https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=194.240.230.143&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T05:49:28ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=Red_Hat_Enterprise_Linux&diff=2585Red Hat Enterprise Linux2005-07-30T13:30:06Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Red Hat Enterprise Linux on Red Hat Inc:n kehittämä yrityksille tarkoitettu [[Jakelut|Linux-jakelu]]. Sen lisenssit ovat melko kalliita, jonka vuoksi Microsoft käyttää Red Hat-hintoja mielellään vertaillessaan Windows- ja Linux-alustojen TCO:ta (Total Cost of Ownership). Valmiiksi käännetyt RHEL CD:t ovat maksullisia ja tuettuja, mutta avoimen lähdekoodin ansiosta tukemattomat versiot ovat saatavissa käännettynä mm. [[CentOS]] ja [[White Box Enterprise Linux]] -projektien toimesta. Red Hat tukee myös [[Fedora Core|Fedora]] -projektia, ja Fedora Core sekä RHEL:illä onkin paljon yhteisiä piirteitä.<br />
<br />
Red Hat Enterprise Linuxin [[asennusohjelma]] on nimeltään [[Anaconda]].<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
* [http://www.centos.org/ CentOS]<br />
* [http://www.redhat.com/software/rhel/ Red Hat Enterprise Linux]<br />
* [http://www.whiteboxlinux.org/ White Box Enterprise Linux]<br />
* [http://foobar.fi/linux/en/ Foobar Linux]</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=1633Fedora Linux2005-07-30T13:29:11Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. Red Hat oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi, ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.<br />
<br />
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2005 mennessä ulos on jo tullut neljä versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3 ja 4.<br />
<br />
Fedora on saatavilla neljällä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Jotta jakelu mahtuisi neljälle cd:lle, on Fedora Core 4:stä poistettu esim. [[Xemacs]] ja [[Xfce]]. Nämä ja monet muut ohjelmat ovat kuitenkin saatavilla [[Fedora Extras]] -projektin kautta.<br />
<br />
Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]].<br />
<br />
Monet käyttäjät pitävät Fedoran uusimpia versioita sangen bugisina. Beta-testaus ei varsinaisesti ole Fedoran <br />
vahvimpia puolia. Tämä saattaa johtua nopeasta julkuisuaikataulusta.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core]<br />
* [http://www.fedoraproject.org/wiki/Extras Fedora Extras Fedora-projektin wikissä.]</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedostoj%C3%A4rjestelm%C3%A4&diff=1538Tiedostojärjestelmä2005-07-29T16:43:57Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Linux tukee suurta määrää eri tiedostojärjestelmiä. Näitä ovat mm. [[ext2]], [[ext3]], [[ReiserFS]], [[Reiser4]], [[XFS]], [[JFS]], [[ISO 9660]], [[vfat]] ja [[msdos]] sekä verkkotiedostojärjestelmät [[NFS]], [[SMB]], ja [[GFS]].</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ext2&diff=3323Ext22005-07-29T16:35:10Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Ext2 eli ''ext2fs'' on alkuperäinen [[GNU/Linux]]ia varten suunniteltu [[tiedostojärjestelmä]]. Aluksi ext2 oli myös suosituin, mutta nykyisin yleisimmin käytössä on [[ext3]]. Ext3 on käytännössä ext2 varustettuna [[journalointi]]ominaisuudella. Nykyisin ext2:n käyttö kiintolevyllä on harvoin järkevää.</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=Mount&diff=3488Mount2005-07-29T16:04:29Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Unix järjestelmissä kaikki tiedostot on järjestetty puu-muotoon, tiedosto hierarkiaan jonka päätasona toimii / (root). Tiedostot voivat olla levittyneinä useille erillisille kovalevyn osioille. "mount" komennolla näitä osioita voidaan liittää päätasoon.<br><br />
<br />
Esimerkiksi ensisijaisen kovalevyn (vastaa Microsoft Windows- järjestelmässä C: levyä) ensimmäinen osio liitettäisiin hakemistoon /home komennolla:<br />
mount -t auto /dev/hda1 /home<br />
<br />
Jos mount ei tunnista automaattisesti levyosion tiedostojärjestelmää se voidaan kertoa -t parametrilla:<br />
mount -t [[ext3]] /dev/hda1 /home<br />
<br />
Mount-komennolla voi liittää myös mm. levykuvia (.iso). Tiedoston levy.iso sisältö mountattaisiin hakemistoon /home/kayttaja/levy seuraavasti:<br />
mount -o loop levy.iso /home/kayttaja/levy<br />
<br />
Jos tiedostojärjestelmä ei tunnistu, voi yrittää valitsinta <tt>-t iso9660</tt>. <br />
Huomaa: kyseinen komento vaatii [[Mikä on Linux?|ytimeen]] "Loopback device support"-tuen joko sisäänkäännettynä tai moduulina (mikäli käytetään moduulia, on moduulin oltava ladattuna komennolla <tt>modprobe loop</tt>). Monien jakelupakettien mukana tulevissa ytimissä tämä tuki on valmiiksi käännetty. Loopback device support löytyy kernelin menuconfigista kohdasta Device drivers - Block Devices, lisätietoja artikkelissa [[kernelin kääntäminen]].<br />
<br />
Yleinen muoto mount -komennolle on seuraava:<br />
<br />
mount -t fs-tyyppi mistä minne -o parametrit</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ext3&diff=1528Ext32005-07-29T16:03:05Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Ext3 eli ''ext3fs'' on Linux-maailman eniten käytetty [[tiedostojärjestelmä]]. Ext3 on taaksepäin yhteensopiva [[ext2]]:n kanssa, josta se eroaa [[journalointi]]ominaisuutensa puolesta.</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=X_Window_System&diff=1501X Window System2005-07-29T15:27:49Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>=X Window System=<br />
<br />
X Window System, lyhyemmin '[[X]]' tai '[[X11]]', pidetään yhtenä menestyneimmistä avoimen lähdekoodin projekteista. Siitä on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä, ja joustavien verkko-ominaisuuksiensa ansiosta se tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa järjestelmiä.<br />
<br />
<br />
=Historiaa=<br />
<br />
Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. <br />
Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena.<br />
<br />
Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia, sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö.<br />
<br />
Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988, [[MIT]] julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).<br />
<br />
X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]].<br />
Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995. <br />
<br />
<br />
=X tänään=<br />
<br />
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard.<br />
<br />
X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten esim. serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä ipv6 tuki.<br />
<br />
XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti. <br />
Tällä hetkellä viimeisin julkaistu vakaa versio on XFree86 4.5.0, joka julkaistiin 16. maaliskuuta 2005.<br />
<br />
=Rakenteelliset erot=<br />
<br />
X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii client/server toteutuksella, vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan.<br />
<br />
=Linkkejä=<br />
* [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ]<br />
* [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu]<br />
* [http://www.apple.com/macosx/features/x11/ X11 Mac OS X:lle]</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=X&diff=3550X2005-07-28T18:21:11Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Usein käytetty lyhenne [[X Window System]]istä. Kirjain 'X' esiintyy myös lukuisten ohjelmien nimissä ([[Xemacs]], [[XCDRoast]], [[Xclock]] ym.) merkitsemässä sitä, että nämä ohjelmat on erityisesti tarkoitettu käytettäväksi [[X Window System]]issä. Usein ne eivät edes toimi muualla.</div>194.240.230.143https://www.linux.fi/w/index.php?title=Gedit&diff=3311Gedit2005-07-28T18:07:56Z<p>194.240.230.143: </p>
<hr />
<div>Gedit on [[GNOME]]-projektiin kuuluva kevyt [[tekstieditori]]. Se on myös suomennettu.</div>194.240.230.143