https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Eojl&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T20:45:37ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:IRC&diff=48217Linux.fi:IRC2018-09-22T19:08:49Z<p>Eojl: korjattu linkki</p>
<hr />
<div>Linux.fin oma [[IRC]]-kanava #wikilinux, sijaitsee IRCnetissä (voit käyttää esimerkiksi palvelinta irc.cs.hut.fi tai irc.kolumbus.fi). [[Linux.fi:Ylläpitäjät|Ylläpitoakin]] kanavalla viihtyy varsin säännöllisesti. Kanavan varsinaisena tarkoituksena on wikin kehittely ja suunnittelu, kyseessä ei ole helpdesk-kanava eikä ole syytä yllättyä mikäli irkkaajat siellä eivät ole innostuneita neuvomaan Linux-pulmissa. Aloittelija voi katsastaa vaikkapa kanavan [[Linux^n00bs]], edistyneempi käyttäjä löytänee apua oman jakelunsa käyttäjäyhteisön kanavilta (mm. #debian.fi, #gentoo.fi...).<br />
<br />
==Käyttäytymisestä==<br />
Kanavalla ei ole ollut suurempia järjestyshäiriöitä, eikä kovin tiukkoja sääntöjäkään ole tarvittu. Tässä kuitenkin yleisiä huomioita viihtyvyyden ylläpitämiseksi.<br />
*Älä käytä away-nickejä tai muita automaattisia away-tiedotuksia, näitä varten IRC-protokollasta löytyy oikeinkin toimiva /away-toiminto. Ei siis näin:<br />
* linugzboy95 menee nukkumaan<br />
* linugzboy95 is now known as linugzboy95[zzz]<br />
*Älä käytä ainakaan automaattisia now playing -skriptejä<br />
*Älä käytä mIRC-värejä<br />
*Noudata IRC-etikettiä ja tervettä järkeä<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[IRC]]-artikkelista löytyy myös Linux-aiheisia IRC-kanavia.<br />
*[http://mzl.fi/irc/fi.html IRC-etiketti luettavaksi]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestäytyminen]]<br />
[[Luokka:Wiki]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Active_Directory&diff=47746Active Directory2017-08-08T13:22:07Z<p>Eojl: /* Linuxin liittäminen Active Directory -verkkoon */ Lisätty välilyönti.</p>
<hr />
<div>'''Active Directory''' (AD) on käyttäjätietokanta ja hakemistopalvelu, jolla hallitaan verkon käyttäjiä, tietokoneita ja eri resursseja. Se mahdollistaa keskitetyn resurssien jakamisen käyttäjille ja sovelluksille ja tarjoaa myös tavan nimetä, kuvata, paikallistaa, hallita ja suojata verkon resursseja.<br />
<br />
Active Directoryä käytetään etenkin monissa yrityksissä. Linuxissa Active Directoryn käyttö onnistuu Realmd:n tai [[Samba]]n avulla. Windows-puolella Windows Server 2000, 2003, 2008 sekä 2012 sisältävät Active Directory -palvelimen.<br />
<br />
==Realmd==<br />
<br />
Realmd mahdollistaa Linux-koneen liittämisen AD:seen helposti. Aloitetaan asentamalla <tt>realmd</tt> ja muut tarvittavat paketit, jotka ovat Ubuntulla (ainakin 14.04) <tt>realmd samba-common-bin sssd-tools ssd libnss-sss libpam-sss</tt>.<br />
<br />
Varmista, <tt>nslookup</tt> komennolla, että DNS löytää Windows-palvelimen. Liitä kone domainiin komennolla <tt>sudo realm --verbose join domaini.lo -u Administrator</tt>. Administrator voidaan korvata myös muulla käyttäjällä, jolla on oikeus liittää koneita domainiin.<br />
<br />
Kokeile toiminta komennolla <tt>getent passwd 'DOMAINI\Administrator'</tt>. Administratorin voi korvata millä tahansa käyttäjällä. Vastaukseksi pitäisi tulla passwd-rivi muodossa <br />
<br />
käyttäjä@domain.lo:*:numeroita:numeroita:käyttäjä:/home/domain/käyttäjä:/bin/bash<br />
<br />
Seuraavaksi lightdm:n asetuksissa pitää sallia sisäänkirjautuminen muillekin, kuin käyttäjäluettelossa oleville käyttäjille. Muokataan tiedostoa <tt>/usr/share/lightdm/lightdm.conf.d/50-ubuntu.conf</tt> (14.04:ää vanhemmilla eri tiedosto, jonka nimi pitäisi mainita myös.)<br />
<br />
greeter-show-manual-login=true<br />
<br />
Jäljellä on vain kotikansioiden luonnin käyttöönottaminen. Muokkaa tiedostoa <tt>/etc/pam.d/common-session</tt> ja lisää sinne päällimmäiseksi rivi:<br />
<br />
session required pam_mkhomedir.so<br />
<br />
Käynnistä uudelleen ja sisäänkirjautumisruudussa pitäisi olla uusi vaihtoehto "login". Anna sinne käyttäjätunnukseksi käyttäjä@domain.lo ja sisäänkirjautumisen pitäisi onnistua.<br />
<br />
===ntp===<br />
<br />
Viimeiseksi NTP pitäisi asettaa synkronoimaan aika Windows-palvelimelta. Aloita asentamalla paketti <tt>ntp</tt> ja muokkaa tiedostoa <tt>/etc/ntp.conf</tt>. Kommentoi ulos kaikki rivit, jotka alkavat server ja lisää sinne rivi <tt>server WINDOWSIN_IP</tt>. Tallenna ja käynnistä ntp uudelleen<br />
<br />
service ntp restart<br />
<br />
==Samba==<br />
=== Linuxin liittäminen Active Directory -verkkoon ===<br />
Seuraavassa toimialueeena (''domain'') palvelinta <tt>ad.firma.fi</tt> ja toimialueen ohjauskoneena (''domain controller'') toimii Windows-palvelin nimeältään <tt>server1</tt>.<br />
<br />
Huomaa, että asetustiedostoissa tekstin koolla on väliä, eli jos mallissa joku asetus on kirjoitettu isolla, se tulee kirjoittaa asetustiedostoon isoilla kirjaimilla.<br />
<br />
Aluksi on asennettava tarvittavat ohjelmat. [[Debian]]-pohjaisissa järjestelmissä on asennettava paketit <tt>krb5-user winbind samba ntpdate</tt> ja <tt>libpam-modules</tt>. Muista jakeluista löytynee paketit suunnilleen samoilla nimillä. Lisätietoja pakettien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].<br />
<br />
Seuraavaksi tarkistetaan verkon toimivuus testaamalla, että [[DNS]]-kyselyt toimivat molempiin suuntiin (nimestä IP-osoitteeksi ja päinvastoin) komentamalla:<br />
nslookup server1.ad.firma.fi<br />
Tuloksen pitäisi näyttää jotakuinkin tältä:<br />
<pre>Server: 10.0.0.10<br />
Address: 10.0.0.10#53<br />
<br />
Name: server1.ad.firma.fi<br />
Address: 10.0.0.10<br />
</pre><br />
AD käyttää DNS:ää nimien selvitykseen ja toimiva DNS palvelin on AD:n elinehto.<br />
<br />
AD-verkon koneella on oltava sama kellonaika kun AD-palvelimella ongelmien välttämiseksi. Tämä varmistetaan asettamalla Linux päivittämään kellonaika AD-palvelimelta esimerkiksi viiden minuutin välein. Tämä tapahtuu lisäämällä [[ajoitetut tehtävät|ajoitetun tehtävän]] [[cron]]ille komentamalla pääkäyttäjänä:<br />
crontab -e<br />
ja lisäämällä aukeavassa [[tekstieditori]]ssa tiedostoon rivin<br />
*/5 * * * * root ntpdate server1.ad.firma.fi<br />
<br />
Tehdään seuraavaksi Kerbos5-järjestelmän asetukset lisäämällä tiedostoon <tt>/etc/krb5.conf</tt> rivit:<br />
<pre><br />
[libdefaults]<br />
default_realm = AD.FIRMA.FI<br />
<br />
[realms]<br />
AD.FIRMA.FI = {<br />
kdc = server1.ad.firma.fi<br />
admin_server = server1.ad.firma.fi<br />
default_domain = ad.firma.fi<br />
}<br />
<br />
[domain_realm]<br />
.ad.firma.fi = AD.FIRMA.FI<br />
ad.firma.fi = AD.FIRMA.FI<br />
</pre><br />
AD:ssä oikeuksien välitys tietokoneesta toiseen hoidetaan Kerberoksen avulla. Siitä johtuen myös Linux-kone tulee asentaa käyttämään Kerberossia.<br />
Jos olet kiinnostunut siitä, mikä kerberos tarkemmin sanottuna on ja mitä se tekee, niin kannattaa lukea tämä seminaarityö: http://www.it.lut.fi/kurssit/01-02/010628000/semmat/Kerberos.pdf<br />
<br />
Kerberosin toiminta voidaan testata komennolla:<br />
kinit administrator@AD.FIRMA.FI<br />
<br />
Kerberos pyytää tämän jälkeen verkon pääkäyttäjän (Administratorin) salasanaa ja jos sen syöttämisen jälkeen ei tule virheilmoituksia, niin Kerberoksen tunnistautuminen onnistui ja voidaan jatkaa eteenpäin.<br />
<br />
Seuraavaksi tehdään [[Samba]]n ja [[Winbind]]in asetukset tiedostoon <tt>/etc/samba/smb.conf</tt>:<br />
<pre><br />
[global]<br />
security = ads<br />
realm = AD.FIRMA.FI<br />
workgroup = AD<br />
idmap uid = 10000-20000<br />
idmap gid = 10000-20000<br />
winbind use default domain = yes<br />
domain master = no<br />
template shell = /bin/bash<br />
</pre><br />
AD käyttää sisäisesti [[LDAP]]:ta käyttäjätietojen hallintaan. Käyttäjätietojen hakeminen AD:stä on mahdollista myös LDAP:in avulla, mutta koska sen käyttöönotto on hyvin monimutkaista on Sambaan kehitetty winbind-lisäosa, joka on tarkoitettu AD-verkkoon liittymiseen.<br />
<br />
Ylläoleva asetustiedosto sallii winbind (AD) -tunnusten käyttämisen Linuxin palveluille eikä jaa automaattisesti mitään tiedostoja tai resursseja Samban avulla. Samalla asetukset kuitenkin mahdollistavat resurssien jakamisen Samballa niin, että AD käyttäjät voivat niitä käyttää.<br />
<br />
Samban asetusten toimivuus testataan komennolla: <br />
testparm <br />
Jos se ei anna virheilmoituksia on Samballa toimivat asetukset. Samba ja Winbind on käynnistettävä uudelleen, jotta asetukset tulisivat voimaan:<br />
/etc/init.d/samba restart<br />
/etc/init.d/winbind restart<br />
<br />
Seuraavaksi voidaan liittyä AD-verkkoon komennolla<br />
net ads join -U administrator@AD.FIRMA.FI<br />
<br />
Nyt Winbindin toiminta voidaan testata komennoilla<br />
wbinfo -u<br />
ja<br />
wbinfo -g<br />
joiden pitäisi näyttää AD:n käyttäjät ja ryhmät.<br />
<br />
Mahdollistetaan seuraavaksi se, että järjestelmä voi tarkistaa käyttäjät ja ryhmät Winbindin avulla: lisätään tiedostoon <tt>/etc/nsswitch.conf</tt> kahdelle ensimmäiselle riville winbind-sanat siten, että nuo rivit näyttävät tältä:<br />
<pre><br />
passwd: compat winbind<br />
group: compat winbind<br />
</pre><br />
<br />
Nyt voidaan mahdollistaa sisäänkirjautuminen AD-tunnuksilla lisäämällä kirjautumishallinta [[PAM]]:in asetuksiin tiedoston <tt>/etc/pam.d/common-auth</tt> alkuun rivi<br />
auth sufficient pam_winbind.so<br />
ja tieodoston <tt>/etc/pam.d/common-account</tt> alkuun rivi<br />
account sufficient pam_winbind.so<br />
<br />
Vielä on sallittava AD:n käyttäjien kotihakemistojen luominen lisäämällä tiedoston <tt>/etc/pam.d/common-session</tt> alkuun rivi:<br />
session required pam_mkhomedir.so<br />
<br />
Tähän liittyen luodaan vielä lopuksi AD:n käyttäjien kotihakemistoille hakemisto <tt>/home/AD</tt>:<br />
mkdir /home/AD<br />
<br />
Linux käyttää PAM:ia erilaisten tunnistamismenetelmien liittämiseksi palveluihin. Eli PAM:in avulla voidaan määrittää mitä tapaa käyttäjän tunnistamiseen mikäkin palvelu käyttää. Jos olet kiinnostunut tietämään tarkemmin mikä PAM on ja miten se toimii kannattaa lukea tämä seminaarityö aiheesta: http://www.it.lut.fi/kurssit/01-02/010628000/semmat/pam.pdf<br />
<br />
Nyt koneen pitäisi olla liitetty AD-verkkoon ja sisäänkirjautumisen pitäisi onnistua AD-verkon tunnuksilla.<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=47745Fedora Linux2017-08-06T14:27:14Z<p>Eojl: </p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Fedora<br />
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br />
| elinkaari=12 kk<br />
| julkaisusykli=6 kk<br />
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/26/html/Release_Notes/ 26]<br />
| päivämäärä=11.7.2017<br />
| pakettienhallinta=[[RPM]], [[DNF]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=i386, x86_64, arm epävirallisesti ppc, ppc64, ia64 ja sparc<br />
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]]<br />
| kotisivu=[https://getfedora.org/ getfedora.org]<br />
}}<br />
<br />
[[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[GNOME]] 3 -[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
[[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br />
<br />
'''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br />
<br />
==Historia==<br />
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br />
<br />
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.<br />
<br />
==Arvot==<br />
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<br />
<br />
''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br />
<br />
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br />
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br />
<br />
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br />
<br />
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br />
<br />
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br />
<br />
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]<br />
<br />
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br />
<br />
==Käyttökohteet==<br />
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br />
<br />
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös ARM-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.<br />
<br />
==Live CD==<br />
''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/><br />
''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]<br />
<br />
Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.<br />
<br />
Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.<br />
<br />
[https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD]<br />
<br />
==Asennus==<br />
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:<br />
<br />
* Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]<br />
* Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä<br />
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''<br />
<br />
Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.<br />
<br />
==Versiopäivitys==<br />
Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[FedUp]]<br />
<br />
==Paketinhallinta==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''<br />
<br />
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[DNF]]:n tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi [[Yum]]ille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Yum korvattiin DNF:llä Fedoran versiosta 22 lähtien.<br />
<br />
==Palvelunhallinta==<br />
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br />
<br />
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br />
<br />
==Verkonhallinta==<br />
Verkohallinta tehdään [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br />
<br />
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br />
<br />
==SELinux tietoturva==<br />
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br />
<br />
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br />
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]<br />
<br />
==Lisenssirajoitteiset ohjelmat==<br />
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''<br />
<br />
Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br />
<br />
==Spinnit==<br />
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br />
<br />
==Suomenkieliset yhteisöt==<br />
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään<br />
* [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.<br />
* [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä <br />
* IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Fedora/Julkaisut]]<br />
* [[Fedora/Asennus]]<br />
* [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]<br />
* [[Fedora/Paketinhallinta]]<br />
* [[Fedora/Päivittäminen]]<br />
* [[Fedora/Preupgrade]]<br />
* [[Fedora/FedUp]]<br />
* [[Fedora/Pakettivarastot]]<br />
* [[Fedora/Java]]<br />
* [[Fedora/Selinux]]<br />
* [[Fedora/Sudo]]<br />
* [[Fedora/LTSP]]<br />
* [[Fedora/NFSv4]]<br />
* [[Zif]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]<br />
* [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]<br />
* [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br />
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Fedora]]<br />
<br />
[[pl:Fedora]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cedega&diff=47611Cedega2017-03-25T20:01:53Z<p>Eojl: </p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Cedega<br />
| kuva=[[Kuva:cedega-logo.jpg|150px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]<br />
| käyttöliittymä=<br />
| kotisivu=[http://www.transgaming.com/ www.transgaming.com]<br />
}}<br />
<br />
[[Kuva:Cedega.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus Cedegasta.]]<br />
<br />
'''Cedega''' (ent. ''Winex'') on TransGamingin kehittämä kaupallinen versio [[Wine|Winestä]], joka on erityisesti tarkoitettu pelien pelaamiseen. Varsinkin suosituimmista peleistä monet toimivat Cedegalla melko saumattomasti. Cedegan käyttäjät maksavat kuukausimaksua, jolla he saavat käyttöön uuden version kuukausittain ja oikeuden äänestää siitä, minkä pelien toimivuutta kehitetään enemmän. Cedega tekee [[Kaupalliset pelit|kaupallisten pelien]] pelaamisesta Linuxilla helpompaa, kun pelitalojen ei tarvitse välttämättä portata pelejään erityisesti Linuxille. <br />
<br />
Toisaalta Winen DirectX-tuki on parantunut viime aikoina harppauksin ja siten Wine toimii monesti jopa paremmin kuin Cedega myös pelien kanssa. Erityisesti Wineä teknisesti lähempänä oleva (ja Wineen parannukset palauttava) [[CrossOver Games]] alkaa olla Cedegaa parempi vaihtoehto monessa tapauksessa.<br />
<br />
==Cedega CVS:stä==<br />
Kuten [[CrossOver Office]], myös Cedega on ilmaiseksi ladattavissa lähdekoodimuodossa kehittäjän [[CVS]]-palvelimelta. Tällöin siitä saa itse kääntämällä melkein yhtä toimivan version kuin kaupallinen binäärikin on. Tämän CVSCedegan lataus- ja käännösprosessin helpottamiseksi on tehty skripti, jonka voi ladata [http://winecvs.linux-gamers.net/WineCVS.sh täältä].<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.transgaming.com/ TransGaming]<br />
*[http://winecvs.linux-gamers.net/index.php/Main_Page WineCVS Wiki]<br />
<br />
{{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}<br />
[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Pelit]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Steam&diff=47588Steam2017-03-08T15:46:23Z<p>Eojl: /* Ubuntu 16.04 LTS (tai uudempi) */ Vaihdettu us.archive.ubuntu.com palvelin fi.archive.ubuntu.com'iksi</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Steam<br />
| kuva=[[Tiedosto:Steam Icon 2014.png|100px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Suljettu]]<br />
| käyttöliittymä=[https://developer.valvesoftware.com/wiki/VGUI_Documentation VGUI]<br />
| kotisivu=[http://steampowered.com/ steampowered.com]<br />
}}<br />
<br />
[[Kuva:Steamlinux-serioussam.png|right|thumb|Serious Sam 3 -peli ja Steamin betaversio|250px]]<br />
'''Steam''' on [[Valve Corporation]]in kehittämä videopelien jakelu-, moninpeli- ja viestintäalusta. Se toimii myös pelien, musiikin, videoiden, ohjelmien, ohjaimien ja [http://store.steampowered.com/sale/steam_machines laitteistojen] sovelluskauppana. Steamin sovelluskaupassa ohjelmasisältö maksetaan, joko luottokortilla, Paypal-, WebMoney-, Skrill- tai Paysafecard -maksutavoilla, minkä jälkeen sisältö on ladattavissa palvelusta. Useimpiin peleihin ja ohjelmiin saa palvelusta automaattiset päivitykset. <br />
<br />
Viestintä onnistuu muiden käyttäjien kanssa Steam Friends- (Kaverit) ja Community (Yhteisö) ominaisuuden avulla, sekä äänikeskusteluihin pelien sisällä. Maksullisten pelien ohella Steamissä on tarjolla ilmaissisältöä kuten ilmaispelejä, ohjelmia, mainostrailereita, videoita ja demoja.<br />
Steam on saatavissa [[Windows]]ille, [[OS X]]:lle ja [[Linux]]ille 64-bittisinä versioina. Linux -version suljettu betatestaus päättyi 20. joulukuuta 2013.<br />
<br />
Steamin 32-bittistä Linux versiosta ei enää tueta 15. joulukuuta 2016 jälkeen, Steamin Web Browser on pois käytöstä. Kaikkia 32-bittisen version käyttäjiä pyydetään siirtymään uudempaan rautaan ja 64-bittiseen versioon. <br />
<br />
[[Kuva:Ubuntu-steam-kauppa.png|right|thumb|Steamin pelikauppa|250px]]<br />
[[Kuva:Ubuntu-steam-kokoelma.png|right|thumb|Steamin pelikokoelma|250px]]<br />
<br />
==Asennus==<br />
[https://developer.valvesoftware.com/wiki/Steam_under_Linux#Native_Steam_on_Linux_Beta_Client Steam]in muut versiot löydät täältä.<br />
<br />
===Debian===<br />
Debianin epävapaa pakettivarasto sisältää Steamin paketoituna Jessielle ja Sidille.<br />
* http://packages.debian.org/search?keywords=steam<br />
* https://wiki.debian.org/Steam<br />
<br />
===Fedora===<br />
Steam löytyy Fedoralle paketoituna [[RPM Fusion]]in epävapaasta pakettivarastosta.<br />
<br />
===Ubuntu 12.04 LTS - (tai vanhempi kuin 15.10)===<br />
Steamin avaimet paketinhallintaan saat seuraavalla komentorivi käskyllä:<br />
sudo apt-key adv --keyserver keyserver.ubuntu.com --recv-keys B05498B7<br />
sudo apt-get update && sudo apt-get install steam-launcher<br />
<br />
===Ubuntu 16.04 LTS (tai uudempi)===<br />
Steamin löydät Ubuntun multiverse reposta:<br />
<br />
sudo add-apt-repository "deb http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ xenial multiverse"<br />
sudo apt-get update && sudo apt-get install steam<br />
<br />
==Pelit==<br />
Linux-kaupasta löytyviä pelejä ja pelien lisäosia (DLC) löytyy nykyään runsaasti. Tässä muutamia mainitakseni.<br />
* Team Fortress 2 (ilmainen)<br />
* Amnesia<br />
* Serious Sam 3: BFE<br />
* Interstellar Marines<br />
* Postal 2 complete<br />
* Folk Tale<br />
* Octodad: Dadliest Catch<br />
* AirBuccaneers<br />
* World of Goo<br />
* FTL: Faster Than Light<br />
* Counter-Strike<br />
* Counter-Strike: Source<br />
* Half-Life<br />
* Day of Defeat<br />
* The Cave<br />
* Champions of Regnum (ilmainen)<br />
* Crusader Kings II<br />
* Red Orchestra: Osffont 41-45<br />
* Wargame: European Escalation<br />
<br />
Katso myös [http://store.steampowered.com/browse/linux/?l=finnish Steam-kaupan Linux-pelit] ja [http://steamcommunity.com/greenlight Steam Greenlight].<br />
<br />
Vaikka Steam toimiikin Linuxissa, ei kaikista peleistä ja pelien lisäosista ole saatavilla Linux-versiota. Steamilla voikin Linuxissa pelata vain niitä pelejä, joista on erikseen olemassa Linux-versiot. Pelien kehittäjät joutuvat tekemään niistä oman Linux-versionsa. Eli jos omistat Steamin Windows pelejä, joudut käyttämään joissakin tapauksissa [[Wine/Steam|Wine+Steam]] -yhdistelmää, joka toimii erinomaisesti.<br />
<br />
Steam vaihtoi perinteisen [[Tux]]-pingiinin logon [[SteamOS]] logoon Steam kaupassa ja Greenlightissa [[Tiedosto:SteamLogonVaihto.png|61px|Steamin Linux logo (Tux) vaihtui SteamOS logoksi.]]. Logon vaihto voi hämätä osaa Linux pelaajia. Eli Steam-OS logolla varustetut pelit ovat Linux yhteensopivia.<br />
<br />
==Steamin ominaisuudet==<br />
* In-home Streaming eli kodin sisäiset lähetykset on ominaisuus, joka mahdollistaa Windows- ja Mac-laitteilta tapahtuvan pelistreamauksen lähiverkossa.<br />
* Steam Music on ominaisuus, joka sallii oman musiikkikirjaston kuuntelemisen pelaamisen aikana.<br />
* Lainaamo on ominaisuus, joka mahdollistaa Steam-pelien jakamisen/lainauksen perheenjäsenten ja kavereiden kesken lähiverkossa.<br />
* Perhekäyttö on ominaisuus, jolla voidaan rajoittaa Steamin pelikokoelman sisältöä, nettisisältöä ja toimintojen näkyvyyttä esimerkiksi perheen pienimmille. Salasana suojattu.<br />
* Viestintä tapahtuu Steam Friends- (Kaverit) ja Community (Yhteisö) ominaisuuden avulla, sekä äänikeskustelut pelien sisällä.<br />
* Pelitallennusten tallentaminen pilveen.<br />
* TV-tila<br />
<br />
==Kodin sisäiset lähetykset==<br />
In-home Streaming eli kodin sisäiset lähetykset Windowsista Linuxiin.<br />
<br />
Eli tarvitset Windows tai Mac-tietokoneen lähiverkkoosi. Kirjaudu tilillesi Steamissä esimerkiksi Windows koneella. Ota Linux koneellasi '''Kodin sisäiset lähetykset''' käyttöön asetuksista. Asetusikkunaan ilmestyy uusi laite esimerkiksi Windows-pc yhdistetty.<br />
<br />
Pelit voi asentaa Linuxin Steamin kautta suoraan Windows koneeseen. Painamalla '''Asenna''' nappia pelin etusivulla. Kun peli on asennettu. Nappula muuttuu muotoon '''Käynnistä lähetys'''. Ota huomioon että peli voi asentaa ensimmäisellä käynnistys kerralla vielä mm. [[DirectX]]-ajureita. Suosittelen [[VNC]]-palvelimen asentamista Windows koneelle. Helpottamaan näiden asioiden säätämistä mikäli kone ei ole samassa huoneessa. Esimerkiksi [http://www.tightvnc.com/ tightVNC]-palvelin käy tähän loistavasti, sekä Linux jakeluusi sopiva etäkäyttöohjelmisto esimerkiksi [[Remmina]].<br />
<br />
Ota huomioon kuitenkin että osa peleistä ei välttämättä toimi tai ne kaatuvat. Onhan tekniikka Steamissä aika uusi. Syynä voi olla palomuurisi asetukset, suljetut portit tai jopa verkon/reitittimen nopeus. Katso lähemmät portti asetukset [https://support.steampowered.com/kb_article.php?s=b435243c71f031edcbe0ddfd62725aa9&ref=3629-RIAV-1617 Steamin support] sivulta. Huomaa että pelit streamataan verkon yli. Se vaatii tehokkaan lähiverkon mm. nopean verkkokortin, sekä nopean reitittimen. Itsellä ei nopeaa reititintä ollut ja verkkokortitkin olivat vanhoja. Niin peli mukavuus oli kaukana toivotusta mm. pientä "lagittamista" oli havaittavissa. Kokeiltavana pelinä oli vanha kunnon Company of Heroes peli.<br />
<br />
==Steamin resetointi==<br />
Joissain harvinaisissa tapauksissa jos Steamin kanssa on ongelmia. Ohjelmiston resetointi saattaa auttaa. Steamin resetointi tapahtuu seuraavasti komentoriviltä.<br />
steam --reset<br />
<br />
==Steamin cachen korjaus==<br />
Jos Steam ei suostu kirjautumaan päivityksen jälkeen. Käynnistyy, mutta ikkuna ei aukea. Cache kansion poistaminen auttaa asiaan. <br />
rm -Rf ~/.steam/steam/appcache<br />
<br />
==Valve Anti-Cheat==<br />
Valve Anti-Cheat eli VAC on Steamin komponentti, jonka avulla pyritään estämään huijaamista VAC-suojatuilla palvelimilla. VAC on jakanut virheellisiä banneja Linux-pelaajille, jotka ovat pelanneet [[Cedega]]-ohjelman avulla pelien Windows-versioita. Valve on sittemmin korjannut virheen.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Wine/Steam]] Steamin wine versio.<br />
* [[Desura]] on pelimanageriohjelma ja pelikauppa.<br />
* [[itch]] on avoimen lähdekoodin pelimanageriohjelma ja indie-pelikauppa.<br />
* [[GOG]] on pelikauppa.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://github.com/ValveSoftware/steam-for-linux/issues Linux Steam-pelimanagerin] bugiraporttisivut<br />
* [https://github.com/ValveSoftware/Source-1-Games Linux Steam] Source pelien bugiraporttisivut<br />
* [https://github.com/ValveSoftware/steam-for-linux Linux Steam Githubissa]<br />
* [http://store.steampowered.com/sharing/ Steamin lainaamo]<br />
* [http://store.steampowered.com/news/9289/ Steam for Linux Beta Now Available]<br />
* [http://blogs.valvesoftware.com/linux/ A blog by the Valve Linux Team]<br />
* [https://support.steampowered.com/kb_cat.php?id=97 Linux steam support]<br />
* [https://wiki.ubuntu.com/Valve Wiki Ubuntu Valve]<br />
* [http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=valve_steam_announcement&num=1 It's Official: Valve Releasing Steam, Source Engine For Linux!]<br />
* [http://developer.valvesoftware.com/wiki/Steam_under_Linux Steam under Linux] - The Valve Developer Community<br />
* [http://www.tietokone.fi/uutiset/pingviini_vallankumous_suosittu_pelipalvelu_saanee_linux_version Tietokone.fi - Suosittu pelipalvelu saanee Linux-version]<br />
* [http://muropaketti.com/artikkelit/tekniikkakatsaukset/steam-pelialusta-linuxissa Muropaketin artikkeli] Steam-pelialusta Linuxissa.<br />
<br />
[[Luokka: Pelikaupat ja pelimanagerit]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Deb-paketin_tekeminen&diff=47571Deb-paketin tekeminen2017-02-23T13:36:09Z<p>Eojl: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Ubuntu]]ssa ja [[Linux Mint]]issä) käytetään [[Dpkg]]-paketinhallintajärjestelmää. Dpkg:ssa paketit ovat <tt>.deb</tt>-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ja mm. [[komentorivi|komentorivin käyttö]] ovat hallussa.<br />
<br />
Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa (<tt>dh</tt>).<br />
<br />
Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]].<br />
<br />
== Valmistelut ==<br />
Aluksi on hyvä asentaa muutamia perustyökaluja, jotka sisältävät paketointityössä tarvittavia tai valinnaisia apuohjelmia. Asenna siis seuraavat paketit (<tt>[[APT#apt|apt]] install <i>paketit</i></tt>):<br />
dpkg-dev autoconf dh-make devscripts [[fakeroot]] [[Gpg|gnupg]] build-essential lintian libtool automake pbuilder<br />
<br />
Kun paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi (<code>tar xzvf ''tiedosto''</code>). Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.10.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.10</tt>.<br />
<br />
== Paketoinnin aloitus ==<br />
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi jo osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon <tt>~/hello</tt> seuraavasti:<br />
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello<br />
[[make]]<br />
make install<br />
Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.<br />
<br />
Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla<br />
make distclean<br />
Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.<br />
<br />
=== Pohja ===<br />
Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.10) ja aja komento<br />
dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.10.tar.gz<br />
Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Ohjelma kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:<br />
Type of package: (single, indep, library, python)<br />
[s/i/l/p]?<br />
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot enterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.10.orig.tar.gz</tt>, joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.<br />
<br />
Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten pohjalla käytetään paketin olemassa olevaa <tt>debian</tt>-kansiota, eikä dh_makea siis tarvitse ajaa uudelleen.<br />
<br />
== Asennushakemisto ==<br />
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>.<br />
<br />
Muiden muassa [[Autoconf]]ia, [[CMake]]a ja [[QMake]]a käyttävien pakettien kanssa paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketointiapuohjelma antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.<br />
<br />
Joskus, kun ohjelman kääntäminen ei suju Debhelperiltä automaattisesti, asennushakemistosta on huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>.<br />
<br />
== Asetustiedostot ==<br />
<tt>dh_make</tt> loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.<br />
<br />
=== control ===<br />
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan:<br />
<source lang="debcontrol" line><br />
Source: hello<br />
Section: unknown<br />
Priority: optional<br />
Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com><br />
Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev<br />
Standards-Version: 3.9.8<br />
Homepage: <insert the upstream URL, if relevant><br />
Vcs-Git: git://anonscm.debian.org/collab-maint/hello.git<br />
Vcs-Browser: https://anonscm.debian.org/cgit/collab-maint/hello.git<br />
<br />
Package: hello<br />
Architecture: any<br />
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}<br />
Description: <insert up to 60 chars description><br />
<insert long description, indented with spaces><br />
</source><br />
Riveillä 1–9 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot:<br />
* Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi<br />
* Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä].<br />
* Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten asetetaan sen tärkeysasteeksi ''optional'', jota käytetään useimmille paketeille.<br />
* Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite<br />
* Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 9 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.<br />
* Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.<br />
* Riville 7 kirjoitetaan ohjelman kotisivu.<br />
* Riveillä 8 ja 9 voidaan kertoa, missä [[versionhallintajärjestelmä]]ssä debian-pakettia ylläpidetään. Me voimme poistaa nämä rivit, koska emme tässä käytä versionhallintaa.<br />
<br />
Riveillä 11–15 on ''binääripaketin'' tiedot:<br />
* Rivillä 11 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.<br />
* Rivillä 12 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. jos se on ohjepaketti tai [[Perl]]- tai [[Python]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".<br />
* Rivillä 13 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shlibs:Depends}''" aiheuttaa sen, että pakettia luotaessa pyritään riippuvuuksiksi lisäämään automaattisesti ne paketit, joiden tiedostoja vasten tämän paketin konekieliset tiedostot on linkitetty.<br />
* Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä:<br />
<source lang="debcontrol" line><br />
Source: hello<br />
Section: text<br />
Priority: optional<br />
Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com><br />
Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev<br />
Standards-Version: 3.9.8<br />
Homepage: https://www.gnu.org/software/hello/<br />
<br />
Package: hello<br />
Architecture: any<br />
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}<br />
Description: Hello world -ohjelma<br />
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme <br />
deb-pakettien tekemistä.<br />
</source><br />
<br />
==== Suositeltavat paketit, ristiriidat ja muut suhteet toisiin paketteihin ====<br />
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkin toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (ristiriita toisen paketin kanssa, engl. ''conflict''). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet. <br />
<br />
Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:<br />
*<tt>Recommends</tt>: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. [[aptitude]] asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.<br />
*<tt>Suggests</tt>: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.<br />
*<tt>Pre-Depends</tt>: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.<br />
*<tt>Conflicts</tt>: Paketit, joiden kanssa samaan järjestelmään tätä pakettia ei voida asentaa.<br />
*<tt>Provides</tt>: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.<br />
*<tt>Replaces</tt>: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.<br />
<br />
Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:<br />
<source lang="debcontrol"><br />
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>= 2.3)<br />
Recommends: bar<br />
Conflicts: libfoo<br />
</source><br />
<br />
Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet.<br />
<br />
=== copyright ===<br />
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta kannattaa seurata [https://www.debian.org/doc/packaging-manuals/copyright-format/1.0/ Machine-readable debian/copyright file] -standardia. Hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. [[GPL]]-lisenssin version 3 tai myöhemmän alainen).<br />
<br />
=== changelog ===<br />
dh_make luo seuraavanlaisen pohjan <tt>debian/changelog</tt>-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)<br />
<pre><br />
1 hello (2.10-1) unstable; urgency=medium<br />
2<br />
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP><br />
3<br />
4 -- Paketin Tekijä <foo@bar.com> Fri, 29 Jul 2016 11:42:23 +0300<br />
</pre><br />
Rivillä 1 on aluksi lähdekoodipaketin nimi (hello) ja versionumero (2.10-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Yleensä uudet paketit ja päivitykset vanhoihin paketteihin lisätään ensin kehitysversioon, joka Debianilla on unstable. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (''urgency''), yleensä "medium" on sille oikea arvo.<br />
<br />
Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.<br />
<br />
Yleensä paketteihin tehdyt muutokset korjaavat joitain vianhallintajärjestelmään ilmoitettuja vikoja (bugeja). Jos paketti korjaa jonkin ilmoitetun vian, se ilmoitetaan muutoslokissa. Jos paketti esimerkiksi korjaa Debianin vianseurantajärjestelmän bugin numero 123456, tulee muutoslokissa esiintyä merkkijono <tt>Closes: #123456</tt>. <br />
<br />
Muutoslokia pystyy muokkaamaan joko muokkaamalla tekstitiedostoa suoraan tai käyttämällä [[dch]]-komentoa (tai sen pidempää muotoa, komentoa <tt>debchange</tt>). Sopivan pohjan uudelle muutokselle saa luotua komennolla <tt>dch -i</tt>. Tämä avaa muutoslokin <tt>EDITOR</tt>-[[ympäristömuuttuja]]ssa asetettuun tekstieditoriin. Muutoksen tekijän nimi haetaan ympäristömuuttujasta <tt>DEBFULLNAME</tt> tai <tt>NAME</tt> ja sähköpostiosoite ympäristömuuttujasta <tt>DEBEMAIL</tt> tai <tt>EMAIL</tt>.<br />
<br />
=== rules ===<br />
Tiedosto <tt>debian/rules</tt> on [[Makefile]]n tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon <tt>debian/paketin_nimi</tt>, tässä tapauksessa <tt>debian/hello</tt>. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.<br />
<br />
Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)<br />
<source lang="make" line><br />
#!/usr/bin/make -f<br />
# See debhelper(7) (uncomment to enable)<br />
# output every command that modifies files on the build system.<br />
#export DH_VERBOSE = 1<br />
<br />
# see FEATURE AREAS in dpkg-buildflags(1)<br />
#export DEB_BUILD_MAINT_OPTIONS = hardening=+all<br />
<br />
# see ENVIRONMENT in dpkg-buildflags(1)<br />
# package maintainers to append CFLAGS<br />
#export DEB_CFLAGS_MAINT_APPEND = -Wall -pedantic<br />
# package maintainers to append LDFLAGS<br />
#export DEB_LDFLAGS_MAINT_APPEND = -Wl,--as-needed<br />
<br />
%:<br />
dh $@ --with autotools_dev<br />
<br />
# dh_make generated override targets<br />
# This is example for Cmake (See https://bugs.debian.org/641051 )<br />
#override_dh_auto_configure:<br />
# dh_auto_configure -- # -DCMAKE_LIBRARY_PATH=$(DEB_HOST_MULTIARCH)<br />
</source><br />
<br />
Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Suurin osa tiedoston sisällöstä on #-merkillä alkavia kommentteja, poikkeuksena kuitenkin ensimmäinen rivi, joka on erityinen [[wikipedia:en:Shebang (Unix)|#!-rivi]].<br />
<br />
Rivien 6–7 "hardening" viittaa [https://wiki.debian.org/Hardening#Environment_variables Debianin käyttöön ottamiin GCC-valitsimiin], joiden avulla voitaisiin estää mm. tietyntyyppisiä tietomurtoja.<br />
<br />
Riveillä 9–13 asetetaan käännösoptiot, jos niitä tarvitsee erikseen määritellä. Esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan DEB_CFLAGS_MAINT_APPEND, C++-kääntäjän muuttujaan DEB_CXXFLAGS_MAINT_APPEND ja linkittäjän ([[ld]]) muuttujaan DEB_LDFLAGS_MAINT_APPEND.<br />
<br />
Rivillä 15 oleva Makefilen jokerimerkki (engl. ''wildcard'') '''%''' tarkoittaa, että kun kutsutaan <tt>debian/rules ''build''</tt> tai <tt>debian/rules ''binary''</tt>, make suorittaa rivin 16 mukaan komennon <tt>dh ''build'' --with autotools_dev</tt> tai <tt>dh ''binary'' --with autotools_dev</tt>. Komento <tt>dh build</tt> taas puolestaan suorittaa pitkän listan erilaisia dh-alkuisia ohjelmia, jotka ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:<br />
<br />
{| border=1 class="mw-collapsible mw-collapsed"<br />
|'''Komento'''<br />
|'''Kuvaus'''<br />
|-<br />
|<tt>dh_testdir</tt><br />
|Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa<br />
|-<br />
|<tt>dh_testroot</tt><br />
|Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan<br />
|-<br />
|<tt>dh_auto_configure</tt><br />
|Suorittaa ./configure:n tai vastaavan vaiheen<br />
|-<br />
|<tt>dh_auto_build</tt><br />
|Kääntää paketin<br />
|-<br />
|<tt>dh_auto_install</tt><br />
|Suorittaa make installin tai vastaavan asentamisvaiheen<br />
|-<br />
|<tt>dh_strip</tt><br />
|Ajaa [[strip]]-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee<br />
|-<br />
|<tt>dh_compress</tt><br />
|Pakkaa [[gzip]]illä [[man]]-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt<br />
|-<br />
|<tt>dh_gencontrol</tt><br />
|Luo binääripaketille <tt>control</tt>-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon <tt>debian/hello/DEBIAN</tt><br />
|-<br />
|<tt>dh_md5sums</tt><br />
|Laskee [[md5sum|MD5]]-tarkistussummat paketin tiedostoille<br />
|-<br />
|<tt>dh_install</tt><br />
|Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla <tt>make install</tt>), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot <tt>debian/''paketinnimi''.install</tt>-tiedostossa<br />
|-<br />
|<tt>dh_installchangelog</tt><br />
|Asentaa muutoslokin polkuun <tt>/usr/share/doc/package/changelog</tt>. Jos komennolle annetaan parametrina paketin mukana tulevan muutoslokin tiedostonimi, asennetaan myös se.<br />
|-<br />
|<tt>dh_shlibdeps</tt><br />
|Määrittää paketin riippuvuuksia binääritiedostoihin linkitettyjen kirjastotiedostojen perusteella<br />
|-<br />
|<tt>dh_installdocs</tt><br />
|Asentaa <tt>debian/docs</tt>-tiedostossa listatut tiedostot ja mm. <tt>debian/README.debian</tt> ja <tt>debian/copyright</tt>-tiedostot polkuun <tt>/usr/share/doc/paketti</tt>.<br />
|}<br />
<br />
Taulukossa on vain osa dh-funktioista, loput ovat man-sivulla debhelper(7). Rules-tiedostossamme viimeisenä on esimerkki ''override targetista'', jollainen ajetaan vastaavan dh-ohjelman sijasta.<br />
<br />
Jos paketti ei jotain yleisistä käännösjärjestelmistä (kuten Ant, GNU Autotools, CMake, QMake tai tavallinen Makefile), on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binääripaketissa.<br />
<br />
=== compat ===<br />
Tässä tiedostossa ilmoitamme, mitä versiota debhelperistä paketista käytetään. Kirjoitushetkellä viimeisin vakaa versio on 9.<br />
<br />
=== source/format ===<br />
Tätä tiedostoa ei tarvitse muuttaa. Sen sisältö on:<br />
3.0 (quilt)<br />
Quilt viittaa [[#Patchit|patchien hallintaan]] käyttämäämme ohjelmaan. 3.0:n merkityksestä voi lukea tarkemmin Debian Wikin artikkelista [https://wiki.debian.org/Projects/DebSrc3.0 DebSrc3.0].<br />
<br />
=== .ex-päätteiset tiedostot ===<br />
<tt>dh_make</tt> luo <tt>debian</tt>-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä [[cron]]ille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.<br />
<br />
Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa.<br />
<br />
Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä. Seuraavassa esitellään kuitenkin muutamia yleisimmin käytettyjä tiedostoja joita luultavasti tulet joskus tarvitsemaan:<br />
<br />
==== cron.d ====<br />
Tiedostoon <tt>cron.d</tt> kirjoitetaan rivit, jotka halutaan lisätä <tt>cron</tt>-järjestelmään. Rivit kirjoitetaan samassa muodossa kuin missä cronille annetaan suoritettavia tehtäviä. Katso lisätietoja artikkelista [[cron]].<br />
<br />
==== init.d ====<br />
[[init]]-skripti, joka asennetaan polkuun <tt>/etc/init.d</tt> <tt>rules</tt>-tiedoston komennolla <tt>dh_installinit</tt>.<br />
<br />
==== manpage.1 ====<br />
Ohjelman [[man]]-sivu. Pisteen jälkeen oleva numero kertoo, mihin kategoriaan man-sivu asennetaan (kategoriat on listattu artikkelissa [[man]]). Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>rules</tt>-tiedostossa olevalla komennolla <tt>dh_installman debian/mansivu.1</tt>. Tiedoston nimi on yleensä muotoa <tt>paketinnimi.numero</tt>.<br />
<br />
==== watch ====<br />
Kertoo <tt>uscan</tt>-ohjelmalle, miten paketin uudet versiot voi ladata internetistä. Lisätietoja tiedostomuodosta: <code>man 1 uscan</code> ja [https://wiki.debian.org/debian/watch Debian Wiki]. Watch-tiedosto mahdollistaa lähdekoodipaketin helpon päivittämisen aina uusimpaan versioon.<br />
<br />
[[GNU]]:n projekteille, jollainen Hellokin on, toimii seuraavanlainen watch-tiedosto:<br />
version=4<br />
<nowiki>http://ftp.gnu.org/gnu/@PACKAGE@/</nowiki> \<br />
@PACKAGE@@ANY_VERSION@@ARCHIVE_EXT@ debian uupdate<br />
<br />
== Tehdään paketti! ==<br />
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.10</tt>) ja aja komento<br />
debuild<br />
joka tekee seuraavat asiat:<br />
*Siistii paketin (ajaa [[make]]lla komennon <tt>debian/rules clean</tt>)<br />
*Kääntää ohjelman (<tt>debian/rules build</tt>)<br />
*Luo binääripaketin (<tt>debian/rules binary</tt>)<br />
*Allekirjoittaa .dsc-tiedoston [[gpg|gnupgllä]]<br />
*Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston<br />
*Käyttää [[fakeroot]]ia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita<br />
Allekirjoitus vaatii, että olet luonut [[gpg]]:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.<br />
<br />
Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:<br />
*<tt>hello_2.10-1_amd64.build</tt> – kääntämisloki (''build log'')<br />
*<tt>hello_2.10-1_amd64.changes</tt> – [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, joka sisältää paketin muutoslokin (<tt>debian/changelog</tt>) ja pakettiin liittyvien tiedostojen [[SHA]]1- ja SHA256-summat<br />
*<tt>hello_2.10-1_amd64.deb</tt> – lopullinen deb-paketti!<br />
*<tt>hello_2.10-1.debian.tar.xz</tt> – <tt>debian-hakemiston</tt> sisältö [[xz]]-pakattuna tar-arkistona<br />
*<tt>hello_2.10-1.dsc</tt> – [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on listattu lähdekooditiedoston ja diff-tiedoston SHA1- ja SHA256-summat<br />
*<tt>hello_2.10.orig.tar.gz</tt> – alkuperäinen lähdekoodi<br />
<br />
Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä:<br />
dpkg -i hello_2.10-1_amd64.deb<br />
<br />
Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla<br />
fakeroot debian/rules binary<br />
joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).<br />
<br />
=== Lähdekoodipaketti ===<br />
Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. amd64, i386 tai armhf).<br />
<br />
Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille.<br />
<br />
Lähdekoodipaketti luodaan ajamalla paketin päähakemistossa komento<br />
debuild -S -sa<br />
Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty. <br />
<br />
Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti.debian.tar.xz</tt>), ja sitä voidaan hallita esimerkiksi <tt>dpkg-source</tt>-ohjelmalla. Jos esimerkiksi olet saanut jostain lähdekoodipaketin, voit purkaa ja kääntää seuraavasti<br />
dpkg-source -x paketti.dsc<br />
cd paketti<br />
debuild<br />
<br />
Ilman <tt>debuildin</tt> <tt>-sa</tt>-valitsinta voi luoda paketin, joka ei sisällä alkuperäistä lähdekoodia. Tälle on käyttöä silloin, kun paketteja pidetään ulkopuolisessa pakettivarastossa ja uusi versio voidaan julkaista vain lähettämällä palvelimelle uusi lähdekoodipaketti ilman alkuperäistä lähdekoodia. Tällainen tilanne tulee eteen, kun paketista tehdään uusi versio joka ei muuta itse ohjelman lähdekoodia tai muuttaa sitä erillisellä <tt>patch</tt>-tiedostolla (eli ohjelman tekijä ei ole julkaissut uutta versiota, mutta paketin tekijä tekee muutoksia joko itse ohjelmaan tai paketointiin).<br />
<br />
== Lintian: onnistuiko paketti? ==<br />
Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös valitsimet -E, -v, -i ja -I (iso ''i''), jolloin lintian kertoo tarkemmin, mikä paketissa on vialla:<br />
lintian -EviI hello_2.10-1_amd64.changes<br />
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.<br />
<br />
Jos esimerkiksi et poistanut <tt>debian</tt>-hakemistosta <tt>.ex</tt>-päätteisiä tiedostoja, lintian varoittaa niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, ettei lintian löydä siitä mitään valitettavaa.<br />
<br />
== Patchit ==<br />
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.<br />
<br />
== Muut pakettityypit ==<br />
===Multi-binary: Monta pakettia yhdestä lähdekoodipaketista ===<br />
Joskus tulee eteen tilanne, jossa yksi ohjelma on jaettava useampaan eri pakettiin. Tällainen tilanne tulee eteen mm. silloin, kun paketoidaan suurta peliä: yleensä peleissä itse käännetty ohjelma vie murto-osan siitä tilasta, jonka pelin datatiedostot vievät. Jos koko ohjelma laitettaisiin yhteen pakettiin, käytettäisiin turhaan palvelimen levytilaa ja resursseja, kun samat alustariippumattomat datatiedostot kopioitaisiin jokaiselle arkkitehtuurille tehtyyn pakettiin. <br />
<br />
Toinen esimerkki tilanteesta, jossa ohjelman jakaminen moneen pakettiin on järkevää on ohjelma, jonka mukana tulee paljon (esimerkiksi jopa kymmeniä megatavuja) dokumentaatiota ja ohjeita.<br />
<br />
Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki:<br />
<source lang="debcontrol"><br />
Source: hello<br />
Section: unknown<br />
Priority: extra<br />
Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com><br />
Build-Depends: debhelper (>= 9), autotools-dev<br />
Standards-Version: 3.9.8<br />
<br />
Package: hello<br />
Architecture: any<br />
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}<br />
Recommends: hello-doc<br />
Description: Hello-ohjelma<br />
Klassinen hello-ohjelma, joka tulostaa tekstin<br />
hello world.<br />
<br />
Package: hello-doc<br />
Architecture: all<br />
Depends: hello<br />
Description: Hellon ohjeet<br />
Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön.<br />
</source><br />
<br />
Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/install</tt>) siten, että esimerkiksi pakettiin <tt>hello</tt> kuuluvat tiedostot asennettaisiin hakemistoon <tt>debian/hello/</tt> ja paketin <tt>hello-doc</tt>-tiedostot hakemistoon <tt>debian/hello-doc</tt>. Näihin hakemistoihin tiedostot asennetaan kuten normaalisti luotaessa vain yhtä pakettia, eli esimerkiksi ajettavat ohjelmat voitaisiin sijoittaa polkuun <tt>debian/hello/usr/bin/</tt>.<br />
<br />
Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package</tt> eli lyhyemmin <tt>-p</tt>, esimerkiksi komennolla<br />
<source lang="makefile"><br />
override_dh_installinfo:<br />
dh_installinfo -phello<br />
</source><br />
asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa.<br />
<br />
== Pbuilder ==<br />
Pbuilder on järjestelmä, joka kääntää ja rakentaa paketit omassa pienessä [[chroot]]-järjestelmässä. Pbuilderia käytettäessä saavutetaan mm. seuraavat edut:<br />
#Käännösaikaiset riippuvuudet (''build-depends'') asennetaan automaattisesti<br />
#Paketti käännetään puhtaassa ja mahdollisimman yksinkertaisessa ympäristössä, johon ei ole asennettu mitään ylimääräistä. Näin varmistetaan, että paketin kääntäminen onnistuu kaikissa järjestelmissä ja että käännösaikaiset riippuvuudet ovat riittävät.<br />
#Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille<br />
<br />
Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]].<br />
<br />
== Paketin päivittäminen ja muokkaaminen ==<br />
Edellä käsiteltiin uuden paketin tekemistä. Monesti eteen tulee kuitenkin myös tilanteita, joissa jo olemassa olevaa pakettia tulee muuttaa tai päivittää. Päivittämiselle tulee tarve kun paketoidusta ohjelmasta julkaistaan uusi versio tai vaikkapa silloin, kun ohjelmassa oleva ohjelmavirhe (bugi) korjataan ''patch''-tiedostolla.<br />
<br />
Muokkauksen tekeminen alkaa hakemalla lähdekoodipaketti. Tämä onnistuu kätevästi komennolla <tt>[[apt-get]] source paketti</tt>. Tällöin <tt>apt</tt> hakee nykyiseen hakemistoon paketin <tt>.dsc</tt>-tiedoston, muutokset sisältävän <tt>.diff.gz</tt>-tiedoston ja alkuperäisen ohjelman sisältävän <tt>.tar.gz</tt>-paketin. Lisäksi hakemistoon syntyy <tt>ohjelmannimi-versio</tt>-hakemisto, jonka sisältä löytyy sekä itse ohjelma että siihen tehdyt muutokset (mm. <tt>debian</tt>)-hakemisto.<br />
<br />
Jos nyt halutaan esimerkiksi korjata ohjelmassa oleva bugi, voidaan edellä neuvotulla tavalla lisätä pakettiin uusi <tt>patch</tt>-tiedosto. Tämän lisäksi on aina muistettava kirjata tiedot muutoksesta <tt>debian/changelog</tt>-tiedostoon. Tämä onnistuu helpoiten komennolla <tt>dch -i</tt>. Muutoslokin on tarkoitus tarkkaan kertoa, mitä muutoksia on tehty. Yleensä muutos korjaa jonkun vianhallintajärjestelmässä olevan ilmoitetun bugin, jolloin muutoslokissa mainitaan tämän bugin numero (Debianin vianseurantajärjestelmän kanssa käytetään syntaksia <tt>Closes: #numero</tt> ja Ubuntun Launchpad-järjestelmässä ilmoitettujen bugien kanssa syntaksia LP: #numero).<br />
<br />
Jos paketoidusta ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, täytyy toimia hieman eri tavalla. Ensimmäinen tehtävä on ladata uuden ohjelman lähdekoodipaketti ja tutustua uuden version mukana tuomiin muutoksiin (<tt>NEWS</tt>- tai <tt>CHANGELOG</tt>-tiedosto). Tämän jälkeen puretaan paketti tiedostoon <tt>ohjelmannimi-versio</tt> ja uudelleennimetään lähdekoodipakettitiedosto nimelle <tt>ohjelman_versio.orig.tar.gz</tt>. Eli aivan kuin olisimme paketoimassa uutta ohjelmaa. <br />
<br />
Tämän jälkeen voidaan kopioida vanha ''debianisointi'' eli <tt>debian</tt>-hakemisto vanhasta paketista uuteen pakettiin. Helpoimmissa tapauksissa tämä riittää, mutta etenkin käytettävien patchien toimiminen ja tarpeellisuus uuden version kanssa on todella tärkeä selvittää. Lisäksi ohjelman kääntäminen ja asentaminen saattaa uuden version kanssa tapahtua eri tavalla. Tällaisessa tapauksessa muutoslokiin kirjataan maininta uudesta versiosta ("New upstream release") ja kerrotaan myös, mitä muita muutoksia pakettiin tehtiin (esimerkiksi jätettiin pois tarpeettomaksi käynyt patchi.<br />
<br />
Uuden version numero riippuu siitä, paketoitiinko uusi versio vai korjattiinko vain vanhassa versiossa oleva ongelma. Jos itse ohjelman versio ei muuttunut, kasvatetaan paketin "revision"-numeroa yhdellä, esimerkiksi versio "0.4.1-2" muuttuisi versioksi "0.4.1-3". Jos taas ohjelman versio muuttui, asetetaan paketin versioksi uuden version numero ja "revisioniksi" asetetaan 1: "0.4.1-2" -> "0.4.2-1".<br />
<br />
Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan paketti luoda kuten normaalistikin <tt>debuild</tt>- ja <tt>pdebuild</tt>-komennoilla.<br />
<br />
===Debdiff===<br />
Debdiff on [[diff]]in kaltainen ohjelma, joka vertailee kahta deb-pakettia. Sitä käytetään mm. silloin, kun lähetetään itse tehty korjaus ohjelman alkuperäiselle paketoijalle tai vianseurantajärjestelmään. Yleensä näin toimitaan silloin, kun muutoksen tekijällä ei ole oikeutta lähettää korjauksiaan suoraan virallisiin pakettivarastoihin.<br />
<br />
Debdiffille annetaan kahden lähdekoodipaketin <tt>.dsc</tt>-tiedostot:<br />
debdiff vanha.dsc uusi.dsc<br />
Jolloin ohjelma tulostaa erot ruudulle. Yleensä erot kannattaa [[Komentorivin perusteet#putkitus|putkittaa]] tiedostoon:<br />
debdiff vanha.dsc uusi.dsc > erot.debdiff<br />
<br />
== Pakettini on valmis, miten saan sen jakeluni pakettilähteisiin ==<br />
Paketin saaminen jakelun virallisiin pakettilähteisiin on jakelun käytännöistä riippuen enemmän tai vähemmän työläs prosessi, johtuen muun muassa laadunvarmistuksesta. Teknisellä tasolla paketit viedään jakeluihin [[dput]]- tai [[dupload]]-työkaluilla. Katso lisää näiden työkalujen käytöstä näiden omilta sivuilta.<br />
<br />
Debianilla on käytössä [http://mentors.debian.net mentors.debian.net]-palvelu, jonne kaikki voivat lähettää omia pakettejaan tarjolle lähdekoodimuodossa. Tämän jälkeen paketille hankitaan/pyydetään halukas "sponsori", joka on kokenut Debian-kehittäjä jolla on oikeudet lisätä paketteja virallisiin pakettilähteisiin. Sponsoreita haetaan yleensä lähettämällä viesti <tt>debian-mentors</tt>-sähköpostilistalle sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen joku paketista kiinnostunut kehittäjä tarkistaa sen ja antaa yleensä korjausehdotuksia. Kun paketti on hänen mielestään riittävän laadukas, hän lisää sen pakettilähteisiin. Prosessi voi paketin laadusta ja sponsoroijasta riippuen kestää pitkäänkin, ja vapaaehtoisuuteen perustamalla saattaa vaatia omaa aktiivisuutta ja kohteliasta ajoittaista tiediustelua.<br />
<br />
Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[CDBS]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.debian.org/doc/maint-guide/index.en.html#contents Debian New Maintainers' Guide]<br />
*[http://www.debian.org/doc/debian-policy/ Debian policy] - Debianin käytäntöjä ja sääntöjä<br />
*Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide PackagingGuide]-opas<br />
*[http://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide Packaging guide - Ubuntu Wiki]<br />
*[https://debian-administration.org/article/286/Setting_up_your_own_APT_repository_with_upload_support Setting up your own APT repository with upload support]<br />
*Vincent Bernat: [https://vincent.bernat.im/en/blog/2016-pragmatic-debian-packaging.html Pragmatic Debian packaging]<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_GPL&diff=47566GNU GPL2017-02-21T14:27:08Z<p>Eojl: /* GPL pähkinänkuoressa */</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
'''GNU GPL''' eli '''GNU General Public License''' on yleisin avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa käytetty lisenssi. Nykyään käytössä on useimmiten GPL:n versio 2, mutta kesäkuussa 2007 julkaistuun kolmosversioon ollaan monissa projekteissa siirtymässä. Lisenssin uusi versio on periaatteiltaan sama kuin aiemmatkin, mutta se tukkii joitakin porsaanreikiä, joita edellistä lisenssiversiota kirjoitettaessa ei huomattu. Lähinnä ns. "anti-tivoization"-pykälän vuoksi esimerkiksi Linuxin [[ydin]] ei ole ainakaan toistaiseksi siirtymässä GPL:n kolmanteen versioon.<br />
<br />
GPL on ns. ''copyleft''-lisenssi. Sen alla lisensoidusta ohjelmasta pitää aina olla saatavilla lähdekoodi, ja ohjelmaa voi vapaasti käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, muokata ja levittää edelleen (myös kaupallisesti). GPL kuitenkin vaatii, että ohjelmaa ja siihen perustuvia muita ohjelmia levitetään GPL:n alaisuudessa.<br />
<br />
== GPL pähkinänkuoressa ==<br />
<br />
Itse lisenssiteksti on kohtuullisen pitkä, vaikkakaan ei hankalampiselkoinen kuin yleiset kaupalliset EULA-sopimukset. Tavalliselle käyttäjälle riittää usein seuraava yhteenveto:<br />
* Ohjelmaa saa vapaasti käyttää ja tutkia<br />
* Ohjelmaa saa jakaa edelleen, kunhan lähdekoodi ja lisenssi annetaan mukaan<br />
* Ohjelmaan saa tehdä muutoksia ja näitä muutoksia levittää edelleen, kunhan muutoksista ilmoittaa selvästi (yleensä changelog-tiedostossa), GPL-ilmoituksia ei poista ja muunnettu lähdekoodi ja lisenssi annetaan mukaan, sikäli kuin uutta versiota levitetään<br />
* Ohjelmasta saa ottaa osia ja käyttää muissa ohjelmissa, jotka käyttävät GPL-lisenssin samaa versiota, kunhan tekijät mainitaan asianmukaisesti. Monessa ohjelmassa käyttäjän annetaan valita mitä GPL:n versiota käytetään.<br />
<br />
Tilanne on hankalampi, jos haluaa yhdistää osia eri ohjelmista. Jos jokin ohjelmista on lisensoitu vain GPL:nä yhdistelmä on yleensä levitettävä GPL:n alaisuudessa. Tämä onnistuu, jos muiden ohjelmien lisenssit ovat "GPL-yhteensopivia". Lista tällaisista lisensseistä on esim. [[FSF]]:n verkkosivuilla. Ongelma ei koske tapausta, jossa eri ohjelmat vain levitetään yhdessä yhdistämättä niitä.<br />
<br />
GPL-ohjelman käyttö digiboksissa, kännykässä tai vastaavassa sulautetussa järjestelmässä edellyttää GPLv3:n tapauksessa, että lähdekoodin lisäksi annetaan muunnetun koodin asennusohjeet. Muunnetun version asennus ei saa edellyttää eri sopimusta. GPL-ohjelmaa saa kuitenkin käyttää myös laitteessa, jossa koodia ei pääse muuttamaan (ROM-piiri, umpeenvalettu kotelo tms.). Jos ohjelmaa käytetään verkkopalvelussa, ei lähdekoodia ja muokkauksia ole pakko tarjota käyttäjille. Jos sen sijaan käytetään GPL-lisenssiin perustuvaa [[AGPL]]-lisenssiä, on lähdekoodi tarjottava myös palvelun käyttäjille. Lähdekoodiin saatetaan laskea myös kehitysympäristö, sikäli kuin se ei ole yleisesti saatavilla tai helposti korvattavissa.<br />
<br />
Kun GPL-lisensoitua ohjelmaa levitetään [[konekieli|konekielisenä]] GPL-lisenssi vaatii, että lähdekoodi joko levitetään konekielisen ohjelman yhteydessä tai että se kirjallisesti luvataan toimittaa tarvittaessa.<br />
<br />
==Lyhenteet==<br />
Pakettivarastoissa ja tässäkin wikissä käytetään lyhenteitä kun viitataan tiettyyn GPL:n versioon. Esimerkiksi GPLv2 tarkoittaa GPL:n versiota kaksi ja GPLv2+ tarkoittaa edellisen lisäksi mitä tahansa [[Free Software Foundation]]in julkaisemaa uudempaa versiota lisenssistä.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:GNU GPL|Wikipedian GNU GPL -artikkeli]].<br />
*[http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html Lisenssin englanninkielinen versio]<br />
*[http://avautuma.blogspot.com/2007/07/mark-radcliffen-nkemys-gplv3sta.html GPLv2:n ja GPLv3:n erot]<br />
*[http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.html GPLv3:n epävirallinen suomennos]<br />
*[http://www.turre.com/licenses/gpl-2.0_fi.html GPLv2:n epävirallinen suomennos]<br />
<br />
{{Lisenssit}}<br />
<br />
[[Luokka:Lisenssit]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GOG.com&diff=47553GOG.com2017-02-18T17:19:04Z<p>Eojl: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma <br />
| nimi=GOG<br />
| kuva=[[Tiedosto:gog-logo.png|125px]] <br />
| kuvateksti= <br />
| käyttöliittymä=<br />
| lisenssi=[[suljettu]]<br />
| kotisivu=[https://www.gog.com/ www.gog.com] <br />
}}<br />
'''GOG''' (Good old games) on pelikauppa, josta on saatavissa pelejä Windowsille, Linuxille ja Macille. Pelimanageri GOG Galaxy on suunnitteilla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Steam]] on Valven kehittämä pelien ja muiden ohjelmien jakeluun ja moninpelaamiseen kehittämä sovellus, josta on saatavissa versiot Windowsille, Mac OS:lle ja Linuxille. <br />
* [[Desura]] on pelimanageriohjelma ja pelikauppa.<br />
* [[itch]] on pelimanageriohjelma ja pelikauppa.<br />
<br />
[[Luokka: Pelikaupat ja pelimanagerit]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntun_asennuksen_j%C3%A4lkeiset_toimet&diff=47552Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet2017-02-18T14:25:07Z<p>Eojl: /* Suljetut tiedostomuodot */</p>
<hr />
<div>[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.<br />
<br />
== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==<br />
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''<br />
<br />
== Perinteisen Gnome käyttöliittymän käyttöönotto ==<br />
Jos et pidä Ubuntun uudesta Unity käyttöliittymästä, voit halutessasi käyttää myös perinteistä Gnomen käyttöliittymää siirtymällä sovellusvalikoimaan ja hakemalla sovellusvalikoimasta Gnome fallback session -pakettia, jonka jälkeen sovellusvalikoimaan ilmestyy GNOME Session Manager - GNOME fallback session. Asenna se.<br />
Asennuksen jälkeen kirjaudu uudelleen ja kirjautumisvaiheessa valitse Ubuntu -kuvakkeesta "Gnome Classic".<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install gnome-session-fallback<br />
<br />
== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==<br />
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.<br />
<br />
== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==<br />
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot<br />
[[sudo]] [[apt-get]] update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Automaattiset tietoturvapäivitykset:<br />
<br />
sudo -s<br />
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF<br />
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";<br />
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";<br />
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";<br />
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";<br />
EOF<br />
<br />
== Näytön lukitus pois päältä ==<br />
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.<br />
<br />
===Sama komentorivillä===<br />
gsettings set org.gnome.desktop.screensaver lock-enabled false<br />
<br />
== Apport-virheraporttien estäminen ==<br />
Ubuntussa on käytössä Apport-toiminto, joka seuraa ohjelmien kaatumista ja havaitessaan sellaisen auttaa käyttäjää tekemään virheraportin. Valitettavasti Apportilla tulee usein vääriä positiivisia havaintoja, eikä käyttäjä saa mitään jatkotietoa miten tehtyä raporttia on käsitelty, joten Apportista on oikeastaan vain vaivaa ilman hyötyä. Apportin voi poistaa käytöstä komennolla:<br />
sudo apt-get remove apport apport-gtk apport-symptoms python-apport<br />
<br />
== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==<br />
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.<br />
<br />
== Automaattinen kellonajan tarkistus ==<br />
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.<br />
<br />
== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==<br />
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo apt-get install language-pack-gnome-fi<br />
<br />
== Käyttäjätunnusten lisääminen ==<br />
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo adduser matti<br />
<br />
== Salasanan vaihtaminen ==<br />
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
passwd<br />
<br />
== Rajoitetut laitteistoajurit ==<br />
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.<br />
<br />
== Suljetut tiedostomuodot ==<br />
[[Flash|Flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla<br />
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===<br />
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:<br />
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get install non-free-codecs<br />
<br />
=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===<br />
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:<br />
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install oracle-java7-installer<br />
<br />
=== Google Hangout plugin ===<br />
<br />
Asenna sivulta https://tools.google.com/dlpage/hangoutplugin/download.html Asennuslähde tulee automaattisesti asennuksen mukana, joten päivitykset tapahtuvat myöhemmin automaattisesti.<br />
<br />
==Selaimet==<br />
<br />
===Firefox===<br />
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.<br />
<br />
===Google Chrome===<br />
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install chromium-browser<br />
<br />
===Opera===<br />
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.<br />
<br />
==Sähköposti==<br />
Ubuntu 16.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].<br />
<br />
== Oletussovellukset ==<br />
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.<br />
<br />
==Palomuuri ja virustorjunta==<br />
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install gufw<br />
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntun asennus]]<br />
*[[Ubuntun paketinhallinta]]<br />
*[[Ubuntun päivittäminen]]<br />
<br />
==Lisätietoja muualla==<br />
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi<br />
<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=FUUG&diff=47520FUUG2017-02-12T19:28:24Z<p>Eojl: </p>
<hr />
<div>{{Järjestö<br />
| nimi=Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys ry<br />
| lyhenne=FUUG<br />
| perustettu=1984<br />
| kotisivu=[http://www.fuug.fi/ fuug.fi]<br />
}}<br />
<br />
'''FUUG''' (''Finnish UNIX Users Group''), virallisemmin ''Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys ry'' on kaikkien suomalaisten Unix-sukuisten käyttöjärjestelmien, siis myös Linuxin, käyttäjien yhdistys.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[FLUG]]<br />
*[[Käyttäjäyhdistykset]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.fuug.fi/ FUUG:n kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestöt ja säätiöt]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Muita_k%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4ytimi%C3%A4&diff=47519Keskustelu:Muita käyttöjärjestelmäytimiä2017-02-12T18:06:26Z<p>Eojl: </p>
<hr />
<div>== Linus Torvalds kyllästyi MS-DOSin käyttöön? ==<br />
Eikös se ollut Minix, ainakin Wikipedia ja https://www.linux.fi/wiki/Minix kertoo sitä.. –[[Käyttäjä:Eojl|Eojl]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Eojl|keskustelu]]) 12. helmikuuta 2017 kello 20.06 (EET)</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Muita_k%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4ytimi%C3%A4&diff=47518Keskustelu:Muita käyttöjärjestelmäytimiä2017-02-12T18:06:08Z<p>Eojl: Ak: Uusi sivu: == Linus Torvalds kyllästyi MS-DOSin käyttöön? == Eikös se ollut Minix, ainakin Wikipedia ja https://www.linux.fi/wiki/Minix kertoo sitä..</p>
<hr />
<div>== Linus Torvalds kyllästyi MS-DOSin käyttöön? ==<br />
Eikös se ollut Minix, ainakin Wikipedia ja https://www.linux.fi/wiki/Minix kertoo sitä..</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MTV_Katsomo&diff=47517MTV Katsomo2017-02-12T16:40:30Z<p>Eojl: </p>
<hr />
<div>''[http://www.katsomo.fi MTV Katsomo] -videopalvelu toimii Linuxissa parhaiten Chrome-selainta ja HTML5-videosoitinta käyttäen. Jotkin suojatut sisällöt käyttävät edelleen [[Silverlight]]-selainlaajennosta.''<br />
<br />
[[Kuva:MTV-Katsomo-Chrome.png|250px|right|thumb|Linuxin Chrome-selain toistamassa Katsomon suojattua DRM-videota.]]<br />
<br />
[[Kuva:Pipelight.png|250px|right|thumb|Linuxin Firefox-selain toistamassa Katsomon suojattua DRM-videota.]]<br />
<br />
'''MTV Katsomo''' ja muut Silverlightia käyttävät sivustot toimivat ongelmitta Firefoxissa [[Pipelight]]in asentamisen jälkeen. <br />
<br />
Mikäli et saa Pipelightia toimimaan (plugin on vielä hyvin aikaisessa kehitysvaiheessa), asenna erillinen Wineä hyödyntävä kokonaisuus [[Katsomo-desktop]], joka sisältää Windowsin Firefox-version ja Silverlightin 4.0.<br />
==Videoiden katselu (ja tallennus) VLC:n avulla==<br />
Tämä ohje toimii, vaikka alla oleva Launchyä käyttävä ei toimisikaan. Huonona puolena vaatii käsityötä jokaisen katsomiskerran yhteydessä. Ohje: http://taitokone.blogspot.fi/2013/11/katsomon-videoiden-tallennus.html<br />
==Videoiden katselu Launchy-selainlaajennoksen ja VLC:n avulla==<br />
Videon osoitteen ja parametrien haku [[Firefox]]illa MTV Katsomosta käyttäen Launchy-selainlaajennosta ja [[VLC]]:tä. VLC:llä näkyvät siis suojaamattomat Katsomon ohjelmat. Kaikki videot eivät ole siis ole katseltavissa, mutta suurin osa toimii.<br />
<br />
===Ubuntu ja Linux Mint===<br />
[[Kuva:Firefox-lanchy-valikko.png|250px|right|thumb|Katsomon Lanchy-valikko.]]<br />
[[Kuva:Firefox10-launchy-vlc.png|250px|right|thumb|Katsomon video käynnistyy VLC:ssä.]]<br />
<br />
Asenna [[vlc]] ja [[firefox]].<br />
sudo apt-get install vlc firefox<br />
<br />
Hae asennuspaketti [http://www.homelinuxpc.com/download/asennamenut.bash osoitteesta].<br />
<br />
wget http://www.homelinuxpc.com/download/asennamenut.bash<br />
<br />
* Anna <tt>asennamenut.bash</tt> tiedostolle suoritusoikeudet.<br />
* Tuplaklikkaa tiedostoa, saat ikkunan jossa on valinta "Suorita päätteessä", klikkaa sitä tai aja se komentorivillä.<br />
./asennamenut.bash<br />
* Scripti asentaa <tt>mimms</tt> ja <tt>libnotify-bin</tt> paketit, sekä hakee lisäosan Firefoxiin ja Katsomo scriptit Vlc:lle.<br />
* Firefox aukeaa hetken päästä ja hyväksy siellä uuden ohjelman asennus (Launchy xpi lisäosa).<br />
* Käynnistä Firefox uudestaan. <br />
* Mene Katsomoon, valitse jokin ohjelma. <br />
* Ohita <tt>Päivitä Silverlight</tt> -kysely painamalla laatikossa olevaa rastia.<br />
* Liiku hiirellä ohjelman päälle ja klikkaa hiiren oikealla valikko auki. <br />
* Valikossa pitäisi näkyä uusi valinta menussa "Launchy". Valitse sieltä Launchy -> Open link in VLC Katsomo. <br />
* Linkki käynnistää videon [[VLC]]-ohjelmaan oikealla osoitteella. <br />
* Odota hetki ennen kuin video alkaa toistua.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Yle Areena ja Elävä arkisto]]<br />
*[[Ruutu.fi]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Verkkopalvelut]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Suomi]]</div>Eojlhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:MTV-Katsomo-Chrome.png&diff=47516Tiedosto:MTV-Katsomo-Chrome.png2017-02-12T16:31:00Z<p>Eojl: Google Chrome toistaa MTV Katsomosta Kymmenen uutisia.</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Google Chrome toistaa MTV Katsomosta Kymmenen uutisia.<br />
== Lisenssi ==<br />
{{Kuvakaappaus}}</div>Eojl