Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tiedosto:VectorLinux Logo.gif

2008-02-06T17:11:23Z

Pclos

2008-01-14T11:32:02Z

V: lazy4w

#REDIRECT[[PCLinuxOS]])

Käyttäjä:V

2008-01-14T11:15:13Z

V: Back 'gain..

Jäi hieman tavoitteesta "20 uutta artikkelia linux.fi-wikipediaan @ 2.2.2007" vain 18 artikkelilla mutta eipä tuo haitanne.

==Kuka==
Matias "Fa1r[http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?action=profile;u=1809]" Oksa, opiskelija.

[[PCLinuxOS]] - The ultimate distro-hopper stopper \o/

Tar

2007-10-04T09:55:03Z

V: Siirrä kohdetta, älä arkistoa.

Komentoriviohjelma tar (tape archiver) on työkalu tar-pakettien käsittelyyn. Tar-paketit sisältävät tiedoston tai lukuisan määrän tiedostoja ja hakemistoja koottuna yhden tiedoston sisälle. Tar-pakettimuoto ei itsessään sisällä mitään pakkausta, joten usein se yhdistetään joko [[gzip]]- tai kehittyneempään [[bzip2]]-pakkaustekniikkaan, jolloin tiedostopäätteeksi muodostuu .tar.gz tai .tar.bz2.

Tämä ns. [[tarball]]-muoto on Unix- ja Linux-maailman ylivoimaisesti käytetyin tiedonpakkaustapa. Esimerkiksi ohjelmien lähdekoodit jaellaan käytännössä poikkeuksetta tässä muodossa. Tar-ohjelma osaa käsitellä myös .tar.gz- ja .tar.bz2-paketteja.

== Käyttö ==
tar -xvf tiedosto.tar
Purkaa puhtaan tar-paketin. Valitsin x tarkoittaa purkamista, v listaa purettavat tiedostot (ei pakollinen) ja f määrittää tiedoston, joka puretaan.
tar -xzvf tiedosto.tar.gz
Purkaa gzip-pakatun tar-paketin. Valitsin z korvataan j:llä, mikäli purettava paketti on bzip2-muodossa.
tar -cjf musiikki.tar.bz2 /home/jani-petteri/omat.laulut/
Pakkaa (valitsin c) hakemiston /home/jani-petteri/omat.laulut/ bzip2-pakattuun tar-pakettiin musiikki.tar.bz2. Tar-paketin nimen on tultava heti valitsimen f jälkeen. Valitsin j korvataan z:llä, mikäli pakattava paketti on gzip-muodossa (tiedostopääte .tar.gz).

==Vinkkejä==
* Siirrä kohdetta, älä arkistoa.
tar -C pura/tänne/ -xvf arkisto.tar

== Katso myös ==
* [[Tarball]]

[[Luokka:Pakkausohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Tarball

2007-10-03T19:06:48Z

V: tervapommi

Tarball (leik. myös ''tervapallo'' tai ''tarrapallo'') on [[tar]]-ohjelmalla tehty tiedostoarkisto, joka yleensä on vielä pakattu esimerkiksi [[gzip]]- tai [[bzip2]]-menetelmällä. Jos kyseessä on puhdas tar-paketti, on tiedostonnimi muotoa <tt>nimi.tar</tt>. Jos on käytetty pakkausta, on tiedostonnimi muotoa <tt>nimi.tar.gz</tt>, <tt>nimi.tar.bz2</tt> tai <tt>nimi.tbz</tt> käytetystä pakkausmenetelmästä riippuen. Tar-ohjelman komentorivivalitsimissa <tt>-j</tt> tarkoittaa bzip2-pakkausta ja <tt>-z</tt> gzippiä. Tarballeja käytetään yleisesti mm. ohjelmien [[lähdekoodi]]en jakeluun.

Tarball-tiedostossa on yleensä yksi kansio, jonka sisällä arkistoidut tiedostot ovat, ja tästä seuraa tiedostoarkiston purkamisesta johtuva kansio. Tarbomb (''tervapommi'', ''tarrapommi'') on zip-tiedostoista tuttu arkistointimuoto (zip-tiedosto on pakattu arkistotiedosto ^__^), joka purkaa arkistoimansa tiedostot samaan kansion itsensä kanssa.

==Pakkaaminen==
Luodaan <tt>.tar.gz</tt>, <tt>.tar.bz2</tt> ja <tt>.tar</tt>-paketit hakemistosta /warez:
[[tar]] -cjf warez.tar.bz2 /warez
tar -czf warez.tar.gz /warez
tar -cf warez.tar /warez

==Tervapommin pakkaaminen==
Luodaan ''tervapommi'', tarbomb-paketti em. esimerkkejä mukaillen:
cd /warez
tar -cf warez.tar *

==Purkaminen==
Puretaan paketit <tt>mauri.tar.gz</tt> ja <tt>erkki.tar.bz2</tt> ja <tt>ismo.tar</tt>
tar -xzf mauri.tar.gz
tar -xjf erkki.tar.bz2
tar -xf ismo.tar

[[Luokka:Tiedostomuodot]]

Miro

2007-09-18T19:38:49Z

V: näyttipä se heikolta...

'''Miro''' on avoin videosoitin Linux, Mac OS ja Windows-käyttöjärjestelmille.

Sisältää muunmuassa tuen Bittorrent-tekniikalle videomateriaalin lataamiseen, sekä useille flashvideo-pohjaisille sivuistoille (Youtube, GoogleVideo, etc).

[http://www.getmiro.com/ Kotisivu]

[http://www.getmiro.com/download/ Asentaminen]

Miro

2007-09-18T19:35:51Z

V: "ääritynkä"

'''Miro''' on avoin videosoitin Linux, Mac OS ja Windows-käyttöjärjestelmille.

[http://www.getmiro.com/ Kotisivu]
[http://www.getmiro.com/download/ Asentaminen]

Käyttäjä:V

2007-08-26T18:47:22Z

V: kuak kuak

Jäi hieman tavoitteesta "20 uutta artikkelia linux.fi-wikipediaan @ 2.2.2007" vain 18 artikkelilla mutta eipä tuo haitanne.

==Kuka==
Matias "Fa1r[http://fair-fair-fair.blogspot.com/][http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?action=profile;u=1809]" Oksa, opiskelija.

Liferea

2007-08-26T17:36:51Z

V: liferea-add-feed

{{Ohjelma | nimi=Liferea | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://liferea.sourceforge.net/ liferea.sourceforge.net] | käyttöliittymä=[[GTK]]}}

Liferea (Linux feed reader) on [[GTK]]-pohjainen uutissyötteiden lukuohjelma. Uutissyöttet mahdollistavat esimerkiksi blogien ja uutissivustojen ilmoittaa niille tulevasta uudesta sisällöstä. Liferea seuraa syötteitä ja kertoo käyttäjälle päivittyneet sivut ilman, että tämän täytyisi niillä itse vierailla.

[[Gnome]]n [[Epiphany]]-selaimen laajennuspaketissa epiphany-extensions on mukana sivuilla olevat uutissyötteet helposti Lifereaan lisäävä laajennos.

Esimerkiksi ''Mozilla'''n [[Firefox]]-selaimella voi uutissyötteet "tilata" ohjelmaan käyttämällä /usr/bin -kansiossa sijaitsevaa ohjelmaa ''liferea-add-feed''.

Vim

2007-08-23T10:04:43Z

V: Kirjallisuutta

''Tässä artikkelissa kerrotaan yleisesti ohjelmasta Vim. Opas Vimin peruskäyttöön löytyy artikkelista [[Vimin peruskäyttö]].''

{{ Ohjelma | nimi=Vi IMproved | kuva=[[Kuva:vim.png]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]]-yhteensopiva | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://www.vim.org www.vim.org] }}

Vim (Vi Improved) on Bram Molenaarin vi-editorin pohjalta kehittämä, tekstitilassa toimiva [[tekstieditori]]. Vimistä on myös saatavilla graafiset versiot [[gvim]] ja [[kvim]].

==Vi==
Vi on [[wikipedia:fi:Bill_Joy|Bill Joy]]n vuonna 1976 [[BSD]]:lle kehittämä vi-tekstieditorin alkuperäisversio. Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki]] Vimiin. Vim ei ole ainut vi-klooni, vaikka tunnetuin onkin. Muita vi-klooneja ovat mm. [[wikipedia:en:Elvis_(text_editor)|Elvis]] ja [[wikipedia:en:Nvi|nvi]].

==Aloittaminen==
Vim saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vim on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

=== Oppiminen ===
Vimin peruskäyttöä neuvotaan artikkelissa [[Vimin peruskäyttö]].

Helppo tapa opetella vimin peruskäyttö on [[vimtutor]]-ohjelma, joka tulee vimin mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla komentotilassa ''':help [aihe]''' esimerkiksi ''':help copy'''. Erityisesti [[Debian]]-pohjaisissa [[jakelu]]issa ei Vimin oletusasennuspaketin mukana toimiteta ohjeita ja valmiita asetustiedostoja. Ohjeet saa tällöin käyttöön asentamalla paketin vim-runtime tai vim-common. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [http://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu:n kotisivu).

=== Käynnistäminen ===
Vim käynnistetään yksinkertaisesti komennolla
vim tiedosto
Jos Vim on jostain syystä kaatunut tiedostoa muokatessa, muokkausta jatketaan komennolla
vim -r tiedosto
Muokkaaminen voidaan aloittaa suoraan riviltä N komennolla
vim +N tiedosto
ja tiedoston lopusta komennolla
vim + tiedosto
Muokkaaminen voidaan aloittaa myös kohdasta, jossa tietty merkkijono esiintyy ensimmäisen kerran komennolla
vim +/merkkijono tiedosto
Useampia tiedostoja voidaan muokata komennolla
vim tiedosto1 tiedosto2
Tällöin kun ensimmäinen tiedosto suljetaan, aloitetaan toisen tiedoston muokkaaminen.

===Toimintatilat===
'''Vim''' toimii erilaisissa ''toimintatiloissa'' (engl. mode, myöhemmin viitataan termiin pelkästään tilana). Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila, ''command''- eli komentotila, ''visual''- eli maalaustila ja ''ex mode'' eli x-tila. Kun vim käynnistyy, se on yleensä komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Alkuperäisestä vistä poiketen vimissä tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC. Kirjoitustilaan pääsee painamalla i- tai INSERT-näppäintä.

==Komennot==
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vimin komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia komentomerkkejä (motion keys, listauksissa komennot ilmaistu ominaisuutena ''M'') voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta. Komennot jotka vastaanottavat '''tai tarvitsevat''' kursorinliikkeitä toimiakseen, ilmaistaan ominaisuutena ''m''.
(esim. 'd3e' poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

Joitain komentoja voidaan kertoa lisäämällä niiden eteen numeroita. (Esim. '3de' on tulokseltaan identtinen edellisen esimerkin kanssa, listauksissa ilmaistu ominaisuutena ''K'').

Jotkin komennot kuten 'f' haluavat seurakseen jonkin kirjaimen, merkin tai numeron (Esim. 'fa' = etsi seuraava 'a'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan selityksissä löytyvillä pisteillä ''...''.

Joihinkin komentoihin kuten 'p' voidaan lisätä rekisteriviittaus, jolloin ne käyttävät kyseistä rekisteriä toimiinsa (Esim. '"aY' kopioi koko rivin rekisteriin 'a' josta se voidaan liittää takaisin tekstiin, '"ap'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan ominaisuutena ''R''.

Erikoisnäppäimet ja näppäinyhdistelmät kuten '''F1''', '''Home''', '''Control + End''' ja '''Shift + Enter''' on ilmaistu näppäinkartoittamiseen sopivassa muodossa.

(Esim. '''F1''' = '<F1>', '''Control + V''' = <C_v>, '''Enter''' = <CR>).

=== Peruskomennot ===
{|
|'''Komento'''
|'''Kuvaus'''
|-
|ZZ tai :wq tai :x
|Tallentaa ja poistuu
|-
|:w
|Tallentaa tiedoston
|-
|:w tiedosto
|Tallentaa tiedoston nimellä ''tiedosto''
|-
|:w!
|Tallentaa tiedoston nimellä jättäen tarkistamatta mm. kirjoitusoikeudet
|-
|:a,bw tiedosto
|Tallentaa tiedot riviltä a riville b nimellä ''tiedosto''
|-
|:a,bw>>tiedosto
|Tallentaa tiedot riviltä a riville b tiedoston ''tiedosto'' loppuun
|-
|:q
|Poistuu tallentamatta
|-
|:q!
|Pakottaa poistumaan tallentamatta
|-
|:e
|Muokkaa tiedostoa uudelleen, ei tallenna muutoksia
|-
|:we!
|Muokkaa tiedostoa uudelleen, tallentaa muutokset ennen uudestaan muokkausta
|-
|:u
|Peruu viimeisimmän muutoksen
|}

===Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa===

{|
|-
!'''Komentomerkki'''
!'''R'''
!'''K'''
!'''M/m'''
!'''Selitys'''
|-
|a || || || || Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta
|-
|A || || || || Lisää tekstiä rivin loppuun
|-
|b || ||X||M|| Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin
|-
|B || ||X||M|| Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja
|-
|c || || ||m|| Poistaa kursorinliikkeiden (motion) verran tekstiä ja siirtyy syöttötilaan
|-
|C || || || || Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan
|-
|d ||X||X|| || Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin
|-
|D ||X||X|| || Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun
|-
|e || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin
|-
|E || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--
|-
|f || ||X||M|| Etsi seuraava kirjain ...
|-
|F || ||X||M|| Etsi edellinen kirjain ...
|-
|g || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|G || || || || Siirtyy riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10''')
|-
|h || ||X||M|| Liikuttaa kursoria vasemmalle
|-
|H || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan alkuun
|-
|i || || || || Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle
|-
|I || || || || Lisää tekstiä rivin alkuun
|-
|j || ||X||M|| Liikuttaa kursoria alas
|-
|J || ||X|| || Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon
|-
|k || ||X||M|| Liikuttaa kursoria ylös
|-
|K || || || || Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä
|-
|l || ||X||M|| Liikuttaa kursoria oikealle
|-
|L || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan loppuun
|-
|m || || || || Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>''')
|-
|M || || ||M|| Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan
|-
|n || ||X||M|| Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä)
|-
|N || ||X||M|| Hae edellinen
|-
|o || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle
|-
|O || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle
|-
|p ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked) tekstin kursorin jälkeen
|-
|P ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle
|-
|q || || || || Aloita makro ...
|-
|Q || || || || Siirry x-tilaan (ex mode)
|-
|r || || || || Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla merkillä ...
|-
|R || || || || Ylikirjoita kursorista eteenpäin, sama kuin 'i<Insert>'
|-
|s ||X||X|| || Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'xi'
|-
|S ||X||X|| || Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'ddi'
|-
|t || ||X||M|| Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin
|-
|T || ||X||M|| Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin
|-
|u || ||X|| || Kumoa edellinen muutos
|-
|U || || || || Kumoa muutokset koko riviltä
|-
|v || || || || Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode)
|-
|V || || || || Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <C_v> siirtyy suorakulmia (block) maalaavaan tilaan
|-
|w || ||X||M|| Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin
|-
|W || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--
|-
|x ||X||X|| || Poista merkki kursorin alta
|-
|X ||X||X|| || Poista edeltävä merkki
|-
|y ||X|| ||m|| Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä
|-
|Y ||X|| || || Kopioi koko rivi
|-
|z || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|Z || || || || Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':x', ZQ lopettaa, vrt. ':q!')
|-
|å,Å,ä,Ä,ö,Ö || || || || Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. näppäinkartoitus
|}

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Kirjallisuutta==
*[http://iccf-holland.org/click5.html Painettua kirjallisuutta, joista ICCF saa osansa]

*[http://www.packtpub.com/files/Hacking%20Vim%20Sample%20Chapter%20PDF%20Format%28final%29.pdf Esimerkkikappale kirjasta 'Hacking Vim: a cookbook', julkaistu 2007]

*[http://www.truth.sk/vim/vimbook-OPL.pdf Vim 5.7:lle kirjoitetun 600-sivuisen kirjan PDF-versio, julkaistu vuonna 2001]

==Linkkejä==
*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]

*[http://www.vim.org/ Vimin kotisivu]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Matkapuhelimet

2007-07-29T12:43:53Z

V: Tällane lähtökohta

==Neo1973==
FIC GSM Neo1973 on OpenMoko-alustalla varustettu "avoin" älypuhelin.

Loppukäyttäjien versio puhelimesta oli tulossa markkinoille jo vuoden 2007 ensimmäisellä vuosineljänneksellä (Q1), mutta myöhästelyjen vuoksi julkaisuajankohta siirrettiin lokakuuhun 2007.

[http://www.openmoko.com/ Kotisivu]

[http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenMoko OpenMoko suomenkielisessä wikipediassa]

[http://en.wikipedia.org/wiki/OpenMoko Engl. wikipediassa]

==Greenphone==
Greenphone on [[Trolltech]]in kehittämä älypuhelin, joka toimii [[Qtopia]]-alustalla. Puhelin on suunnattu ohjelmistokehittäjille, ja varsinaista loppukäyttäjän mallia tuotteesta ei ole.

[http://trolltech.com/products/qtopia/greenphone Kotisivu]

[http://en.wikipedia.org/wiki/Greenphone Engl. wikipediassa]

[[Luokka:Laitteisto]]

Metisse

2007-07-22T19:21:00Z

V: Metisse

'''Metisse''' on [[Mandriva]]n esittelemä ikkunointimanageri.

Mandriva-ympäristöissä Metissen käyttöopas löytyy osoitteesta '''/usr/share/metisse/doc/index.html'''

==Linkkejä==
[http://www.mandriva.com/projects/metisse/ Projektin kotisivu]

Vbetool

2007-07-16T17:38:55Z

V: Uudelleenmuotoilua ja hiukkasen asialisää.

[[vbetool]] on näppärä [[edustaohjelma]] näyttölaitteiston käsittelemiseen BIOS-komentojen avulla.

==Käyttö==

Laitteiston käskyttäminen vaatii tämän komennon yhteydessä pääkäyttäjän oikeudet.

# vbetool dpms off || echo "Sammuttaa näytön"
# vbetool dpms on || echo "Kytkee näytön"
# vbetool dpms suspend || echo "'Nukuttaa' näytön"
# vbetool dpms standby || echo "Asettaa näytön valmiustilaan"

Komennot ''vbetool dpms on'' ja ''off'' voidaan kytkeä esimerkiksi pikanäppäimiin, kunhan niihin liitetään pääkäyttäjänäsuorittamiskomento, esimerkiksi [[Sudo#Kdesu|kdesu]] tai [[Sudo#Gksudo|gksudo]].

Kannettavien tietokoneiden kanssa mahdollisesti hyödyllisiä ovat myös komennot

# vbetool vbefp setbrightness n || echo "Asettaa näytön kirkkauden arvoon n"
# vbetool vbefp getbrightness || echo "Kertoo näytön kirkkaustason"

==Huomaa!==

* Pidempien dpms off -jaksojen jälkeen pääkäyttäjän salasana on kyettävä kirjoittamaan sokkona kehoitteeseen. (Älä siis jätä pikaviestintäikkunoita auki)
* Vaihtoehtoinen näytön käynnistäminen onnistuu siirtymällä virtuaaliseen terminaaliin esimerkiksi (Ubuntussa) näppäinyhdistelmillä Ctrl-Alt-(F1-F12).
* Tietokone jatkaa kuitenkin toimintaansa "normaalisti" vaikkei näytöllä varsinaisesti mitään näykään.

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]

Vim

2007-07-08T22:32:49Z

V: /* Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa */ ZQ

Vim (Vi Improved) on Bram Molenaarin vi-editorin pohjalta kehittämä, tekstitilassa toimiva [[tekstieditori]]. Vimistä on myös saatavilla graafiset versiot [[gvim]] ja [[kvim]].

==Vi==
Vi on [[wikipedia:fi:Bill_Joy|Bill Joy]]n vuonna 1976 [[BSD]]:lle kehittämä vi-tekstieditorin alkuperäisversio.

Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki]] Vimiin.

Vim ei ole ainut vi-klooni, vaikka tunnetuin onkin. Muita vi-klooneja ovat mm. [[wikipedia:en:Elvis_(text_editor)|Elvis]] ja [[wikipedia:en:Nvi|nvi]].

==Aloittaminen==
Vim saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vim on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

===Toimintatilat===
'''Vim''' toimii erilaisissa '''toimintatiloissa''' (engl. mode, myöhemmin viitataan termiin pelkästään tilana). Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila, ''command''- eli komentotila, ''visual''- eli maalaustila ja ''ex mode'' eli x-tila. Kun vim käynnistyy, se on yleensä komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Alkuperäisestä vistä poiketen vimissä tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC.

===Komennoista===
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vimin komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia komentomerkkejä (motion keys, listauksissa komennot ilmaistu ominaisuutena ''M'') voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta. Komennot jotka vastaanottavat '''tai tarvitsevat''' kursorinliikkeitä toimiakseen, ilmaistaan ominaisuutena ''m''.
(Esim. 'd3e' poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

Joitain komentoja voidaan kertoa lisäämällä niiden eteen numeroita. (Esim. '3de' on tulokseltaan identtinen edellisen esimerkin kanssa, listauksissa ilmaistu ominaisuutena ''K'').

Jotkin komennot kuten 'f' haluavat seurakseen jonkin kirjaimen, merkin tai numeron (Esim. 'fa' = etsi seuraava 'a'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan selityksissä löytyvillä pisteillä ''...''.

Joihinkin komentoihin kuten 'p' voidaan lisätä rekisteriviittaus, jolloin ne käyttävät kyseistä rekisteriä toimiinsa (Esim. '"aY' kopioi koko rivin rekisteriin 'a' josta se voidaan liittää takaisin tekstiin, '"ap'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan ominaisuutena ''R''.

Erikoisnäppäimet ja näppäinyhdistelmät kuten '''F1''', '''Home''', '''Control + End''' ja '''Shift + Enter''' on ilmaistu näppäinkartoittamiseen sopivassa muodossa.

(Esim. '''F1''' = '<F1>', '''Control + V''' = <C_v>, '''Enter''' = <CR>).

====Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa====

{| {{prettytable}}
|-
!Komentomerkki
!R
!K
!M/m
!Selitys
|-
|a || || || || Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta
|-
|A || || || || Lisää tekstiä rivin loppuun
|-
|b || ||X||M|| Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin
|-
|B || ||X||M|| Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja
|-
|c || || ||m|| Poistaa kursorinliikkeiden (motion verran tekstiä ja syöttötilan)
|-
|C || || || || Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan
|-
|d ||X||X|| || Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin
|-
|D ||X||X|| || Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun
|-
|e || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin
|-
|E || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--
|-
|f || ||X||M|| Etsi seuraava kirjain ...
|-
|F || ||X||M|| Etsi edellinen kirjain ...
|-
|g || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|G || || || || Siirtyy riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10''')
|-
|h || ||X||M|| Liikuttaa kursoria vasemmalle
|-
|H || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan alkuun
|-
|i || || || || Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle
|-
|I || || || || Lisää tekstiä rivin alkuun
|-
|j || ||X||M|| Liikuttaa kursoria alas
|-
|J || ||X|| || Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon
|-
|k || ||X||M|| Liikuttaa kursoria ylös
|-
|K || || || || Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä
|-
|l || ||X||M|| Liikuttaa kursoria oikealle
|-
|L || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan loppuun
|-
|m || || || || Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>''')
|-
|M || || ||M|| Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan
|-
|n || ||X||M|| Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä)
|-
|N || ||X||M|| Hae edellinen
|-
|o || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle
|-
|O || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle
|-
|p ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked tekstin kursorin jälkeen)
|-
|P ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle
|-
|q || || || || Aloita makro ...
|-
|Q || || || || Siirry x-tilaan (ex mode)
|-
|r || || || || Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla merkillä ...
|-
|R || || || || Ylikirjoita kursorista eteenpäin, sama kuin 'i<Insert>'
|-
|s ||X||X|| || Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'xi'
|-
|S ||X||X|| || Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'ddi'
|-
|t || ||X||M|| Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin
|-
|T || ||X||M|| Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin
|-
|u || ||X|| || Kumoa edellinen muutos
|-
|U || || || || Kumoa muutokset koko riviltä
|-
|v || || || || Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode)
|-
|V || || || || Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <C_v> siirtyy suorakulmia (block maalaavaan tilaan)
|-
|w || ||X||M|| Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin
|-
|W || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--
|-
|x ||X||X|| || Poista merkki kursorin alta
|-
|X ||X||X|| || Poista edeltävä merkki
|-
|y ||X|| ||m|| Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä
|-
|Y ||X|| || || Kopioi koko rivi
|-
|z || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|Z || || || || Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':x', ZQ lopettaa, vrt. ':q!') )
|-
|å,Å,ä,Ä,ö,Ö || || || || Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. näppäinkartoitus
|}

Helppo tapa opetella vimin peruskäyttö on [[vimtutor]]-ohjelma, joka tulee vimin mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla normaali- eli komentotilassa ''':help [aihe]''' esimerkiksi ''':help copy'''. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [http://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu:n kotisivu).

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Linkkejä==
*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]

*[http://www.vim.org/ Vimin kotisivu]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Vim

2007-07-08T22:21:40Z

V: Polishing it. Taulukointi aika pitkälle Vim-automaatiota :)

Vim (Vi Improved) on Bram Molenaarin vi-editorin pohjalta kehittämä, tekstitilassa toimiva [[tekstieditori]]. Vimistä on myös saatavilla graafiset versiot [[gvim]] ja [[kvim]].

==Vi==
Vi on [[wikipedia:fi:Bill_Joy|Bill Joy]]n vuonna 1976 [[BSD]]:lle kehittämä vi-tekstieditorin alkuperäisversio.

Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki]] Vimiin.

Vim ei ole ainut vi-klooni, vaikka tunnetuin onkin. Muita vi-klooneja ovat mm. [[wikipedia:en:Elvis_(text_editor)|Elvis]] ja [[wikipedia:en:Nvi|nvi]].

==Aloittaminen==
Vim saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vim on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

===Toimintatilat===
'''Vim''' toimii erilaisissa '''toimintatiloissa''' (engl. mode, myöhemmin viitataan termiin pelkästään tilana). Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila, ''command''- eli komentotila, ''visual''- eli maalaustila ja ''ex mode'' eli x-tila. Kun vim käynnistyy, se on yleensä komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Alkuperäisestä vistä poiketen vimissä tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC.

===Komennoista===
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vimin komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia komentomerkkejä (motion keys, listauksissa komennot ilmaistu ominaisuutena ''M'') voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta. Komennot jotka vastaanottavat '''tai tarvitsevat''' kursorinliikkeitä toimiakseen, ilmaistaan ominaisuutena ''m''.
(Esim. 'd3e' poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

Joitain komentoja voidaan kertoa lisäämällä niiden eteen numeroita. (Esim. '3de' on tulokseltaan identtinen edellisen esimerkin kanssa, listauksissa ilmaistu ominaisuutena ''K'').

Jotkin komennot kuten 'f' haluavat seurakseen jonkin kirjaimen, merkin tai numeron (Esim. 'fa' = etsi seuraava 'a'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan selityksissä löytyvillä pisteillä ''...''.

Joihinkin komentoihin kuten 'p' voidaan lisätä rekisteriviittaus, jolloin ne käyttävät kyseistä rekisteriä toimiinsa (Esim. '"aY' kopioi koko rivin rekisteriin 'a' josta se voidaan liittää takaisin tekstiin, '"ap'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan ominaisuutena ''R''.

Erikoisnäppäimet ja näppäinyhdistelmät kuten '''F1''', '''Home''', '''Control + End''' ja '''Shift + Enter''' on ilmaistu näppäinkartoittamiseen sopivassa muodossa.

(Esim. '''F1''' = '<F1>', '''Control + V''' = <C_v>, '''Enter''' = <CR>).

====Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa====

{| {{prettytable}}
|-
!Komentomerkki
!R
!K
!M/m
!Selitys
|-
|a || || || || Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta
|-
|A || || || || Lisää tekstiä rivin loppuun
|-
|b || ||X||M|| Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin
|-
|B || ||X||M|| Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja
|-
|c || || ||m|| Poistaa kursorinliikkeiden (motion verran tekstiä ja syöttötilan)
|-
|C || || || || Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan
|-
|d ||X||X|| || Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin
|-
|D ||X||X|| || Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun
|-
|e || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin
|-
|E || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--
|-
|f || ||X||M|| Etsi seuraava kirjain ...
|-
|F || ||X||M|| Etsi edellinen kirjain ...
|-
|g || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|G || || || || Siirtyy riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10''')
|-
|h || ||X||M|| Liikuttaa kursoria vasemmalle
|-
|H || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan alkuun
|-
|i || || || || Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle
|-
|I || || || || Lisää tekstiä rivin alkuun
|-
|j || ||X||M|| Liikuttaa kursoria alas
|-
|J || ||X|| || Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon
|-
|k || ||X||M|| Liikuttaa kursoria ylös
|-
|K || || || || Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä
|-
|l || ||X||M|| Liikuttaa kursoria oikealle
|-
|L || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan loppuun
|-
|m || || || || Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>''')
|-
|M || || ||M|| Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan
|-
|n || ||X||M|| Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä)
|-
|N || ||X||M|| Hae edellinen
|-
|o || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle
|-
|O || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle
|-
|p ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked tekstin kursorin jälkeen)
|-
|P ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle
|-
|q || || || || Aloita makro ...
|-
|Q || || || || Siirry x-tilaan (ex mode)
|-
|r || || || || Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla merkillä ...
|-
|R || || || || Ylikirjoita kursorista eteenpäin, sama kuin 'i<Insert>'
|-
|s ||X||X|| || Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'xi'
|-
|S ||X||X|| || Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'ddi'
|-
|t || ||X||M|| Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin
|-
|T || ||X||M|| Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin
|-
|u || ||X|| || Kumoa edellinen muutos
|-
|U || || || || Kumoa muutokset koko riviltä
|-
|v || || || || Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode)
|-
|V || || || || Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <C_v> siirtyy suorakulmia (block maalaavaan tilaan)
|-
|w || ||X||M|| Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin
|-
|W || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--
|-
|x ||X||X|| || Poista merkki kursorin alta
|-
|X ||X||X|| || Poista edeltävä merkki
|-
|y ||X|| ||m|| Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä
|-
|Y ||X|| || || Kopioi koko rivi
|-
|z || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|Z || || || || Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':wq', ZO lopettaa, vrt. ':q') )
|-
|å,Å,ä,Ä,ö,Ö || || || || Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. näppäinkartoitus
|}

Helppo tapa opetella vimin peruskäyttö on [[vimtutor]]-ohjelma, joka tulee vimin mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla normaali- eli komentotilassa ''':help [aihe]''' esimerkiksi ''':help copy'''. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [http://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu:n kotisivu).

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Linkkejä==
*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]

*[http://www.vim.org/ Vimin kotisivu]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Vim

2007-07-08T21:18:01Z

V: Jatketaan muokkaamista. Teen lisää kun jaksan. Löysitkö virheen/puutteen? Korjaa se! Tekosyyksi totean ettei vim ole normaaleille ihmisille :)

Vim ([[Vim#Vi_vai_Vim?]] Improved) on Bram Molenaarin vi-editorin kehitystyön seurauksena uusiutunut komentorivipohjainen [[tekstieditori]]. Siitä on myös saatavilla graafiset versiot [[gvim]] ja [[kvim]].

==Vi vai Vim?==
Vi on [[wikipedia:fi:Bill_Joy|Bill Joy]]n vuonna 1976 [[BSD]]lle kehittämä vi-tekstieditorin ''alkuperäisversio''.

Vistä Bram Molenaar'n haarauttama, kehittyneempi tekstieditori on nimeltään [[Vim]]. Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki|näennäisesti johdettu]] Vimiin. Lähinnä tämän takia tässä kirjoituksessa saatetaan termiä '''vi''' käyttää synonyyminä '''vim''':n suhteen.

Vim ei ole ainut '''"vi-klooni"''', vaikka tunnetuin onkin. Muita '''"vi-klooneja"''' ovat mm. [[wikipedia:en:Elvis_(text_editor)|Elvis]] ja [[wikipedia:en:Nvi|nvi]].

==Aloittaminen==
Vim saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vi on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

===Toimintatilat===
'''Vim''' toimii erilaisissa '''toimintatiloissa''' (engl. mode, myöhemmin viitataan termiin pelkästään '''tila'''na). Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila, ''command''- eli komentotila, ''visual''- eli maalaustila ja ''ex mode'' eli [[Vim#x-tila|x-tila]]. Kun vim käynnistyy, se on yleensä komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. '''"Vi-klooneissa"''' tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC.

===Komennoista===
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vi:n komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia komentomerkkejä (motion keys, listauksissa komennot ilmaistu komentomerkkiä seuraavalla isolla M-kirjaimella ''M'') voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta. Komennot jotka vastaanottavat '''tai tarvitsevat''' kursorinliikkeitä toimiakseen, merkitään pienellä m-kirjaimella ''m''.
(Esim. 'd3e' poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

Joitain komentoja voidaan kertoa lisäämällä niiden eteen numeroita. (Esim. '3de' on tulokseltaan identtinen edellisen esimerkin kanssa, listauksissa ilmaistu komentomerkkiä edeltävällä tähdellä ''*'').

Jotkin komennot kuten 'f' haluavat seurakseen jonkin kirjaimen, merkin tai numeron (Esim. 'fa' = etsi seuraava 'a'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan komennon selityksestä löytyvillä pisteillä ''...''.

Joihinkin komentoihin kuten 'p' voidaan lisätä rekisteriviittaus, jolloin ne käyttävät kyseistä rekisteriä toimiinsa (Esim. '"aY' kopioi koko rivin rekisteriin 'a' josta se voidaan liittää takaisin tekstiin, '"ap'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan komentomerkkiä edeltävällä lainausmerkillä ''"''.

Erikoisnäppäimet ja näppäinyhdistelmät kuten '''F1''', '''Home''', '''Control + End''' ja '''Shift + Enter''' ovat ilmaistu [[Vim#Näppäinkartoitus|näppäinkartoittamiseen]] sopivassa muodossa. (Esim. '''F1''' = '<F1>', '''Control + V''' = <C_v>, '''Enter''' = <CR>).

====Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa====
a (Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta)
A (Lisää tekstiä rivin loppuun)
*b M(Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin)
*B M(Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja)
c m (Poistaa kursorinliikkeiden (motion) verran tekstiä ja syöttötilan)
C (Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan)
"*d (Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin)
"*D (Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun)
*e M (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin)
*E M (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--)
*f M (Etsi seuraava kirjain ...)
*F M (Etsi edellinen kirjain ...)
g ([[Vi#g|Lisätoimintonäppäin]], tee toiminto ...)
G (Siirtyy riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10')'')
*h M (Liikuttaa kursoria vasemmalle)
H M (Liikuttaa kursorin tiedoston alkuun)
i (Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle)
I (Lisää tekstiä rivin alkuun)
*j M (Liikuttaa kursoria alas)
*J (Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon)
*k M (Liikuttaa kursoria ylös)
K (Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä)
*l M (Liikuttaa kursoria oikealle)
L M (Liikuttaa kursorin tiedoston loppuun)
m (Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>')'')
M M(Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan)
*n M(Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä))
*N M(Hae edellinen)
o (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle)
O (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle)
"p (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked) tekstin kursorin jälkeen)
"P (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle)
q (Aloita makro ... (katso [[Vim#Makrottaminen|Makrottaminen]])
Q (Siirry x-tilaan (ex mode, katso [[Vim#x_tila|x-tila]]))
r (Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla merkillä ...)
R (Ylikirjoita kursorista eteenpäin, sama kuin 'i<Insert>')
"*s (Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'xi')
"*S (Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'ddi')
*t M (Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin)
*T M (Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin)
u (Kumoa edellinen muutos)
U (Kumoa muutokset koko riviltä)
v (Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode))
V (Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <C_v> siirtyy suorakulmia (block) maalaavaan tilaan)
w M (Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin)
W M (Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--)
"*x (Poista merkki kursorin alta)
"*X (Poista edeltävä merkki)
"y m (Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä)
"Y (Kopioi koko rivi)
z ([[Vi#g|Lisätoimintonäppäin]], tee toiminto ...)
Z (Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':wq', ZO lopettaa, vrt. ':q') )
å,Å,ä,Ä,ö,Ö (Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. [[Vim#Näppäinkartoittaminen|näppäinkartoitus]]

Helppo tapa opetella [[vim]]in peruskäyttö on '''vimtutor'''-ohjelma, joka tulee [[vim]]in mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla normaali- eli komentotilassa ':help [aihe]' esimerkiksi ':help copy'. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [http://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu:n kotisivu).

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Linkkejä==
*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

==Linkkejä==
*[http://www.vim.org/ Vimin kotisivu]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Vim

2007-07-08T20:09:48Z

V: Vim the bad (v)imp.

Vim ([[Vi]] Improved) on kehitetty versio vi-editorista. Siitä on myös saatavilla [[X]]-työpöydille soveltuvat versiot [[gvim]] ja [[kvim]].

Vi on [[tekstieditori|perustekstieditori]], joka kuuluu Unix99-standardin mukaisiin järjestelmiin. Vistä haarautettu, kehittyneempi tekstieditori on nimeltään [[Vim]]. Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki|symlinkattu]] Vimiin.

==Pikaopas==
Vi saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vi on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

===Toimintatilat===
Vi toimii ns. moodeissa eli toimintatiloissa. Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila sekä ''command''- eli komentotila. Kun vi käynnistyy, se on komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Vi-klooneissa tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC.

===Komennoista===
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vi:n komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia näppäimiä (motion keys) voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta.
(Esim. d3e poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

====Aakkosnäppäinten komennot====
a (Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta)
A (Lisää tekstiä rivin loppuun)
b (Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin)
B (Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja)
c (Poistaa kursorinliikkeiden (motion) verran tekstiä ja syöttötilan)
C (Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan)
d (Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin)
D (Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun)
e (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin)
E (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--)
f (Etsi seuraava kirjain: ''(esim 'fa' = etsi seuraava 'a')'')
F (Etsi edellinen kirjain... )
g ([[Vi#g|Lisätoimintonäppäin]])
G (Siirry riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10')'')
h (Liikuttaa kursoria vasemmalle)
H (Liikuttaa kursorin tiedoston alkuun)
i (Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle)
I (Lisää tekstiä rivin alkuun)
j (Liikuttaa kursoria alas)
J (Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon)
k (Liikuttaa kursoria ylös)
K (Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä)
l (Liikuttaa kursoria oikealle)
L (Liikuttaa kursorin tiedoston loppuun)
m (Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>')'')
M (Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan)
n (Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä))
N (Hae edellinen)
o (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle)
O (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle)
p (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked) tekstin kursorin jälkeen)
P (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle)
q (Aloita makro ... (katso [[Vim#Makrottaminen]])
Q (Siirry x-tilaan (ex mode, katso [[Vim#x_tila))
r (Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla)
R (Ylikirjoita kursorista eteenpäin)
s (Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin ''xi'')
S (Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin ''ddi'')
t (Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin)
T (Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin)
u (Kumoa edellinen muutos)
U (Kumoa muutokset koko riviltä)
v (Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode))
V (Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <CTRL-V> siirtyy suorakulmia (block) maalaavaan tilaan)
w (Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin)
W (Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--)
x (Poista merkki kursorin alta)
X (Poista edeltävä merkki)
y (Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä)
Y (Kopioi koko rivi)
z ([[Vi#g|Lisätoimintonäppäin]])
Z (Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':wq') )
å,Å,ä,Ä,ö,Ö (Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. [[Vim#Näppäinkartoittaminen|näppäinkartoitus]]

Helppo tapa opetella [[vim]]in peruskäyttö on '''vimtutor'''-ohjelma, joka tulee [[vim]]in mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla normaali- eli komentotilassa ':help [aihe]' esimerkiksi ':help copy'. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [hhttp://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu kotisivu).

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Linkkejä==
*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

==Linkkejä==
*[http://www.vim.org/ Vimin kotisivu]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Vi

2007-07-08T20:09:15Z

V: Vim is the superset, ... suoritetaan hieman liikenteenohjausta.

#REDIRECT[[Vim#Vi_vai_Vim?]]

Vi

2007-07-08T20:04:00Z

V: /* Komentoja */ abc, aakkoset alkaa, åäö, aakkoset loppuu.

Vi on [[tekstieditori|perustekstieditori]], joka kuuluu Unix99-standardin mukaisiin järjestelmiin. Vistä haarautettu, kehittyneempi tekstieditori on nimeltään [[Vim]]. Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki|symlinkattu]] Vimiin.

==Pikaopas==
Vi saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vi on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

===Toimintatilat===
Vi toimii ns. moodeissa eli toimintatiloissa. Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila sekä ''command''- eli komentotila. Kun vi käynnistyy, se on komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Vi-klooneissa tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC.

===Komennoista===
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä vi:n komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia näppäimiä (motion keys) voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta.
(Esim. d3e poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

====Aakkosnäppäinten komennot====
a (Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta)
A (Lisää tekstiä rivin loppuun)
b (Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin)
B (Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja)
c (Poistaa kursorinliikkeiden (motion) verran tekstiä ja syöttötilan)
C (Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan)
d (Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin)
D (Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun)
e (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin)
E (Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--)
f (Etsi seuraava kirjain: ''(esim 'fa' = etsi seuraava 'a')'')
F (Etsi edellinen kirjain... )
g ([[Vi#g|Lisätoimintonäppäin]])
G (Siirry riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10')'')
h (Liikuttaa kursoria vasemmalle)
H (Liikuttaa kursorin tiedoston alkuun)
i (Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle)
I (Lisää tekstiä rivin alkuun)
j (Liikuttaa kursoria alas)
J (Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon)
k (Liikuttaa kursoria ylös)
K (Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä)
l (Liikuttaa kursoria oikealle)
L (Liikuttaa kursorin tiedoston loppuun)
m (Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>')'')
M (Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan)
n (Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä))
N (Hae edellinen)
o (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle)
O (Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle)
p (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked) tekstin kursorin jälkeen)
P (Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle)
q (Aloita makro ... (katso [[Vim#Makrottaminen]])
Q (Siirry x-tilaan (ex mode, katso [[Vim#x_tila))
r (Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla)
R (Ylikirjoita kursorista eteenpäin)
s (Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin ''xi'')
S (Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin ''ddi'')
t (Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin)
T (Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin)
u (Kumoa edellinen muutos)
U (Kumoa muutokset koko riviltä)
v (Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode))
V (Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <CTRL-V> siirtyy suorakulmia (block) maalaavaan tilaan)
w (Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin)
W (Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--)
x (Poista merkki kursorin alta)
X (Poista edeltävä merkki)
y (Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä)
Y (Kopioi koko rivi)
z ([[Vi#g|Lisätoimintonäppäin]])
Z (Sulje vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':wq') )
å,Å,ä,Ä,ö,Ö (Vielä tyhjiä näppäimiä, käyttökohteita esim. [[Vim#Näppäinkartoittaminen|näppäinkartoitus]]

Helppo tapa opetella [[vim]]in peruskäyttö on '''vimtutor'''-ohjelma, joka tulee [[vim]]in mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla normaali- eli komentotilassa ':help [aihe]' esimerkiksi ':help copy'. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [hhttp://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studio:n laajennuspalikan ViEmu kotisivu).

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Linkkejä==
*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Kdesu

2007-07-08T18:12:25Z

V: ja sellane. Bugly, ei ohjaudu alaotsikolle?

#REDIRECT[[Sudo#Kdesu]]

Gksudo

2007-07-08T18:10:51Z

V: että tällane |

#REDIRECT[[Sudo#Gksudo]]

Taustaohjelma

2007-07-08T18:04:40Z

V: kotkot.

Taustaohjelmalla (Backend) tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. UNIX-maailman perinteisiin tosin kuuluu Taustaohjelmienkin tekeminen ihmisen käytettävissä olevaksi. Vastapainona on [[Edustaohjelma]] (frontend), jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.

[[Luokka:Käsitteet]]

Keskustelu:Backend

2007-07-08T18:02:19Z

V: siirsi sivun ”Keskustelu:Backend” uudelle nimelle ”Keskustelu:Taustaohjelma”: Jatketaan siis logiikalla Frontend -> Edustaohjelma, Backend ->..

#REDIRECT [[Keskustelu:Taustaohjelma]]

Keskustelu:Taustaohjelma

2007-07-08T18:02:19Z

V: siirsi sivun ”Keskustelu:Backend” uudelle nimelle ”Keskustelu:Taustaohjelma”: Jatketaan siis logiikalla Frontend -> Edustaohjelma, Backend ->..

Olispa mahtavaa kun näille keksittäisiin hyvät suomennokset. Lokalisointi.orgin mukaan backend voisi olla ''taustaosa''. Frontendille ei sielläkään tarjota suomennosta. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:07:52 (EEST)

Backend

2007-07-08T18:02:19Z

V: siirsi sivun ”Backend” uudelle nimelle ”Taustaohjelma”: Jatketaan siis logiikalla Frontend -> Edustaohjelma, Backend ->..

#REDIRECT [[Taustaohjelma]]

Taustaohjelma

2007-07-08T18:02:19Z

V: siirsi sivun ”Backend” uudelle nimelle ”Taustaohjelma”: Jatketaan siis logiikalla Frontend -> Edustaohjelma, Backend ->..

Backendillä tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. UNIX-maailman perinteisiin tosin kuuluu backendienkin tekeminen ihmisen käytettävissä olevaksi. Vastapainona on [[frontend]], jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.

[[Luokka:Käsitteet]]

Linux.fi:Kahvihuone

2007-07-08T17:58:51Z

'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Vanhat keskustelut on arkistoitu sivulle [[Arkisto:Kahvihuone]].

== Virallinen suhde [http://lokalisointi.org kotoistamiseen]? ==
Tulipa tuossa mieleen että mitä ovat täällä wikittelijät mieltä ohjelmien [http://lokalisointi.org kotoistamisesta]? Onhan tuo aika iso osa avoimen lähdekoodin suuntauksista ja eduista, notta olisikohan foorumikohtainen ja/tai yleisempi sanakirja[http://lokalisointi.org/sanakirja/] paikallaan? Emmehän me tahdo [http://fi.wikipedia.org/wiki/Anglismi anglisteiksi] rueta, emmehän? Hieman eppäilyttää jotkut front- ja backendit, rootit ja adminit sun muut, mitkä eivät edes ole varsinaista suomea. Kuulostanee varmaan koomiselta mutta anglismin seurauksena suomenkieli kuihtuu kun riittävän pitkälle ajassa mennään :)

Yours truly,

--[[Käyttäjä:V|V]] @ 8. heinäkuuta 2007 kello 19.49 (EEST)
:[[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|Merkitsemiskäytännöissä]] ilmaistaan selkeästi tämän wikin kielelliset periaatteet. Joillekin termeille vaan ei välttämättä ole kunnollisia suomennoksia, tai niitä ei kukaan käytä, mistä johtuen pitemmälle ehtinyt harrastaja ei edes tunnista tuttujen termien suomenkielisiä vastineita. Ainakin itse tarkistan aina lokalisointi.orgista, löytyisikö termille jokin suomennos. Alkuperäiset englanninkieliset termit on kuitenkin syytä jättää sulkeisiin suomennoksen ohelle, jotta sen tunnistavat nekin, jotka eivät vielä ole suomennosta nähneet. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.18 (EEST)
:Lisäksi omien sanojensa tueksi voisi kannattaa ottaa vaikkapa kuvankaappaukset suomennetuista ohjelmista englanninkielisten sijaan, ja vältellä häröjä otsikoita kuten "GUI kehoitteet". Ja se on muuten kehote eikä kehoite :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.49 (EEST)
::Asia ymmärretty. --[[Käyttäjä:V|V]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.58 (EEST)

== Google-mainokset ==
IRCissä heräsi keskustelua Google-mainosten lisäämisestä wikiin. Tulojen avulla voitaisiin palkata ylläpitoa tai kirjoittajia kehittämään tätä wikiä eteenpäin työkseen. Mitä sanoo kansa? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. toukokuuta 2007 kello 10.36 (EEST)
:Ajatus on hyvä. Ainakin voitaisiin kokeilla, saako niistä oikeasti tuloja. Samalla pitäisi kuitenkin painottaa, että mainostulot ovat wikin kehittämistä varten, etteivät käyttäjät pelästy ja pidä sivustoa vain Mpolin rahasampona. Jos esimerkiksi samalla alettaisiin julkaisemaan sql-dumppeja, voitaisiin hälventää mahdollisia epäilyksiä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. toukokuuta 2007 kello 13.08 (EEST)
::Tuskin niistä mainoksista kovin suuria tuloja on odotettavissa, 100e/vuosi saattaa olla jo ihan hyvin. Tämä on myös pienin summa, mitä Google suostuu maksamaan. Oma juttunsa on se, että maksut perustuvat tehtyjen klikkausten määrään. Jos Google on havaitsevinaan "epäasiallisia klikkauksia" eli massaklikkailua, voivat he irtisanoa sopimuksen esittämättä asiasta mitään todisteita ja samalla myöskään maksamatta mitään. Vaikea minun on myöskään keksiä mitään järkevää käyttöä noille mainosrahoille lukuunottamatta palvelinkustannusten osittaista kattamista (tämä on puhtaasti Tepon asia). Jos varsinaisesta artikkelien kirjoittamisesta jollekulle maksettaisiin, tulisi kysymykseen lähinnä se, että jollekin meistä wikiä nyt jo harrastuspohjalta kehittävälle maksettaisiin esimerkiksi yhden viikonlopun työstä jonkin erityisen hienon artikkelin kirjoittamisessa. Jotenkin kuitenkin tuntuu kovin hassulta ajatukselta, että ensin pitkän vaivan ja odotuksen päätteeksi saataisiin jokin pienehkö rahasumma kokoon, joka sitten ilmeisesti yhteisellä äänestyksellä annettaisiin jollekulle siitä hyvästä, että hän vähän aikaa muokkaisi wikiä suurinpiirtein samaan tyyliin kuin aina ennenkin. Varsinaisten ulkopuolisten palkkaaminen taas on käytännössä mahdoton ajatus, sillä he tuskin erityisen halvalla suostuvat työskentelemään. Toisekseen pelkästään sopivan henkilön löytäminen veisi todennäköisesti niin paljon aikaa, että olisimme jo itse ehtineet siinä ajassa kyseisen artikkelin kirjoittamaan. Valmiin sisällön siirtämiseen tänne en myöskään usko, sillä ei-vapaaehtoispohjalta tehtynä se tapaa myös olla harvinaisen kallista puuhaa. Vapaaehtoisesti näin tekevät sen sijaan harvoin edes kaipaavat minkäänlaista korvausta. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. toukokuuta 2007 kello 23.08 (EEST)
:::Tuotosta en osaa sanoa kun ei ole kokemusta mutta rahalla olisi tarkoitus palkata esim. kesäkuukaudeksi nykyistä ylläpitoa täyspäiväiseen työhön, josta oli irkissä puhetta. Satasella nyt ei mitään tee mutta luulen että tuosta saisi selvästi enemmän.--[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 25. toukokuuta 2007 kello 00.06 (EEST)

== Botti ==
Säädimme käyttöön [http://meta.wikimedia.org/wiki/Using_the_python_wikipediabot wikipediabotin], ja se tuntuu pelaavan hienosti. Botti toimii käyttäjätunnuksella [[Käyttäjä:Botti|Botti]] ([http://linux.fi/index.php/Toiminnot:Contributions/Botti Botin muokkaukset], eivät näy tuoreet muutokset -listassa). Eli nyt voidaan tarvittaessa ajella paljon työtä vaativia simppeleitä operaatioita! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. maaliskuuta 2007 kello 16.47 (EEST)

== Miitti? ==
Irkissä heräsi keskustelua miitin järjestämisestä lähestyvien synttäreiden (2v) kunniaksi. Aiheesta tarkemmin sivulla [[Linux.fi:Miitti]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. maaliskuuta 2007 kello 13:28:54 (EET)

== Ohjegenerointityöpaja 9.5.2007? ==
Hei! Järjestän Linux -teemailtoja Helsingissä TKO-älyn ja FLUGin yhteisprojektina, ja tuli täällä fyysisen puolen kahvipöydässä puheeksi että kun uusille käyttäjille suunnatut illat ovat niin suosittuja, niin mitä jos pidettäisiin toukokuussa työpaja jossa pykätään suomenkielisiä ohjeita osallistujien mielestä tarpeellisten asioiden tekemiseen (tai jos ohjeet jo on mutta niitä ei vaan löytynyt, linkitetään). Sopisiko Linux-wikiä käyttää ohjegenerointialustana, ja jos niin olisiko tässä jotain valmistelua tarpeen - pitäisikö syntyvät tuotokset esim. merkitä jotenkin tietyllä tavalla Ohjeet-luokan lisäksi, ja onko jokin erityisen hieno ohjesivu josta voisi kehottaa osallistujia ottamaan mallia? --Sini Ruohomaa, etunimi.sukunimi iki.fi.
:Hyvä idea! Toki tänne saa ohjeita luoda, eikä niitä minusta tarvitse mitenkään ihmeemmin merkitä. Esimerkiksi Yhteenveto-laatikkoon tai keskustelusivulle voi kuitenkin kirjoittaa, mistä ohje on peräisin ihan vaan mielenkiinnon vuoksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. helmikuuta 2007 kello 14:40:04 (EET)
:Mahtava homma tosiaan! Eikä välttämättä tarvitse kirjoittaa uusiakaan artikkeleita, vanhoja voi laajentaa, ajanmukaistaa tai korjata kielellisesti. Kielellistä hienosäätöä ym. voi tehdä vaikkei aiheesta varsinaisesti olisikaan tietotaitoa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 20. helmikuuta 2007 kello 18:27:52 (EET)

== Luokitusremontti ==
Käykääs tarkistamassa [[Linux.fi:Luokitusremontti]] ja kommentoikaa. Ei viitsi rueta toteuttamaan noin laajaa muuttelua ilman muiden näkemyksiä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 27. joulukuuta 2006 kello 18:30:06 (EET)

== Linkit kaupallisiin firmoihin ==
Miten pitäisi suhtautua siihen että wikissä on linkkejä kaupallisten firmojen sivuille ?
Ainakin käyttäjä 195.237.17.61 on aktiivisesti siivonnut näitä, mielestäni hyödyllisiä linkkejä pois. JukkaL
:Minusta kaupallisien firmojen sivuille voi linkittää jos ne liittyvät oleellisesti asiaan. Eli esimerkiksi artikkelissa [[Mistä Linux]] voi olla esimerkiksi tuo linkki Dataclubin sivuille. Mitään tarkkoja sääntöjä en linkkien suhteen kuitenkaan sanoisi, tapauskohtaisesti jokainen voi käyttää omaa harkintakykyään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. marraskuuta 2006 kello 21:50:47 (EET)
:Itsekin olisin semmoisella linjalla, että olkoot vaan jos niistä on lisäarvoa. Eri juttu on sitten pelkkä mainostaminen - linkkien työntäminen paikkoihin jonne ne eivät kuulu. Botnetithän tätä harrastavat. Mutta ei kaupallisuus mielestäni ole mikään varsinainen huono puoli jollekin linkille. Onhan täällä esim. artikkeli [[Linux-kannettavat]], joka muodostuu ihan pelkistä ostovinkeistä ja linkeistä kauppiaiden sivuille. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 1. joulukuuta 2006 kello 12:47:47 (EET)
:En kyllä sanoisi että tuo käyttäjä on "aktiivisesti siivonnut", yhdessä artikkelissa siirtänyt tietoja paikasta toiseen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. joulukuuta 2006 kello 23:29:12 (EET)

== Päivitys etusivulla ==
Siirsin [[Etusivu2|Etusivu2:sta]] etusivulle uuden selkeämmän ryhmittelyn sisällöstä. Samalla toteutin Etusivun osat mallinteilla; etusivu säilyy edelleen suojattuna (se tuntuu olevan liian suosittu spämmäyskohde suojaamattomana), mutta nyt kuka tahansa voi silti muokkailla etusivun sisältöä muokkaamalla seuraavia sivuja:
*[[Malline:Perustietoa/etusivu]]
*[[Malline:Tervetuloa]]
*[[Malline:Aihealueet]]
*[[Malline:Yhteistyö/etusivu]]
*[[Malline:Linkkejä]]
--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. marraskuuta 2006 kello 17:11:35 (EET)

== Siivoustoimenpiteitä ==
Tekniset ongelmat on saatu korjattua, joten nyt pitäisi saada noiden peelojen tuotokset siivottua. Siivosin nyt sellaista mitä osui eteen, mutta varmaan vielä jotain peelosivuja jäi vähintäänkin uudelleenohjauksiksi. Näistä voi ilmoitella irkissä tai vaikka listata tähän, niin saadaan kaikki siivottua. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. lokakuuta 2006 kello 13:40:36 (EEST)
:Mahtavaa. Taas voidaan edetä wikin kehityksessä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. lokakuuta 2006 kello 18:42:34 (EEST)

== Teknisiä ongelmia ==
Pistänpä tänne tietoa, jotta ette ihmettele miksi ylläpitäjät eivät ole poistelemassa tuon teinipeelon luomia sivuja. Wikissä on meinaan nyt sellaisia ongelmia, että sivujen siirtämisessä ja poistamisessa tulee tietokantavirhettä. Tämä johtunee väliaikaisista ongelmista wikiä hostaavan Mpolin palvelimilla muutostöiden takia. Hommat saadaan varmaan kuntoon tässä piakkoin, ja saattaa olla että on palautettava joku varmuuskopio tietokannasta. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. lokakuuta 2006 kello 07:01:22 (EEST)

== Jakeluihin perustuvia käyttäjäryhmiä? ==
Tuossa kun oman käyttäjäsivuni tein, niin tulin miettineeksi että jos tekaisisi käyttäjäluokkia (tai mallineita), siis jakeluihin perustuvia. Näkisi vähän että minkä järjestelmien käyttäjiä täältä oikein löytyy, ja onpa siitä ehkä jotain hyötyäkin, osaisi ehkä kysyä joitain distrokohtaisia tarkennuksia joistain pikkuasioista suoraan oikeilta käyttäjiltä. --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 20. syyskuuta 2006 kello 21:21:51 (EEST)
:Jos joku voista tekee pienet siistit mallinteet niin ei kai niistä erityistä haittaakaan olisi (eikä kyllä minusta mitään hyötyäkään) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. syyskuuta 2006 kello 21:45:27 (EEST)
:Tämän tyyppisiähän on Wikipediassa, miksikäs noita ei voisi laittaa. Hyötypuoli on tietysti mahdollisesti hiukan minimaalinen, mutta ehkä jotain yhteisöllistä kehitystä voisi seurata. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2006 kello 22:40:25 (EEST)

== Kuvakaappausten koko ==
Tästä tuli artikkelissa [[Kmail]] juttua. Eli kun ohjelmista kertoviin artikkeleihin laitetaan kuvakaappauksen pikkukuva, niin mikä koko kuvalle annetaan. Monessa kuvassa käytetään nyt 200px:ää, mutta joidenkin mielestä se on liian pieni ja 256:tta ehdotetaan.
Esimerkiksi artikkelissa [[Kmail]] kuvakoko on nyt 256px ja artikkelissa [[KDevelop]] 200px. Ehkäpä tuo 200 on turhan pieni, mutta viekö suurempi kuva sitten liikaa tilaa käytettäessä pienempiä resoluutioita? Minulla on ykkösnäytöllä resoluutiona 1280*1024, jossa tuo 256px on kyllä ihan sopivan kokoinen. Eli jonkinlainen yhtenäinen linja noihin pikkukuvien kokoon voitaisiin päättää. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. elokuuta 2006 kello 23:20:07 (EEST)
:Lisäsin vertailun tuohon alle. Itsestä on vaikea uskoa että 256 on liian iso kellekään. Tilaa jää vielä 800 resoluutiollakin tarpeeksi tekstille. --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 25. elokuuta 2006 kello 23:56:40 (EEST)

:Onko sillä loppuen lopuksi merkitystä saako pikkukuvasta selvää vai ei. Senhän voi joka tapauksessa klikata suuremmaksi hallutessaan --[[Käyttäjä:Rantarosvo|Rantarosvo]] 26. elokuuta 2006 kello 00:10:32 (EEST)
::Itse olen 200pxää suosinut. Samapa tuo kunhan itse kuva on 1:1 resoluutiolla tallenettu wikiin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 26. elokuuta 2006 kello 22:15:38 (EEST)
===Vertailu===
[[Kuva:Kmail.png|thumb|left|200px|Kuvakokona 200]]
[[Kuva:Kmail.png|thumb|left|256px|Kuvakokona 256]]
<hr style="clear:both;">

== Kirjanmerkit/bookmarks ==

Kirjanmerkin nimen tulisi olla ohjaava.

Löysin nämä sivut MBNetistä linkillä "Linux-ohjeita suomeksi".
Se olisi ollut erinomainen kirjanmerkin nimi. Linkki itse ehdotti
kirjanmerkiksi "Etusivu - Linux.fi".

Kuka etsii suomalaista Linuxia sanalla "etusivu"? Pelkkä "Linux.fi"
tai "Linux suomeksi" ohjaisivat paremmin. Sana "etusivu" on (lähes?)
tarpeeton.

Lukirähjiöinen
Tuo otsikko on mediawikin ominaisuus, sama homma koskee wikipediaakin. Harvemminpa nettisivun otsikko varsinaisesti kertoo sen sisällöstä tuota tarkemmin. Kun menet jollekin muulle sivulle tässä wikissä tai wikipediassa niin huomaat että sivun nimi tulee tuolle samalle kohtaa (Linux.fi:Kahvihuone - Linux.fi). Mielestäni tämä käytänne on ihan hyvä. Mutta tervetuloa lukemaan ja kirjoittamaan! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. elokuuta 2006 kello 11:03:26 (EEST)

== Kehitysidea ==
''Siirretty sivulta [[Keskustelu:Etusivu]] --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. elokuuta 2006 kello 11:09:29 (EEST)''
1. Tänne Linux.fi:hiin voisi pystyttää SMF-foorumin, koska täällä voisi olla tasokas ryhmä kasassa.
2. Etusivulle voisi lisätä Linuxuutiset.
3. Kun kerran on näin hyvä .fi domain on hukkaa tuhlata rahaa siihen, että täällä olisi vain Linuxwiki. Täällä voisi olla paljon muutakin Linuxiin liittyvää.

:Pohtimisen arvoisia ideoita...
:2. Linux-uutisia tarjoavia suomalaisia sivustoja on jo jopa linkitettynä etusivulla, ja suhtaudun varauksella vähien resurssiemme kuluttamiseen uutisten kirjoittamiseen. Tietysti joku [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] tyylinen "Ajankohtaista"-laatikko voisi toimia jossa olisi yhden rivin "uutisia" tyyliin "[[KDE]] 3.5.4 julkaistu".
:1. Sama asia, kannattaako meidän lähteä kilpailemaan esim. [http://www.raja-antura.org Raja-anturan] tai sfnet.atk.linuxin kanssa? Suhtaudun varauksella, muiden mielipiteitä?
:3. Yleinen Linux-sivusto on joskus ollut suunnitteilla, esimerkiksi [[Linux.fi:Tietoa|Tietoa-sivulla]] luki aiemmin: " wiki.linux.fi on osa www.linux.fi sivustoa.". Tämä projekti vaan taitaa olla kuollut. [[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] ehkä osaisi sanoa tästä jotain.
:Ps. Allekirjoitetaan viestit (kirjoita viestisi perään <nowiki>--~~~~</nowiki>)
:--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. elokuuta 2006 kello 11:09:29 (EEST)

::Uutiset voidaankin jo toteuttaa täällä Wikin sisällä, jos niitä joku haluaa alkaa kirjoittamaan. Eli tehdä vain malline uutiset, joka sitten sisällytettäisiin etusivulle (kuten vaikka Wikipediassa on). --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 8. elokuuta 2006 kello 16:47:37 (EEST)
:::Jos jollakulla moiseen riittää aikaa ja viitseliäisyyttä, niin antakaa paukkua. Ylläpito päivittää etusivua sitten tarpeen mukaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 9. elokuuta 2006 kello 02:24:51 (EEST)
:::Tein nyt tuon mallinteen: [[Malline:Uutiset]]. Jos sinne muodostuu jotain niin liitetään se etusivulle. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 9. elokuuta 2006 kello 09:27:11 (EEST)
::::Olen joskus ajatellut, että tällainen Linux.fi-niminen sivusto voisi toimia Linuxin "virallisena" suomalaisena kotisivuna, kuten se vissiinkin joskus muinoin toimikin (yritti toimia). Tällä meinaan, että sivuston tulisi tarjota aivan perinteisessä staattisessa muodossa lyhyt ja ytimekäs kuvaus siitä, mikä on Linux, kertoa kuinka sellainen asennetaan, sekä ylläpitää laajaa ja ajantasaista linkkiluetteloa suomenkielisistä Linux-sivustoista, -ohjeista ja -foorumeista (ja mahdollisesti myös muutamista tärkeimmistä kansainvälisistä). Lisäksi voisi tietysti olla kätevää, jos sivu pystyisi jollain tekniikalla (RSS?) kokoamaan keskeisien Linux-uutissivustojen annin samaan paikkaan. Tämä kaikki edellämainittu varmasti helpottaisi aloittelijoiden siirtymistä Linuxiin. Myös keskustelufoorumi voisi tulla kysymykseen, mutta sen täytyisi olla melko yleisluontoinen, koska eri jakeluilla on kuitenkin omat fooruminsa ja postituslistansa. Lähinnä kai sellainen voisi toimia tappelupaikkana siitä, mikä on paras distro, ja kenties tarjota aloittelijoille apua jakelun valintaan sun muuhun. --[[Käyttäjä:Teuvotohvelo|Teuvotohvelo]] 15. elokuuta 2006 kello 21:08:14 (EEST)

Kyllä uutiset ja keskustelufoorumi ym. kaikki voidaan toteuttaa jos joku viitsii tuottaa sisältöä ja esim. niitä uutisia. Linkkilistakin kyllä kunhan löytyy ne linkit. Tervetuloa hommiin.--[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 19. elokuuta 2006 kello 00:03:44 (EEST)

== Elämän suuria kysymyksiä ==
Nyt kun olen päässyt keskustelusivujen kirjotuksessa makuun, niin jatketaan samaan malliin;)
Utelisinkin nyt: Käykö tänne artikkelit mm. muista POSIX järjestelmistä (BSD, Solaris (ei, en käytä solarista), Syllable, Minix...) ja niiden kerneleistä? Nuohan toimivat aika pitkälti samoilla ohjelmilla (GNU yms.) joten se luultavasti rikastaisi vain wikin sisältöä.
Mikä on tuomio tälläselle sisällölle? --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:40:09 (EEST)
:Ainakin [[BSD|BSD:stä]] on jo tynkäartikkeli. Minusta ainakin artikkelit koskien ko. järjestelmien toimintaa Linuxin kanssa esim. samassa verkossa / samalla koneella kuuluvat kyllä tänne, mutta muiden, Linuxiin liittymättömien artikkelien kanssa ollaankin jo vähän "wikin rajojen" ulkopuolella. Tosin koska wikillä ei ole mitään paperimedian kaltaisia kokorajoja, ei meidän tarvitse olla kovin tiukkoja "rajojen" suhteen. Eli summa summarum: minun puolestani POSIX-järjestelmiä koskevia artikkeleita saa kirjoittaa kunhan pidetään mielessä että tämä on pääasiassa Linux-wiki. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:53:56 (EEST)
::Okje, ihan järkevä periaate! --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 13:00:53 (EEST)
::Hyvältä kuulostaa minunkin mielestäni. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 13:48:30 (EEST)
::Jepså! Mietin tossa ennen kun rupean mitään tekemään, niin olisiko se hyvä organisoida kunnolla heti alkuunsa. Tarkoitan luokkia yms. (Eka mietin projektisivua kans, mutta täällä ei taida projektisivuja olla) Ytimien ja käyttöjärjestelmien selaaminen voisi helpottua huomattavasti jos olisi vaikka jokin "POSIX"-luokka. Pääsyy on se, että niitä artikkeleja tulisi (hamaassa tulevaisuudessa) olemaan mailmaton määrä (Linux ja variantit, L4 perhe ja niiden variantit, BSD:t, Solaris, Syllable, HURD, Minix yms). Mulla on kait joku ihme luokkafetissi, mutta tässätilanteessa luokka olis (kaiketi) ihan tarpeellinen;) --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 14:54:54 (EEST)
:::Voihan niitä luokkia vapaasti tehdä, hyvin harkittuina ne vain parantavat käytettävyyttä. Mitä nyt tähän POSIX-luokkaan tulee, niin kuvaavampi nimi voisi olla Ytimet. Toinen juttu sitten, että kannattaako lähteä kilpailemaan Wikipedian kanssa tekemällä tänne esim. iso läjä Minix-artikkeleita kun vähät voimavarat voisi paremmin käyttää Linux-ohjeistuksen tekoon. Edelleenkään tuskin kannattaa tänne kirjoittaa omaa artikkelia Linux-ytimen historiasta kun Wikipediasta jo sellainen löytyy. Linkkaaminen ja redirect-sivut ovat tietysti eri asia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 15:20:36 (EEST)
::::Hmmm, joo, "Ytimet" olisi muuten ihan ok, mutta sitten ongelmaksi tulee Syllablen tapaiset marginaali käyttikset, jotka ovat sekä ydin että käyttöjärjestelmä. Hmmm, kompromissihän voisi olla "Ytimet&käyttöjärjestelmät" tai jotain sinne päin? (Voin luokka aloittaa tekemään, heti kun on nimet mietitty;)) Taikka yksi vaihtoehto voisi olla että kuvaukset käyttöjärjestelmistä tehtäisiin omaan artikkeliin, ja ytimet (joista on varmaan enemmän kerrottavaa) olisivat eri artikkelissa... ...Taikka sitten projekti voitaisiin aloittaa kuten [[WWW-Selaimet]], eli laittettaisiin aluksi kaikki ytimet samaan artikkeliin? Miltäs vaihtoehdot kuulostaa?--[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 17:32:36 (EEST)
:::::Vähän tuntuu, että tuo menee jo tämän wikin aihealueen ulkopuolelle. Kenties voisit mieluummin parannella Wikipedian näitä aiheita käsitteleviä artikkeleja? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 20:52:39 (EEST)
::::::Joo, laajemmat artikkelit noista aiheista voisi kuulua wikipediaan, mutta siitä syystä ehdottaisinkin alkuun [[WWW-Selaimet]]-artikkelin tyylistä lähestymistapaa, niin ei tule liikaa "täytettä", sieltä voisi sitten myöhemmin niitä irrotella erikseen jos ne kasvaa. Mutta pidän sinäänsä tärkeänä noista järjestelmistä kertomista, koska käyttäjälle Solariksen, BSDn, ja Linuxin erot graafisissa ohjelmissa ja komentorivillä ei näy, vaan muutokset ovat "pinnan alaisia", eli erillaisia tapoja käsitellä ajureita, eri tehtäväajastin, eri rakenne yms.(siis yleensä) Ja siitä syystä olisi hyvä tuoda käyttäjälle selville, että ls komento toimii myös käyttäjän BSD.ssä;) (meinaan, että muitten Posix-järjestelmien käyttäjät voisivat etsiä täältä vinkkejä, siksi tämä olisi hyvä paikka sille tiedolle;)) --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 21:39:43 (EEST)
:::::::Voithan sinä toki vapaasti tuollaisen Unix-sukuiset käyttöjärjestelmät -artikkelin tehdä. Pointtinani vain nyt oli se, että tämäntapaiseen aihealueen rajoilla liikkuvaan hommaan ei välttämättä nyt niin paljon kannattaisi vaivaa uhrata, vähät resurssit kannattaisi mieluummin suunnata sivuston varsinaisen pääsisällön paranteluun. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 23:02:44 (EEST)
::::::::Ajattelin joo (ainakin aluksi) yhden artikkelin, joka voisi kertoa niistä muista ytimistä, aloitan vääntämään sitä nyt, kerron täällä kun se on aloitettu --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 5. heinäkuuta 2006 kello 15:09:48 (EEST)
::::::::Välihuomautus: artikkeli jonka tyyliä meinasin, onkin [[WWW-selaimet]];) --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 5. heinäkuuta 2006 kello 15:12:07 (EEST)
::::::::Ny on aloitettu![[Muita käyttöjärjestelmäytimiä]] Joudun lähtemään nyt pomppimaan muualla, joten olen varmaan vasta illalla parantelemassa sitä --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 5. heinäkuuta 2006 kello 16:14:03 (EEST)

==Kuvakaappausten tekijänoikeudet==
Katselin tässä että Pb:llä on ollut tapana laittaa ainakin pelien kuvakaappauksiin lisenssiksi itse pelin lisenssi (GPL tai LGPL), kun muutoin tähän asti on ollut monilla (mukaan lukien minulla) tapana lisensoida kuvakaappaukset wikin [[Linux.fi:Lisenssi|lisenssin]] alla. Enpä tiedä ylittävätkö kuvakaappaukset edes teostokynnystä, ja onhan tämä aika "turha" pikkuasia, mutta minusta voisi olla jokin yhtenäinen linja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. huhtikuuta 2006 kello 11:22:09 (EEST)
:Niin, onhan sitä mielenkiintoinen pohtia. [[wikipedia:Screenshot|Wikipediassa]] aihetta on näemmä käsitelty tarkemmin, tai ei oikeastaan. Eipä noilla kuvien lisensseille nyt ole edes suurempaa väliä jos niitä kerran saa käyttää ja ei muokkailla. Uusi logo on ainakin public domainia, että sen suhteen ei ole ongelmaa :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. huhtikuuta 2006 kello 11:40:25 (EEST)
::Minun käsittääkseni ohjelman tekijällä olisi yleensä tekijänoikeus myös ohjelmasta otettuihin kuvakaappauksiin, joten tavallaanhan se rikkoisi tekijänoikeutta, jos GPL-lisensoidun ohjelman kuvakaappaus julkaistaisiin vaikkapa CC:n alaisuudessa. Nyt kun katsoin, niin Wikipediassa on mallinne, jossa lukee seuraavaa: "Tämä kuvakaappaus on tekijänoikeudella suojatusta elokuvasta, televisio-ohjelmasta, tietokoneohjelmasta tai -pelistä. Kuvaa käytetään Wikipediassa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain fair use -oikeuden nojalla artikkelissa [[{{{1}}}]]. Kuvan käyttö muussa yhteydessä on kielletty. Kuvakaappauksen lähde on mainittava. " Kyllähän tämäkin tukee sitä, että ohjelman tekijällä olisi jonkinlainen tekijänoikeus myös kuvakaappauksiin. Sitaattioikeudella niitä kuitenkin saisi julkaista, ja aika harvalla ohjelmantekijällä luultavasti on muutenkaan mitään sitä vastaan, että täällä wikissä tavallaan mainostetaan hänen ohjelmaansa kuvakaappauksen avulla. Vähän sekavaahan tämä kuitenkin nyt on. Toisaalta onko siitä nyt erityisesti niin haittaakaan, vaikka täällä wikissä kuvakaappaukset olisivat eri lisensseillä? Vaikka tietysti ongelmiahan tulee sitten, kun joku täällä julkaisee kuvakaappauksen suljetusta kaupallisesta ohjelmasta. Mitä sille sitten lisenssiksi pannaan, vai pannaanko mitään? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 7. huhtikuuta 2006 kello 12:57:55 (EEST)
:::Niin samapa kai tuo. Kieltämättä tuo jälleenlisensöinti tuntuu näin tarkemmin ajateltuna hiukan arveluttavalta. Jos jätetään kaappauksista lisenssimaininnat kokonaan pois :P --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. huhtikuuta 2006 kello 14:01:15 (EEST)
::::Jätetään vaan. Enemmän taitavat yleensä aiheuttaa ongelmia kuin mitä niistä on hyötyä. Varsinaiset "teokset", kuten vaikkapa itsepiirretyt kuviot ovat tietysti sitten asia erikseen. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 7. huhtikuuta 2006 kello 16:48:06 (EEST)
:::::Juu, tehdään niin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. huhtikuuta 2006 kello 16:51:20 (EEST)

==Bileet!?==
800 artikkelia meni tänään rikki, ja 1v-synttärit on 18.4. Mites juhlitaan? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:04:35 (EEST)
:Juhlitaan niin, että jatketaan tätä samaa muokkaustahtia aina synttäreihin asti, että saadaan silloin 1000:s artikkeli kasaan. Sitten rynnätään nyyseihin ja kaikkialle muuallekin huutamaan näitä kahta merkkitapausta ja saadaan wikille kovasti lisää tunnettavuutta ja kasoittain lisää muokkaajia. 18.4.2007 voidaankin sitten juhlia 3000:a artikkelia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:14:56 (EEST)
::Voihan tuota yrittää! Aiheita tarvittaisiin. [http://www.linux.fi/index.php?title=Etusivu&oldid=3 Entisiä etusivuja] ihasteltiin eilen, aika skeptisesti lähtenyt homma liikkeelle :). Hyvä että tämä on näinkin hyvin liikkeellä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:24:45 (EEST)
:::Vähän tällaista aaltoilevaahan tämä wikihomma aina on. Vähän aikaa innostutaan muokkaamaan kovasti ja inspiraatiota riittää, sitten myöhemmin voi taas tulla todella hiljaisia aikoja. Toivotaan, että sitä nyt jaksaisi muokata. Itsellä on tällä hetkellä meneillään uusien komentorivikomentojen lisääminen Komentorivi-luokkaan sekä peliartikkelien kirjoittaminen. Myöhemmin olisi ehkä tarkoitus laajentaa aloittelijan ohjeita, komentorivin perusteita sekä tätä Netfilter/Iptables-hommaa. Saa nyt nähdä, kuinka kauan sitä jaksaa muokkailla tähän tahtiin. Tosin joillakuilla vain loppuu se inspiraatio [http://www.linux.fi/index.php?title=Special:Contributions&target=Gnomeboy]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:45:17 (EEST)
::::Näinhän se menee. 1000:n artikkelin tavoite on aika hurja, artikkeleita pitäisi syntyä yli 15 päivässä synttäreihin asti. Mutta voihan sitä yrittää :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:52:36 (EEST)
::::1000 artikkelia tosiaan turhan huima, mutta jos tällainen muokkaustahti pysyy yllä niin ei tiedä mihin päädytään (muistetaan kuitenkin että määrä ei korvaa laatua). Nyt kun spämmiaalloistakin on päästy eroon voi enemmän keskittyä sisällöntuottamiseen (kunhan nyt ensin saa koeviikon ohitse koulussa). Oli kyllä mukava katsella noita vanhoja Etusivuja yms, näkee että on jotain saatu aikaan! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. huhtikuuta 2006 kello 14:15:58 (EEST)
:::::Voi olla, että jää saavuttamatta... Hyvä siihen on kuitenkin pyrkiä. Muokkausaikaakin nyt on, näin abi kun olen, ja pääsykokeisiin on vielä pitkä aika. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. huhtikuuta 2006 kello 14:22:03 (EEST)

== komento- ja koodiesimerkit ==

Mietinpä vaan, että wikiin komentoesimerkkejä lisäillessä on aika turhaa tehdä se ilmoittamatta distroa, jossa kyseinen komento/asetus/xxx toimii. Esimerkkinä nyt vaikka tuo [[DHCP]].
:Juu, dhclient mahtanee olla kaikille Linux-distroille yhteinen, ja FreeBSD:ssäkin se toimii. Mutta joo, toi /etc/network/interfaces onkin debian-spesifinen vastoin kuvitelmiani. Korjataanpa. Ja allekirjoitellaan nämä postittelut niin tietää kuka sanoi mitäkin ilman historian selailua. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. huhtikuuta 2006 kello 18:33:10 (EEST)
:Tämä distrospesifisyys on aika hankala ongelma. Muutamissa artikkeleissa (esim. [[NFSv4]] ja [[Samban käyttöönotto]]) menee suuri osa artikkelin sisällöstä ohi muilta kuin Fedoran käyttäjiltä. Kirjoittajien tulisi pyrkiä ottamaan huomioon eri distrojen erot, noiden distrospesifisten artikkelien muuttamisessa yleispätevämmiksi olisi joillekkin paljon hommaa... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. huhtikuuta 2006 kello 18:44:34 (EEST)
:Loputon suohan se on jos rupeaa tekemään kaikille distroille omat sivut tmv. mutta helpolla pääsee jo jos ilmoittaa edes sen yhden distron jolla homma toimii, että esimerkki antaa edes osviittaa. Suurin osa lukijoista kuitenkin on kai aloittelijoita? [[Käyttäjä:Sikke|Sikke]] 4. huhtikuuta 2006 kello 20:13:09 (EEST)
::Juu, yleiseen tasoon pyritään ja jos selvitetään erikoistapauksia niin pitää mainita että missä jakelussa näin on. Jonkunmoinen osa lukijoista varmaankin on aloittelijoita, mutta edistyneemmillekin käyttäjille löytyy lukemista, mm. pitkälle edennyt [[WLAN]]-artikkeli. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. huhtikuuta 2006 kello 20:15:51 (EEST)
:::Joo pyritään vaan, voin allekirjoittaa ;) Ajattelin osallistua talkoisiin aina silloin tällöin kun on tullut muutama vuosi asiaan perehdyttyä... [[Käyttäjä:Sikke|Sikke]] 4. huhtikuuta 2006 kello 20:19:04 (EEST)

== Spämmintorjunta ja mustat listat ==
Selailin [http://www.wikimedia.org/ Wikimedian] [http://meta.wikimedia.org/wiki/Main_Page Metawikin] spämmintorjuntaan liittyviä sivuja ([http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam] [http://meta.wikimedia.org/wiki/Category:Anti_Spam]) ja löysin erään sangen tehokkaalta vaikuttavan spämmintorjuntaominaisuuden, nimittäin mustat listat. Eli käytännössä näiden idea on se, että Mediawiki aina ennen minkä tahansa sivun tallennusta tutkii, löytyykö tekstistä tiettyjä avainsanoja, jotka on määritelty wikin omassa mustassa listassa, ja jos löytyy, niin se estää sivun tallennuksen suoraan. Wikimedialla on oma valmis [http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam_blacklist musta listansa], joka olisi helppo kopioida tännekin. Tämä lista ei yleiswikin ollessa kyseessä ole edes erityisen tiukka, vaan sivuilla sallitaan esimerkiksi erään tunnetun v-alkuisen lääkkeen nimi. Kun tämä wiki nyt kuitenkin käsittelee pelkkää tietotekniikkaa, eikä esimerkiksi farmasiaa tai lääketiedettä, niin mustaa listaa voisi tiukentaa entisestään ja näin välttyä vielä suuremmalta osalta spämmistä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 20. maaliskuuta 2006 kello 18:42:07 (EET)
:Hyvältä vaikuttaa tosiaan. Nämä spämmiaallot botnetillä ovat aika v-mäisiä palautella... Toivottavasti saadaan tuo käyttöön. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. maaliskuuta 2006 kello 20:57:43 (EET)
::Jaa niin vielä, toistaiseksi jos joku huomaa spämmäysaallon iskeneen niin olisi hyvä jos ilmoittaisitte mahdollisimman nopeasti ylläpitoon esim. #wikilinux@ircnet tai pikaviestimillä (kts. ylläpitäjien [[Linux.fi:Ajankohtaista|käyttäjäsivut]]), jotta spämmääjät saadaan bannattua mahdollisimman aikaisin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. maaliskuuta 2006 kello 21:38:46 (EET)
:::Lähetin asiasta viestiä Tepolle, sanoi, että parin päivän sisällä pitäisi tulla käyttöön, kunhan hän muilta kiireiltään ehtii. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. maaliskuuta 2006 kello 09:50:01 (EET)
::::Hienoa! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. maaliskuuta 2006 kello 10:16:10 (EET)

== Kenen sivusto?==
Olisi mukavaa tietää, kuka tai ketkä tämän sivuston takana ovat. Sivujen alareunassa olevan linkin perusteella löytyvällä sivulla [[Linux.fi:Tietoja]] on kerrottu kyllä kuka domainnimen omistaa, mutta selailemalla en löytänyt sen enempää tietoa siitä, mitä Mpolin takaa löytyy. Projektina tämä suomenkielinen Linux-Wiki on valtavan hyvä. Linuxia saadaan toivottavasti tunnetummaksi tavallisen rahvaan joukossa tämän tyylisen työkalun avulla - ja eniten tietenkin tästä on varmaan apua aktiiviharrastajajoukolle itsellensä. Jos olisi tarkemmin tietoa siitä, minkälainen porukka tai organisaatio sivuston taustalla on, väki ehkä paremmin sitoutuisi sivustoon ja ehkäpä jopa paremmalla luottamuksella antaisivat osaamistaan ja aikaansa projektille. Taustaporukan tuntemus tuo luottamusta projektin jatkuvuudelle. -- [[Käyttäjä:Karppa|Karppa]] 9. helmikuuta 2006 kello 11:43:54 (EET)
:Mjoo, tämä omistajuustilanne ei ole itsellenikään kovin selkeä. Jossain määrin tämä on Flugin projekti (Flugin postituslistoilla oli tästä ennen perustamista keskustelua), mutta ei kai kovin virallisesti. Ainoa kunnon omistaja taitaa olla [[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] joka hoitaa serveripuolen ylläpitoa. Ps. pistetään uudet keskustelut kahvihuoneen yläreunaan niin nähdään heti mitkä ovat uusimmat keskustelut ja jonkinlainen järjestys säilyy. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 9. helmikuuta 2006 kello 13:58:41 (EET)

::Loogistahan tuo lienee, uusin ylimmäisenä - enpä tullut ajatelleeksi (tai ajattelin vain asian jotenkin nurinkurisesti).

::[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] ottanee kantaa tuohon omistajuus-asiaan. Lähinnä sivuston omistajuus kiinnostaa minua siinä mielessä, kuinka pitkään sivusto on käytettävissä. Kun taustalla ei ole selkeästi organisoitunutta instituutiota, ei sivuston jatkuvuutta voi taata. Toissalta, mikä instituutio nykyään pystyy minkään asian jatkuvuutta takaamaan sen enempää... Mutta ehkäpä olisi selkeämpää, jos esim. [http://www.flug.fi/ FlUGilla] olisi jotenkin selkeämpi rooli Wikin osalta. Ja toki joku esim. [http://www.debian.org/social_contract Debianin yhteisösopimuksen] kaltainen julistus saattaisi vakuuttaa. -- [[Käyttäjä:Karppa|Karppa]] 9. helmikuuta 2006 kello 14:35:18 (EET)

Teppo selventää

Mpoli Oy on siis Tepon firma joka tuottaa ja ylläpitää erilaisia palveluja pääosin internetissä. Tämä wiki ja muut linux.fi -domainin alla olevat palvelut ovat yksinkertaisesti Mpolin palveluja joita hallitaan valistuneen diktatuurin periaatteella.
Mpolilla ei ole ollut pitkään aikaan mitään tekemistä flug:n toiminnan kanssa. Flugin toimintaa tuettiin alussa mutta yhteistyö on loppunut jo vuosia takaperin.
Mpoli tukee mm. seuraavia sivustoja ja toimintaa:

http://www.mikseri.net
http://www.puistoblues.fi
http://www.funk.fi
http://www.challenger.mpoli.fi
http://www.cruisingnight.tk/

ja monia muita sponsorointikohteita.

Mpolin omasta toiminnasta voi mainita mm. peliserverivuokrauksen http://www.nollapingi.net
Omat ja vieraat koneet laskien hostattavana ja ylläpidossa on noin 100 palvelinta joista yksi (1) on windows-pohjainen.

Mpolin nimi periytyy muinaisesta harrastuksesta eli Metropoli BBS järjestelmästä.

Vbetool

2007-07-08T17:56:10Z

V: Kiitos että korjasit linkit.

[[vbetool]] on näppärä [[edustaohjelma]] näyttölaitteiston käsittelemiseen BIOS-komentojen avulla

==Käyttö==

Laitteiston käskyttäminen vaatii tämän komennon yhteydessä pääkäyttäjän oikeudet.

# vbetool dpms off || echo "Sammuttaa näytön"
# vbetool dpms on || echo "Kytkee näytön"
# vbetool dpms suspend || echo "'Nukuttaa' näytön"
# vbetool dpms standby || echo "Asettaa näytön valmiustilaan"

Komennot ''vbetool dpms on'' ja ''off'' voidaan kytkeä esimerkiksi pikanäppäimiin, kunhan niihin liitetään pääkäyttäjänäsuorittamiskomento, esimerkiksi [[Sudo#Kdesu|kdesu]] tai [[Sudo#Gksudo|gksudo]]. Tästä tietysti seuraa se että pidempien dpms off -jaksojen jälkeen pääkäyttäjän salasana on kyettävä kirjoittamaan sokkona kehoitteeseen. ( Älä siis jätä pikaviestintäikkunoita auki, toim. huom. )

Kannettavien tietokoneiden kanssa mahdollisesti hyödyllisiä ovat myös

# vbetool vbefp setbrightness n || echo "Asettaa näytön kirkkauden arvoon n"
# vbetool vbefp getbrightness || echo "Kertoo näytön kirkkaustason"

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjelmat]]

Linux.fi:Kahvihuone

2007-07-08T16:49:28Z

V: To localize or not to localize?

'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Vanhat keskustelut on arkistoitu sivulle [[Arkisto:Kahvihuone]].

== Virallinen suhde [http://lokalisointi.org kotoistamiseen]? ==
Tulipa tuossa mieleen että mitä ovat täällä wikittelijät mieltä ohjelmien [http://lokalisointi.org kotoistamisesta]? Onhan tuo aika iso osa avoimen lähdekoodin suuntauksista ja eduista, notta olisikohan foorumikohtainen ja/tai yleisempi sanakirja[http://lokalisointi.org/sanakirja/] paikallaan? Emmehän me tahdo [http://fi.wikipedia.org/wiki/Anglismi anglisteiksi] rueta, emmehän? Hieman eppäilyttää jotkut front- ja backendit, rootit ja adminit sun muut, mitkä eivät edes ole varsinaista suomea. Kuulostanee varmaan koomiselta mutta anglismin seurauksena suomenkieli kuihtuu kun riittävän pitkälle ajassa mennään :)

Yours truly,

--[[Käyttäjä:V|V]] @ 8. heinäkuuta 2007 kello 19.49 (EEST)

== Google-mainokset ==
IRCissä heräsi keskustelua Google-mainosten lisäämisestä wikiin. Tulojen avulla voitaisiin palkata ylläpitoa tai kirjoittajia kehittämään tätä wikiä eteenpäin työkseen. Mitä sanoo kansa? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. toukokuuta 2007 kello 10.36 (EEST)
:Ajatus on hyvä. Ainakin voitaisiin kokeilla, saako niistä oikeasti tuloja. Samalla pitäisi kuitenkin painottaa, että mainostulot ovat wikin kehittämistä varten, etteivät käyttäjät pelästy ja pidä sivustoa vain Mpolin rahasampona. Jos esimerkiksi samalla alettaisiin julkaisemaan sql-dumppeja, voitaisiin hälventää mahdollisia epäilyksiä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. toukokuuta 2007 kello 13.08 (EEST)
::Tuskin niistä mainoksista kovin suuria tuloja on odotettavissa, 100e/vuosi saattaa olla jo ihan hyvin. Tämä on myös pienin summa, mitä Google suostuu maksamaan. Oma juttunsa on se, että maksut perustuvat tehtyjen klikkausten määrään. Jos Google on havaitsevinaan "epäasiallisia klikkauksia" eli massaklikkailua, voivat he irtisanoa sopimuksen esittämättä asiasta mitään todisteita ja samalla myöskään maksamatta mitään. Vaikea minun on myöskään keksiä mitään järkevää käyttöä noille mainosrahoille lukuunottamatta palvelinkustannusten osittaista kattamista (tämä on puhtaasti Tepon asia). Jos varsinaisesta artikkelien kirjoittamisesta jollekulle maksettaisiin, tulisi kysymykseen lähinnä se, että jollekin meistä wikiä nyt jo harrastuspohjalta kehittävälle maksettaisiin esimerkiksi yhden viikonlopun työstä jonkin erityisen hienon artikkelin kirjoittamisessa. Jotenkin kuitenkin tuntuu kovin hassulta ajatukselta, että ensin pitkän vaivan ja odotuksen päätteeksi saataisiin jokin pienehkö rahasumma kokoon, joka sitten ilmeisesti yhteisellä äänestyksellä annettaisiin jollekulle siitä hyvästä, että hän vähän aikaa muokkaisi wikiä suurinpiirtein samaan tyyliin kuin aina ennenkin. Varsinaisten ulkopuolisten palkkaaminen taas on käytännössä mahdoton ajatus, sillä he tuskin erityisen halvalla suostuvat työskentelemään. Toisekseen pelkästään sopivan henkilön löytäminen veisi todennäköisesti niin paljon aikaa, että olisimme jo itse ehtineet siinä ajassa kyseisen artikkelin kirjoittamaan. Valmiin sisällön siirtämiseen tänne en myöskään usko, sillä ei-vapaaehtoispohjalta tehtynä se tapaa myös olla harvinaisen kallista puuhaa. Vapaaehtoisesti näin tekevät sen sijaan harvoin edes kaipaavat minkäänlaista korvausta. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. toukokuuta 2007 kello 23.08 (EEST)
:::Tuotosta en osaa sanoa kun ei ole kokemusta mutta rahalla olisi tarkoitus palkata esim. kesäkuukaudeksi nykyistä ylläpitoa täyspäiväiseen työhön, josta oli irkissä puhetta. Satasella nyt ei mitään tee mutta luulen että tuosta saisi selvästi enemmän.--[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 25. toukokuuta 2007 kello 00.06 (EEST)

== Botti ==
Säädimme käyttöön [http://meta.wikimedia.org/wiki/Using_the_python_wikipediabot wikipediabotin], ja se tuntuu pelaavan hienosti. Botti toimii käyttäjätunnuksella [[Käyttäjä:Botti|Botti]] ([http://linux.fi/index.php/Toiminnot:Contributions/Botti Botin muokkaukset], eivät näy tuoreet muutokset -listassa). Eli nyt voidaan tarvittaessa ajella paljon työtä vaativia simppeleitä operaatioita! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. maaliskuuta 2007 kello 16.47 (EEST)

== Miitti? ==
Irkissä heräsi keskustelua miitin järjestämisestä lähestyvien synttäreiden (2v) kunniaksi. Aiheesta tarkemmin sivulla [[Linux.fi:Miitti]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. maaliskuuta 2007 kello 13:28:54 (EET)

== Ohjegenerointityöpaja 9.5.2007? ==
Hei! Järjestän Linux -teemailtoja Helsingissä TKO-älyn ja FLUGin yhteisprojektina, ja tuli täällä fyysisen puolen kahvipöydässä puheeksi että kun uusille käyttäjille suunnatut illat ovat niin suosittuja, niin mitä jos pidettäisiin toukokuussa työpaja jossa pykätään suomenkielisiä ohjeita osallistujien mielestä tarpeellisten asioiden tekemiseen (tai jos ohjeet jo on mutta niitä ei vaan löytynyt, linkitetään). Sopisiko Linux-wikiä käyttää ohjegenerointialustana, ja jos niin olisiko tässä jotain valmistelua tarpeen - pitäisikö syntyvät tuotokset esim. merkitä jotenkin tietyllä tavalla Ohjeet-luokan lisäksi, ja onko jokin erityisen hieno ohjesivu josta voisi kehottaa osallistujia ottamaan mallia? --Sini Ruohomaa, etunimi.sukunimi iki.fi.
:Hyvä idea! Toki tänne saa ohjeita luoda, eikä niitä minusta tarvitse mitenkään ihmeemmin merkitä. Esimerkiksi Yhteenveto-laatikkoon tai keskustelusivulle voi kuitenkin kirjoittaa, mistä ohje on peräisin ihan vaan mielenkiinnon vuoksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. helmikuuta 2007 kello 14:40:04 (EET)
:Mahtava homma tosiaan! Eikä välttämättä tarvitse kirjoittaa uusiakaan artikkeleita, vanhoja voi laajentaa, ajanmukaistaa tai korjata kielellisesti. Kielellistä hienosäätöä ym. voi tehdä vaikkei aiheesta varsinaisesti olisikaan tietotaitoa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 20. helmikuuta 2007 kello 18:27:52 (EET)

== Luokitusremontti ==
Käykääs tarkistamassa [[Linux.fi:Luokitusremontti]] ja kommentoikaa. Ei viitsi rueta toteuttamaan noin laajaa muuttelua ilman muiden näkemyksiä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 27. joulukuuta 2006 kello 18:30:06 (EET)

== Linkit kaupallisiin firmoihin ==
Miten pitäisi suhtautua siihen että wikissä on linkkejä kaupallisten firmojen sivuille ?
Ainakin käyttäjä 195.237.17.61 on aktiivisesti siivonnut näitä, mielestäni hyödyllisiä linkkejä pois. JukkaL
:Minusta kaupallisien firmojen sivuille voi linkittää jos ne liittyvät oleellisesti asiaan. Eli esimerkiksi artikkelissa [[Mistä Linux]] voi olla esimerkiksi tuo linkki Dataclubin sivuille. Mitään tarkkoja sääntöjä en linkkien suhteen kuitenkaan sanoisi, tapauskohtaisesti jokainen voi käyttää omaa harkintakykyään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. marraskuuta 2006 kello 21:50:47 (EET)
:Itsekin olisin semmoisella linjalla, että olkoot vaan jos niistä on lisäarvoa. Eri juttu on sitten pelkkä mainostaminen - linkkien työntäminen paikkoihin jonne ne eivät kuulu. Botnetithän tätä harrastavat. Mutta ei kaupallisuus mielestäni ole mikään varsinainen huono puoli jollekin linkille. Onhan täällä esim. artikkeli [[Linux-kannettavat]], joka muodostuu ihan pelkistä ostovinkeistä ja linkeistä kauppiaiden sivuille. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 1. joulukuuta 2006 kello 12:47:47 (EET)
:En kyllä sanoisi että tuo käyttäjä on "aktiivisesti siivonnut", yhdessä artikkelissa siirtänyt tietoja paikasta toiseen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. joulukuuta 2006 kello 23:29:12 (EET)

== Päivitys etusivulla ==
Siirsin [[Etusivu2|Etusivu2:sta]] etusivulle uuden selkeämmän ryhmittelyn sisällöstä. Samalla toteutin Etusivun osat mallinteilla; etusivu säilyy edelleen suojattuna (se tuntuu olevan liian suosittu spämmäyskohde suojaamattomana), mutta nyt kuka tahansa voi silti muokkailla etusivun sisältöä muokkaamalla seuraavia sivuja:
*[[Malline:Perustietoa/etusivu]]
*[[Malline:Tervetuloa]]
*[[Malline:Aihealueet]]
*[[Malline:Yhteistyö/etusivu]]
*[[Malline:Linkkejä]]
--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. marraskuuta 2006 kello 17:11:35 (EET)

== Siivoustoimenpiteitä ==
Tekniset ongelmat on saatu korjattua, joten nyt pitäisi saada noiden peelojen tuotokset siivottua. Siivosin nyt sellaista mitä osui eteen, mutta varmaan vielä jotain peelosivuja jäi vähintäänkin uudelleenohjauksiksi. Näistä voi ilmoitella irkissä tai vaikka listata tähän, niin saadaan kaikki siivottua. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. lokakuuta 2006 kello 13:40:36 (EEST)
:Mahtavaa. Taas voidaan edetä wikin kehityksessä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. lokakuuta 2006 kello 18:42:34 (EEST)

== Teknisiä ongelmia ==
Pistänpä tänne tietoa, jotta ette ihmettele miksi ylläpitäjät eivät ole poistelemassa tuon teinipeelon luomia sivuja. Wikissä on meinaan nyt sellaisia ongelmia, että sivujen siirtämisessä ja poistamisessa tulee tietokantavirhettä. Tämä johtunee väliaikaisista ongelmista wikiä hostaavan Mpolin palvelimilla muutostöiden takia. Hommat saadaan varmaan kuntoon tässä piakkoin, ja saattaa olla että on palautettava joku varmuuskopio tietokannasta. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. lokakuuta 2006 kello 07:01:22 (EEST)

== Jakeluihin perustuvia käyttäjäryhmiä? ==
Tuossa kun oman käyttäjäsivuni tein, niin tulin miettineeksi että jos tekaisisi käyttäjäluokkia (tai mallineita), siis jakeluihin perustuvia. Näkisi vähän että minkä järjestelmien käyttäjiä täältä oikein löytyy, ja onpa siitä ehkä jotain hyötyäkin, osaisi ehkä kysyä joitain distrokohtaisia tarkennuksia joistain pikkuasioista suoraan oikeilta käyttäjiltä. --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 20. syyskuuta 2006 kello 21:21:51 (EEST)
:Jos joku voista tekee pienet siistit mallinteet niin ei kai niistä erityistä haittaakaan olisi (eikä kyllä minusta mitään hyötyäkään) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. syyskuuta 2006 kello 21:45:27 (EEST)
:Tämän tyyppisiähän on Wikipediassa, miksikäs noita ei voisi laittaa. Hyötypuoli on tietysti mahdollisesti hiukan minimaalinen, mutta ehkä jotain yhteisöllistä kehitystä voisi seurata. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2006 kello 22:40:25 (EEST)

== Kuvakaappausten koko ==
Tästä tuli artikkelissa [[Kmail]] juttua. Eli kun ohjelmista kertoviin artikkeleihin laitetaan kuvakaappauksen pikkukuva, niin mikä koko kuvalle annetaan. Monessa kuvassa käytetään nyt 200px:ää, mutta joidenkin mielestä se on liian pieni ja 256:tta ehdotetaan.
Esimerkiksi artikkelissa [[Kmail]] kuvakoko on nyt 256px ja artikkelissa [[KDevelop]] 200px. Ehkäpä tuo 200 on turhan pieni, mutta viekö suurempi kuva sitten liikaa tilaa käytettäessä pienempiä resoluutioita? Minulla on ykkösnäytöllä resoluutiona 1280*1024, jossa tuo 256px on kyllä ihan sopivan kokoinen. Eli jonkinlainen yhtenäinen linja noihin pikkukuvien kokoon voitaisiin päättää. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. elokuuta 2006 kello 23:20:07 (EEST)
:Lisäsin vertailun tuohon alle. Itsestä on vaikea uskoa että 256 on liian iso kellekään. Tilaa jää vielä 800 resoluutiollakin tarpeeksi tekstille. --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 25. elokuuta 2006 kello 23:56:40 (EEST)

:Onko sillä loppuen lopuksi merkitystä saako pikkukuvasta selvää vai ei. Senhän voi joka tapauksessa klikata suuremmaksi hallutessaan --[[Käyttäjä:Rantarosvo|Rantarosvo]] 26. elokuuta 2006 kello 00:10:32 (EEST)
::Itse olen 200pxää suosinut. Samapa tuo kunhan itse kuva on 1:1 resoluutiolla tallenettu wikiin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 26. elokuuta 2006 kello 22:15:38 (EEST)
===Vertailu===
[[Kuva:Kmail.png|thumb|left|200px|Kuvakokona 200]]
[[Kuva:Kmail.png|thumb|left|256px|Kuvakokona 256]]
<hr style="clear:both;">

== Kirjanmerkit/bookmarks ==

Kirjanmerkin nimen tulisi olla ohjaava.

Löysin nämä sivut MBNetistä linkillä "Linux-ohjeita suomeksi".
Se olisi ollut erinomainen kirjanmerkin nimi. Linkki itse ehdotti
kirjanmerkiksi "Etusivu - Linux.fi".

Kuka etsii suomalaista Linuxia sanalla "etusivu"? Pelkkä "Linux.fi"
tai "Linux suomeksi" ohjaisivat paremmin. Sana "etusivu" on (lähes?)
tarpeeton.

Lukirähjiöinen
Tuo otsikko on mediawikin ominaisuus, sama homma koskee wikipediaakin. Harvemminpa nettisivun otsikko varsinaisesti kertoo sen sisällöstä tuota tarkemmin. Kun menet jollekin muulle sivulle tässä wikissä tai wikipediassa niin huomaat että sivun nimi tulee tuolle samalle kohtaa (Linux.fi:Kahvihuone - Linux.fi). Mielestäni tämä käytänne on ihan hyvä. Mutta tervetuloa lukemaan ja kirjoittamaan! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. elokuuta 2006 kello 11:03:26 (EEST)

== Kehitysidea ==
''Siirretty sivulta [[Keskustelu:Etusivu]] --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. elokuuta 2006 kello 11:09:29 (EEST)''
1. Tänne Linux.fi:hiin voisi pystyttää SMF-foorumin, koska täällä voisi olla tasokas ryhmä kasassa.
2. Etusivulle voisi lisätä Linuxuutiset.
3. Kun kerran on näin hyvä .fi domain on hukkaa tuhlata rahaa siihen, että täällä olisi vain Linuxwiki. Täällä voisi olla paljon muutakin Linuxiin liittyvää.

:Pohtimisen arvoisia ideoita...
:2. Linux-uutisia tarjoavia suomalaisia sivustoja on jo jopa linkitettynä etusivulla, ja suhtaudun varauksella vähien resurssiemme kuluttamiseen uutisten kirjoittamiseen. Tietysti joku [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] tyylinen "Ajankohtaista"-laatikko voisi toimia jossa olisi yhden rivin "uutisia" tyyliin "[[KDE]] 3.5.4 julkaistu".
:1. Sama asia, kannattaako meidän lähteä kilpailemaan esim. [http://www.raja-antura.org Raja-anturan] tai sfnet.atk.linuxin kanssa? Suhtaudun varauksella, muiden mielipiteitä?
:3. Yleinen Linux-sivusto on joskus ollut suunnitteilla, esimerkiksi [[Linux.fi:Tietoa|Tietoa-sivulla]] luki aiemmin: " wiki.linux.fi on osa www.linux.fi sivustoa.". Tämä projekti vaan taitaa olla kuollut. [[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] ehkä osaisi sanoa tästä jotain.
:Ps. Allekirjoitetaan viestit (kirjoita viestisi perään <nowiki>--~~~~</nowiki>)
:--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. elokuuta 2006 kello 11:09:29 (EEST)

::Uutiset voidaankin jo toteuttaa täällä Wikin sisällä, jos niitä joku haluaa alkaa kirjoittamaan. Eli tehdä vain malline uutiset, joka sitten sisällytettäisiin etusivulle (kuten vaikka Wikipediassa on). --[[Käyttäjä:JTS|JTS]] 8. elokuuta 2006 kello 16:47:37 (EEST)
:::Jos jollakulla moiseen riittää aikaa ja viitseliäisyyttä, niin antakaa paukkua. Ylläpito päivittää etusivua sitten tarpeen mukaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 9. elokuuta 2006 kello 02:24:51 (EEST)
:::Tein nyt tuon mallinteen: [[Malline:Uutiset]]. Jos sinne muodostuu jotain niin liitetään se etusivulle. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 9. elokuuta 2006 kello 09:27:11 (EEST)
::::Olen joskus ajatellut, että tällainen Linux.fi-niminen sivusto voisi toimia Linuxin "virallisena" suomalaisena kotisivuna, kuten se vissiinkin joskus muinoin toimikin (yritti toimia). Tällä meinaan, että sivuston tulisi tarjota aivan perinteisessä staattisessa muodossa lyhyt ja ytimekäs kuvaus siitä, mikä on Linux, kertoa kuinka sellainen asennetaan, sekä ylläpitää laajaa ja ajantasaista linkkiluetteloa suomenkielisistä Linux-sivustoista, -ohjeista ja -foorumeista (ja mahdollisesti myös muutamista tärkeimmistä kansainvälisistä). Lisäksi voisi tietysti olla kätevää, jos sivu pystyisi jollain tekniikalla (RSS?) kokoamaan keskeisien Linux-uutissivustojen annin samaan paikkaan. Tämä kaikki edellämainittu varmasti helpottaisi aloittelijoiden siirtymistä Linuxiin. Myös keskustelufoorumi voisi tulla kysymykseen, mutta sen täytyisi olla melko yleisluontoinen, koska eri jakeluilla on kuitenkin omat fooruminsa ja postituslistansa. Lähinnä kai sellainen voisi toimia tappelupaikkana siitä, mikä on paras distro, ja kenties tarjota aloittelijoille apua jakelun valintaan sun muuhun. --[[Käyttäjä:Teuvotohvelo|Teuvotohvelo]] 15. elokuuta 2006 kello 21:08:14 (EEST)

Kyllä uutiset ja keskustelufoorumi ym. kaikki voidaan toteuttaa jos joku viitsii tuottaa sisältöä ja esim. niitä uutisia. Linkkilistakin kyllä kunhan löytyy ne linkit. Tervetuloa hommiin.--[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 19. elokuuta 2006 kello 00:03:44 (EEST)

== Elämän suuria kysymyksiä ==
Nyt kun olen päässyt keskustelusivujen kirjotuksessa makuun, niin jatketaan samaan malliin;)
Utelisinkin nyt: Käykö tänne artikkelit mm. muista POSIX järjestelmistä (BSD, Solaris (ei, en käytä solarista), Syllable, Minix...) ja niiden kerneleistä? Nuohan toimivat aika pitkälti samoilla ohjelmilla (GNU yms.) joten se luultavasti rikastaisi vain wikin sisältöä.
Mikä on tuomio tälläselle sisällölle? --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:40:09 (EEST)
:Ainakin [[BSD|BSD:stä]] on jo tynkäartikkeli. Minusta ainakin artikkelit koskien ko. järjestelmien toimintaa Linuxin kanssa esim. samassa verkossa / samalla koneella kuuluvat kyllä tänne, mutta muiden, Linuxiin liittymättömien artikkelien kanssa ollaankin jo vähän "wikin rajojen" ulkopuolella. Tosin koska wikillä ei ole mitään paperimedian kaltaisia kokorajoja, ei meidän tarvitse olla kovin tiukkoja "rajojen" suhteen. Eli summa summarum: minun puolestani POSIX-järjestelmiä koskevia artikkeleita saa kirjoittaa kunhan pidetään mielessä että tämä on pääasiassa Linux-wiki. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:53:56 (EEST)
::Okje, ihan järkevä periaate! --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 13:00:53 (EEST)
::Hyvältä kuulostaa minunkin mielestäni. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 13:48:30 (EEST)
::Jepså! Mietin tossa ennen kun rupean mitään tekemään, niin olisiko se hyvä organisoida kunnolla heti alkuunsa. Tarkoitan luokkia yms. (Eka mietin projektisivua kans, mutta täällä ei taida projektisivuja olla) Ytimien ja käyttöjärjestelmien selaaminen voisi helpottua huomattavasti jos olisi vaikka jokin "POSIX"-luokka. Pääsyy on se, että niitä artikkeleja tulisi (hamaassa tulevaisuudessa) olemaan mailmaton määrä (Linux ja variantit, L4 perhe ja niiden variantit, BSD:t, Solaris, Syllable, HURD, Minix yms). Mulla on kait joku ihme luokkafetissi, mutta tässätilanteessa luokka olis (kaiketi) ihan tarpeellinen;) --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 14:54:54 (EEST)
:::Voihan niitä luokkia vapaasti tehdä, hyvin harkittuina ne vain parantavat käytettävyyttä. Mitä nyt tähän POSIX-luokkaan tulee, niin kuvaavampi nimi voisi olla Ytimet. Toinen juttu sitten, että kannattaako lähteä kilpailemaan Wikipedian kanssa tekemällä tänne esim. iso läjä Minix-artikkeleita kun vähät voimavarat voisi paremmin käyttää Linux-ohjeistuksen tekoon. Edelleenkään tuskin kannattaa tänne kirjoittaa omaa artikkelia Linux-ytimen historiasta kun Wikipediasta jo sellainen löytyy. Linkkaaminen ja redirect-sivut ovat tietysti eri asia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 15:20:36 (EEST)
::::Hmmm, joo, "Ytimet" olisi muuten ihan ok, mutta sitten ongelmaksi tulee Syllablen tapaiset marginaali käyttikset, jotka ovat sekä ydin että käyttöjärjestelmä. Hmmm, kompromissihän voisi olla "Ytimet&käyttöjärjestelmät" tai jotain sinne päin? (Voin luokka aloittaa tekemään, heti kun on nimet mietitty;)) Taikka yksi vaihtoehto voisi olla että kuvaukset käyttöjärjestelmistä tehtäisiin omaan artikkeliin, ja ytimet (joista on varmaan enemmän kerrottavaa) olisivat eri artikkelissa... ...Taikka sitten projekti voitaisiin aloittaa kuten [[WWW-Selaimet]], eli laittettaisiin aluksi kaikki ytimet samaan artikkeliin? Miltäs vaihtoehdot kuulostaa?--[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 17:32:36 (EEST)
:::::Vähän tuntuu, että tuo menee jo tämän wikin aihealueen ulkopuolelle. Kenties voisit mieluummin parannella Wikipedian näitä aiheita käsitteleviä artikkeleja? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 20:52:39 (EEST)
::::::Joo, laajemmat artikkelit noista aiheista voisi kuulua wikipediaan, mutta siitä syystä ehdottaisinkin alkuun [[WWW-Selaimet]]-artikkelin tyylistä lähestymistapaa, niin ei tule liikaa "täytettä", sieltä voisi sitten myöhemmin niitä irrotella erikseen jos ne kasvaa. Mutta pidän sinäänsä tärkeänä noista järjestelmistä kertomista, koska käyttäjälle Solariksen, BSDn, ja Linuxin erot graafisissa ohjelmissa ja komentorivillä ei näy, vaan muutokset ovat "pinnan alaisia", eli erillaisia tapoja käsitellä ajureita, eri tehtäväajastin, eri rakenne yms.(siis yleensä) Ja siitä syystä olisi hyvä tuoda käyttäjälle selville, että ls komento toimii myös käyttäjän BSD.ssä;) (meinaan, että muitten Posix-järjestelmien käyttäjät voisivat etsiä täältä vinkkejä, siksi tämä olisi hyvä paikka sille tiedolle;)) --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 21:39:43 (EEST)
:::::::Voithan sinä toki vapaasti tuollaisen Unix-sukuiset käyttöjärjestelmät -artikkelin tehdä. Pointtinani vain nyt oli se, että tämäntapaiseen aihealueen rajoilla liikkuvaan hommaan ei välttämättä nyt niin paljon kannattaisi vaivaa uhrata, vähät resurssit kannattaisi mieluummin suunnata sivuston varsinaisen pääsisällön paranteluun. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 23:02:44 (EEST)
::::::::Ajattelin joo (ainakin aluksi) yhden artikkelin, joka voisi kertoa niistä muista ytimistä, aloitan vääntämään sitä nyt, kerron täällä kun se on aloitettu --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 5. heinäkuuta 2006 kello 15:09:48 (EEST)
::::::::Välihuomautus: artikkeli jonka tyyliä meinasin, onkin [[WWW-selaimet]];) --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 5. heinäkuuta 2006 kello 15:12:07 (EEST)
::::::::Ny on aloitettu![[Muita käyttöjärjestelmäytimiä]] Joudun lähtemään nyt pomppimaan muualla, joten olen varmaan vasta illalla parantelemassa sitä --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 5. heinäkuuta 2006 kello 16:14:03 (EEST)

==Kuvakaappausten tekijänoikeudet==
Katselin tässä että Pb:llä on ollut tapana laittaa ainakin pelien kuvakaappauksiin lisenssiksi itse pelin lisenssi (GPL tai LGPL), kun muutoin tähän asti on ollut monilla (mukaan lukien minulla) tapana lisensoida kuvakaappaukset wikin [[Linux.fi:Lisenssi|lisenssin]] alla. Enpä tiedä ylittävätkö kuvakaappaukset edes teostokynnystä, ja onhan tämä aika "turha" pikkuasia, mutta minusta voisi olla jokin yhtenäinen linja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. huhtikuuta 2006 kello 11:22:09 (EEST)
:Niin, onhan sitä mielenkiintoinen pohtia. [[wikipedia:Screenshot|Wikipediassa]] aihetta on näemmä käsitelty tarkemmin, tai ei oikeastaan. Eipä noilla kuvien lisensseille nyt ole edes suurempaa väliä jos niitä kerran saa käyttää ja ei muokkailla. Uusi logo on ainakin public domainia, että sen suhteen ei ole ongelmaa :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. huhtikuuta 2006 kello 11:40:25 (EEST)
::Minun käsittääkseni ohjelman tekijällä olisi yleensä tekijänoikeus myös ohjelmasta otettuihin kuvakaappauksiin, joten tavallaanhan se rikkoisi tekijänoikeutta, jos GPL-lisensoidun ohjelman kuvakaappaus julkaistaisiin vaikkapa CC:n alaisuudessa. Nyt kun katsoin, niin Wikipediassa on mallinne, jossa lukee seuraavaa: "Tämä kuvakaappaus on tekijänoikeudella suojatusta elokuvasta, televisio-ohjelmasta, tietokoneohjelmasta tai -pelistä. Kuvaa käytetään Wikipediassa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain fair use -oikeuden nojalla artikkelissa [[{{{1}}}]]. Kuvan käyttö muussa yhteydessä on kielletty. Kuvakaappauksen lähde on mainittava. " Kyllähän tämäkin tukee sitä, että ohjelman tekijällä olisi jonkinlainen tekijänoikeus myös kuvakaappauksiin. Sitaattioikeudella niitä kuitenkin saisi julkaista, ja aika harvalla ohjelmantekijällä luultavasti on muutenkaan mitään sitä vastaan, että täällä wikissä tavallaan mainostetaan hänen ohjelmaansa kuvakaappauksen avulla. Vähän sekavaahan tämä kuitenkin nyt on. Toisaalta onko siitä nyt erityisesti niin haittaakaan, vaikka täällä wikissä kuvakaappaukset olisivat eri lisensseillä? Vaikka tietysti ongelmiahan tulee sitten, kun joku täällä julkaisee kuvakaappauksen suljetusta kaupallisesta ohjelmasta. Mitä sille sitten lisenssiksi pannaan, vai pannaanko mitään? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 7. huhtikuuta 2006 kello 12:57:55 (EEST)
:::Niin samapa kai tuo. Kieltämättä tuo jälleenlisensöinti tuntuu näin tarkemmin ajateltuna hiukan arveluttavalta. Jos jätetään kaappauksista lisenssimaininnat kokonaan pois :P --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. huhtikuuta 2006 kello 14:01:15 (EEST)
::::Jätetään vaan. Enemmän taitavat yleensä aiheuttaa ongelmia kuin mitä niistä on hyötyä. Varsinaiset "teokset", kuten vaikkapa itsepiirretyt kuviot ovat tietysti sitten asia erikseen. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 7. huhtikuuta 2006 kello 16:48:06 (EEST)
:::::Juu, tehdään niin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. huhtikuuta 2006 kello 16:51:20 (EEST)

==Bileet!?==
800 artikkelia meni tänään rikki, ja 1v-synttärit on 18.4. Mites juhlitaan? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:04:35 (EEST)
:Juhlitaan niin, että jatketaan tätä samaa muokkaustahtia aina synttäreihin asti, että saadaan silloin 1000:s artikkeli kasaan. Sitten rynnätään nyyseihin ja kaikkialle muuallekin huutamaan näitä kahta merkkitapausta ja saadaan wikille kovasti lisää tunnettavuutta ja kasoittain lisää muokkaajia. 18.4.2007 voidaankin sitten juhlia 3000:a artikkelia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:14:56 (EEST)
::Voihan tuota yrittää! Aiheita tarvittaisiin. [http://www.linux.fi/index.php?title=Etusivu&oldid=3 Entisiä etusivuja] ihasteltiin eilen, aika skeptisesti lähtenyt homma liikkeelle :). Hyvä että tämä on näinkin hyvin liikkeellä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:24:45 (EEST)
:::Vähän tällaista aaltoilevaahan tämä wikihomma aina on. Vähän aikaa innostutaan muokkaamaan kovasti ja inspiraatiota riittää, sitten myöhemmin voi taas tulla todella hiljaisia aikoja. Toivotaan, että sitä nyt jaksaisi muokata. Itsellä on tällä hetkellä meneillään uusien komentorivikomentojen lisääminen Komentorivi-luokkaan sekä peliartikkelien kirjoittaminen. Myöhemmin olisi ehkä tarkoitus laajentaa aloittelijan ohjeita, komentorivin perusteita sekä tätä Netfilter/Iptables-hommaa. Saa nyt nähdä, kuinka kauan sitä jaksaa muokkailla tähän tahtiin. Tosin joillakuilla vain loppuu se inspiraatio [http://www.linux.fi/index.php?title=Special:Contributions&target=Gnomeboy]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:45:17 (EEST)
::::Näinhän se menee. 1000:n artikkelin tavoite on aika hurja, artikkeleita pitäisi syntyä yli 15 päivässä synttäreihin asti. Mutta voihan sitä yrittää :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 12:52:36 (EEST)
::::1000 artikkelia tosiaan turhan huima, mutta jos tällainen muokkaustahti pysyy yllä niin ei tiedä mihin päädytään (muistetaan kuitenkin että määrä ei korvaa laatua). Nyt kun spämmiaalloistakin on päästy eroon voi enemmän keskittyä sisällöntuottamiseen (kunhan nyt ensin saa koeviikon ohitse koulussa). Oli kyllä mukava katsella noita vanhoja Etusivuja yms, näkee että on jotain saatu aikaan! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. huhtikuuta 2006 kello 14:15:58 (EEST)
:::::Voi olla, että jää saavuttamatta... Hyvä siihen on kuitenkin pyrkiä. Muokkausaikaakin nyt on, näin abi kun olen, ja pääsykokeisiin on vielä pitkä aika. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. huhtikuuta 2006 kello 14:22:03 (EEST)

== komento- ja koodiesimerkit ==

Mietinpä vaan, että wikiin komentoesimerkkejä lisäillessä on aika turhaa tehdä se ilmoittamatta distroa, jossa kyseinen komento/asetus/xxx toimii. Esimerkkinä nyt vaikka tuo [[DHCP]].
:Juu, dhclient mahtanee olla kaikille Linux-distroille yhteinen, ja FreeBSD:ssäkin se toimii. Mutta joo, toi /etc/network/interfaces onkin debian-spesifinen vastoin kuvitelmiani. Korjataanpa. Ja allekirjoitellaan nämä postittelut niin tietää kuka sanoi mitäkin ilman historian selailua. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. huhtikuuta 2006 kello 18:33:10 (EEST)
:Tämä distrospesifisyys on aika hankala ongelma. Muutamissa artikkeleissa (esim. [[NFSv4]] ja [[Samban käyttöönotto]]) menee suuri osa artikkelin sisällöstä ohi muilta kuin Fedoran käyttäjiltä. Kirjoittajien tulisi pyrkiä ottamaan huomioon eri distrojen erot, noiden distrospesifisten artikkelien muuttamisessa yleispätevämmiksi olisi joillekkin paljon hommaa... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. huhtikuuta 2006 kello 18:44:34 (EEST)
:Loputon suohan se on jos rupeaa tekemään kaikille distroille omat sivut tmv. mutta helpolla pääsee jo jos ilmoittaa edes sen yhden distron jolla homma toimii, että esimerkki antaa edes osviittaa. Suurin osa lukijoista kuitenkin on kai aloittelijoita? [[Käyttäjä:Sikke|Sikke]] 4. huhtikuuta 2006 kello 20:13:09 (EEST)
::Juu, yleiseen tasoon pyritään ja jos selvitetään erikoistapauksia niin pitää mainita että missä jakelussa näin on. Jonkunmoinen osa lukijoista varmaankin on aloittelijoita, mutta edistyneemmillekin käyttäjille löytyy lukemista, mm. pitkälle edennyt [[WLAN]]-artikkeli. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. huhtikuuta 2006 kello 20:15:51 (EEST)
:::Joo pyritään vaan, voin allekirjoittaa ;) Ajattelin osallistua talkoisiin aina silloin tällöin kun on tullut muutama vuosi asiaan perehdyttyä... [[Käyttäjä:Sikke|Sikke]] 4. huhtikuuta 2006 kello 20:19:04 (EEST)

== Spämmintorjunta ja mustat listat ==
Selailin [http://www.wikimedia.org/ Wikimedian] [http://meta.wikimedia.org/wiki/Main_Page Metawikin] spämmintorjuntaan liittyviä sivuja ([http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam] [http://meta.wikimedia.org/wiki/Category:Anti_Spam]) ja löysin erään sangen tehokkaalta vaikuttavan spämmintorjuntaominaisuuden, nimittäin mustat listat. Eli käytännössä näiden idea on se, että Mediawiki aina ennen minkä tahansa sivun tallennusta tutkii, löytyykö tekstistä tiettyjä avainsanoja, jotka on määritelty wikin omassa mustassa listassa, ja jos löytyy, niin se estää sivun tallennuksen suoraan. Wikimedialla on oma valmis [http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam_blacklist musta listansa], joka olisi helppo kopioida tännekin. Tämä lista ei yleiswikin ollessa kyseessä ole edes erityisen tiukka, vaan sivuilla sallitaan esimerkiksi erään tunnetun v-alkuisen lääkkeen nimi. Kun tämä wiki nyt kuitenkin käsittelee pelkkää tietotekniikkaa, eikä esimerkiksi farmasiaa tai lääketiedettä, niin mustaa listaa voisi tiukentaa entisestään ja näin välttyä vielä suuremmalta osalta spämmistä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 20. maaliskuuta 2006 kello 18:42:07 (EET)
:Hyvältä vaikuttaa tosiaan. Nämä spämmiaallot botnetillä ovat aika v-mäisiä palautella... Toivottavasti saadaan tuo käyttöön. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. maaliskuuta 2006 kello 20:57:43 (EET)
::Jaa niin vielä, toistaiseksi jos joku huomaa spämmäysaallon iskeneen niin olisi hyvä jos ilmoittaisitte mahdollisimman nopeasti ylläpitoon esim. #wikilinux@ircnet tai pikaviestimillä (kts. ylläpitäjien [[Linux.fi:Ajankohtaista|käyttäjäsivut]]), jotta spämmääjät saadaan bannattua mahdollisimman aikaisin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. maaliskuuta 2006 kello 21:38:46 (EET)
:::Lähetin asiasta viestiä Tepolle, sanoi, että parin päivän sisällä pitäisi tulla käyttöön, kunhan hän muilta kiireiltään ehtii. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. maaliskuuta 2006 kello 09:50:01 (EET)
::::Hienoa! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. maaliskuuta 2006 kello 10:16:10 (EET)

== Kenen sivusto?==
Olisi mukavaa tietää, kuka tai ketkä tämän sivuston takana ovat. Sivujen alareunassa olevan linkin perusteella löytyvällä sivulla [[Linux.fi:Tietoja]] on kerrottu kyllä kuka domainnimen omistaa, mutta selailemalla en löytänyt sen enempää tietoa siitä, mitä Mpolin takaa löytyy. Projektina tämä suomenkielinen Linux-Wiki on valtavan hyvä. Linuxia saadaan toivottavasti tunnetummaksi tavallisen rahvaan joukossa tämän tyylisen työkalun avulla - ja eniten tietenkin tästä on varmaan apua aktiiviharrastajajoukolle itsellensä. Jos olisi tarkemmin tietoa siitä, minkälainen porukka tai organisaatio sivuston taustalla on, väki ehkä paremmin sitoutuisi sivustoon ja ehkäpä jopa paremmalla luottamuksella antaisivat osaamistaan ja aikaansa projektille. Taustaporukan tuntemus tuo luottamusta projektin jatkuvuudelle. -- [[Käyttäjä:Karppa|Karppa]] 9. helmikuuta 2006 kello 11:43:54 (EET)
:Mjoo, tämä omistajuustilanne ei ole itsellenikään kovin selkeä. Jossain määrin tämä on Flugin projekti (Flugin postituslistoilla oli tästä ennen perustamista keskustelua), mutta ei kai kovin virallisesti. Ainoa kunnon omistaja taitaa olla [[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] joka hoitaa serveripuolen ylläpitoa. Ps. pistetään uudet keskustelut kahvihuoneen yläreunaan niin nähdään heti mitkä ovat uusimmat keskustelut ja jonkinlainen järjestys säilyy. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 9. helmikuuta 2006 kello 13:58:41 (EET)

::Loogistahan tuo lienee, uusin ylimmäisenä - enpä tullut ajatelleeksi (tai ajattelin vain asian jotenkin nurinkurisesti).

::[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] ottanee kantaa tuohon omistajuus-asiaan. Lähinnä sivuston omistajuus kiinnostaa minua siinä mielessä, kuinka pitkään sivusto on käytettävissä. Kun taustalla ei ole selkeästi organisoitunutta instituutiota, ei sivuston jatkuvuutta voi taata. Toissalta, mikä instituutio nykyään pystyy minkään asian jatkuvuutta takaamaan sen enempää... Mutta ehkäpä olisi selkeämpää, jos esim. [http://www.flug.fi/ FlUGilla] olisi jotenkin selkeämpi rooli Wikin osalta. Ja toki joku esim. [http://www.debian.org/social_contract Debianin yhteisösopimuksen] kaltainen julistus saattaisi vakuuttaa. -- [[Käyttäjä:Karppa|Karppa]] 9. helmikuuta 2006 kello 14:35:18 (EET)

Teppo selventää

Mpoli Oy on siis Tepon firma joka tuottaa ja ylläpitää erilaisia palveluja pääosin internetissä. Tämä wiki ja muut linux.fi -domainin alla olevat palvelut ovat yksinkertaisesti Mpolin palveluja joita hallitaan valistuneen diktatuurin periaatteella.
Mpolilla ei ole ollut pitkään aikaan mitään tekemistä flug:n toiminnan kanssa. Flugin toimintaa tuettiin alussa mutta yhteistyö on loppunut jo vuosia takaperin.
Mpoli tukee mm. seuraavia sivustoja ja toimintaa:

http://www.mikseri.net
http://www.puistoblues.fi
http://www.funk.fi
http://www.challenger.mpoli.fi
http://www.cruisingnight.tk/

ja monia muita sponsorointikohteita.

Mpolin omasta toiminnasta voi mainita mm. peliserverivuokrauksen http://www.nollapingi.net
Omat ja vieraat koneet laskien hostattavana ja ylläpidossa on noin 100 palvelinta joista yksi (1) on windows-pohjainen.

Mpolin nimi periytyy muinaisesta harrastuksesta eli Metropoli BBS järjestelmästä.

Sudo

2007-07-08T16:30:44Z

V: Hiljaa hyvä tulee.

Sudo on ohjelma komentojen suorittamiseen pääkäyttäjänä.

==Käyttö==

Sudo-komento toimii seuraavasti tunnuksilla, joilla on sudon käyttöoikeudet määriteltynä [[Sudoers|sudoersissa]]:

sudo [parametrit] [komento [komennon parametrit]]

[[Sudo]]n avulla ohjelman käynnistäminen päivittää käyttäjän aikaleimaa siten, että kyseinen käyttäjä voi [[sudo]]n avulla suorittaa pääkäyttäjän oikeuksin toimia vielä seuraavan viidentoista minuutin ajan. Kun aika umpeutuu, käyttäjä joutuu syöttämään salasanansa uudelleen.

Parametrejä sudo-komentoon ovat mm.
* '''-k''', pudottaa käyttäjän aikaleiman aiheuttaen salasanan uudelleenpyytämisen. Ei vaadi salasanaa.
* '''-K''', pyyhkii käyttäjän aikaleiman kokonaan. Ei vaadi salasanaa.
* '''-u [käyttäjä]''', mahdollistaa komennon ajamisen muuna kuin pääkäyttäjänä (root).
* '''-v''', päivittää käyttäjän aikaleimaa pidentäen sudokelpoisuutta uudella 15 minuutin jaksolla.
* '''-i''', sudo mukailee perinteistä kirjautumiskehoitetta.
* '''-h''', ask for more (pepsi).

Esimerkiksi
sudo apt-get update || echo "Päivittää asennuslähdelistan"
Tällöin sudo kysyy salasanaa, joka on käyttäjän oma salasana.

==GUI kehoitteet==

Sudo on helppo ja hyvä tapa komentojen antamiseen pääkäyttäjänä, ja siksi kyseiselle ohjelmalle on tehty myös graafisia kehoitteita graafisille ohjelmille ja -ihmisille. Yleisimmät graafiset kehoitteet lienevät Kdesu ja Gksudo.

===Gksudo===

[[Kuva:Gksudo.png|Gnome-työpöytäympäristön Gksudo, joka -g parametrillä käynnistettynä antaa ottaa itsestään kuvan.]]

===Kdesu===

[[Kuva:Kdesu.png|KDE-työpöytäympäristön Kdesu]]

==Triviaa==

* Vastoin yleistä harhaluuloa ("[[Ubuntu|Ubuntussa]] ei ole oletuksena lainkaan pääkäyttäjää (root)") on Ubuntussakin mahdollista kirjautua pääkäyttäjäksi (root) komennolla "'''sudo su -'''" [[Sudoers|sudoersissa]] listatuista tunnuksista.
* Komentohistoriaa tallentavissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista käyttää '''sudo !!''' komentoa edellisen komennon suorittamiseen sudon avulla.

==Katso myös==
*[[Fakeroot]]
*[[Su]]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Sudo

2007-07-08T16:29:13Z

V: Sudo makeup

Sudo on ohjelma komentojen suorittamiseen pääkäyttäjänä.

==Käyttö==

Sudo-komento toimii seuraavasti tunnuksilla, joilla on sudon käyttöoikeudet määriteltynä [[Sudoers|sudoersissa]]:

sudo [parametrit] [komento [komennon parametrit]]

[[Sudo]]n avulla ohjelman käynnistäminen päivittää käyttäjän aikaleimaa siten, että kyseinen käyttäjä voi [[sudo]]n avulla suorittaa pääkäyttäjän oikeuksin toimia vielä seuraavan viidentoista minuutin ajan. Kun aika umpeutuu, käyttäjä joutuu syöttämään salasanansa uudelleen.

Parametrejä sudo-komentoon ovat mm.
* '''-k''', pudottaa käyttäjän aikaleiman aiheuttaen salasanan uudelleenpyytämisen. Ei vaadi salasanaa.
* '''-K''', pyyhkii käyttäjän aikaleiman kokonaan. Ei vaadi salasanaa.
* '''-u [käyttäjä]''', mahdollistaa komennon ajamisen muuna kuin pääkäyttäjänä (root).
* '''-v''', päivittää käyttäjän aikaleimaa pidentäen sudokelpoisuutta uudella 15 minuutin jaksolla.
* '''-i''', sudo mukailee perinteistä kirjautumiskehoitetta.
* '''-h''', ask for more (pepsi).

Esimerkiksi
sudo apt-get update || echo "Päivittää asennuslähdelistan"
Tällöin sudo kysyy salasanaa, joka on käyttäjän oma salasana.

==GUI kehoitteet==

Sudo on helppo ja hyvä tapa komentojen antamiseen pääkäyttäjänä, ja siksi kyseiselle ohjelmalle on tehty myös graafisia kehoitteita graafisille ohjelmille ja -ihmisille. Yleisimmät graafiset kehoitteet lienevät Kdesu ja Gksudo.

===Gksudo===

[[Kuva:Gksudo.png|Gnome-työpöytäympäristön Gksudo, joka -g parametrillä käynnistettynä antaa ottaa itsestään kuvan.]]

===Kdesu===

[[Kuva:Kdesu.png|KDE-työpöytäympäristön Kdesu]]

==Triviaa==

* Vastoin yleistä harhaluuloa ("[[Ubuntu|Ubuntussa]] ei ole oletuksena lainkaan pääkäyttäjää (root)") on Ubuntussakin mahdollista kirjautua pääkäyttäjäksi (root) komennolla ''sudo su -'' [[Sudoers|sudoersissa]] listatuista tunnuksista.
* Komentohistoriaa tallentavissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista käyttää '''sudo !!''' komentoa edellisen komennon suorittamiseen sudon avulla.

==Katso myös==
*[[Fakeroot]]
*[[Su]]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Sudo

2007-07-08T14:45:59Z

V: Eipäs vaan alaotsikot.-

Sudo on ohjelma, jonka avulla tavallinen käyttäjä voi komentoriviltä ajaa ohjelmia [[root|pääkäyttäjän]] oikeuksilla. Esimerkiksi [[Ubuntu|Ubuntussa]] ei ole oletuksena lainkaan pääkäyttäjää (root), vaan kaikki ylläpitotehtävät hoidetaan sudon avulla.

Esimerkki:
sudo apt-get update
Tällöin sudo mahdollisesti kysyy salasanaa, joka on käyttäjän oma salasana.

Käyttäjällä on oltava /etc/[[Sudoers|sudoers]]-tiedostossa määriteltynä oikeudet käyttää sudoa.

==GUI kehoitteet==

Sudo on helppo ja hyvä tapa komentojen antamiseen pääkäyttäjänä, ja siksi kyseiselle ohjelmalle on tehty myös graafisia kehoitteita graafisille ohjelmille ja -ihmisille. Yleisimmät graafiset kehoitteet lienevät Kdesu ja Gksudo.

===Gksudo===

[[Kuva:Gksudo.png|Gnome-työpöytäympäristön Gksudo, joka -g parametrillä käynnistettynä antaa ottaa itsestään kuvan.]]

===Kdesu===

[[Kuva:Kdesu.png|KDE-työpöytäympäristön Kdesu]]

==Katso myös==
*[[Fakeroot]]
*[[Su]]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Vbetool

2007-07-08T14:45:27Z

V: F1R5T P05T!1! vbetool - the ultimate 'get joor hands dirty' tool for controlling joor video!

[[vbetool]] on näppärä [[frontend]] näyttölaitteiston käsittelemiseen BIOS-komentojen avulla

==Käyttö==

Laitteiston käskyttäminen vaatii tämän komennon yhteydessä pääkäyttäjän oikeudet.

# vbetool dpms off || echo "Sammuttaa näytön"
# vbetool dpms on || echo "Kytkee näytön"
# vbetool dpms suspend || echo "'Nukuttaa' näytön"
# vbetool dpms standby || echo "Asettaa näytön valmiustilaan"

Komennot ''vbetool dpms on'' ja ''off'' voidaan kytkeä esimerkiksi pikanäppäimiin, kunhan niihin liitetään pääkäyttäjänäsuorittamiskomento, esimerkiksi [[Sudo#GUI_kehoitteet|kdesu]] tai [[Sudo#GUI_kehoitteet|gksudo]]. Tästä tietysti seuraa se että pidempien dpms off -jaksojen jälkeen pääkäyttäjän salasana on kyettävä kirjoittamaan sokkona kehoitteeseen. ( Älä siis jätä pikaviestintäikkunoita auki, toim. huom. )

Kannettavien tietokoneiden kanssa mahdollisesti hyödyllisiä ovat myös

# vbetool vbefp setbrightness n || echo "Asettaa näytön kirkkauden arvoon n"
# vbetool vbefp getbrightness || echo "Kertoo näytön kirkkaustason"

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjelmat]]

Sudo

2007-07-08T14:44:20Z

V: GUI_kehoitteet, parempi kuva Kdesusta, please?

Sudo on ohjelma, jonka avulla tavallinen käyttäjä voi komentoriviltä ajaa ohjelmia [[root|pääkäyttäjän]] oikeuksilla. Esimerkiksi [[Ubuntu|Ubuntussa]] ei ole oletuksena lainkaan pääkäyttäjää (root), vaan kaikki ylläpitotehtävät hoidetaan sudon avulla.

Esimerkki:
sudo apt-get update
Tällöin sudo mahdollisesti kysyy salasanaa, joka on käyttäjän oma salasana.

Käyttäjällä on oltava /etc/[[Sudoers|sudoers]]-tiedostossa määriteltynä oikeudet käyttää sudoa.

==GUI kehoitteet==

Sudo on helppo ja hyvä tapa komentojen antamiseen pääkäyttäjänä, ja siksi kyseiselle ohjelmalle on tehty myös graafisia kehoitteita graafisille ohjelmille ja -ihmisille. Yleisimmät graafiset kehoitteet lienevät Kdesu ja Gksudo.

'''Gksudo'''

[[Kuva:Gksudo.png|Gnome-työpöytäympäristön Gksudo, joka -g parametrillä käynnistettynä antaa ottaa itsestään kuvan.]]

'''Kdesu'''

[[Kuva:Kdesu.png|KDE-työpöytäympäristön Kdesu]]

==Katso myös==
*[[Fakeroot]]
*[[Su]]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Tiedosto:Kdesu.png

2007-07-08T14:41:09Z

Kdesu -> Sudo#GUI_kehoitteet ( Googlesta )

Tiedosto:Kdesu.png

2007-07-08T14:40:26Z

V: Kdesu -> Sudo#GUI_kehoitteet

Kdesu -> Sudo#GUI_kehoitteet

Tiedosto:Gksudo.png

2007-07-08T14:32:01Z

V: Kuva Gksudosta -> Sudo#GUI_kehotteet

Kuva Gksudosta -> Sudo#GUI_kehotteet

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2007-07-03T23:04:57Z

V: Matrix 2 Reloaded ärsyttää puristin silmää.

[[Fedora Core|FC5:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Agentti Smith, The Matrix Reloaded (asiayhteydessä liittyen Fedora Core 5:ten määrään ja yltäkylläiseen tukeen)

==Fedora Core 5:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*1. ikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Valitse English.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Suorita osiointi haluamallasi tavalla (tarkempia ohjeita aiemmissa ohjeissa (fc3 ja fc4 asennus).

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Valitse oletuksena olevan Office and Productivity lisäksi Software Development sekä siirrä alareunasta valinta kohtaan Customize now.

*Lisää ja poista haluamasi paketit. Tässä ohjeessa valitaan oletuksien lisäksi seuraavat:
*Kaikki KDE:n paketit
*Application
*-Editors kohtaan lisäksi emacs
*-Games and Entertainment valitaan kaikki
*-Graphical Internet kohtaan lisäksi gftp
*-Graphics kohtaan lisäksi xfig
*-Office/Productivity kohtaan lisäksi xpdf
*-Sound and Video kohdasta poista ensin kaikki ja valitse ainoastaan k3b, kdemultimedia ja mkisofs
*Development
*-KDE Software Development
*-Legacy Software Development
*Base System
*-Dialup Networking Support pois (paitsi jos todella tarvetta)
*-Legacy Software Support
*-System Tools ja oletuksien lisäksi mc
*Languages
*-Finnish Support

*Kun olet varma, että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolle. Valitse next ja asennus alkaa (jos asennat cd-levyiltä, niin vaihtele niitä pyydettäessä)...

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Forward
*Ei muutoksia palomuuriin (Onhan salasanasi varmasti riittävän hankala, jos jätät ssh:n) -> Forward
*Ei muutoksia SELinux asetuksiin -> Forward
*Muuta oikea aika -> Forward
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Forward
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Forward
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Finish

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolia ei enää ole Fedora Core 5:ssa. Se on korvattu pup-ohjelmalla (Software Updater), joka toimii käyttöliittymänä yum-komennolle. RedHat Network Alert Notificationin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

{{epävirallinen pakettilähde}}
===Yum:in konfigurointi===
Näin konfiguroit yum:in

1. Avaa pääte

2. Siirry pääkäyttäjätilaan

3. su -

4. Aja seuraavat komennot poistaaksesi yum.conf-tiedostosi ja korvataksesi sen uudella

5. cd /etc

6. mv -f yum.conf yum.conf.bak

7. wget http://www.fedorafaq.org/samples/yum.conf

8. Lisäksi asenna yum-konfiguraation vielä seuraavaa repo komentoa käyttäen:

rpm -Uvh http://www.fedorafaq.org/yum http://rpm.livna.org/livna-release-5.rpm

HUOM: Tässä annettu yum-konfiguraatio päivitetään silloin tällöin vaihtelevista syistä. Lisää tietoa saat repoista ja muista fedoraa koskevista aiheesta suomenkielellä osoitteesta http://www.linux-paja.com

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (F – System – Terminal) ja muutu siinä pääkäyttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size XXX M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
*Hyväksy salausavaimien hakeminen vastaamalla y:
Is this ok [y/N]: y 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>avahi-daemon ja avahi-dns-confd</tt> Helpottaa lähiverkon koneiden löytämisen ilman dns-palvelinta. Luultavimmin et tarvitse kumpaakaan.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>bluetooth</tt>: Bluetooth-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poista käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>dhcdbd</tt>: Rajapinta DBUS-väylälle dhcp:n kontrollointiin. Älä käynnistä

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>firstboot</tt>: On jo käyty läpi eli voit poistaa käytöstä.

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>hidd</tt>: Sama kuin bluetooth

*<tt>hplip</tt>: Tukee HP:n tulostimia. Jos moinen löytyy, niin älä poista käytöstä

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>irqbalance</tt>: Poista käytöstä jos koneessasi on vain yksi prosessori.

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tai LVM:n tarkkailu ja hallinta. Luultavimmin et tarvitse.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli dbus-daemon-1 välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>readahead ja readahead_early</tt>: Nopeuttavat ohjelmien käynnistymistä. Jätä käyttöön.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smartd</tt>: Tarkkailee levyjä, jätä päälle

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä. Älä ota käyttöön, jollet erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>wpa_supplicant</tt>: Langattomiin verkkokortteihin. Jollet tunne tarvetta, niin älä käynnistä

*<tt>xfs</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä mahdollisesti tulleen ytimen (kernel) käyttöösi ja saat helposti tiputettua turhat käynnistetyt palvelut pois käytöstä. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys ei ole välttämätön.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy firefox 1.5.0.1 tai uudempi. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (F – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Browse – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – advanced - Edit Languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi (muista hyväksyä sopimusehdot kysyttäessä).
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.63-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa http://www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml. Painamalla Flash-ohjelman päällä hiiren oikeaa nappia saat näkyviin Flash-pluginin valikon. Valitse '''Settings'''. Mikäli avautuvassa ikkunassa ei näy tekstiä johtuu se toistaiseksi korjaamattomasta (6.4.2006) bugista, joka esiintyy [[Fedora Core]]n 5:en version kanssa. Ennen virallisen päivityksen ilmestymistä hätäratkaisu on kirjoittaa [[sudo|pääkäyttäjän oikeuksin]] seuraava:
mkdir -p /usr/X11R6/lib/X11/fs
ln -s /etc/X11/fs/config /usr/X11R6/lib/X11/fs/config
Selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tekstin pitäisi näkyä.

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_09-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 9 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus pääkäyttäjänä (root) komennolla
chmod +x jre-1_5_0_09-linux-i586-rpm.bin
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_09-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_09/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so /usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Asenna hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.8-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (F – Office – Adobe Reader). Sulje ohjelma.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf-tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on ja paina OK.

SELinux voi uusimmissa päivityksissä aiheuttaa käynnistymisongelman. Voit korjata tilanteen antamalla pääkäyttäjänä komennon:

[root@kapanen imut]# chcon -t texrel_shlib_t /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Reader/intellinux/lib/*.so

====Acrobat Readerin liittäminen Mozillaan====
Jotta PDF-dokumentit olisi mahdollista avata suoraan Mozillan ikkunaan, on Mozillan ''plugins''-hakemistoon (oletusarvoisesti ''/usr/lib/mozilla/plugins/'') linkitettävä Acrobat Readerin plugin-osa. Mikäli et tiedä mihin hakemistoon Acrobat Reader asennettiin, on tiedoston hakemistopolku mahdollista selvittää esimerkiksi komennolla
find / -name nppdf.so 2>/dev/null
Plugin-tiedosto on nimeltään nppdf.so. Linkittäminen tapahtuu [[sudo|pääkäyttäjänä]] seuraavasti:
ln -s [äsken löydetty polku] /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Edellinen muotoutuisi oletusasetuksilla seuraavaksi:
ln -s /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Browser/intellinux/nppdf.so /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Käynnistä selain uudestaan ja kokeile ladata sivu http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. Livna.org sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/5/i386/livna-release-5-8.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm --import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan gpg-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla F:n päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaan lukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

yum install mplayer mplayer-skins (21M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Aivan kaikkien dvd-elokuvien kohdalla Mplayer ei välttämättä toimi moitteetta. Siksi voit halutessasi asentaa myös [[Xine]]-mediasoittimen, jolla dvd:n kuin dvd:n on todettu pyörivän ilman ongelmia.

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (10 M paketteja haetaan)

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====Quicktime====

yum install mplayerplug-in

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoitteesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===NTFS-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/ http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti (ohjeet oppaassa [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]], katso myös [[mount]]).

'''NTFS-3G-tuki'''

[[ntfs-3g]] on Linux-NTFS-projektin julkaisema ajuri, joka käyttää [[FUSE]]-rajapintaa. Ajurin avulla on mahdollista [[mount|liittää]] NTFS-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.

Paketti ntfs-3g löytyy Fedoran virallisesta pakettilähteestä, ja sen voi asentaa komennolla:

<pre>yum install ntfs-3g</pre>

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Mpg123

2007-05-03T07:18:43Z

V: luokat

[[Mpg123]] on nopea komentorivipohjainen mpeg-äänitiedostojen soitin, jonka hyviä puolia ovat mm:
* Toimivuus ja tuki usealla alustalla
* Tuki useille ääni-rajapinnoille
* Yksinkertaiset toiminnot
* Sisäänrakennetut pikanäppäimet

[[Mpg123]] on tällähetkellä versiossa 0.65

==Katso myös==
[http://www.mpg123.de Kotisivu]

[[Luokka: Ääni]]
[[Luokka: Komentorivi]]

Mpg123

2007-05-03T07:18:22Z

V: main mpg123 ... onkohan nämä pikkuartikkelit tarpeellisia?

Dirname

2007-05-02T16:16:17Z

V: main dirname

[[Dirname]] palauttaa kohteen kansion, toisin kuin [[Basename]].

<pre>Dirname [tiedoston-nimi]</pre>

dirname /usr/bin/echo
:/usr/bin

dirname tiedosto
:. #huom! palauttaa relatiivisen kansionnimen.

Haskell

2007-05-02T16:08:40Z

V: katsomyös reformat

{{perustietoa}}

Haskell on akateemisissa piireissä suosittu funktionaalinen ohjelmointikieli, jonka käyttö avoimen lähdekoodin projekteissa on vähäistä, lukuunottamatta [[Darcs|Darcsia]], versionhallintatyökalua.

==Katso myös==
[http://www.haskell.org/ Haskell:n kotisivu]

[http://darcs.net/ Darcs:n kotisivu]

Haskell

2007-05-02T16:08:23Z

V: (perustietoa)

Basename

2007-05-02T15:59:55Z

V: main basename

[[Basename]] on [[Coreutils|Coreutilsiin]] kuuluva perusohjelma, jonka pääkäyttökohde on tiedoston juuripolun ja/tai tiedostonpäätteen leikkaaminen sille syötetystä tiedostonnimestä.

==Peruskäyttö==

<pre>basename [tiedoston-polku] [tiedoston-pääte]</pre>

basename /usr/bin/sort
:sort

basename /home/kayttaja/tiedosto.xt
:tiedosto.xt

basename /home/kayttaja/tiedosto.xt .xt
:tiedosto

basename tiedosto.xt .xt
:tiedosto

basename tiedosto
:tiedosto

==Katso myös==
[[dirname]]

[[Luokka: Coreutils]]

Beep Media Player

2007-05-02T15:44:49Z

V: luokka: ohjelmat

[[Beep Media Player]] oli alkujaan [[XMMS]]-ohjelmasta [[Fork|forkattu]] eli haarautettu "multimediasoitin", mutta [[XMMS]]-alkuperä koettiin tekijöiden puolelta liian rajoittuneeksi, joten siitä seurasi koodin uudelleenkirjoittaminen ja uudelleennimeäminen '''BMP''':stä '''BMPx''':ksi ('''BMP2'''). BMPx tulee sanoista '''Beep Media Player Experimental'''.

==Ominaisuudet (Features)==

===Toisto===
[[Beep Media Player]] on [[GStreamer|GStreamerin]] käyttöliittymä, joten se pystyy käyttämään [[GStreamer|GStreameria]] hyväkseen audioformaattien soittamisessa.

===Extra===
[[Beep Media Player|Beep Media Playerissä]] on lisäksi elämää-helpottavia erikoisominaisuuksia, kuten
* Audio CD:n toistaminen
* Mediakirjasto
* Internet-audiosyötteet
* "Tagit", toiminto joka mahdollistaa omat merkinnät kappalaisiin.
* Last.FM Radio
* [[Shoutcast]]
* [[DBus]]
* SVG-pohjaiset nahat, moottorin koodinimi '''Maybel''', ent. '''Gloss'''

==Aiheesta muualla==
[http://beep-media-player.org/site/BMPx_Homepage BMPx:n kotisivu]

[http://bmp.beep-media-player.org/index.php/BMP_Homepage BMP:n kotisivu/wiki], huom. BMP ei ole sama kuin BMPx

[[Luokka: Ohjelmat]]

Käyttäjä:V

2007-05-02T15:33:28Z

V: rm-linx

Jäi hieman tavoitteesta "20 uutta artikkelia linux.fi-wikipediaan @ 2.2.2007" vain 18 artikkelilla mutta eipä tuo haitanne.

Beep Media Player

2007-05-02T15:32:25Z

V: main BMP

Bc

2007-04-28T09:15:54Z

V: main bc

[[bc]] on tekijänsä [[Philip A. Nelson|Philip A. Nelsonin]] mukaan "Sattumanvaraisen tarkkuuden laskentakieli".

==Peruskäyttö==
[[bc]]-ohjelman käyttötapoja ovat normaali interaktiivinen tila, jolloin bc laskee käyttäjän antamat luvut, olettaen että ne ovat sopivassa muodossa. Esim.
<pre>bc
2+2
4
3/2
1
</pre>

[[bc]]:n tarkkuus pyöristyksien suhteen on normaaliasetuksilla pyöristys ykkösiin, ja kuten edellä näette, tällainenkaan pyöristäminen ei virheittä onnistu. Pyöristystarkkuutta voidaan muuttaa muuttujan '''scale''' avulla.

<pre>bc
scale=1
3/2
1.5
</pre>

==Matemaattiset funktiot==
[[bc]]:tä voidaan käyttää sinin, kosinin ja muutaman muun matemaattisen funktion laskemiseen avaamalla ohjelma argumentilla '''-l'''
<pre>bc -l
4*a(1)
3.14159265358979323844
</pre>
(huom. '''4*a(1)''' palauttaa [[Pii|piin]] arvon)

[[Luokka:Coreutils]]

Cygwin

2007-04-28T08:26:58Z

V: (perustietoa)

{{perustietoa}}
Cygwin on ohjelmisto, joka mahdollistaa Windowsin Unix-tyylisen käyttämisen.

[[Luokka:Windows ja Linux]]

Käyttäjä:V

2007-02-02T22:26:13Z

V: Profiili

Jäi hieman tavoitteesta "20 uutta artikkelia linux.fi-wikipediaan @ 2.2.2007" vain 18 artikkelilla mutta eipä tuo haitanne.

[[Tee]]
[[Alias]]