https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Botti&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T14:26:50ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Botti&diff=20711Käyttäjä:Botti2008-03-16T12:55:02Z<p>Botti: uusi osoite patchiin</p>
<hr />
<div>[[Käyttäjä:Heikki|Heikin]] ja [[Käyttäjä:Maakuth|Maakuthin]] käyttämä botti, jolla tehdään työläitä mutta mekaanisia muutoksia. Esimerkkinä tästä ovat luokkajaon muuttelut. Bottina toimii Pywikipedia, jonka luokkien käsittelyskriptiä on kehitetty ([http://users.jyu.fi/~hejajama/category_overlap.patch patch]).<br />
<br />
Botin muokkaukset eivät näy Tuoreet muutokset -listassa. Ne voi katsoa [http://linux.fi/index.php/Toiminnot:Contributions/Botti täältä].<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://meta.wikimedia.org/wiki/Pywikipedia Pywikipedia-ohjelman kotisivu]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Videoeditointiohjelmat&diff=16029Luokka:Videoeditointiohjelmat2007-07-01T14:06:06Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Ohjelmia videoiden editointiin.<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Xine&diff=16028Xine2007-07-01T14:05:56Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Xine on avoin multimediasoitin. Se soittaa CD:itä, [[DVD-elokuvat|DVD:itä]] ja VCD:itä sekä erilaisia mediatiedostoformaatteja (AVI, MOV, WMV, [[MP3]]). Sitä voi käyttää itsenäisenä soittimena, tai [[backend]]inä jollekin muulle. Esimerkiksi [[Totem]], [[Kaffeine]], [[Kplayer]], [[Gxine]] ja [[Amarok]] osaavat käyttää Xineä backendinään.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Mplayer]]<br />
*[[GStreamer]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://xinehq.de/ Xinen kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Videon_toisto&diff=16027Videon toisto2007-07-01T14:05:46Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>== [[Mplayer]] ==<br />
Mplayer mediasoitin osaa toistaa lukuisia eri video- ja äänitiedostoja. Esim. Mpeg-klipit, DivX- ja XviD-leffat, DVD:t, VideoCD:t, kaapatun DigiTV-streamin.<br><br />
MPlayer-ohjelman hallinta tapahtuu komentorivillä.<br />
<br />
Suositeltavin tapa MPlayerin asennukseen on asentaa se oman jakelun mukana tulevista paketeista (rpm, deb).<br />
<br />
Ohjelman kotisivu:<br />
[http://www.mplayerhq.hu/ http://www.mplayerhq.hu/]<br />
<br />
== GMplayer/Kmplayer ==<br />
Graafinen käyttöliittymä Mplayerille.<br />
<br />
== Gxine ==<br />
Graafinen käyttöliittymä Xinelle. [[Xine]]:n [[GTK]]-[[GUI]].<br />
<br />
== [[Kaffeine]] ==<br />
[[KDE]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.<br />
<br />
== [[Xine]] ==<br />
Suosittu DVD-, video- ja äänisoitin. Lukuisia GUI:ta.<br />
<br />
== Totem ==<br />
[[GNOME]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Video4Linux&diff=16026Video4Linux2007-07-01T14:05:36Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Video4Linux on Linuxin kernelin API videonkaappauslaitteille (kamerat, tv-kortit, jne.) Sitä käyttävät mm. [[xawtv]] ja [[MythTV]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Web-kamera]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/index.php/Main_Page Video4Linux Wiki]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ogg_Theora&diff=16025Ogg Theora2007-07-01T14:05:26Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Ogg Theora on Xiph.org:in kehittämä avoin videonpakkausformaatti.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Ogg]]<br />
*[[Ogg FLAC]]<br />
*[[Ogg Speex]]<br />
*[[Ogg Vorbis]]<br />
*[[OggBase]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://www.theora.org/ Theora.org]<br />
*[http://www.xiph.org/ Xiph.Org]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Tiedostomuodot]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MythTV&diff=16024MythTV2007-07-01T14:05:16Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>MythTV on avoimen lähdekoodin ohjelma oman PVR:n (Personal Video Recorder, henkilökohtainen videotallennin) alustaksi. Se käyttää [[Video4Linux]]ia. MythTV toimii jonkun valmiin Linux-[[jakelu]]n päällä, eikä esimerkiksi [[GeeXboX|Geexboxin]] tapaan sisällä myös käyttöjärjestelmää.<br />
<br />
MythTV:stä pystyy tekemään kattavan kodin viihdekeskuksen, johon pystyy ajastamaan nauhoituksia, katsomaan digilähetyksiä (vaatii [[Linux ja digi-tv|digivirittimen]]) katsomaan mm. DVD, SVCD, ja VCD elokuvia, kuuntelemaan musiikkia, polttamaan nauhoitukset DVD-elokuviksi (polttavalla DVD-asemalla). MythTV sisältää myös paljon muita ominaisuuksia. <br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.mythtv.org/ MythTV:n kotisivu]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MPlayer&diff=16023MPlayer2007-07-01T14:05:06Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>MPlayer - The Movie Player on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva mediasoitinohjelma. Se kehitettiin alkujaan Linuxille, mutta se toimii nykyään myös muilla Unixeilla ja mm. Windowsilla. MPlayeria levitetään [[wikipedia:fi:GNU|GNU]] [[wikipedia:fi:GPL|GPL]] -lisenssin alaisena, ja sen alkuperäiset tekijät olivat enimmäkseen unkarilaisia.<br />
MPlayerin sanotaan osaavan toistaa enemmän videomuotoja kuin minkään muun soitto-ohjelman. Siinä on sisäänrakennettuna suuri määrä [[wikipedia:fi:Koodekki|koodekkeja]], joskin suurin osa tuetuista muodoista vaatii Microsoft Windowsin konekielisten DLL-tiedostojen käyttöä ja on siten käytettävissä vain x86-pohjaisilla tietokoneilla.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
Koneella olevan videotiedoston soittaminen onnistuu esimerkiksi näin (olettaen että tarvittavat koodekit löytyvät):<br />
mplayer /polku/videoon.avi<br />
<br />
Mplayer osaa näyttää myös tekstitykset, jotka annetaan -sub -parametrilla:<br />
mplayer /polku/videoon.avi -sub /polku/tekstityksiin.sub<br />
<br />
Tämä aloittaa dvd:n soittamisen tsekinkielisellä äänellä sekä ruotsinkielisellä tekstityksellä. Jos tekstitystä ei ole saatavilla ruotsiksi, ohjelma etsii seuraavaksi japanin- ja sitten suomenkielistä tekstitystä.<br />
mplayer dvd://1 -alang cs -slang sv,ja,fi<br />
<br />
Voit helposti kopioda Internetin video- tai ääni-streamia koneellesi tiedostoon, mikäli asianmukaiset [[koodekki|koodekit]] ovat asennettuna. Tämä onnistuu seuraavalla komennolla:<br />
mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ.<br />
<br />
Mplayerin mukana tulee mencoder, jolla voi muuttaa mediatiedostoja muodosta toiseen. Seuraava kopioi dvd-levyn 3-osion kappaleet 2-14 kiintolevylle tiedostoon dvd3.avi. Ääni kopioidaan sinällään, mutta video pakataan [[XviD]]-koodekilla kokoon 1245 kilobittiä per sekunti. Ääniraita on malayalaminkielinen ja tekstitys on norjaksi.<br />
<br />
mencoder dvd://3 -chapter 2-14 -alang sl -slang no -o dvd3.avi -oac copy -ovc xvid<br />
-xvidencopts bitrate=1245<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://mplayerhq.hu/ Mplayerin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivi]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Klear&diff=16022Klear2007-07-01T14:04:56Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Klear on graafinen DVB ohjelma jossa on integroitu nauhoitusjärjestelmä. Ohjelma ei vielä tue oikeaoppisia tekstityksiä (ns. YLEn tekstit), mutta se on suunnitelmissa. Ohjelma ei vielä sisällä kanavien skannausta, joten channels.conf tiedosto täytyy tehdä itse [[dvbscan]] tai [[scandvb]] -ohjelmalla (riippuu jakelusta minkä niminen kyseinen ohjelma on). Klear on saatavana monille jakeluille, ainakin [[Suse]]-linuxille löytyy [[rpm]]-paketti packmanin lähteestä.<br />
<br />
== Ominaisuuksia (versiossa 0.5.4) ==<br />
* Virran tallennus levylle, myös ajastus<br />
* Ajansiirto, timeshifting<br />
* Virran tallennus MPEG TS (raw) ja MPEG PES muodoissa<br />
* Elektroninen ohjelmaopas EPG<br />
* OSD<br />
* Kuvaruutukaappaus png ja bmp -formaateissa<br />
<br />
== Saatavuus ==<br />
* Lähdekoodina ohjelman kotisivuilta<br />
* rpm-paketti (packman tarjoaa [[Suse]]-linuxille)<br />
<br />
== channels.conf ==<br />
Klear ymmärtää zap-muotoisen kanavatiedoston, joka täytyy toistaiseksi generoida dvbscan (tai scandvb) sovelluksella. Kanavien skannaamiseen tarvitsee asetustiedoston [http://www.linuxtv.org/cgi-bin/viewcvs.cgi/dvb-apps/util/scan/ Linuxtv.org-sivustolta]. channels.conf -tiedostoja löytyy myös muualta [http://linuxtv.org/wiki/index.php/Category:Channel.conf Linuxtv.org:in sivuilta]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://klear.org/ Klearin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Kaffeine&diff=16021Kaffeine2007-07-01T14:04:46Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma | nimi=Kaffeine | kuva=[[Kuva:kaffeine-logo.jpg|50px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://kaffeine.sourceforge.net/ Kaffeinen kotisivu] | käyttöliittymä=[[X]]}}<br />
Kaffeine on [[Xine|xinelib]]-kirjastoa tai [[Gstreamer]]ia [[backend]]inään käyttävä mediasoitin [[KDE]]:lle. Xinen ja Gstreamerin käytön ansiosta Kaffeine tukee laajaa joukkoa erilaisia video- ja äänitiedostomuotoja sekä cd-, dvd- ja vcd-levyjä. Myös esimerkiksi [[Linux ja digi-tv|digi-tv]]:n katselu ja nauhoittaminen ([[wikipedia:en:Digital_video_recorder|DVR]]) onnistuvat.<br />
<br />
== Tekstitykset ==<br />
Kaffeine hallitsee DVB:n oikeaoppiset tekstitykset (ns. YLEn tekstit).<br />
Ylen tekstitykset saa toimimaan Kaffeinessa seuraavasti:<br />
<br />
Kanava PID/page/subpage/kieli<br/><br />
YLE1 1027/1/50/fin<br/><br />
YLE2 2027/1/50/fin<br/><br />
YLE TEEMA 4027/1/50/fin<br/><br />
YLE FST 3027/1/50/fin<br/><br />
YLE Extra 5027/1/50/fin<br/><br />
<br />
Ruotsinkielisen tekstityksen PID on xx28:<br/><br />
YLE1 1028/1/50/swe<br/><br />
YLE2 2028/1/50/swe<br/><br />
YLE TEEMA 4028/1/50/swe<br/><br />
YLE FST 3028/1/50/swe<br/><br />
YLE Extra 5028/1/50/swe<br/><br />
<br />
HUOM. alapalkin tekstitysvalikosta pitää valita ensimmäinen<br/><br />
valinta ylhäältä tekstityksen saamiseksi.<br/><br />
<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Gqcam&diff=16020Gqcam2007-07-01T14:04:36Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Gqcam.png|200px|right|thumb|Gqcam ottamassa kuvaa.]]<br />
Gqcam on pieni [[GTK|GTK:ta]] käyttävä ohjelma, jolla onnistuu still-kuvien ottaminen [[Video4Linux]]-rajapintaa käyttävällä [[web-kamera|web-kameralla]]. Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu lisäksi kuvien ottaminen ajastetusti.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Camorama]]<br />
*[[Web-kamera]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://cse.unl.edu/~cluening/gqcam/ Ohjelman kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GeeXboX&diff=16019GeeXboX2007-07-01T14:04:26Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>'''GeeXboX''' on Linux-jakelu joka on suunniteltu toimimaan olohuonetietokoneessa. Se perustuu [[mplayer]]iin ja sitä voidaan ajaa joko suoraan CD-levyltä, tai se voidaan asentaa kiintolevylle/USB-muistille. GeeXboX-koneeseen ei kuitenkaan tarvita edes kiintolevyä, eikä [[X Window System|X-ikkunointiakaan]] käytetä, vaan kuva näytetään [[framebuffer|framebufferissa]]. Jakelu myös osaa automaattisesti etsiä ja toistaa jaettuja tiedostoja lähiverkosta. Kaukosäätimistä tuetaan oletuksena ATi Remote Wonder-kaukosäädintä/vastaanotinta, mutta Lirc-järjestelmän ansiosta jakelun saa myös tukemaan monia muita kaukosäätimiä, tällöin tosin joudutaan itse valmistamaan poltettava levy käyttäen mukana tulevaa Generator-ohjelmaa.<br />
<br />
==GeeXboX 2==<br />
31.12.2006 GeeXboX julkaisi [http://www.geexbox.org/en/index.html tiedotteen] tulevasta 2-versiosta, joka eroaa eritoten tekniikaltaan suuresti nykyisestä 1-versiosta. Suurin uudistus lienee yhteistyö [[Freevo]]-ohjelmiston kanssa: GeeXboXin tuleva versio tulee olemaan virallinen Freevo-livecd jakelu.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Mythtv]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://www.geexbox.org/en/ GeeXboXin viralliset kotisivut]<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Democracy_Player&diff=16018Democracy Player2007-07-01T14:04:16Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Democracy Player on teknisesti ottaen RSS-lukijan, [[BitTorrent]]-asiakkaan ja videotoistimen yhdistelmä. Käytännössä se on eräänlainen Internet-televisionkatseluohjelma. Sen avulla voi katsella videoita eri videopalveluista (mm. YouTube ja Google Video) ja seurata videopodcasteja.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.getdemocracy.com/ Democracy Playerin kotisivut]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cinelerra&diff=16017Cinelerra2007-07-01T14:04:06Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Cinelerra on videoeditointiohjelma Linuxille. Cinelerrasta on jaossa kaksi erilaista versiota. [http://heroinewarrior.com/cinelerra.php3 Heroine Virtual Ltd:n] oma ilmaiseksi jaossa oleva versio ja [http://cvs.cinelerra.org/ Cinelerra-CV], joka on yhteisön ylläpitämä haara. Molemmat versiot pohjautuvat avoimeen lähdekoodiin ja elävät omaa elämäänsä toinen toisiaan hyödyntäen.<br />
<br />
Cinelerra on ominaisuuksiensa puolesta varsin kattava video- ja äänieditointiohjelma. Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu tuki HD-tasoiselle kuvalle, kuusikanavaiselle äänelle ja taustalla tehtäville videorenderöinneille. Toisaalta ohjelma vaatii laitteistolta paljon, aivan kuten videoeditointi yleensäkin ja Cinelerran käyttäjällä tulisi olla mielellään tehokas prosessori, paljon muistia ja runsaasti tilaa kovalevyllä.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Kino]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Camsource&diff=16016Camsource2007-07-01T14:03:56Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Video</p>
<hr />
<div>Camsource on ohjelma, jolla voi ottaa [[Video4Linux|Video4Linuxia]] käyttävällä [[Web-kamera|web-kameralla]] kuvaa säännöllisin väliajoin.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Ohjelma käynnistyy yksinkertaisesti komennolla camsource. Ohjelma pyörii taustaprossina.<br />
<br />
== Asetukset ==<br />
Camsourcen asetukset ovat tiedostossa <tt>/etc/camsource.conf</tt>. Tiedosto on yksinkertainen [[XML]]-dokumentti, ja sisältää hyvät kommentit eri ominaisuuksista. Tässä on esiteltynä ainoastaan perusasetukset.<br />
<br />
=== Laitetiedot ===<br />
Aluksi on <camdev>-osio, jossa määritellään kameran asetukset. Asetukset voisivat olla seuraavanlaiset:<br />
<camdev><br />
<plugin>input_v4l</plugin><br />
<path>/dev/video0</path><br />
<width>max</width><br />
<height>max</height><br />
<fps>30</fps><br />
<channel>0</channel><br />
<norm>auto</norm><br />
</camdev><br />
*Ensimmäinen kohta, plugin, kertoo mitä moduulia käytetään laitetta luettaessa. Tavallisesti V4L-laitteita käytettäessä input_v4l on hyvä.<br />
*Path-kohdassa kerrotaan kameran laitetiedosto, yleensä /dev/video0<br />
*width ja height määräävät resoluution, jos arvona on max, camsource käyttää suurinta tarkkuutta.<br />
*fps kertoo kameran päivitysnopeuden videokuvaa otettaessa<br />
*channel- ja norm-kohtiin ei tarvitse koskea, oletusarvot ovat hyvät.<br />
<br />
Laitetta luettaessa käytettävä input_v4l-moduuli aktivoidaan vielä erikseen myöhemmin: <br />
<module name="input_v4l" active="yes"/><br />
<br />
=== Kuvan tallentaminen tiedostoon ===<br />
Asetustiedostossa on myös erilaisia pohjia sille, miten otettuja kuvia käsitellään. Kuva voidaan tallentamiseksi tiedostoon on tiedostossa valmis malli, joka alkaa rivillä<br />
<module name="filewrite" active="yes"><br />
Activen arvo yes tarkoittaa, että tämä osuus on aktivoituna, eli camsource toimii seuraavien asetusten mukaan.<br />
<br />
Filewriten asetukset ovat selkeät, seuraavassa esimerkki:<br />
<path>/home/kayttaja/public_html/kamera.jpg</path><br />
<interval unit="sec">5</interval><br />
<chmod>0644</chmod><br />
<jpegqual>75</jpegqual><br />
*Path on kuvan tallennushakemiston polku<br />
*Interval kertoo kuvan ottamisvälin halutussa yksikössä (tässä tapauksessa sekunteina)<br />
*Chmodissa olevat oikeudet asetetaan kuvalle sen tallentamisen jälkeen<br />
*Jpegqual kertoo tiedoston laadun (eli pakkaustehon)<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Web-kamera]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://camsource.sourceforge.net/ Ohjelman kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Multimedia&diff=16015Luokka:Multimedia2007-07-01T14:02:00Z<p>Botti: Robot: Moved from Luokka:Ääni. Authors: 25. maaliskuuta 2007 kello 11.28, 29. lokakuuta 2005 kello 21.00, 25. maaliskuuta 2007 kello 11.36</p>
<hr />
<div>Äänen käsittelyyn liittyvät ohjelmat. Ohjelmia on esitelty käyttötarkoituksen mukaan artikkelissa [[Musiikin toisto]].<br />
<br />
[[Luokka:Ohjelmat]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Luokka:Nuotinnusohjelmat&diff=16014Luokka:Nuotinnusohjelmat2007-07-01T14:01:50Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Ohjelmia nuottien kirjoittamiseen. Ohjelmia käyttötarkoituksen mukaan on esitelty artikkelissa [[Nuotinnusohjelmat]].<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=XMMS&diff=16013XMMS2007-07-01T14:01:40Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma | nimi=XMMS | kuva=[[Kuva:xmms.png|150px]] | kuvateksti=XMMS Toiminnassa | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://www.xmms.org www.xmms.org] | käyttöliittymä=[[GTK]] 1.x | kehittäjä=}}<br />
<br />
Xmms eli ''X Multimedia System'' on suosittu graafinen, [[wikipedia:fi:winamp|Winampia]] läheisesti muistuttava ohjelma musiikin kuunteluun. Xmms pohjautuu [[GTK]]:n vanhentuneeseen ykkösversioon. Xmms:n ulkoasua voi muuttaa skineillä, joita saa sen kotisivulta. Myös joidenkin Winampin skinien pitäisi toimia. Ohjelmaan on myös saatavilla useita hyödyllisiä lisäpalikoita kuten Crossfade. Xmms:n kehitys on lopetettu helmikuussa 2004. Siihen pohjautuen on sittemmin perustettu [[XMMS2]]-projekti sekä [[Beep Media Player]] (BMP). BMP:n kehitys loppui lokakuussa 2005, ja sitä jatkamaan on perustettu [[Audacious]].<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Musiikin toisto]]<br />
*[[Amarok]]<br />
*[[Beep Media Player]]<br />
*[[Audacious]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[[wikipedia:XMMS|XMMS englanninkielisessä Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Soundtracker&diff=16012Soundtracker2007-07-01T14:01:30Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Soundtracker_0.6.7.png|right|200px|thumb|Soundtracker soittamassa moduulia]]<br />
<br />
Soundtracker on Michael Krausen ohjelmoima tracker eli ohjelma, jolla voi soittaa, luoda ja editoida ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tracker-musiikki tracker-musiikkia] eli moduuleiksi ("modeiksi") kutsuttuja kappaleita, jotka koostuvat ääninäytteistä (sampleista) ja ohjeista siitä miten ja missä järjestyksessä niitä soitetaan eri kanavilla. Tämän lisäksi Soundtrackerissa on sisäinen sample-editori. Sen käyttöliittymä seuraa MS-DOSissa käytetyn Fast Tracker II:en ja Amigan Protrackerin jalanjälkiä.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Ardour]]<br />
*[[Jack Audio Connection Kit]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Pitivi&diff=16011Pitivi2007-07-01T14:01:20Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>PiTiVi on [[GStreamer]]- ja [[GTK]]-pohjainen videoeditointiohjelma. PiTiVi tukee mm. erilaisten efektien lisäämistä videoihin sekä tiedostomuotomuunnoksia. Suurin osa ohjelman toiminnallisuudesta pohjautuu GStreameriin. PiTiVi on toistaiseksi melko varhaisessa kehitysvaiheessa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Avidemux]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://www.pitivi.org/ PiTiVin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Videoeditointiohjelmat]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ogg_Vorbis&diff=16010Ogg Vorbis2007-07-01T14:01:10Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Play_ogg_large.png|thumb|right|[[FSF]]:n [http://www.fsf.org/resources/formats/playogg Play Ogg] -kampanjan logo.]]<br />
'''Ogg Vorbis''' on Xiph.org:in kehittämä avoin äänenpakkausformaatti, joka on tarkoitettu avoimeksi vaihtoehdoksi [[MP3]]-pakkaukselle. Ogg Vorbista ei ole patentoitu ja se on kenen tahansa käytettävissä. Sanotaan myös, että Ogg Vorbis kuulostaa paremmalta kuin samaa bittimäärää käyttäen pakattu MP3-ääni. Toisin kuin MP3:t, patenttivapaat Ogg-tiedostot toimivat suoraan kaikilla Linux-jakeluilla. Sitä soittavat useimmat [[Musiikin toisto|soitto-ohjelmat]].<br />
<br />
==Käyttö komentoriviltä==<br />
ogg123 tiedostonnimi<br />
Soittaa Ogg Vorbis -tiedostoja<br />
oggenc tiedostonnimi<br />
Pakkaa ääntä Ogg Vorbis -muotoon. Lähdetiedosto voi olla [[RAW]], [[WAV]], [[AIFF]], [[FLAC]] tai [[Ogg FLAC]].<br />
oggdec tiedostonnimi<br />
Purkaa Ogg Vorbis -tiedostoja RAW- tai WAV-muotoon<br />
ogginfo tiedostonnimi<br />
Tulostaa tietoja Ogg Vorbis -tiedostosta<br />
<br />
==Oggencoderin käyttö==<br />
<br />
Jos oggiksi muunnettavia wav-tiedostoja on vain muutamia ne varmaan jaksaa naputella ja oggencoodata yksittäin. Minulle tuli yli 200 tuntia puheohjelmaa, yli 3000 tiedostoa ja lisää tulossa joten oikoteitä piti hiukan etsiä jotta työ sujuu.<br />
<br />
Kokoa haluamasi wav-tiedostot yhteen kansioon joka on kotikansiosi sisällä.<br />
Avaa terminaali ja mene sillä em. kansioon, jos kansion nimi on pitkä tai siinä on välilyöntejä esim. "kesälomareissun nauhoitukset" käytä autocomplete-toimintoa tabulaattorinäppäimellä. Toimii niin että annat tiedostonimen alusta niin monta kirjainta ettei vaihtoehtoja ole, siis kirjoita teminaaliin vaikkapa "cd kesäl" ja sitten paina tabulaattoria niin autocomplete täyttää loput ja sitten vain enter. Terminaalissa tulisi nyt lukea seuraavaa...edellyttäen että sinunkin kansiosi on nimeltään "kesälomareissun nauhoitukset".<br />
Huomaa autocompleten lisäämä takakenoviiva välilyönnin kohdalla.<br />
<br />
[uffek@dsl-lprgw4-fed9de00-184 ~]$ cd kesalomareissun\ nauhoitukset/<br />
<br />
[uffek@dsl-lprgw4-fed9de00-184 kesalomareissun nauhoitukset]$<br />
<br />
Seuraava komento encoodaa kaikki wav-päätteiset tiedostot kohtalaisen hyvälaatuiseksi oggiksi.<br />
Sen voi kopioida tästä ja liittää terminaaliin tai kirjoittaa, huomaa wildcard-tähti joka kertoo oggencooderille että kaikki .wav päätteiset encoodataan.<br />
Alkuperäiset wav tiedostot jäävät samaan kansioon, kooderi ei hävitä niitä.<br />
<br />
oggenc -q5 *.wav<br />
<br />
-q5 on laatuasteikon keskivälilta, kooderi hyväksyy laadut 0-10 ja myös osalukuja jos haluaa niillä hienostella. -q5 tuottaa noin 130-160kbps vbr (variable bitrate) ogg-tiedostoja joka normaalikuuntelussa on varsin riittävä (voittaa 128mp3 laadussa) ja 30Mt wav tiedostosta tulee noin 3Mt ogg tiedosto joten pakkauskin riittänee. Lopullinen keskimääräinen bitrate riippuu alkuperäisen tiedoston ominaisuuksista - mitä enemman korkeita aania sen korkeampi bitrate.<br />
<br />
Tiedostonimissä ei kannata käyttää ääkkösiä koska viimestään siinä vaiheessa kun tiedostot tarvitsee siirtää muistitikulle tai siirrettävälle kovalevylle tulee virheilmoituksia ja siirto epäonnistuu.<br />
<br />
Nuolinäppäimilla ylos ja alas saat terminaaliin niitä komentoja joita olet jo käyttänyt.<br />
Tabulaattori antaa vaihtoehtoja jos muistat komennon alun esim. na ja tabulaattori antaa seuraavat vaihtoehdot. <br />
<br />
[uffek@dsl-lprgw4-fed9de00-184 ~]$ na<br />
<br />
namei nautilus-cd-burner<br />
nano nautilus-connect-server<br />
nautilus nautilus-file-management-properties<br />
<br />
oggenc -h antaa oggencooderin help-tiedot terminaaliin.<br />
<br />
Esimerkkikoneessa Fedora 4, Gnome ja gnomen terminaali, suunnilleen oletusohjelmat.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Ogg]]<br />
*[[Ogg FLAC]]<br />
*[[Ogg Speex]]<br />
*[[Ogg Theora]]<br />
*[[OggBase]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://www.vorbis.com/ Ogg Vorbiksen kotisivu]<br />
*[http://www.xiph.org/ogg/vorbis/hardware.html Vorbis hardware]<br />
*[http://www.xiph.org/ Xiph.Org]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Tiedostomuodot]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ogg_Speex&diff=16009Ogg Speex2007-07-01T14:01:00Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Ogg Speex on [[wikipedia:Speex|Speex]]-pakattua ääntä Ogg-containerformaatissa. Se on tarkoitettu erityisesti puheen pakkaamiseen. Speex-formaatti on Xiph.org:in kehittämä ja patenttivapaa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ogg]]<br />
*[[Ogg FLAC]]<br />
*[[Ogg Theora]]<br />
*[[Ogg Vorbis]]<br />
*[[OggBase]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://www.speex.org/ Speex.org]<br />
*[http://www.xiph.org/ Xiph.org]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ogg_FLAC&diff=16008Ogg FLAC2007-07-01T14:00:50Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Ogg FLAC on [[FLAC]]-pakattua ääntä [[Ogg]]-containerformaatissa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Ogg Speex]]<br />
*[[Ogg Theora]]<br />
*[[Ogg Vorbis]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://www.xiph.org/ Xiph.org]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Tiedostomuodot]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Musiikin_toisto&diff=16007Musiikin toisto2007-07-01T14:00:40Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>== Ohjelmat ==<br />
<br />
Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin.<br />
<br />
=== [[Amarok]] ===<br />
<br />
Amarok on KDE-kirjastoja käyttävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia [[backend]]ejä, esimerkiksiksi [[aRts]], [[Gstreamer]] ja [[Xine]]. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.<br />
<br />
=== [[Banshee]] ===<br />
Banshee on [[Mono]]- ja [[GTK]]-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.<br />
<br />
=== [[Beep Media Player]] ===<br />
Beep Media Player on [[XMMS]]-pohjainen, edistynyt mediasoitin. [http://beep-media-player.org/site/BMPx_Homepage Kotisivu]<br />
<br />
=== [[Cactus]] ===<br />
<br />
Cactus on tietokannalla varustettu mp3-soitin.<br />
<br />
=== [[MPD]] ===<br />
MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti<br />
<br />
[http://www.musicpd.org/ MPD:n kotisivu]<br />
<br />
=== [[mpg123]] ===<br />
Komentorivipohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.<br />
<br />
=== [[Mplayer]] ===<br />
Mplayer tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.<br />
<br />
=== [[Noatun]] ===<br />
Noatun on [[KDE|KDE:lle]] tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.<br />
<br />
=== [[ogg123]] ===<br />
Komentorivipohjainen, yksinkertainen [[Ogg Vorbis]] -soitin.<br />
<br />
=== [[Rhythmbox]] ===<br />
Rhythmbox on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden [[GNOME]]-ohjelmien tapaan yksinkertainen. Toiminnoissa Rhytmbox jää jälkeen [[Amarok]]ille.<br />
<br />
=== [[VLC]] ===<br />
VLC media player (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa [[DVD-elokuvat|DVD]]:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.<br />
<br />
=== [[XMMS]] ===<br />
XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty [[XMMS2]]-soitin [http://wiki.xmms2.xmms.se/index.php/Main_Page].<br />
<br />
== [[MP3]] ==<br />
Useimpien yleisten Linux-jakelujen mukana tulevista mediasoittimista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia (mp3-pakkaukselle on olemassa ohjelmistopatentti, tätä ongelmaa ei ole vapaassa [[Ogg Vorbis]]-tiedostomuodossa). Näissä tapauksissa on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta. Patenttiongelma ongelma koskee myös esimerkiksi Microsoftin kehittämää wma-tiedostomuotoa.<br />
<br />
==Toistokirjastot==<br />
Kaikkiin soitto-ohjelmiin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa uutta koodia erilaisten mediatiedostojen purkuun, vaan sitä varten on valmiit kirjastot ([[backend]]it), joita käytetään taustalla useimmissa ohjelmissa. Tällaisia kirjastoja ovat mm. [[Xine]], [[Mplayer]], [[aRts]], [[Helix]] ja [[Gstreamer]]. Useimmat ohjelmat antavat käyttäjän itse valita taustalla käytettävän toistokirjaston.<br />
<br />
== Jakelukohtaiset ohjeet ==<br />
=== [[Fedora Core]] ===<br />
[http://www.linux-paja.com/fedorafaq.org-FC5.html Fedora FAQ] sisältää ohjeet järjestelmän multimediatoimintojen parantamiseen.<br />
<br />
=== [[Ubuntu]] ===<br />
Ubuntun multimediapakettien asentaminen on opastettu [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta#Multimedia Ubuntu tutuksi -wikikirjassa]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat [[CD:n rippaus|CD:itä rippaamalla]].<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MPlayer&diff=16006MPlayer2007-07-01T14:00:30Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>MPlayer - The Movie Player on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva mediasoitinohjelma. Se kehitettiin alkujaan Linuxille, mutta se toimii nykyään myös muilla Unixeilla ja mm. Windowsilla. MPlayeria levitetään [[wikipedia:fi:GNU|GNU]] [[wikipedia:fi:GPL|GPL]] -lisenssin alaisena, ja sen alkuperäiset tekijät olivat enimmäkseen unkarilaisia.<br />
MPlayerin sanotaan osaavan toistaa enemmän videomuotoja kuin minkään muun soitto-ohjelman. Siinä on sisäänrakennettuna suuri määrä [[wikipedia:fi:Koodekki|koodekkeja]], joskin suurin osa tuetuista muodoista vaatii Microsoft Windowsin konekielisten DLL-tiedostojen käyttöä ja on siten käytettävissä vain x86-pohjaisilla tietokoneilla.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
Koneella olevan videotiedoston soittaminen onnistuu esimerkiksi näin (olettaen että tarvittavat koodekit löytyvät):<br />
mplayer /polku/videoon.avi<br />
<br />
Mplayer osaa näyttää myös tekstitykset, jotka annetaan -sub -parametrilla:<br />
mplayer /polku/videoon.avi -sub /polku/tekstityksiin.sub<br />
<br />
Tämä aloittaa dvd:n soittamisen tsekinkielisellä äänellä sekä ruotsinkielisellä tekstityksellä. Jos tekstitystä ei ole saatavilla ruotsiksi, ohjelma etsii seuraavaksi japanin- ja sitten suomenkielistä tekstitystä.<br />
mplayer dvd://1 -alang cs -slang sv,ja,fi<br />
<br />
Voit helposti kopioda Internetin video- tai ääni-streamia koneellesi tiedostoon, mikäli asianmukaiset [[koodekki|koodekit]] ovat asennettuna. Tämä onnistuu seuraavalla komennolla:<br />
mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ.<br />
<br />
Mplayerin mukana tulee mencoder, jolla voi muuttaa mediatiedostoja muodosta toiseen. Seuraava kopioi dvd-levyn 3-osion kappaleet 2-14 kiintolevylle tiedostoon dvd3.avi. Ääni kopioidaan sinällään, mutta video pakataan [[XviD]]-koodekilla kokoon 1245 kilobittiä per sekunti. Ääniraita on malayalaminkielinen ja tekstitys on norjaksi.<br />
<br />
mencoder dvd://3 -chapter 2-14 -alang sl -slang no -o dvd3.avi -oac copy -ovc xvid<br />
-xvidencopts bitrate=1245<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://mplayerhq.hu/ Mplayerin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivi]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Video]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Mpg123&diff=16005Mpg1232007-07-01T14:00:20Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Mpg123 on yksinkertainen [[komentorivi|komentorivipohjainen]] [[wikipedia:fi:MPEG|MPEG]]-äänisoitin. Se tukee [[mp1]]-, [[mp2]]- ja [[MP3|mp3]]-tiedostoja. Ominaisuuksia ovat mm.<br />
* Toimivuus ja tuki usealla alustalla<br />
* Tuki useille äänirajapinnoille<br />
* Yksinkertaiset toiminnot<br />
* Sisäänrakennetut pikanäppäimet<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://www.mpg123.de Kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Komentorivi]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MPD&diff=16004MPD2007-07-01T14:00:10Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Music Player Daemon eli MPD on järjestelmän taustapalveluna toimiva kevyt [[musiikin toisto|musiikkisoitin]]. Sille ei ole olemassa mitään tiettyä käyttöliittymää, vaan sitä komennetaan erillisten graafisten tai tekstipohjaisten [[frontend]]ien kautta. MPD:tä voidaan komentaa myös verkon yli, jolloin esimerkiksi tiettyä stereoihin liitettyä konetta voidaan ohjata lähiverkon toisilta koneilta. MPD tukee [[MP3]]-, [[Ogg Vorbis]]-, [[FLAC]]-, [[AAC]]-, [[mod]]- ja [[wav]]-formaatteja.<br />
<br />
==Käyttöönotto==<br />
MPD löytyy useimpien [[jakelu]]iden paketinhallinnasta nimellä mpd. Esimerkiksi [[Arch Linux]]issa se asentuisi komennolla<br />
[[pacman]] -S mpd<br />
Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä [[root|pääkäyttäjänä]] vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.<br />
===Ajaminen pääkäyttäjänä===<br />
Aluksi kopioidaan esimerkki[[asetustiedostot|asetustiedosto]] /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.<br />
<br />
Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit<br />
playlist_directory "/var/lib/mpd/playlists"<br />
db_file "/var/lib/mpd/mpd.db"<br />
log_file "/var/log/mpd/mpd.log"<br />
error_file "/var/log/mpd/mpd.error"<br />
state_file "/var/lib/mpd/mpdstate"<br />
Lisäksi rivin<br />
#user "mpd"<br />
alusta on löydyttävä kommenttimerkki #, jottei MPD yritä ajaa itseään muuna käyttäjänä kuin rootina.<br />
Rivillä <tt>music_directory</tt> määritellään hakemisto, jonka alta soitettavia kappaleita etsitään, esimerkiksi<br />
music_directory "/home/carl-gustaf/min.musik"<br />
Useampia hakemistoja voi määritellä tekemällä niihin osoittava [[symbolinen linkki]] määritellyn hakemiston alle.<br />
Lisätietoja muista asetusmahdollisuuksista saa komennolla<br />
[[man]] mpd.conf<br />
Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla<br />
/etc/init.d/mpd create-db<br />
tai BSD-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä komennolla<br />
/etc/rc.d/mpd create-db<br />
Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla<br />
/etc/init.d/mpd create-db<br />
tai<br />
/etc/rc.d/mpd create-db<br />
Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin ([[init]]) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä.<br />
<br />
===Ajaminen tavallisena käyttäjänä===<br />
Tiedostosta /etc/mpd.conf pitäisi tavallisenä käyttäjän ajettaessa löytyä rivit<br />
music_directory "/polku/musiikkihakemistoosi"<br />
playlist_directory "~/playlists"<br />
db_file "~/mpd.db"<br />
log_file "~/mpd.log"<br />
error_file "~/mpd.error"<br />
pid_file "~/.mpd.pid"<br />
state_file "~/.mpd.state"<br />
user "mpd" <br />
bind_to_address "127.0.0.1"<br />
<nowiki>~</nowiki>-merkki tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa.<br />
<br />
Tämän jälkeen luodaan (pääkäyttäjänä) mpd-käyttäjä sopivine kotihakemistoineen ym. komennoilla<br />
[[useradd]] mpd -s /bin/false<br />
[[mkdir]] -p /home/mpd/playlists<br />
[[chown]] -R mpd:mpd /home/mpd<br />
[[gpasswd]] -a mpd audio<br />
Sitten luodaan soittolista ja käynnistetään mpd komennolla<br />
/etc/init.d/mpd create-db && /etc/init.d/mpd start<br />
tai<br />
/etc/rc.d/mpd create-db && /etc/rc.d/mpd start<br />
jolloin se oikein asetettuna siirtyy toimimaan mpd-käyttäjänä.<br />
Tämän jälkeen on vielä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin.<br />
<br />
==Käyttöliittymät==<br />
Tunnetuin MPD:n käyttöliittymistä on komentorivipohjainen [[mpc]]. Tämän lisäksi on saatavilla [[ncurses]]-pohjainen [[ncmpc]] sekä lukuisa joukko erilaisia graafisia vaihtoehtoja, kuten [[python]]- ja [[GTK]]-pohjainen [[sonata]] sekä [[Gnome]]lle tarkoitettu [[gmpc]].<br />
<br />
==Käyttö verkon yli==<br />
Tärkeimmät verkkokäyttöä säätelevät rivit mpd.conf-tiedostossa ovat <tt>bind_to_address</tt> ja <tt>port</tt>.<br />
Asetus <br />
bind_to_address "127.0.0.1"<br />
sallisi mpd:n ohjaamisen vain paikalliselta koneelta, kun taas<br />
bind_to_address "any"<br />
sallisi ohjaamisen miltä tahansa etäkoneelta.<br />
Rivi<br />
port "6600"<br />
määrittelisi käytettäväksi portiksi 6600, mikä on oletus.<br />
<br />
===Mpc===<br />
Mpc-käyttöliittymä komentaa oletuksena paikallisen koneen (localhost) porttia 6600. Muu palvelin tai portti voidaan määritellä ympäristömuuttujilla <tt>MPD_HOST</tt> ja <tt>MPD_PORT</tt>.<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://www.musicpd.org/ Kotisivu]<br />
*[http://mpd.wikia.com/ Wiki]<br />
*[http://mpd.wikia.com/wiki/Clients Lista käyttöliittymistä]<br />
*[http://www.musicpd.org/forum/ Keskustelufoorumi]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=MP3&diff=16003MP32007-07-01T14:00:00Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
MP3 on erittäin suosittu häviöllinen tapa pakata ääntä. Se on erityisesti Amerikan Yhdysvalloissa raskaasti patentoitu, ja siksi sitä ei vakiona tueta kaikissa [[Jakelu|Linux-jakeluissa]]. Vapaa, patentoimaton vaihtoehto MP3:lle on [[Ogg Vorbis]].<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Lame]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:MP3|MP3:sta Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Käsitteet]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=LAME&diff=16002LAME2007-07-01T13:59:50Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>{{ohjelma | nimi=Lame ain’t an MP3 encoder | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://lame.sourceforge.net/ lame.sourceforge.net] | käyttöliittymä=teksti }}<br />
Lame (''Lame ain’t an MP3 encoder'', Lame ei ole MP3-pakkaaja) on [[komentorivi]]ohjelma musiikkitiedostojen pakkaamiseen MP3-muotoon ja niiden purkamiseen.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Lamen perussyntaksi on<br />
lame [asetukset] <alkuperäinen tiedosto> [uusi tiedosto]<br />
Tiedosto voi olla myös "-", joka tarkoittaa [[stdin]]:iä/[[stdout]]:ia.<br />
<br />
Wav-tiedosto voidaan pakata oletusasetuksilla (128kb/s bittinopeudella) komennolla<br />
lame tiedosto.wav pakattu.mp3<br />
Bittinopeuden (engl. ''bitrate'') voi muuttaa valitsimella -b:<br />
lame -b 32 tiedosto.wav pakattu.mp3<br />
Tekisi tiedostosta hyvin pienen (32kb/s). Mahdolliset pakkaustiheydet ovat <tt>32, 40, 48, 56, 64, 80, 96, 112, 128, 160, 192, 224, 256</tt> ja <tt>320</tt>.<br />
<br />
Bittinopeus voidaan asettaa vaihtelevaksi valitsimella <tt>-v</tt>. Lame tarjoaa kaksi eri algoritmia, joiden perusteella bittinopeutta vaihdellaan. <tt>--vbr-old</tt> (jota <tt>-v</tt> tarkoittaa) on vanhempi, melko hidas algoritmi joka tuottaa melko hyvää laatua. Uudempi algoritmi taas on nopeampi, mutta sitä ei ole testattu yhtä paljon. Sitä käytetään valitsimella <tt>--vbr-new</tt>:<br />
lame --vbr-new tiedosto.wav pakattu.mp3<br />
<br />
Pakkauksen laatuun voidaan vaikuttaa myös <tt>-q luku</tt>-valitsimella, jossa luku on välillä 0-9. <tt>-q 0</tt> on hitain ja parasta laatua tarjoava versio, <tt>-q 9</tt> taas nopea, mutta tuottaa huonoa laatua. <tt>-q 2</tt> on suositeltava vaihtoehto. Käytettäessä vaihtelevaa bittinopeutta käytetään automaattisesti myös valitsinta <tt>-h</tt>, joka tarkoittaa samaa kuin <tt>-q 2</tt>.<br />
<br />
Mp3-tiedosto voidaan purkaa wav-tiedostoksi valitsimella <tt>--decode</tt>:<br />
lame --decode tiedosto.mp3 purettu.wav<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Oggenc]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Kino&diff=16001Kino2007-07-01T13:59:40Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Kino on IEEE 1394 DV -formaattia käyttävä ei-lineaarinen videoeditointiohjelma. Kino osaa kaapata ja editoida [[DV]]-kuvaa. <br />
<br />
Kinon ominaisuuksiin kuuluu myös mm. videoiden muuntaminen tiedostomuotojen dvd, mpeg, svcd ja vcd välillä. Ääniformaateista tuettuja ovat [[wav]], mp2, [[mp3]] ja [[ogg]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Cinelerra]]<br />
<br />
== Linkit ==<br />
*[http://www.kinodv.org Kino]<br />
<br />
[[Luokka:Videoeditointiohjelmat]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Kaffeine&diff=16000Kaffeine2007-07-01T13:59:30Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma | nimi=Kaffeine | kuva=[[Kuva:kaffeine-logo.jpg|50px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://kaffeine.sourceforge.net/ Kaffeinen kotisivu] | käyttöliittymä=[[X]]}}<br />
Kaffeine on [[Xine|xinelib]]-kirjastoa tai [[Gstreamer]]ia [[backend]]inään käyttävä mediasoitin [[KDE]]:lle. Xinen ja Gstreamerin käytön ansiosta Kaffeine tukee laajaa joukkoa erilaisia video- ja äänitiedostomuotoja sekä cd-, dvd- ja vcd-levyjä. Myös esimerkiksi [[Linux ja digi-tv|digi-tv]]:n katselu ja nauhoittaminen ([[wikipedia:en:Digital_video_recorder|DVR]]) onnistuvat.<br />
<br />
== Tekstitykset ==<br />
Kaffeine hallitsee DVB:n oikeaoppiset tekstitykset (ns. YLEn tekstit).<br />
Ylen tekstitykset saa toimimaan Kaffeinessa seuraavasti:<br />
<br />
Kanava PID/page/subpage/kieli<br/><br />
YLE1 1027/1/50/fin<br/><br />
YLE2 2027/1/50/fin<br/><br />
YLE TEEMA 4027/1/50/fin<br/><br />
YLE FST 3027/1/50/fin<br/><br />
YLE Extra 5027/1/50/fin<br/><br />
<br />
Ruotsinkielisen tekstityksen PID on xx28:<br/><br />
YLE1 1028/1/50/swe<br/><br />
YLE2 2028/1/50/swe<br/><br />
YLE TEEMA 4028/1/50/swe<br/><br />
YLE FST 3028/1/50/swe<br/><br />
YLE Extra 5028/1/50/swe<br/><br />
<br />
HUOM. alapalkin tekstitysvalikosta pitää valita ensimmäinen<br/><br />
valinta ylhäältä tekstityksen saamiseksi.<br/><br />
<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br />
[[Luokka:Video]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=JACK_Audio_Connection_Kit&diff=15999JACK Audio Connection Kit2007-07-01T13:59:20Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>[[Kuva:qjackctl.png]]<br />
<br />
== Mikä JACK on? ==<br />
[http://jackit.sourceforge.net/ JACK Audio Connection Kit] tai lyhyesti "JACK" on ääniserveri sekä taustapalvelu (daemon), joka luo matalalatenssisia yhteyksiä niin kutsuttujen "jackified"-ohjelmien välille. Jack voi käyttää ALSA-, PortAudio- ja OSS-taustoja. Jack soveltuu hyvin [[Digitaalinen äänitystyöasema|digitaaliseen äänitystyöasemaan]].<br />
<br />
== Miten käytetään? ==<br />
<br />
Ohjelmaa voi komentaa pelkästään komentoriviltä, mutta sille on myös tehty mainio käyttöliittymä [http://qjackctl.sourceforge.net/ qjackctl].<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Hydrogen&diff=15998Hydrogen2007-07-01T13:59:10Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Hydrogen1.jpg|thumb|right|200px]]<br />
==Mikä Hydrogen on?==<br />
<br />
Hydrogen on laadukas, ammattilaismainen ja helppo rumpukone GNU/Linux alustalle. <br />
<br />
== Ominaisuudet ==<br />
<br />
* Käyttäjäystävällinen ja nopea graafinen käyttöliittymä.<br />
* Sample-pohjainen kaksikanavainen äänialusta, johon mahdollista liittää omia sampleja .wav, .au ja .aiff muodoissa.<br />
* Tuki [[FLAC]] pakatuille äänitiedostoille.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Digitaalinen äänitystyöasema]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=FLAC&diff=15997FLAC2007-07-01T13:59:00Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>FLAC on Xiph.org:in kehittämä avoin häviötön äänenpakkausformaatti. FLAC-tiedostot ovat jopa lähes puolet pienempiä kuin [[WAV]]-tiedostot äänenlaadun kuitenkaan tästä kärsimättä.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Ogg]]<br />
*[[Ogg FLAC]]<br />
*[[Ogg Theora]]<br />
*[[Ogg Vorbis]]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://flac.sourceforge.net/ FLAC-projektin kotisivu]<br />
*[http://www.xiph.org/ Xiph.org]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:Tiedostomuodot]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Digitaalinen_%C3%A4%C3%A4nitysty%C3%B6asema&diff=15996Digitaalinen äänitystyöasema2007-07-01T13:58:50Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>* [[Ardour]]<br />
* [[Jack Audio Connection Kit]]<br />
* [[Hydrogen]]<br />
<br />
== Musiikintekopaketteja Linux jakeluihuin ==<br />
<br />
Musiikin teossa tarvitaan matalalatenssinen ydin sekä itse musiikkisovellukset.<br />
Ilman reaali-aikayrintä ongelmaksi muodostuu helposti sekä dropoutiti että<br />
soitetun, playback:in ja onjalmallisten syntetisaattoreiden tahdistus. <br />
Nykyisissä jakeluissa ei vielä ole vakiona matalalatenssista ydintä joten se<br />
täytyy hakea eri paketista.<br />
<br />
* [http://www.jacklab.net Jacklab , OpenSuse pohjainen paketti, sisältää sovellukset ja reeaali-aikakernelin]<br />
* [http://http://www.demudi.org/ Demudi , Debian pohjainen paketti]<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
[http://linuxsound.atnet.at/ Sound & MIDI Software For Linux]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cplay&diff=15995Cplay2007-07-01T13:58:40Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Cplay.png|right|200px|thumb|Cplay]]<br />
<br />
Cplay on Pythonilla ohjelmoitu, tekstitilassa toimiva, curses-pohjainen musiikkisoitin. Se ei itse soita mitään, vaan toimii frontendinä MP3- ja [[Ogg Vorbis ]]-tiedostoja sekä useita moduuliformaatteja soittaville ohjelmille. Sen järjestelmäresurssien kulutus on lähes olematon, mutta se silti tukee esimerkiksi soittolistoja, joten sitä voidaan käyttää musiikin soittamiseen teholtaan vaatimattomissa koneissa tai esimerkiksi [[SSH]]:n yli koneissa, joissa ei ole laisinkaan graafista käyttöliittymää tai näyttölaitetta.<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cinelerra&diff=15994Cinelerra2007-07-01T13:58:30Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Cinelerra on videoeditointiohjelma Linuxille. Cinelerrasta on jaossa kaksi erilaista versiota. [http://heroinewarrior.com/cinelerra.php3 Heroine Virtual Ltd:n] oma ilmaiseksi jaossa oleva versio ja [http://cvs.cinelerra.org/ Cinelerra-CV], joka on yhteisön ylläpitämä haara. Molemmat versiot pohjautuvat avoimeen lähdekoodiin ja elävät omaa elämäänsä toinen toisiaan hyödyntäen.<br />
<br />
Cinelerra on ominaisuuksiensa puolesta varsin kattava video- ja äänieditointiohjelma. Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu tuki HD-tasoiselle kuvalle, kuusikanavaiselle äänelle ja taustalla tehtäville videorenderöinneille. Toisaalta ohjelma vaatii laitteistolta paljon, aivan kuten videoeditointi yleensäkin ja Cinelerran käyttäjällä tulisi olla mielellään tehokas prosessori, paljon muistia ja runsaasti tilaa kovalevyllä.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Kino]]<br />
<br />
[[Luokka:Video]]<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cactus&diff=15993Cactus2007-07-01T13:58:20Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>''Cactus'' on [[Lazarus|Lazaruksen]] avulla toteutettu, [[Tietokanta|tietokannalla]] varustettu [[wikipedia:fi:mp3|mp3]]-soitto-ohjelma.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://cactus.hey-you-freaks.de/ Cactusin kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=CD:n_rippaus&diff=15992CD:n rippaus2007-07-01T13:58:10Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>CD:n rippaus tarkoittaa äänilevyllä olevien kappaleiden siirtoa tietokoneelle. Siihen löytyy Linuxissa paljon erilaisia menettelytapoja ja ohjelmia.<br />
<br />
== Grip ==<br />
Grip on [[GTK]] -käyttöliittymällä varustettu CD:n rippausohjelma. Se on helppokäyttöinen, ja tukee monenlaisia tiedostoformaatteja ja enkoodereita. Grip osaa hakea kappaleiden nimet Internetistä (CDDB, FreeDB).<br />
<br />
[http://nostatic.org/grip/ Gripin kotisivu]<br />
<br />
== Konqueror ==<br />
<br />
KDE:n tiedostohallinta [[Konqueror]] osaa ripata cd:itä. Kun äänilevy laitetaan sisään, ilmestyy vasemmalla olevaan hakemistopuuselaimeen Audio CD Browser -hakemisto. Siellä näkyy virtuaaliset hakemistot, joista löytyy levyn sisältö erilaisilla enkoodauksilla varustettuna. Tiedostoja ei oikeasti ole siellä, mutta kun vaikkapa Ogg Vorbis -hakemistosta raahaa tiedostoja muualle, Konqueror pakkaa ne lennossa [[Ogg Vorbis]] -muotoon. Pakkauksen asetukset säädetään tarkemmin KDE Control Centeristä (mikä tämä oli suomeksi?).<br />
<br />
==CDParanoia==<br />
CDParanoia on komentoriviltä toimiva rippaussofta. Siinä on erittäin hyvä naarmujen tunnistusjärjestelmä, jonka avulla viallisia sektoreita luetaan uudelleen niin kauan, että ne saadaan luettua oikein. Ohjelma lukee audioraidan levyltä datana. Ripattava data tallennetaan levylle WAV, AIFC, AIFC tai raw 16 bit linear PCM muodossa.<br />
<br />
[http://www.xiph.org/paranoia/ CDParanoian kotisivu]<br />
<br />
==Goobox==<br />
<br />
Goobox on CD-soitin ja ripperi [[GNOME]] työpöytäympäristölle. Goobox osaa hakea kappaleiden nimet internetistä (CDDB). Moni käyttäjä suosii Gooboxia sen helppokäyttöisyyden vuoksi.<br />
<br />
[http://www.gnomefiles.org/app.php?soft_id=531 Goobox kotisivu]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
Rippaamaasi musiikkia voit kuunnella [[Musiikin toisto|toisto-ohjelmilla.]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Beep_Media_Player&diff=15991Beep Media Player2007-07-01T13:58:00Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Beep Media Player eli BMP on [[GTK]] 2.x -pohjainen, [[XMMS]]:stä [[fork|haarautettu]] musiikkisoitin.<br />
<br />
BMP:n tekijät kokivat XMMS-taustan kuitenkin aikaa myöten liian rajoittuneeksi, minkä johdosta ohjelman kehitys katkesi lokakuussa 2005 julkaistuun 0.9.7.1-versioon. Tämän jälkeen BMP:n tekijät siirtyivät kehittämään uutta, [[BMPx]]:ksi ("Beep Media Player Experimental") nimettyä multimediasoitinta. BMPx pohjautuu lähes kokonaan uudelleenkirjoitettuun koodiin käyttäen [[backend]]inään [[GStreamer|GStreameria]]. BMP 0.9.7.1:stä on sittemmin haarautettu [[Audacious]]-soitin, jota kehitetään vanhaan XMMS-koodipohjaan perustuen.<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://bmp.beep-media-player.org/index.php/BMP_Homepage Kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=BMPx&diff=15990BMPx2007-07-01T13:57:50Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>BMPx ("Beep Media Player Experimental") on lopetetun [[Beep Media Player]]in (BMP) kehittäjien lähes kokonaan uudelleenkirjoitetulta koodipohjalta tekemä musiikkisoitin. BMPx käyttää pääasiallisena [[backend]]inään [[GStreamer]]ia. BMPx:stä on toistaiseksi olemassa vain kehitysversio, eikä siitä ole tehty virallisia julkaisuja. Epävirallisia paketointeja on kuitenkin olemassa useimmille [[jakelu]]ille.<br />
<br />
==Ominaisuuksia==<br />
* Ääni-CD:iden toistaminen<br />
* Mediakirjasto<br />
* Internet-äänisyötteet (podcasting)<br />
* Tagitoiminto, joka mahdollistaa omien merkintöjen lisäämisen kappaleisiin<br />
* [[wikipedia:fi:last.fm|Last.fm]]-tuki<br />
* [[Shoutcast]]<br />
* [[D-Bus]]<br />
* Tuki [[SVG]]-pohjaisille skineille kehitteillä<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Xmms]]<br />
*[[Audacious]]<br />
*[[Amarok]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://beep-media-player.org/site/BMPx_Homepage Kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Audacity&diff=15989Audacity2007-07-01T13:57:40Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Audacity.png|right|200px|thumb|Audacity]]<br />
<br />
Audacity on vapaa äänieditori, jolla voi äänittää, käsitellä ja luoda pakkaamattomia ja pakattuja äänitiedostoja, saman tyyppinen kuin Windowsissa käytetyt GoldWave ja Cool Edit. Audacitykin on tosin portattu myös Windowsille ja OS X:lle. Audacity tukee mm. [[FLAC]] ja [[Ogg Vorbis]] -formaatteja.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [http://audacity.sourceforge.net/ Audacity-projektin kotisivu]<br />
* [http://audacityteam.org/wiki/ Audacity-wiki]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Audacious&diff=15988Audacious2007-07-01T13:57:30Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>Audacious Media Player on ulkonäöltään Winampia muistuttava musiikkisoitin Linux/Unix-järjestelmille. Audacious on [[Fork|haarautettu]] [[Beep Media Player]]istä, joka puolestaan on haarautettu klassisesta [[XMMS]]-soittimesta. Audacious käyttää [[GTK]]:n versiota 2, kun taas XMMS perustui GTK:n versioon 1. Etuja tästä ovat mm. tuki [[Unicode]]lle ja paremmat tekstinrenderöinti- ja teemaominaisuudet.<br />
<br />
Kuten XMMS, Audacious tukee Winamp 2 -[[Skin|skinejä]] ja täten myös XMMS-skinejä.<br />
<br />
Tuettuja ääniformaatteja ovat mm.<br />
*[[MP3]], [[MP2]]<br />
*[[Ogg Vorbis]]<br />
*[[FLAC]]<br />
*[[WAV]]<br />
*Apple lossless<br />
*[[WMA]]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[XMMS]]<br />
*[[Beep Media Player]]<br />
*[[BMPx]]<br />
*[[Amarok]]<br />
<br />
==Linkkejä==<br />
*[http://audacious-media-player.org/Main_Page Kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ardour&diff=15987Ardour2007-07-01T13:57:20Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma | nimi=Ardour | kuva=[[Kuva:Ardour.png|200px]] | kuvateksti=Työtila ja mikseri | lisenssi=[[GPL]] v2 | kotisivu=[http://www.ardour.org/ www.ardour.org] | käyttöliittymä=X11 | kehittäjä=}}<br />
<br />
== Mikä Ardour on? ==<br />
[http://ardour.org Ardour] on [[digitaalinen äänitystyöasema]]sovellus, jota voi käyttää nauhoittamiseen, muokkaamiseen, miksaamiseen, moniraitaäänityksiin ja omien CD-levyjen tuottamiseen.<br />
<br />
Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu: moniraitanauhoitus, ei-lineaarinen (non-linear), ei-tuhoisa (non-destructive) aluepohjainen muokkaus loputtomalla kumoustoiminnolla, täydellinen automaatiotuki, ammattitasoinen mikseri ja paljon erilaisia laajennuksia (plugin).<br />
<br />
Ardour on verrattavissa sellaisiin ohjelmiin kuin ProTools, Nuendo, Cubase SX, Digital Perfomer, Samplitude ja Sequoia.<br />
<br />
== Mikä Ardour ei ole?==<br />
<br />
Äänitiedostoeditori, MIDI-sekvensseri tai loop-pohjainen musiikkijärjestelmä.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
Ardourin käyttö onnistuu parhaiten musiikkikäyttöön luotujen Linux-[[Jakelut|jakeluiden]] kanssa. Näitä ovat mm. [http://www.agnula.org/ Agnula] ja [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA].<br />
<br />
Ardour tarvitsee [[Jack Audio Connection Kit|Jack audio server]] -taustapalvelun toimiakseen.<br />
<br />
Käyttö onnistuu toki jakelusta riippumatta, mutta kernelin on kuitenkin tuettava reaaliaikaisuutta (realtime). Tähän on olemassa erilaisia [http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernel_UKK#Patchsetit_.28eli_korjauspaketit.29 patchsettejä] mm. [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ cko]. Ilman patchsettiä Ardour ja Jack audio server tulee ajaa järjestelmänvalvojan (root) oikeuksin reaaliaikaisuuden saavuttamiseksi.<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Amarok&diff=15986Amarok2007-07-01T13:57:10Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Ääni</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma | nimi=Amarok | kuva=[[Kuva:Amarok_icon.png]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=http://amarok.kde.org/ | käyttöliittymä=[[X]]-[[Qt]]-[[KDE]]}}<br />
[[Kuva:Amarok.png|thumb|200px|right|Amarok soittamassa Eppuja]]<br />
'''Amarok''' on monipuolinen musiikkisoitin [[KDE]]:lle. Se hallitsee mm. elävät soittolistat, kappaleiden sisältökuvauksien ja sanoitusten sekä levykansien hakemisen Internetistä. Lisäksi siinä on komentosarjatuki ja monipuolisesti [[dcop]]-komentoja. Amarok on enimmäkseen suomennettu – joitakin aukkoja on, varsinkin kehitysversiossa. Amarokissa ei ole joka kohdassa keksitty pyörää uudestaan, vaan kappaleiden soittaminen on ulkoistettu [[GStreamer]] tai [[Xine]]-kirjastoille, ja musiikkikokoelman ylläpito tietokantaohjelmalle (vaihtoehtoina ainakin [[MySQL]], [[PostgreSQL]] ja [[SQLite]])<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Musiikin toisto]]<br />
*[[Xmms|XMMS]]<br />
<br />
[[Luokka:Multimedia]]<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Whoami&diff=15075Whoami2007-05-10T13:14:07Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Coreutils</p>
<hr />
<div>'''Whoami''' on yksinkertainen komentoriviohjelma, joka nimensä mukaisesti näyttää nykyisen käyttäjän käyttäjänimen.<br />
<br />
Ainoat ohjelman hyväksymät parametrit ovat ''--help'' ja ''--version''.<br />
<br />
Whoami kuuluu [[Coreutils]]-pakettiin.<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Who&diff=15074Who2007-05-10T13:13:57Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Coreutils</p>
<hr />
<div>'''Who''' on komentoriviohjelma, joka näyttää koneelle sillä hetkellä kirjautuneet käyttäjät sekä heidän kirjautumispäätteensä sekä kirjautumisaikansa. Who kuuluu nykyään [[GNU]]:n [[Coreutils]]-paketttiin.<br />
<br />
== Katso myös==<br />
*[[w]]<br />
*[[users]]<br />
*[[whoami]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Wc&diff=15073Wc2007-05-10T13:13:47Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Coreutils</p>
<hr />
<div>Komennolla wc voidaan laskea, kuinka monta merkkiä, sanaa tai riviä jokin syöte (esim. tiedosto) sisältää.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
wc kirje.naapurille.txt<br />
Tuottaa tulosteen<br />
13 120 1082 kirje.naapurille.txt<br />
jossa ensimmäisessä sarakkeessa näytetään rivien määrä, toisessa sanojen määrä, kolmannessa merkkien määrä ja neljännessä tutkitun tiedoston nimi (mikäli sellainen on).<br />
ls|wc -w<br />
Näyttää komennon [[ls]] tulosteen sisältämien sanojen määrän. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa samaa, kuin nykyisen työhakemiston sisältämien tiedostojen määrä.<br />
<br />
wc -ml kirje.naapurille.txt<br />
<br />
Näyttää tiedoston sisältämien merkkien (valitsin -m) sekä rivien (valitsin -l) määrän. Komennon tuloste näyttää tältä:<br />
<br />
13 1082 kirje.naapurille.txt<br />
<br />
[[Luokka:Tiedostonhallinta]]<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Users&diff=15071Users2007-05-10T13:13:37Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Coreutils</p>
<hr />
<div>Users on [[Coreutils]]-paketin ohjelma, joka näyttää koneelle kirjautuneet käyttäjät:<br />
kayttaja@kone:~$ users<br />
kayttaja toinenkayttaja<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]</div>Bottihttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Uptime&diff=15070Uptime2007-05-10T13:13:27Z<p>Botti: Botti vaihtoi luokan Luokka:Coreutils</p>
<hr />
<div>Uptime on komentoriviohjelma joka kertoo järjestelmän käynnissäoloajan. Uptime on myös termi, jolla tarkoitetaan järjestelmän käynnissäoloaikaa.<br />
<br />
Uptime-tiedot näkee yksinkertaisesti komentorivikomennolla<br />
uptime<br />
Jonka tuloste on seuraavanlainen:<br />
16:16:11 up 64 days, 23:08, 3 users, load average: 0.00, 0.40, 1.01<br />
Jossa aluksi on järjestelmän kellonaika (16:16:11), ja sen jälkeen käynnissäoloaika (64 päivää 23 tuntia ja 8 minuuttia). Tämän jälkeen kerrotaan koneelle kirjautuneiden käyttäjien määrä (3). Viimeiset kolme lukua ovat koneen keskimääräinen kuormitus viimeisten yhden, viiden ja viidentoista minuutin ajoilta. Suurempi luku tarkoittaa suurempaa kuormitusta.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Wikipedia:Load (computing)|Load average]] englanninkielisessä wikipediassa<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Käsitteet]]</div>Botti