitaessa]]). Asennuksen jälkeen osion sisältö kopioidaan siirrettävälle medialle. Asennuksen voi myös tehdä kokonaan muistitikulle, jolle kuitenkin luodaan jokin Linuxin oma tiedostojärjestelmä (yritä valita parametrit niin että tiedostojärjestelmän ja tikun blokit sopivat yhteen).<br />
<br />
Vaikka asennus tehtäisiinkin uuden koneen kiintolevylle, sen voi kopioida myös hyvän yhteyden koneen levylle. Päivittämällä täta asennusta saa netistä oikeat paketit, jotka voi siirrettävällä medialla viedä toiselle koneelle. Tarkemmin tästä alla.<br />
<br />
== Päivitykset ==<br />
<br />
Pienet tietoturvapäivitykset voi tehdä hitaan tai kalliin yhteyden yli, mutta suuremmat päivitykset voi haluta hakea siirrettävällä medialla koneelta, jolla on hyvä yhteys verkkoon. Sopivaa sähköpostilistaa seuraamalla selviä, mitä paketteja olisi päivitettävä ja voiko päivitystä lykätä, mahdollisesti niin, että ohjelman käyttöä rajoitetaan kunnes päivitys päästään tekemään.<br />
<br />
Debian julkaisee vakaaseen jakeluunsa ''puolijulkaisuja'', jotka sisältävät tietoturvakorjaukset ja korjaukset muihin vakaviin ongelmiin. Näitä korjauksia voi saada CD:llä esimerkiksi Dataclubista (katso [[Mistä Linux]]).<br />
<br />
Fedorassa on versiosta 11 lähtien tarjolla [Yum#Presto|Presto]-niminen Yumin lisäosa, joka mahdollistaa ns. delta-[[rpm]]-pakettien käytön järjestelmän päivityksessä. Delta-rpm-paketit eivät normaaleista rpm-paketeista poiketen sisällä kaikkea paketin mukana tulevaa dataa, vaan ainoastaan sen osan, joka on muuttunut paketin eri versioiden välillä. Tämä vähentää verkosta päivityksen yhteydessä ladattavaa datamäärää noin 60-80 prosentilla.<br />
<br />
[[Paketinhallintajärjestelmä]]stä saattaa saada helposti listaa tarjolla olevista päivityksistä. Esimerkiksi [[aptitude]]lla listan saa päivittämällä pakettilistat, valitsemalla tietoturvapäivitykset asennettaviksi ja pyytämällä asennusta. Ennen pakettien hakemista verkosta aptitude antaa listan niistä paketeista, joita se olisi hakemassa. Tämän listan voi kopioida ja sen perusteella voi hakea tarvittavat paketit toisella koneella ja siirtää ne käsin kohdekoneelle.<br />
<br />
Debianissa on ohjelma [[apt-offline]], joka automatisoi tämän. Se hakee päivityksiä ja niihin liittyviä tietoja yhdellä koneella (jossa ei tarvitse olla Linux) ja esittää ne niin että [[apt]] pystyy käyttämään niitä suoraan. Näin päivitykset ja asennettavat ohjelmat voi hakea verkosta hyvän yhteyden avulla ja apt-järjestelmää käyttää melkein normaaliin tapaan kohdekoneella. Ohjelma on todennäköisesti käytettävissä myös muissa [[dpkg]]-pohjaisissa jakeluissa.<br />
<br />
Päivitysten hakemisen voi automatisoida myös niin, että ylläpitää identtistä asennusta hyvän yhteyden äärellä olevalla koneella (esimerkiksi [[Virtuaalikoneet|virtuaalikoneessa]], [[chroot]]-hakemistossa tai eri osiolla) ja siirtää päivityksen tuomat uudet paketit siirrettävälle medialle. Koska päivitys usein sujuu automaattisesti sen tekeminen kahdella koneella yhden sijasta ei ole kovin hankalaa.<br />
<br />
Jollei halua käyttää siirrettäviä medioita, hyvän yhteyden äärellä voi minimoida siirrettävien tiedostojen koon eri työkaluilla.<br />
<br />
=== rsync ===<br />
<br />
[[rsync]] osaa käyttää kohdekoneella jo olevia tiedostoja, siirtäen vain erot. Valitsimella --write-batch uudet ja vanhat hakemistopuut voidaan verrata hyvän yhteyden äärellä olevalla koneella ja vain muutosten tekemiseen tarvittava data siirtää. Valitsimella --fuzzy rsync yrittää löytää mallitiedoston, johon puuttuvaa uuttaa tiedostoa voi verrata, jolloin esimerkiksi eri versionumerolla olevaa tiedostoa päästään hyödyntämään. Kohdekoneella korjataan rsyncin luomaan skriptitiedostoon mahdollisesti eri hakemistopolku ja ajetaan rsync valitsimella --read-batch.<br />
<br />
Pakatuilla tiedostoilla ei välttämättä ole sellaisia yhtäläisyyksiä, joita rsync osaisi hyödyntää. Tästä ongelmasta pääsee pakettimuodosta ja työkaluista riippuen purkamalla paketit ennen vertailua. Jos vertailun kohteena on ohjelmatiedostot (yms.), eikä pakettitiedostot, tämä ei ole kovin suuri ongelma (pidä /home ja vastaavat vertailun ulkopuolella!).<br />
<br />
Vertailun tuloksena saatujen batch-tiedostojen kokoa vertaamalla voi löytää omalle järjestelmälle sopivat järjestelyt.<br />
<br />
=== diff ja patch ===<br />
<br />
Päivitettävät paketit voi [[kääntäminen|kääntää]] [[lähdekoodi]]sta kohdekoneella. Usein tietoturvapäivitys muuttaa vain muutamia rivejä lähdekoodissa, mutta vaikuttaa koko ohjelmaan sen käännetyssä muodossa.<br />
<br />
Pakettien lähdekoodit asennetaan kohdekoneelle asennuksen tai jakelun uuteen versioon päivittämisen yhteydessä siirrettävällä medialla. Kun tietoturvapäivitys ilmestyy, verrataan ohjelman vanhaa ja uutta versiota ohjelmalla [[diff]] koneella, jolla on hyvä verkkoyhteys, siirretään muutokset kohdekoneelle, tehdään muutokset lähdekoodiin ohjelmalla [[patch]], käännetään päivitetystä lähdekoodista uusi paketti ja asennetaan tämä. Kääntämisen pitäisi yleensä sujua ongelmitta ja ilman käsityötä jakelun omia työkaluja käyttäen.<br />
<br />
Muuttuneet tekstitiedostot voi korjata samalla järjestelyllä. Niitä ei tarvitse kääntää, mutta esimerkiksi pdf-muotoiset tiedostot voi olla tarkoituksenmukaista luoda kohdekoneella.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
Hitaalla koneella verkkoliikenne halutaan minimoida, varsinkin koneen varsinaisen käytön aikana.<br />
<br />
=== Etäyhteydet ===<br />
<br />
Etäyhteyksiä hoitavilla ohjelmilla on usein mahdollista valita pakataanko verkkoliikenne. Hitaalla koneella hyvällä yhteydellä tämä ei kannata, mutta nopealla koneella hitalla yhteydellä ehdottomasti.<br />
<br />
ssh:lla käytetään asetustiedoston optiota "Compress" tai komentorivin valitsinta -C.<br />
<br />
Graafisien etäyhteyksien käyttöön [[VNC]] saattaa olla nopeampi kuin X sellaisenaan.<br />
<br />
=== Sähköposti ===<br />
<br />
Sen sijaan, että sähköpostiohjelma itse huolehtii viestien lähettämisestä ja vastaanottamisesta voidaan käyttää paikallista [[sähköpostipalvelin]]ta ja ohjelmaa [[fetchmail]]. Näin viestien lähetys ja varsinkin vastaanotto hoituu pääosin muulloin kuin koneen muun käytön aikana ja mahdolliset verkko-ongelmat eivät estä sähköpostin käyttöä. Jos niin haluaa sähköpostia voi lukea myös suoraan, vaikkakin tämä (osittain käytetyistä ohjelmistoista riippuen) voi vaikeuttaa kirjanpitoa luetuista viesteistä.<br />
<br />
Viestien suodatus kannattaa tehdä ennen viestien hakemista omalle koneelle. Riippuen järjestelyistä isoimmat viestit voi jättää hakematta tai niistä voi hakea pelkät otsikkotiedot.<br />
<br />
=== Verkkoselailu ===<br />
<br />
Useat ohjelmat osaavat muokata [[HTML]]-tiedostoja niin, että viittaukset mainoksiin ja muuhun turhaan sisältöön poistetaan sivuja verkosta haettaessa. Näin tätä sisältöä ei tarvitse hakea omalle koneelle. Näitä ominaisuuksia on sekä selainten liitännäisillä että erillisillä välipalvelimilla.<br />
<br />
Monissa selaimissa verkkosivujen kuvat voi haluttaessa jättää hakematta. Vaikka monet sivustot näyttävätkin näin ihmeellisiltä, käytettävyys hitaalla yhteydellä voi parantua huomattavasti. Myös tekstiselainten ([[lynx]], [[links]], [[elinks]] yms.) käyttöä voi harkita. Jos tekstiselain on mahdollista ajaa koneella jolla on hyvä yhteys, jo 9600 bps eli GSM-perusyhteys (ilman edgeä eikä G3:a) riittää yhteysnopeudeksi tähän koneeseen.<br />
<br />
[[Välipalvelin]] [[wwwoffle]] on nimenomaan tarkoitettu helpottamaan verkon käyttöä modeemiyhteyksillä. ''Offline''-tilassa se tarjoaa välimuistissa olevia sivuja ja pitää kirjaa pyydetyistä sivuista. ''Online''-tilassa se hakee aiemmin pyydetyt sivut myöhemmin esitettäviksi ja hakee uusia kivattuja sivuja, haluttaessa suodattaen ei-toivottua sisältöä ja vähentäen sivujen uudestaanhakuja.<br />
<br />
=== Nyyssit ===<br />
<br />
Myös [[nyyssit|nyyssejä]] voi käyttää omalla palvelimella, joka hakee ja lähettää viestejä taustalla. [[leafnode]] on yksi pienen ryhmän käyttöön tarkoitettu nyyssipalvelin (se vaatii oman [[wikipedia:fi:DNS|verkkotunnuksen]] viestien id-tietoa varten, mutta tällaiseksi riittää esimerkiksi [[dyndns]]-alidomain.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Mist%C3%A4_Linux&diff=35847Mistä Linux2012-03-31T12:05:05Z<p>LP: /* Verkosta lataaminen */ peililistat jakeluiden nettisivuilta</p>
<hr />
<div>Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkiksi virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, jota koskee tiukemmat säännöt).<br />
<br />
Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa, joka on Suomessakin osittain rajoitettua. Joissakin tapauksissa myös laiteajureita voi joutua hakemaan erikseen.<br />
<br />
== Ostaminen asentamista varten ==<br />
<br />
Mikäli haluat ostaa asennusmedian valmiina, kannattaa vilkaista [[Linux-yritykset#Tuotteet|lista yrityksistä jotka myyvät niitä]]. Kannattaa myös kysyä muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä &ndash; ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.<br />
Lisäksi useiden Linux-lehtien mukana seuraa asennusmedia. Niitä kannattaa käydä etsimässä kauppojen ja kioskien lehtihyllyistä.<br />
<br />
Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita. <br />
<br />
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.<br />
<br />
== Verkosta lataaminen ==<br />
<br />
Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.<br />
<br />
Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia ja ulkomaanliikenne kallista. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. [[Paketinhallinta]]ohjelma osaa yleensä hakea Internetistä muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa. Joidenkin jakeluiden levykuvat voi CD:n tai DVD:n sijaan kirjoittaa myös muistitikulle.<br />
<br />
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista. Jakelun nettisivuilta löytyy usein lista virallisista "peileistä".<br />
<br />
Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.<br />
<br />
Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==<br />
<br />
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.<br />
<br />
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.<br />
<br />
== Muut hankintamahdollisuudet ==<br />
<br />
Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati kirjoittavaa CD- tai DVD-asemaa, koneesi ei osaa bootata muistitikulta, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa ainakin [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata esittely/asennus-CD-levyn postikuluitta kotiisi. Katso lisätiedot [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD Ubuntu Suomen tietosivulta]. Levyjä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. <br />
<br />
[http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään myös itse poltettuja Linux-CD-levyjä melkein aihion hinnalla.<br />
<br />
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]<br />
*[[Oheistarvikkeet]]<br />
<br />
[[Luokka:Vinkit]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Mist%C3%A4_Linux&diff=35846Mistä Linux2012-03-31T12:03:22Z<p>LP: muistitikku CD:n sijaan</p>
<hr />
<div>Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkiksi virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, jota koskee tiukemmat säännöt).<br />
<br />
Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa, joka on Suomessakin osittain rajoitettua. Joissakin tapauksissa myös laiteajureita voi joutua hakemaan erikseen.<br />
<br />
== Ostaminen asentamista varten ==<br />
<br />
Mikäli haluat ostaa asennusmedian valmiina, kannattaa vilkaista [[Linux-yritykset#Tuotteet|lista yrityksistä jotka myyvät niitä]]. Kannattaa myös kysyä muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä &ndash; ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.<br />
Lisäksi useiden Linux-lehtien mukana seuraa asennusmedia. Niitä kannattaa käydä etsimässä kauppojen ja kioskien lehtihyllyistä.<br />
<br />
Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita. <br />
<br />
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.<br />
<br />
== Verkosta lataaminen ==<br />
<br />
Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.<br />
<br />
Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia ja ulkomaanliikenne kallista. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. [[Paketinhallinta]]ohjelma osaa yleensä hakea Internetistä muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa. Joidenkin jakeluiden levykuvat voi CD:n tai DVD:n sijaan kirjoittaa myös muistitikulle.<br />
<br />
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.<br />
<br />
Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.<br />
<br />
Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==<br />
<br />
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.<br />
<br />
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.<br />
<br />
== Muut hankintamahdollisuudet ==<br />
<br />
Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati kirjoittavaa CD- tai DVD-asemaa, koneesi ei osaa bootata muistitikulta, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa ainakin [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata esittely/asennus-CD-levyn postikuluitta kotiisi. Katso lisätiedot [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD Ubuntu Suomen tietosivulta]. Levyjä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. <br />
<br />
[http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään myös itse poltettuja Linux-CD-levyjä melkein aihion hinnalla.<br />
<br />
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]<br />
*[[Oheistarvikkeet]]<br />
<br />
[[Luokka:Vinkit]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=35845Debianin päivittäminen2012-03-31T10:30:26Z<p>LP: /* Uuteen julkaisuun päivittäminen */ aptitude -> apt-get, paitsi graafisessa ongelmanselvittelyssä</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>ftp://ftp.fi.debian.org/debian</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>ftp://ftp.fi.debian.org/debian</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Ensisijaisen pakettivaraston suomalainen peili, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi, tätä kirjoitettaessa "lenny", "stable"-määritteen sijasta. Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br />
Jos käytössäsi on oldstable "etch", testing "squeeze" tai unstable "sid" vaihda oikea nimi stablen tilalle (jos CD-rivillä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta).<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä puolivirallinen [http://www.backports.org backports.org] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-F1) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>apt-get upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>apt-get dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) [[aptitude]]n grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
apt-get --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Loppuvuodesta 2010 tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* oldstable eli etch, julkaistu 8. huhtikuuta 2007: tietoturvatuki loppui 28. helmikuuta 2010, [[iceweasel]]in tuki loppui 24. maaliskuuta 2009.<br />
<br />
* old-stable eli lenny, julkaistu 14. helmikuuta 2009: tuki loppuu 04-2012; mozilla-perheestä varoitetaan, että tuki saattaa jossakin vaiheessa loppua<br />
<br />
* '''tällä hetkellä vakaa versio on debian 6.0 (squeeze): julkaistu 6 helmikuuta 2011'''<br />
<br />
* unstable eli sid: tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=35844Debianin päivittäminen2012-03-31T10:28:16Z<p>LP: /* Päivitys */ aptitude -> apt-get, uuden suosituksen mukaisesti</p>
<hr />
<div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetään sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja varsinkin epävakaita pakettilähteitä käyttäessä voi päivityksestä seurata hyvinkin vakavia ongelmia.<br />
<br />
== Paketinhallintatyökalut ==<br />
<br />
Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br />
Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br />
<br />
Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br />
<br />
== Pakettilähteet ==<br />
<br />
Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br />
<br />
Tyypillisiä rivejä ovat:<br />
deb <nowiki>ftp://ftp.fi.debian.org/debian</nowiki> stable main contrib non-free<br />
deb <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>ftp://ftp.fi.debian.org/debian</nowiki> stable main contrib non-free<br />
# deb-src <nowiki>http://security.debian.org</nowiki> stable/updates main contrib non-free<br />
<br />
* Ensisijaisen pakettivaraston suomalainen peili, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br />
* Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br />
* Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt "poiskommentoituina"; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br />
<br />
Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi, tätä kirjoitettaessa "lenny", "stable"-määritteen sijasta. Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br />
Jos käytössäsi on oldstable "etch", testing "squeeze" tai unstable "sid" vaihda oikea nimi stablen tilalle (jos CD-rivillä lukee "unstable", älä välitä, jätä se muuttamatta).<br />
<br />
Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br />
Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br />
<br />
Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä <tt>apt-cdrom add</tt>. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br />
Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: <tt>deb file://liitoskohta</tt>...<br />
<br />
Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai <tt>/usr/share/doc/Debian/apt-howto</tt> tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br />
<br />
<tt>deb-src</tt>-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla <tt>testing</tt> tai <tt>unstable</tt> stablen sijaan).<br />
<br />
Debian-kehittäjien ylläpitämä puolivirallinen [http://www.backports.org backports.org] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br />
<br />
Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br />
[[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br />
<nowiki>deb http://security.debian.org stable/updates main contrib</nowiki><br />
<br />
Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br />
<br />
Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br />
<br />
Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br />
Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br />
<br />
Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla "u", komentorivillä komennolla <tt>apt-get update</tt> tai <tt>aptitude update</tt>.<br />
<br />
== Päivitys ==<br />
<br />
Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br />
<br />
Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla "u" (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla "U" ja paketit päivitetään painamalla "g", ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br />
<br />
Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br />
su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br />
[[apt-get]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br />
apt-get upgrade (asentaa päivitykset)<br />
<br />
Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos <tt>[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]</tt> on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br />
<br />
== Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br />
<br />
Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään] (yleensä noin vuoden).<br />
<br />
Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br />
<br />
Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-F1) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br />
<br />
Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa <tt>[[script]]</tt>-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br />
<br />
script -at 2>upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br />
<br />
(script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br />
<br />
* Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista "älä päivitä" -asetukset<br />
* Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: <tt>aptitude&nbsp;update; aptitude&nbsp;upgrade</tt><br />
* Vaihda lähdelistaan <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt> uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: <tt>aptitude&nbsp;update</tt><br />
* Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: <tt>aptitude upgrade mikälie...</tt><br />
* Päivitä muut helposti päivitettävät paketit: <tt>aptitude upgrade</tt><br />
* Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: <tt>shutdown -r now</tt> ("now" tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br />
* Päivitä koko järjestelmä: <tt>aptitude dist-upgrade</tt><br />
* Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) aptituden grafisessa tilassa: <tt>aptitude</tt><br />
<br />
Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.<!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--><br />
<br />
===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br />
<br />
Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br />
<br />
aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. <!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --><br />
Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br />
aptitude --simulate -f dist-upgrade<br />
Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br />
<br />
== Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br />
<br />
Loppuvuodesta 2010 tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br />
* oldstable eli etch, julkaistu 8. huhtikuuta 2007: tietoturvatuki loppui 28. helmikuuta 2010, [[iceweasel]]in tuki loppui 24. maaliskuuta 2009.<br />
<br />
* old-stable eli lenny, julkaistu 14. helmikuuta 2009: tuki loppuu 04-2012; mozilla-perheestä varoitetaan, että tuki saattaa jossakin vaiheessa loppua<br />
<br />
* '''tällä hetkellä vakaa versio on debian 6.0 (squeeze): julkaistu 6 helmikuuta 2011'''<br />
<br />
* unstable eli sid: tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä<br />
<br />
Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentorivin_perusteet&diff=35843Komentorivin perusteet2012-03-31T09:40:07Z<p>LP: /* Jokerimerkit */ "rm -r p*" turhan vaarallinen</p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]] on yksi Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei useinkaan käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.<br />
<br />
Windowsin komentoriviin tai DOS:iin tottuneiden kannattaa huomioida varsinkin jokerimerkkien erilainen logiikka ja se, etteivät [[Unix]]-komennot juurikaan kysele varmistuksia tai kerro tekemisistään, vaan tekevät ilman kommentteja sen, mitä pyydettiin.<br />
[[Kuva:Gnome-terminal.png|250px|right|thumb|Komentorivin käyttöä [[gnome-terminal]]illa]]<br />
<br />
==Miten komentoriville pääsee?==<br />
Useimmat käyttävät Linuxia graafisessa ympäristössä ([[X]]), jolloin luontevin tapa komentoriville pääsyyn on käyttää jotakin [[terminaaliemulaattori]]a. Yleisimpiä terminaaliemulaattoreita ovat X:n perustyökaluihin kuuluva [[xterm]], [[KDE]]:n [[Konsole]] sekä [[GNOME]]n [[gnome-terminal]]. Nämä löytyvät yleensä [[työpöytäympäristö]]n valikosta esimerkiksi nimellä pääte, terminaali tai komentorivi. On myös mahdollista käyttää järjestelmän tekstipohjaisia [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleja]] (yleensä numeroiltaan 1-6). Näihin pääsee graafisesta ympäristöstä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+<funktionäppäin> (esimerkiksi Ctrl+Alt+F1). Tekstitilassa voi virtuaalikonsolista toiseen siirtyä myös näppäinyhdistelmällä Alt+<funktionäppäin> tai Alt+sivunuolinäppäin. X toimii yleensä virtuaalikonsolissa 7, joten takaisin sinne voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Alt+F7.<br />
<br />
Jotkut jakelut tarjoavat mahdollisuuden käynnistää koneen vikasieto- tai korjaustilassa, joka käynnistyy suoraan komentoriville. Näin on mahdollista tehdä järjestelmään korjauksia vaikka graafinen ympäristö ei toimisikaan.<br />
<br />
== Komentotulkki ==<br />
[[Komentotulkki]] (engl. ''shell'') on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentotulkkeja on useita, mutta peruskäytössä ne toimivat suurin piirtein samalla tavalla. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]] tai jokin Bash-yhteensopiva komentotulkki, joten esimerkeissä käytetään sitä.<br />
<br />
Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Tämä on yleinen merkintätapa jota käytetään muuallakin tässä wikissä ja yleisesti muissakin ohjeissa. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.<br />
<br />
== Hakemistorakenteessa liikkuminen ==<br />
Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla <tt>[[cd]]</tt>. Linuxin [[hakemistorakenne]] lähtee juurihakemistosta /, jonka alta löytyy monia eri hakemistoja. Hakemistopolku voidaan kirjoittaa täydellisenä juurihakemistosta lähtien (esimerkiksi <tt>/home/masa/asiakirjat</tt>) tai suhteessa nykyiseen hakemistoon (esimerkiksi <tt>./tässä_hakemistossa_oleva_tiedosto</tt>). Lisätietoja hakemistorakenteesta löytyy artikkelista [[Linuxin hakemistorakenne]]. <br />
<br />
Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla <br />
$ cd /usr<br />
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:<br />
$ cd alihakemisto<br />
<br />
Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla <br />
$ cd ..<br />
<br />
Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla [[ls]]. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokkauspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:<br />
$ ls -l<br />
-rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1<br />
-rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin<br />
-rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3<br />
Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat [[tiedoston oikeudet]], toisena oleva numero kertoo tiedoston linkkien eli nimien lukumäärän (yleensä yksi muille kuin hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (''kayttaja'') ja tiedoston omistava [[ryhmä]] (''users''). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi. Huomaa että hakemistojen kohdalla näkyvä koko ei kerro hakemiston sisältämien tiedostojen yhteiskokoa.<br />
<br />
*'''Vinkki''': Saat <tt>ls</tt>:n tulosteessa olevat tiedoston koot helpommin hahmotettavaan muotoon käyttäen lisäksi valitsinta <tt>h</tt> (<tt>ls -lh</tt>). Tällöin tiedostojen koot näytetään käyttäen sopivinta etuliitettä (tavuina tai kilo-, mega-, giga- tai teratavuina).<br />
<br />
*'''Vinkki''': Aaltomerkki eli <tt>~</tt> on alias kotihakemistolle. Eli <tt>ls ~/Työpöytä</tt> (tai ~/Desktop, jos käytössä on englanninkielinen nimi) listaa työpöytäsi sisällön riippumatta nykyisestä työhakemistostasi. <tt>~ville</tt> viittaa vastaavasti käyttäjän "ville" kotihakemistoon ja ~ville/Työpöytä hänen työpöytänsä sisältöön (toki hän on saattanut estää sinua lukemasta sitä).<br />
<br />
== Komentojen suorittaminen ==<br />
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon <tt>ohjelmannimi</tt> (esimerkiksi <tt>[[ls]]</tt> on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa <tt>/bin</tt>). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:<br />
$ echo $PATH<br />
~/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/usr/bin/X11:/usr/games<br />
<!-- /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:<br />
/opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:<br />
/usr/share/karamba/bin--><br />
<br />
Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. <tt>/home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin</tt>) tai polulla suhteessa [[työhakemisto]]on (esim. <tt>imuroitua/hienosofta.bin</tt>). Mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, suhteellinen polku ilmaistaan lisäämällä tiedostonimen eteen <tt>./</tt>. Tässä piste viittaa siis nykyiseen hakemistoon. Ohjelmia ajaessasi huomaa, että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]. Esimerkiksi jos hakemistossa <tt>/home/kayttaja</tt> olisi suoritettava tiedosto nimeltä <tt>ohjelma</tt> se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:<br />
$ cd /home/kayttaja<br />
$ ./ohjelma<br />
tai<br />
$ /home/kayttaja/ohjelma<br />
*'''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tildellä: <tt>~/ohjelma</tt> suorittaisi myös tämän ohjelman.<br />
*'''Vinkki''': Kotihakemistoon voi siirtyä suoraan komennolla <tt>cd</tt> (hakemistoa ei siis tarvitse antaa)<br />
<br />
Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista. Lisätietoja taustalla ajettavista ohjelmista löytyy artikkelista [[tausta-ajo]].<br />
<br />
Eri komentoriviohjelmia on listattu ja esitelty sivulla [[komentorivikomennot]].<br />
<br />
== Tiedostojen ja hakemistojen kopioiminen, siirtäminen ja poistaminen ==<br />
Tavallisimmat tiedosto-operaatiot hoituvat komennoilla <tt>[[cp]]</tt> (kopiointi), <tt>[[mv]]</tt> (siirtäminen) ja <tt>[[rm]]</tt> (poistaminen).<br />
<br />
Tiedosto kopioidaan komennolla<br />
$ cp tiedosto kopio<br />
Kokonainen hakemisto kopioitaessa on käytettävä valitsinta -R:<br />
$ cp -R hakemisto hakemiston_kopio<br />
<br />
Vastaavasti tiedostojen siirtäminen tapahtuu komennolla<br />
$ mv vanha_tiedostonimi uusi_tiedostonimi<br />
samalla tavalla voi siirtää myös hakemistoja.<br />
<br />
Tiedostojen poistaminen taas tapahtuu komennolla<br />
$ rm tiedosto toinen_tiedosto "kolmas tiedosto"<br />
Poistettavia tiedostoja voidaan siis antaa kerralla useampia. Hakemisto sisältöineen poistetaan [[valitsin|valitsimen]] -r avulla ("rekursiivisesti"; tyhjän hakemiston voi poistaa myös komennolla [[rmdir]]).<br />
$ rm -r hakemisto<br />
$ rmdir tyhjä_hakemisto<br />
<br />
Uusia hakemistoja voi luoda komennolla <tt>[[mkdir]]</tt>:<br />
$ mkdir hakemisto<br />
Kerralla on mahdollista luoda useampia hakemistoja luettelemalla ne peräkkäin välilyönnillä erotettuna. Lisäksi kokonaisen hakemistopolun voi luoda kerralla käyttämällä valitsinta -p:<br />
$ mkdir -p kuvat/2009/heinakuu<br />
loisi hakemistoon <tt>kuvat/2009</tt> hakemiston <tt>heinakuu</tt> ja mikäli hakemistoa <tt>kuvat</tt> tai sen alihakemistoa <tt>2009</tt> ei ole olemassa, myös ne luodaan.<br />
<br />
== Täydentäminen tabulaattorilla ==<br />
Tabulaattorin painelu on keino täydentää komentojen, hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria.<br />
<br />
Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:<br />
*imuroidut<br />
*pelit<br />
*pikkupelit<br />
Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin<br />
$ cd im<br />
ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon<br />
$ cd imuroidut<br />
Toisaalta kirjoittamalla <br />
$ cd p<br />
ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita (asetuksista riippuen kone saattaa piipata). Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.<br />
<br />
Eräät komentotulkit (mm. bash) tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, [[PID|prosessinumeroiden]] sekä komentojen valitsimien täydennystä tabulaattorin avulla. Ominaisuus ei välttämättä ole oletuksena käytössä kaikissa [[jakelu]]issa.<br />
<br />
Mm. [[zsh]]- ja [[tcsh]]-[[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista myös nk. oikoluku, eli väärin kirjoitettujen komentojen tab-täydennys oikeiksi. Esimerkiksi komento <tt>mpllayr</tt> voitaisiin tällöin täydentää komennoksi <tt>[[mplayer]]</tt>.<br />
<br />
== Jokerimerkit ==<br />
Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan niiden kokonaisen nimen lisäksi viitata myös käyttäen jokerimerkkejä * ja ?. Tähti (*) tarkoittaa sitä, että sen tilalla saa olla mitä tahansa merkkejä. <br />
<br />
Jos siis edellisessä esimerkissä kirjoittaisimme komennon<br />
$ rm -r *pelit<br />
poistuisivat hakemistot <tt>pelit</tt> ja <tt>pikkupelit</tt> sisältöineen, koska ne loppuvat "pelit". Vastaavasti kaikkiin ".testi"-päätteisiin tiedostoihin ja hakemistoihin viitattaisiin merkinnällä <tt>*.testi</tt> ja kaikkiin tiedostoihin/hakemistoihin, joiden nimessä esiintyy jossain kohtaa sana "linux" (pienillä kirjaimilla) merkinnällä <tt>*linux*</tt>.<br />
<br />
Toinen jokerimerkki on kysymysmerkki (?), joka viittaa mihin tahansa yhteen kirjaimeen (ääkkösten yms. osalta "kirjain" saattaa määräytyä eri tavoilla). Esimerkiksi merkintä <tt>a?</tt> vastaisi mm. merkintöjä <tt>aa, ab, ac,...</tt>, mutta ei merkintää <tt>aaa</tt>. Esimerkiksi voisimme poistaa kaikki kolmesta merkistä koostuvat tiedostot komennolla<br />
$ rm ???<br />
<br />
(tämän sijaan kannattaa usein käyttää muotoa <tt>rm -i ???</tt>, joka pyytää varmistuksen joka tiedoston osalta)<br />
<br />
Klassinen "ansa" on se, että <tt>.*</tt> tavallisten [[piilotiedosto]]jen lisäksi viittaa myös hakemistoihin <tt>.</tt> ja <tt>..</tt>, joten <tt>rm -r .*</tt> ei poista pelkästään kaikkia piilotiedostoja ja -piilohakemistoja vaan myös nykyisen työhakemiston ylähakemiston kaikkine alihakemistoineen. Tämän sijaan voi käyttää toista rakennetta, jolla määrätään että toisen merkin on oltava kirjain (tässä [[wikipedia:fi:ASCII|ASCII]]-kirjain):<br />
<br />
$ rm .[a-zA-Z]*<br />
<br />
Toinen ansa on se, että ylimääräinen välilyönti voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä (erityisesti tiedostoja [[bash-skriptaus|automaattisesti käsiteltäessä]]). Tässä poistetaan sekä .?-tyyliset piilotiedostot että kaikki tavalliset tiedostot:<br />
<br />
$ rm .[a-z] *<br />
<br />
DOS:sta poiketen komentotulkki tulkitsee jokerimerkit itse eikä välitä niitä kutsutulle ohjelmalle. Jos jokerimerkit viittaavat eri ympäristöön (kuten usein esimerkiksi komennoissa [[scp]] ja [[tar]]), ne on suojattava komentotulkin tulkinnoilta, joko kenoviivalla tai [[#Lainausmerkkien käyttö|lainausmerkeillä]]:<br />
<br />
$ scp jokinkone:kopioitavat/\*.txt ~/kopioidut_tekstitiedostot<br />
$ scp "jokinkone:kopioitavat/*.txt" ~/kopioidut_tekstitiedostot<br />
<br />
== Putkitus ==<br />
:''Pääartikkeli: [[Putki]]''<br />
Putket (engl. ''pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelman tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. <br />
<br />
Esimerkiksi komento [[uname]] -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version:<br />
$ uname -r<br />
2.6.15-ck3-r1<br />
Toisaalta [[cowsay]] on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:<br />
$ cowsay Moi linux.fi!<br />
<br />
_______________<br />
< Moi linux.fi! ><br />
---------------<br />
\ ^__^<br />
\ (oo)\_______<br />
(__)\ )\/\<br />
||----w |<br />
|| ||<br />
<br />
Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus<br />
$ uname -r | cowsay<br />
<br />
_______________<br />
< 2.6.15-ck3-r1 ><br />
---------------<br />
\ ^__^<br />
\ (oo)\_______<br />
(__)\ )\/\<br />
||----w |<br />
|| ||<br />
Jos järjestelmässäsi ei ole asennettuna <tt>cowsay</tt>tä, voit asentaa sen [[paketinhallinta]]järjestelmästä paketista <tt>cowsay</tt>. Lisätietoja löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]]. Jos et voi asentaa uusia ohjelmia järjestelmääsi, voit kokeilla putkitusta putkittamalla tulosteet vaikkapa [[rev]]ille, joka tulostaa putkituksella saamansa syötteen takaperin:<br />
$ uname -r | rev<br />
1r-3kc-51.6.2<br />
<br />
|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille (lessistä poistutaan painamalla q:ta):<br />
$ ps aux | less<br />
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:<br />
$ ls | grep merkkijono<br />
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.<br />
<br />
===Tiedostojen putkitus===<br />
Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten suorittaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. [[STDIN]]). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.<br />
<br />
Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin ([[STDOUT]]) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa<br />
cowsay Moi > tiedosto<br />
, ja katso tämän jälkeen tiedoston <tt>tiedosto</tt> sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.<br />
<br />
Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]] (katso myös luettelo [[komentorivikomennot|komentorivikomennoista]]).<br />
<br />
Vieläkin monipuolisemmat putkitukset onnistuvat nk. [[nimetty putki|nimetyn putken]] avulla. Katso myös lisätietoja artikkelista [[standardivirrat]].<br />
<br />
===Esimerkkejä===<br />
<br />
$ du /etc | sort -nr | head -5<br />
23281 /etc<br />
6851 /etc/opt<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
2569 /etc/X11<br />
<br />
Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin <tt>/etc</tt>:n [[hakemistorakenne|hakemisto]] vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla <tt>[[sort]] -nr</tt>, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa <tt>du</tt>:n tulosteen, numeerisesti (valitsin <tt>-n</tt>) isoimmasta pienimpään (valitsin <tt>-r</tt> kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa <tt>[[head]] -5</tt> näyttämään <tt>sort</tt>in tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä. <br />
<br />
Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla<br />
$ du /etc | sort -n | tail -5<br />
2569 /etc/X11<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
6851 /etc/opt<br />
23281 /etc<br />
<br />
Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.<br />
<br />
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11<br />
2569 /etc/X11<br />
<br />
Kun lopuksi poimitaan tulosteesta [[grep]]in avulla rivit, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.<br />
<br />
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
6851 /etc/opt<br />
23281 /etc<br />
<br />
Tässä taas <tt>grep</tt>ille on annettu valitsin <tt>-v</tt>, jolla määritellään <tt>grep</tt> näyttämään rivit, joihin ei sisälly annettua merkkijonoa X11.<br />
<br />
$ ls /etc |wc -l<br />
270<br />
<br />
Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa <tt>/etc</tt> (<tt>[[wc]] -l</tt> laskee syötteen rivit). Luku ei ole tarkka, koska mukaan laskettiin myös otsikkorivi.<br />
<br />
*'''Vinkki''': <tt>du</tt>:n tulosteessa hakemistojen koot ilmoitetaan tavuina. Se onkin hyvä, jos hakemistojen kokoja halutaan vertailla keskenään kuten yllä. <tt>du</tt>:n saa tulostamaan myös hakemistojen koot ihmiselle luettavassa muodossa käyttäen kilo-, mega- ja gigatavuja valitsimella <tt>-h</tt>. Tällöin hakemistojen kokojen vertailu <tt>sort</tt>illa ei onnistu, sillä se ei tajua, että 1M on enemmän kuin 10k.<br />
<br />
== Komentojen ketjutus ==<br />
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] tietokanta voidaan päivittää komennolla <tt>[[emerge]] --sync</tt> ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla <tt>emerge -uDNav world</tt>. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:<br />
# emerge --sync && emerge -uDNav world<br />
Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon <tt>emerge --sync</tt>. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.<br />
<br />
Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvastoin: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:<br />
$ [[false]] || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen<br />
$ [[true]] || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen<br />
<br />
Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset<br />
$ [[false]] ; cowthink Moi!<br />
$ [[true]] ; cowthink Moi!<br />
<br />
==Komentojen käynnistäminen taustalle==<br />
'' Katso myös artikkeli [[Tausta-ajo#Prosessien_tausta-ajo]]''<br />
<br />
Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:<br />
$ [[xterm]] &<br />
[1] 12345<br />
Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron (tässä 1) ja [[PID]]-luvun (tässä 12345). Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.<br />
<br />
Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:<br />
$ fg %2<br />
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.<br />
<br />
&-merkin avulla taustalle käynnistetty ohjelma sulkeutuu, jos se komentotulkki, jossa komento ajettiin, suljetaan. Mikäli halutaan ohjelman pysyvän käynnissä komentotulkin sulkemisen jälkeenkin, on käytettävä komentoa [[nohup]]:<br />
$ nohup xterm &<br />
<br />
==Lainausmerkkien käyttö==<br />
Lainausmerkkejä käytetään kertomaan, että niiden välissä oleva merkkijono pitää välittää kokonaisuudessaan eteenpäin tulkitsematta sen merkkejä erikseen. Lainausmerkkejä on käytössä kolmenlaisia, joista jokaisella on oma merkityksensä. <br />
<br />
Yksinkertaiset lainausmerkit ('), jotka suomalais-ruotsalaisessa näppäimistössä saa Ä:n ja enterin välisestä napista, saavat komentotulkin välittämään niiden välisen merkkijonon sinällään kutsutulle komennolle, prosessoimatta sitä millään tavalla. Esimerkiksi komento<br />
$ [[su]] -c '[[chown]] ida /home/ida -R'<br />
joka suorittaa lainausmerkkien välissä olevan komennon [[pääkäyttäjä]]n oikeuksilla, johtaisi ilman lainausmerkkejä siihen, että <tt>su</tt> tulkitsisi vain merkkijonon "<tt>chown</tt>" <tt>-c</tt>-valitsimensa argumentiksi eli suoritettavaksi komennoksi. Loput kolme merkkijonoa tulkittaisiin <tt>su</tt>:n omiksi argumenteiksi, mikä johtaisi virheilmoitukseen.<br />
<br />
2-napista shiftin avulla saatavat tuplalainausmerkit (") poikkeavat yksinkertaisista lainausmerkeistä siinä, että komentotulkki laajentaa niiden sisältämät [[ympäristömuuttuja]]t ennen merkkijonon syöttämistä komennolle. Esimerkiksi komento<br />
$ echo "$EDITOR on paras"<br />
tulostaisi (esimerkiksi)<br />
[[emacs]] on paras<br />
kun taas komento<br />
$ echo '$EDITOR on paras'<br />
tulostaa<br />
$EDITOR on paras<br />
Yleensä ei ole merkitystä, kummanlaisia lainausmerkkejä käyttää, mutta niiden ero on kuitenkin hyvä tiedostaa.<br />
<br />
Kolmas lainausmerkkityyppi ovat vasemmalle kallellaan olevat yksinkertaiset lainausmerkit, jotka saa shiftin kanssa +-näppäimen oikealla puolella olevasta napista. Ne aiheuttavat lainausmerkkien sisällä olevan komennon/merkkijonon suorittamisen ennen sen välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi komento<br />
$ [[echo]] `[[uname]]` >appelsiini<br />
loisi uuden tiedoston nimeltä appelsiini, jonka sisällöksi tulisi komennon <tt>uname</tt> tuloste eli "<tt>Linux</tt>". Nämä lainausmerkit saattavat kuitenkin sekoittua heittomerkkeihin, ja siksi kannattaakin käyttää seuraavaa rakennetta, joka tekee saman kuin ylempi.<br />
$ [[echo]] $([[uname]]) >appelsiini<br />
<br />
Lainausmerkkejä voi käyttää sisäkkäin, vaikka tässä joutuukin helposti pitämään kielen keskellä suuta. Tyypillinen käyttö on komennon tulosteen saaminen tiedostonimeen tai päinvastoin, suojaten rakennelmaa erikoismerkeiltä (välilyönti tms.). Seuraava komento luo ympäristömuuttujassa $arkisto määrätystä työhakemiston alihakemistosta tar-version, joka päivätään arkiston <tt>ChangeLog</tt>-tiedoston mukaan. Ympäristömuuttujan nimen voi halutessaan erottaa aaltosuluilla.<br />
$ arkisto="mikälie"<br />
$ tar cf "${arkisto}_$(date -r ${arkisto}/ChangeLog --rfc-3339=date).tar" "${arkisto}/"<br />
$ ls<br />
mikälie/<br />
mikälie_2008-11-30.tar<br />
<br />
==Komentohistoria==<br />
Useimmat komentotulkit tukevat komentohistoriaa, joka mahdollistaa aikaisemmin annettujen komentojen selaamisen ja uudelleensuorittamisen. Perustapa aikaisempien komentojen selaamiseen on ylös- ja alasnäppäimet. Komentohistorian alkuun voi yleensä siirtyä näppäimellä Page Up ja loppuun näppäimellä Page Down. <br />
<br />
Komentohistoriaan voi suorittaa hakuja näppäinyhdistelmällä Ctrl+R. Tällöin näytetään aina edellinen annetun merkkijonon sisältävä komento. Vanhempia komentoja saa näkyviin painamalla uudestaan Ctrl+R. Ctrl+R-hakua [[zsh]]-komentotulkissa:<br />
$ cat /var/log/crond<br />
bck-i-search: cat _<br />
Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa <tt>~/.bash_history</tt>. Myös tiedosto <tt>~/.history</tt> on yleinen.<br />
<br />
Komentohistoria (nykyinen historia + komentohistoriatiedosto) on mahdollista tulostaa ruudulle komennolla <tt>history</tt>. Tietyn komentohistorian rivin voi suorittaa uudelleen komennolla !<rivinumero>, esimerkiksi<br />
$ !15256<br />
suorittaisi rivin numero 15256.<br />
<br />
Historiatiedoston maksimikokoa säädellään [[ympäristömuuttuja]]lla $HISTSIZE, jonka oletusarvona bashissa on 500. Usein $HISTSIZE on kuitenkin järkevää säätää äärettömäksi (esimerkiksi arvoon 9999999999), mikä auttaa Ctrl+R-hakujen suorittamista. Nykyisillä koneilla ei historiatiedoston koko yleensä myöskään muodostu ongelmaksi.<br />
<br />
==Näyttöhistoria==<br />
Jo nykyisestä ruutunäkymästä kadonnutta tulostetta voi graafisissa [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreissa]] yleensä selata normaalin vierityspalkin avulla. Tekstipohjaisissa [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleissa]] voi tulostetta selata jonkin matkaa taaksepäin näppäinyhdistelmillä Shift+Page Up ja Shift+Page Down. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat myös terminaaliemulaattoreissa.<br />
<br />
Koska näyttöhistorian pituutta on yleensä myös terminaaliemulaattoreissa rajoitettu, kannattaa pitkien tiedostojen ja syötteiden selaamiseen ensisijaisesti käyttää [[less]]-ohjelmaa. Tekstin tulostus ruudulle on myös mahdollista keskeyttää Scroll Lock -näppäimellä, mikäli haluaa tutkia pitempään jotakin tiettyä kohtaa. Tulostusta voi jatkaa painamalla uudestaan samaa näppäintä. Näppäinyhdistelmät Ctrl+S ja Ctrl+Q toimivat samalla tavalla.<br />
<br />
==Ympäristömuuttujat==<br />
[[Ympäristömuuttuja]]t ovat prosesseille (eli ohjelmille) annettavia eräänlaisia asetuslippuja. Komentoriviympäristön toimintaa säädellään pitkälti ympäristömuuttujien avulla. Ympäristömuuttujaan viitatessa käytetään sen nimen alussa $-merkkiä. Ympäristömuuttujien nimissä on tapana käyttää vain isoja kirjaimia. Yleisiä ympäristömuuttujia ovat mm.<br />
*$COLUMNS - pääteikkunan leveys merkkeinä<br />
*$DISPLAY - [[X]]:n DISPLAY-asetus<br />
*$EDITOR - oletus[[tekstieditori]]<br />
*$HISTFILE - käytettävä historiatiedosto<br />
*$HISTSIZE - historiatiedoston maksimipituus<br />
*$HOME - käyttäjän kotihakemisto<br />
*$LANG - kieliasetus, esimerkiksi <tt>fi_FI.utf-8</tt><br />
*$LINES - pääteikkunan korkeus riveinä<br />
*$MAIL - käyttäjän paikallisen sähköpostilaatikon sijainti<br />
*$MANPATH - [[man]]-sivujen sijainti<br />
*$OLDPWD - edellinen työhakemisto (vrt. komento <tt>cd -</tt>)<br />
*$[[PATH]] - komentojen oletuspolku<br />
*$[[pwd|PWD]] - nykyinen työhakemisto<br />
*$SHELL - käytettävä komentotulkki<br />
*$TERM - käytettävä [[pääte]]- eli terminaalityyppi<br />
*$USER - käyttäjänimi<br />
*$VISUAL - oletus[[tekstieditori]]<br />
Kaikki asetetut ympäristömuuttujat voi tulostaa komennolla <tt>[[env]]</tt>. Ympäristömuuttujien arvoja voi [[sh]]-sukuisissa komentotulkeissa (mm. [[Bash]] ja [[Zsh]]) asettaa komennolla <tt>[[export]]</tt> ja [[Csh]]-sukuisissa (mm. [[Tcsh]]) komennolla <tt>[[setenv]]</tt>. Esimerkki:<br />
$ export EDITOR="[[emacs]]"<br />
<br />
Komentotulkkiympäristössä on mahdollista käyttää myös ns. tavallisia muuttujia, jotka toimivat vain yhden prosessin sisällä. Toisin kuin ympäristömuuttujat, tavallinen muuttuja ei siis komentorivillä määriteltynä periydy siltä käynnistetyille prosesseille eikä myöskään näy env-komennon tulosteessa.<br />
<br />
Tavallinen muuttuja määritellään komennolla <tt>MUUTTUJANNIMI=arvo</tt>, esimerkiksi<br />
$ FOO=bar<br />
<br />
==Ajonaikainen ohjeistus==<br />
Usein on ongelmana, ettei tiedä miten jotakin tiettyä komentoa käytetään tai mikä on jonkin komennon tehtävä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tarjolla monenlaista [[dokumentaatio|ohjeistusta]]. Ensinnäkin ohjelmat itse sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, jonka saa näkyviin valitsimella -h, --help tai joskus myös -help. Esimerkiksi [[cat]]-komennon ohje aukeaa komennolla<br />
$ cat --help<br />
Laajempiin ohjesivuihin pääsee käsiksi komennolla [[man]], esimerkiksi<br />
$ man [[sudo]]<br />
Man-sivuilla on aina selitetty vähintään ohjelman käyttötarkoitus ja selostettu eri valitsinten käyttö. Osa man-sivuista tarjoaa hyvinkin laajaa opastusta. Komentojen opiskelua man-sivujen avulla haittaa toisaalta se, että useimmilla man-sivuilla ei ole esimerkkejä ohjelman käytöstä. Varsinaisia ohjelmia käsittelevien man-sivujen lisäksi on olemassa myös mm. [[asetustiedosto]]ja ja eri ohjelmointikielten funktioita käsitteleviä man-sivuja.<br />
<br />
Erityisesti [[GNU]]-projektin tuottamista ohjelmista on olemassa myös ns. [[info]]-sivuja, jotka tarjoavat laajempaa ohjeistusta ja yleensä myös esimerkkejä. Info-sivut tukevat myös sivujen välisiä hyperlinkkejä.<br />
<br />
[[Whatis]]-ohjelmaa käyttäen voidaan luoda man-sivujen sisältämistä lyhyistä kuvauksista tietokanta, jolloin komentoa whatis käyttäen voidaan nopeasti tarkistaa ohjelmien käyttötarkoitus, esimerkiksi<br />
$ whatis ls<br />
ls (1) - list directory contents<br />
Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän.<br />
<br />
==Komentotulkkien asetustiedostot==<br />
Komentorivin toimintaan voi vaikuttaa muokkaamalla komentotulkin [[asetustiedosto]]ja. Yleisin komentotulkin asetustiedoston muoto on suoritettava komentojono (vrt. [[MS-DOS|DOSin]] autoexec.bat) joka toimii pitkälti kuten tavallinen komentotulkkiskripti. Tällaiseen tiedostoon lisätyt komennot ajetaan aina esimerkiksi komentotulkin käynnistyessä. <br />
<br />
Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi <tt>/etc/bashrc</tt>) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi <tt>~/.bashrc</tt>). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin.<br />
<br />
Bashin toimintaan vaikuttavat asetustiedostot ovat:<br />
*<tt>/etc/profile</tt> ja <tt>~/.profile</tt> - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkilla tarkoitetaan istuntoa, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen.<br />
*<tt>/etc/[[bash_profile]]</tt> ja <tt>~/bash_profile</tt> - Bashin oma profile-tiedosto.<br />
*<tt>/etc/[[bashrc]]</tt> ja <tt>~/.bashrc</tt> - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. Ylivoimaisesti käytetyin komentojonotiedosto.<br />
*<tt>/etc/[[bash_logout]]</tt> ja <tt>~/.bash_logout</tt> - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono<br />
*<tt>/etc/[[inputrc]]</tt> ja <tt>~/.inputrc</tt> - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto<br />
<br />
Zsh-komentotulkin asetustiedostoja on selitetty laajasti artikkelissa [[Zsh]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Komentorivikomennot]]<br />
*[[Komentorivivinkkejä]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat|Komentorivin erikoisohjelmat]]<br />
*[[Bash-skriptaus]]<br />
*[[Bashin ulkoasu]]<br />
*[[Standardivirrat]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona] <br />
*[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta.<br />
*[http://fi-new.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index Komentorivin perusteet] - GNU/Linuxin komentorivin perusteet suomenkielisessä FLOSS Manualsissa.<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Komentorivi]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentorivin_perusteet&diff=35842Komentorivin perusteet2012-03-31T09:34:35Z<p>LP: /* Hakemistorakenteessa liikkuminen */ ~käyttäjä; ~/Desktop</p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]] on yksi Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei useinkaan käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.<br />
<br />
Windowsin komentoriviin tai DOS:iin tottuneiden kannattaa huomioida varsinkin jokerimerkkien erilainen logiikka ja se, etteivät [[Unix]]-komennot juurikaan kysele varmistuksia tai kerro tekemisistään, vaan tekevät ilman kommentteja sen, mitä pyydettiin.<br />
[[Kuva:Gnome-terminal.png|250px|right|thumb|Komentorivin käyttöä [[gnome-terminal]]illa]]<br />
<br />
==Miten komentoriville pääsee?==<br />
Useimmat käyttävät Linuxia graafisessa ympäristössä ([[X]]), jolloin luontevin tapa komentoriville pääsyyn on käyttää jotakin [[terminaaliemulaattori]]a. Yleisimpiä terminaaliemulaattoreita ovat X:n perustyökaluihin kuuluva [[xterm]], [[KDE]]:n [[Konsole]] sekä [[GNOME]]n [[gnome-terminal]]. Nämä löytyvät yleensä [[työpöytäympäristö]]n valikosta esimerkiksi nimellä pääte, terminaali tai komentorivi. On myös mahdollista käyttää järjestelmän tekstipohjaisia [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleja]] (yleensä numeroiltaan 1-6). Näihin pääsee graafisesta ympäristöstä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+<funktionäppäin> (esimerkiksi Ctrl+Alt+F1). Tekstitilassa voi virtuaalikonsolista toiseen siirtyä myös näppäinyhdistelmällä Alt+<funktionäppäin> tai Alt+sivunuolinäppäin. X toimii yleensä virtuaalikonsolissa 7, joten takaisin sinne voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Alt+F7.<br />
<br />
Jotkut jakelut tarjoavat mahdollisuuden käynnistää koneen vikasieto- tai korjaustilassa, joka käynnistyy suoraan komentoriville. Näin on mahdollista tehdä järjestelmään korjauksia vaikka graafinen ympäristö ei toimisikaan.<br />
<br />
== Komentotulkki ==<br />
[[Komentotulkki]] (engl. ''shell'') on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentotulkkeja on useita, mutta peruskäytössä ne toimivat suurin piirtein samalla tavalla. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]] tai jokin Bash-yhteensopiva komentotulkki, joten esimerkeissä käytetään sitä.<br />
<br />
Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Tämä on yleinen merkintätapa jota käytetään muuallakin tässä wikissä ja yleisesti muissakin ohjeissa. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.<br />
<br />
== Hakemistorakenteessa liikkuminen ==<br />
Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla <tt>[[cd]]</tt>. Linuxin [[hakemistorakenne]] lähtee juurihakemistosta /, jonka alta löytyy monia eri hakemistoja. Hakemistopolku voidaan kirjoittaa täydellisenä juurihakemistosta lähtien (esimerkiksi <tt>/home/masa/asiakirjat</tt>) tai suhteessa nykyiseen hakemistoon (esimerkiksi <tt>./tässä_hakemistossa_oleva_tiedosto</tt>). Lisätietoja hakemistorakenteesta löytyy artikkelista [[Linuxin hakemistorakenne]]. <br />
<br />
Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla <br />
$ cd /usr<br />
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:<br />
$ cd alihakemisto<br />
<br />
Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla <br />
$ cd ..<br />
<br />
Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla [[ls]]. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokkauspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:<br />
$ ls -l<br />
-rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1<br />
-rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin<br />
-rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3<br />
Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat [[tiedoston oikeudet]], toisena oleva numero kertoo tiedoston linkkien eli nimien lukumäärän (yleensä yksi muille kuin hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (''kayttaja'') ja tiedoston omistava [[ryhmä]] (''users''). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi. Huomaa että hakemistojen kohdalla näkyvä koko ei kerro hakemiston sisältämien tiedostojen yhteiskokoa.<br />
<br />
*'''Vinkki''': Saat <tt>ls</tt>:n tulosteessa olevat tiedoston koot helpommin hahmotettavaan muotoon käyttäen lisäksi valitsinta <tt>h</tt> (<tt>ls -lh</tt>). Tällöin tiedostojen koot näytetään käyttäen sopivinta etuliitettä (tavuina tai kilo-, mega-, giga- tai teratavuina).<br />
<br />
*'''Vinkki''': Aaltomerkki eli <tt>~</tt> on alias kotihakemistolle. Eli <tt>ls ~/Työpöytä</tt> (tai ~/Desktop, jos käytössä on englanninkielinen nimi) listaa työpöytäsi sisällön riippumatta nykyisestä työhakemistostasi. <tt>~ville</tt> viittaa vastaavasti käyttäjän "ville" kotihakemistoon ja ~ville/Työpöytä hänen työpöytänsä sisältöön (toki hän on saattanut estää sinua lukemasta sitä).<br />
<br />
== Komentojen suorittaminen ==<br />
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon <tt>ohjelmannimi</tt> (esimerkiksi <tt>[[ls]]</tt> on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa <tt>/bin</tt>). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:<br />
$ echo $PATH<br />
~/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/usr/bin/X11:/usr/games<br />
<!-- /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:<br />
/opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:<br />
/usr/share/karamba/bin--><br />
<br />
Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. <tt>/home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin</tt>) tai polulla suhteessa [[työhakemisto]]on (esim. <tt>imuroitua/hienosofta.bin</tt>). Mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, suhteellinen polku ilmaistaan lisäämällä tiedostonimen eteen <tt>./</tt>. Tässä piste viittaa siis nykyiseen hakemistoon. Ohjelmia ajaessasi huomaa, että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]. Esimerkiksi jos hakemistossa <tt>/home/kayttaja</tt> olisi suoritettava tiedosto nimeltä <tt>ohjelma</tt> se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:<br />
$ cd /home/kayttaja<br />
$ ./ohjelma<br />
tai<br />
$ /home/kayttaja/ohjelma<br />
*'''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tildellä: <tt>~/ohjelma</tt> suorittaisi myös tämän ohjelman.<br />
*'''Vinkki''': Kotihakemistoon voi siirtyä suoraan komennolla <tt>cd</tt> (hakemistoa ei siis tarvitse antaa)<br />
<br />
Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista. Lisätietoja taustalla ajettavista ohjelmista löytyy artikkelista [[tausta-ajo]].<br />
<br />
Eri komentoriviohjelmia on listattu ja esitelty sivulla [[komentorivikomennot]].<br />
<br />
== Tiedostojen ja hakemistojen kopioiminen, siirtäminen ja poistaminen ==<br />
Tavallisimmat tiedosto-operaatiot hoituvat komennoilla <tt>[[cp]]</tt> (kopiointi), <tt>[[mv]]</tt> (siirtäminen) ja <tt>[[rm]]</tt> (poistaminen).<br />
<br />
Tiedosto kopioidaan komennolla<br />
$ cp tiedosto kopio<br />
Kokonainen hakemisto kopioitaessa on käytettävä valitsinta -R:<br />
$ cp -R hakemisto hakemiston_kopio<br />
<br />
Vastaavasti tiedostojen siirtäminen tapahtuu komennolla<br />
$ mv vanha_tiedostonimi uusi_tiedostonimi<br />
samalla tavalla voi siirtää myös hakemistoja.<br />
<br />
Tiedostojen poistaminen taas tapahtuu komennolla<br />
$ rm tiedosto toinen_tiedosto "kolmas tiedosto"<br />
Poistettavia tiedostoja voidaan siis antaa kerralla useampia. Hakemisto sisältöineen poistetaan [[valitsin|valitsimen]] -r avulla ("rekursiivisesti"; tyhjän hakemiston voi poistaa myös komennolla [[rmdir]]).<br />
$ rm -r hakemisto<br />
$ rmdir tyhjä_hakemisto<br />
<br />
Uusia hakemistoja voi luoda komennolla <tt>[[mkdir]]</tt>:<br />
$ mkdir hakemisto<br />
Kerralla on mahdollista luoda useampia hakemistoja luettelemalla ne peräkkäin välilyönnillä erotettuna. Lisäksi kokonaisen hakemistopolun voi luoda kerralla käyttämällä valitsinta -p:<br />
$ mkdir -p kuvat/2009/heinakuu<br />
loisi hakemistoon <tt>kuvat/2009</tt> hakemiston <tt>heinakuu</tt> ja mikäli hakemistoa <tt>kuvat</tt> tai sen alihakemistoa <tt>2009</tt> ei ole olemassa, myös ne luodaan.<br />
<br />
== Täydentäminen tabulaattorilla ==<br />
Tabulaattorin painelu on keino täydentää komentojen, hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria.<br />
<br />
Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:<br />
*imuroidut<br />
*pelit<br />
*pikkupelit<br />
Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin<br />
$ cd im<br />
ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon<br />
$ cd imuroidut<br />
Toisaalta kirjoittamalla <br />
$ cd p<br />
ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita (asetuksista riippuen kone saattaa piipata). Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.<br />
<br />
Eräät komentotulkit (mm. bash) tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, [[PID|prosessinumeroiden]] sekä komentojen valitsimien täydennystä tabulaattorin avulla. Ominaisuus ei välttämättä ole oletuksena käytössä kaikissa [[jakelu]]issa.<br />
<br />
Mm. [[zsh]]- ja [[tcsh]]-[[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista myös nk. oikoluku, eli väärin kirjoitettujen komentojen tab-täydennys oikeiksi. Esimerkiksi komento <tt>mpllayr</tt> voitaisiin tällöin täydentää komennoksi <tt>[[mplayer]]</tt>.<br />
<br />
== Jokerimerkit ==<br />
Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan niiden kokonaisen nimen lisäksi viitata myös käyttäen jokerimerkkejä * ja ?. Tähti (*) tarkoittaa sitä, että sen tilalla saa olla mitä tahansa merkkejä. <br />
<br />
Jos siis edellisessä esimerkissä kirjoittaisimme komennon<br />
$ rm -r p*<br />
poistuisivat hakemistot <tt>pelit</tt> ja <tt>pikkupelit</tt> sisältöineen, koska ne alkavat p-kirjaimella. Vastaavasti kaikkiin ".testi"-päätteisiin tiedostoihin ja hakemistoihin viitattaisiin merkinnällä <tt>*.testi</tt> ja kaikkiin tiedostoihin/hakemistoihin, joiden nimessä esiintyy jossain kohtaa sana "linux" merkinnällä <tt>*linux*</tt>.<br />
<br />
Toinen jokerimerkki on kysymysmerkki (?), joka viittaa mihin tahansa yhteen kirjaimeen (ääkkösten yms. osalta "kirjain" saattaa määräytyä eri tavoilla). Esimerkiksi merkintä <tt>a?</tt> vastaisi mm. merkintöjä <tt>aa, ab, ac,...</tt>, mutta ei merkintää <tt>aaa</tt>. Esimerkiksi voisimme poistaa kaikki kolmesta merkistä koostuvat tiedostot komennolla<br />
$ rm ???<br />
<br />
(tämän sijaan kannattaa usein käyttää muotoa <tt>rm -i ???</tt>, joka pyytää varmistuksen joka tiedoston osalta)<br />
<br />
Klassinen "ansa" on se, että <tt>.*</tt> tavallisten [[piilotiedosto]]jen lisäksi viittaa myös hakemistoihin <tt>.</tt> ja <tt>..</tt>, joten <tt>rm -r .*</tt> ei poista pelkästään kaikkia piilotiedostoja ja -piilohakemistoja vaan myös nykyisen työhakemiston ylähakemiston kaikkine alihakemistoineen. Tämän sijaan voi käyttää toista rakennetta, jolla määrätään että toisen merkin on oltava kirjain (tässä [[wikipedia:fi:ASCII|ASCII]]-kirjain):<br />
<br />
$ rm .[a-zA-Z]*<br />
<br />
Toinen ansa on se, että ylimääräinen välilyönti voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä (erityisesti tiedostoja [[bash-skriptaus|automaattisesti käsiteltäessä]]). Tässä poistetaan sekä .?-tyyliset piilotiedostot että kaikki tavalliset tiedostot:<br />
<br />
$ rm .[a-z] *<br />
<br />
DOS:sta poiketen komentotulkki tulkitsee jokerimerkit itse eikä välitä niitä kutsutulle ohjelmalle. Jos jokerimerkit viittaavat eri ympäristöön (kuten usein esimerkiksi komennoissa [[scp]] ja [[tar]]), ne on suojattava komentotulkin tulkinnoilta, joko kenoviivalla tai [[#Lainausmerkkien käyttö|lainausmerkeillä]]:<br />
<br />
$ scp jokinkone:kopioitavat/\*.txt ~/kopioidut_tekstitiedostot<br />
$ scp "jokinkone:kopioitavat/*.txt" ~/kopioidut_tekstitiedostot<br />
<br />
== Putkitus ==<br />
:''Pääartikkeli: [[Putki]]''<br />
Putket (engl. ''pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelman tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. <br />
<br />
Esimerkiksi komento [[uname]] -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version:<br />
$ uname -r<br />
2.6.15-ck3-r1<br />
Toisaalta [[cowsay]] on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:<br />
$ cowsay Moi linux.fi!<br />
<br />
_______________<br />
< Moi linux.fi! ><br />
---------------<br />
\ ^__^<br />
\ (oo)\_______<br />
(__)\ )\/\<br />
||----w |<br />
|| ||<br />
<br />
Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus<br />
$ uname -r | cowsay<br />
<br />
_______________<br />
< 2.6.15-ck3-r1 ><br />
---------------<br />
\ ^__^<br />
\ (oo)\_______<br />
(__)\ )\/\<br />
||----w |<br />
|| ||<br />
Jos järjestelmässäsi ei ole asennettuna <tt>cowsay</tt>tä, voit asentaa sen [[paketinhallinta]]järjestelmästä paketista <tt>cowsay</tt>. Lisätietoja löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]]. Jos et voi asentaa uusia ohjelmia järjestelmääsi, voit kokeilla putkitusta putkittamalla tulosteet vaikkapa [[rev]]ille, joka tulostaa putkituksella saamansa syötteen takaperin:<br />
$ uname -r | rev<br />
1r-3kc-51.6.2<br />
<br />
|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille (lessistä poistutaan painamalla q:ta):<br />
$ ps aux | less<br />
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:<br />
$ ls | grep merkkijono<br />
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.<br />
<br />
===Tiedostojen putkitus===<br />
Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten suorittaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. [[STDIN]]). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.<br />
<br />
Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin ([[STDOUT]]) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa<br />
cowsay Moi > tiedosto<br />
, ja katso tämän jälkeen tiedoston <tt>tiedosto</tt> sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.<br />
<br />
Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]] (katso myös luettelo [[komentorivikomennot|komentorivikomennoista]]).<br />
<br />
Vieläkin monipuolisemmat putkitukset onnistuvat nk. [[nimetty putki|nimetyn putken]] avulla. Katso myös lisätietoja artikkelista [[standardivirrat]].<br />
<br />
===Esimerkkejä===<br />
<br />
$ du /etc | sort -nr | head -5<br />
23281 /etc<br />
6851 /etc/opt<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
2569 /etc/X11<br />
<br />
Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin <tt>/etc</tt>:n [[hakemistorakenne|hakemisto]] vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla <tt>[[sort]] -nr</tt>, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa <tt>du</tt>:n tulosteen, numeerisesti (valitsin <tt>-n</tt>) isoimmasta pienimpään (valitsin <tt>-r</tt> kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa <tt>[[head]] -5</tt> näyttämään <tt>sort</tt>in tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä. <br />
<br />
Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla<br />
$ du /etc | sort -n | tail -5<br />
2569 /etc/X11<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
6851 /etc/opt<br />
23281 /etc<br />
<br />
Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.<br />
<br />
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11<br />
2569 /etc/X11<br />
<br />
Kun lopuksi poimitaan tulosteesta [[grep]]in avulla rivit, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.<br />
<br />
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
6851 /etc/opt<br />
23281 /etc<br />
<br />
Tässä taas <tt>grep</tt>ille on annettu valitsin <tt>-v</tt>, jolla määritellään <tt>grep</tt> näyttämään rivit, joihin ei sisälly annettua merkkijonoa X11.<br />
<br />
$ ls /etc |wc -l<br />
270<br />
<br />
Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa <tt>/etc</tt> (<tt>[[wc]] -l</tt> laskee syötteen rivit). Luku ei ole tarkka, koska mukaan laskettiin myös otsikkorivi.<br />
<br />
*'''Vinkki''': <tt>du</tt>:n tulosteessa hakemistojen koot ilmoitetaan tavuina. Se onkin hyvä, jos hakemistojen kokoja halutaan vertailla keskenään kuten yllä. <tt>du</tt>:n saa tulostamaan myös hakemistojen koot ihmiselle luettavassa muodossa käyttäen kilo-, mega- ja gigatavuja valitsimella <tt>-h</tt>. Tällöin hakemistojen kokojen vertailu <tt>sort</tt>illa ei onnistu, sillä se ei tajua, että 1M on enemmän kuin 10k.<br />
<br />
== Komentojen ketjutus ==<br />
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] tietokanta voidaan päivittää komennolla <tt>[[emerge]] --sync</tt> ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla <tt>emerge -uDNav world</tt>. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:<br />
# emerge --sync && emerge -uDNav world<br />
Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon <tt>emerge --sync</tt>. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.<br />
<br />
Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvastoin: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:<br />
$ [[false]] || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen<br />
$ [[true]] || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen<br />
<br />
Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset<br />
$ [[false]] ; cowthink Moi!<br />
$ [[true]] ; cowthink Moi!<br />
<br />
==Komentojen käynnistäminen taustalle==<br />
'' Katso myös artikkeli [[Tausta-ajo#Prosessien_tausta-ajo]]''<br />
<br />
Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:<br />
$ [[xterm]] &<br />
[1] 12345<br />
Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron (tässä 1) ja [[PID]]-luvun (tässä 12345). Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.<br />
<br />
Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:<br />
$ fg %2<br />
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.<br />
<br />
&-merkin avulla taustalle käynnistetty ohjelma sulkeutuu, jos se komentotulkki, jossa komento ajettiin, suljetaan. Mikäli halutaan ohjelman pysyvän käynnissä komentotulkin sulkemisen jälkeenkin, on käytettävä komentoa [[nohup]]:<br />
$ nohup xterm &<br />
<br />
==Lainausmerkkien käyttö==<br />
Lainausmerkkejä käytetään kertomaan, että niiden välissä oleva merkkijono pitää välittää kokonaisuudessaan eteenpäin tulkitsematta sen merkkejä erikseen. Lainausmerkkejä on käytössä kolmenlaisia, joista jokaisella on oma merkityksensä. <br />
<br />
Yksinkertaiset lainausmerkit ('), jotka suomalais-ruotsalaisessa näppäimistössä saa Ä:n ja enterin välisestä napista, saavat komentotulkin välittämään niiden välisen merkkijonon sinällään kutsutulle komennolle, prosessoimatta sitä millään tavalla. Esimerkiksi komento<br />
$ [[su]] -c '[[chown]] ida /home/ida -R'<br />
joka suorittaa lainausmerkkien välissä olevan komennon [[pääkäyttäjä]]n oikeuksilla, johtaisi ilman lainausmerkkejä siihen, että <tt>su</tt> tulkitsisi vain merkkijonon "<tt>chown</tt>" <tt>-c</tt>-valitsimensa argumentiksi eli suoritettavaksi komennoksi. Loput kolme merkkijonoa tulkittaisiin <tt>su</tt>:n omiksi argumenteiksi, mikä johtaisi virheilmoitukseen.<br />
<br />
2-napista shiftin avulla saatavat tuplalainausmerkit (") poikkeavat yksinkertaisista lainausmerkeistä siinä, että komentotulkki laajentaa niiden sisältämät [[ympäristömuuttuja]]t ennen merkkijonon syöttämistä komennolle. Esimerkiksi komento<br />
$ echo "$EDITOR on paras"<br />
tulostaisi (esimerkiksi)<br />
[[emacs]] on paras<br />
kun taas komento<br />
$ echo '$EDITOR on paras'<br />
tulostaa<br />
$EDITOR on paras<br />
Yleensä ei ole merkitystä, kummanlaisia lainausmerkkejä käyttää, mutta niiden ero on kuitenkin hyvä tiedostaa.<br />
<br />
Kolmas lainausmerkkityyppi ovat vasemmalle kallellaan olevat yksinkertaiset lainausmerkit, jotka saa shiftin kanssa +-näppäimen oikealla puolella olevasta napista. Ne aiheuttavat lainausmerkkien sisällä olevan komennon/merkkijonon suorittamisen ennen sen välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi komento<br />
$ [[echo]] `[[uname]]` >appelsiini<br />
loisi uuden tiedoston nimeltä appelsiini, jonka sisällöksi tulisi komennon <tt>uname</tt> tuloste eli "<tt>Linux</tt>". Nämä lainausmerkit saattavat kuitenkin sekoittua heittomerkkeihin, ja siksi kannattaakin käyttää seuraavaa rakennetta, joka tekee saman kuin ylempi.<br />
$ [[echo]] $([[uname]]) >appelsiini<br />
<br />
Lainausmerkkejä voi käyttää sisäkkäin, vaikka tässä joutuukin helposti pitämään kielen keskellä suuta. Tyypillinen käyttö on komennon tulosteen saaminen tiedostonimeen tai päinvastoin, suojaten rakennelmaa erikoismerkeiltä (välilyönti tms.). Seuraava komento luo ympäristömuuttujassa $arkisto määrätystä työhakemiston alihakemistosta tar-version, joka päivätään arkiston <tt>ChangeLog</tt>-tiedoston mukaan. Ympäristömuuttujan nimen voi halutessaan erottaa aaltosuluilla.<br />
$ arkisto="mikälie"<br />
$ tar cf "${arkisto}_$(date -r ${arkisto}/ChangeLog --rfc-3339=date).tar" "${arkisto}/"<br />
$ ls<br />
mikälie/<br />
mikälie_2008-11-30.tar<br />
<br />
==Komentohistoria==<br />
Useimmat komentotulkit tukevat komentohistoriaa, joka mahdollistaa aikaisemmin annettujen komentojen selaamisen ja uudelleensuorittamisen. Perustapa aikaisempien komentojen selaamiseen on ylös- ja alasnäppäimet. Komentohistorian alkuun voi yleensä siirtyä näppäimellä Page Up ja loppuun näppäimellä Page Down. <br />
<br />
Komentohistoriaan voi suorittaa hakuja näppäinyhdistelmällä Ctrl+R. Tällöin näytetään aina edellinen annetun merkkijonon sisältävä komento. Vanhempia komentoja saa näkyviin painamalla uudestaan Ctrl+R. Ctrl+R-hakua [[zsh]]-komentotulkissa:<br />
$ cat /var/log/crond<br />
bck-i-search: cat _<br />
Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa <tt>~/.bash_history</tt>. Myös tiedosto <tt>~/.history</tt> on yleinen.<br />
<br />
Komentohistoria (nykyinen historia + komentohistoriatiedosto) on mahdollista tulostaa ruudulle komennolla <tt>history</tt>. Tietyn komentohistorian rivin voi suorittaa uudelleen komennolla !<rivinumero>, esimerkiksi<br />
$ !15256<br />
suorittaisi rivin numero 15256.<br />
<br />
Historiatiedoston maksimikokoa säädellään [[ympäristömuuttuja]]lla $HISTSIZE, jonka oletusarvona bashissa on 500. Usein $HISTSIZE on kuitenkin järkevää säätää äärettömäksi (esimerkiksi arvoon 9999999999), mikä auttaa Ctrl+R-hakujen suorittamista. Nykyisillä koneilla ei historiatiedoston koko yleensä myöskään muodostu ongelmaksi.<br />
<br />
==Näyttöhistoria==<br />
Jo nykyisestä ruutunäkymästä kadonnutta tulostetta voi graafisissa [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreissa]] yleensä selata normaalin vierityspalkin avulla. Tekstipohjaisissa [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleissa]] voi tulostetta selata jonkin matkaa taaksepäin näppäinyhdistelmillä Shift+Page Up ja Shift+Page Down. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat myös terminaaliemulaattoreissa.<br />
<br />
Koska näyttöhistorian pituutta on yleensä myös terminaaliemulaattoreissa rajoitettu, kannattaa pitkien tiedostojen ja syötteiden selaamiseen ensisijaisesti käyttää [[less]]-ohjelmaa. Tekstin tulostus ruudulle on myös mahdollista keskeyttää Scroll Lock -näppäimellä, mikäli haluaa tutkia pitempään jotakin tiettyä kohtaa. Tulostusta voi jatkaa painamalla uudestaan samaa näppäintä. Näppäinyhdistelmät Ctrl+S ja Ctrl+Q toimivat samalla tavalla.<br />
<br />
==Ympäristömuuttujat==<br />
[[Ympäristömuuttuja]]t ovat prosesseille (eli ohjelmille) annettavia eräänlaisia asetuslippuja. Komentoriviympäristön toimintaa säädellään pitkälti ympäristömuuttujien avulla. Ympäristömuuttujaan viitatessa käytetään sen nimen alussa $-merkkiä. Ympäristömuuttujien nimissä on tapana käyttää vain isoja kirjaimia. Yleisiä ympäristömuuttujia ovat mm.<br />
*$COLUMNS - pääteikkunan leveys merkkeinä<br />
*$DISPLAY - [[X]]:n DISPLAY-asetus<br />
*$EDITOR - oletus[[tekstieditori]]<br />
*$HISTFILE - käytettävä historiatiedosto<br />
*$HISTSIZE - historiatiedoston maksimipituus<br />
*$HOME - käyttäjän kotihakemisto<br />
*$LANG - kieliasetus, esimerkiksi <tt>fi_FI.utf-8</tt><br />
*$LINES - pääteikkunan korkeus riveinä<br />
*$MAIL - käyttäjän paikallisen sähköpostilaatikon sijainti<br />
*$MANPATH - [[man]]-sivujen sijainti<br />
*$OLDPWD - edellinen työhakemisto (vrt. komento <tt>cd -</tt>)<br />
*$[[PATH]] - komentojen oletuspolku<br />
*$[[pwd|PWD]] - nykyinen työhakemisto<br />
*$SHELL - käytettävä komentotulkki<br />
*$TERM - käytettävä [[pääte]]- eli terminaalityyppi<br />
*$USER - käyttäjänimi<br />
*$VISUAL - oletus[[tekstieditori]]<br />
Kaikki asetetut ympäristömuuttujat voi tulostaa komennolla <tt>[[env]]</tt>. Ympäristömuuttujien arvoja voi [[sh]]-sukuisissa komentotulkeissa (mm. [[Bash]] ja [[Zsh]]) asettaa komennolla <tt>[[export]]</tt> ja [[Csh]]-sukuisissa (mm. [[Tcsh]]) komennolla <tt>[[setenv]]</tt>. Esimerkki:<br />
$ export EDITOR="[[emacs]]"<br />
<br />
Komentotulkkiympäristössä on mahdollista käyttää myös ns. tavallisia muuttujia, jotka toimivat vain yhden prosessin sisällä. Toisin kuin ympäristömuuttujat, tavallinen muuttuja ei siis komentorivillä määriteltynä periydy siltä käynnistetyille prosesseille eikä myöskään näy env-komennon tulosteessa.<br />
<br />
Tavallinen muuttuja määritellään komennolla <tt>MUUTTUJANNIMI=arvo</tt>, esimerkiksi<br />
$ FOO=bar<br />
<br />
==Ajonaikainen ohjeistus==<br />
Usein on ongelmana, ettei tiedä miten jotakin tiettyä komentoa käytetään tai mikä on jonkin komennon tehtävä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tarjolla monenlaista [[dokumentaatio|ohjeistusta]]. Ensinnäkin ohjelmat itse sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, jonka saa näkyviin valitsimella -h, --help tai joskus myös -help. Esimerkiksi [[cat]]-komennon ohje aukeaa komennolla<br />
$ cat --help<br />
Laajempiin ohjesivuihin pääsee käsiksi komennolla [[man]], esimerkiksi<br />
$ man [[sudo]]<br />
Man-sivuilla on aina selitetty vähintään ohjelman käyttötarkoitus ja selostettu eri valitsinten käyttö. Osa man-sivuista tarjoaa hyvinkin laajaa opastusta. Komentojen opiskelua man-sivujen avulla haittaa toisaalta se, että useimmilla man-sivuilla ei ole esimerkkejä ohjelman käytöstä. Varsinaisia ohjelmia käsittelevien man-sivujen lisäksi on olemassa myös mm. [[asetustiedosto]]ja ja eri ohjelmointikielten funktioita käsitteleviä man-sivuja.<br />
<br />
Erityisesti [[GNU]]-projektin tuottamista ohjelmista on olemassa myös ns. [[info]]-sivuja, jotka tarjoavat laajempaa ohjeistusta ja yleensä myös esimerkkejä. Info-sivut tukevat myös sivujen välisiä hyperlinkkejä.<br />
<br />
[[Whatis]]-ohjelmaa käyttäen voidaan luoda man-sivujen sisältämistä lyhyistä kuvauksista tietokanta, jolloin komentoa whatis käyttäen voidaan nopeasti tarkistaa ohjelmien käyttötarkoitus, esimerkiksi<br />
$ whatis ls<br />
ls (1) - list directory contents<br />
Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän.<br />
<br />
==Komentotulkkien asetustiedostot==<br />
Komentorivin toimintaan voi vaikuttaa muokkaamalla komentotulkin [[asetustiedosto]]ja. Yleisin komentotulkin asetustiedoston muoto on suoritettava komentojono (vrt. [[MS-DOS|DOSin]] autoexec.bat) joka toimii pitkälti kuten tavallinen komentotulkkiskripti. Tällaiseen tiedostoon lisätyt komennot ajetaan aina esimerkiksi komentotulkin käynnistyessä. <br />
<br />
Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi <tt>/etc/bashrc</tt>) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi <tt>~/.bashrc</tt>). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin.<br />
<br />
Bashin toimintaan vaikuttavat asetustiedostot ovat:<br />
*<tt>/etc/profile</tt> ja <tt>~/.profile</tt> - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkilla tarkoitetaan istuntoa, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen.<br />
*<tt>/etc/[[bash_profile]]</tt> ja <tt>~/bash_profile</tt> - Bashin oma profile-tiedosto.<br />
*<tt>/etc/[[bashrc]]</tt> ja <tt>~/.bashrc</tt> - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. Ylivoimaisesti käytetyin komentojonotiedosto.<br />
*<tt>/etc/[[bash_logout]]</tt> ja <tt>~/.bash_logout</tt> - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono<br />
*<tt>/etc/[[inputrc]]</tt> ja <tt>~/.inputrc</tt> - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto<br />
<br />
Zsh-komentotulkin asetustiedostoja on selitetty laajasti artikkelissa [[Zsh]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Komentorivikomennot]]<br />
*[[Komentorivivinkkejä]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat|Komentorivin erikoisohjelmat]]<br />
*[[Bash-skriptaus]]<br />
*[[Bashin ulkoasu]]<br />
*[[Standardivirrat]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona] <br />
*[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta.<br />
*[http://fi-new.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index Komentorivin perusteet] - GNU/Linuxin komentorivin perusteet suomenkielisessä FLOSS Manualsissa.<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Komentorivi]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentorivin_perusteet&diff=35841Komentorivin perusteet2012-03-31T09:30:09Z<p>LP: /* Hakemistorakenteessa liikkuminen */ ls -h: ei välttämättä järkevämpi, mutta ainakin helpommin hahmotettava</p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]] on yksi Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei useinkaan käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.<br />
<br />
Windowsin komentoriviin tai DOS:iin tottuneiden kannattaa huomioida varsinkin jokerimerkkien erilainen logiikka ja se, etteivät [[Unix]]-komennot juurikaan kysele varmistuksia tai kerro tekemisistään, vaan tekevät ilman kommentteja sen, mitä pyydettiin.<br />
[[Kuva:Gnome-terminal.png|250px|right|thumb|Komentorivin käyttöä [[gnome-terminal]]illa]]<br />
<br />
==Miten komentoriville pääsee?==<br />
Useimmat käyttävät Linuxia graafisessa ympäristössä ([[X]]), jolloin luontevin tapa komentoriville pääsyyn on käyttää jotakin [[terminaaliemulaattori]]a. Yleisimpiä terminaaliemulaattoreita ovat X:n perustyökaluihin kuuluva [[xterm]], [[KDE]]:n [[Konsole]] sekä [[GNOME]]n [[gnome-terminal]]. Nämä löytyvät yleensä [[työpöytäympäristö]]n valikosta esimerkiksi nimellä pääte, terminaali tai komentorivi. On myös mahdollista käyttää järjestelmän tekstipohjaisia [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleja]] (yleensä numeroiltaan 1-6). Näihin pääsee graafisesta ympäristöstä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+<funktionäppäin> (esimerkiksi Ctrl+Alt+F1). Tekstitilassa voi virtuaalikonsolista toiseen siirtyä myös näppäinyhdistelmällä Alt+<funktionäppäin> tai Alt+sivunuolinäppäin. X toimii yleensä virtuaalikonsolissa 7, joten takaisin sinne voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Alt+F7.<br />
<br />
Jotkut jakelut tarjoavat mahdollisuuden käynnistää koneen vikasieto- tai korjaustilassa, joka käynnistyy suoraan komentoriville. Näin on mahdollista tehdä järjestelmään korjauksia vaikka graafinen ympäristö ei toimisikaan.<br />
<br />
== Komentotulkki ==<br />
[[Komentotulkki]] (engl. ''shell'') on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentotulkkeja on useita, mutta peruskäytössä ne toimivat suurin piirtein samalla tavalla. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]] tai jokin Bash-yhteensopiva komentotulkki, joten esimerkeissä käytetään sitä.<br />
<br />
Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Tämä on yleinen merkintätapa jota käytetään muuallakin tässä wikissä ja yleisesti muissakin ohjeissa. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.<br />
<br />
== Hakemistorakenteessa liikkuminen ==<br />
Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla <tt>[[cd]]</tt>. Linuxin [[hakemistorakenne]] lähtee juurihakemistosta /, jonka alta löytyy monia eri hakemistoja. Hakemistopolku voidaan kirjoittaa täydellisenä juurihakemistosta lähtien (esimerkiksi <tt>/home/masa/asiakirjat</tt>) tai suhteessa nykyiseen hakemistoon (esimerkiksi <tt>./tässä_hakemistossa_oleva_tiedosto</tt>). Lisätietoja hakemistorakenteesta löytyy artikkelista [[Linuxin hakemistorakenne]]. <br />
<br />
Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla <br />
$ cd /usr<br />
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:<br />
$ cd alihakemisto<br />
<br />
Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla <br />
$ cd ..<br />
<br />
Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla [[ls]]. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokkauspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:<br />
$ ls -l<br />
-rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1<br />
-rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin<br />
-rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3<br />
Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat [[tiedoston oikeudet]], toisena oleva numero kertoo tiedoston linkkien eli nimien lukumäärän (yleensä yksi muille kuin hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (''kayttaja'') ja tiedoston omistava [[ryhmä]] (''users''). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi. Huomaa että hakemistojen kohdalla näkyvä koko ei kerro hakemiston sisältämien tiedostojen yhteiskokoa.<br />
<br />
*'''Vinkki''': Saat <tt>ls</tt>:n tulosteessa olevat tiedoston koot helpommin hahmotettavaan muotoon käyttäen lisäksi valitsinta <tt>h</tt> (<tt>ls -lh</tt>). Tällöin tiedostojen koot näytetään käyttäen sopivinta etuliitettä (tavuina tai kilo-, mega-, giga- tai teratavuina).<br />
<br />
*'''Vinkki''': Aaltomerkki eli <tt>~</tt> on alias kotihakemistolle. Eli <tt>ls ~/Työpöytä</tt> listaa aina työpöytäsi sisällön.<br />
<br />
== Komentojen suorittaminen ==<br />
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon <tt>ohjelmannimi</tt> (esimerkiksi <tt>[[ls]]</tt> on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa <tt>/bin</tt>). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:<br />
$ echo $PATH<br />
~/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/usr/bin/X11:/usr/games<br />
<!-- /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:<br />
/opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:<br />
/usr/share/karamba/bin--><br />
<br />
Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. <tt>/home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin</tt>) tai polulla suhteessa [[työhakemisto]]on (esim. <tt>imuroitua/hienosofta.bin</tt>). Mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, suhteellinen polku ilmaistaan lisäämällä tiedostonimen eteen <tt>./</tt>. Tässä piste viittaa siis nykyiseen hakemistoon. Ohjelmia ajaessasi huomaa, että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]. Esimerkiksi jos hakemistossa <tt>/home/kayttaja</tt> olisi suoritettava tiedosto nimeltä <tt>ohjelma</tt> se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:<br />
$ cd /home/kayttaja<br />
$ ./ohjelma<br />
tai<br />
$ /home/kayttaja/ohjelma<br />
*'''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tildellä: <tt>~/ohjelma</tt> suorittaisi myös tämän ohjelman.<br />
*'''Vinkki''': Kotihakemistoon voi siirtyä suoraan komennolla <tt>cd</tt> (hakemistoa ei siis tarvitse antaa)<br />
<br />
Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista. Lisätietoja taustalla ajettavista ohjelmista löytyy artikkelista [[tausta-ajo]].<br />
<br />
Eri komentoriviohjelmia on listattu ja esitelty sivulla [[komentorivikomennot]].<br />
<br />
== Tiedostojen ja hakemistojen kopioiminen, siirtäminen ja poistaminen ==<br />
Tavallisimmat tiedosto-operaatiot hoituvat komennoilla <tt>[[cp]]</tt> (kopiointi), <tt>[[mv]]</tt> (siirtäminen) ja <tt>[[rm]]</tt> (poistaminen).<br />
<br />
Tiedosto kopioidaan komennolla<br />
$ cp tiedosto kopio<br />
Kokonainen hakemisto kopioitaessa on käytettävä valitsinta -R:<br />
$ cp -R hakemisto hakemiston_kopio<br />
<br />
Vastaavasti tiedostojen siirtäminen tapahtuu komennolla<br />
$ mv vanha_tiedostonimi uusi_tiedostonimi<br />
samalla tavalla voi siirtää myös hakemistoja.<br />
<br />
Tiedostojen poistaminen taas tapahtuu komennolla<br />
$ rm tiedosto toinen_tiedosto "kolmas tiedosto"<br />
Poistettavia tiedostoja voidaan siis antaa kerralla useampia. Hakemisto sisältöineen poistetaan [[valitsin|valitsimen]] -r avulla ("rekursiivisesti"; tyhjän hakemiston voi poistaa myös komennolla [[rmdir]]).<br />
$ rm -r hakemisto<br />
$ rmdir tyhjä_hakemisto<br />
<br />
Uusia hakemistoja voi luoda komennolla <tt>[[mkdir]]</tt>:<br />
$ mkdir hakemisto<br />
Kerralla on mahdollista luoda useampia hakemistoja luettelemalla ne peräkkäin välilyönnillä erotettuna. Lisäksi kokonaisen hakemistopolun voi luoda kerralla käyttämällä valitsinta -p:<br />
$ mkdir -p kuvat/2009/heinakuu<br />
loisi hakemistoon <tt>kuvat/2009</tt> hakemiston <tt>heinakuu</tt> ja mikäli hakemistoa <tt>kuvat</tt> tai sen alihakemistoa <tt>2009</tt> ei ole olemassa, myös ne luodaan.<br />
<br />
== Täydentäminen tabulaattorilla ==<br />
Tabulaattorin painelu on keino täydentää komentojen, hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria.<br />
<br />
Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:<br />
*imuroidut<br />
*pelit<br />
*pikkupelit<br />
Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin<br />
$ cd im<br />
ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon<br />
$ cd imuroidut<br />
Toisaalta kirjoittamalla <br />
$ cd p<br />
ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita (asetuksista riippuen kone saattaa piipata). Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.<br />
<br />
Eräät komentotulkit (mm. bash) tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, [[PID|prosessinumeroiden]] sekä komentojen valitsimien täydennystä tabulaattorin avulla. Ominaisuus ei välttämättä ole oletuksena käytössä kaikissa [[jakelu]]issa.<br />
<br />
Mm. [[zsh]]- ja [[tcsh]]-[[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista myös nk. oikoluku, eli väärin kirjoitettujen komentojen tab-täydennys oikeiksi. Esimerkiksi komento <tt>mpllayr</tt> voitaisiin tällöin täydentää komennoksi <tt>[[mplayer]]</tt>.<br />
<br />
== Jokerimerkit ==<br />
Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan niiden kokonaisen nimen lisäksi viitata myös käyttäen jokerimerkkejä * ja ?. Tähti (*) tarkoittaa sitä, että sen tilalla saa olla mitä tahansa merkkejä. <br />
<br />
Jos siis edellisessä esimerkissä kirjoittaisimme komennon<br />
$ rm -r p*<br />
poistuisivat hakemistot <tt>pelit</tt> ja <tt>pikkupelit</tt> sisältöineen, koska ne alkavat p-kirjaimella. Vastaavasti kaikkiin ".testi"-päätteisiin tiedostoihin ja hakemistoihin viitattaisiin merkinnällä <tt>*.testi</tt> ja kaikkiin tiedostoihin/hakemistoihin, joiden nimessä esiintyy jossain kohtaa sana "linux" merkinnällä <tt>*linux*</tt>.<br />
<br />
Toinen jokerimerkki on kysymysmerkki (?), joka viittaa mihin tahansa yhteen kirjaimeen (ääkkösten yms. osalta "kirjain" saattaa määräytyä eri tavoilla). Esimerkiksi merkintä <tt>a?</tt> vastaisi mm. merkintöjä <tt>aa, ab, ac,...</tt>, mutta ei merkintää <tt>aaa</tt>. Esimerkiksi voisimme poistaa kaikki kolmesta merkistä koostuvat tiedostot komennolla<br />
$ rm ???<br />
<br />
(tämän sijaan kannattaa usein käyttää muotoa <tt>rm -i ???</tt>, joka pyytää varmistuksen joka tiedoston osalta)<br />
<br />
Klassinen "ansa" on se, että <tt>.*</tt> tavallisten [[piilotiedosto]]jen lisäksi viittaa myös hakemistoihin <tt>.</tt> ja <tt>..</tt>, joten <tt>rm -r .*</tt> ei poista pelkästään kaikkia piilotiedostoja ja -piilohakemistoja vaan myös nykyisen työhakemiston ylähakemiston kaikkine alihakemistoineen. Tämän sijaan voi käyttää toista rakennetta, jolla määrätään että toisen merkin on oltava kirjain (tässä [[wikipedia:fi:ASCII|ASCII]]-kirjain):<br />
<br />
$ rm .[a-zA-Z]*<br />
<br />
Toinen ansa on se, että ylimääräinen välilyönti voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä (erityisesti tiedostoja [[bash-skriptaus|automaattisesti käsiteltäessä]]). Tässä poistetaan sekä .?-tyyliset piilotiedostot että kaikki tavalliset tiedostot:<br />
<br />
$ rm .[a-z] *<br />
<br />
DOS:sta poiketen komentotulkki tulkitsee jokerimerkit itse eikä välitä niitä kutsutulle ohjelmalle. Jos jokerimerkit viittaavat eri ympäristöön (kuten usein esimerkiksi komennoissa [[scp]] ja [[tar]]), ne on suojattava komentotulkin tulkinnoilta, joko kenoviivalla tai [[#Lainausmerkkien käyttö|lainausmerkeillä]]:<br />
<br />
$ scp jokinkone:kopioitavat/\*.txt ~/kopioidut_tekstitiedostot<br />
$ scp "jokinkone:kopioitavat/*.txt" ~/kopioidut_tekstitiedostot<br />
<br />
== Putkitus ==<br />
:''Pääartikkeli: [[Putki]]''<br />
Putket (engl. ''pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelman tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. <br />
<br />
Esimerkiksi komento [[uname]] -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version:<br />
$ uname -r<br />
2.6.15-ck3-r1<br />
Toisaalta [[cowsay]] on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:<br />
$ cowsay Moi linux.fi!<br />
<br />
_______________<br />
< Moi linux.fi! ><br />
---------------<br />
\ ^__^<br />
\ (oo)\_______<br />
(__)\ )\/\<br />
||----w |<br />
|| ||<br />
<br />
Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus<br />
$ uname -r | cowsay<br />
<br />
_______________<br />
< 2.6.15-ck3-r1 ><br />
---------------<br />
\ ^__^<br />
\ (oo)\_______<br />
(__)\ )\/\<br />
||----w |<br />
|| ||<br />
Jos järjestelmässäsi ei ole asennettuna <tt>cowsay</tt>tä, voit asentaa sen [[paketinhallinta]]järjestelmästä paketista <tt>cowsay</tt>. Lisätietoja löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]]. Jos et voi asentaa uusia ohjelmia järjestelmääsi, voit kokeilla putkitusta putkittamalla tulosteet vaikkapa [[rev]]ille, joka tulostaa putkituksella saamansa syötteen takaperin:<br />
$ uname -r | rev<br />
1r-3kc-51.6.2<br />
<br />
|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille (lessistä poistutaan painamalla q:ta):<br />
$ ps aux | less<br />
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:<br />
$ ls | grep merkkijono<br />
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.<br />
<br />
===Tiedostojen putkitus===<br />
Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten suorittaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. [[STDIN]]). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.<br />
<br />
Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin ([[STDOUT]]) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa<br />
cowsay Moi > tiedosto<br />
, ja katso tämän jälkeen tiedoston <tt>tiedosto</tt> sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.<br />
<br />
Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]] (katso myös luettelo [[komentorivikomennot|komentorivikomennoista]]).<br />
<br />
Vieläkin monipuolisemmat putkitukset onnistuvat nk. [[nimetty putki|nimetyn putken]] avulla. Katso myös lisätietoja artikkelista [[standardivirrat]].<br />
<br />
===Esimerkkejä===<br />
<br />
$ du /etc | sort -nr | head -5<br />
23281 /etc<br />
6851 /etc/opt<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
2569 /etc/X11<br />
<br />
Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin <tt>/etc</tt>:n [[hakemistorakenne|hakemisto]] vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla <tt>[[sort]] -nr</tt>, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa <tt>du</tt>:n tulosteen, numeerisesti (valitsin <tt>-n</tt>) isoimmasta pienimpään (valitsin <tt>-r</tt> kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa <tt>[[head]] -5</tt> näyttämään <tt>sort</tt>in tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä. <br />
<br />
Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla<br />
$ du /etc | sort -n | tail -5<br />
2569 /etc/X11<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
6851 /etc/opt<br />
23281 /etc<br />
<br />
Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.<br />
<br />
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11<br />
2569 /etc/X11<br />
<br />
Kun lopuksi poimitaan tulosteesta [[grep]]in avulla rivit, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.<br />
<br />
$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11<br />
4073 /etc/opt/gnome/gconf<br />
4440 /etc/opt/gnome<br />
6851 /etc/opt<br />
23281 /etc<br />
<br />
Tässä taas <tt>grep</tt>ille on annettu valitsin <tt>-v</tt>, jolla määritellään <tt>grep</tt> näyttämään rivit, joihin ei sisälly annettua merkkijonoa X11.<br />
<br />
$ ls /etc |wc -l<br />
270<br />
<br />
Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa <tt>/etc</tt> (<tt>[[wc]] -l</tt> laskee syötteen rivit). Luku ei ole tarkka, koska mukaan laskettiin myös otsikkorivi.<br />
<br />
*'''Vinkki''': <tt>du</tt>:n tulosteessa hakemistojen koot ilmoitetaan tavuina. Se onkin hyvä, jos hakemistojen kokoja halutaan vertailla keskenään kuten yllä. <tt>du</tt>:n saa tulostamaan myös hakemistojen koot ihmiselle luettavassa muodossa käyttäen kilo-, mega- ja gigatavuja valitsimella <tt>-h</tt>. Tällöin hakemistojen kokojen vertailu <tt>sort</tt>illa ei onnistu, sillä se ei tajua, että 1M on enemmän kuin 10k.<br />
<br />
== Komentojen ketjutus ==<br />
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] tietokanta voidaan päivittää komennolla <tt>[[emerge]] --sync</tt> ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla <tt>emerge -uDNav world</tt>. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:<br />
# emerge --sync && emerge -uDNav world<br />
Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon <tt>emerge --sync</tt>. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.<br />
<br />
Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvastoin: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:<br />
$ [[false]] || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen<br />
$ [[true]] || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen<br />
<br />
Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset<br />
$ [[false]] ; cowthink Moi!<br />
$ [[true]] ; cowthink Moi!<br />
<br />
==Komentojen käynnistäminen taustalle==<br />
'' Katso myös artikkeli [[Tausta-ajo#Prosessien_tausta-ajo]]''<br />
<br />
Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:<br />
$ [[xterm]] &<br />
[1] 12345<br />
Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron (tässä 1) ja [[PID]]-luvun (tässä 12345). Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.<br />
<br />
Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:<br />
$ fg %2<br />
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.<br />
<br />
&-merkin avulla taustalle käynnistetty ohjelma sulkeutuu, jos se komentotulkki, jossa komento ajettiin, suljetaan. Mikäli halutaan ohjelman pysyvän käynnissä komentotulkin sulkemisen jälkeenkin, on käytettävä komentoa [[nohup]]:<br />
$ nohup xterm &<br />
<br />
==Lainausmerkkien käyttö==<br />
Lainausmerkkejä käytetään kertomaan, että niiden välissä oleva merkkijono pitää välittää kokonaisuudessaan eteenpäin tulkitsematta sen merkkejä erikseen. Lainausmerkkejä on käytössä kolmenlaisia, joista jokaisella on oma merkityksensä. <br />
<br />
Yksinkertaiset lainausmerkit ('), jotka suomalais-ruotsalaisessa näppäimistössä saa Ä:n ja enterin välisestä napista, saavat komentotulkin välittämään niiden välisen merkkijonon sinällään kutsutulle komennolle, prosessoimatta sitä millään tavalla. Esimerkiksi komento<br />
$ [[su]] -c '[[chown]] ida /home/ida -R'<br />
joka suorittaa lainausmerkkien välissä olevan komennon [[pääkäyttäjä]]n oikeuksilla, johtaisi ilman lainausmerkkejä siihen, että <tt>su</tt> tulkitsisi vain merkkijonon "<tt>chown</tt>" <tt>-c</tt>-valitsimensa argumentiksi eli suoritettavaksi komennoksi. Loput kolme merkkijonoa tulkittaisiin <tt>su</tt>:n omiksi argumenteiksi, mikä johtaisi virheilmoitukseen.<br />
<br />
2-napista shiftin avulla saatavat tuplalainausmerkit (") poikkeavat yksinkertaisista lainausmerkeistä siinä, että komentotulkki laajentaa niiden sisältämät [[ympäristömuuttuja]]t ennen merkkijonon syöttämistä komennolle. Esimerkiksi komento<br />
$ echo "$EDITOR on paras"<br />
tulostaisi (esimerkiksi)<br />
[[emacs]] on paras<br />
kun taas komento<br />
$ echo '$EDITOR on paras'<br />
tulostaa<br />
$EDITOR on paras<br />
Yleensä ei ole merkitystä, kummanlaisia lainausmerkkejä käyttää, mutta niiden ero on kuitenkin hyvä tiedostaa.<br />
<br />
Kolmas lainausmerkkityyppi ovat vasemmalle kallellaan olevat yksinkertaiset lainausmerkit, jotka saa shiftin kanssa +-näppäimen oikealla puolella olevasta napista. Ne aiheuttavat lainausmerkkien sisällä olevan komennon/merkkijonon suorittamisen ennen sen välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi komento<br />
$ [[echo]] `[[uname]]` >appelsiini<br />
loisi uuden tiedoston nimeltä appelsiini, jonka sisällöksi tulisi komennon <tt>uname</tt> tuloste eli "<tt>Linux</tt>". Nämä lainausmerkit saattavat kuitenkin sekoittua heittomerkkeihin, ja siksi kannattaakin käyttää seuraavaa rakennetta, joka tekee saman kuin ylempi.<br />
$ [[echo]] $([[uname]]) >appelsiini<br />
<br />
Lainausmerkkejä voi käyttää sisäkkäin, vaikka tässä joutuukin helposti pitämään kielen keskellä suuta. Tyypillinen käyttö on komennon tulosteen saaminen tiedostonimeen tai päinvastoin, suojaten rakennelmaa erikoismerkeiltä (välilyönti tms.). Seuraava komento luo ympäristömuuttujassa $arkisto määrätystä työhakemiston alihakemistosta tar-version, joka päivätään arkiston <tt>ChangeLog</tt>-tiedoston mukaan. Ympäristömuuttujan nimen voi halutessaan erottaa aaltosuluilla.<br />
$ arkisto="mikälie"<br />
$ tar cf "${arkisto}_$(date -r ${arkisto}/ChangeLog --rfc-3339=date).tar" "${arkisto}/"<br />
$ ls<br />
mikälie/<br />
mikälie_2008-11-30.tar<br />
<br />
==Komentohistoria==<br />
Useimmat komentotulkit tukevat komentohistoriaa, joka mahdollistaa aikaisemmin annettujen komentojen selaamisen ja uudelleensuorittamisen. Perustapa aikaisempien komentojen selaamiseen on ylös- ja alasnäppäimet. Komentohistorian alkuun voi yleensä siirtyä näppäimellä Page Up ja loppuun näppäimellä Page Down. <br />
<br />
Komentohistoriaan voi suorittaa hakuja näppäinyhdistelmällä Ctrl+R. Tällöin näytetään aina edellinen annetun merkkijonon sisältävä komento. Vanhempia komentoja saa näkyviin painamalla uudestaan Ctrl+R. Ctrl+R-hakua [[zsh]]-komentotulkissa:<br />
$ cat /var/log/crond<br />
bck-i-search: cat _<br />
Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa <tt>~/.bash_history</tt>. Myös tiedosto <tt>~/.history</tt> on yleinen.<br />
<br />
Komentohistoria (nykyinen historia + komentohistoriatiedosto) on mahdollista tulostaa ruudulle komennolla <tt>history</tt>. Tietyn komentohistorian rivin voi suorittaa uudelleen komennolla !<rivinumero>, esimerkiksi<br />
$ !15256<br />
suorittaisi rivin numero 15256.<br />
<br />
Historiatiedoston maksimikokoa säädellään [[ympäristömuuttuja]]lla $HISTSIZE, jonka oletusarvona bashissa on 500. Usein $HISTSIZE on kuitenkin järkevää säätää äärettömäksi (esimerkiksi arvoon 9999999999), mikä auttaa Ctrl+R-hakujen suorittamista. Nykyisillä koneilla ei historiatiedoston koko yleensä myöskään muodostu ongelmaksi.<br />
<br />
==Näyttöhistoria==<br />
Jo nykyisestä ruutunäkymästä kadonnutta tulostetta voi graafisissa [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreissa]] yleensä selata normaalin vierityspalkin avulla. Tekstipohjaisissa [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleissa]] voi tulostetta selata jonkin matkaa taaksepäin näppäinyhdistelmillä Shift+Page Up ja Shift+Page Down. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat myös terminaaliemulaattoreissa.<br />
<br />
Koska näyttöhistorian pituutta on yleensä myös terminaaliemulaattoreissa rajoitettu, kannattaa pitkien tiedostojen ja syötteiden selaamiseen ensisijaisesti käyttää [[less]]-ohjelmaa. Tekstin tulostus ruudulle on myös mahdollista keskeyttää Scroll Lock -näppäimellä, mikäli haluaa tutkia pitempään jotakin tiettyä kohtaa. Tulostusta voi jatkaa painamalla uudestaan samaa näppäintä. Näppäinyhdistelmät Ctrl+S ja Ctrl+Q toimivat samalla tavalla.<br />
<br />
==Ympäristömuuttujat==<br />
[[Ympäristömuuttuja]]t ovat prosesseille (eli ohjelmille) annettavia eräänlaisia asetuslippuja. Komentoriviympäristön toimintaa säädellään pitkälti ympäristömuuttujien avulla. Ympäristömuuttujaan viitatessa käytetään sen nimen alussa $-merkkiä. Ympäristömuuttujien nimissä on tapana käyttää vain isoja kirjaimia. Yleisiä ympäristömuuttujia ovat mm.<br />
*$COLUMNS - pääteikkunan leveys merkkeinä<br />
*$DISPLAY - [[X]]:n DISPLAY-asetus<br />
*$EDITOR - oletus[[tekstieditori]]<br />
*$HISTFILE - käytettävä historiatiedosto<br />
*$HISTSIZE - historiatiedoston maksimipituus<br />
*$HOME - käyttäjän kotihakemisto<br />
*$LANG - kieliasetus, esimerkiksi <tt>fi_FI.utf-8</tt><br />
*$LINES - pääteikkunan korkeus riveinä<br />
*$MAIL - käyttäjän paikallisen sähköpostilaatikon sijainti<br />
*$MANPATH - [[man]]-sivujen sijainti<br />
*$OLDPWD - edellinen työhakemisto (vrt. komento <tt>cd -</tt>)<br />
*$[[PATH]] - komentojen oletuspolku<br />
*$[[pwd|PWD]] - nykyinen työhakemisto<br />
*$SHELL - käytettävä komentotulkki<br />
*$TERM - käytettävä [[pääte]]- eli terminaalityyppi<br />
*$USER - käyttäjänimi<br />
*$VISUAL - oletus[[tekstieditori]]<br />
Kaikki asetetut ympäristömuuttujat voi tulostaa komennolla <tt>[[env]]</tt>. Ympäristömuuttujien arvoja voi [[sh]]-sukuisissa komentotulkeissa (mm. [[Bash]] ja [[Zsh]]) asettaa komennolla <tt>[[export]]</tt> ja [[Csh]]-sukuisissa (mm. [[Tcsh]]) komennolla <tt>[[setenv]]</tt>. Esimerkki:<br />
$ export EDITOR="[[emacs]]"<br />
<br />
Komentotulkkiympäristössä on mahdollista käyttää myös ns. tavallisia muuttujia, jotka toimivat vain yhden prosessin sisällä. Toisin kuin ympäristömuuttujat, tavallinen muuttuja ei siis komentorivillä määriteltynä periydy siltä käynnistetyille prosesseille eikä myöskään näy env-komennon tulosteessa.<br />
<br />
Tavallinen muuttuja määritellään komennolla <tt>MUUTTUJANNIMI=arvo</tt>, esimerkiksi<br />
$ FOO=bar<br />
<br />
==Ajonaikainen ohjeistus==<br />
Usein on ongelmana, ettei tiedä miten jotakin tiettyä komentoa käytetään tai mikä on jonkin komennon tehtävä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tarjolla monenlaista [[dokumentaatio|ohjeistusta]]. Ensinnäkin ohjelmat itse sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, jonka saa näkyviin valitsimella -h, --help tai joskus myös -help. Esimerkiksi [[cat]]-komennon ohje aukeaa komennolla<br />
$ cat --help<br />
Laajempiin ohjesivuihin pääsee käsiksi komennolla [[man]], esimerkiksi<br />
$ man [[sudo]]<br />
Man-sivuilla on aina selitetty vähintään ohjelman käyttötarkoitus ja selostettu eri valitsinten käyttö. Osa man-sivuista tarjoaa hyvinkin laajaa opastusta. Komentojen opiskelua man-sivujen avulla haittaa toisaalta se, että useimmilla man-sivuilla ei ole esimerkkejä ohjelman käytöstä. Varsinaisia ohjelmia käsittelevien man-sivujen lisäksi on olemassa myös mm. [[asetustiedosto]]ja ja eri ohjelmointikielten funktioita käsitteleviä man-sivuja.<br />
<br />
Erityisesti [[GNU]]-projektin tuottamista ohjelmista on olemassa myös ns. [[info]]-sivuja, jotka tarjoavat laajempaa ohjeistusta ja yleensä myös esimerkkejä. Info-sivut tukevat myös sivujen välisiä hyperlinkkejä.<br />
<br />
[[Whatis]]-ohjelmaa käyttäen voidaan luoda man-sivujen sisältämistä lyhyistä kuvauksista tietokanta, jolloin komentoa whatis käyttäen voidaan nopeasti tarkistaa ohjelmien käyttötarkoitus, esimerkiksi<br />
$ whatis ls<br />
ls (1) - list directory contents<br />
Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän.<br />
<br />
==Komentotulkkien asetustiedostot==<br />
Komentorivin toimintaan voi vaikuttaa muokkaamalla komentotulkin [[asetustiedosto]]ja. Yleisin komentotulkin asetustiedoston muoto on suoritettava komentojono (vrt. [[MS-DOS|DOSin]] autoexec.bat) joka toimii pitkälti kuten tavallinen komentotulkkiskripti. Tällaiseen tiedostoon lisätyt komennot ajetaan aina esimerkiksi komentotulkin käynnistyessä. <br />
<br />
Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi <tt>/etc/bashrc</tt>) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi <tt>~/.bashrc</tt>). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin.<br />
<br />
Bashin toimintaan vaikuttavat asetustiedostot ovat:<br />
*<tt>/etc/profile</tt> ja <tt>~/.profile</tt> - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkilla tarkoitetaan istuntoa, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen.<br />
*<tt>/etc/[[bash_profile]]</tt> ja <tt>~/bash_profile</tt> - Bashin oma profile-tiedosto.<br />
*<tt>/etc/[[bashrc]]</tt> ja <tt>~/.bashrc</tt> - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. Ylivoimaisesti käytetyin komentojonotiedosto.<br />
*<tt>/etc/[[bash_logout]]</tt> ja <tt>~/.bash_logout</tt> - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono<br />
*<tt>/etc/[[inputrc]]</tt> ja <tt>~/.inputrc</tt> - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto<br />
<br />
Zsh-komentotulkin asetustiedostoja on selitetty laajasti artikkelissa [[Zsh]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Komentorivikomennot]]<br />
*[[Komentorivivinkkejä]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]<br />
*[[:Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat|Komentorivin erikoisohjelmat]]<br />
*[[Bash-skriptaus]]<br />
*[[Bashin ulkoasu]]<br />
*[[Standardivirrat]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona] <br />
*[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta.<br />
*[http://fi-new.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index Komentorivin perusteet] - GNU/Linuxin komentorivin perusteet suomenkielisessä FLOSS Manualsissa.<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Komentorivi]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35840Aloittelijalle2012-03-31T09:26:38Z<p>LP: /* Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta */ turha puhua kummallisuudesta</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpitotoimi, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35839Aloittelijalle2012-03-31T09:24:12Z<p>LP: /* Miten ohjelmia asennetaan? */ tuplateksti pois, kääntäminen vain eritystarpeiden vuoksi</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35838Aloittelijalle2012-03-31T09:21:39Z<p>LP: /* Onko jakelu suomenkielinen? */ mon.</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa. Nykyään yleisesti käytetyillä jakeluilla on niin laajat pakettilähteet, ettei ohjelmien asentaminen pakettilähteiden ohi yleensä ole tarpeen.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35837Aloittelijalle2012-03-31T09:20:03Z<p>LP: /* Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? */ ymmärrettävämpi selitys ensimmäiseksi</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux asennetaan yleensä jakelupaketista. Jokainen jakelu paketoi valitsemansa ohjelmat valitsemallaan tavalla. Ohjelmavalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisenä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa. Nykyään yleisesti käytetyillä jakeluilla on niin laajat pakettilähteet, ettei ohjelmien asentaminen pakettilähteiden ohi yleensä ole tarpeen.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35836Aloittelijalle2012-03-31T09:14:51Z<p>LP: /* Esittely-CD-levyt */ ei välttämättä hidas</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin kiintolevylle asennettuna.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisenä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa. Nykyään yleisesti käytetyillä jakeluilla on niin laajat pakettilähteet, ettei ohjelmien asentaminen pakettilähteiden ohi yleensä ole tarpeen.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35835Aloittelijalle2012-03-31T09:09:11Z<p>LP: /* Monen käyttäjän järjestelmä */ kirjoitusoikeudet: /tmp selkeämmin</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma on huomattavasti hitaampi, kuin asennettaessa se koneelle.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisenä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa. Nykyään yleisesti käytetyillä jakeluilla on niin laajat pakettilähteet, ettei ohjelmien asentaminen pakettilähteiden ohi yleensä ole tarpeen.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=35834Aloittelijalle2012-03-31T09:04:04Z<p>LP: /* Onko jakelu suomenkielinen? */ Debianin asennusohjelma</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kysymys.png|right]]<br />
''Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. <br />
<br />
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.<br />
<br />
== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br />
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br />
<br />
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br />
<br />
Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".<br />
<br />
== Linux-järjestelmän perusteita ==<br />
<br />
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br />
<br />
=== Monen käyttäjän järjestelmä ===<br />
<br />
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br />
<br />
Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (ja muutamaan muuhun paikkaan). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.<br />
<br />
Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br />
<br />
=== Hakemistorakenne ===<br />
<br />
:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br><br />
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br />
<br />
Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br />
<br />
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br />
<br />
=== Käyttöjärjestelmän ydin ===<br />
<br />
Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br />
<br />
Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit). <br />
<br />
Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br />
<br />
=== Graafinen käyttöliittymä ===<br />
<br />
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br />
<br />
Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].<br />
<br />
== Esittely-CD-levyt ==<br />
<br />
Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br />
<br />
Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.<br />
<br />
Huomattavaa on, että live-cd:ltä käytettäessä ohjelma on huomattavasti hitaampi, kuin asennettaessa se koneelle.<br />
<br />
== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==<br />
<br />
Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.<br />
<br />
On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].<br />
<br />
== Onko jakelu suomenkielinen? ==<br />
<br />
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisenä (esimerkiksi Debianin asennusohjelma on käännetty 70 kielelle).<br />
<br />
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br />
<br />
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.<br />
<br />
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br />
<br />
== Miten ohjelmia asennetaan? ==<br />
<br />
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br />
<br />
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br />
<br />
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa. Nykyään yleisesti käytetyillä jakeluilla on niin laajat pakettilähteet, ettei ohjelmien asentaminen pakettilähteiden ohi yleensä ole tarpeen.<br />
<br />
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br />
<br />
===Katso myös===<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br />
*[[Ohjelmien asentaminen]]<br />
<br />
== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br />
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br />
<br />
Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.<br />
<br />
Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=ISO_9660&diff=35828ISO 96602012-03-28T08:42:58Z<p>LP: laajennoksista ja merkillisyyksistä</p>
<hr />
<div>ISO 9660 on tiedostoja sisältävissä CD- ja DVD-levyissä käytetty [[tiedostojärjestelmä]]. Ennen CD:ksi tai DVD:ksi polttamista levyt ovat usein tiedostojärjestelmässä levykuvina, <tt>.iso</tt>-päätteisellä nimellä, ja nämä levykuvat voidaan [[mount|liittää]] myös sellaisinaan, loopback-järjestelyn avulla. Uudempi vastaava tiedostojärjestelmä on "[[UDF]]" ("universal disk format", ISO/IEC 13346).<br />
<br />
Tiedostojärjestelmässä on monta erikoistiedostoa, esimerkiksi bootilevykkeen kuvia ja tekijänoikeustietoja, ja järjestelmä voi tarjota eri näkymiä, joissa mahdollisesti näkyy eri tiedostoja ja samat tiedostot eri nimillä. Normaaleissa tiedostolistauksissa ei siis näy kaikkea tiedostojärjestelmän sisältämää tietoa.<br />
<br />
Linuxissa iso-levykuvia voi tehdä vaikkapa ohjelmilla [[genisoimage]] ja [[mkisofs]]. <br />
<br />
== Liittäminen ==<br />
Levykuvien luomista ja liittämistä käsitellään artikkelissa [[Levykuva]]. Lyhyesti sanottuna levykuvan liittäminen tapahtuu komennolla<br />
mount tiedosto.iso liittämishakemisto -o loop<br />
<br />
== Rajoitukset ja laajennokset ==<br />
Tiedostojärjestelmällä on hakemistorakennetta ja tiedostojen nimiä koskevia rajoituksia eikä se sinällään tue Unix-oikeuksia tai erikoistiedostoja (symbolisia linkkejä, laitetiedostoja). Siihen on kuitenkin kehitetty laajennoksia, "Rock Ridge" Unixeille, "Joliet" Windowsille ja "Apple Extensions" Maceille (levyllä voi myös HFS-tiedostojärjestelmä, jossa data jaetaan iso-järjestelmän kanssa). Näitä käytettäessä joillakin tiedostoilla on eri nimet riippuen siitä mitä laajennoksia levyä lukeva järjestelmä käyttää.<br />
<br />
ISO 9660 (ISO-9660:1988) "level 1" rajoittaa tiedostojen nimet DOS:n "8.3"-muotoon. "Level 2" ja "level 2" sallivat 31 merkkiä, jotka voivat olla A-Z, 0-9 ja "_". Vain yksi piste sallitaan, eikä se saa olla tiedostonimen alussa. Tiedostonimi polkuineen saa olla korkeintaan 255 merkkiä ja hakemistotasoja korkeintaan kahdeksan.<br />
<br />
Tuorempi standardi ISO 9660 version 2 (ISO-9660:1999) sallii pisteen normaalina merkkinä. Tiedostonimi saa olla 207 merkkiä pitkä (Rock Ridgellä 197) eikä hakemistorakenne ole samalla tavalla rajoitettu.<br />
<br />
Rock Ridge mahdollistaa erkoistiedostot, kuten symboliset linkit ja laitetiedostot. Hakemistoilla ja tiedostoilla on omistajat, ryhmät ja oikeudet (usein omistajaksi laitetaan root ja oikeuksiksi dr-xr-xr-x ja -r--r--r-- tai -r-xr-xr-x). Nämä Rock Ridge -lisätiedot ovat tiedostojärjestelmän erikoistiedostossa. Nimien pituus on korkeintaan 197 merkkiä (kirjaimina vähemmän, jos käytetään UTF-8:aa ja muuta kuin ASCII:ta).<br />
<br />
Joliet sallii tiedoston tai hakemiston nimen pituudeksi 64 Unicode-merkkiä.<br />
<br />
== Tuki ytimessä ==<br />
ISO 9660-tiedostojärjestelmän tuki löytyy [[ydin|ytimestä]] <tt>make menuconfig</tt> -sovellusta käytettäessä polusta<br />
File systems ---><br />
CD-ROM/DVD Filesystems<br />
ISO 9660 CDROM file system support<br />
<br />
Jotta levykuvia voitaisiin liittää, on ytimessä oltava tuki myös [[loopback]]-laitteille:<br />
Device Drivers ---> <br />
Block devices<br />
Loopback device support<br />
Lisätietoja artikkelissa [[ytimen kääntäminen]]. Käytännössä kaikkien jakeluiden mukana tulevissa ytimissä nämä asetukset on tehty valmiiksi.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:ISO 9660|ISO 9660 englanninkielisessä Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Käsitteet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=ISO_9660&diff=35827ISO 96602012-03-27T13:42:20Z<p>LP: muutos johdannossa; +laajennokset lyhyesti</p>
<hr />
<div>ISO 9660 on tiedostoja sisältävissä CD- ja DVD-levyissä käytetty [[tiedostojärjestelmä]]. Ennen CD:ksi tai DVD:ksi polttamista levyt ovat usein tiedostojärjestelmässä levykuvina, <tt>.iso</tt>-päätteisellä nimellä, ja nämä levykuvat voidaan [[mount|liittää]] myös sellaisinaan, loopback-järjestelyn avulla. Linuxissa iso-levykuvia voi tehdä vaikkapa ohjelmilla [[genisoimage]] ja [[mkisofs]].<br />
<br />
Tiedostojärjestelmällä on hakemistorakennetta ja tiedostojen nimiä koskevia rajoituksia eikä se sinällään tue Unix-oikeuksia ja erikoistiedostoja (symbolisia linkkejä yms.). Siihen on kuitenkin kehitetty laajennoksia, "Rock Ridge" Unixeille ja "Joliet" Windowsille. Näitä käytettäessä joillakin tiedostoilla on eri nimet riippuen siitä mitä laajennoksia levyä lukeva järjestelmä käyttää.<br />
<br />
== Liittäminen ==<br />
Levykuvien luomista ja liittämistä käsitellään artikkelissa [[Levykuva]]. Lyhyesti sanottuna levykuvan liittäminen tapahtuu komennolla<br />
mount tiedosto.iso liittämishakemisto -o loop<br />
<br />
== Tuki ytimessä ==<br />
ISO 9660-tiedostojärjestelmän tuki löytyy [[ydin|ytimestä]] <tt>make menuconfig</tt> -sovellusta käytettäessä polusta<br />
File systems ---><br />
CD-ROM/DVD Filesystems<br />
ISO 9660 CDROM file system support<br />
<br />
Jotta levykuvia voitaisiin liittää, on ytimessä oltava tuki myös [[loopback]]-laitteille:<br />
Device Drivers ---> <br />
Block devices<br />
Loopback device support<br />
Lisätietoja artikkelissa [[ytimen kääntäminen]]. Käytännössä kaikkien jakeluiden mukana tulevissa ytimissä nämä asetukset on tehty valmiiksi.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:ISO 9660|ISO 9660 englanninkielisessä Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Käsitteet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Adobe_Flash&diff=35816Adobe Flash2012-03-21T11:59:33Z<p>LP: alun muokkaus; +Gnash</p>
<hr />
<div>:''Tässä käsitetään Macromedian/Adoben www-laajennosta/kehitysympäristöä Flash. Muistityypistä katso Wikipedian artikkeli [[wikipedia:fi:Flash-muisti|Flash-muisti]].''<br />
<br />
'''Shockwave flash''' on Macromedian kehittämä ja Adoben ylläpitämä kehitysympäristö ja WWW-laajennos. Sitä voi käyttää joko Adoben ei-vapailla ohjelmilla tai vapaalla Gnashilla.<br />
<br />
Adobe julkaisee [[wikipedia:fi:Adobe Flash|Flashistä]] myös Linux-versiota. Flash-liitännäinen toimii mm. [[Firefox]]- ja [[Konqueror]]-[[WWW-selaimet|selainten]] kanssa. Flash on suljetun lähdekoodinsa vuoksi rajoittuneesti saatavilla eri Linux-arkkitehtuureille. Tätä puutetta korjaamaan on kehitetty [[nspluginwrapper]], jolla 32-bittiset x86-selainliitännäiset saadaan toimimaan myös x86-64-arkkitehtuurin koneissa, ja [[QEMU]]:n avulla myös kokonaan muille arkkitehtuureilla ([[PowerPC]], [[SPARC]], ym.).<br />
<br />
Ohjelma on ei-vapaa ja ohjelman ajaminen muulla kuin PC:llä on lisenssin mukaan erikseen kielletty, samaten lisenssi sisältää joukon merkillisiä kohtia (kuten ei-vapaat ohjelmistolisenssit tavallisestikin), muun muuassa että ohjelmaan ei pidä soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, vaan eurooppalaisten tulee käydä oikeutta Lontoossa. Ohjelma ottaa yhteyttä Adobeen ja kertoo olevansa asennettu sekä ei-määritellyn joukon muuta "ei-henkilökohtaista" tietoa.<br />
<br />
== Gnash ==<br />
<br />
{{asenna|Gnash|gnash}}<br />
<br />
[[Gnash]] tukee (2012) flashin versiota 7 ja osittain versioita 8 ja 9, mutta ei versiota 10.<br />
<br />
==Adobe flash==<br />
===Ubuntu===<br />
Flash Player ja Flashplugin-installer ovat sama asia. Flashplugin-installer on ajettava skripti, joka lataa Internetistä Adobe Flash Playerin, koska Adobe ei ole antanut lupaa paketoida sitä suoraan pakettiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Adoben Flashin saa asennettua [[Fedora]]an joko asentamalla [http://get.adobe.com/flashplayer/ lataussivulla] tarjottavan <tt>flash-plugin</tt>-nimisen [[rpm]]-paketin (".rpm for Linux") tai Adoben oman [[pakettivarasto]]n asennuspaketin ("YUM for Linux"). Jälkimmäisessä menetelmässä Flash voidaan asentaa ja päivittää [[Fedoran paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta.<br />
<br />
Jos olet aiemmin asentanut Fedoran virallisista pakettilähteistä tarjottavan [[Gnash]]in, on se poistettava ennen Adoben Flashin asentamista. Gnash sekä selainliitännäiset <tt>gnash-plugin</tt> ja <tt>gnash-klash</tt> poistuvat poistamalla paketinhallinnassa paketin <tt>gnash</tt>.<br />
<br />
Fedoran omat Flash-asennusohjeet ovat [http://fedoraproject.org/wiki/Flash täällä]. 32-bittistä Fedoraa käytettäessä YUM for Linux -pakettivaraston asentamisen jälkeen asennetaan Flash ja tarpeelliset muut paketit komennolla:<br />
su -c 'yum install nspluginwrapper alsa-plugins-pulseaudio flash-plugin'<br />
64-bittistä Fedoraa käytettäessä YUM for Linux -pakettivaraston asentamisen jälkeen tehdään seuraavat komennot:<br />
su -c 'yum install nspluginwrapper.{x86_64,i686} alsa-plugins-pulseaudio.i686 --disablerepo=adobe-linux-i386'<br />
su -c 'yum install flash-plugin'<br />
<br />
==Flash-videoiden tallentaminen==<br />
Useimmat www-sivuilla toistettavat Flash-videot ([[wikipedia:Flash_video|.flv]]-tiedostomuoto) on mahdollista tallentaa omalle koneelle uudelleenkatselua varten. Videon tallentaminen on kätevää varsinkin silloin, jos verkkoyhteys on hidas ja videon halutaan toistuvan ilman katkoja.<br />
<br />
Flash-videoruudun alalaidassa olevan välimuistipalkin (kulkee videon toistoa ilmaisevan osoittimen edellä) täytyy ennen videon tallennusta antaa edetä loppuun asti, jotta koko tiedosto tallentuisi välimuistiin. Välimuistissa oleva videotiedosto löytyy tämän jälkeen (Flash-laajennoksen vanhempien versioiden ollessa kyseessä) tavallisesti [[hakemistorakenne|/tmp]]-väliaikaishakemistosta jollakin Flash-alkuisella nimellä, esimerkiksi <tt>/tmp/Flash2Dzw3Q</tt>. /tmp-hakemistossa voi olla useita Flash-alkuisia tiedostoja riippuen siitä, kuinka monta videota päälläolevalla [[www-selain|www-selaimella]] on toistettu.<br />
<br />
Koska /tmp-hakemistossa olevat välimuistivideotiedostot häviävät viimeistään silloin, kun kone suljetaan (luultavimmin jo silloin, kun selaimessa vaihdetaan sivua tai silloin, kun video on toistettu loppuun), täytyy välimuistivideotiedosto kopioida turvaan esimerkiksi käyttäjän [[kotihakemisto]]on. Se saattaa myös olla kätevää uudelleennimetä jollekin loogiselle flv-päätteiselle nimelle (esimerkiksi <tt>Flash2Dzw3Q</tt>:stä <tt>video.flv</tt>:ksi).<br />
<br />
Mikäli /tmp-hakemistossa on useita Flash-alkuisia tiedostoja, voi ne joko kopioida kaikki tai yrittää esimerkiksi [[du|koon]] tai [[aikaleima|luontiajan]] perusteella päätellä, mikä niistä on oikea video.<br />
<br />
Videoiden tallentamiseen suosituimmista videopalveluista on myös olemassa erillisiä ohjelmia, kuten [[Youtube-dl]].<br />
<br />
===Flash-laajennoksen uudet versiot===<br />
Flash-laajennoksen uusissa versioissa välimuistivideotiedostoihin osoittavat viittaukset poistetaan /tmp-hakemistosta heti videon latauksen alettua, mikä tekee videon tallennuksesta aikaisempaa vaikeampaa. Tallennus on kuitenkin mahdollista seuraavalla tavalla:<br />
<br />
'''1.''' Tarkistetaan Flash-videota toistavan ohjelman [[PID]]-numero komennon [[lsof]] tulosteesta. PID-numero löytyy niiden rivien toisesta sarakkeesta, joiden viimeinen sarake on muotoa <tt>/tmp/FlashABCDEF (deleted)</tt>. PID-numeron löytämiseen voi käyttää (esimerkiksi) komentoa<br />
lsof |[[grep]] /tmp/Flash|[[tail]] -n 1|[[cut]] -f 2 -d ' '<br />
'''2.''' Tämän jälkeen siirrytään hakemistoon <tt>/[[proc]]/''1234''/fd/</tt>, missä 1234 on yllä saatu Flash-ohjelman PID-numero. Tämä hakemisto sisältää [[symbolinen linkki|symboliset linkit]] kaikkiin kyseisen [[prosessi]]n avaamiin tiedostoihin.<br />
<br />
'''3.''' Tarkistetaan, mitkä näistä symbolisista linkeistä viittaavat /tmp/Flash-alkuisiin tiedostoihin. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla<br />
[[ls]]|[[xargs]] [[file]]|grep /tmp/Flash<br />
jonka tulosteessa symbolisten linkkien nimet ovat jokaisen rivin alussa ennen kaksoispistettä.<br />
<br />
'''4.''' Kopioidaan välimuistitiedostoihin viittaavien symbolisten linkkien kohteet esimerkiksi [[kotihakemisto]]on, jolloin video saadaan tallennettua. Esimerkkikomento:<br />
[[cp]] ''symbolinen_linkki'' /home/kaisa/video.flv<br />
<br />
===Tallennus skriptin avulla===<br />
Vaihtoehtoisesti Flash-videoiden tallennus onnistuu myös seuraavan [[Bash-skriptaus|Bash-skriptin]] avulla (yhteensopiva sekä Flash-laajennoksen uudempien että vanhempien versioiden kanssa):<br />
<source lang="bash"><br />
#! /bin/bash<br />
pid=$(lsof |grep /tmp/Flash|tail -n 1|cut -f 2 -d ' ')<br />
echo $(file /proc/$pid/fd/*|grep /tmp/Flash|cut -d ' ' -f 6|grep -o '/.*')|tr ' ' '\n' >/tmp/flashdd<br />
for ff in $(cat /tmp/flashdd)<br />
do<br />
cp $(file /proc/$pid/fd/*|grep $ff|cut -f 1 -d ':') flash-$(date +%y%m%d-%H%M%S).flv<br />
sleep 1<br />
done<br />
rm /tmp/flashdd<br />
</source><br />
Videot löytyvat skriptin ajon jälkeen [[työhakemisto]]sta flash-alkuisista tiedostoista (tiedostonnimet ovat muotoa <tt>flash-''vvkkpp''-''ttmmss''.flv</tt>). Skripti olettaa, että videot sisältävien välimuistitiedostojen nimet ovat /tmp/Flash-alkuisia.<br />
<br />
== Katso myös==<br />
*[[Gnash]]<br />
*[[Swfdec]]<br />
*[[:Luokka:Flash-editorit|Flash-editorit-luokka]]<br />
*[[Youtube-dl]]<br />
*[[Yle-dl]]<br />
*[[Moonlight]] - avoin toteutus Microsoftin Flashia muistuttavasta Silverlight-ympäristöstä<br />
*[[Smokescreen]] - avoin ohjelma joka muuttaa Flashin html5:deksi ja javascriptiksi<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.adobe.com/shockwave/download/download.cgi?P1_Prod_Version=ShockwaveFlash Adoben virallinen lataussivu Flash Playerille]<br />
*[http://labs.adobe.com/downloads/flashplayer10.html Adoben vakaa 64-bittinen Flash Player 10] Linuxille, Solarikselle ja Solaris-Sparcille<br />
<br />
[[Luokka:WWW-selaimet]]</div>LPhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Verkkok%C3%A4ynnistys&diff=35815Verkkokäynnistys2012-03-21T08:23:40Z<p>LP: väliotsikot, eri muotoilut, ei pelkästään koulu</p>
<hr />
<div>'''Verkkokäynnistyksen''' avulla voidaan tietokoneen tai päätteen ohjelmistot ladata palvelimelta kiintolevyn sijaan. Näin yksittäisiä koneita ei juurikaan tarvitse ylläpitää, mikä on eduksi esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa ja virastoissa.<br />
<br />
Yleensä verkkokäynnistystä käytetään [[Linux-pääteympäristö|X-pääteympäristössä]], missä myös sovellusohjelmat ajetaan palvelimella, mutta haluttaessa myös tavalliset työasemat voidaan käynnistää verkosta. Kummassakaan tapauksessa kone ei tarvitse omaa kiintolevyä, joskin sellaisen käyttö (esimerkiksi väliaikaistilastoille) on joskus tarkoituksenmukaista.<br />
<br />
== Käynnistysohjelma ==<br />
<br />
Verkkokäynnistyksessä pieni ohjelma verkkokortin [[EPROM]]/[[Flash-muisti|Flash]]-piirillä, kovalevyllä tai irtomedialla lataa varsinaisen käynnistyslataimen verkosta ja tämä puolestaan [[kernel]]in, [[initrd]]:n ja tarvittavat muut osat käyttöjärjestelmää.<br />
<br />
Verkkokortilla saattaa valmiiksi olla [[PXE]]-ohjelma ("Pre-Boot Execution Environment"), jolloin asiakaskoneella ei tarvitse kuin aktivoida tämä vaihtoehto BIOS:sta kiintolevybootin sijaan.<br />
<br />
Verkkokäynnistykseen on myös muita ohjelmistoja, mm. vapaa [[Etherboot]] ja [[ndiswrapper]]ia käyttävä [[Netboot]], joita voi joko ladata verkkokortin PROM/Flash-piirille tai muulle boottimedialle. Koska ohjelman pitää sisältää verkkokortin ajuri (eikä EPROM-piirille juurikaan mahdu vaihtoehtoisia ajureita), etherboot- tai netboot-ohjelma on haettava mallikohtaisesti. Tähän tarkoitukseen löytyy verkosta [http://rom-o-matic.net/ Rom-O-Matic], joka luo lennossa halutun tiedoston asennukseen sopivassa muodossa.<br />
<br />
PXE-käynnistyksen kautta ladattavaan käyttöliittymään voit tutustua [http://easybox.fi/easybox2/index.php?page=ui&lang=fi Easyboxin käyttöliittymädemon] avulla.<br />
<br />
== Palvelimet ==<br />
<br />
Pienessä verkossa kaikki tarvittavat palvelimet voi asentaa tavalliseen työasemaan (esim. pöytä-PC:hen), jonka käyttöä voi jatkaa entisellään. Tarvittavat palvelimet sisältyvät kaikkiin yleiskäyttöisiin Linux-jakeluihin eivätkä ne juurikaan rasita konetta. Jos päätteitä on enemmän kuin kourallinen ja sovellusohjelmat ajetaan palvelimella, palvelimen tulee olla riittävän suorituskykyinen, mutta mitään kummallista siltä ei silloinkaan vaadita. Useampaa palvelinta voi käyttää kuorman jakamiseksi ja pidempien palvelukatkoksien välttämiseksi.<br />
<br />
Verkkokäynnistys vaatii [[DHCP]]-palvelimen, joka on säädetty kertomaan mistä pääte tai työasema voi hakea käyttöjärjestelmänsä, sekä [[tftp|TFTP]]-palvelimen, jolta käyttöjärjestelmä haetaan (TFTP:n sijaan voi [[etherboot]]illa käyttää kehittyneempiä protokollia). Jos kyseessä on X-pääte, tarvitaan myös sovelluspalvelin, jolla sovellusohjelmat ajetaan, jos taas kyseessä on työasema, vaaditaan [[NFS]]-palvelin tai vastaava, joka jakaa kotihakemistot, sovellusohjelmat yms.<br />
<br />
== Käyttökohteet ==<br />
Verkkokäynnistyksen ja [[NFS|NFS:n]] avulla voidaan luoda varmatoimisia ja lähes ylläpitovapaita [[X-pääte|X-päätteitä]] ja helpottaa huomattavasti yksittäisten työasemien ylläpitoa. Ylläpito helpottuu varsinkin silloin, kun tarvitaan paljon samantyyppisiä koneita, kuten esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa ja virastoissa.<br />
<br />
X-päätteen avulla voidaan käyttää kaikkia sovelluksia peleistä kuvankäsittelyyn. Yksi tehokas PC selviää hyvin palvelimena kahdellekymmenelle päätteelle kohtuullisen vaativassakin käytössä.<!-- nykyinen LTSP-dokumentointi sanoo 4 Gt:n riittävän 20 päätteelle normaalikäytössä - luultavasti hiukan vanhentunut tieto --><br />
<br />
Kuvankäsittely, ja varsinkin videoeditointi, vaatii nopeata verkkoa ja kohtuullisen hyvää näyttökorttia. Tällaisessa käytössä ohjelman ajaminen paikallisesti voi olla eduksi, jolloin päätteen sijaan voi käyttää työasemaa ja koneen omaa kiintolevyä voi käyttää [[swap|sivutukseen]] ja väliaikaistiedostoille (/tmp). Silloinkin ohjelmistot voivat olla palvelimella, jolloin työasemassa ei tarvitse ylläpitää kuin itse laitteistoa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[LTSP]], joka keskittyy tarvittavien palvelimien asentamiseen<br />
* [[Linux-pääteympäristö]], joka kuvaa kokonaisuutta<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
Aiheesta kertovia linkkejä löytyy [http://www.google.fi Googlen] avulla useita. <br />
<br />
*[[wikipedia:en:Network booting|Verkkokäynnistys engl. Wikipediassa]]<br />
*[[wikipedia:en:Preboot_Execution_Environment|PXE engl. Wikipediassa]]<br />
*[http://www.etherboot.org/wiki/index.php Etherboot wiki]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Linux kouluissa]]<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]</div>LP