https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=85.76.146.129&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T01:53:01ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kate&diff=10061Kate2006-04-10T17:26:57Z<p>85.76.146.129: voi sitä käyttää muillakin työpöydillä, kuten itse teen...</p>
<hr />
<div>Kate on monipuolinen tekstieditori, joka kuuluu [[KDE]]-työpöytäympäristöön. Se tukee mm. [[KIO]]-tekniikkaa ja syntaksin värikorostusta. Se tallentaa käytetyt sessiot niin, että samaan työhön on helppo palata. Sessioita voi olla muistissa useita kerrallaan.<br />
<br />
===Linkkejä===<br />
*[http://kate.kde.org/ Projektin sivu]<br />
*[http://wiki.kate-editor.org/index.php/Main_Page Kate-wiki]<br />
<br />
[[Luokka:Työpöytä]]<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=3098Linux.fi:Kahvihuone2005-10-24T02:04:00Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div></div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=3258Fedora Linux2005-10-24T01:38:20Z<p>85.76.146.129: +opas</p>
<hr />
<div>Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.<br />
<br />
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2005 mennessä ulos on jo tullut neljä versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3 ja 4.<br />
<br />
Fedora on saatavilla neljällä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Jotta jakelu mahtuisi neljälle cd:lle, on Fedora Core 4:stä poistettu esim. [[Xemacs]] ja [[Xfce]]. Nämä ja monet muut ohjelmat ovat kuitenkin saatavilla [[Fedora Extras]] -projektin kautta.<br />
<br />
Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]].<br />
<br />
Monet käyttäjät pitävät Fedoran uusimpia versioita sangen bugisina. Beta-testaus ei varsinaisesti ole Fedoran vahvimpia puolia. Tämä saattaa johtua nopeasta julkuisuaikataulusta.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] <br />
* [http://www.fedoraproject.org/wiki/Extras Fedora Extras Fedora-projektin wikissä.]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto)<br />
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen FC4-FAQ, englanniksi]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-aiheiset_wikit&diff=3572Linux-aiheiset wikit2005-10-23T20:32:07Z<p>85.76.146.129: palautus. lisäsin nuo wikit jo kyseisistä jakeluista kertoviin artikkelihin. niistä wikit löytää helpommin, jos on aiheesta kiinostunut.</p>
<hr />
<div>= Linuxia yleisesti käsitteleviä wikejä =<br />
<br />
* [http://www.linuxguiden.no/ linuxguiden.no (Norja)]<br />
* [http://www.linuxguiden.se/ linuxguiden.se (Ruotsi)]<br />
* [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page Linuxquestions]<br />
* [http://www.linuxwiki.de/ Saksalainen Linux-wiki]<br />
<br />
= Jakelukohtaisia wikejä =<br />
<br />
<!--* [http://qa.mandrakesoft.com/wiki Mandrakesoftin wiki] katosi--> <br />
* [http://www.vectorlinux.com/wiki/ Vector Linuxin wiki]<br />
<br />
Mikäli jakelusta on jo artikkeli, linkki jakelukohtaiseen wikin pitäisi olla siellä eikä täällä.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=3097Linux.fi:Kahvihuone2005-10-23T19:35:27Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div></div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-aiheiset_wikit&diff=3090Linux-aiheiset wikit2005-10-23T14:18:37Z<p>85.76.146.129: miksi jakelukohtaiset wikit poistettiin? kaikista noista jakeluista ei ole edes vielä omaa artikkelia, johon linkin voisi sijoittaa.</p>
<hr />
<div>= Linuxia yleisesti käsitteleviä wikejä =<br />
<br />
* [http://www.linuxguiden.no/ linuxguiden.no (Norja)]<br />
* [http://www.linuxguiden.se/ linuxguiden.se (Ruotsi)]<br />
* [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page Linuxquestions]<br />
* [http://www.linuxwiki.de/ Saksalainen Linux-wiki]<br />
<br />
= Jakelukohtaisia wikejä =<br />
<br />
<!--* [http://qa.mandrakesoft.com/wiki Mandrakesoftin wiki] katosi--> <br />
* [http://www.vectorlinux.com/wiki/ Vector Linuxin wiki]<br />
<br />
Mikäli jakelusta on jo artikkeli, linkki jakelukohtaiseen wikin pitäisi olla siellä eikä täällä.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=3232Ubuntu2005-10-23T14:17:37Z<p>85.76.146.129: aiheeseen kiinteästi liittyviä linkkejä</p>
<hr />
<div>Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka perusperiaatteita ovat ilmaisuus ja helppokäyttöisyys. Asennusvaiheessa asennettaviin ohjelmiin ei juuri voi vaikuttaa, mutta niitä ei hirveästi asennukaan, kun Ubuntun asennukseen riittää yksi cd-levy, siinä missä useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat useita cd:itä tai dvd:n. Ubuntun työpöytäympäristönä on oletuksena [[GNOME]], mutta myös [[KDE|KDE:n]] voi asentaa joko apt:llä tai kubuntu-cd:llä.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://www.ubuntulinux.org/ Ubuntu Linux]<br />
*[http://www.kubuntu.org/ Kubuntu]<br />
*[http://ubuntuguide.org/ Ubuntuguide, ohjekokoelma Ubuntulle]<br />
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin wiki] <br />
*[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki Ubuntu Suomi]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Gentoo&diff=3376Gentoo2005-10-23T14:15:48Z<p>85.76.146.129: Gentoon wiki</p>
<hr />
<div>== Yleistä ==<br />
Gentoo on [[lähdekoodi]]in perustuvista jakeluista laajimmalle levinnyt. Valtaosassa jakeluista ohjelmien asentaminen tapahtuu siten että asennusmedialta haetaan valmis paketti. Tämä valmis paketti puretaan, jolloin sen sisältämät tiedostot sijoittuvat oikeille paikoilleen järjestelmässä. Gentoo on rakennettu sen ajatuksen pohjalta että asennusmedialta haetaan asennettavan paketin lähdekoodi.<br />
<br />
Haettu lähdekoodi puretaan väliaikaiseen hakemistoon, jossa se käännetään konekieliseksi. Menetelmä avaa käyttäjälle lukuisia tapoja hallita kääntämisprosessia ja kääntämisen tuloksena syntyvän ohjelman ominaisuuksia.<br />
<br />
Gentoon [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinta]] on nimeltään [[portage]].<br />
<br />
== Julkaisutahti ==<br />
Gentoo on jatkuvasti päivittyvä linux-jakelu. Uusia paketteja ja versioita tulee käyttäjien saataville päivittäin. Vakauden ja riittävän testauksen varmistamiseksi paketit jaetaan kolmeen ryhmään. Paketin uuden version tullessa saataville se lisätään joko estettyjen (masked) tai testattavien (testing) joukkoon.<br />
<br />
Jos paketin kehittäjä pitää pakettia kehitysversiona, eikä oleta sen toimivan normaalisti, tai paketin tiedetään varmasti toimivan puutteellisesti, siitä yleensä tulee estetty. Estettyjä paketteja voi asentaa ainoastaan mainitsemalla ne erikseen tiedostossa /etc/portage/package.unmask<br />
<br />
Jos paketilla on potentiaalia tulla vakaasti toimivaksi, se merkitään testausajaksi symbolilla ~ (tilde). Riittävän testauksen jälkeen paketti merkitään vakaaksi ([[stable]]).<br />
<br />
Vuonna 2004 julkaistiin neljännesvuosittain asennus-CD:t, jotka nimettiin kyseisen vuoden ja juoksevan numeron mukaan. Esimerkiksi 2004.0, 2004.1, 2004.2 ja 2004.3 ilmestyivät vuonna 2004. Vuonna 2005 sovittiin julkaisutahdiksi 2 versiota per vuosi; 2005.0 on julkaistu alkuvuodesta ja 2005.1 julkaistaneen loppuvuodesta.<br />
<br />
== Asennusprosessi ==<br />
<br />
Merkittävin valinta Gentoon asentamisessa koskee ns. vaiheen (stage) valitsemista. Gentoo asennetaan siten että kone käynnistetään asennus-CD:ltä, ja tulevan järjestelmän levyt liitetään asennusvaiheen järjestelmän hakemistorakenteeseen. Tämän jälkeen tulevan järjestelmän levyille avataan valittua vaihetta koskeva paketti ([[tarball]]).<br />
<br />
Ensimmäisen vaiheen paketti ei sisällä juuri muuta kuin Gentoon paketinhallinnan osat ja kääntäjän, joiden pohjalta rakennetaan minimaalinen järjestelmä.<br />
<br />
Toisen vaiheen paketissa ns. bootstrap on tehty, eli koossa on minimaalinen järjestelmä jonka avulla voidaan rakentaa kaikki täysimittaisen järjestelmän kannalta välttämättömät osat.<br />
<br />
Kolmannen vaiheen paketissa kaikki ryhmään <tt>system</tt> kuuluvat osat on rakennettu, ja järjestelmään voidaan olennaisten säätöjen tekemisen jälkeen alkaa asentaa ohjelmia.<br />
<br />
Ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen tarvittava kääntämistyö vie helposti useita tunteja, ja vähän vanhempi kone kannattaakin jättää yöksi suoriutumaan tehtävästä. Sama koskee käännöstyötä toisesta vaiheesta kolmanteen vaiheeseen.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]<br />
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/ Gentoon laadukas suomenkielinen ohjeistus]<br />
*[http://gentoo-wiki.com/Main_Page Gentoo-wiki] <br />
*[http://packages.gentoo.org Gentoon paketit]<br />
*[http://bugs.gentoo.org Gentoon bugzilla]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=3257Debian GNU/Linux2005-10-23T14:12:53Z<p>85.76.146.129: Debianin wiki</p>
<hr />
<div>Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]]; sen kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin toimesta. Murdock valitsi nimeksi Debianin oman ja vaimonsa nimien mukaan (Debra & Ian). Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus. Vahvimpia puolia Debianissa on sen suuri pakettivalikoima: projekti itsessään on tuottanut ja ylläpitää yli 8700 eri pakettia monille eri mikroprosessoriarkkitehtuureille. Suuren pakettimäärän hallintaan on kehitetty [[apt]] eli Advanced Package Tool. Debian on pohjana monelle muulle Linux-jakelulle, ja esimerkiksi apt:n on ottanut käyttöönsä Debian-johdannaisten lisäksi ainakin Fedora.<br />
<br />
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: [[stable]] (vakaa), testing (testattava, seuraava vakaa) ja [[unstable]]. Debianin suunnattoman pakettivalikoiman, laajan tuen ja suurten vakausvaatimusten vuoksi uusia stable-versioita tulee erittäin harvoin. Testing-versiota, josta aikanaan tulee uusi stable-versio, pidetään yleensä hyvin toimivana ja vakaana. Tosin testing-version käyttö saattaa aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin, koska sen tietoturva-aukkoja ei paikata niin aktiivisesti kuin stable- ja unstable-versioiden. Unstable-version koodinimi on Sid, ja sitä käyttävät Debianin kehittäjät testatessaan uusia paketteja, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja (jotka Debianin erittäin tiukoista vakausvaatimuksista johtuen monesti löytyvät muiden distrojen stable-julkaisuista).<br />
<br />
Osa kaikkein uusimmista (epävirallisista) Debian-paketeista löytyy ns. neljännestä jakeluversiosta nimeltä experimental.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br />
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] <br />
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=IPv6-tunneli&diff=3184IPv6-tunneli2005-10-23T14:12:08Z<p>85.76.146.129: palautus Pb:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>IPv6 on Internetissä nykyisin käytetyn IP-protokollan version 4 saumattomaksi seuraajaksi tarkoitettu protokollaversio, jossa suurimpia muutoksia ovat mm. suurempi osoiteavaruus ja tilaton autokonfiguraatio. IPv6-osoitteen ja IPv6-verkkoavaruuteen kytkeytyminen onnistuu nykyisen IPv4-protokollan ylitse tunneloimalla paketit IPv4-protokollaan käyttäen eli ns. 6to4-tunneli.<br />
<br />
Tunneleita voi olla joko kiinteitä, jotka vaativat jonkinlaisen rekisteröinnin, sekä ns. anycast-tunneli, jolloin eräs IPv4-osoite löytyy maailmalta useammastakin paikasta ja paketit ohjautuvat aina lähimpään tätä anycast-palvelua tarjoavaan reitittimeen. Alla on ohjeet sekä kiinteän että anycast-tunnelien pystyttämiseen.<br />
<br />
=Kiinteä [http://www.xs26.net XS26:n] tunneli=<br />
<br />
==Vaatimukset==<br />
Sinulla on oltava GNU/Linux kone, jolla on suhteellisen pysyvä (mieluusti kiinteä) ip-osoite (aina kun ip-osoite vaihtuu, on sinun säädettävä tunnelia). Tämän lisäksi kernelissä on oltava tuki IPv6:lle (yleensä moduulina).<br />
<br />
<br />
==Tunnelin rekisteröinti==<br />
Ensimmäinen vaihe on rekisteröidä IPv6-tunneli (tässä tapauksessa) osoitteessa [http://www.xs26.net www.xs26.net] seuraavalla tavalla:<br />
<br />
Luo itsellesi tunneli kohdassa Tunnels. Tarvitset vain koneesi IP:n. Anna myös sijaintisi ja koneesi käyttöjärjestelmä (Linux)<br />
Valitse aukeavasta listasta yksi (tai useampi) palvelin pingin perusteella, ja ota sen IP talteen.<br />
Kun tunneli on valmis, on aika luoda itsellesi alue Zones-kohdasta.<br />
Luo zone valisemalla Tunnel objectiksi juuri luomasi tunneli (eli koneesi IP-osoite). Kuvaukseksi kirjoita mitä haluat.<br />
Kun zone on luotu, tulee Zones-kohtaan lähes tämäntyyppinen Zone: 3ffe:80ee:2e17::/48 (luultavasti vain 2e17 poikkeaa hieman).<br />
Nyt on sitten aika laittaa tunneli toimimaan. Kopioi Help-kohdasta tunnelin käynnistysskripti, ja tee siihen seuraavat muutokset:<br />
<br />
1. Laita kohtaan MYIPv4 palvelimesi/koneesi IP-osoite<br><br />
2. Kohtaan XSIPv4 laita aiemmin tunnelia luodessasi valitsemasi palvelimen IP<br><br />
3. Kohtaan MYIPv6 laita haluamasi IPv6-osoite, jonka pitää kuulua rekisteröimääsi zoneen. Mikäli zonesi alue on 3ffe:80ee:2e17::/48, voit käyttää osoitteita 3ffe:80ee:2e17::1/128, 3ffe:80ee:2e17::2ab3/128 jne. IPv6 osoite koostuu heksa-merkistön merkeistä (1,2,3,4,5,6,7,8,9,0,a,b,c,d,e,f), joita yhdessä osassa voi olla korkeintaan 4. Neljän merkin osia IPv6-osoitteesa on 8. Samalla tavalla voit lisätä myös muita IPv6-osoitteita osoittamaan koneellesi (kohdat IP0, IP1 jne). Näitä kannattaa laittaa muutama IRC:n vhosteja varten.<br><br />
4. Poista kommenttimerkki (#) riveiltä "ifconfig $TUNLIF add $IPX" sen mukaan, montako lisä-IPv6-osoitetta laitoit (IP0, IP1, IP2 jne).<br><br />
<br />
<br />
==Tunnelin käynnistys==<br />
Chmodaa skripti ja aja se komennolla ./skriptinnimi start. Katso sitten /sbin/ifconfig:in tulostetta, siitä pitäisi löytyä kutakuinkin seuraavanlainen tuloste:<br />
xs26-0 Link encap:IPv6-in-IPv4<br />
inet6 addr: 3ffe:80ee:2eda::b2/128 Scope:Global<br />
inet6 addr: 3ffe:80ee:2eda::a1/128 Scope:Global<br />
inet6 addr: fe80::51c5:38a7/128 Scope:Link<br />
UP POINTOPOINT RUNNING NOARP MTU:1480 Metric:1<br />
RX packets:8691 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0<br />
TX packets:7353 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0<br />
collisions:0 txqueuelen:0<br />
RX bytes:6347901 (6.0 MiB) TX bytes:719143 (702.2 KiB)<br />
<br />
Sitten voitkin kokeilla tunnelin toimintaa käytännössä vaikkapa komennolla ping6 eu.irc6.net.<br />
<br />
<br />
==DNS ja reverset==<br />
Nyt sinulla onkin jo toimiva IPv6-tunneli, ja seuraavat vaiheet vaikuttavat lähinnä IRCiin. Seuraava vaihe on saattaa DNS toimintaan, jotta esim. vhostit toimisivat. Tämä onnistuu kätevästi [http://freedns.afraid.org afraid.org:issa] seuraavalla tavalla:<br />
<br />
1. Luo itsellesi tunnus<br><br />
2. Kohdassa Subdomains valitse tyypiksi AAAA. Kohtaan subdomain kirjoita mitä haluat, ja kohdasta Domain valitse jokin public-merkitty domain. Address-kohtaan kirjoita jokin IPv6-osoitteesi pakkaamattomassa muodossa. Pakkaamattomaan muotoon saat muutettua osoitteesta http://grox.net/utils/ipv6.php löytyvällä ohjelmalla (valitse Address to full uncompressed. Huomaa kuitenkin että et tee ns. dnsspammia. Tarkista hostisi kelpaavuus ja lue lisää dnsspammista osoitteessa [http://www.dnsspam.nl dnsspam.nl].<br><br />
3. Voit samalla luoda eri subdomainin muillekkin valitsemillesi IPv6-osoitteille.<br><br />
4. Seuraavaksi mene kohtaan IPv6 Reverse ja paina Add IPv6 Subnet. Lisää subnetiksi XS26:een rekisteröimäsi Zone (jotain tyyliin 3ffe:80ee:2e17::/48). Seuraavaksi paina lisäämäsi subnetin kohdalla add record, ja lisää taas täysin pakkaamattomassa muodossa IPv6-osoitteesi (huomaa että alkuosa on valmiiksi). Hostnameksi pistä Subdomains-kohdassa samalle IPv6-osoitteelle rekisteröimäsi subdomain.<br><br />
<br />
<br />
==Nimipalvelimet==<br />
Jotta reverset toimisivat, sinun on lisättävä nimipalvelimet tunneliin. Mene XS26:n sivuille, ja Zones-kohdassa paina tunnelisi kohdalta nappia DNS settings. <br />
Käytä nimipalvelimina:<br />
ns1.afraid.org <br />
ns2.afraid.org <br />
(voit halutessasi vielä lisätä ns3.afraid.org:in ja ns4.afraid.org:in)<br />
<br />
Tämän jälkeen joudut odottamaan nimipalvelimien päivittymistä. Afraid.org:in palvelimet päivittyvät noin 5 minuutin välein, mutta jos käytät omalla koneellasi operaattorisi nimipalvelimia, voi kestää jopa 48 tuntia ennenkuin tiedot päivittyvät niille asti.<br />
<br />
=Anycast-tunneli=<br />
<br />
==Anycast 6to4 -tunnelin pystytys==<br />
Anycast-tunnelin hyöty ylläkerrottuun kiinteään tunneliin on, ettei sitä tarvitse rekisteröidä, joten kynnys kokeiluun on pienempi. Toinen merkittävä hyöty on anycastista on se, että tunnelointi tapahtuu aina lähimmän anycast-palvelua tarjoavan reitittimen kautta, jolloin usein paketit kiertävät tunneloituna lyhyemmän matkan. Samoin kuin kiinteä tunneli, myös anycast-tunneli vaatii julkisen IPv4-osoitteen tunnelin tekevälle koneelle.<br />
<br />
Yhteys muodostetaan luomalla tunneli omasta koneesta ulospäin, ja osoittamalla IPv6 reititys tuon tunnelin läpi osoitteen 192.88.99.1 kautta.<br />
<br />
Esimerkissä on itsellä ajettava skripti, joka ajetaan [[PPPoE]]-yhteyden käynnistyessä. Käytössä ''iproute2''-paketin ''ip''-ohjelma sekä ''ipv6calc''-ohjelma, jotka yleensä löytyvät nykyisistä Linux-jakeluista valmiiksi paketoituna.<br />
<br />
*Katso myös [http://www.csc.fi/proj/ipv6/ohjeita/6to4.phtml Funetin ohjeita].<br />
<br />
==Anycast-skripti==<br />
<br />
Skriptissä käytetty $LOCALIP on verkkoyhteyden julkinen IP, ja $IPV6 on komennon "ipv6calc --ipv4_to_6to4addr $LOCALIP" tulos.<br />
<br />
LOCALIP="212.50.134.65"<br />
IPV6=`ipv6calc --ipv4_to_6to4addr $LOCALIP` <br />
/sbin/ip tunnel add sit0 mode sit ttl 64 remote any local $LOCALIP<br />
/sbin/ip link set dev sit0 up<br />
/sbin/ip link set dev sit0 mtu 1400<br />
/sbin/ip -6 addr add ${IPV6}1/16 dev sit0<br />
/sbin/ip -6 route add 2001::/3 via ::192.88.99.1 metric 1<br />
/sbin/ip -6 route add 3ffe::/3 via ::192.88.99.1 metric 1<br />
/sbin/ip -6 route add default via ::192.88.99.1 dev sit0 metric 1<br />
<br />
Ylläolevassa skriptissäkin reittitietoja ei välttämättä tarvitse kuin tuon alimman, myöskin [[MTU]]-arvon laskeminen 1400 voi monella olla turha.<br />
<br />
==6to4-reititys==<br />
<br />
Oletettavasti Linux-koneesi on verkkosi laidalla [[NAT]]-reitittimenä. Nyt kun tunneli on toiminnassa, voidaan laittaa muutkin lanissa olevat koneet verkkoon julkisilla IP-osotteilla. Radvdn käyttö ei ole pakollista, voit määrittää kaikille koneille myös käsin IPv6-osoitteet ja laittaa tunnelikoneen kautta reitityksen toimimaan, Mutta käytettäessä radvd:tä, kaikki sisäverkon koneet saavat automaattisesti IPv6-osoitteen.<br />
<br />
==radvd==<br />
<br />
Jotta sisäverkon koneille saadaan reititettyä IP-osoitteet, pitää niille kertoa missä IPv6-reititin on. Tätä varten tunnelikoneelle tarvitaan radvd palvelu. Radvdn löydät [http://v6web.litech.org/radvd/ täältä]. <br />
(edit:tarvitaanko tarkemmat asennusohjeet kuin: tar xjvf && cd radvd && configure && make && make install ?)<br />
<br />
Nyt kun radvd on asennettu, pitää luoda radvd.conf tiedosto /etc/radvd/ kansioon. Prefix rivin tulee olla muotoa ::/64 vaikka saatkin /48-verkon. Oletetaan että laniin päin menevä verkkokortti on eth1, tällöin konfiguraatio olisi seuraavanlainen: <br />
(korvaa {$IPV6} heksamuodossa olevalla ip-osoitteellasi)<br />
<br />
interface eth1<br />
{<br />
AdvSendAdvert on;<br />
<br />
# Advertise at least every 30 seconds<br />
MaxRtrAdvInterval 30;<br />
<br />
prefix 2002:{$IPV6}::/64<br />
{<br />
AdvOnLink on;<br />
AdvAutonomous on;<br />
<br />
AdvValidLifetime 300;<br />
AdvPreferredLifetime 120;<br />
};<br />
};<br />
<br />
Nyt radvd on konfiguroitu. Tarkista vielä että sisäverkon verkkokortilla on ipv6 osoite:<br />
<br />
/sbin/ifconfig eth1<br />
<br />
Listauksessa pitäisi olla inet6 addr: 2002:xxxx:xxxx muotoinen osoite. <br />
Mikäli verkkokortilla ei ole 2002:xxxx:xxxx ipv6 osoitetta, voit lisätä sen seuraavasti:<br />
<br />
/sbin/ip -6 addr add ${IPV6}:2/128 dev eth1<br />
<br />
<br />
Tarkista ipv6 reititys tunnelikoneella:<br />
<br />
/sbin/ip -6 route<br />
<br />
Mikäli reitityslistassa ei näy reititystä sisäverkkoon<br />
2002:xxxx:xxxx::/64 dev eth1 metric 1 mtu 1500 advmss 1340<br />
tyylisellä rivillä, lisää se seuraavasti:<br />
/sbin/ip -6 route add 2002:xxxx:xxxx::/64 dev eth1 metric 1<br />
<br />
Varmista, että tunnelikoneella on päällä ipv6 forwarding:<br />
cat /proc/sys/net/ipv6/conf/all/forwarding<br />
Arvon pitäisi olla 1, mikäli se on 0,<br />
echo 1 > /proc/sys/net/ipv6/conf/all/forwarding<br />
<br />
Käynnistä radvd<br />
radvd -C /etc/radvd/radvd.conf<br />
<br />
Tarkista radvdump ohjelmalla, että reititin mainostaa olemassaoloaan:<br />
<br />
$ radvdump<br />
Router advertisement from fe80::xx:xx:xx:0 (hoplimit 255)<br />
Received by interface eth1<br />
...<br />
<br />
==Suora IPv6 lähiverkossa==<br />
<br />
Tarkista koneelta lähiverkossa, että sillä on IPv6-osoite<br />
<br />
ifconfig eth0<br />
<br />
Tarkista myös IPv6-reititys:<br />
<br />
/sbin/ip -6 route<br />
<br />
Reitityksessä pitäisi olla seuraavanlaista: <br />
<br />
2002:xxxx:xxxx::/64 dev eth0 <br />
2000::/3 via 2002:xxxx:xxxx::2 dev eth0<br />
default via 2002:xxxx:xxxx::2 dev eth0<br />
default via fe80:xx:xx:xx:0 dev eth0<br />
<br />
Tässä 2002:xxxx:xxxx::2 pitäisi olla reititinkoneesi sisäverkossa kiinni olevan verkkokortin IPv6-osoite.<br />
Mikäli reittejä puuttuu, kokeile lisätä ne käsin:<br />
<br />
/sbin/ip -6 route add 2000::/3 via 2002:xxxx:xxxx::2 dev eth0 metric 1<br />
/sbin/ip -6 route add default via 2002:xxxx:xxxx::2 dev eth0 metric 1<br />
<br />
<br />
==6to4 reverset==<br />
<br />
Jotta voisit käyttää reverse dnssää 6to4:n kanssa, pitää osoitealue ensin rekisteröidä, ja määrittää sille nimipalvelimet.<br />
Tämä onnistuu [http://6to4.nro.net 6to4.nro.net:issä]. Avaa sivu IPv6 yhteensopivalla selaimella, ja syötä tarvittavat nimipalvelin tiedot. Voit käyttää nimipalvelimina kohdan 1.4 mukaisesti afraid.org:ia.<br />
<br />
=Valmis=<br />
<br />
Nyt pitäisi vhostien toimia, voit testata niitä vaikka irssillä: Käynnistä irssi ja aseta vhosti komennolla /set hostname rekisteroimasi.subdomain.jonka.olet.lisännyt.myös.ipv6.reverseksi. Sitten yhdistä vaikka EFNettiin komennolla /server -6 irc6.choopa.net. Jos yhdistys onnistuu, toimivat vhostit luultavasti. Tarkista vielä komennolla /whois nickisi, jolloin tulisi näkyä nickisi[~jotain@vhostisi].<br />
<br />
Mikäli käytät jotain toista clienttiä, missä ei vielä ole IPv6 tukea, voit käyttää 6tunnel ohjelmaa.<br />
Oletusosoitteelle:<br />
<br />
6tunnel 1030 eu.irc6.net 6667<br />
<br />
Mikäli koneella on useampi vhost:<br />
<br />
6tunnel -s haluamasi.vhost 1031 eu.irc6.net 6667<br />
<br />
==Lisää IRC-yhteyksiä==<br />
<br />
Sitten haluat varmaan lisää yhteyksiä IRC-verkkoihin? No, EFNettiin tuo irc6.choopa.net hyväksyy aika monta yhteyttä (en ole jaksanut testata loppuun asti). IRCNettiin yksi hyvä palvelin on eu.irc6.net, johon saa i-linet osoitteessa www.irc6.net (tarvitset IPv6-tunnelin katsoaksesi tuota sivua). Ks. serveriltä saat tosin tuosta vaan vain yhden I-linen (tämä vaatii NIC handlen, katso seuraava kohta). 5 yhteyttä saat osoitteeseen irc6.starman.ee. Lisää servereitä voit etsiä googlella, ja yhteyksien määrää saat kasvatettua hakemalla lisää i-linejä palvelimille. XS26:n käyttäjät saavat myös 5 yhteyttä IRCNettiin serveriltä irc.xs26.net.<br />
<br />
<br />
==NIC-handle==<br />
Joissain tapauksissa tarvitset NIC handlen. Tämän voit rekisteröidä lähettämällä sähköpostin 6bone:een, viestin generaattori&ohjeet viestin lähettämiseen osoitteessa http://www.sixxs.net/signup/6bone/.<br />
<br />
<br />
==Virheitä==<br />
Jos saat skriptiä käynnistäessä virheen että puskuritila ei riitä, katso komennolla iptunnel mitä tunneleita sinulla on käytössä ja poista niistä kaikki mahdolliset komennolla iptunnel del nimi. Tämän jälkeen yritä ajaa skripti uudelleen.<br />
<br />
<br />
Doodi, nyt sinulla on toimiva IPv6-yhteys koneeltasi, ja olet saanut muutaman lisäyhteydenkin irkkiin.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikoneet&diff=3539Virtuaalikoneet2005-10-23T14:07:04Z<p>85.76.146.129: palautus Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>x86-virtuaalisoinnin tekniikkat ovat nykyään kovasti muodissa. Virtualisointi on saavuttanut erityisesti suosiota palvelinkäytössä; webhotellit voivat tarjota jokaiselle asiakkaille oman palvelimen, jota kukin voi itse ylläpitää. Virtualisoinin ansiosta fyysistä laitteistoa tarvitse lisätä samassa tahdissa. Myös eri käyttöjärjestelmille tarkoitettujen palvelinohjelmien ongelma poistuu, kun samassa fyysisessä palvelimessa voidaan ajaa useita eri käyttöjärjestelmiä.<br />
<br />
== Osiointi ==<br />
<br />
Vanhin virtualisoinnin muoto on jakaa koneen käyttö aikalohkoihin eri käyttäjien kesken. Tämä jakaminen voidaan suorittaa laitteiston ja ohjelmiston väliin jäävän firmware (tunnetuin firmware sovellus on PC:n BIOS) ohjelmiston avulla, jolloin virtuaalikoneiden perustamista varten ei tarvita isäntäkäyttöjärjestelmää.<br />
<br />
== Emulointi ==<br />
<br />
Mikäli virtualisoinnin tehokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon voidaan käyttää emulaatiota virtualisoinnin tekniikkana. Emulaatiota voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina, jolloin virtualisoidun järjestelmän hallinta on helppoa, mutta virtualisointi itsessään vie runsaasti laskentatehoa isäntäjärjestelmältä. Emuloitaessa koko virtualisoidun järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten emulaation avulla isäntäkoneen prosessori voi toimia eri käskykannalla kuin virtualisoidun.<br />
<br />
== Ryvästys ==<br />
<br />
Kun monesta tehdään yksi, ryvästetään. Ryvästystä voidaan harjoittaa kahdesta toisensa pois sulkeavasta lähtäkohdasta. Mikäli halutaan nostaa järjestelmänä kokonaistehoa ryvästämällä, voidaan ryvästyksen avulla luoda useasta koneesta yksi virtuaalikone ja virtuaalikoneen samat tehtävät edelleen jakaa fyysisten järjestelmien kesken. Kun tavoitteena on vikasietoisuuden saaminen, ei tehtäviä voida jakaa järjestelmän fyysisten koneiden kesken, vaan niintä suoritetaan rinnakkain useassa koneessa. Näitä kahta ominaisuutta yleensä sekoitellaan keskenään, mutta aina niiden välillä toisen suosiminen aiheuttaa otoisen ominaisuuden laiminlyöntiä.<br />
<br />
== VMware Workstation ==<br />
<br />
VMware Workstation on emuloitu x86-virtuaalikone, joka mahdollistaa käytännössä minkä tahansa x86-käskykantaa tukevan käyttöjärjestelmän asentamisen virtuaalikoneeseen, joka toimii Windowsilla tai Linuxilla x86-käskykannan toteuttavassa laitteistossa. VMware on kaupallinen, suljetun lähdekoodin ohjelmista, jonka 30 päivän kokeiluversio on imuroitavissa sen kotisivuilta.<br />
<br />
* [http://www.vmware.com/ VMware]<br />
<br />
== Xen ==<br />
<br />
Xen on avoimen lähdekoodin x86 järjestelmää osioiva ohjelmisto. Se asennetaan järjestelmään lähimmäksi rautaa, Xenin alla ei oleile mitään käyttöjärjestelmää.<br />
<br />
* [http://www.cl.cam.ac.uk/Research/SRG/netos/xen/ Xen]<br />
<br />
== User-mode Linux ==<br />
<br />
User-mode Linuxin avulla erilaisia Linux-kokoonpanoja voi testata turvallisesti virtuaalikoneessa pääasiallisen Linux-asennuksen päällä. Sitä voi käyttää mm. ytimen kehittämiseen, virtuaalipalvelimiin ja tietenkin leikkimiseen.<br />
<br />
* [http://user-mode-linux.sourceforge.net/ User-mode Linux]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
[[Emulaattorit]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Usein_kysyttyj%C3%A4_kysymyksi%C3%A4_ytimest%C3%A4&diff=3135Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä2005-10-23T14:03:19Z<p>85.76.146.129: palautus</p>
<hr />
<div>= Kernel - Usein kysyttyjä kysymyksiä =<br />
<br />
== Miksi 1 Gt:n muistista jää osa käyttämättä? ==<br />
<br />
Tarkempi kuvaus ongelman syistä ja ratkaisuista löytyy mm. artikkelista [http://groups-beta.google.com/group/cn.bbs.comp.unix.development.kernel/browse_thread/thread/ae812c4736d7aa10/0d1cc7cecaf6671d?q=linux+kernel+ram+896+arcangeli&rnum=1&hl=en&fwc=1 High Memory in the Linux Kernel].<br />
Eräs varteenotettava ratkaisu on muuttaa kernelin 3G/1G muistinjakoa jakoon 2G/2G, jolloin ei tarvitse vielä turvautua highmem-tukeen, joka tuo oman overheadinsä. Tarvittava patch löytyy mm. [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ Con Kolivasin seteistä].<br />
Haittapuoli 2G/2G jaosta on se, että user space virtuaalimuistiavaruus (prosessin maksimikoko) on enää 2 Gt entisen 3 Gt:n sijasta, mutta kotikäyttäjää sen ei pitäisi koskettaa millään tavalla.<br />
<br />
<br />
== Patchsetit (eli korjauspaketit) ==<br />
<br />
Yleisimpiä patchsettejä ovat mm. <br><br />
<br><br />
- [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ ck] (Con Kolivasin patchset, panostaa työpöytäkäytön vasteaikoihin)<br><br />
- cko (Con Kolivas Overloaded, ck:n lisäksi muutamia parannuksia, mm. reiser4 tuki)<br><br />
<br />
Cko-patchsetin kehitys tuntuu loppuneen. Tilalle on tullut cko reloaded.<br />
<br />
- mm (Andrew Mortonin kokeellinen patchset, tässä testataan paljon asioita)<br><br />
- ac (Alan Coxin patchset, RedHat tuntuu käyttävän näitä osina paketointiaan)<br><br />
- xx-git (tarkoittaa että paketti on git paketoinnista)<br><br />
- xx-pre (prerelease-versio)<br><br />
- xx-rc (release candicate versio)<br><br><br />
<br />
Nämä yleisimmät patchsetit löydät suoraan [http://www.kernel.org kernel.org]:ista.<br />
<br />
- [http://iphitus.loudas.com/archck.php archCK] ("cko reloaded")<br />
<br />
<br />
Vanilla on peruskerneli, eli tarkoittaa Linus Torvaldsin kernel-paketointia.<br />
<br />
Korjauspaketeilla pyritään korjaamaan tai säätämään jotain kernelin ominaisuutta, <br />
esimerkiksi laitetukea. Isommat patchsetit yleensä lisäävät paljon ominaisuuksia.<br />
<br />
Korjauspaketti asennetaan komennolla patch -pN < polku patchiin (N on poistettavien polkujen lukumäärä, yleensä vaihtelee 0-1 välillä). Tämän jälkeen ydin pitää vielä kääntää uusiksi.<br />
<br />
== Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä ==<br />
<br />
Parametri acpi=off voi auttaa bugiseen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.<br />
<br />
Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.<br />
<br />
Parametrillä vga=xxx voidaan määritellä framebuffer tilan resoluutio.<br />
<br />
== Kysy jotain? ==</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Etusivu&diff=3113Keskustelu:Etusivu2005-10-23T14:02:54Z<p>85.76.146.129: palautus</p>
<hr />
<div>:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]].<br />
<br />
== Miksi _www._wik... urlissa? ==<br />
<br />
Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?<br />
<br />
Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen. <br />
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Jäsentely on peffallaan ==<br />
<br />
Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin? Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.<br />
<br />
Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Tarttis tehrä jotain ==<br />
<br />
Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=3096Fedora Linux2005-10-23T14:01:20Z<p>85.76.146.129: linkki wikiin</p>
<hr />
<div>Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.<br />
<br />
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2005 mennessä ulos on jo tullut neljä versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3 ja 4.<br />
<br />
Fedora on saatavilla neljällä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Jotta jakelu mahtuisi neljälle cd:lle, on Fedora Core 4:stä poistettu esim. [[Xemacs]] ja [[Xfce]]. Nämä ja monet muut ohjelmat ovat kuitenkin saatavilla [[Fedora Extras]] -projektin kautta.<br />
<br />
Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]].<br />
<br />
Monet käyttäjät pitävät Fedoran uusimpia versioita sangen bugisina. Beta-testaus ei varsinaisesti ole Fedoran vahvimpia puolia. Tämä saattaa johtua nopeasta julkuisuaikataulusta.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core]<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] <br />
* [http://www.fedoraproject.org/wiki/Extras Fedora Extras Fedora-projektin wikissä.]<br />
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto)</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Hiekkalaatikko&diff=4798Linux.fi:Hiekkalaatikko2005-10-23T13:51:51Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div>Tällä sivulla voi kokeilla wikin muokkaamista vailla pelkoa siitä, että saa käyttäjäkunnan vihat niskaansa.<br />
<br />
= Teethän muokkauksesi tämän otsikon alapuolelle =<br />
<br />
== Vie sie, mie wikisen... ==<br />
<br />
Hurskas toive keskustelusta...;)<br />
<br />
== ACHTUNG! ==<br />
<br />
Aika vaikeaa tänne on saada tekstiä. Yritin tuossa saada thumbbia, raamit tuli mutta kuva katosi :P Mielellään tänne kirjoittelisi, jos paremmin osaisi.<br />
----<br />
<br />
kokastaas kuvaa<br />
[[Kuva:Tux001-small.png]]<br />
<br />
<br />
onpa hankala systeemi<br />
<br />
----<br />
Testaan kuvaa minäkin<br />
<br />
[[Kuva:www.Linux.fi.png||www.Linux.fi]]<br />
<br />
Ja [[Etusivu|linkkiä]].<br />
/Petri<br />
I´am pöhkö :P :) <br />
----<br />
Ei kuvaa, mutta tekstiä ;)<br />
Tämä wiki onkin aika käyttäjäystävällinen - valmiit nappulat.<br />
<br />
Nyt on mahdollista ottaa HELPOSTI osaa FLUG:n projekteihin wikin kautta.<br />
<br />
--[[Käyttäjä:gnomeboy|gnomeboy]] ti huhti 19 22:49:04 EEST 2005<br />
<br />
----<br />
Kävinpähän minäkin G-boyn vinkistä.. Aika hitaasti tuntui toimivan tämä FireFoxilla WinXP:n päällä!<br />
-JR<br />
----<br />
<br />
FOOBAR ROCKS MY LIFE. EHKÄPÄ SINUNKIN<br />
<br />
----------<br />
tähänkö näitä lisäyksiä sitten tulee...<br />
<br />
==Hiekkalaatikko==<br />
Hiekkalaatikolla on kiva olla.<br />
<br />
==Täst tulee varmaan otsikko==<br />
Hei hyvinhän tää wiki etenee<br />
[[Käyttäjä:J.Halmu|<br>J.Halmu]] 1. toukokuuta 2005 kello 15:03:21 (EEST)</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Dokumentaatio&diff=3591Dokumentaatio2005-10-23T13:49:46Z<p>85.76.146.129: palautus Pb:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Useimmissa tapauksissa komentojen manuaalisivu (man komento) auttaa jo paljon. Vaikeammissa tapauksissa voit etsiä tietoa mm:<br />
<br />
* [http://www.google.com/linux Googlen Linux-hausta]<br />
* [http://www.tldp.org The Linux Documentation Projectin sivuilta]<br />
* [http://www.icon.co.za/~psheer/book/index.html.gz RUTE]<br />
* [http://sal-faq.sourceforge.net SAL-faq]<br />
* Usenet, josta myös [http://groups.google.com Google osaa hakea]<br />
<br />
Myös kaupallista tukea on saatavilla monesta paikasta. Pyri olemaan looginen, testaa, kokeile ja ihmettele. Tieto tulee monesti kokemuksen kautta. Google "virheilmoitus" voi monesti ratkaista asian nopeasti. Ohjelmat asentavat usein oman dokumentaationsa hakemistoon /usr/share/doc josta kannattaa myös etsiä neuvoja.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Artikkelitoiveet&diff=3102Linux.fi:Artikkelitoiveet2005-10-23T13:46:50Z<p>85.76.146.129: bubatus pois</p>
<hr />
<div>Tänne siis artikkelitoiveita! Jos uusia artikkeleita toivotaan niin pistäkää ihan linkki toivottuun artikkeliin, niin se on hauska kirjoitella.<br />
<br />
* ([[Kernel UKK]] -sivulla saisi olla lisää tietoa eri patchseteistä.. nyt siellä mainitaan vain -ck, eikä sitäkään oikein selitetä.) -Kiitoksia, tämä tulikin hoitoon jo huomattavasti paremmin<br />
<br />
* Levyttömän Linuxin ohjeet (fedora: system-config-netboot)<br />
<br />
* [[Linux ja digi-tv]] - ohjeita digitaalisten televisiolähetyksien vastaanottamiseen ja nauhoittamiseen Linux-ympäristössä. Sisältää myös katsauksen myynnissä olevien digisovittimien (PCI, USB) Linux-tuesta.<br />
<br />
* Linuxin kaistanhallinnasta, kuinka rajoittaa down- ja upsteram kaistaa sovelluskohtaisesti.<br />
**Kaistanrajoitus ohjelmakohtaisesti onnistuu trickle-nimisellä ohjelmalla. Esim. "trickle -d 20 wget jotain" rajoittaa wgetin latausnopeuden 20kB/s:ään. -u -parametrillä voi rajoittaa lähetysnopeuden. Joku osaava voi varmaan valita sopivan nimen sivulle ja kirjoittaa asiasta enemmän sinne.<br />
<br />
*Artikkeleita [[X Window System]] ja [[Komentojen ajastaminen]] voisi laajentaa.<br />
<br />
*[[Wine]] (Sivu [[Wine config yleissivu]] onkin jo).</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Vastuuvapaus&diff=3763Linux.fi:Vastuuvapaus2005-10-23T13:43:21Z<p>85.76.146.129: palautus Heikin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Sivujen sisältö on kaikkien muokattavissa, eikä ennakkomoderointia harrasteta. Vaikka laittomuudet ja virheet pyritään poistamaan, emme ota vastuuta tietokoneesi hajoamisesta, avioeroista, ihmissuhdeongelmista tai muista välillisistä (emmekä välittömistäkään) vahingosta, joita tämä dokumentaatio voi aiheuttaa.<br />
<br />
Emme myöskään takaa että dokumentaatio on millään tavalla oikeellista. `Free speech, not free beer.`<br />
<br />
Kirrjoitusvirheet saa korjata, valittaminen niistä on täysin hyödytöntä.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Ajankohtaista&diff=3564Linux.fi:Ajankohtaista2005-10-23T13:42:37Z<p>85.76.146.129: palautus Pb:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>= Ajankohtaista =<br />
<br />
Ajankohtaisia GNU/Linux-uutisia löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:<br />
<br />
== Yleisiä uutisia ==<br />
<br />
=== Suomenkielisiä ===<br />
*[http://www.raja-antura.org/ Raja-antura] <br />
*[http://tonnikala.net/ tonnikala.net]<br />
<br />
=== Englanninkielisiä ===<br />
*[http://www.linux.com/ Linux.com]<br />
*[http://lwn.net LWN.net]<br />
*[http://www.kerneltrap.org Kerneltrap]<br />
*[http://www.linuxjournal.com/ Linux Journal]<br />
*[http://www.linuxgazette.com/ Linux Gazette]<br />
*[http://news.zdnet.co.uk/software/?s=h2 zdnet.co.uk]<br />
<br />
=== Ruotsinkielisiä ===<br />
*[http://www.linuxhuset.se/ Linuxhuset]<br />
*[http://www.linuxsverige.se/ Linuxsverige]<br />
*[http://linuxworld.idg.se/ linuxworld.idg.se]<br />
<br />
=== Norjankielisiä ===<br />
*[http://linux1.no/ linux1.no]<br />
*[http://polarboing.com/linux/ polarboing.com/linux]<br />
*[http://www.linuxmagasinet.no/ linuxmagasinet.no]<br />
<br />
== Projektispesifisiä ==<br />
<br />
=== [[Debian]] ===<br />
*[http://www.debianplanet.org Debian Planet]<br />
*[http://www.debian.org/News/weekly/ Debian Weekly News]<br />
*[http://planet.debian.net/ Planet Debian]<br />
<br />
=== [[Fedora Core]] ===<br />
*[http://fedoranews.org/ FedoraNEWS.ORG]<br />
*[http://fedora.linux.duke.edu/fedorapeople/ Fedora People]<br />
<br />
=== [[GNOME]] ===<br />
*[http://www.gnomedesktop.org GNOME Desktop]<br />
*[http://gnomefiles.org/ GnomeFiles]<br />
*[http://planet.gnome.org/ Planet Gnome]<br />
<br />
=== [[KDE]] ===<br />
*[http://dot.kde.org dot.kde.org]<br />
<br />
=== [[Mozilla]] ===<br />
*[http://mozillazine.org/ MozillaZine]<br />
*[http://planet.mozilla.org/ Planet Mozilla]<br />
<br />
=== [[OpenOffice.org]] ===<br />
*[http://fi.openoffice.org/ OpenOffice.org suomeksi]<br />
*[http://www.openoffice.org/editorial/spotlightindex.html OpenOffice.org Newsletters]<br />
*[http://ooo.ximian.com/planet/ Planet OpenOffice.org - Developer News]<br />
<br />
=== [[PostgreSQL]] ===<br />
*[http://www.postgresql.org/community/weeklynews/ PostgreSQL Weekly News]<br />
*[http://www.varlena.com/varlena/GeneralBits/ PostgreSQL General Bits Newsletter]<br />
<br />
=== Peleistä ===<br />
*[http://linuxgames.com/ LinuxGames.com - For the People]<br />
*[http://happypenguin.org/ The Linux Game Tome]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Verkkoliitynn%C3%A4t&diff=3361Verkkoliitynnät2005-10-23T13:37:28Z<p>85.76.146.129: halojaa! kun sivut palautetaan botin jäljiltä, pitää katsoa, onko botti poistanut mitään tekstiä. eikä vain poisteta botin lisäämiä linkkejä. silloin botin poistama teksti jää palauttamatta.</p>
<hr />
<div>==Miten Linux verkkoon?==<br />
<br />
Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:<br />
<br />
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/ADSL ADSL] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)<br />
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaapelimodeemi Kaapelimodeemi] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)<br />
* GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)<br />
* [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)<br />
* Kuitu <br />
* Ethernet/LAN<br />
* [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla)<br />
* WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)<br />
* WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)<br />
* [[Bluetooth]]<br />
* Sarjakaapeli<br />
* Pakettiradio (antiikkinen)<br />
<br />
Hankkiessasi verkkoyhteyttä, mieti kuinka paljon haluat käyttää aikaa sen ylläpitoon. <br />
Helpoin ja vähävaivaisin yhteys on täysin operaattorin hallitsema, jolla kaikki asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp palvelimelta.<br />
<br />
Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista.<br />
<br />
==Perusasetukset==<br />
<br />
Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. Fedora Core3:ssa ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan.<br />
<br />
Ethernet:<br />
<br />
staattisesti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):<br />
<br />
ifconfig eth0 <ip.address> netmask <net.mask><br />
route add default gw <gw.ip.address> eth0<br />
echo "nameserver <dns.ip>" > /etc/resolv.conf<br />
<br />
dynaamisesti:<br />
<br />
dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti<br />
<br />
Wlan:<br />
<br />
Tarvitset wireless-tools paketin joka tarjoaa työkalun iwconfig<br />
<br />
staattisesti:<br />
<br />
iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana<br />
ifconfig eth0 <ip.address> netmask <net.mask><br />
route add default gw <gw.ip.address> eth0<br />
echo "nameserver <dns.ip>" > /etc/resolv.conf<br />
<br />
dynaamisesti:<br />
<br />
iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana<br />
dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tuki&diff=3580Tuki2005-10-23T13:32:23Z<p>85.76.146.129: taas kerran osittainen ja siksi poistoiltaan perusteeton palautus</p>
<hr />
<div>==Ei-kaupallinen tuki==<br />
*Linux-kerhot, kaverit.<br />
*Internet: [http://www.flug.fi/info/listat.html Flug-listalta] voi löytyä apua. [http://www.google.com/linux Google/linux]. News://sfnet.atk.linux.*<br />
<br />
==Kaupalliset tukipalvelut==<br />
*[http://pronics.com Pronics]<br />
*[http://opinsys.fi Opinsys]<br />
*[http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]<br />
*[http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]<br />
<br />
*[http://www.sange.fi Sangella] on kategorioittain järjestetty [http://linux.sange.fi/yritykset lista] tuen tarjoajista.<br />
* http://www.coss.fi/fi/ Centre for Open Source Softwaren] [http://www.coss.fi/fi/yrityshakemisto/yritykset/ yrityslistalla] olevista monet tarjoavat yleistä Linux-tukea.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4yhdistykset&diff=3587Käyttäjäyhdistykset2005-10-23T13:30:02Z<p>85.76.146.129: mitä pahaa on paikallisissa Linux-käytäjäryhmissä? FLUG:kin on tavallaan paikallinen, sillä sen toimna keskittyy Helsinkiin.</p>
<hr />
<div>==Koko Suomi==<br />
*[http://www.flug.fi/ FLUG] Suomi<br />
<br />
==Paikalliset==<br />
*[http://jlug.fi JLUG] Joensuu<br />
*[http://plug.fi PLUG] Porvoo<br />
*[http://www.khdrive.fi/linkku/ Linkku] Tampere<br />
*[http://www.turuxi.org TURUXI] Turku</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Sanasto&diff=3555Sanasto2005-10-23T13:17:44Z<p>85.76.146.129: palautus kaupallisten vandaalien jäljiltä</p>
<hr />
<div>Tämän on alunperin Tapio Lehtosen tekemä sanasto, joka oli alunperin Debianin asennusohjeen suomennoksessa, josta päätyi [http://sal-faq.sourceforge.net/ SAL-FAQiin], ja sieltä tänne, jossa kehitetty jonkin verran.<br />
<br />
Koska alkuperäinen sanosto oli julkaistu GPL-lisenssillä ja kyseistä lisenssiä ei ilmeisesti aiota käyttää tässä wikissä, tämä sanasto on joko poistettava tai kirjoitettava uudelleen. Tai stten pyydettävä lupa, että se voidaan julkaista uudella lisenssillä.<br />
<br />
= Englanti-Suomi =<br />
<br />
<nowiki>#</nowiki><br />
<br />
ristikkomerkki<br />
µ<br />
<br />
myy<br />
-<br />
<br />
yhdysmerkki<br />
<nowiki>/</nowiki><br />
<br />
vinoviiva, kauttaviiva<br />
@<br />
<br />
taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki<br />
== A ==<br />
account<br />
<br />
käyttäjätunnus<br />
administrator<br />
<br />
ylläpitäjä, pääkäyttäjä<br />
Advanced Power Management<br />
<br />
[APM]<br />
APM<br />
<br />
sähkönsäästötoiminnot<br />
architecture<br />
<br />
laitearkkitehtuuri<br />
architecture<br />
<br />
prosessoriarkkitehtuuri<br />
archive, zip archive<br />
<br />
pakattu tiedosto<br />
arrow keys<br />
<br />
nuolinäppäimet<br />
auto-probing<br />
<br />
tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"<br />
backup<br />
<br />
varmuuskopio<br />
base system<br />
<br />
peruskokoonpano<br />
<br />
== B ==<br />
<br />
BIOS caching<br />
<br />
BIOS-välimuisti<br />
BIOS setup menu<br />
<br />
BIOS-asetusvalikko<br />
bit<br />
<br />
bitti<br />
boot<br />
<br />
alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]<br />
boot device<br />
<br />
käynnistyslaite<br />
boot drive<br />
<br />
käynnistyslevyasema<br />
boot floppies<br />
<br />
kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet<br />
boot loader<br />
<br />
käynnistyslatain<br />
boot manager<br />
<br />
alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]<br />
boot method<br />
<br />
??<br />
boot parameters<br />
<br />
kylmäkäynnistysparametrit<br />
boot sector<br />
<br />
käynnistyssektori<br />
bootable CD-ROM<br />
<br />
käynnistys-CD, käynnistysromppu<br />
broadcast<br />
<br />
levitysviesti, yleislähetys<br />
bug<br />
<br />
ohjelmavirhe, "käpy", bugi<br />
bug report<br />
<br />
vikailmoitus<br />
byte<br />
<br />
tavu<br />
<br />
== C ==<br />
<br />
cache<br />
<br />
välimuisti<br />
CD-ROM<br />
<br />
"romppu", CD-levy<br />
chapter<br />
<br />
luku<br />
character based<br />
<br />
merkkipohjainen<br />
checksum<br />
<br />
tarkistussumma<br />
closed bug<br />
<br />
suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu<br />
closed hardware<br />
<br />
suljettu laitteisto<br />
cold boot<br />
<br />
kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle<br />
configuration<br />
<br />
asetukset<br />
configuration file<br />
<br />
asetustiedosto<br />
configure<br />
<br />
muuta asetuksia<br />
conflict<br />
<br />
törmätä (?), olla ristiriidassa<br />
corrupt<br />
<br />
turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui<br />
CPU<br />
<br />
CPU, prosessori<br />
crash<br />
<br />
kaatua (operating system crashed)<br />
custom<br />
<br />
räätälöity<br />
<br />
== D ==<br />
<br />
daemon<br />
<br />
demoni, takapiru, taustaohjelma<br />
data<br />
<br />
aineisto, data, tieto<br />
Debian mirror<br />
<br />
[[Debian GNU/Linux|Debian]]-projektin peilipalvelin<br />
debug<br />
<br />
jäljittää virheitä, virheen jäljitys<br />
default gateway<br />
<br />
oletusreititin<br />
defragment<br />
<br />
eheyttää<br />
defragmenter<br />
<br />
eheytystoiminto<br />
dependency<br />
<br />
riippuvuus<br />
desktop machine<br />
<br />
työasema<br />
device<br />
<br />
laitenimi (esim. /dev/eth0)<br />
device driver<br />
<br />
laiteajuri<br />
dialog box<br />
<br />
valintaikkuna<br />
dialup connection<br />
<br />
soittoyhteys<br />
disk block<br />
<br />
levylohko<br />
disk compression<br />
<br />
levyn pakkaus<br />
disk image<br />
<br />
levykuva, levyn binäärikuva<br />
disk manager<br />
<br />
?? mikä tämä on?<br />
distribution<br />
<br />
jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)<br />
document<br />
<br />
kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje<br />
domain name<br />
<br />
verkkoaluenimi<br />
double click<br />
<br />
kaksoisnapsautus<br />
download<br />
<br />
imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle<br />
driver<br />
<br />
laiteohjain<br />
<br />
== E ==<br />
<br />
editor<br />
<br />
teksturi, editori<br />
embedded<br />
<br />
sulautettu<br />
enter<br />
<br />
rivinvaihtonäppäin<br />
executable<br />
<br />
suoritettava ohjelma<br />
<br />
== F ==<br />
<br />
FAQ<br />
<br />
Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. <br />
file system<br />
<br />
tiedostojärjestelmä<br />
filename<br />
<br />
tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]<br />
firmware<br />
<br />
kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma<br />
flush the cache<br />
<br />
tyhjennä välimuisti<br />
font<br />
<br />
kirjasinlaji<br />
free software<br />
<br />
vapaa ohjelma<br />
freeware<br />
<br />
ilmaisohjelma<br />
full screen<br />
<br />
ruutunäyttö<br />
<br />
== G ==<br />
<br />
gateway<br />
<br />
yhdyskäytävä<br />
Gb<br />
<br />
gigabitti<br />
GB<br />
<br />
gigatavu<br />
generic<br />
<br />
sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"<br />
graphical interface<br />
<br />
näytönohjain ??<br />
graphical user interface<br />
<br />
graafinen käyttöliittymä<br />
group<br />
<br />
ryhmä<br />
<br />
== H ==<br />
<br />
hang<br />
<br />
jumittua, tiltata, program hangs = ohjelma jumittuu<br />
hard disk<br />
<br />
kiintolevy, "kovalevy"<br />
hardware<br />
<br />
laitteisto, tietokonejärjestelmä<br />
hardware configuration<br />
<br />
laiteasetukset<br />
hardware configuration<br />
<br />
laitteiston kokoonpano<br />
header<br />
<br />
otsikkotieto??<br />
help<br />
<br />
opastusteksti<br />
hostname<br />
<br />
konenimi<br />
<br />
== I ==<br />
<br />
illegal instruction<br />
<br />
kelvoton konekäsky<br />
install over a network<br />
<br />
asennus verkosta<br />
installation<br />
<br />
järjestelmä (?)<br />
installation profile<br />
<br />
malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit<br />
installation system<br />
<br />
asennusohjelmisto<br />
instruction<br />
<br />
konekäsky, konekielinen käsky<br />
interface<br />
<br />
rajapinta<br />
<br />
== J ==<br />
<br />
jumper<br />
<br />
siltaus, jumpperi<br />
jumper block<br />
<br />
siltaaja<br />
jumpering<br />
<br />
siltaus<br />
<br />
== K ==<br />
<br />
kernel<br />
<br />
ydin<br />
kernel image<br />
<br />
ytimen binäärikuva<br />
laptop<br />
<br />
"läppäri", kannettava tietokone<br />
license<br />
<br />
käyttöoikeusopimus, lisenssi<br />
link<br />
<br />
liittää, link to kernel = liittää ytimeen<br />
<br />
== M ==<br />
<br />
MAC, Media Access Control<br />
<br />
laiteosoite, verkkorajapinnan 6-tavuinen tunniste<br />
mailing list<br />
<br />
postituslista<br />
main distribution<br />
<br />
päälevitysversio <br />
mainboard<br />
<br />
emolevy<br />
manual page<br />
<br />
manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)<br />
massaging<br />
<br />
"viilailua"<br />
master boot record<br />
<br />
pääkäynnistyslohko<br />
Mb<br />
<br />
megabitti<br />
MB<br />
<br />
megatavu<br />
MBR<br />
<br />
pääkäynnistyslohko<br />
media<br />
<br />
taltio, media (levy, CD, nauha tms.)<br />
mirror<br />
<br />
tiedostopalvelimen kopio<br />
MMU<br />
<br />
Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö<br />
mode<br />
<br />
toimintatila<br />
modem<br />
<br />
modeemi<br />
motherboard<br />
<br />
emolevy<br />
mount<br />
<br />
liittää<br />
mount point<br />
<br />
liitoskohta<br />
mouse<br />
<br />
osoitinlaite, hiiri<br />
multiboot<br />
<br />
monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy<br />
multicast<br />
<br />
ryhmälähetys, monilähetys<br />
multiple prosessors<br />
<br />
moniprosessorijärjestelmä<br />
multiprocessor<br />
<br />
monisuoritin<br />
multiprocessing<br />
<br />
moniajo<br />
<br />
== N == <br />
<br />
name server<br />
<br />
nimipalvelin<br />
netmask<br />
<br />
verkon peitto<br />
network address<br />
<br />
verkon osoite<br />
network card<br />
<br />
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)<br />
network installation<br />
<br />
verkkoasennus<br />
network interface card<br />
<br />
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)<br />
NIC<br />
<br />
verkkoadapteri, network interface card<br />
non proprietary<br />
<br />
avoin<br />
<br />
== O ==<br />
<br />
online<br />
<br />
olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-<br />
open bug<br />
<br />
avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu<br />
open source software<br />
<br />
avoimen lähdekoodin ohjelma<br />
operating system<br />
<br />
käyttöjärjestelmä<br />
<br />
== P ==<br />
<br />
package<br />
<br />
ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)<br />
packaging system<br />
<br />
pakettien hallintajärjestelmä<br />
pager<br />
<br />
sivuttaja<br />
paging<br />
<br />
sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy<br />
pane<br />
<br />
luetteloruutu<br />
paragraph<br />
<br />
kappale<br />
parallel port<br />
<br />
rinnakkaisportti, kirjoitinportti<br />
parity<br />
<br />
pariteetti<br />
parity RAM<br />
<br />
pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa<br />
partition<br />
<br />
levyosio<br />
partition<br />
<br />
osio<br />
partition table<br />
<br />
osiotaulu<br />
pathname<br />
<br />
polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]<br />
platform<br />
<br />
laitealusta<br />
plugin<br />
<br />
valmisosa, lisäosa<br />
pointing device<br />
<br />
osoitinlaite (hiiri yms.)<br />
port<br />
<br />
siirros<br />
port<br />
<br />
siirtää<br />
PPP<br />
<br />
PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista<br />
primary<br />
<br />
ensisijainen<br />
printer<br />
<br />
tulostin<br />
probe hardware<br />
<br />
tutkia laitteistoa<br />
procedure<br />
<br />
menettelytapa<br />
process<br />
<br />
prosessi<br />
processor<br />
<br />
suoritin<br />
prompt<br />
<br />
kehoite<br />
proprietary<br />
<br />
suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)<br />
ps/2 mouse<br />
<br />
ps/2 -hiiri<br />
pwd<br />
<br />
nykyhakemisto<br />
<br />
== R ==<br />
<br />
RAM<br />
<br />
käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista<br />
RAM disk<br />
<br />
muistilevy, näennäislevy<br />
raw mode, write to disk in<br />
<br />
bitti bitiltä, kirjoita levylle<br />
reboot<br />
<br />
tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys<br />
release<br />
<br />
julkaista<br />
release<br />
<br />
levitysversio (?)<br />
reset<br />
<br />
alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"<br />
ROM<br />
<br />
lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa<br />
root<br />
<br />
juurihakemisto<br />
root<br />
<br />
pääkäyttäjä<br />
root partition<br />
<br />
juuriosio<br />
root privileges<br />
<br />
pääkäyttäjän oikeudet<br />
<br />
== S ==<br />
<br />
scanner<br />
<br />
kuvanlukija, "skanneri"<br />
section<br />
<br />
aliluku, kohta [chapter, subsection]<br />
serial mouse<br />
<br />
sarjahiiri<br />
server<br />
<br />
palvelin(kone)<br />
set up<br />
<br />
ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset<br />
setup menu<br />
<br />
asetusvalikko<br />
shadow password<br />
<br />
varjosalasana<br />
shadow RAM<br />
<br />
varjomuisti<br />
shell<br />
<br />
komentotulkki<br />
SMP<br />
<br />
Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti<br />
snapshot<br />
<br />
tilannevedos<br />
source code<br />
<br />
lähdekoodi<br />
space<br />
<br />
sanaväli, välilyönti<br />
space bar<br />
<br />
välinäppäin<br />
space character<br />
<br />
tyhjämerkki<br />
spam<br />
<br />
roskaposti<br />
startup messages<br />
<br />
käynnistysviestit<br />
storage device<br />
<br />
massamuisti<br />
supported hardware<br />
<br />
tuetut laitteet<br />
swap<br />
<br />
heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]<br />
system<br />
<br />
järjestelmä<br />
system<br />
<br />
käyttöympäristö<br />
system<br />
<br />
tietokonelaitteisto<br />
system administrator<br />
<br />
järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä<br />
system bus<br />
<br />
laiteväylä<br />
system call<br />
<br />
järjestelmäkutsu<br />
system requirements<br />
<br />
laitteistovaatimukset<br />
<br />
== T ==<br />
<br />
tab<br />
<br />
sarkain<br />
text editor<br />
<br />
teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin<br />
this document<br />
<br />
tämä asennusohje<br />
timer<br />
<br />
ajastin<br />
trojan horse<br />
<br />
troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto<br />
<br />
== U ==<br />
<br />
umount<br />
<br />
irroittaa<br />
unpack<br />
<br />
purkaa<br />
upgrade<br />
<br />
päivittää<br />
<br />
== V ==<br />
<br />
vendor<br />
<br />
laitetoimittaja, myyjä<br />
virtual console<br />
<br />
virtuaalikonsoli<br />
virtual console<br />
<br />
virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)<br />
virtual memory<br />
<br />
näennäismuisti, virtuaalimuisti<br />
virtual memory<br />
<br />
virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)<br />
virus protection<br />
<br />
virusten torjunta<br />
<br />
== W ==<br />
<br />
warm boot<br />
<br />
'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del<br />
web browser<br />
<br />
Web-selain, seittiselain<br />
world wide web<br />
<br />
seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www<br />
www<br />
<br />
webbi<br />
WYSIWYG<br />
<br />
näköisnäyttö, What You See Is What You Get<br />
<br />
== X ==<br />
<br />
X<br />
<br />
[X Window]<br />
X Window<br />
<br />
graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa<br />
X Window<br />
<br />
X Window<br />
X11<br />
<br />
[X Window]<br />
\<br />
<br />
kenoviiva<br />
~<br />
<br />
aaltoviiva<br />
<br />
= Suomi-Englanti =<br />
<br />
"läppäri", kannettava tietokone<br />
<br />
laptop<br />
"romppu", CD-levy<br />
<br />
CD-ROM<br />
"viilailua"<br />
<br />
massaging<br />
'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del<br />
<br />
warm boot<br />
??<br />
<br />
boot method<br />
?? mikä tämä on?<br />
<br />
disk manager<br />
<br />
== A ==<br />
<br />
aaltoviiva<br />
<br />
~<br />
aineisto, data, tieto<br />
<br />
data<br />
ajastin<br />
<br />
timer<br />
aliluku, kohta [chapter, subsection]<br />
<br />
section<br />
alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"<br />
<br />
reset<br />
alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]<br />
<br />
boot<br />
alkulatausohjelma<br />
<br />
boot loader<br />
alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]<br />
<br />
boot manager<br />
asennus verkosta<br />
<br />
install over a network<br />
asennusohjelmisto<br />
<br />
installation system<br />
asetukset<br />
<br />
configuration<br />
asetustiedosto<br />
<br />
configuration file<br />
asetusvalikko<br />
<br />
setup menu<br />
avoin<br />
<br />
non proprietary<br />
avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu<br />
<br />
open bug<br />
<br />
== B ==<br />
<br />
BIOS-asetusvalikko<br />
<br />
BIOS setup menu<br />
BIOS-välimuisti<br />
<br />
BIOS caching<br />
bitti<br />
<br />
bit<br />
bitti bitiltä, kirjoita levylle<br />
<br />
raw mode, write to disk in <br />
<br />
<br />
== C ==<br />
<br />
CPU, prosessori<br />
<br />
CPU<br />
<br />
== D ==<br />
<br />
[[Debian GNU/Linux|Debian]]-projektin peilipalvelin<br />
<br />
Debian mirror<br />
<br />
demoni, takapiru, taustaohjelma<br />
<br />
daemon<br />
<br />
== E ==<br />
eheyttää<br />
<br />
defragment<br />
eheytystoiminto<br />
<br />
defragmenter<br />
emolevy<br />
<br />
mainboard<br />
emolevy<br />
<br />
motherboard<br />
ensisijainen<br />
<br />
primary<br />
<br />
== F ==<br />
<br />
Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.<br />
<br />
FAQ<br />
<br />
== G ==<br />
<br />
gigabitti<br />
<br />
Gb<br />
gigatavu<br />
<br />
GB<br />
graafinen käyttöliittymä<br />
<br />
graphical user interface<br />
graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa<br />
<br />
X Window<br />
<br />
== H ==<br />
<br />
hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste<br />
<br />
MAC<br />
heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]<br />
<br />
swap<br />
<br />
== I ==<br />
<br />
ilmaisohjelma<br />
<br />
freeware<br />
imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle<br />
<br />
download<br />
irroittaa<br />
<br />
umount<br />
<br />
== J == <br />
<br />
jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)<br />
<br />
distribution<br />
julkaista<br />
<br />
release<br />
jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu<br />
<br />
hang<br />
juurihakemisto<br />
<br />
root<br />
juuriosio<br />
<br />
root partition<br />
jäljittää virheitä, virheen jäljitys<br />
<br />
debug<br />
järjestelmä<br />
<br />
system<br />
järjestelmä (?)<br />
<br />
installation<br />
järjestelmäkutsu<br />
<br />
system call<br />
järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä<br />
<br />
system administrator, root<br />
<br />
== K ==<br />
<br />
kaatua (operating system crashed)<br />
<br />
crash<br />
kaksoisnäpäytys<br />
<br />
double click<br />
kappale<br />
<br />
paragraph<br />
kehoite<br />
<br />
prompt<br />
kelvoton konekäsky<br />
<br />
illegal instruction<br />
kenoviiva<br />
<br />
\<br />
kiintolevy, "kovalevy"<br />
<br />
hard disk<br />
kirjasinlaji<br />
<br />
font<br />
kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje<br />
<br />
document<br />
komentotulkki<br />
<br />
shell<br />
konekäsky, konekielinen käsky<br />
<br />
instruction<br />
konenimi<br />
<br />
hostaname<br />
kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma<br />
<br />
firmware<br />
kuvanlukija, "skanneri"<br />
<br />
scanner<br />
kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle<br />
<br />
cold boot<br />
kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet<br />
<br />
boot floppies<br />
kylmäkäynnistysparametrit<br />
<br />
boot parameters<br />
käynnistys-CD, käynnistysromppu<br />
<br />
bootable CD-ROM<br />
käynnistyslaite<br />
<br />
boot device<br />
käynnistyslevyasema<br />
<br />
boot drive<br />
käynnistyssektori<br />
<br />
boot sector<br />
käynnistysviestit<br />
<br />
startup messages<br />
käyttäjätunnus<br />
<br />
account<br />
käyttöjärjestelmä<br />
<br />
operating system<br />
käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista<br />
<br />
RAM<br />
käyttöoikeusopimus<br />
<br />
license<br />
käyttöympäristö, järjestelmä<br />
<br />
system<br />
<br />
== L ==<br />
<br />
laiteajuri<br />
<br />
device driver<br />
laitealusta<br />
<br />
platform<br />
laitearkkitehtuuri<br />
<br />
architecture<br />
laiteasetukset<br />
<br />
hardware configuration<br />
laitenimi (esim. /dev/eth0)<br />
<br />
device<br />
laiteohjain<br />
<br />
driver<br />
laitetoimittaja, myyjä<br />
<br />
vendor<br />
laiteväylä<br />
<br />
system bus<br />
laitteisto, tietokonejärjestelmä<br />
<br />
hardware<br />
laitteiston kokoonpano<br />
<br />
hardware configuration<br />
laitteistovaatimukset<br />
<br />
system requirements<br />
levitysversio (?)<br />
<br />
release<br />
levitysviesti, yleislähetys<br />
<br />
broadcast<br />
levykuva, levyn binäärikuva<br />
<br />
disk image<br />
levylohko<br />
<br />
disk block<br />
levyn pakkaus<br />
<br />
disk compression<br />
levyosio<br />
<br />
partition<br />
liitoskohta<br />
<br />
mount point<br />
liittää<br />
<br />
mount<br />
liittää, link to kernel = liittää ytimeen<br />
<br />
link<br />
luetteloruutu<br />
<br />
pane<br />
luku<br />
<br />
chapter<br />
lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa<br />
<br />
ROM<br />
lähdekoodi<br />
<br />
source code<br />
<br />
== M ==<br />
<br />
malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit<br />
<br />
installation profile<br />
manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)<br />
<br />
manual page<br />
massamuisti<br />
<br />
storage device<br />
megabitti<br />
<br />
Mb<br />
megatavu<br />
<br />
MB<br />
Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö<br />
<br />
MMU<br />
menettelytapa<br />
<br />
procedure<br />
merkkipohjainen<br />
<br />
character based<br />
modeemi<br />
<br />
modem<br />
moniajo<br />
<br />
multiprosessing<br />
monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy<br />
<br />
multiboot<br />
moniprosessorijärjestelmä<br />
<br />
multiple prosessors<br />
monisuoritin<br />
<br />
multiprocessor<br />
muistilevy, näennäislevy<br />
<br />
RAM disk<br />
muuta asetuksia<br />
<br />
configure<br />
myy<br />
<br />
µ<br />
<br />
== N ==<br />
<br />
nimipalvelin<br />
<br />
name server<br />
nuolinäppäimet<br />
<br />
arrow keys<br />
nykyhakemisto<br />
<br />
pwd<br />
näennäismuisti, virtuaalimuisti<br />
<br />
virtual memory<br />
näköisnäyttö, What You See Is What You Get<br />
<br />
WYSIWYG<br />
näytönohjain ??<br />
<br />
graphical interface<br />
<br />
== O ==<br />
<br />
ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)<br />
<br />
package<br />
ohjelmavirhe, "käpy", bugi<br />
<br />
bug<br />
oletusreititin<br />
<br />
default gateway<br />
olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-<br />
<br />
online<br />
opastusteksti<br />
<br />
help<br />
osio<br />
<br />
partition<br />
osiotaulu<br />
<br />
partition table<br />
osoitinlaite (hiiri yms.)<br />
<br />
pointing device<br />
osoitinlaite, hiiri<br />
<br />
mouse<br />
otsikkotieto??<br />
<br />
header<br />
ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset<br />
<br />
set up<br />
<br />
== P ==<br />
<br />
pakattu tiedosto<br />
<br />
archive, zip archive<br />
pakettien hallintajärjestelmä<br />
<br />
packaging system<br />
palvelin(kone)<br />
<br />
server<br />
pariteetti<br />
<br />
parity<br />
pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa<br />
<br />
parity RAM<br />
peruskokoonpano<br />
<br />
base system<br />
polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]<br />
<br />
pathname<br />
postituslista<br />
<br />
mailing list<br />
PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista<br />
<br />
PPP<br />
prosessi<br />
<br />
process <br />
prosessoriarkkitehtuuri<br />
<br />
architecture<br />
ps/2 -hiiri<br />
<br />
ps/2 mouse<br />
purkaa<br />
<br />
unpack<br />
päivittää<br />
<br />
upgrade<br />
pääkäynnistyslohko<br />
<br />
master boot record<br />
pääkäynnistyslohko<br />
<br />
MBR<br />
pääkäyttäjä<br />
<br />
root<br />
pääkäyttäjän oikeudet<br />
<br />
root privileges<br />
päälevitysversio<br />
<br />
main distribution<br />
<br />
== R ==<br />
<br />
rajapinta<br />
<br />
interface<br />
riippuvuus<br />
<br />
dependency<br />
rinnakkaisportti, kirjoitinportti<br />
<br />
parallel port<br />
ristikkomerkki<br />
<br />
#<br />
rivinvaihtonäppäin<br />
<br />
enter<br />
roskaposti<br />
<br />
spam<br />
ruutunäyttö<br />
<br />
full screen<br />
ryhmä<br />
<br />
group<br />
ryhmälähetys, monilähetys<br />
<br />
multicast<br />
räätälöity<br />
<br />
custom<br />
<br />
== S ==<br />
<br />
sanaväli, välilyönti<br />
<br />
space<br />
sarjahiiri<br />
<br />
serial mouse<br />
sarkain<br />
<br />
tab<br />
seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www<br />
<br />
world wide web<br />
siirros<br />
<br />
port<br />
siirtää<br />
<br />
port<br />
siltaaja<br />
<br />
jumper block<br />
siltaus<br />
<br />
jumpering<br />
siltaus, jumpperi<br />
<br />
jumper<br />
sivuttaja<br />
<br />
pager<br />
sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy<br />
<br />
paging<br />
soittoyhteys<br />
<br />
dialup connection<br />
sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"<br />
<br />
generic<br />
sulautettu<br />
<br />
embedded<br />
suljettu laitteisto<br />
<br />
closed hardware<br />
suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu<br />
<br />
closed bug<br />
suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)<br />
<br />
proprietary<br />
suoritettava ohjelma<br />
<br />
executable<br />
suoritin<br />
<br />
processor<br />
Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti<br />
<br />
SMP<br />
sähkönsäästötoiminnot, Advanced Power Management<br />
<br />
APM<br />
<br />
== T ==<br />
<br />
taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki<br />
<br />
@<br />
taltio, media (levy, CD, nauha tms.)<br />
<br />
media<br />
tarkistussumma<br />
<br />
checksum<br />
tavu<br />
<br />
byte<br />
tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys<br />
<br />
reboot<br />
teksturi, editori<br />
<br />
editor<br />
teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin<br />
<br />
text editor<br />
tiedostojärjestelmä<br />
<br />
file system<br />
tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]<br />
<br />
filename<br />
tiedostopalvelimen kopio<br />
<br />
mirror<br />
tietokonelaitteisto<br />
<br />
system<br />
tilannevedos<br />
<br />
snapshot<br />
toimintatila<br />
<br />
mode<br />
troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto<br />
<br />
trojan horse<br />
tuetut laitteet<br />
<br />
supported hardware<br />
tulostin<br />
<br />
printer<br />
turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui<br />
<br />
corrupt<br />
tutkia laitteistoa<br />
<br />
probe hardware<br />
tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"<br />
<br />
auto-probing<br />
tyhjennä välimuisti<br />
<br />
flush the cache<br />
tyhjämerkki<br />
<br />
space character<br />
työasema<br />
<br />
desktop machine<br />
tämä asennusohje<br />
<br />
this document<br />
törmätä (?), olla ristiriidassa<br />
<br />
conflict<br />
<br />
== V == <br />
<br />
valintaikkuna<br />
<br />
dialog box<br />
valmisosa, lisäosa<br />
<br />
plugin<br />
vapaa ohjelma<br />
<br />
free software<br />
vapaa ohjelma<br />
<br />
open source software<br />
varjomuisti<br />
<br />
shadow RAM<br />
varjosalasana<br />
<br />
shadow password<br />
varmuuskopio<br />
<br />
backup<br />
verkkoadapteri, network interface card<br />
<br />
NIC<br />
verkkoaluenimi<br />
<br />
domain name<br />
verkkoasennus<br />
<br />
network installation<br />
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)<br />
<br />
network card<br />
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)<br />
<br />
network interface card<br />
verkon osoite<br />
<br />
network address<br />
verkon peitto<br />
<br />
netmask<br />
vikailmoitus<br />
<br />
bug report<br />
vinoviiva, kauttaviiva<br />
<br />
/<br />
virtuaalikonsoli<br />
<br />
virtual console<br />
virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)<br />
<br />
virtual console<br />
virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)<br />
<br />
virtual memory<br />
virusten torjunta<br />
<br />
virus protection<br />
välimuisti<br />
<br />
cache<br />
välinäppäin<br />
<br />
space bar<br />
<br />
== W ==<br />
<br />
Web-selain, seittiselain<br />
<br />
web browser<br />
webbi<br />
<br />
www<br />
<br />
== X ==<br />
<br />
X Window<br />
<br />
X Window<br />
<br />
== Y ==<br />
<br />
ydin<br />
<br />
kernel<br />
yhdyskäytävä<br />
<br />
gateway<br />
yhdysmerkki<br />
<br />
-<br />
ylläpitäjä, pääkäyttäjä<br />
<br />
administrator<br />
ytimen binäärikuva<br />
<br />
kernel image<br />
<nowiki>[APM]</nowiki><br />
<br />
Advanced Power Management<br />
<nowiki>[X Window]</nowiki><br />
<br />
X<br />
<nowiki>[X Window]</nowiki><br />
<br />
X11</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4ymp%C3%A4rist%C3%B6&diff=3104Työpöytäympäristö2005-10-23T13:12:34Z<p>85.76.146.129: Fluxbox, IceWM ja Blckbox ovat ikkunamanagereja, eivät työpöytäympäristöjä</p>
<hr />
<div>[[X Window System]] itsessään tarjoaa vain kaikkein yksinkertaisimmat palvelut, ja useimmiten käyttäjät ottavat sen ja X-ohjelmien lisäksi käyttöön vähintäänkin jonkinlaisen [[ikkunamanageri]]n. Linuxin suosion kasvaessa on myös kehitetty kokonaisia työpöytäympäristöjä, joissa ikkunamanagerin lisäksi on omat hallintapaneelit, palkit, taustakuvat, mahdollisuus laittaa työpöydälle kuvakkeita, jne. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat [[KDE]], [[GNOME]] sekä kevyt [[Xfce]].<br />
<br />
Graafisia työpöytäympäristöjä ovat:<br />
* [[GNOME]]<br />
* [[KDE]]<br />
* [[ROX]]<br />
* [[Xfce]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[X Window System]]<br />
* [[Ikkunaohjelma]]t</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ohjelmat&diff=2692Ohjelmat2005-10-15T15:03:41Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div>Linuxissa toimivia ohjelmia<br />
<br />
<br />
= Internet =<br />
* [[FTP]]<br />
* [[IRC]]<br />
* [[Nyyssiohjelmat]]<br />
* [[Pikaviestintä]]<br />
* [[P2P-ohjelmistot]]<br />
* [[Sähköpostiohjelmat]]<br />
* [[Tietoturva]]<br />
* [[VOIP]]<br />
* [[Verkon analysointi]]<br />
* [[WWW-selaimet]]<br />
<br />
=Järjestelmän perusohjelmat=<br />
* [[Ydin]]<br />
* [[X-ikkunointi]]<br />
<br />
= Monimedia =<br />
<br />
* [[DVD/CD levyn valmistaminen]]<br />
* [[Musiikin toisto]]<br />
* [[Videon toisto]]<br />
* [[Kuvankäsittelyohjelmat]]<br />
<br />
= Ohjelmien kehitys =<br />
<br />
* [[Ohjelmointikielet]]<br />
* [[Kehitysympäristöt]]<br />
<br />
= [[Pelit]] =<br />
<br />
* [[Lautapelit]]<br />
* [[Klassikkopelit]]<br />
* [[Kaupalliset pelit]]<br />
* [[Ilmaiset pelit]]<br />
<br />
= Tekniikka =<br />
<br />
* [[CAD-ohjelmat]]<br />
* [[Elektroniikkaohjelmat]]<br />
* [[Flash]]<br />
<br />
= [[Tekstieditori]]t =<br />
* [[Emacs]]<br />
* [[Gedit]]<br />
* [[Jed]]<br />
* [[Kate]]<br />
* [[KWrite]]<br />
* [[Nano]]<br />
* [[NEdit]]<br />
* [[Pico]]<br />
* [[SynEdit]]<br />
* [[Vi]]<br />
* [[Vim]]<br />
* [[Xemacs]]<br />
<br />
= [[Tietokanta|Tietokannat]] =<br />
* [[MySQL]]<br />
* [[Oracle]]<br />
* [[PostgreSQL]]<br />
<br />
= Toimisto-ohjelmat =<br />
* [[Julkaisuohjelmat]]<br />
* [[Taloudenhallintaohjelmat]]<br />
* [[Tekstinkäsittelyohjelmat]]<br />
* [[Taulukkolaskentaohjelmat]]<br />
<br />
=Työpöytä=<br />
* [[Ikkunamanagerit]]<br />
* [[Pakkausohjelmat]]<br />
* [[Tiedostonhallintaohjelmat]]<br />
* [[Työpöytäympäristöt]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu_Linux.fista:Lisenssi&diff=5154Keskustelu Linux.fista:Lisenssi2005-10-15T14:56:19Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div>Valitsin Creative Commonsin Suomen sivuilta "Nimi mainittava" -lisenssin. Wikin idean mukaisesti tähän saapi sitten vaihtaa lisenssin jos siltä tuntuu, olkoon tämä ensimmäinen ehdotus. Kun lisenssikeskustelu on saatettu loppuun, niin ylläpitäjän lienee syytä lukita tämä sivu. Tai lisätä lisenssikuvake joka sivulle Wikipedia-tyyliin. Ylläpitäjä ehdotti tällaista menettelyä, että lisenssisivu tehtäisiin tähän tyyliin. Koitetaan hoitaa homma, [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneessa]] on jo lisenssikeskustelua kovasti käyty. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. syyskuuta 2005 kello 18:30:13 (EEST)<br />
:Ulkopuolisen huomautus: jos nimenomaan tuon Creative Commonsin lisenssin haluatte, niin ottakaa sen uusin versio, 2.5. Merkittävin ero niiden välillä on se, että uudemmalla lisenssillä julkaistuja juttuja saa käyttää myös saman lisenssin myöhemmillä versioilla. [http://creativecommons.org/weblog/entry/4216]. Tällä on väliä, koska lisenssin 3.0-versiosta ollan kehittämässä sellaista, joka on Debian-projektin mielestä oikeasti vapaa eli heidän käytettävissään.[http://lists.debian.org/debian-legal/2005/08/msg00078.html] Ja 2.5:n pitäisi olla sanamuodoltaan eli laillisesti täsmällisempi kuin 1.0:n. Tai voittehan te julkaista sivut molemmilla lisensseillä. Mikäli valitsette tällaisen lisenssin, niin poistakaaa lopuksi Wikipediasta kopioitu materiaali ja kääntäkää vaikka tekstiä [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page LinuxQuestions-wikistä].<br />
::Wikipediasta peräisin oleva materiaalihan ei ole enää kovastikaan käytössä, vaan etusivulla olevat perustietolinkit on ohjattu wikipediaan. LinuxQuestions-wikin suomentamista voisi harkita. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 10. lokakuuta 2005 kello 20:13:59 (EEST)<br />
<br />
<br />
Olisikohan GFDL sittenkin paras. Se kun tuntuu olevan useimmissa wikeissä. Ja GNU:tahan kannattaa aina suosia. ;-)<br />
<br />
:Eihän GNU:n pitäisi olla mikään pyhä lehmä. Arvioisin, että erilaiset Creative Commons lisenssit ovat wikeissä yleisempiä kuin GFDL. En osaa tosin sanoa, kumpi on yleisempi, GFDL vai cc-by-sa. Mutta joka tapauksessa GFDL ei ole ylivoimaisesti yleisempi.<br />
<br />
:Näkemuksiä GFDL:ää vastaan.<br />
:*[http://wikitravel.org/en/Wikitravel:Why_Wikitravel_isn't_GFDL Why Wikitravel isn't GFDL] -wikikeskeinen, eli liitty selvästi tähän sivustoon.<br />
:*[http://people.debian.org/~srivasta/Position_Statement.xhtml Debian-projektin näkemys]<br />
<br />
Latoinpa CC Nimi mainittava 2.5:n. GFDL ei taida olla oikein vaihtoehto. SAL-FAQ on lisensoitu GNU GPL:llä, tässä ei oikein vielä saavuteta yhteensopivuutta. Olisi mainio juttu jos asioita voisi tuoda SAL-FAQista tänne. Tästä pitäisi keskustella SAL-FAQin ylläpidon kanssa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 10. lokakuuta 2005 kello 19:51:12 (EEST)<br />
<br />
Semmosta kommenttia on tullut, että CC:ssä huono puoli on "mainostuspakko".. Etsitäänpä uutta lisenssiä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. lokakuuta 2005 kello 21:49:29 (EEST)<br />
:Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5/legalcode 2.5-linsessillä] teoksen voi ottaa nimiinsä myös työryhmä kuten Linux.fi-wiki. Eli kaikkien kirjoittajien sijaan mainitaan vain työryhmän nimi. Tai sitten voidaan lisäksi sallia, se että tekijän tai työryhmän nimeä ei tarvitse mainita teosta käytettäessä. Mainostuspakko tarkoittaa käsittääkeeni sitä, että kaikkien edeltävien niiden teosten tekijöiden nimet, joista nykyinen teos on lainannut, on mainittava. Tämä ei ole Creative Commonsin lisenssejä käytettäessä totta. On vain mainittava ne tekijät, joiden työn jälki näkyy (näkyminen on vähän epämääräinen juttu, vrt normaali teoskynnys) nykyisessä teoksessa. Tai sitten voi pyytää mainitsemaan vain työryhmän ja mahdollisesti vaatia työryhmän sivuille linkittämistä, jos uusi teos julkaistaan Intenetissä. Tekijä(t) tai työryhmä on mainittava siten kuten hyvä tapa vaatii. -[[Käyttäjä:85.76.146.129|85.76.146.129]] 15. lokakuuta 2005 kello 17:55:31 (EEST)</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu_Linux.fista:Lisenssi&diff=2551Keskustelu Linux.fista:Lisenssi2005-10-15T14:55:31Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div>Valitsin Creative Commonsin Suomen sivuilta "Nimi mainittava" -lisenssin. Wikin idean mukaisesti tähän saapi sitten vaihtaa lisenssin jos siltä tuntuu, olkoon tämä ensimmäinen ehdotus. Kun lisenssikeskustelu on saatettu loppuun, niin ylläpitäjän lienee syytä lukita tämä sivu. Tai lisätä lisenssikuvake joka sivulle Wikipedia-tyyliin. Ylläpitäjä ehdotti tällaista menettelyä, että lisenssisivu tehtäisiin tähän tyyliin. Koitetaan hoitaa homma, [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneessa]] on jo lisenssikeskustelua kovasti käyty. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. syyskuuta 2005 kello 18:30:13 (EEST)<br />
:Ulkopuolisen huomautus: jos nimenomaan tuon Creative Commonsin lisenssin haluatte, niin ottakaa sen uusin versio, 2.5. Merkittävin ero niiden välillä on se, että uudemmalla lisenssillä julkaistuja juttuja saa käyttää myös saman lisenssin myöhemmillä versioilla. [http://creativecommons.org/weblog/entry/4216]. Tällä on väliä, koska lisenssin 3.0-versiosta ollan kehittämässä sellaista, joka on Debian-projektin mielestä oikeasti vapaa eli heidän käytettävissään.[http://lists.debian.org/debian-legal/2005/08/msg00078.html] Ja 2.5:n pitäisi olla sanamuodoltaan eli laillisesti täsmällisempi kuin 1.0:n. Tai voittehan te julkaista sivut molemmilla lisensseillä. Mikäli valitsette tällaisen lisenssin, niin poistakaaa lopuksi Wikipediasta kopioitu materiaali ja kääntäkää vaikka tekstiä [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page LinuxQuestions-wikistä].<br />
::Wikipediasta peräisin oleva materiaalihan ei ole enää kovastikaan käytössä, vaan etusivulla olevat perustietolinkit on ohjattu wikipediaan. LinuxQuestions-wikin suomentamista voisi harkita. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 10. lokakuuta 2005 kello 20:13:59 (EEST)<br />
<br />
<br />
Olisikohan GFDL sittenkin paras. Se kun tuntuu olevan useimmissa wikeissä. Ja GNU:tahan kannattaa aina suosia. ;-)<br />
<br />
:Eihän GNU:n pitäisi olla mikään pyhä lehmä. Arvioisin, että erilaiset Creative Commons lisenssit ovat wikeissä yleisempiä kuin GFDL. En osaa tosin sanoa, kumpi on yleisempi, GFDL vai cc-by-sa. Mutta joka tapauksessa GFDL ei ole ylivoimaisesti yleisempi.<br />
<br />
:Näkemuksiä GFDL:ää vastaan.<br />
:*[http://wikitravel.org/en/Wikitravel:Why_Wikitravel_isn't_GFDL Why Wikitravel isn't GFDL] -wikikeskeinen, eli liitty selvästi tähän sivustoon.<br />
:*[http://people.debian.org/~srivasta/Position_Statement.xhtml Debian-projektin näkemys]<br />
<br />
Latoinpa CC Nimi mainittava 2.5:n. GFDL ei taida olla oikein vaihtoehto. SAL-FAQ on lisensoitu GNU GPL:llä, tässä ei oikein vielä saavuteta yhteensopivuutta. Olisi mainio juttu jos asioita voisi tuoda SAL-FAQista tänne. Tästä pitäisi keskustella SAL-FAQin ylläpidon kanssa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 10. lokakuuta 2005 kello 19:51:12 (EEST)<br />
<br />
Semmosta kommenttia on tullut, että CC:ssä huono puoli on "mainostuspakko".. Etsitäänpä uutta lisenssiä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. lokakuuta 2005 kello 21:49:29 (EEST)<br />
:Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5/legalcode 2.5-linsessillä] teoksen voi ottaa nimiinsä myös työryhmä kuten Linux.fi-wiki. Eli kaikkien kirjoittajien sijaan mainitaan vain työryhmän nimi. Tai sitten voidaan lisäksi sallia, se että tekijän tai työryhmän nimeä ei tarvitse mainita teosta käytettäessä. Mainostuspakko tarkoittaa käsittääkeeni sitä, että kaikkien edeltävien niiden teosten tekijöiden nimet, joista nykyinen teos on lainannut, on mainittava. Tämä ei ole Creative Commonsin lisenssejä käytettäessä totta. On vain mainittava ne, joiden työn jälki näkyy (näkyminen on vähän epämääräinen juttu, vrt normaali teoskynnys) nykyisessä teoksessa. Tai sitten voi pyytää mainitsemaan vain työryhmän ja mahdollisesti vaatia työryhmän sivuille linkittämistä, jos uusi teos julkaistaan Intenetissä. Tekijä(t) tai työryhmä on mainittava siten kuten hyvä tapa vaatii. -[[Käyttäjä:85.76.146.129|85.76.146.129]] 15. lokakuuta 2005 kello 17:55:31 (EEST)</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu_Linux.fista:Lisenssi&diff=2477Keskustelu Linux.fista:Lisenssi2005-10-09T16:50:48Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div>Valitsin Creative Commonsin Suomen sivuilta "Nimi mainittava" -lisenssin. Wikin idean mukaisesti tähän saapi sitten vaihtaa lisenssin jos siltä tuntuu, olkoon tämä ensimmäinen ehdotus. Kun lisenssikeskustelu on saatettu loppuun, niin ylläpitäjän lienee syytä lukita tämä sivu. Tai lisätä lisenssikuvake joka sivulle Wikipedia-tyyliin. Ylläpitäjä ehdotti tällaista menettelyä, että lisenssisivu tehtäisiin tähän tyyliin. Koitetaan hoitaa homma, [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneessa]] on jo lisenssikeskustelua kovasti käyty. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. syyskuuta 2005 kello 18:30:13 (EEST)<br />
:Ulkopuolisen huomautus: jos nimenomaan tuon Creative Commonsin lisenssin haluatte, niin ottakaa sen uusin versio, 2.5. Merkittävin ero niiden välillä on se, että uudemmalla lisenssillä julkaistuja juttuja saa käyttää myös saman lisenssin myöhemmillä versioilla. [http://creativecommons.org/weblog/entry/4216]. Tällä on väliä, koska lisenssin 3.0-versiosta ollan kehittämässä sellaista, joka on Debian-projektin mielestä oikeasti vapaa eli heidän käytettävissään.[http://lists.debian.org/debian-legal/2005/08/msg00078.html] Ja 2.5:n pitäisi olla sanamuodoltaan eli laillisesti täsmällisempi kuin 1.0:n. Tai voittehan te julkaista sivut molemmilla lisensseillä. Mikäli valitsette tällaisen lisenssin, niin poistakaaa lopuksi Wikipediasta kopioitu materiaali ja kääntäkää vaikka tekstiä [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page LinuxQuestions-wikistä].<br />
<br />
Olisikohan GFDL sittenkin paras. Se kun tuntuu olevan useimmissa wikeissä. Ja GNU:tahan kannattaa aina suosia. ;-)<br />
<br />
:Eihän GNU:n pitäisi olla mikään pyhä lehmä. Arvioisin, että erilaiset Creative Commons lisenssit ovat wikeissä yleisempiä kuin GFDL. En osaa tosin sanoa, kumpi on yleisempi, GFDL vai cc-by-sa. Mutta joka tapauksessa GFDL ei ole ylivoimaisesti yleisempi.<br />
<br />
:Näkemuksiä GFDL:ää vastaan.<br />
:*[http://wikitravel.org/en/Wikitravel:Why_Wikitravel_isn't_GFDL Why Wikitravel isn't GFDL] -wikikeskeinen, eli liitty selvästi tähän sivustoon.<br />
:*[http://people.debian.org/~srivasta/Position_Statement.xhtml Debian-projektin näkemys]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ohjelmat&diff=2544Ohjelmat2005-10-09T15:55:07Z<p>85.76.146.129: palautus 62.248.201.97:n muokkauksen. sivua oli sotkettu jo ennen äskeistä bottihävitystä. + lisäys</p>
<hr />
<div>Linuxissa toimivia ohjelmia<br />
<br />
<br />
= Internet =<br />
* [[FTP]]<br />
* [[IRC]]<br />
* [[Nyyssiohjelmat]]<br />
* [[Pikaviestintä]]<br />
* [[P2P-ohjelmistot]]<br />
* [[Sähköpostiohjelmat]]<br />
* [[Tietoturva]]<br />
* [[VOIP]]<br />
* [[Verkon analysointi]]<br />
* [[WWW-selaimet]]<br />
<br />
= Monimedia =<br />
<br />
* [[DVD/CD levyn valmistaminen]]<br />
* [[Musiikin toisto]]<br />
* [[Videon toisto]]<br />
* [[Kuvankäsittelyohjelmat]]<br />
<br />
= Ohjelmien kehitys =<br />
<br />
* [[Ohjelmointikielet]]<br />
* [[Kehitysympäristöt]]<br />
<br />
= [[Pelit]] =<br />
<br />
* [[Lautapelit]]<br />
* [[Klassikkopelit]]<br />
* [[Kaupalliset pelit]]<br />
* [[Ilmaiset pelit]]<br />
<br />
= Tekniikka =<br />
<br />
* [[CAD-ohjelmat]]<br />
* [[Elektroniikkaohjelmat]]<br />
<br />
= [[Tekstieditori]]t =<br />
* [[Emacs]]<br />
* [[Gedit]]<br />
* [[Jed]]<br />
* [[Kate]]<br />
* [[KWrite]]<br />
* [[Nano]]<br />
* [[NEdit]]<br />
* [[Pico]]<br />
* [[SynEdit]]<br />
* [[Vi]]<br />
* [[Vim]]<br />
* [[Xemacs]]<br />
<br />
= [[Tietokanta|Tietokannat]] =<br />
* [[MySQL]]<br />
* [[Oracle]]<br />
* [[PostgreSQL]]<br />
<br />
= Toimisto-ohjelmat =<br />
* [[Julkaisuohjelmat]]<br />
* [[Taloudenhallintaohjelmat]]<br />
* [[Taulukkolaskentaohjelmat]]<br />
* [[Tekstinkäsittelyohjelmat]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Hiekkalaatikko&diff=2766Linux.fi:Hiekkalaatikko2005-10-09T15:46:30Z<p>85.76.146.129: </p>
<hr />
<div>Tällä sivulla voi kokeilla wikin muokkaamista vailla pelkoa siitä, että saa käyttäjäkunnan vihat niskaansa.<br />
<br />
= Teethän muokkauksesi tämän otsikon alapuolelle =<br />
<br />
== Vie sie, mie wikisen... ==<br />
<br />
Hurskas toive keskustelusta...;)<br />
<br />
== ACHTUNG! ==<br />
<br />
Aika vaikeaa tänne on saada tekstiä. Yritin tuossa saada thumbbia, raamit tuli mutta kuva katosi :P Mielellään tänne kirjoittelisi, jos paremmin osaisi.<br />
----<br />
<br />
kokastaas kuvaa<br />
[[Kuva:Tux001-small.png]]<br />
<br />
<br />
onpa hankala systeemi<br />
<br />
----<br />
Testaan kuvaa minäkin<br />
<br />
[[Kuva:www.Linux.fi.png||www.Linux.fi]]<br />
<br />
Ja [[Etusivu|linkkiä]].<br />
/Petri<br />
I´am pöhkö :P :) <br />
----<br />
Ei kuvaa, mutta tekstiä ;)<br />
Tämä wiki onkin aika käyttäjäystävällinen - valmiit nappulat.<br />
<br />
Nyt on mahdollista ottaa HELPOSTI osaa FLUG:n projekteihin wikin kautta.<br />
<br />
--[[Käyttäjä:gnomeboy|gnomeboy]] ti huhti 19 22:49:04 EEST 2005<br />
<br />
----<br />
Kävinpähän minäkin G-boyn vinkistä.. Aika hitaasti tuntui toimivan tämä FireFoxilla WinXP:n päällä!<br />
-JR<br />
----<br />
<br />
FOOBAR ROCKS MY LIFE. EHKÄPÄ SINUNKIN<br />
<br />
----------<br />
tähänkö näitä lisäyksiä sitten tulee...<br />
<br />
==Hiekkalaatikko==<br />
Hiekkalaatikolla on kiva olla.<br />
<br />
==Täst tulee varmaan otsikko==<br />
Hei hyvinhän tää wiki etenee<br />
[[Käyttäjä:J.Halmu|<br>J.Halmu]] 1. toukokuuta 2005 kello 15:03:21 (EEST)</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Verkkolaitteen_valinta&diff=2640Verkkolaitteen valinta2005-10-09T15:40:30Z<p>85.76.146.129: palautus 82.181.58.22:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>== ADSL / Kaapelimodeemi: ==<br />
<br />
Hanki ulkoinen ADSL-sovitin / kaapelimodeemi, jossa on ethernet-verkkoliitäntä ja tarvittaessa verkkokortti, jolla liität sovittimen tietokoneeseen. Tämä yhdistelmä toimii lähes takuuvarmasti, sillä verkkokortit ovat erittäin hyvin tuettuja Linuxissa. Sisäistä laitetta ei missään tapauksessa kannata ostaa, sillä niiden toimivuus on yleensä erittäin huonoa kaikissa käyttöjärjestelmissä. USB-liitäntäisiä kannattaa myös välttää, sillä ne eivät välttämättä toimi ja jos toimivat, niin nopeus saattaa olla pienempi kuin ethernet-liitäntäisellä. <br />
<br />
Kannattaa valita sellainen laite, jota voi hallinnoida www-selaimen kautta, koska tällöin asetusten muuttaminen onnistuu yleensä käyttöjärjestelmästä riippumatta eli myös Linuxissa. Älä hanki laitetta, jonka asetuksia voi muuttaa vain tietyllä ohjelmalla, josta on tehty versio vain Windowsille.<br />
<br />
== Modeemi: ==<br />
<br />
Hanki ulkoinen modeemi, jonka voit yhdistää sarjaporttiin. Lähes kaikki ulkoiset modeemit toimivat Linuxissa hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Jos modeemin tiedoissa lukee vain että se toimii Windowsissa, eikä mitään mainintaa Linuxista, ei välttämättä kannata ostaa kyseistä modeemia.<br />
<br />
Jos kuitenkin olet hankkimassa vaikkapa kannettavaa tietokonetta, ei sisäinenkään modeemi jää välttämättä käyttökelvottomaksi. Lisätietoja eri piirisarjojen tuesta saa osoitteista [http://start.at/modem http://start.at/modem] sekä [http://linmodems.org/ http://linmodems.org/].</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=SysRq&diff=2611SysRq2005-10-09T15:37:45Z<p>85.76.146.129: palautus Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>PrtSc/SysRq -nappulalla on Linuxissa hyödyllinen käyttötarkoitus, jos CONFIG_MAGIC_SYSRQ -kohta on y-asennossa käännetyssä kernelissä. Linuxin jäädessä jumiin voi SysRq:n avulla tehdä vielä paljonkin asioita, ja palauttaa järjestelmä vakaaksi. SysRq on siis todellinen taikanappula, jolla näennäisesti jumiutunut järjestelmä voidaan palauttaa aisoihin.Seuraavassa selityksiä eri näppäinyhdistelmille.<br />
<br />
Seuraavat komennot siis alt+SysRq ja mainittu nappula (vaikkapa alt+SysRq+ctrl).<br />
<br />
'''ctrl''' näyttää lyhyen ohjaan ja muistuttaa pikanäppäimistä<br />
<br />
'''r''' - Kytkee näppäimistön XLATE-tilaan<br />
<br />
'''k''' - Tappaa kaikki aktiivisessa virtuaalikonsolissa olevat ohjelmat<br />
<br />
'''b''' - Käynnistää järjestelmän uudestaan välittömästi, siis synkronoimatta tai unmounttaamatta tiedostojärjestelmiä. Tyyliin reset-nappi.<br />
<br />
'''o''' - Sammuttaa järjestelmän [[APM|APM:n]] kautta, vaatii toki APM-tuen.<br />
<br />
'''s''' - Yrittää synkronoida kaikki mountatut tiedostojärjestelmät.<br />
<br />
'''u''' - Yrittää mountata kaikki mountatut tiedostojärjestelmät vain luku -tilaan.<br />
<br />
'''p''' - Tulostaa nykyiset rekisterit ja liput.<br />
<br />
'''t''' - Tulostaa ajossa olevat tehtävät ja niiden tiedot.<br />
<br />
'''m''' - Tulostaa muistitiedot.<br />
<br />
'''0'''-'''9''' - Asettaa konsolin "lokitason" (log level), eli mitkä kernelin virheilmot tulostetaan konsoliin. Esimerkiksi 0-tasolla ainoastaan hätäviestit kuten OOPS ja PANIC päätyvät konsoliin asti.<br />
<br />
'''e''' - Lähettää [[SIGTERM|SIGTERMin]] kaikille prosesseille paitsi initille.<br />
<br />
'''i''' - Lähettää [[SIGKILL|SIGKILLin]] kaikille prosesseille paitsi initille.<br />
<br />
'''l''' - Lähettää SIGKILLin kaikille prosesseille, myös initille. Tekee järjestelmästä käyttökelvottoman seuraavaan käynnistykseen asti.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedostoj%C3%A4rjestelm%C3%A4&diff=2613Tiedostojärjestelmä2005-10-09T15:37:11Z<p>85.76.146.129: palautus 194.240.230.183:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Linux tukee suurta määrää eri tiedostojärjestelmiä. Näitä ovat mm. [[ext2]], [[ext3]], [[ReiserFS]], [[Reiser4]], [[XFS]], [[JFS]], [[ISO 9660]], [[vfat]] ja [[msdos]] sekä verkkotiedostojärjestelmät [[NFS]], [[SMB]], ja [[GFS]].<br />
<br />
Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Mahdollisimman edistynyttä tiedostojärjestelmää kaipaavan kannattaa taas siirtää katseensa [[Reiser4]]:n suuntaan.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Palomuurit_(rauta)&diff=2700Palomuurit (rauta)2005-10-09T15:35:33Z<p>85.76.146.129: palautus 84.231.96.26:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Linux on tullut myös laitteistopohjaisiin palomuureihin. Kotimaisen Online Solutionsin [http://www.solutions.fi/page_view?t=1&l=1&s=12&p=12 Sec] tuoteperhe on linux-pohjaisista ratkaisuista rakennettu kokonaisuus, jolla voidaan suojata erillisiä palvelimia tai koko lähiverkko.<br />
<br />
Secwall on modulaarinen tilallinen muuri, jolla voidaan joustavasti säännöstön avulla määrittää mitä liikennettä sallitaan työasemille sekä työasemilta internetiin. Laitteesta löytyy myös VPN-keskitin, jonka avulla voidaan rakentaa turvallinen etäkäyttöympäristö.<br />
<br />
Smoothwall distribuution tekijät myyvät omaa tuotettaan erillisenä laitteena nimeltä [http://www.itworks.com/products/smoothwall-rackmount.htm Smoothwall Rack-Mount Network Appliance].<br />
Smoothwallia voidaan laajentaa erillisillä softalisäosilla, jolloin siihen saadaan lisää toimintoja.<br />
<br />
Ero rautamuurien ja normaalin iptables-muurin välillä ei ole suuri. Rautamuurikoneissa on vain jätetty pois suurin osa palveluista ja ohjelmista joita ei laitteessa tarvita, jolloin järjestelmästä tulee mahdollisimman pelkistetty. Turhien osien karsimisella lisätään laitteen tietoturvaa.<br />
<br />
[http://www.linksys.com Linksysin] WRT-sarjan reitittimissä on Linux-käyttöjärjestelmä, jota voi avoimen lähdekoodin ansiosta muokata. [http://openwrt.org/ OpenWRT-projekti] on erikoistunut Linksysin WRT-reitittimen Linux-pohjaisen firmwaren muokkaamiseen, jolla saadaan helposti toteutettua kotiverkkoon soveltuva NAT-palomuuri. Valitettavasti WRTn reititysteho ei riitä yli 10Mbit uplinkin käsittelyyn, joten se ei sovellu nopeimpiin saatavilla oleviin kuluttajaliittymiin.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tulostimen_valinta&diff=2599Tulostimen valinta2005-10-09T15:33:42Z<p>85.76.146.129: palautus Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Kirjoittimen valinta on yleensä aloittelijalle hankalaa, tässä pari suuntaviivaa asian toteuttamiseen oikealla tavalla:<br />
<br />
1. Tarkista kirjoittimen ajurituki [http://www.linuxprinting.org LinuxPrinting.org:sta]<br><br />
2. Parhaiten tuettuja ovat kirjoittimet, jotka tukevat [[PostScript]]iä.<br><br />
<br />
Nykyisin käytetään yleisimmin [[CUPS|CUPS-tulostusjärjestelmää]]. Muitakin tulostusjärjestelmiä, esim. lpd, on käytössä, mutta ne ovat jäämässä pikkuhiljaa historiaan.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Kirjoittimet]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Oheistarvikkeet&diff=2667Oheistarvikkeet2005-10-09T15:32:05Z<p>85.76.146.129: palautus 194.251.240.116:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Erilaisten friikeille sopivien oheistarvikkeiden (pehmolelut, tarrat, avaimenperät, tuopit ym.) saatavuus on Suomessa melko heikko. Jos kuitenkin haluat ostaa tuotteita kotimaasta, on Helsingissä Sanomatalossa (Elielinaukio 1) sijaitseva [http://www.Dataclub.fi Dataclub] oikea paikka. Valitettavasti sieltäkään ei toistaiseksi saa pehmoleluja. Sopivan pehmolelujen ostopaikan etsintä on vielä meneillään.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virustorjunta&diff=2573Virustorjunta2005-10-09T15:31:19Z<p>85.76.146.129: palautus Pda:n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Vaikka virukset yleensä luokitellaan vain Windows-käyttäjien ongelmaksi, myös muutamia Linux-viruksia on olemassa. Linux-palvelimia käytetään usein suojaamaan Windows-järjestelmiä ja jakamaan näille levytilaa, joten virustorjunta on luonnollista toteuttaa myös palvelinpuolella. <br />
<br />
Avoimen lähdekoodin maailmasta löytyy tähänkin ratkaisu jonka nimi on [http://www.clamav.net ClamAV]. Postipalvelimissa ohjelmaa kannattaa käyttää [http://www.ijs.si/software/amavisd/ amavisd-new]:n avulla.<br />
<br />
Kaupallisiakin ratkaisuja virustorjuntaan on saavilla esimerkiksi F-securelta. Nämä ohjelmistot ovat yleisesti käytössä yrityksissä ja suuremmissa organisaatioissa sekä joissakin oppilaitoksissa.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Pelit&diff=2530Pelit2005-10-09T15:28:48Z<p>85.76.146.129: palautus viimeiseen Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Linuxille ei tuoteta pelejä aivan vastaavissa määrin kuin vaikkapa Windowsille tai Mac OSille, mutta pelejä on saatavilla. Linux-pelien hieno ominaisuus on, että ne alla olevan käyttöjärjestelmän tapaan ovat usein avoimia ja [[ilmaiset pelit|ilmaisia]].<br />
Unrealin pelimoottoriin pohjautuva Yhdysvaltain armeijan kehittämä [http://www.americasarmy.com/ America's Army] ja Quake3:n moottorin päälle rakennettu [http://www.enemy-territory.com Wolfenstein: Enemy Territory] ovat saatavilla ilmaiseksi Linuxille. [http://www.nexuiz.com/ Nexuiz] on avoimen lähdekoodin deathmatch-moninpeliräiskintä, joka käyttää Quake 1:n pelimoottoria. Siihenkin löytyy asennusohjelma Loki Installereista (mainittu linkeissä).<br />
<br />
= Linkkejä =<br />
<br />
* [http://www.linux-gamers.net/ Linux Gamers]<br />
* [http://icculus.org/lgfaq/ Linux Gamers' FAQ]<br />
* [http://happypenguin.org/ The Linux Game Tome]<br />
* [http://liflg.org/ Loki Installers for Linux Games]<br />
* [http://www.pelimaailma.org/index.php?sivu=pelit&s=pelit&os=3 www.pelimaailma.org]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=CD:n_rippaus&diff=2525CD:n rippaus2005-10-09T15:27:33Z<p>85.76.146.129: palautus 193.167.176.21:n versioon</p>
<hr />
<div>CD:n rippaus tarkoittaa äänilevyllä olevien kappaleiden siirtoa tietokoneelle. Siihen löytyy Linuxissa paljon erilaisia menettelytapoja ja ohjelmia.<br />
<br />
== Grip ==<br />
Grip on [[GTK]] -käyttöliittymällä varustettu CD:n rippausohjelma. Se on helppokäyttöinen, ja tukee monenlaisia tiedostoformaatteja ja enkoodereita. Grip osaa hakea kappaleiden nimet Internetistä (CDDB, FreeDB).<br />
<br />
[http://nostatic.org/grip/ Gripin kotisivu]<br />
<br />
== Konqueror ==<br />
<br />
KDE:n tiedostohallinta Konqueror osaa ripata cd:itä. Kun äänilevy laitetaan sisään, ilmestyy vasemmalla olevaan hakemistopuuselaimeen Audio CD Browser -hakemisto. Siellä näkyy virtuaaliset hakemistot, joista löytyy levyn sisältö erilaisilla enkoodauksilla varustettuna. Tiedostoja ei oikeasti ole siellä, mutta kun vaikkapa Ogg Vorbis -hakemistosta raahaa tiedostoja muualle, Konqueror enkoodaa ne lennossa [[Ogg Vorbis]] -muotoon.<br />
<br />
<br />
==CDParanoia==<br />
CDParanoia on komentoriviltä toimiva rippaussofta. Siinä on erittäin hyvä naarmujen tunnistusjärjestelmä, jonka avulla viallisia sektoreita luetaan uudelleen niin kauan, että ne saadaan luettua oikein. Ohjelma lukee audioraidan levyltä datana. Ripattava data tallennetaan levylle WAV, AIFC, AIFC tai raw 16 bit linear PCM muodossa.<br />
<br />
[http://www.xiph.org/paranoia/ CDParanoian kotisivu]<br />
<br />
==Goobox==<br />
<br />
Goobox on CD-soitin ja ripperi [[GNOME]] työpöytäympäristölle. Goobox osaa hakea kappaleiden nimet internetistä (CDDB). Moni käyttäjä suosii Gooboxia sen helppokäyttöisyyden vuoksi.<br />
<br />
[http://www.gnomefiles.org/app.php?soft_id=531 Goobox kotisivu]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Lisenssi&diff=2476Linux.fi:Lisenssi2005-10-09T15:24:40Z<p>85.76.146.129: palautus Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Keskustelusivuilla keskustellaan asiasta!<br />
<br />
[http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/ Creative Commons Nimi Mainittava -lisenssi]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_kouluissa_-projekti&diff=5041Linux kouluissa -projekti2005-10-09T15:21:58Z<p>85.76.146.129: palautus Heikin muokkaukseen + omaa kohentelua</p>
<hr />
<div>[http://www.flug.fi/linuxkouluissa/ Linux kouluissa -projektissa] kartoitetaan mahdollisuuksia käyttää Linuxia yhä laajemmin myös oppilaitoksissa: palvelimissa, työasemissa, toimistokäytössä.<br />
<br />
Projektilla on oma postituslista. Listalle voi liittyä [http://www.flug.fi/info/listat.html sähköpostilistasivun] kautta. Lista ei ole tarkoitettu pelkästään FLUGin jäsenille vaan nimenomaan myös opettajille ja muille projektista kiinnostuneille.<br />
<br />
Wikin avulla on kaikkien kiinnostuneiden helppo tuottaa opetukseen sopivaa Linux materiaalia oppilaitosten käyttöön.<br />
<br />
Tämän osion keskustelussa on hyvä pohtia erilaisia keinoja Linuxin käytön lisäämiseksi kouluissa.<br />
<br />
==Sisällysluettelo:==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Apua tarjoavat yritykset]]<br />
*[[Koulutusta opettajille tarjoavat yritykset]]<br />
*[[Sovellukset]]<br />
*[[Kirjallisuus]]<br />
*[[Opetusmateriaalit]]<br />
*[[Harjoitustehtäviä]]<br />
<br />
[[Luokka:Linux kouluissa]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Etusivu&diff=2618Keskustelu:Etusivu2005-10-09T15:18:37Z<p>85.76.146.129: palautus Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]].<br />
<br />
== Miksi _www._wik... urlissa? ==<br />
<br />
Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?<br />
<br />
Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen. <br />
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Jäsentely on peffallaan ==<br />
<br />
Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin? Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.<br />
<br />
Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Tarttis tehrä jotain ==<br />
<br />
Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentorivivinkkej%C3%A4&diff=2758Komentorivivinkkejä2005-10-09T15:15:42Z<p>85.76.146.129: palautus 194.240.230.183:n versioon</p>
<hr />
<div>Nämä vinkit on testattu melko tavanomaisessa Red Hat 8.0 -asennuksessa. Pääosa näistä toiminee muissakin jakeluissa, osa soveltaen myös muissa Unix-tyyppisissä järjestelmissä.<br />
<br />
# Komennolla <tt>df -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta.<br />
# Sano roottina <tt>du -s /home/* | sort -n | tail</tt> ja löydät levyrohmut.<br />
# Komennolla <tt>find . -type f -name "*koira*" -print0 | xargs -0 grep -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa".<br />
# mail-komento toimii myös komentorivillä. Voit vaikka suorittaa komennon ja ohjata tulostuksen meiliin: <tt>pwd | mail -s "Komennon pwd tulos" oma.osoite@domain.example</tt><br />
# Haluatko kuluvan päivän esim. varmuuskopion nimeen? Kokeile tätä: <tt>tar cf /root/varmistus-home`date +%Y-%m-%d`</tt> Tuo aakkostuukin oikein.<br />
# zcat-komennolla voit tulostaa gzip-ohjelmalla tehdyn tekstitiedoston suoraan konsolille ilman purkamista välissä. zless toimii samalla tavoin gzip- ja less-komentojen yhdistäjänä.<br />
# Kokeile tätä: <tt>echo "echo \"Vie kukkia\" | mail -s Hääpäivä oma.osoite@jossain.com" | at 09:00 06.04.02</tt><br />
# Jos kokeilet edellistä, muista oikea päivämäärä. Sillä tavalla ei tule perheriitaa, ja aikaa säästyy esim. Linuxin säätämiseen.<br />
# Aliakset ovat käteviä. Komennon <tt>alias l="ls -lda"</tt> jälkeen pelkkä l riittää komennoksi.<br />
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta.<br />
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun.<br />
# Komennolla bc -l saat pienen laskimen. Käytettävissä on normaalit laskutoimitukset ja lisäksi voit sijoittaa arvoja muuttujiin basic-kielen tapaan.<br />
# bc käyttää samaa readline-kirjastoa kuin komentotulkki, joten samat Ctrl-R, Ctrl-A ja Ctrl-E toimivat siinäkin. Samalla tavoin toimii myös mm. matriisilaskennan ohjelma Octave.<br />
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu mtools -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedsto a:</tt>.<br />
# <tt>tr</tt> -komennolla voit muuttaa merkkejä, kokeile vaikka: <tt>echo kanalassa | tr a b</tt>.<br />
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv $i `echo $i | tr A-Z a-z`; done</tt><br />
# Komennolla <tt>ps afx</tt> näet siistin puuesityksen ajossa olevista prosesseista.<br />
# tr-komennolla voi poistaa merkkejä. Sano vaikka <tt>cat tiedosto | tr -d " "</tt><br />
# Hakemiston saa pakattua näin <tt>tar cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt><br />
# Kuviakin voi käsitellä komentoriviltä. Kokeile vaikka <tt>identify jokukuva.gif</tt><br />
# <tt>ls -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä. "-r" kääntää järjestyksen.<br />
# <tt>file tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä.<br />
# Hakemiston /etc/skel sisällöstä tehdään kopio kotihakemistoon, kun luodaan uusi käyttäjä.<br />
# Hakemiston /proc sisältä löytyy tietoa koneesta. Katso vaikka mitä cat /proc/cpuinfo tulostaa.<br />
# Jos kaverisi pyytää auttamaan Linuxin käytössä, kerro hänelle man-sivuista. <tt>man tar</tt> ja <tt>man mkisofs</tt> ovat esimerkkeinä parhaita.<br />
# locate on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate condom</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "condom". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy joka yö.<br />
# locate-komennon tietokanta muodostuu updatedb -ohjelmalla, jonka ajo kestää aika kauan. Miten kauan, sen saa selville komennolla <tt>time updatedb</tt><br />
# Rikoit rivinvaihdot kun siirsit tekstiä Dos- tai Mac-koneelta Linuxiin? <tt>dos2unix</tt> ja <tt>mac2unix</tt> -komennot auttavat.<br />
# Komento <tt>ypchfn</tt>, jolla vaihdetaan erillisellä käyttäjätunnuspalvelimella olevia käyttäjätietoja, tulee sanoista "Yellow Pages CHange FiNger". Yellow Pages oli nykyisen NIS-palvelimen ensimmäinen nimi, mutta se vaihdettiin kun British Telecom omisti siihen tavaramerkin. Tiedolla ei varsinaisesti tee mitään, mutta käyttämällä sitä sopivassa tilanteessa osoitat olevasi nörtti.<br />
# <tt>man -k printer</tt> kertoo kaikki ne komennot, joiden yksirivinen kuvaus sisältää merkkijonon "printer".<br />
# Symboliset linkit ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt><br />
# Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>tar cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan rm-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui.<br />
# PostScript-tiedostoja voi käsitellä komentorivillä. Esim. <tt>psnup -2 dokumentti.ps tiivis.ps</tt> tekee tulostusta varten version jossa kaksi sivua on laitettu yhdelle sivulle.<br />
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esim. <tt>export PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston.<br />
# mkdir-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas</tt><br />
# Jos hakemistoon /etc/cron.weekly luo tiedoston, jossa on vain komento <tt>cp --recursive /home/ville /root</tt>, saa joka viikko varmuuskopion Villen kotihakemistosta rootin kotihakemistoon.<br />
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile". Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/"<br />
# Kokeile tätä: <tt>lynx --dump http://www.khdrive.fi/linkku/ | grep --after-context=5 "Seuraavat kokoontumiset"</tt><br />
# Tiedoston nimeltä "-foobar" saa poistettua komennolla rm -- -foobar<br />
# Kaikki ne tiedoston rivit, joissa ei esiinny merkkijonoa "kissa" löydät komennolla <tt>grep -v kissa tiedostonnimi</tt> . Jos taas haluat poistaa vain sanan "kissa" etkä esim. sanaa "takissani" sisältävät rivit, sano <tt>grep -v -w kissa tiedostonnimi</tt> .<br />
# <tt>tail -f /var/log/messages</tt> näyttää ensin tiedoston lopun ja sitten jatkuvasti tiedostoon tulevat uudet rivit.<br />
# <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä.<br />
# Tiedosto /etc/motd tulostetataan ruudulle joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään. Siihen voi kirjoittaa vaikka joulutervehdyksen kaikille käyttäjille.<br />
# Tiedosto /etc/issue tulostetaan ruudulle ennen "login:"-kehotetta.<br />
# Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään.<br />
# Levypinnan saa pyyhittyä tyhjäksi komennolla <tt>dd if=/dev/zero of=/dev/fd0</tt>. Esimerkki tyhjentää levykkeen, samalla tavalla voi pyyhkiä kiintolevyjä, esim. /dev/hda on IDE0-väylän master-levy. Usein suositellaan /dev/zero -laitteen sijasta /dev/random -laitetta, mutta silloin pyyhintä hidastuu mateluksi.<br />
# <tt>head -5 tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston viisi ensimmäistä riviä. <tt>head -c 5 tiedostonnimi</tt> tulostaa viisi ensimmäistä merkkiä. <tt>tail -5 tiedostonnimi</tt> ja <tt>tail -c 5 tiedostonnimi</tt> toimivat vastaavasti.<br />
# <tt>wc *.txt</tt> antaa listan hakemiston sisältämistä .txt -päätteisistä tiedostoista ja jokaisesta rivien, sanojen ja merkkien lukumäärän.<br />
# <tt>cat --number tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivit numeroituna.<br />
# strings -komennolla voit hakea merkkijonoja binäärimössöstä. Esim. <tt>strings jokudoku.doc</tt> näyttää yleensä Word-documentin sisältämän tekstin jotenkin luettavassa muodossa.<br />
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt><br />
# Normaalissa konsolissa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin.<br />
# Komennolla <tt>ls -l | colrm 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän.<br />
# Komennolla <tt>cut -d ' ' -f 2</tt> tiedostonnimi voit tulostaa tiedoston jokaisen rivin toisen sanan.<br />
# Kaikkiin html-tiedostoihin saat LANG-attribuutin seuraavasti: <tt>find . -name "*.html" -print | xargs perl -e 's/<HTML>/<HTML LANG="fi">/gi' -p -i.bak</tt><br />
# Virheilmoituksetkin saa ohjattua tiedostoon. Kokeile esim. <tt>find hakemistojotaeiole >& find-tuloste.txt</tt><br />
# which-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which ldd</tt><br />
# Haluatko varmasti hyvän salasanan? Sano <tt>head -c 6 /dev/random | mimencode</tt><br />
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt><br />
# Komennoilla <tt>who</tt> ja <tt>w</tt> saat tietoa järjestelmää parhaillaan käyttävistä. Esimerkiksi <tt>w -s</tt> näyttää kätevässä muodossa kuka tekee mitäkin.<br />
# Komennolla <tt>wall 'Linux on cool!'</tt> voit lähettää viestisi kaikkien koneen käyttäjien ruudulle.<br />
# <tt>echo 'Linux on cool!' | write maija</tt> taas kertoo saman viestin ainoastaan Maijalle.<br />
# Komennolla <tt>nohup jokukomento >& lokitiedosto &</tt> saat komennon jäämään tausta-ajoon niin, että voit itse lopettaa yhteyden ja komento jää suoritettavaksi.<br />
# Komennolla <tt>ed tiedostonnimi</tt> saat avattua tehokkaan ja monipuolisen, mutta resursseja säästeliäästi käyttävän editorin. Lisätietoa edistä<br />
# <tt>eject</tt> poistaa CD-levyn asemasta. <tt>eject -t</tt> vetää levyn sisään.<br />
# Komento history tulostaa komentohistorian.<br />
# Musa soi komentoriviltäkin. <tt>playmidi</tt> soittaa midejä, <tt>play</tt> soittaa monenlaisia ääniformaatteja. <tt>mpg123</tt> soittaa MP3-tiedostoja.<br />
# <tt>killall vi</tt> lopettaa kaikki ajossa olevat vi-ohjelmat.<br />
# <tt>sort tiedosto | uniq</tt> aakkostaa tiedoston rivit ja poistaa moneen kertaan esiintyvät rivit. <tt>sort tiedosto | uniq -d</tt> näyttää vain kahteen tai useampaan kertaan esiintyvät rivit.<br />
# <tt>dirname /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>basename /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto".<br />
# <tt>tac tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan alusta loppuun. <tt>rev tiedostonnimi</tt> tulostaa jokaisen rivin väärinpäin, ja <tt>rev tiedostonnimi | tac</tt> tulostaa koko tiedoston väärinpäin.<br />
# <tt>top</tt> näyttää jatkuvasti päivittyvän listan ajossa olevista ohjelmista. Painamalla h-kirjainta saat ohjeen käytössä olevista komennoista. q-kirjaimella pääset pois ohjelmasta.<br />
# <tt>volname</tt> kertoo CD-asemassa olevan levyn nimen.<br />
# <tt>cat tiedostonnimi | while read; do echo $REPLY; sleep 5; done</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan viiden sekunnin välein.<br />
# Tervehdyksen pienellä viiveellä saa näin: <tt>temp=$IFS; IFS=$''; echo "Hei kaikki" | while read -n 1; do echo -n $REPLY; usleep 100000; done; IFS=$temp</tt><br />
# Komennolla <tt>yes</tt> voit tulostaa y-kirjaimia esim. putkessa ohjelmalle, joka kyselee liikaa "Oletko aivan varma?". <tt>yes n</tt> tulostaa n-kirjaimia ja <tt>yes moro</tt> tervehtii käyttäjää ad infinitum.<br />
# Tulostuskin onnistuu komentoriviltä, kokeile vaikka <tt>lpr jokudoku.txt tai cal | lpr</tt><br />
# Kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kun tehdään kalenteri kunnolla, niin huomioidaan juliaanisen kalenterin vaihtuminen gregoriaaniseen. Kokeile: <tt>cal 9 1752</tt><br />
#<nowiki>WWW-sivuston kaikkien .html -sivujen META KEYWORDS -tageista saa helposti sivulistan tällä komennolla<br />
find . -type f -name "*.html" | while read a; do grep --ignore-case "<META NAME=\"keywords\" CONTENT=\".*\">" $a | cut -f 4 -d "\"" | dd conv=lcase | tr "," "\n" | while read; do echo $a >> $REPLY.hakusana; done; done && ls *.hakusana | while read a; do h=`echo $a | cut -f 1 -d "."`; echo "<H2>$h</H2>"; cat $a | cut -b 3- | while read; do echo "<A HREF=\"$REPLY\">`grep --ignore-case "<title>.*</title>" $REPLY | cut -f 2 -d ">" | cut -f 1 -d "<"`</A>"; done; done && rm *.hakusana<br />
</nowiki><br />
# Eräs tapa kokeilla koneen ja komentotulkin nopeutta on laskea Fibonaccin lukuja: tee tiedosto fib.sh, jossa on vain rivi <tt>if (($1 < 2)); then echo 1; else a=`./fib.sh $1-1`; b=`./fib.sh $1-2`; echo $((a+b)); fi</tt><br />
# Komennolla <tt>pwd -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta.<br />
# Yksinkertainen valikko on helppo tehdä: <tt>valinta=3; echo "1=pwd 2=ls 3=lynx"; read -t 5 valinta; case $valinta in 1) pwd;; 2) ls;; 3) lynx;; esac</tt> Jos käyttäjä ei viidessä sekunnissa valitse mitään, käynnistetään lynx.<br />
# Tällaisenkin valikon voi tehdä: <tt>sivut=("evl.fi" "vapaa-ajattelijat.fi" "dilbert.com"); echo "0=evl, 1=vaparit, 2=dilbert"; read valinta; lynx http://www.${sivut[$valinta]}</tt><br />
# Näissä vinkeissä on kerrottu miten case ja if toimivat, miten komentoja putkitetaan ym. Sanomalla <tt>man bash</tt> saat pitkän ohjesivun näistä ja monesta muustakin asiasta.<br />
# Jos locale-asetus on kunnossa (eli olet mm. sanonut export LANG=fi_FI , voit katsoa koska tiedostoa teksti.txt on viimeksi muutettu sanomalla <tt>date --reference=teksti.txt "+%Ana %Bn %e. päivä"</tt><br />
# Jos tiedosto nimikunta sisältää rivit Jori TAB Tampere, Laura TAB Tampere ja Åke TAB Tukholma, ja tiedosto kuntamaa rivit Tampere TAB Suomi ja Tukholma TAB Ruotsi, voit katsoa missä maassa ihmiset asuvat komennolla <tt>join -o 1.1,2.2 -1 2 nimikunta kuntamaa</tt><br />
# Komento <tt>touch tiedostonnimi</tt> on helpoin tapa luoda tyhjä tiedosto. Samalla touch-komennolla voi myös muuttaa tiedostojen muokkauspäivämääriä, kokeile esim. <tt>touch --date 2002-04-01 aprillia</tt><br />
# <tt>uname</tt> on joskus kätevä, erityisesti komento <tt>uname -a</tt> kertoo ytimen version ym. mahdollisesti kiinnostavaa.<br />
# Tiedoston voi jakaa osiin split-komennolla. Kokeile esim. <tt>split -b 10k jokutiedosto</tt><br />
# Komennolla <tt>seq 10 -3 1</tt> voit tulostaa luvut 10, 7, 4 ja 1.<br />
# <tt>clear</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä.<br />
# <tt>pdftotext tiedosto.pdf</tt> tekee tiedoston tiedosto.txt, joka hyvällä onnella sisältää PDF:n sisältämän tekstin.<br />
# <tt>su</tt> -komennolla voit vaihtaa lennosta toiseksi käyttäjäksi. <tt>su -</tt> vaihtaa rootiksi ja root voi sanoa <tt>su - ville</tt> päästääkseen kokeilemaan Villen tunnusta ilman salasanaa.<br />
# <tt>wget --recursive http://www.flug.fi/</tt> imuroi koko Flug ry:n WWW-sivuston omalle koneelle.<br />
# <tt>watch -n 60 --differences ls /tmp</tt> tulostaa minuutin välein listauksen /tmp -hakemistosta ja näyttää korostettuna muuttuneet tiedot.<br />
# Jos teet kotihakemistosi alle hakemiston nimeltä bin , voit siirtää sinne tekemäsi skriptit ym. ja käyttää niitä antamatta koko polkua, ts. aivan kuten koneessasi valmiina olevia ohjelmiakin.<br />
# Jos laitat skriptit hakemistoon /usr/local/bin , niitä voivat käyttää kaikki koneen käyttäjät.<br />
# cmp tulostaa tiedostojen eroavan kohdan. Käyttökelpoinen myös skripteissä, esim. <tt>cmp -s tiedosto1 tiedosto2 || echo "Tiedostot eroavat"</tt><br />
# <tt>who mom loves</tt> tulostaa käyttäjätunnuksesi, käyttämäsi konsolin ja sisäänkirjautumisajan.<br />
# <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | tr -d ' ' | finger -s -m | cut -c 11-27 | sort | uniq</tt> kertoo keitä koneelle on kirjautunut. Sama paikallista /etc/passwd -tiedostoa käyttäen on monimutkaisempi: <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | tr -d ' ' | xargs -n 1 echo "^" | colrm 2 2 | grep -f - /etc/passwd | cut -d ':' -f 5</tt><br />
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>.<br />
# Jos tiedostossa on niin pitkät rivit että ne menevät ruudun ulkopuolelle oikeasta laidasta esim. <tt>less tiedosto</tt> niin voit käyttää fmt-komentoa <tt>fmt tiedosto | less</tt>.<br />
# Jos haluat poistaa tiedoston jonka nimi on -f, se onnistuu kätevimmin rm -- -f komennolla.<br />
# Myös tiedostoihin voi tehdä tiedostojärjestelmän.<br />
# Levyille voi tehdä tiedostojärjestelmän myös ilman partitiointia.<br />
# bzcat ja zcat-komennoilla voit katsoa pakattua tiedostoa, sitä purkamatta. bzcat ~/patch.bz2 | patch -p1 on hyvä esimerkki tästä.<br />
# Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>.<br />
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"cat /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"less ESC ."</tt>.<br />
# Mplayerilla voit helposti kopioda Realplayer-streamia koneellesi tiedostoon. Tämä onnistuu komennolla <tt>mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ</tt>. Real-koodekit on tietysti oltava asennettuna. Myös DVD:n kopionti onnistuu tällä tavoin.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Diagnostiikka&diff=2763Diagnostiikka2005-10-09T15:10:48Z<p>85.76.146.129: palautus Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Laitevikojen paikallistaminen voi olla monesti ainakin aloittelijoille vaikeaa. Seuraavilla neuvoilla voit ehkä selvitä siitäkin.<br />
<br />
Testaa asia kerrallaan, loogisesti:<br />
<br />
* Muistit/rauta<br />
* Ajurit<br />
* Katso mitä kernel kertoo ([[dmesg]])</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kirjat&diff=2760Kirjat2005-10-09T15:09:32Z<p>85.76.146.129: palautus Timkan muokkaukseen. kirjoja voi tilata muualtakin kuin Dataclubista.</p>
<hr />
<div>Seuraavat kirjamateriaalit ovat varsin hyviä. Niitä saa ostettua verkosta ja myös Dataclubista<br />
<br />
* [http://www.avoinelama.fi Avoinelämä]<br />
* Just for Fun<br />
* RUTE<br />
* [http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html Linux koulutuspaketti]<br />
* [http://www.eweline.com/eweprod.asp?viewID=1526&id=555 Linux koulutuspaketti e-book versiona]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ohjelmien_asentaminen&diff=2636Ohjelmien asentaminen2005-10-09T15:05:37Z<p>85.76.146.129: tekstiä oli vandalisoitu jo ennen äskeistä bottisotkemista. palautus 82.128.201.133:n tekemään muokkaukseen</p>
<hr />
<div>Ohjelmien asentaminen GNU/Linuxiin onnistuu pääsääntöisesti kahdella tavalla, kääntämällä lähdekoodista tai jakelupaketin omalla [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnalla]].<br />
<br />
== Kääntäminen lähdekoodista ==<br />
Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun valmiista paketista, sillä:<br />
- Lähdekoodista asennetun paketin poistaminen on hankalaa<br />
- (Riippuvuuksia ei aina tarkisteta)<br />
<br />
<br />
Jos lähdekoodista kääntäminen on tehtävä, se on (yleensä) näin helppoa:<br />
<br />
# Kopio ohjelman lähdekoodipaketti ja pura se ( tar xvzf hyvasofta.tar.gz / tar xvjf hyvasofta.tar.bz2)<br />
# Siirry paketin hakemistoon (cd hyvasofta)<br />
# Hakemistossa on yleensä tekstitiedostoja, joiden nimet ovat README, INSTALL taikka jotain muuta vastaavaa. Lue nämä ja varmista, että kääntäminen todella tapahtuu niin kuin seuraavassa kerrotaan.<br />
# Aja configure-skripti komennolla ./configure. Jos configure-skriptiä ei ole, kokeile komentoja make config ja/tai make menuconfig. Jos mistään ei tapahdu mitään, katso olisiko hakemistossa install.sh tyylistä skriptiä. Jos on, aja se (./install.sh)<br />
# Käännä ohjelma komennolla make<br />
# Siirry pääkäyttäjäksi komennolla su - ja asenna ohjelma komennolla make install<br><br />
<br />
Joskus configure-skriptissä tulee virheitä puuttuvien pakettien kanssa. Tällöin täytyy vain etsiä jostain tarvittava kirjasto ja asentaa se ensin. On myös mahdollista, että kirjasto itsessään on jo asennettuna, mutta sen header - tiedostoja ym. sisältävä kehityspaketti puuttuu. Esimerkiksi, mikäli configure jää kaipaamaan libaudiofile - pakettia ja se on asennettuna, saattaa kehityspaketti olla nimeltään (Debianin tapauksessa) libaudiofile-dev<br />
<br />
On myös suositeltavaa käyttää configure:n kanssa parametriä --prefix=/opt/hyvasofta, sillä silloin ohjelmiston voi poistaa helposti.<br />
<br />
== [[Debian]]in ja Ubuntun paketinhallinta ==<br />
Debianissa asennetaan suoraviivaisimmin [[Apt|apt-ohjelmalla]]:<br />
apt-get install hyvasofta<br />
Paketteja voi etsiä komennolla:<br />
apt-cache search hyvasofta-tai-muu-hakusana<br />
<br />
Ennen molempia komentoja kannattaa päivittää tietokanta komennolla:<br />
apt-get update<br />
<br />
Valmiiksi asennettuja ohjelmia voi päivittää yksittäisesti asentamalla halutut ohjelmat "uudelleen" aptin install-komennolla tai yleisesti apt-komennoilla upgrade ja dist-upgrade:<br />
apt-get [dist]upgrade<br />
<br />
Näiden käytännön erona on se, että upgrade ei koskaan poista paketteja eikä asenna uusia, kun taas dist-upgrade voi tehdä kumpaakin. Joskus pakettia päivitettäessä sen riippuvuudet määräävät, että jokin vanhentunut paketti poistetaan tieltä tai uusia riippuvuuksia asennetaan, jolloin upgrade jättää sen päivittämättä näiden vaatimusten takia.<br />
<br />
Joskus on ohjelma ladattava .deb-pakettina. Tämä asennetaan seuraavasti dpkg-ohjelmalla:<br />
dpkg -i hyvasofta.deb<br />
<br />
Paketinhallintaa ei toki ole mikään pakko hoitaa komentotulkista. Deb-paketinhallintaan voi käyttää esimerkiksi graafista synaptic-ohjelmaa:<br />
apt-get install synaptic<br />
<br />
Tai aptitudea, joka tuo GUI:n konsoliin:<br />
apt-get install aptitude<br />
<br />
Synaptic asentuu kirjoitushetkellä soveltuvaan järjestelmäbinäärihakemistoon (.../sbin/), eikä siksi ole suoraan peruskäyttäjän komentopolulla. Ohjelma tuleekin ajaa suoraan root-käyttäjänä.<br />
<br />
== Gentoon paketinhallinta ==<br />
Ohjelma asennetaan komennolla:<br />
emerge hyvasofta<br />
Etsiminen hoituu komennolla:<br />
emerge search hyvasofta<br />
Ennen ohjelman asentamista kannattaa katsoa mitä kaikkea sen mukana asentuu. Tämä tapahtuu komennolla:<br />
emerge -p hyvasofta<br />
Kun olet tutustunut [http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml?part=2&chap=2 USE-asetuksiin], [http://www.gentoo.org/doc/fi/] ja osaat niitä käyttää, kannattaa ennen ohjelman asentamista ajaa:<br />
emerge -pv hyvasofta<br />
Tämä komento kertoo mitä USE-asetuksia on käytettävissä.<br />
<br />
Ohjelma päivitetään komennolla:<br />
emerge -u hyvasofta<br />
Kaikki koneelle asennetut ohjelmat voi kerralla päivittää komennolla<br />
emerge -u world<br />
Vivut -p ja -v toimivat myös päivityksen yhteydessä ja niitä kannattaa käyttää.<br />
<br />
Ja tietokanta päivitetään komennolla:<br />
emerge --sync <br />
<br />
Tietokannan voit myös päivittää http-yhden yli, mikäli nettiyhteydessäsi on suuria rajoituksia<br />
<br />
emerge-websync <br />
<br />
Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa. Muun muassa Porthole,Guitoo ja Portagemaster. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa.<br />
<br />
== [[RPM]]-pohjaiset (mm. Mandrake ja [[Fedora_Core|Fedora]]) ==<br />
Jos RPM-paketti on jo ladattu koneelle, asennus hoituu seuraavasti:<br />
rpm -Uhv hyvasofta.rpm<br />
<br />
RPM-pakettien hakuun on monissa distroissa distrokohtainen työkalu, lisäksi näitä voi ladata monien ohjelmien kotisivuilta.<br />
<br />
[[rpmfind]] auttaa pakettien etsimisessä. Apt-rpm ja YUM ovat myös hyviä työkaluja ohjelmiston etsimiseen.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kurssit&diff=2778Kurssit2005-10-09T15:00:21Z<p>85.76.146.129: palautus 128.214.9.63;n muokkaukseen</p>
<hr />
<div>* [http://www.opeko.fi/esitteet/TVT_HALLINTA_JA_YLLAPITO/linuxit.pdf OPEKOn Linux-koulutus] <br />
* [http://linuxkoulutus.com/ Räätälöidyt Linux-koulutukset]<br />
* [http://www.pronics.com Pronics: Räätälöidyt Linux-koulutukset]<br />
* [http://www.tieturi.fi Tieturi]<br />
* [http://www.teleware.fi Teleware]<br />
* [http://www.linusinstituutti.fi LinusInstituutti] on Uudessakaupungissa toimiva ohjelmointikoulu Linuxista kiinnostuneille nuorille. Instituutti sai kunniamaininnan Linux-tekijä-kilpailussa 2004.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Yritykset&diff=2471Yritykset2005-10-09T14:59:36Z<p>85.76.146.129: palautus viimeiseen Maakuthin muokkaukseen</p>
<hr />
<div>* [[Atea Finland Oy]]<br />
* [[Opinsys]]<br />
* [http://www.pronics.com Pronics Oy]<br />
* [[Sot]]</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Palomuuri&diff=2693Palomuuri2005-10-09T14:57:53Z<p>85.76.146.129: +Guarddog</p>
<hr />
<div>== Toimintaperiaate ==<br />
Linuxissa kaikki verkkoliikenne kulkee yhden rajapinnan kautta. Tätä kutsutaan [http://www.netfilter.org/ netfilter]ksi.<br />
Kaikki verkkoliikenteen suodattaminen tapahtuu tämän rajapinnan avulla.<br />
<br />
Verkkoliikenteen suodattamisen säännöt asetetaan iptables -työkalulla. Iptables purkaa tämänhetkiset säännöt ytimestä, muuttaa niitä tai lisää niihin uusia, ja pakkaa säännöt takaisin ytimeen.<br />
<br />
Palomuuri tehdään yleensä kirjoittamalla skripti, joka kutsuu iptablesia useita kertoja asettaen joka kerralla yhden säännön. Tämän jälkeen tallennetaan säännöt antamalla komento /etc/init.d/iptables save<br />
<br />
== Valmiita ratkaisuja ==<br />
Palomuuriskriptin kirjoittamiseksi on kehitetty useita helppokäyttöisiä ohjelmia, kuten [http://www.simonzone.com/software/guarddog/ Guarddog], [http://www.fs-security.com firestarter] ja [http://www.fwbuilder.org fwbuilder]. On olemassa jopa [http://easyfwgen.morizot.net/gen/ nettipalvelu] joka generoi skriptin parin kysymyksen pohjalta. [http://firehol.sf.net Firehol] pohjautuu tekstipohjaiseen asetustiedostoon, jonka syntaksi on helppotajuinen ja kotisivuilta löytyy hyvä esimerkkitiedosto yksityiskohtaisesti selitettynä.<br />
<br />
Ominaisuuksia, joita peruskäyttäjät tarvitsevat, ovat yleisesti [http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO.html NAT(SNAT tai MASQUERADE)] (eng. network address translation) ja porttien ohjaus ([http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO-6.html#ss6.2 DNAT]). Jos käytössä on kiinteä verkko-osoite, kannattaa käyttää MASQUERADE:in sijasta [http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO-6.html#ss6.1 SNAT:a.]<br />
<br />
On myös olemassa erikoistuneita palomuurilevityksiä, joissa on palomuuriasennus ja www-pohjainen työkalu tähän tarkoitukseen. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi [http://www.smoothwall.org Smoothwall]<br />
<br />
Myös kaupallisia levityksiä palomuuritekniikan suhteen on olemassa esimerkiksi [http://www.astaro.de/ Astaro].<br />
<br />
== VPN/IPSEC-laitteet ==<br />
<br />
Ciscon halpamerkki, Linksys sisältää Linux-pohjaisia ratkaisuja palomuureiksi. Kotireittittimeksi nämä laitteet ovat edullisia ja erittäin hyviä.<br />
<br />
Linksys-tuotevalikoima sisältää myös VPN-palvelimia kohtuulliseen hintaan.<br />
* Linksys BEFVP41 on 70 vpn tunneloinnin mahdollistava laitteisto<br><br />
* Linksys BEFSX41 on 2 vpn tunneloinnin mahdollistava laitteisto<br><br />
* Ohje [http://linksys.custhelp.com/cgi-bin/linksys.cfg/php/enduser/std_adp.php?p_faqid=247&p_created=1084207361&p_sid=PRSpydHh&p_lva=&p_sp=cF9zcmNoPTEmcF9zb3J0X2J5PSZwX2dyaWRzb3J0PSZwX3Jvd19jbnQ9NDImcF9wcm9kcz0wJnBfY2F0cz0mcF9wdj0mcF9jdj0mcF9zZWFyY2hfdHlwZT1hbnN3ZXJzLnNlYXJjaF9ubCZwX3NjZl9sYW5nPTEmcF9wYWdlPTEmcF9zZWFyY2hfdGV4dD12cG4gdHVubmVs&p_li=&p_topview=1 vpn-tunnelin rakentamiseen]<br />
<br />
Näiden laitteiden etuna on ipsec/freeswan ilman lisenssikustannuksia.<br />
<br />
Myös [http://www.snapgear.org Snapgear] tarjoaa edullista Linux-rautaa palomuurikäyttöön.</div>85.76.146.129https://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentojen_ajastaminen&diff=2627Komentojen ajastaminen2005-10-09T14:55:13Z<p>85.76.146.129: väärin palautettu, tekstiä oli vandalisoitu jo ennen äskeistä bottivyörytystä. palautus 153.1.63.244:n versioon.</p>
<hr />
<div>Alkuhuomautus: tämä teksti on kehitteillä, ei valmis. Erityisesti tekstissä voi olla virheitä.<br />
<br />
at-komennolla voit määrätä komentoja suoritettavaksi tiettyyn aikaan, vaikkapa lähettää itsellesi sähköpostia kahden päivän ja kolmen tunnin kuluttua nykyhetkestä. cron-komennolla voi suorittaa jonkin komennon tai ohjelman säännöllisin väliajoin, esimerkiksi tehdä varmuuskopiot joka torstai kello 13.00. Kummastakin komennosta on hyvä man-sivu, mutta tiettävästi suomenkielistä täydellistä esitystä komennoista ei ole.<br />
<br />
<br />
== at: esimerkkejä ==<br />
<br />
Yksinkertaisimmillaan voi testata komentoa<br />
<br />
at now + 2 min<br />
<br />
tuloksena saat komentokehotteen 'at>'. Voit kirjoittaa siihen vaikkapa komennon "cal > kuukausi.txt" (ilman lainausmerkkejä). Paina enter ja sitten Ctrl+D niin pääset takaisin komentotulkkiin. Nyt voit tarkistaa että tiedostoa kuukausi.txt ei vielä ole. Komennolla atq näet että työsi on odottamassa. Parin minuutin kuluttua tiedoston kuukausi.txt pitäisi ilmestyä.<br />
<br />
Saman asian kuin edellä voit tehdä putkea hyödyntäen:<br />
<br />
echo 'cal > kuukausi.txt' | at now + 2 min<br />
<br />
Jos käytät konetta joka voi lähettää sähköpostia, voit jo hyödyntää edelläolevaa. Esimerkki:<br />
<br />
echo "mail -s 'Lopeta koodaus! Mene nukkumaan!' oma@osoite.example" | at now + 3 hour<br />
<br />
Yleensä at-komennolle annetaan absoluuttinen aika eikä aikaa suhteessa nykyhetkeen. Esimerkki:<br />
<br />
echo 'mail -s "Osta vaimolle kukkia" oma@osoite.example' | at 15:00 2006-03-23<br />
<br />
Em. komento siis lähettää sähköpostia 23.3.2006 kello 15. Joskus voi yhdistää absoluuttisen kellonajan ja suhteellisen päivän. Muistutusmeili ylihuomenna tulevasta TV-ohjelmasta lähtee näin:<br />
<br />
echo 'mail -s "Kauniit ja rohkeat alkaa" oma@osoite.example' | at 17:00 + 2 day<br />
<br />
== at: ajan esitysmuoto ==<br />
<br />
Kellonajan on aina oltava ennen päivämäärää. Pelkkä päivämäärä tulkitaan tarkoittavan ko. päivänä samaan aikaan kuin komento annettiin. Pelkkä kellonaika tulkitaan seuraavana mahdollisena aikana, eli '12:00' tarkoittaa huomista keskipäivää jos komento annetaan iltapäivällä.<br />
<br />
Kellonaika voidaan antaa tunteina ja minuutteina (esim. '15:30'), sekunteja at ei hyväksy. Aika voidaan antaa englantilaisittain am- tai pm-määreellä ('3 am', '5:30 pm'). Ajan perään voi laittaa UTC-tunnuksen jolloin kellonaika katsotaan UTC-ajan mukaan ('15:30 utc'). Edellä oli jo erikoismääre 'now', jota käytetään vain suhteellista aikaa ilmaisemaan. Muita erikoismääreitä on mm. 'teatime' joka tarkoittaa kello neljää iltapäivällä.<br />
<br />
Päivämäärän esitystavoista lienee helpoin opiskella VVVV-KK-PP -muoto. Myös kauttaviivoin esitetty muoto käy ('3/26/06'), samoin päivä ja kuukausi ('26 june') tai päivä. kuukausi ja vuosi ('26 june 2006'). Päivämääräksi voi antaa viikonpäivän, 'at tuesday' tulkitaan huomiseksi jos komento annetaan maanantaina, muutoin tulevan viikon tiistaiksi. <br />
<br />
On parasta itse käyttää aina samaa esitystapaa, mutta mahdollisten valmiiden skriptien ym. lukemisen vuoksi on hyvä muistaa että muitakin ajan esitystapoja on.<br />
<br />
Suhteellinen aika voidaan ilmaista minuutteina, tunteina, päivinä tai viikkoina (esim. 'now + 5 minutes', 'now + 4 hours', 'now + 3 days', 'now + 2 weeks'). Lyhennysmerkintä 'tomorrow' on sama kuin 'now + 1 day'. Absoluuttisen ajan ja suhteellisen lisäyksen useimmat järkevät yhdistelmät toimivat. Esimerkiksi '15:00 2006-06-26 + 2 weeks' toimii. Eräs tapa nähdä mikä on vuoden 2006 sadas päivä on komentaa 'at 2006-01-01 + 99 days, ja katsoa mihin päivää at sijoittaa ajastuksen.<br />
<br />
== at: atq ja atrm ==<br />
<br />
Komennolla atq voi katsoa omat at-työnsä. Root näkee sillä kaikkien jonossa olevat at-työt. Komennon tuloste on muotoa<br />
<br />
NN VVVV-KK-PP TT:MM a tunnus<br />
<br />
jossa NN on työn numero. Työn sisällön saa selville komennolla at -c NN.<br />
<br />
at-työn voi poistaa komennolla atrm NN.<br />
<br />
== cron: esimerkkejä ==<br />
<br />
Aloita komentamalla<br />
<br />
EDITOR=emacs crontab -e<br />
<br />
(Jos emacs ei ole tuttu, laita sen tilalle esim. vi tai nano.) Tekstieditori avautuu. Kirjoita tiedostoon vain yksi rivi: "* * * * * date >> /tmp/aika". Tallenna tiedosto, jolloin kone vastaa "crontab: installing new crontab". Odota pari minuuttia. Nyt tiedostossa /tmp/aika pitäisi olla date-komennon tulostus minuutin välein.<br />
<br />
Komento crontab avasi tiedoston, jota kutsutaan myös nimellä crontab. Tämän tiedoston muoto on varsin yksinkertainen: aika, välilyönti, komento. Aika taas koostuu viidestä kentästä: minuutti, tunti, kuukaudenpäivä, kuukausi ja viikonpäivä. Tähti tarkoittaa mitä vain, viisi tähteä siis asiaa joka tehdään joka minuutti.<br />
<br />
Esimerkiksi rivi<br />
<br />
30 7 13 * 5 mail -s 'Voi olla epäonnenpäivä' oma@osoite.example<br />
<br />
tarkoittaa että joka kuu ('*'), kun on 13. päivä tai perjantai ('5', viikon viides päivä), lähetetään meiliä kello 7:30 (minuutikenttä '30', tuntikenttä '7').<br />
<br />
== cron: ajan esitysmuoto ==<br />
<br />
Yksinkertaisimmillaan aikakentän osa on pelkkä numero, eli "30 * * * *" tarkoittaa komentoa joka suoritetaan "aina puolelta". Se voi olla myös numeroluettelo tai aikaväli, "29,30,31 * * * *" ja "29-31 * * * *" tarkoittavat molemma "puolelta sekä minuutti ennen ja jälkeen". Välejä voi luetellakin, "10-19,30-39,50-59 * * * *" suorittaisi komennon aina kymmenen kertaa minuutin välein ja pitäisi sitten kymmenen minuutin tauon.<br />
<br />
Tasavälien ilmaisemiseen on lyhennysmerkintä. "*/2 * * * *" tarkoittaa "tasan", "kaksi yli", "neljä yli" ja niin edelleen. "10-20/3 * * * *" on sama kuin "10,13,16,19 * * * *".<br />
<br />
Kaikki nämä kentät voi yhdistää. Esimerkiksi "*/5 8-16 * * 1-5" tekisi jotain viiden minuutin välein "työaikaan", ts. maanantaista perjantaihin kello 8-16.<br />
<br />
Viikonpäivistä sunnuntain voi merkitä joko '0' tai '7'. Viikonpäivät ja kuukaudet voi merkitä lyhenteillä: "0 0 1 jan mon" ajaa komennon keskiyöllä joka tammikuun maanantai sekä aina uudenvuodenpäivänä. Välejä ei voi käyttää lyhenteiden kanssa, eli viikonpäivämerkintää 1-5 ei voi korvata merkinnällä mon-fri.<br />
<br />
Ainoa hankalasti muistettava asia on kuukaudenpäivän ja viikonpäivän yhdistelmä. Ne tulkitaan "tai" eikä "ja", eli cron ei osaa suoraan ajaa komentoja kun on sekä kuun 13. päivä että viikon 5. päivä eli perjantai.<br />
<br />
== Tiedostot ==<br />
<br />
at käyttää oikeuksien tarkistamiseen tiedostoja /etc/at.allow ja /etc/at.deny. Jos kumpaakaan ei ole, kaikki saavat käyttää at-komentoa. Jos /etc/at.allow on, vain siinä luetellut käyttäjät saavat käyttää at-komentoa. Jos at.allow -tiedostoa ei ole, mutta /etc/at.deny -tiedosto on, kaikki ne joiden tunnuksia ei ole at.deny -tiedostossa saavat käyttää at-komentoa. Rootille käyttö on aina sallittu.<br />
<br />
cron-komennolle ei ole vastaavia tiedostoja. Cron osaa käyttää pam-moduuleja, mutta aihetta ei käsitellä tässä tekstissä.<br />
<br />
at-komennolla ajastetut komennot on tallennettu hakemistoon /var/spool/at. Vastaavasti käyttäjien crontabit ovat hakemistossa /var/spool/cron. Kumpaankin hakemisoon lukuoikeus on vain rootilla.<br />
<br />
== Hahmotelmaa sisällöstä ==<br />
<br />
<br />
* ympäristömuuttujat<br />
* cron vs. anacron<br />
* käyttö roottina vs. userina<br />
* batch<br />
* tyypilliset cron-ylläpitoajot<br />
* /etc/at.deny ym. tiedostot</div>85.76.146.129