Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Digi-tv

2011-12-27T22:17:14Z

Tazpa: /* Sovittimet */ Lisää NOVA-TD-500

Digi-tv-sovittimen käyttöön tarvitset sopivan ajurin, nipun ohjelmia joilla voit säätää sovittimen oikealle kanavalle sekä mediasoittimen, joka osaa toistaa sovittimen lähettämää videodataa. Jokin sopiva mediasoitin ja koodekit ovat saatavilla useimpiin [[jakelu]]ihin, digi-tv-kortin ohjausohjelmistot taas sisältyvät esimerkiksi [[Debian]]issa, [[Fedora]]ssa ja [[Mandriva]]ssa <tt>dvb-apps</tt> ja vanhemmissa [[Ubuntu]]issa pakettiin <tt>dvb-utils</tt> (Ubuntu 9.10 käyttää <tt>dvb-apps</tt>ia). [[Ohjelmien asentaminen|Lisätietoja ohjelmapakettien asentamisesta]].

== Kanavan valinta ja virittäminen ==

Periaatteessa voisit käskyttää digi-tv-sovittimen oikealle kanavalle vain käskemällä sen oikealle taajuudelle. Koska harva tuntee taajuuksia ulkoa tai jaksaa kirjoittaa koko taajuutta aina kanavaa vaihtaessa, kannattaa digi-tv-sovitinta ensin käskeä skannaamaan yleisimmät taajuudet ja tekemään tiedoston, jossa on näkyvät kanavat taajuuksineen. Yleensä tiedoston nimeksi annetaan channels.conf.

Ensin kannattaa tarkistaa, että dvb-apps/dvb-utils-ohjelmapaketti on asennettuna ja että scandvb -ohjelma löytyy koneesta. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, onko <tt>/usr/share/dvb-apps</tt>- tai <tt>/usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t</tt> (tai .../dvb-c tai .../dvb-s) -alihakemistoissa tiedostoa, jossa olisi oman DVB-jakeluverkon kanavanippuparametreja tarjolla. Tiedoston nimi on muotoa <tt>fi-kaupunki</tt> tai <tt>fi-operaattori</tt>. Aja sitten
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish
tai
scan /usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t/fi-Kaupunki

tai vastaava komento, parametrinä löytämäsi tiedosto. Jos et saa listausta tv-kanavista, katso ytimen viestien (<tt>[[dmesg]]</tt>) ja moduulien (<tt>[[lsmod]]</tt>) listauksista, onko sovitinta ylipäänsä tunnistettu. Mikäli löydät näistä tulosteista digi-tv-sovitinta kuvaavia rivejä, tarkista antennijohdot, kuuluvuudet jne. Ellei em. kanavanipputiedostoa löydy omasta T-, C- tai S-verkosta, selvitä ensin oman digiboksisi kanavatietojen tai operaattorisi www-sivujen kautta digitv-kanavanippujen parametrit, ja luo sitten em. dvb-apps -ohjelmiston mukana tulevien fi-kaupunki -mallikonfiguraatioiden pohjalta oma kanavanippujen syötetiedosto, jota käytät em. tapaan apuna kanavien haussa.

Jos sait tv-kanavalistauksen, aja komento uudelleen ja kopioi tuloste esimerkiksi tiedostoon channels.conf, jonka voit sijoittaa vaikkapa piilohakemistoon .azap kotihakemistosi alle:
cd ~
mkdir .azap
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish > .azap/channels.conf

Komennolla
dvbtraffic
voit tarkkailla sovittimen dataliikennettä.

Sovittimen vastaanottamaan MPEG2-videokuvaan pääsee käsiksi laitetiedoston /dev/dvb/adapter0/dvr0 (tai adapter1, adapter2 jne.) kautta. Jos sovittimessa on MPEG2-purkupiiri, valmiiksi puretun videon saa laitetiedostosta /dev/video (tai /dev/video0, video1 jne).

=== Kaffeine ===
[[Kaffeine]] osaa hakea kanavat itse. Jos se tunnistaa digi-tv-kortin, Dvb-valikosta löytyy toiminto kanavien virittämiseen. Näin löydetyt kanavat ilmestyvät sitten kanavalistaan.

Kun Kaffeine on käynnistetty ensimmäisen kerran, se luo kansion <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> jonne se kopioi muutamien eri DVB-verkkojen kanavanippujen tiedot. Kaffeine ei siis käytä suoraan dvb-apps mukana tulevia jakeluverkkojen kanavanipputietoja. Syntaksi on sama kaffeine v0.xx versioissa, eli voit kopioida dvb-apps -sovelluksen <tt>dvb-{t,c,s}/fi-Kaupunki</tt> tiedoston tuonne <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> hakemistoon, ja antaa Kaffeinen käyttää sitä kanavien hakuun. Kaffeine v1.xx (esim. Fedora 13) käyttää lähetysverkkojen profiilitiedostoa ~/.kde/share/apps/kaffeine/scanfile.dvb, jonne on tarvittaessa mahdollista lisätä oman lähetysverkon kanavanippujen tiedot.

Kaffeine osaa näyttää YLE:n DVB-tekstitykset oikein. Xinessä olevan [http://bugs.xine-project.org/show_bug.cgi?id=267 bugin] vuoksi ne tulevat tosin viiveellä. EPG- ja OSD-tiedot näkyvät oikein versiosta 0.8.7 alkaen, tosin joskus ne ovat ruotsiksi.

=== MPlayer ===
[[MPlayer]] osaa näyttää digi-tv-kortin tuottamaa kuvaa. <tt>scandvb</tt>- tai <tt>scan</tt>-ohjelmalla luotu kanavatiedosto on tällöin tallennettava nimelle <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt>. Tämä tapahtuu esim. DVB-T verkon kanavien osalta komennolla:
scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.mplayer/channels.conf
Tämän jälkeen MPlayerilla voidaan katsoa kanavaa komennolla
mplayer dvb://kanava
Esimerkiksi
mplayer "dvb://YLE TV2"
Eli <tt>dvb://</tt>-alun jälkeen tulee kanavan nimi. Nimet löytyvät <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt> -tiedostosta.

Usein digi-tv:n sisältö on lomitettua, joten kannattaa käyttää lomituksenpoistoa. Esimerkkinä lomituksenpoistosta fd:
mplayer -vf pp=fd "dvb://YLE TV2"

MPlayer ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi hallitse oikeaoppisia tekstityksiä (ns. ylen tekstit).

=== xine ===
[[xine]] osaa samoin näyttää DVB-lähetyksiä, kun laiteajurit on vaan asianmukaisesti asennettuna. Kanavahaku tapahtuu samalla tavalla, kuin mplayer-ohjelmankin osalta, eli esim. DVB-T verkossa:

scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.xine/channels.conf

Jos MPlayerille kanavat on jo haettu, voidaan ottaa sen kanavalista suoraan xine-ohjelman käyttöön:

cp -p ~/.mplayer/channels.conf ~/.xine/channels.conf

YLE:n kanavien nk. DVB-tekstitykset saa xine-ohjelmassa näkyviin, kun subtitle-asetukset on vaan asetettu oikein.

=== Totem ===
[[Totem]] on [[edustaohjelma]]na toimiva mediasoitin joka käyttää [[taustaohjelma]]naan [[GStreamer]]ia (vanhemmissa versioissa oli mahdollista käyttää myös [[Xine]]ä). Kanavalista on samanlainen kuin edellä, se pitää vain kopioida oikealle paikalle:

[[cp]] -p channels.conf ~/.gstreamer-0.10/dvb-channels.conf

Mikäli käytät totem-xineä, katso kohta Xine.

=== gxine ===

DVB-toiston aloittaminen: "Tiedosto > DVB" tai "Tiedosto > Avaa MRL... > dvb://". Kanavalistalla olevat kanavat ilmestyvät soittolistalle ja viimeksi toistettua kanavaa aletaan toistaa. Kanavalista luetaan tiedostosta "~/.xine/channels.conf".

DVB-tekstitys pitää tarvittaessa aktivoida valikosta: Esimerkiksi "Näytä > Tekstitykset > Kanava 0 / fin" tai "Näytä > Tekstitykset > Kanava 1 / swe". Soittolistalta voi haluamansa kanavat tallentaa mediamerkintöihin, jolloin ne ovat helpommin saatavilla. Ääniraitaa ei voi valita, ensimmäinen saatavilla oleva toistetaan.

Kanavalistan kanaviin viitataan niiden nimellä ("dvb://YLE Teema") tai järjestysnumerolla ("dvb://4", ensimmäinen kanava listalla on "dvb://0"). Ohjelmatiedot tämänhetkisestä ja seuraavasta ohjelmasta saa näkyviin OSD-näyttöön näppäimellä "u" tai "<f7>" toiston aikana.

=== VLC ===

Lataa kanavalista seuraavasti: "Media > Avaa tiedosto > .xine/channels.conf". Viite kanavalistaan luodaan soittolistalle. Puumuotoisen hierarkian laajentamalla saa esiin listan kaikista kanavista. Jos työpöydälle tai ylä/alapalkkiin haluaa oman pikakuvakkeen VLC:n DVB-katselua varten, niin komentorivi on tällöin

<tt>vlc --playlist ~/.xine/channels.conf</tt>

VLC v1.13 alkaen syntaksi on hieman erilainen:

<tt>vlc --open ~/.xine/channels.conf</tt>

Yksittäisiä kanavia ei voi kopioida soittolistalta mediakirjastoon, mutta koko hierarkian voi. Kanavan nimi tai esitettävä ohjelma näkyy toistoa aloittaessa OSD-viestinä. Äänen ja tekstityksen kielen voi asetuksista määritellä oletusarvoisesti käyttöön, mutta niitä voi myös toiston aikana vaihtaa. Esimerkiksi "Ääni > Ääniraita > Raita 1 - [English]" ja "Video > Tekstitysraita > 4:3 subtitles [Suomi]".

Tekstitys- ja ääniasetukset on mahdollista asettaa niin, että VLC käyttää haluttuja kieliä ensisijaisesti ja jos niitä ei löydy, käytetään sitten varalla mitä tahansa lähetteen tekstitys/ääniraitaa. Esim. Yle lähettää tanskalaiset elokuvat Dansk/tanskalaisella äänellä ja tuo ao. any-valinta varmistaa, että ko. ääniraita tulee automaattisesti kuuluviin. Subtitles/Tekstitysraita -asetuksiin voisi laittaa esim 'fi,gb,us,en,uk,se,any', jolloin tuossa priorisointijärjestyksessä näytetään tekstitysraita, jos se lähetteessä on mukana. Vastaavasti Audio/ääniraidan kielet voisi laittaa esim. 'fi,se,en,uk,us,any', mutta Ylen lähetyksissä näkövammaisia varten oleva suomenkielinen ääniraita (DVB-ääniraita hollanninkielelle) tulee valituksi vaikkapa norjankielistä (no) ohjelmaa katsottaessa. Ääniraidan valinnassa tuo viimeinen 'any' ei siis välttämättä johda toivottuun lopputulokseen.

VLC käyttää Kaffeinea vähemmän prosessoritehoa ja näin se soveltuu hitaammissakin koneissa SD-tasoisten kanavien katseluun. VLC selviytyy HD-kanavistakin selvästi pienemmällä prosessoriteholla, kuin Kaffeine.

== Sovittimet ==
{| border=1
|'''Sovitin'''
|'''Toimivuus'''
|-
|width=20%|'''Afatech''' AF9015 (myös AF9016 toimii samalla ajurilla)
'''A-Link''' DTU(m), '''Fujitech / Fuj:Tech''' (Verkkokauppa.com), TubeStick
|Toimii, kernel 2.6.28 tai uudempi. Vanhempiin, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/~anttip/af9015/ . Firmware on ladattavissa osoitteesta http://www.otit.fi/~crope/v4l-dvb/af9015/af9015_firmware_cutter/firmware_files/ ja tyypillisesti se tulee ladata hakemistoon /lib/firmware/. Verkkokauppa.comin tällä hetkellä (30.7.2010) myymät Fuj:techit ovat Realtekin piirillä, joka ei toimi linuxissa. KORJAUS: Fujitech DTV Pro (Realtek) saadaan toimimaan kääntämällä erillinen ajuri: 1. Lataa http://www.turnovfree.net/~stybla/linux/v4l-dvb/lv5tdlx/ -sivuilta 20101102_linux_install_package-Dongle.rar. 2. Aja sudo:lla tai roottina "sh install.sh". 3. Mikäli käännös onnistui niin laite pitäisi olla käyttökunnossa.
Fedora 16. Mukana tulevalta asennuslevyltä pitää kopioida firmware paikkaan /lib/firmware. Siis tiedostot hakemistossa /Driver/x86/x86/i386/ olevat *.imp -tiedostot
|-
|width=20%|'''A-Link''' DTU(L)
|Toimii, ohjeen http://arcierisinasce.wordpress.com/2010/02/21/smscore_set_device_mode-error-2-loading-firmware-dvb_nova_12mhz_b0-inp/ mukaan (ajuritiedosto on dvb_nova_12mhz_b0.inp). Kyseessä on tämä tikku: http://store.a-link.com/fi/DTU.html, eli pieni musta, päällä lukee A-LINK(r) DTU.
|-
|width=20%|'''Anysee''' E30 ja E30C Plus
|Toimii beta-vaiheessa olevalla ajurilla, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/v4l-dvb/ . Osassa laitteista olevalle Conax-kortinlukijalla ei ole tukea.
|-
|width=20%|'''Artec''' T14 USB2.0 DVB-T (myös USB1.1)
|Toimii. Huom! Artec T14BR -mallille ei ainakaan toistaiseksi ole tukea ilman ajurin patchaamista. [[Patch]]-tiedosto löytyy [http://www.mail-archive.com/linux-dvb@linuxtv.org/msg27701.html täältä] ja se lisättänee linuxtv.org-ajureihin tulevaisuudessa. Testattu (T14BR & patch): Kubuntu 7.10 Gutsy. Kernelin versiossa 2.6.25 molemmat tuettuna suoraan.
|-
|'''Artec''' T14BR USB2.0 DVB-T
|Toimii. Firmware: Kernel 2.6.25-.27 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/linux-dvb-firmware/dvb-usb-dib0700-1.10.fw dvb-usb-dib0700-1.10.fw] ja Kernel 2.6.28 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/files/dvb-usb-dib0700-1.20.fw dvb-usb-dib0700-1.20.fw] (kansioon /lib/firmware/). Eri sisuskalut kuin Artec T14:ssa. Testattu: Arch Linux x86_64 Toimii suoraan: Ubuntu 8.04 ja 8.10
|-
|'''Digital Everywhere''' FireDTV / FloppyDTV
|Toimii, ajuri "firedtv" on sisällytetty Linux -ytimeen versiosta 2.6.29 alkaen, sitä edeltänyt [http://firesat.kurelid.se/ kehitysversio] on saatavilla Linux -ytimille versiosta 2.6.25 alkaen. Myös CI-tuki pitäisi olla toiminnassa. Testattu: Ubuntu 8.04. x86_64. Testattu kehitys- ja vakaa versio arkkitehtuurilla PowerPC.
|-
|'''Hauppauge''' WinTV-Nexus-CA
|Kortin digitaalinen viritin toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0. ja [[Suse]] 10.3. (MythTV, Kaffeine)
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004)
|Toimii oikealla firmwarella. Testattu: Mandriva 2007.
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-T PCI (90002)
|Toimii. Saattaa vaatia moduulin <tt>cx88_dvb</tt> [[modprobe|lataamisen]]. Testattu: Ubuntu 6.06->
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-TD-500
|Toimii, vaatii firmwaren [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/files/dvb-usb-dib0700-1.20.fw dvb-usb-dib0700-1.20.fw], laita kansioon /lib/firmware/. Testattu: Debian 6.0 Squeeze
|-
|'''Nebula''' DVB-T PCI ja kaukosäädin
|Toimivat. Ohjeet asennukseen löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0 Ubuntu Suomen keskustelualueelta]. Testattu: Ubuntu, Debian.
|-
|'''Pinnacle''' PCTV 300i DVB-T PCI
|Toimii ytimestä löytyvällä SAA7134-ajurilla. Lisätietoja sen säätämiseen löytyy [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoon wikistä].
|-
|'''Technotrend''' C-1500
|Toimii tuoreimmilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.orgin] ajureilla. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAMillamythtv:ssä ja Kaffeinella
|-
|'''Technotrend''' T-1500
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä (sama piirisarja kuin Terratec Cinergy 1200:ssä). Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|'''Technotrend''' DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA)
|Toimii. Testattu: Suse 10.0
|-
|'''Technotrend/Hauppauge''' WinTV DVB-C rev2.X
|Toimii.
|-
|'''Technotrend''' Premium C-2300
|Digitaalinen viritin toimii. Käytännössä identtinen Hauppauge Nexus-CA:n (yllä) kanssa.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XE (USB)
|Toimii [http://www.linuxtv.org linuxtv.orgin] ajurin ja af9005-firmwaren yhdistelmällä. YLEN kanavat näkyivät testissä huonosti, mikä tosin saattoi johtua usb-väylän heikosta virransyötöstä. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/Terratec.html kokeellisella ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04 ja 7.10. '''8.04 versiossa toimii täydellisesti''' kun asentaa ubuntu-restricted-extras paketin ja käyttää kaffeine soitinta. Totem tarvitsee ilmeisesti kanavaluettelon johonkin asetustiedostoon, mutta tuo kaffeine osaa virittää kanavat nappia klikkaamalla.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XXS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/Terratecxxs.html uusimmilla v4l-dvb ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 8.04
- Testattu Kubuntu 8.10:ssä: toimii täydellisesti ilman mitään virityksiä (kaffeinella),
myös YLEn tekstitykset. (Kaukosäädintä ei kokeiltu.) Toimii Ubuntu 11.04. Kaukosäädintä ei täälläkään kokeiltu.

Fedora 16 toimii. Tosin vaikeuksia oli löytää sopiva mpeg dekooderi. (mutta se ei ole tikun ongelma). Ts ensin näkyi kanavan ohjelmatiedot, muttei kuvaa.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T2 (USB)
|Toimii täysin. Testattu: [[Suse]] 10.0, [[Ubuntu]] 7.04 - 10.10.
|-
|'''Terratec''' Cinergy 1200-C
|Toimii suoraan ainakin [[Mythbuntu]] 10.04:llä. Jotkin vanhemmat Linux-versiot: Toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|ytimen]] versioista. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle pitää itse [[kääntäminen|kääntää]] kokeellinen ajuri, kts [http://www.cs.helsinki.fi/u/aulaskar/digi/'''Terratec'''_cinergy_1200_dvb-c.html ohje] ja [http://linuxtv.org/wiki/index.php/Terratec_Cinergy_1200_DVB-C linuxtv.orgin artikkeli]. Huom2! <tt>v4l-dvb</tt> on kehittynyt sen verran, että nykyään riittää lähdekoodin hakeminen ja kääntäminen. Korjaustiedostoja (''patcheja'') ei tarvita. Testattu: [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[Debian]] 4.0, [[Ubuntu]], [[KnoppMyth]], [[Fedora]], [[Mythbuntu]]
|-
|'''Terratec''' Cinergy 1200-T
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä. Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|'''Terratec''' Cinergy C PCI
|Toimii, ajuri mukana Linuxin versiossa 2.6.33. DVB-C kortti. Myös HD-kanavat näkyvät. Ajuriprojektit: [http://jusst.de/hg/mantis mantis] ja [http://jusst.de/hg/mantis-v4l mantis-v4l]. Ajuriprojektien vetäjä suosittelee mantis-v4l:n käyttöä. Jos kanavahaku ei kuitenkaan onnistu, lue [http://lists-archives.org/video4linux/27321-mantis-driver-jusst-de-selects-wrong-tuner-on-Terratec-cinergy-c-pci.html tästä] vinkki, jolla moni on saanut kortin toimimaan. Katso myös [http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_C_DVB-C oheinen LinuxTVWiki-juttu], [http://tven.Terratec.net/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=267 valmistajan infosivu] ja [http://thread.gmane.org/gmane.linux.drivers.dvb/39902 patch kaukosäätimelle]. Testattu: [[Fedora]] 8, 9, 10 ja 11 (x86_64), Arch Linux kernelillä 2.6.31 (x86_64). Toimii suoraan Fedora 13 jakelussa, kun /etc/rc.d/rc.local scriptiin laittaa modulin latautumaan '/sbin/modeprobe mantis'.
|-
|'''Terratec''' T3 (USB)
|Toimii. Testattu: [[Ubuntu]] 10.04.
|-
|'''TwinhanDTV''' Alpha (USB)
|Toimii. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. Huom! Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla(esim. 7045A), joka ei vielä ole tuettu Linuxissa. Testattu: Fedora Core 4, Debian unstable
|-
|'''TwinhanDTV''' USB-Ter (USB1.1)
|Toimii, mutta vaatii [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw firmware-tiedoston] kopioimisen <tt>hotplug</tt>-kansioon. [[Mepis]] 6:ssa toimii suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla-ytimen (>=2.6.20) kääntämisen.
|}

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

Nämä (usb-liitäntäiset) myöskin lämpenevät käytössä aika runsaasti.

==Katso myös==
*[[Digiboksit ja Linux]]
*[[DigiTV:n tallennukset DVD:lle]]
*[[Dvb]]
*[[Multimediatietokone]]
*[[Sub.fi]]
*[[YLE Areena]]
*[[MTV3:n Katsomo]]
*[[Ruutu.fi]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTV.fi] (keskustelufoorumi)
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB-wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR-wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux-wiki]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]

Inetd

2011-02-10T10:28:01Z

Tazpa: kuunneltava verkkoliitäntä annetaan ennen palvelua

'''inetd''' on verkkoa muiden ohjelmien puolesta kuunteleva "superpalvelin". Yhteyden tullessa inetd käynnistää [[asetustiedostojen perusteet|asetustiedoston]] /etc/'''inetd.conf''' perusteella oikean palvelimen, yleensä [[tcpwrappers|tcpd]]:n välityksellä (tai käyttäen itse [[kirjasto]]a libwrap) ja siten tiedostoja /etc/hosts.allow ja /etc/hosts.deny käyttäen.

==inetd.conf==
[[Asetustiedosto]] <tt>inetd.conf</tt> sisältää rivejä, joissa määritellään
* portti, jota on kuunneltava (usein nimellä, jolloin porttinumero haetaan tiedostosta <tt>[[services-tiedosto|/etc/services]]</tt>, [[RPC]]-palveluiden osalta [[rpcd]]:ltä)
* "socket"-tyyppi
* protokolla (tcp, udp tai [[wikipedia:unix domain socket|unix]])
* sallitaanko samanaikaisia yhteyksiä (<tt>wait</tt>/<tt>nowait</tt>)
* käyttäjä ja mahdollisesti ryhmä jonka oikeuksilla kyseinen palvelin käynnistetään (muodossa tunnus:ryhmä)
* käynnistettävä ohjelma ja sen parametrit (usein muodossa <tt>tcpd ohjelma parametrit</tt>).

Portin yhteydessä voidaan määritellä mitä verkkoliitäntää inetd:n tulee tämän palvelun osalta kuunnella. nowait-kohdassa voi määritellä samanaikaisten yhteyksien maksimimäärän (yhteystiheyden voi määrittää komentorivivalitsimella).

localhost:daytime stream tcp nowait [[root]] internal
ident stream tcp wait identd /usr/sbin/identd
168.0.0.2:nntp stream tcp nowait news /usr/sbin/tcpd /usr/sbin/leafnode

<tt>daytime</tt> kertoo ajan [[date]]-komennon tapaan ja sopinee lähinnä testaukseen. [[identd]] kertoo etäpalvelimelle kuka tämän koneen käyttäjä on etäpalvelun käyttäjä (usein salakirjoitetussa muodossa) väärinkäytösten selvittelyn helpottamiseksi. [[leafnode]] on kevyt [[:Luokka:Uutisryhmälukijat|uutisryhmäsovellus]].

==Käyttökohteet==

inetd sopii harvoin käytettyjen kevyiden palveluiden käynnistämiseen, jolloin yhden palvelimen käynnistäminen monen sijasta riittää. inetd:llä saa myös käyttöön [[tcpwrappers|libwrap]]-kirjaston niidenkin palvelinten osalta, jotka eivät sitä itse käytä.

[[SSH|sshd]] ei sovi inetd:stä käynnistettäväksi, koska se luo käynnistyessään avaimia, joiden generointi saattaa kestää jonkin aika. Samaten mahdollisesti raskaasti kuormitettuja palvelimia ei kannattaa käynnistää joka yhteyttä varten erikseen.

== Katso myös ==
*[[xinetd]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietoturva]]

Kannettavat

2010-11-02T08:55:07Z

Tazpa:

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

Vuoden 2008 aikana Linux-kannettavien saatavuus on parantunut oleellisesti. Markkinoilla on myös useita [[Miniläppäri|minikannettavia]], joista useimmista on olemassa Linux-versio (mm. [[Asus EeePC]], [[Acer Aspire One]], [[HP ultra mobile|HP 2133 Mini-Note]]). Sittemmin saatavuus on heikentynyt huomattavasti, eivätkä riisutut linux-versiot ole täyttäneet odotuksia.

{{vanhentunut}}

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Miniläppärimallisto [[Dell Mini 9|Dell Inspiron Mini]] saatavilla [[Ubuntu]]-jakelulla varustettuna. Dell Latitude 2100 -miniläppäriä voi tilata [[Ubuntu]] 8.10 jakelulla myös Suomessa (20.5.2009).
*[http://www.dell.fi/ Dell]
*[http://www.e-kodinkoneet.com/index.php?main=266&newsID=155 E-kodinkoneet.com:in ilmoitus ennakkotilausmahdollisuudesta 12.11.2008] (Dell Inspiron Mini 9)

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700. Topconfig-ohjelman kautta voi tilata räätälöityjä koneita siten, että esim. Windows-lisenssiä ei tule mukana. Valitettavasti ohjelman käyttö nostaa kaikkien räätälöityjen kokoonpanojen hintaa, eli tietty kone ilman Windowsia on kalliimpi kuin sama kone suoraan kaupasta ostettuna Windows-lisenssin kanssa. HP Linux Forum 2008 -tapahtumassa mainittiin että HP:n koneita olisi tulossa Suomen markkinoille myös esiasennetulla Linuxilla.

Miniläppärin [[HP ultra mobile|HP]] 2133 8.9" saa [[SUSE]]lla varustettuna.
*[http://welcome.hp.com/country/fi/fi/welcome.html HP]

Lokakuussa 2009 on HP ProBook -sarjan lähes kaikkiin malleihin on vaihtoehtona esiasennetuksi käyttöjärjestelmäksi "SuSE Linux".
*[http://h10010.www1.hp.com/wwpc/fi/fi/sm/WF04a/321957-321957-64295-3955552-3955552.html HP Probook]

==Linuxkauppa.fi==
Linuxkauppa.fi myy sekä läppäreitä että pöytäkoneita Linuxilla, merkit vaihtelevat ajan mittaan.
*[http://linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]
*[http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33913 Tietokone.fi:n uutinen aiheesta]

==MJT Finland==
HP Top Config-ohjelma tarjoaa kannettavia [[wikipedia:fi:FreeDOS|FreeDOS]]illa.
(Sisään kauppaan -> Tietokoneet -> HP Top Config)

(29.12. 2007)
HP Top Config-ohjelma tarjoaa palvelimia Linuxilla. Monessa tapauksessa configurointi ei kuitenkaan ollutkaan mahdollista ja koko palvelu vaikutti heiman keskeneräiseltä, joten ehkä tulevaisuudessa läppäreitä ja tavallisia pöytäkoneitakin saa myös HP Top Config-ohjelman avulla. Eli siis 29.12. mitään läppäreitä ei saanut ilman windowsia. Tilanne ei ole muuttunut 8.1.2009.

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Petrotek==
Petrotek myy suomeen virolaisia Ordi-kannettavia joihin saa ubuntun esiasennettuna.

*[http://webpuoti.petrotek.fi/category.php?id_category=52 Ordi - Petrotek Webpuoti]

==Pohjolan Tietotekniikka==
Pohjolan Tietotekniikka myy HP Probook kannettavia ja AOpen pöytäkoneita Red Hat Enterprise Linux, Fedora, SUSE Linux Enterprise Desktop tai Ubuntu käyttöjärjestelmillä varustettuna.
*[http://www.pohjolantietotekniikka.fi www.pohjolantietotekniikka.fi]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."
* Multitronic 7.11.2007: "Tällä hetkellä niitä ei valitettavasti ole"
* Verkkokauppa.com 20.1.2010: "Näillä näkymin ei ole tulossa suurilta valmistajilta linux-käyttöjärjestelmällä olevia koneita." ja "Koneet myydään aina jonkin käyttöjärjestelmän kanssa, ilman sitä ei ole yhtään kannettavaa saatavana."
* Jimm's PC 21.1.2010: "Näillä näkymin tällaista mallia ei ole tulossa valikoimiimme."

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]
*[http://hintaseuranta.fi/haku.aspx?Hakusana=linux%20kannettava hintaseuranta.fi:n hakutulos hakutermeillä linux kannettava]
[[Luokka:Laitteisto]]

WLAN-kortit

2010-02-01T11:52:24Z

Tazpa: /* Atheros */

Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Toiset laitteet vaativat toimiakseen suljetun koodin (binary blob) suorittamista. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laite (eli käytännössä sisältämä WLAN-piirisarja) ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.

==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama WLAN-piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta yleensä piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.

===Piirisarjan selvittäminen===
Kannattaa huomioida, että saman kaupallisen nimen alla saatetaan usein markkinoida useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Eri piirisarjoilla toimitettavien versioiden ero (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin ero) selviää ennen ostoa usein vain paketin sarjanumerosta tai pienestä merkinnästä pakkauksen kyljessä, kuten <tt>v.1</tt>, <tt>rev E</tt>, <tt>rev 3b</tt> ym.

Saadun merkinnän tai sarjanumeron merkityksen voi yrittää selvittää esimerkiksi jollakin netin hakukoneella tai erilaisista listoista. Epävarmassa tapauksessa kannattaa kortti yleensä jättää ostamatta.

Koneeseen liitetyn kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai CardBus-tunnuksesta. Sen saa selville esimerkiksi [[komentorivi]]komennoilla
*<tt>[[lspci]]</tt> (PCI ja CardBus/PC Card/PCMCIA)
*<tt>[[lsusb]]</tt> (USB)
*<tt>[[cardctl]]</tt> (CardBus))
Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain hakukoneessa.

==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.

Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava itse. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).

Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.

Jos piirisarjalle ei löydy toimivaa Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.

==Piirisarjat==
===ADMtek===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ADM8211A/B/C
|
*3Com 3CRSHPW796
*SMC 2602W V2
|Käännettävä lähdekoodista, ohje löytyy lähdekoodipaketin README-tiedostosta. [http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Ajuripaketti].
|
|}

===Atheros===
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa [http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/ath5k ath5k]-niminen ajuri on kehitteillä.

Tuki n-sarjan laitteille saadaan ath9k- ja ar9170-nimisten ajurien avulla.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*AR500x [http://madwifi-project.org/wiki/Chipsets]
|[http://madwifi-project.org/wiki/Compatibility Lista], [http://atheros.rapla.net/ lista]
|[[Madwifi]]
|Madwifi-ajuri on osittain epävapaa.
|-
|
*AR5008
*AR5418+AR5133
*AR5416+AR5133
*AR5416+AR2133
*AR9160
*AR9280
*AR9281
*AR9285 (>= 2.6.29)
*AR9287 (>= 2.6.32)
*AR9102 (AHB) (>= 2.6.30)
*AR9103 (AHB) (>= 2.6.30)
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ath9k/products/external Lista]
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ath9k ath9k]
|Osa ydintä versiosta 2.6.27 alkaen.
|-
|
*AR9170 (USB)
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ar9170#available_devices Lista]
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ar9170 ar9170]
|Osa ydintä versiosta 2.6.30 alkaen.
|}

===Broadcom===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*BCM4303, 4306, 4309, 4311, 4312 ja 4318
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/b43 Lista], [http://broadcom.rapla.net/ lista]
|[http://linuxwireless.org/en/users/Documentation Ajurin dokumentaatio]
|Vapaa ajuri, joka on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.17 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*BCM4311, 4312, 4321 ja 4322
|
|Löytyy yleensä [[paketinhallintajärjestelmä|paketista]] <tt>broadcom-wl</tt>. [http://www.broadcom.com/support/802.11/linux_sta.php Kotisivu]
|Broadcomin tarjoama suljetun lähdekoodin ajuri. BCM4311:n ja BCM4312:n osalta ajurin käyttö vaatii yleensä vapaan ajurin [[ytimen moduulit|moduulien]] <tt>b43</tt> ja <tt>ssb</tt> mustalistaamisen.
|-
|
*BCM4320 (USB)
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/rndis_wlan#availabledevices Lista]
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/rndis_wlan linuxwireless.org]
|Ytimeen versiosta 2.6.25 asti sisältyvä vapaa ajuri. Ei toimi, mikäli WPA:ta käytettäessä tukiaseman nimi on piilossa.
|}

===Inprocomm===
Inprocomm on taiwanilainen 2005 lopettanut piirisarjavalmistaja.
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*IPN2120
*IPN2220
*IPN5320
*IPN5330
|[http://inprocomm.rapla.net/ Lista]
|Linux-ajuria ei löydy. Kortit voi yrittää saada toimimaan [[ndiswrapper]]in avulla.
|
|}

===Intel===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*IPW2100
|Intel Centiro -koneiden 11Mbit/s WLAN-kortit
|[[Intel IPW2100]]
|Vaatii suljetun [[firmware]]n.
|-
|
*IPW2200BG
*IPW2915ABG
|Intel Centiro -koneiden 54Mbit/s WLAN-kortit
|[[Intel IPW2200]]
|Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*IPW3945ABG
*IWL4965AGN
|Uusia Intelin mini-PCI-express kortteja
|[[iwlwifi]]
|Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*4965
*5100BG/ABG/ABN
*5300AGN
*5350AGN
|[http://wiki.debian.org/iwlagn#SupportedDevices Lista]
|[http://wiki.debian.org/iwlagn Ohje Debianin wikissä].
|Piirisarjoja tukeva iwlagn-ajuri osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.27 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|}

===Marvell===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*88w8335 <nowiki>[Libertas]</nowiki>
|[http://marvell.rapla.net/ Lista]
|Kehitteillä on mrv8k-niminen ajuri [http://www.saillard.org/linux/mrv8k/].
|mrv8k on alpha-tilassa eikä toimi, joten [[ndiswrapper]] on käytännössä ainoa vaihtoehto.
|}

===Ralink===
Ralink on julkaissut ajurinsa [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*rt2400
*rt2500
*rt2500usb/rt2570 (USB)
*rt61
*rt73 (USB)
*Tuki kehitteillä myös uudemmille piirisarjoille
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php?title=Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|Ajuri löytyy oletus[[ydin|ytimestä]], eikä edellytä erillistä asennusta.
[[Ralink rt2x00]], [http://rt2x00.serialmonkey.com/ Kotisivu]
|Yhteisöprojektin kehittämä ajuriversio. Rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.
|-
|
*rt2400
*rt2500
*rt2500usb/rt2570 (USB)
*rt61
*rt73 (USB)
*rt2860
*rt2870
*rt3070usb
|
|Ajurit löytyvät useiden jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnoista]] (saattaa vaatia [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisten pakettivarastojen]] käyttöä). [http://www.ralinktech.com/ralink/Home/Support/Linux.html Kotisivu]
|Ralinkin omat GPL-lisensoidut ajuriversiot. rt61, rt73, rt2860 ja rt2870 vaativat erillisen firmwaren.
|}

===Realtek===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*rtl8180
*rtl8185
*rtl8187
*rtl8187b
*rtl8225
*sa2400
*grf5101
*max2820
|[http://rtl8180-sa2400.sourceforge.net/ Lista], [http://realtek.rapla.net/ lista]
|[http://rtl8180-sa2400.sourceforge.net/ Vanhempi ajuriprojekti], [http://rtl-wifi.sourceforge.net/ uudempi ajuriprojekti]
|Uudemman ajuriprojektin RTL8187-ajuri on osa [[ydin]]tä versiosta 2.6.23 alkaen. RTL8180- ja RTL8185-ajurit ovat mukana ytimessä 2.6.25:stä alkaen sekä RTL8187B-ajuri 2.6.27:stä alkaen.
|}

===Texas Instruments===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ACX100
*ACX111
*ACX100USB
*TNETW1450 USB
|[http://ti.rapla.net/ Lista], [http://acx100.sourceforge.net/wiki/Device_list ajuriprojektin lista]
|[http://acx100.sourceforge.net/ Ajuriprojekti]
|Ajuri on vakaa, mutta ei tue WPA:ta. Kaikki piirisarjat vaativat firmwaren[http://acx100.sourceforge.net/wiki/Firmware] lataamisen.
|}

===Zydas===
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.

Atheros on hiljattain ostanut Zydasin.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ZD1201
|[http://linux-lc100020.sourceforge.net/ Lista], [http://zydas.rapla.net/ Lista]
|[http://linux-lc100020.sourceforge.net/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.12 lähtien
|-
|
*ZD1211
*Atheros AR5007UG
|[http://www.linuxwireless.org/en/users/Drivers/zd1211rw/devices Lista]
|[[ZD1211]], [http://zd1211.wiki.sourceforge.net/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.18 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|}

=== Vanhoja piirisarjoja ===
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*Intersil Prism 2/2.5/3
|Lukuisia
|[[Intersil Prism]]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.14 lähtien
|-
|
*Agere Hermes
|
|[http://www.nongnu.org/orinoco/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.4.3 lähtien
|}

== Aiheesta muualla ==
*[http://linuxwireless.org Linuxwireless.org] - tietoa langattomista verkkoyhteyksistä Linuxissa
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_open_source_wireless_drivers en.wikipedia.org] hyvä taulukkomuotoinen esitys aiheesta

[[Luokka:WLAN]]
[[Luokka:Ohjeet]]

WLAN-kortit

2010-02-01T11:50:22Z

Tazpa: /* Atheros */

Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Toiset laitteet vaativat toimiakseen suljetun koodin (binary blob) suorittamista. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laite (eli käytännössä sisältämä WLAN-piirisarja) ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.

==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama WLAN-piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta yleensä piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.

===Piirisarjan selvittäminen===
Kannattaa huomioida, että saman kaupallisen nimen alla saatetaan usein markkinoida useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Eri piirisarjoilla toimitettavien versioiden ero (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin ero) selviää ennen ostoa usein vain paketin sarjanumerosta tai pienestä merkinnästä pakkauksen kyljessä, kuten <tt>v.1</tt>, <tt>rev E</tt>, <tt>rev 3b</tt> ym.

Saadun merkinnän tai sarjanumeron merkityksen voi yrittää selvittää esimerkiksi jollakin netin hakukoneella tai erilaisista listoista. Epävarmassa tapauksessa kannattaa kortti yleensä jättää ostamatta.

Koneeseen liitetyn kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai CardBus-tunnuksesta. Sen saa selville esimerkiksi [[komentorivi]]komennoilla
*<tt>[[lspci]]</tt> (PCI ja CardBus/PC Card/PCMCIA)
*<tt>[[lsusb]]</tt> (USB)
*<tt>[[cardctl]]</tt> (CardBus))
Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain hakukoneessa.

==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.

Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava itse. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).

Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.

Jos piirisarjalle ei löydy toimivaa Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.

==Piirisarjat==
===ADMtek===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ADM8211A/B/C
|
*3Com 3CRSHPW796
*SMC 2602W V2
|Käännettävä lähdekoodista, ohje löytyy lähdekoodipaketin README-tiedostosta. [http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Ajuripaketti].
|
|}

===Atheros===
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa [http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/ath5k ath5k]-niminen ajuri on kehitteillä.

Tuki n-sarjan laitteille saadaan ath9k- ja ar9170-nimisten ajurien avulla.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*AR500x [http://madwifi-project.org/wiki/Chipsets]
|[http://madwifi-project.org/wiki/Compatibility Lista], [http://atheros.rapla.net/ lista]
|[[Madwifi]]
|Madwifi-ajuri on osittain epävapaa.
|-
|
*AR5418+AR5133
*AR5416+AR5133
*AR5416+AR2133
*AR9160
*AR9280
*AR9281
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ath9k/products/external Lista]
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ath9k ath9k]
|Osa ydintä versiosta 2.6.27 alkaen.
|-
|
*AR9170 (USB)
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ar9170#available_devices Lista]
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ar9170 ar9170]
|Osa ydintä versiosta 2.6.30 alkaen.
|}

===Broadcom===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*BCM4303, 4306, 4309, 4311, 4312 ja 4318
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/b43 Lista], [http://broadcom.rapla.net/ lista]
|[http://linuxwireless.org/en/users/Documentation Ajurin dokumentaatio]
|Vapaa ajuri, joka on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.17 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*BCM4311, 4312, 4321 ja 4322
|
|Löytyy yleensä [[paketinhallintajärjestelmä|paketista]] <tt>broadcom-wl</tt>. [http://www.broadcom.com/support/802.11/linux_sta.php Kotisivu]
|Broadcomin tarjoama suljetun lähdekoodin ajuri. BCM4311:n ja BCM4312:n osalta ajurin käyttö vaatii yleensä vapaan ajurin [[ytimen moduulit|moduulien]] <tt>b43</tt> ja <tt>ssb</tt> mustalistaamisen.
|-
|
*BCM4320 (USB)
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/rndis_wlan#availabledevices Lista]
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/rndis_wlan linuxwireless.org]
|Ytimeen versiosta 2.6.25 asti sisältyvä vapaa ajuri. Ei toimi, mikäli WPA:ta käytettäessä tukiaseman nimi on piilossa.
|}

===Inprocomm===
Inprocomm on taiwanilainen 2005 lopettanut piirisarjavalmistaja.
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*IPN2120
*IPN2220
*IPN5320
*IPN5330
|[http://inprocomm.rapla.net/ Lista]
|Linux-ajuria ei löydy. Kortit voi yrittää saada toimimaan [[ndiswrapper]]in avulla.
|
|}

===Intel===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*IPW2100
|Intel Centiro -koneiden 11Mbit/s WLAN-kortit
|[[Intel IPW2100]]
|Vaatii suljetun [[firmware]]n.
|-
|
*IPW2200BG
*IPW2915ABG
|Intel Centiro -koneiden 54Mbit/s WLAN-kortit
|[[Intel IPW2200]]
|Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*IPW3945ABG
*IWL4965AGN
|Uusia Intelin mini-PCI-express kortteja
|[[iwlwifi]]
|Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*4965
*5100BG/ABG/ABN
*5300AGN
*5350AGN
|[http://wiki.debian.org/iwlagn#SupportedDevices Lista]
|[http://wiki.debian.org/iwlagn Ohje Debianin wikissä].
|Piirisarjoja tukeva iwlagn-ajuri osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.27 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|}

===Marvell===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*88w8335 <nowiki>[Libertas]</nowiki>
|[http://marvell.rapla.net/ Lista]
|Kehitteillä on mrv8k-niminen ajuri [http://www.saillard.org/linux/mrv8k/].
|mrv8k on alpha-tilassa eikä toimi, joten [[ndiswrapper]] on käytännössä ainoa vaihtoehto.
|}

===Ralink===
Ralink on julkaissut ajurinsa [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*rt2400
*rt2500
*rt2500usb/rt2570 (USB)
*rt61
*rt73 (USB)
*Tuki kehitteillä myös uudemmille piirisarjoille
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php?title=Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|Ajuri löytyy oletus[[ydin|ytimestä]], eikä edellytä erillistä asennusta.
[[Ralink rt2x00]], [http://rt2x00.serialmonkey.com/ Kotisivu]
|Yhteisöprojektin kehittämä ajuriversio. Rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.
|-
|
*rt2400
*rt2500
*rt2500usb/rt2570 (USB)
*rt61
*rt73 (USB)
*rt2860
*rt2870
*rt3070usb
|
|Ajurit löytyvät useiden jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnoista]] (saattaa vaatia [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisten pakettivarastojen]] käyttöä). [http://www.ralinktech.com/ralink/Home/Support/Linux.html Kotisivu]
|Ralinkin omat GPL-lisensoidut ajuriversiot. rt61, rt73, rt2860 ja rt2870 vaativat erillisen firmwaren.
|}

===Realtek===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*rtl8180
*rtl8185
*rtl8187
*rtl8187b
*rtl8225
*sa2400
*grf5101
*max2820
|[http://rtl8180-sa2400.sourceforge.net/ Lista], [http://realtek.rapla.net/ lista]
|[http://rtl8180-sa2400.sourceforge.net/ Vanhempi ajuriprojekti], [http://rtl-wifi.sourceforge.net/ uudempi ajuriprojekti]
|Uudemman ajuriprojektin RTL8187-ajuri on osa [[ydin]]tä versiosta 2.6.23 alkaen. RTL8180- ja RTL8185-ajurit ovat mukana ytimessä 2.6.25:stä alkaen sekä RTL8187B-ajuri 2.6.27:stä alkaen.
|}

===Texas Instruments===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ACX100
*ACX111
*ACX100USB
*TNETW1450 USB
|[http://ti.rapla.net/ Lista], [http://acx100.sourceforge.net/wiki/Device_list ajuriprojektin lista]
|[http://acx100.sourceforge.net/ Ajuriprojekti]
|Ajuri on vakaa, mutta ei tue WPA:ta. Kaikki piirisarjat vaativat firmwaren[http://acx100.sourceforge.net/wiki/Firmware] lataamisen.
|}

===Zydas===
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.

Atheros on hiljattain ostanut Zydasin.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ZD1201
|[http://linux-lc100020.sourceforge.net/ Lista], [http://zydas.rapla.net/ Lista]
|[http://linux-lc100020.sourceforge.net/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.12 lähtien
|-
|
*ZD1211
*Atheros AR5007UG
|[http://www.linuxwireless.org/en/users/Drivers/zd1211rw/devices Lista]
|[[ZD1211]], [http://zd1211.wiki.sourceforge.net/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.18 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|}

=== Vanhoja piirisarjoja ===
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*Intersil Prism 2/2.5/3
|Lukuisia
|[[Intersil Prism]]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.14 lähtien
|-
|
*Agere Hermes
|
|[http://www.nongnu.org/orinoco/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.4.3 lähtien
|}

== Aiheesta muualla ==
*[http://linuxwireless.org Linuxwireless.org] - tietoa langattomista verkkoyhteyksistä Linuxissa
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_open_source_wireless_drivers en.wikipedia.org] hyvä taulukkomuotoinen esitys aiheesta

[[Luokka:WLAN]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Java/Debian

2010-01-27T07:56:34Z

Tazpa: /* OpenJDK ja Icedtea */

==OpenJDK ja Icedtea==
'''Huom.''' [[OpenJDK]] löytyy [[Debian GNU/Linux]]ista versiosta 5.0 Lenny alkaen.

OpenJDK on [[Sun Microsystems|Sun Microsystemsin]] julkaisema avoimen lähdekoodin [[Java]]. Harmillisesti Sun ei kuitenkaan omista tekijänoikeuksia kaikkiin Javan osiin, jolloin tietyt osat oli pakko julkaista suljetun lähdekoodin lisenssillä. Tämä johti siihen, että [[Red Hat]] aloitti [[Icedtea|IcedTea]] -projektin, jonka tavoitteena oli korvata OpenJDK:n suljetut osat avoimen lähdekoodin vastineilla.

Debianissa on mukana openjdk-paketteja, joissa suljetut osat on korvattu IcedTean vastaavilla osilla.

Tarvittavat java-ohjelmien suoritukseen voidaan asentaa Debianissa komennolla:

apt-get install openjdk-6-jre icedtea-gcjwebplugin

==Java 5==
[[Java|Java-virtuaalikoneen]] voi saattaa toimimaan [[Debian GNU/Linux|Debian GNU/Linuxissa]] monella tavalla. Tämän artikkelin sisältö alkaa olla vanhentunut, sillä paketti sun-java5-jre sisältää Sunin Java-virtuaalikoneen ja löytyy etchistä alkaen myös vakaan jakelun nonfree-haarasta. Asennus käy tavanomaisesti:
apt-get install sun-java5-jre

==Blackdown Java==
{{vanhentunut}}
{{Epävirallinen pakettilähde}}
Yksinkertainen konsti on lisätä [[Apt|apt:n]] /etc/apt/[[sources.list]] -tiedostoon rivi
deb ftp://sunsite.dk/mirrors/java-linux/debian/ sarge non-free
ja asentaa tarvittavat paketit apt-getillä:
apt-get install j2re1.4 j2sdk1.4
Tällä menetelmällä saadaan asennettu Blackdown-projektin J2RE 1.4, joka toimii ihan hyvin ja asentuu helposti. Tarkemmat ohjeet, ja muiden peilipalvelimien osoitteet löydät [http://www.blackdown.org/java-linux/java2-status/jdk1.4-status.html täältä.]

==Sun Java + java-package==
{{vanhentunut}}
Jos haluaa käyttöön uuden J2RE 1.5:en, joka on nopeampi, tuo uusia ominaisuuksia ja korjaa joitakin bugeja, kannattaa toimia seuraavasti.

* Asenna java-package.
apt-get install java-package

* Hae itsepurkautuva j2re*bin paketti [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp Sunin sivuilta.]

* Tee make-jpkg:lla Sunin itsepurkautuvasta paketista deb-paketti. Tämä kannattaa tehdä normaalina käyttäjänä [[fakeroot]]ia apuna käyttäen.
fakeroot make-jpkg jdk-1_5_0-linux-i586.bin

* Asenna tekemäsi deb-paketti (vaatii [[Root|pääkäyttäjän oikeudet]])
dpkg -i sun-j2sdk1.5_1.5.0_i386.deb

* Jos sinulla on ollut aiemmin käytössä jokin java-virtuaalikone, niin java-käsky saattaa olla sen varaama. Voit valita java-käskyn toteuttajaksi äsken asentamasi version komennolla
update-alternatives --config java

==Aiheesta muualla==
* [http://wiki.serios.net/wiki/Debian_Java_JRE/JDK_installation Yksityiskohtaisemmat ohjeet englanniksi]

[[Luokka:Ohjeet]]

Opera

2010-01-27T07:55:21Z

Tazpa:

{{ Ohjelma | nimi=Opera | kuva=[[Kuva:Opera-logo.png|100px]] | kuvateksti= | lisenssi=Suljettu | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu=[http://www.opera.com/ www.opera.com] }}
[[Kuva:Opera9.5.png|200px|thumb|right|Opera [[KDE]]:ssä]]
Opera on suljetun lähdekoodin ilmainen selain, joka on saatavilla monille eri työpöytä- ja mobiilialustoille. Monet pitävät Operaa yhtenä tämän hetken edistyneimmistä web-selaimista, sillä se tarjoaa mm. välilehdet, sähköposti- ja uutisryhmäohjelmat sekä [[BitTorrent]]-asiakasohjelman, noudattaa standardeja varsin hyvin ja on vieläpä nopea.

Opera oli aiemmin maksullinen, mutta nykyään sen normaaleille tietokoneille tarkoitettu versio on ilmainen ja yhtiö hakeekin talouskasvua sulautettujen selainten markkinoilta - mm. useissa matkapuhelimissa ja Nintendo Wii -pelikonsolissa on Operan selain.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.opera.com/ Operan kotisivu]
*[http://deb.opera.com/ Operan apt-pakettivarasto]
*[http://my.opera.com/desktopteam/blog/ Opera desktop teamin blogi, uusimmat kehitysversiot]
*[http://ftp.opera.com/pub/opera/linux/ Kaikki Operan julkaistut linux-versiot]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Opera

2010-01-27T07:52:47Z

Tazpa:

Digi-tv

2010-01-24T18:11:34Z

Tazpa: /* Sovittimet */

Digi-tv-sovittimen käyttöön tarvitset sopivan ajurin, nipun ohjelmia joilla voit säätää sovittimen oikealle kanavalle sekä mediasoittimen, joka osaa toistaa sovittimen lähettämää videodataa. Jokin sopiva mediasoitin ja koodekit ovat saatavilla useimpiin [[jakelu]]ihin, digi-tv-kortin ohjausohjelmistot taas sisältyvät esimerkiksi [[Debian]]issa, [[Fedora]]ssa ja [[Mandriva]]ssa <tt>dvb-apps</tt> ja vanhemmissa [[Ubuntu]]issa pakettiin <tt>dvb-utils</tt> (Ubuntu 9.10 käyttää <tt>dvb-apps</tt>ia). [[Ohjelmien asentaminen|Lisätietoja ohjelmapakettien asentamisesta]].

== Kanavan valinta ja virittäminen ==

Periaatteessa voisit käskyttää digi-tv-sovittimen oikealle kanavalle vain käskemällä sen oikealle taajuudelle. Koska harva tuntee taajuuksia ulkoa tai jaksaa kirjoittaa koko taajuutta aina kanavaa vaihtaessa, kannattaa digi-tv-sovitinta ensin käskeä skannaamaan yleisimmät taajuudet ja tekemään tiedoston, jossa on näkyvät kanavat taajuuksineen. Yleensä tiedoston nimeksi annetaan channels.conf.

Ensin kannattaa tarkistaa, että dvb-apps/dvb-utils-ohjelmapaketti on asennettuna ja että scandvb -ohjelma löytyy koneesta. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, onko <tt>/usr/share/dvb-apps</tt>- tai <tt>/usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t</tt> (tai .../dvb-c tai .../dvb-s) -alihakemistoissa tiedostoa, jossa olisi oman DVB-jakeluverkon kanavanippuparametreja tarjolla. Tiedoston nimi on muotoa <tt>fi-kaupunki</tt> tai <tt>fi-operaattori</tt>. Aja sitten
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish
tai
scan /usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t/fi-Kaupunki

tai vastaava komento, parametrinä löytämäsi tiedosto. Jos et saa listausta tv-kanavista, katso ytimen viestien (<tt>[[dmesg]]</tt>) ja moduulien (<tt>[[lsmod]]</tt>) listauksista, onko sovitinta ylipäänsä tunnistettu. Mikäli löydät näistä tulosteista digi-tv-sovitinta kuvaavia rivejä, tarkista antennijohdot, kuuluvuudet jne. Ellei em. kanavanipputiedostoa löydy omasta T-, C- tai S-verkosta, selvitä ensin oman digiboksisi kanavatietojen tai operaattorisi www-sivujen kautta digitv-kanavanippujen parametrit, ja luo sitten em. dvb-apps -ohjelmiston mukana tulevien fi-kaupunki -mallikonfiguraatioiden pohjalta oma kanavanippujen syötetiedosto, jota käytät em. tapaan apuna kanavien haussa.

Jos sait tv-kanavalistauksen, aja komento uudelleen ja kopioi tuloste esimerkiksi tiedostoon channels.conf, jonka voit sijoittaa vaikkapa piilohakemistoon .azap kotihakemistosi alle:
cd ~
mkdir .azap
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish > .azap/channels.conf

Komennolla
dvbtraffic
voit tarkkailla sovittimen dataliikennettä.

Sovittimen vastaanottamaan MPEG2-videokuvaan pääsee käsiksi laitetiedoston /dev/dvb/adapter0/dvr0 (tai adapter1, adapter2 jne.) kautta. Jos sovittimessa on MPEG2-purkupiiri, valmiiksi puretun videon saa laitetiedostosta /dev/video (tai /dev/video0, video1 jne).

=== Kaffeine ===
[[Kaffeine]] osaa hakea kanavat itse. Jos se tunnistaa digi-tv-kortin, Dvb-valikosta löytyy toiminto kanavien virittämiseen. Näin löydetyt kanavat ilmestyvät sitten kanavalistaan.

Kun Kaffeine on käynnistetty ensimmäisen kerran, se luo kansion <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> jonne se kopioi muutamien eri DVB-verkkojen kanavanippujen tiedot. Kaffeine ei siis käytä suoraan dvb-apps mukana tulevia jakeluverkkojen kanavanipputietoja. Syntaksi on sama, eli voit kopioida dvb-apps -sovelluksen <tt>dvb-{t,c,s}/fi-Kaupunki</tt> tiedoston tuonne <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> hakemistoon, ja antaa Kaffeinen käyttää sitä kanavien hakuun.

Kaffeine osaa näyttää YLE:n DVB-tekstitykset oikein. Xinessä olevan [http://bugs.xine-project.org/show_bug.cgi?id=267 bugin] vuoksi ne tulevat tosin viiveellä. EPG- ja OSD-tiedot näkyvät oikein versiosta 0.8.7 alkaen, tosin joskus ne ovat ruotsiksi.

=== MPlayer ===
[[MPlayer]] osaa näyttää digi-tv-kortin tuottamaa kuvaa. <tt>scandvb</tt>- tai <tt>scan</tt>-ohjelmalla luotu kanavatiedosto on tällöin tallennettava nimelle <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt>. Tämä tapahtuu esim. DVB-T verkon kanavien osalta komennolla:
scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.mplayer/channels.conf
Tämän jälkeen MPlayerilla voidaan katsoa kanavaa komennolla
mplayer dvb://kanava
Esimerkiksi
mplayer "dvb://YLE TV2"
Eli <tt>dvb://</tt>-alun jälkeen tulee kanavan nimi. Nimet löytyvät <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt> -tiedostosta.

Usein digi-tv:n sisältö on lomitettua, joten kannattaa käyttää lomituksenpoistoa. Esimerkkinä lomituksenpoistosta fd:
mplayer -vf pp=fd "dvb://YLE TV2"

MPlayer ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi hallitse oikeaoppisia tekstityksiä (ns. ylen tekstit).

=== xine ===
[[xine]] osaa samoin näyttää DVB-lähetyksiä, kun laiteajurit on vaan asianmukaisesti asennettuna. Kanavahaku tapahtuu samalla tavalla, kuin mplayer-ohjelmankin osalta, eli esim. DVB-T verkossa:

scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.xine/channels.conf

Jos MPlayerille kanavat on jo haettu, voidaan ottaa sen kanavalista suoraan xine-ohjelman käyttöön:

cp -p ~/.mplayer/channels.conf ~/.xine/channels.conf

YLE:n kanavien nk. DVB-tekstitykset saa xine-ohjelmassa näkyviin, kun subtitle-asetukset on vaan asetettu oikein.

=== Totem ===
[[Totem]] on [[edustaohjelma]]na toimiva mediasoitin joka käyttää [[taustaohjelma]]naan [[GStreamer]]ia (vanhemmissa versioissa oli mahdollista käyttää myös [[Xine]]ä). Kanavalista on samanlainen kuin edellä, se pitää vain kopioida oikealle paikalle:

[[cp]] -p channels.conf ~/.gstreamer-0.10/dvb-channels.conf

Mikäli käytät totem-xineä, katso kohta Xine.

=== gxine ===

DVB-toiston aloittaminen: "Tiedosto > DVB" tai "Tiedosto > Avaa MRL... > dvb://". Kanavalistalla olevat kanavat ilmestyvät soittolistalle ja viimeksi toistettua kanavaa aletaan toistaa. Kanavalista luetaan tiedostosta "~/.xine/channels.conf".

DVB-tekstitys pitää tarvittaessa aktivoida valikosta: Esimerkiksi "Näytä > Tekstitykset > Kanava 0 / fin" tai "Näytä > Tekstitykset > Kanava 1 / swe". Soittolistalta voi haluamansa kanavat tallentaa mediamerkintöihin, jolloin ne ovat helpommin saatavilla. Ääniraitaa ei voi valita, ensimmäinen saatavilla oleva toistetaan.

Kanavalistan kanaviin viitataan niiden nimellä ("dvb://YLE Teema") tai järjestysnumerolla ("dvb://4", ensimmäinen kanava listalla on "dvb://0"). Ohjelmatiedot tämänhetkisestä ja seuraavasta ohjelmasta saa näkyviin OSD-näyttöön näppäimellä "u" tai "<f7>" toiston aikana.

=== VLC ===

Lataa kanavalista seuraavasti: "Media > Avaa tiedosto > .xine/channels.conf". Viite kanavalistaan luodaan soittolistalle. Puumuotoisen hierarkian laajentamalla saa esiin listan kaikista kanavista.

Yksittäisiä kanavia ei voi kopioida soittolistalta mediakirjastoon, mutta koko hierarkian voi. Kanavan nimi tai esitettävä ohjelma näkyy toistoa aloittaessa OSD-viestinä. Äänen ja tekstityksen kielen voi asetuksista määritellä oletusarvoisesti käyttöön, mutta niitä voi myös toiston aikana vaihtaa. Esimerkiksi "Ääni > Ääniraita > Raita 1 - [English]" ja "Video > Tekstitysraita > 4:3 subtitles [Suomi]"

== Sovittimet ==
{| border=1
|'''Sovitin'''
|'''Toimivuus'''
|-
|width=20%|'''Afatech''' AF9015 (myös AF9016 toimii samalla ajurilla)
'''A-Link''' DTU(m), '''Fujitech / Fuj:Tech''' (Verkkokauppa.com), TubeStick
|Toimii, kernel 2.6.28 tai uudempi. Vanhempiin, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/~anttip/af9015/ . Firmware on ladattavissa osoitteesta http://www.otit.fi/~crope/v4l-dvb/af9015/af9015_firmware_cutter/firmware_files/ .
|-
|width=20%|'''Anysee''' E30 ja E30C Plus
|Toimii beta-vaiheessa olevalla ajurilla, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/v4l-dvb/ . Osassa laitteista olevalle Conax-kortinlukijalla ei ole tukea.
|-
|width=20%|'''Artec''' T14 USB2.0 DVB-T (myös USB1.1)
|Toimii. Huom! Artec T14BR -mallille ei ainakaan toistaiseksi ole tukea ilman ajurin patchaamista. [[Patch]]-tiedosto löytyy [http://www.mail-archive.com/linux-dvb@linuxtv.org/msg27701.html täältä] ja se lisättänee linuxtv.org-ajureihin tulevaisuudessa. Testattu (T14BR & patch): Kubuntu 7.10 Gutsy. Kernelin versiossa 2.6.25 molemmat tuettuna suoraan.
|-
|'''Artec''' T14BR USB2.0 DVB-T
|Toimii. Firmware: Kernel 2.6.25-.27 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/linux-dvb-firmware/dvb-usb-dib0700-1.10.fw dvb-usb-dib0700-1.10.fw] ja Kernel 2.6.28 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/files/dvb-usb-dib0700-1.20.fw dvb-usb-dib0700-1.20.fw] (kansioon /lib/firmware/). Eri sisuskalut kuin Artec T14:ssa. Testattu: Arch Linux x86_64 Toimii suoraan: Ubuntu 8.04 ja 8.10
|-
|'''Digital Everywhere''' FireDTV / FloppyDTV
|Toimii, ajuri "firedtv" on sisällytetty Linux -ytimeen versiosta 2.6.29 alkaen, sitä edeltänyt [http://firesat.kurelid.se/ kehitysversio] on saatavilla Linux -ytimille versiosta 2.6.25 alkaen. Myös CI-tuki pitäisi olla toiminnassa. Testattu: Ubuntu 8.04. x86_64. Testattu kehitys- ja vakaa versio arkkitehtuurilla PowerPC.
|-
|'''Hauppauge''' WinTV-Nexus-CA
|Kortin digitaalinen viritin toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0. ja [[Suse]] 10.3. (MythTV, Kaffeine)
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004)
|Toimii oikealla firmwarella. Testattu: Mandriva 2007.
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-T PCI (90002)
|Toimii. Saattaa vaatia moduulin <tt>cx88_dvb</tt> [[modprobe|lataamisen]]. Testattu: Ubuntu 6.06->
|-
|'''Nebula''' DVB-T PCI ja kaukosäädin
|Toimivat. Ohjeet asennukseen löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0 Ubuntu Suomen keskustelualueelta]. Testattu: Ubuntu, Debian.
|-
|'''Pinnacle''' PCTV 300i DVB-T PCI
|Toimii ytimestä löytyvällä SAA7134-ajurilla. Lisätietoja sen säätämiseen löytyy [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoon wikistä].
|-
|'''Technotrend''' C-1500
|Toimii tuoreimmilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.orgin] ajureilla. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAMillamythtv:ssä ja Kaffeinella
|-
|'''Technotrend''' T-1500
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä (sama piirisarja kuin Terratec Cinergy 1200:ssä). Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|'''Technotrend''' DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA)
|Toimii. Testattu: Suse 10.0
|-
|'''Technotrend/Hauppauge''' WinTV DVB-C rev2.X
|Toimii.
|-
|'''Technotrend''' Premium C-2300
|Digitaalinen viritin toimii. Käytännössä identtinen Hauppauge Nexus-CA:n (yllä) kanssa.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XE (USB)
|Toimii [http://www.linuxtv.org linuxtv.orgin] ajurin ja af9005-firmwaren yhdistelmällä. YLEN kanavat näkyivät testissä huonosti, mikä tosin saattoi johtua usb-väylän heikosta virransyötöstä. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/Terratec.html kokeellisella ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04 ja 7.10. '''8.04 versiossa toimii täydellisesti''' kun asentaa ubuntu-restricted-extras paketin ja käyttää kaffeine soitinta. Totem tarvitsee ilmeisesti kanavaluettelon johonkin asetustiedostoon, mutta tuo kaffeine osaa virittää kanavat nappia klikkaamalla.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XXS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/Terratecxxs.html uusimmilla v4l-dvb ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 8.04
- Testattu Kubuntu 8.10:ssä: toimii täydellisesti ilman mitään virityksiä (kaffeinella),
myös YLEn tekstitykset. (Kaukosäädintä ei kokeiltu.)
|-
|'''Terratec''' Cinergy T2 (USB)
|Toimii täysin. Testattu: [[Suse]] 10.0, [[Ubuntu]] 7.04 - 9.04.
|-
|'''Terratec''' Cinergy 1200-C
|Toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|ytimen]] versioista. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle pitää itse [[kääntäminen|kääntää]] kokeellinen ajuri, kts [http://www.cs.helsinki.fi/u/aulaskar/digi/'''Terratec'''_cinergy_1200_dvb-c.html ohje] ja [http://linuxtv.org/wiki/index.php/Terratec_Cinergy_1200_DVB-C linuxtv.orgin artikkeli]. Huom2! <tt>v4l-dvb</tt> on kehittynyt sen verran, että nykyään riittää lähdekoodin hakeminen ja kääntäminen. Korjaustiedostoja (''patcheja'') ei tarvita. Testattu: [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[Debian]] 4.0, [[Ubuntu]], [[KnoppMyth]], [[Fedora]]
|-
|'''Terratec''' Cinergy 1200-T
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä. Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|'''Terratec''' Cinergy C PCI
|Toimii, ajuri mukana Linuxin versiossa 2.6.33. DVB-C kortti. Myös HD-kanavat näkyvät. Ajuriprojektit: [http://jusst.de/hg/mantis mantis] ja [http://jusst.de/hg/mantis-v4l mantis-v4l]. Ajuriprojektien vetäjä suosittelee mantis-v4l käyttöä. Jos kanavahaku ei kuitenkaan onnistu, lue [http://lists-archives.org/video4linux/27321-mantis-driver-jusst-de-selects-wrong-tuner-on-Terratec-cinergy-c-pci.html tästä] vinkki, jolla moni on saanut kortin toimimaan. Katso myös [http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_C_DVB-C oheinen LinuxTVWiki-juttu], [http://tven.Terratec.net/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=267 valmistajan infosivu] ja [http://thread.gmane.org/gmane.linux.drivers.dvb/39902 patch kaukosäätimelle]. Testattu: [[Fedora]] 8, 9, 10 ja 11 (x86_64), Arch Linux kernelillä 2.6.31 (x86_64).
|-
|'''TwinhanDTV''' Alpha (USB)
|Toimii. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. Huom! Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla(esim. 7045A), joka ei vielä ole tuettu Linuxissa. Testattu: Fedora Core 4, Debian unstable
|-
|'''TwinhanDTV''' USB-Ter (USB1.1)
|Toimii, mutta vaatii [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw firmware-tiedoston] kopioimisen <tt>hotplug</tt>-kansioon. [[Mepis]] 6:ssa toimii suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla-ytimen (>=2.6.20) kääntämisen.
|}

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

Nämä (usb-liitäntäiset) myöskin lämpenevät käytössä aika runsaasti.

==Katso myös==
*[[Digiboksit ja Linux]]
*[[DigiTV:n tallennukset DVD:lle]]
*[[Dvb]]
*[[Multimediatietokone]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTV.fi] (keskustelufoorumi)
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB-wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR-wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux-wiki]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Digi-tv

2010-01-23T18:52:49Z

Tazpa: /* Sovittimet */

Digi-tv-sovittimen käyttöön tarvitset sopivan ajurin, nipun ohjelmia joilla voit säätää sovittimen oikealle kanavalle sekä mediasoittimen, joka osaa toistaa sovittimen lähettämää videodataa. Jokin sopiva mediasoitin ja koodekit ovat saatavilla useimpiin [[jakelu]]ihin, digi-tv-kortin ohjausohjelmistot taas sisältyvät esimerkiksi [[Debian]]issa, [[Fedora]]ssa ja [[Mandriva]]ssa <tt>dvb-apps</tt> ja vanhemmissa [[Ubuntu]]issa pakettiin <tt>dvb-utils</tt> (Ubuntu 9.10 käyttää <tt>dvb-apps</tt>ia). [[Ohjelmien asentaminen|Lisätietoja ohjelmapakettien asentamisesta]].

== Kanavan valinta ja virittäminen ==

Periaatteessa voisit käskyttää digi-tv-sovittimen oikealle kanavalle vain käskemällä sen oikealle taajuudelle. Koska harva tuntee taajuuksia ulkoa tai jaksaa kirjoittaa koko taajuutta aina kanavaa vaihtaessa, kannattaa digi-tv-sovitinta ensin käskeä skannaamaan yleisimmät taajuudet ja tekemään tiedoston, jossa on näkyvät kanavat taajuuksineen. Yleensä tiedoston nimeksi annetaan channels.conf.

Ensin kannattaa tarkistaa, että dvb-apps/dvb-utils-ohjelmapaketti on asennettuna ja että scandvb -ohjelma löytyy koneesta. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, onko <tt>/usr/share/dvb-apps</tt>- tai <tt>/usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t</tt> (tai .../dvb-c tai .../dvb-s) -alihakemistoissa tiedostoa, jossa olisi oman DVB-jakeluverkon kanavanippuparametreja tarjolla. Tiedoston nimi on muotoa <tt>fi-kaupunki</tt> tai <tt>fi-operaattori</tt>. Aja sitten
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish
tai
scan /usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t/fi-Kaupunki

tai vastaava komento, parametrinä löytämäsi tiedosto. Jos et saa listausta tv-kanavista, katso ytimen viestien (<tt>[[dmesg]]</tt>) ja moduulien (<tt>[[lsmod]]</tt>) listauksista, onko sovitinta ylipäänsä tunnistettu. Mikäli löydät näistä tulosteista digi-tv-sovitinta kuvaavia rivejä, tarkista antennijohdot, kuuluvuudet jne. Ellei em. kanavanipputiedostoa löydy omasta T-, C- tai S-verkosta, selvitä ensin oman digiboksisi kanavatietojen tai operaattorisi www-sivujen kautta digitv-kanavanippujen parametrit, ja luo sitten em. dvb-apps -ohjelmiston mukana tulevien fi-kaupunki -mallikonfiguraatioiden pohjalta oma kanavanippujen syötetiedosto, jota käytät em. tapaan apuna kanavien haussa.

Jos sait tv-kanavalistauksen, aja komento uudelleen ja kopioi tuloste esimerkiksi tiedostoon channels.conf, jonka voit sijoittaa vaikkapa piilohakemistoon .azap kotihakemistosi alle:
cd ~
mkdir .azap
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish > .azap/channels.conf

Komennolla
dvbtraffic
voit tarkkailla sovittimen dataliikennettä.

Sovittimen vastaanottamaan MPEG2-videokuvaan pääsee käsiksi laitetiedoston /dev/dvb/adapter0/dvr0 (tai adapter1, adapter2 jne.) kautta. Jos sovittimessa on MPEG2-purkupiiri, valmiiksi puretun videon saa laitetiedostosta /dev/video (tai /dev/video0, video1 jne).

=== Kaffeine ===
[[Kaffeine]] osaa hakea kanavat itse. Jos se tunnistaa digi-tv-kortin, Dvb-valikosta löytyy toiminto kanavien virittämiseen. Näin löydetyt kanavat ilmestyvät sitten kanavalistaan.

Kun Kaffeine on käynnistetty ensimmäisen kerran, se luo kansion <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> jonne se kopioi muutamien eri DVB-verkkojen kanavanippujen tiedot. Kaffeine ei siis käytä suoraan dvb-apps mukana tulevia jakeluverkkojen kanavanipputietoja. Syntaksi on sama, eli voit kopioida dvb-apps -sovelluksen <tt>dvb-{t,c,s}/fi-Kaupunki</tt> tiedoston tuonne <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> hakemistoon, ja antaa Kaffeinen käyttää sitä kanavien hakuun.

Kaffeine osaa näyttää YLE:n DVB-tekstitykset oikein. Xinessä olevan [http://bugs.xine-project.org/show_bug.cgi?id=267 bugin] vuoksi ne tulevat tosin viiveellä. EPG- ja OSD-tiedot näkyvät oikein versiosta 0.8.7 alkaen, tosin joskus ne ovat ruotsiksi.

=== MPlayer ===
[[MPlayer]] osaa näyttää digi-tv-kortin tuottamaa kuvaa. <tt>scandvb</tt>- tai <tt>scan</tt>-ohjelmalla luotu kanavatiedosto on tällöin tallennettava nimelle <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt>. Tämä tapahtuu esim. DVB-T verkon kanavien osalta komennolla:
scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.mplayer/channels.conf
Tämän jälkeen MPlayerilla voidaan katsoa kanavaa komennolla
mplayer dvb://kanava
Esimerkiksi
mplayer "dvb://YLE TV2"
Eli <tt>dvb://</tt>-alun jälkeen tulee kanavan nimi. Nimet löytyvät <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt> -tiedostosta.

Usein digi-tv:n sisältö on lomitettua, joten kannattaa käyttää lomituksenpoistoa. Esimerkkinä lomituksenpoistosta fd:
mplayer -vf pp=fd "dvb://YLE TV2"

MPlayer ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi hallitse oikeaoppisia tekstityksiä (ns. ylen tekstit).

=== xine ===
[[xine]] osaa samoin näyttää DVB-lähetyksiä, kun laiteajurit on vaan asianmukaisesti asennettuna. Kanavahaku tapahtuu samalla tavalla, kuin mplayer-ohjelmankin osalta, eli esim. DVB-T verkossa:

scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.xine/channels.conf

Jos MPlayerille kanavat on jo haettu, voidaan ottaa sen kanavalista suoraan xine-ohjelman käyttöön:

cp -p ~/.mplayer/channels.conf ~/.xine/channels.conf

YLE:n kanavien nk. DVB-tekstitykset saa xine-ohjelmassa näkyviin, kun subtitle-asetukset on vaan asetettu oikein.

=== Totem ===
[[Totem]] on [[edustaohjelma]]na toimiva mediasoitin joka käyttää [[taustaohjelma]]naan [[GStreamer]]ia (vanhemmissa versioissa oli mahdollista käyttää myös [[Xine]]ä). Kanavalista on samanlainen kuin edellä, se pitää vain kopioida oikealle paikalle:

[[cp]] -p channels.conf ~/.gstreamer-0.10/dvb-channels.conf

Mikäli käytät totem-xineä, katso kohta Xine.

=== gxine ===

DVB-toiston aloittaminen: "Tiedosto > DVB" tai "Tiedosto > Avaa MRL... > dvb://". Kanavalistalla olevat kanavat ilmestyvät soittolistalle ja viimeksi toistettua kanavaa aletaan toistaa. Kanavalista luetaan tiedostosta "~/.xine/channels.conf".

DVB-tekstitys pitää tarvittaessa aktivoida valikosta: Esimerkiksi "Näytä > Tekstitykset > Kanava 0 / fin" tai "Näytä > Tekstitykset > Kanava 1 / swe". Soittolistalta voi haluamansa kanavat tallentaa mediamerkintöihin, jolloin ne ovat helpommin saatavilla. Ääniraitaa ei voi valita, ensimmäinen saatavilla oleva toistetaan.

Kanavalistan kanaviin viitataan niiden nimellä ("dvb://YLE Teema") tai järjestysnumerolla ("dvb://4", ensimmäinen kanava listalla on "dvb://0"). Ohjelmatiedot tämänhetkisestä ja seuraavasta ohjelmasta saa näkyviin OSD-näyttöön näppäimellä "u" tai "<f7>" toiston aikana.

=== VLC ===

Lataa kanavalista seuraavasti: "Media > Avaa tiedosto > .xine/channels.conf". Viite kanavalistaan luodaan soittolistalle. Puumuotoisen hierarkian laajentamalla saa esiin listan kaikista kanavista.

Yksittäisiä kanavia ei voi kopioida soittolistalta mediakirjastoon, mutta koko hierarkian voi. Kanavan nimi tai esitettävä ohjelma näkyy toistoa aloittaessa OSD-viestinä. Äänen ja tekstityksen kielen voi asetuksista määritellä oletusarvoisesti käyttöön, mutta niitä voi myös toiston aikana vaihtaa. Esimerkiksi "Ääni > Ääniraita > Raita 1 - [English]" ja "Video > Tekstitysraita > 4:3 subtitles [Suomi]"

== Sovittimet ==
{| border=1
|'''Sovitin'''
|'''Toimivuus'''
|-
|width=20%|'''Afatech''' AF9015 (myös AF9016 toimii samalla ajurilla)
'''A-Link''' DTU(m), '''Fujitech / Fuj:Tech''' (Verkkokauppa.com), TubeStick
|Toimii, kernel 2.6.28 tai uudempi. Vanhempiin, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/~anttip/af9015/ . Firmware on ladattavissa osoitteesta http://www.otit.fi/~crope/v4l-dvb/af9015/af9015_firmware_cutter/firmware_files/ .
|-
|width=20%|'''Anysee''' E30 ja E30C Plus
|Toimii beta-vaiheessa olevalla ajurilla, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/v4l-dvb/ . Osassa laitteista olevalle Conax-kortinlukijalla ei ole tukea.
|-
|width=20%|'''Artec''' T14 USB2.0 DVB-T (myös USB1.1)
|Toimii. Huom! Artec T14BR -mallille ei ainakaan toistaiseksi ole tukea ilman ajurin patchaamista. [[Patch]]-tiedosto löytyy [http://www.mail-archive.com/linux-dvb@linuxtv.org/msg27701.html täältä] ja se lisättänee linuxtv.org-ajureihin tulevaisuudessa. Testattu (T14BR & patch): Kubuntu 7.10 Gutsy. Kernelin versiossa 2.6.25 molemmat tuettuna suoraan.
|-
|'''Artec''' T14BR USB2.0 DVB-T
|Toimii. Firmware: Kernel 2.6.25-.27 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/linux-dvb-firmware/dvb-usb-dib0700-1.10.fw dvb-usb-dib0700-1.10.fw] ja Kernel 2.6.28 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/files/dvb-usb-dib0700-1.20.fw dvb-usb-dib0700-1.20.fw] (kansioon /lib/firmware/). Eri sisuskalut kuin Artec T14:ssa. Testattu: Arch Linux x86_64 Toimii suoraan: Ubuntu 8.04 ja 8.10
|-
|'''Digital Everywhere''' FireDTV / FloppyDTV
|Toimii, ajuri "firedtv" on sisällytetty Linux -ytimeen versiosta 2.6.29 alkaen, sitä edeltänyt [http://firesat.kurelid.se/ kehitysversio] on saatavilla Linux -ytimille versiosta 2.6.25 alkaen. Myös CI-tuki pitäisi olla toiminnassa. Testattu: Ubuntu 8.04. x86_64. Testattu kehitys- ja vakaa versio arkkitehtuurilla PowerPC.
|-
|'''Hauppauge''' WinTV-Nexus-CA
|Kortin digitaalinen viritin toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0. ja [[Suse]] 10.3. (MythTV, Kaffeine)
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004)
|Toimii oikealla firmwarella. Testattu: Mandriva 2007.
|-
|'''Hauppauge''' WinTV NOVA-T PCI (90002)
|Toimii. Saattaa vaatia moduulin <tt>cx88_dvb</tt> [[modprobe|lataamisen]]. Testattu: Ubuntu 6.06->
|-
|'''Nebula''' DVB-T PCI ja kaukosäädin
|Toimivat. Ohjeet asennukseen löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0 Ubuntu Suomen keskustelualueelta]. Testattu: Ubuntu, Debian.
|-
|'''Pinnacle''' PCTV 300i DVB-T PCI
|Toimii ytimestä löytyvällä SAA7134-ajurilla. Lisätietoja sen säätämiseen löytyy [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoon wikistä].
|-
|'''Technotrend''' C-1500
|Toimii tuoreimmilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.orgin] ajureilla. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAMillamythtv:ssä ja Kaffeinella
|-
|'''Technotrend''' T-1500
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä (sama piirisarja kuin Terratec Cinergy 1200:ssä). Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|'''Technotrend''' DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA)
|Toimii. Testattu: Suse 10.0
|-
|'''Technotrend/Hauppauge''' WinTV DVB-C rev2.X
|Toimii.
|-
|'''Technotrend''' Premium C-2300
|Digitaalinen viritin toimii. Käytännössä identtinen Hauppauge Nexus-CA:n (yllä) kanssa.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XE (USB)
|Toimii [http://www.linuxtv.org linuxtv.orgin] ajurin ja af9005-firmwaren yhdistelmällä. YLEN kanavat näkyivät testissä huonosti, mikä tosin saattoi johtua usb-väylän heikosta virransyötöstä. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/Terratec.html kokeellisella ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04 ja 7.10. '''8.04 versiossa toimii täydellisesti''' kun asentaa ubuntu-restricted-extras paketin ja käyttää kaffeine soitinta. Totem tarvitsee ilmeisesti kanavaluettelon johonkin asetustiedostoon, mutta tuo kaffeine osaa virittää kanavat nappia klikkaamalla.
|-
|'''Terratec''' Cinergy T USB XXS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/Terratecxxs.html uusimmilla v4l-dvb ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 8.04
- Testattu Kubuntu 8.10:ssä: toimii täydellisesti ilman mitään virityksiä (kaffeinella),
myös YLEn tekstitykset. (Kaukosäädintä ei kokeiltu.)
|-
|'''Terratec''' Cinergy T2 (USB)
|Toimii täysin. Testattu: [[Suse]] 10.0, [[Ubuntu]] 7.04 - 9.04.
|-
|'''Terratec''' Cinergy 1200-C
|Toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|ytimen]] versioista. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle pitää itse [[kääntäminen|kääntää]] kokeellinen ajuri, kts [http://www.cs.helsinki.fi/u/aulaskar/digi/'''Terratec'''_cinergy_1200_dvb-c.html ohje] ja [http://linuxtv.org/wiki/index.php/Terratec_Cinergy_1200_DVB-C linuxtv.orgin artikkeli]. Huom2! <tt>v4l-dvb</tt> on kehittynyt sen verran, että nykyään riittää lähdekoodin hakeminen ja kääntäminen. Korjaustiedostoja (''patcheja'') ei tarvita. Testattu: [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[Debian]] 4.0, [[Ubuntu]], [[KnoppMyth]], [[Fedora]]
|-
|'''Terratec''' Cinergy 1200-T
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä. Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|'''Terratec''' Cinergy C PCI
|Toimii. DVB-C kortti. Myös HD-kanavat näkyvät. Ajuriprojektit: [http://jusst.de/hg/mantis mantis] ja [http://jusst.de/hg/mantis-v4l mantis-v4l]. Ajuriprojektien vetäjä suosittelee mantis-v4l käyttöä. Jos kanavahaku ei kuitenkaan onnistu, lue [http://lists-archives.org/video4linux/27321-mantis-driver-jusst-de-selects-wrong-tuner-on-Terratec-cinergy-c-pci.html tästä] vinkki, jolla moni on saanut kortin toimimaan. Katso myös [http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_C_DVB-C oheinen LinuxTVWiki-juttu], [http://tven.Terratec.net/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=267 valmistajan infosivu] ja [http://thread.gmane.org/gmane.linux.drivers.dvb/39902 patch kaukosäätimelle]. Testattu: [[Fedora]] 8, 9, 10 ja 11 (x86_64), Arch Linux kernelillä 2.6.31 (x86_64).
|-
|'''TwinhanDTV''' Alpha (USB)
|Toimii. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. Huom! Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla(esim. 7045A), joka ei vielä ole tuettu Linuxissa. Testattu: Fedora Core 4, Debian unstable
|-
|'''TwinhanDTV''' USB-Ter (USB1.1)
|Toimii, mutta vaatii [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw firmware-tiedoston] kopioimisen <tt>hotplug</tt>-kansioon. [[Mepis]] 6:ssa toimii suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla-ytimen (>=2.6.20) kääntämisen.
|}

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

Nämä (usb-liitäntäiset) myöskin lämpenevät käytössä aika runsaasti.

==Katso myös==
*[[Digiboksit ja Linux]]
*[[DigiTV:n tallennukset DVD:lle]]
*[[Dvb]]
*[[Multimediatietokone]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTV.fi] (keskustelufoorumi)
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB-wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR-wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux-wiki]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Musiikin toisto

2009-12-18T20:04:34Z

Tazpa: /* Totem */ Totem-xine on vanhentunut

Tällä sivulla on lueteltu musiikin ja muiden äänitiedostojen toistoon tarkoitettuja Linux-ohjelmia.

==Amarok==
[[Amarok]] on [[KDE]]-kirjastoja hyödyntävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia [[taustaohjelma|taustaohjelmia]], esimerkiksi [[aRts]], [[GStreamer]] ja [[Xine]]. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.

==Audacious==
[[Audacious]] on käyttöliittymältään Winampia muistuttava äänisoitin. Se on [[haara]]utettu [[Beep Media Player]]istä, joka vuorostaan on haarautettu [[XMMS]]:stä.

==Banshee==
[[Banshee]] on [[Mono]]- ja [[GTK]]-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.

==Beep Media Player==
[[Beep Media Player]] (BMP) on [[XMMS]]:stä [[haara]]utettu äänisoitin, jonka kehitys lakkasi 2005. BMP:n kehittäjät alkoivat sen jälkeen kehittää [[BMPx]]-nimistä soitinta. [[Audacious]] on haarautettu Beep Media Playeristä.

==BMPx==
[[BMPx]] on [[Beep Media Player]]in kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin.

==Cactus==
[[Cactus]] on tietokannalla varustettu mp3-soitin.

==Esperanza==
[[Esperanza]] on [[Qt]]-pohjainen graafinen [[edustaohjelma]] [[XMMS2]]:lle.

==Gxmms2==
[[Gxmms2]] on [[GTK+]]-pohjainen graafinen [[XMMS2]]-edustaohjelma.

==JuK==
[[JuK]] on [[KDE]]:n oletusäänisoitin. Sisältää mm dynaamiset soittolistat, soittolistahistorian, [[wikipedia:fi:MusicBrainz|MusicBrainz]]-tuen sekä kappaleiden metatietoon pohjautuvan tiedostojen uudelleennimeäjän.

==Kaffeine==
[[Kaffeine]]-mediasoitin osaa toistaa myös äänitiedostoja.

==MPD==
[[MPD]] eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän [[taustapalvelu]]na eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan [[TCP/IP]]:n kautta, joten ohjauksen voi helposti tehdä eri koneella kuin millä itse musiikki soitetaan.

==mpg123==
[[Mpg123]] [[komentorivi]]pohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.

==MPlayer==
[[MPlayer]] tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.

==Noatun==
[[Noatun]] on [[KDE|KDE3:n]] mukana tuleva yksinkertainen mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.

==ogg123==
[[Ogg123]] [[komentorivi]]pohjainen, yksinkertainen [[Ogg Vorbis]] -soitin.

==Rhythmbox==
[[Rhythmbox]] on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden [[GNOME]]-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune- ja Jamendo -musiikkisivustojen tarjontaa.

==Songbird==
[[Songbird]] on kehitteillä oleva avoin, [[GPL]]v2-lisensoitu ja alustariippumaton mediasoitin. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. integroitu [[www-selain]] sekä [[Firefox]]ista tuttu liitännäisten asennustapa. Songbird tukee myös monia mediasoittimia (iPod mukaanlukien) eri liitännäisillä. Varsinaiseen tiedostojen toistoon käytetään [[GStreamer]]ia.

==Totem==
[[Gnome]]n oletusmediasoitin [[Totem]] hallitsee myös äänitiedostojen toiston. Taustaohjelmana on GStreamer, joskin vanhemmissa versioissa myös Xine oli tuettu. Totem sisältää soittolistaominaisuuden sekä mahdollisuuden äänen pohjalta muodostettavan animaation näyttämiseen.

==VLC==
[[VLC]] (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa [[DVD-elokuvat|DVD]]:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.

==XMMS==
[[XMMS]] eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu.

==XMMS2==
[[XMMS2]] on musiikin toistoon ja musiikkikokoelman hallintaan tarkoitettu palvelinohjelmisto, jolle on lukuisa määrä eri edustaohjelmia. XMMS-kehittäjä Peter Alm oli mukana XMMS2-projektissa sen kehityksen alkuvaiheessa.

==Katso myös==
*[[Videon toisto]]
*[[CD:n rippaus]]
*[[Mp3-soitin]]

[[Luokka:Multimedia]]

Digi-tv

2009-12-18T20:02:01Z

Tazpa: /* Totem */ Totem-xine on vanhentunut

Digi-tv-sovittimen käyttöön tarvitset sopivan ajurin, nipun ohjelmia joilla voit säätää sovittimen oikealle kanavalle sekä mediasoittimen, joka osaa toistaa sovittimen lähettämää videodataa. Jokin sopiva mediasoitin ja koodekit ovat saatavilla useimpiin [[jakelu]]ihin, digi-tv-kortin ohjausohjelmistot taas sisältyvät esimerkiksi [[Debian]]issa, [[Fedora]]ssa ja [[Mandriva]]ssa <tt>dvb-apps</tt> ja vanhemmissa [[Ubuntu]]issa pakettiin <tt>dvb-utils</tt> (Ubuntu 9.10 käyttää <tt>dvb-apps</tt>ia). [[Ohjelmien asentaminen|Lisätietoja ohjelmapakettien asentamisesta]].

== Kanavan valinta ja virittäminen ==

Periaatteessa voisit käskyttää digi-tv-sovittimen oikealle kanavalle vain käskemällä sen oikealle taajuudelle. Koska harva tuntee taajuuksia ulkoa tai jaksaa kirjoittaa koko taajuutta aina kanavaa vaihtaessa, kannattaa digi-tv-sovitinta ensin käskeä skannaamaan yleisimmät taajuudet ja tekemään tiedoston, jossa on näkyvät kanavat taajuuksineen. Yleensä tiedoston nimeksi annetaan channels.conf.

Ensin kannattaa tarkistaa, että dvb-apps/dvb-utils-ohjelmapaketti on asennettuna ja että scandvb -ohjelma löytyy koneesta. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, onko <tt>/usr/share/dvb-apps</tt>- tai <tt>/usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t</tt> (tai .../dvb-c tai .../dvb-s) -alihakemistoissa tiedostoa, jossa olisi oman DVB-jakeluverkon kanavanippuparametreja tarjolla. Tiedoston nimi on muotoa <tt>fi-kaupunki</tt> tai <tt>fi-operaattori</tt>. Aja sitten
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish
tai
scan /usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t/fi-Kaupunki

tai vastaava komento, parametrinä löytämäsi tiedosto. Jos et saa listausta tv-kanavista, katso ytimen viestien (<tt>[[dmesg]]</tt>) ja moduulien (<tt>[[lsmod]]</tt>) listauksista, onko sovitinta ylipäänsä tunnistettu. Mikäli löydät näistä tulosteista digi-tv-sovitinta kuvaavia rivejä, tarkista antennijohdot, kuuluvuudet jne. Ellei em. kanavanipputiedostoa löydy omasta T-, C- tai S-verkosta, selvitä ensin oman digiboksisi kanavatietojen tai operaattorisi www-sivujen kautta digitv-kanavanippujen parametrit, ja luo sitten em. dvb-apps -ohjelmiston mukana tulevien fi-kaupunki -mallikonfiguraatioiden pohjalta oma kanavanippujen syötetiedosto, jota käytät em. tapaan apuna kanavien haussa.

Jos sait tv-kanavalistauksen, aja komento uudelleen ja kopioi tuloste esimerkiksi tiedostoon channels.conf, jonka voit sijoittaa vaikkapa piilohakemistoon .azap kotihakemistosi alle:
cd ~
mkdir .azap
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish > .azap/channels.conf

Komennolla
dvbtraffic
voit tarkkailla sovittimen dataliikennettä.

Sovittimen vastaanottamaan MPEG2-videokuvaan pääsee käsiksi laitetiedoston /dev/dvb/adapter0/dvr0 (tai adapter1, adapter2 jne.) kautta. Jos sovittimessa on MPEG2-purkupiiri, valmiiksi puretun videon saa laitetiedostosta /dev/video (tai /dev/video0, video1 jne).

=== Kaffeine ===
[[Kaffeine]] osaa hakea kanavat itse. Jos se tunnistaa digi-tv-kortin, Dvb-valikosta löytyy toiminto kanavien virittämiseen. Näin löydetyt kanavat ilmestyvät sitten kanavalistaan.

Kun Kaffeine on käynnistetty ensimmäisen kerran, se luo kansion <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> jonne se kopioi muutamien eri DVB-verkkojen kanavanippujen tiedot. Kaffeine ei siis käytä suoraan dvb-apps mukana tulevia jakeluverkkojen kanavanipputietoja. Syntaksi on sama, eli voit kopioida dvb-apps -sovelluksen <tt>dvb-{t,c,s}/fi-Kaupunki</tt> tiedoston tuonne <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> hakemistoon, ja antaa Kaffeinen käyttää sitä kanavien hakuun.

Kaffeine osaa näyttää YLE:n DVB-tekstitykset oikein. Se ei sen sijaan osaa näyttää EPG- (ohjelmaopas) ja OSD- (ohjelman info) tietoja. ** Kaffeine 0.8.7 näyttää myös EPG- ja OSD-tiedot oikein (testattu Kubuntu 8.10:llä). *** Fedora-jakelussa alkaen versiosta kaffeine 0.8.7-3 osaa näyttää EPG- ja OSD-tiedot oikein. Esim. Fedora 10 -jakelun asennusmedialla tuleva kaffeine ei osaa (Bugzilla #452421) ja se tulee päivittää esim. yum-työkalulla em. versioon.

=== MPlayer ===
[[MPlayer]] osaa näyttää digi-tv-kortin tuottamaa kuvaa. <tt>scandvb</tt>- tai <tt>scan</tt>-ohjelmalla luotu kanavatiedosto on tällöin tallennettava nimelle <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt>. Tämä tapahtuu esim. DVB-T verkon kanavien osalta komennolla:
scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.mplayer/channels.conf
Tämän jälkeen MPlayerilla voidaan katsoa kanavaa komennolla
mplayer dvb://kanava
Esimerkiksi
mplayer "dvb://YLE TV2"
Eli <tt>dvb://</tt>-alun jälkeen tulee kanavan nimi. Nimet löytyvät <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt> -tiedostosta.

Usein digi-tv:n sisältö on lomitettua, joten kannattaa käyttää lomituksenpoistoa. Esimerkkinä lomituksenpoistosta fd:
mplayer -vf pp=fd "dvb://YLE TV2"

MPlayer ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi hallitse oikeaoppisia tekstityksiä (ns. ylen tekstit).

=== xine ===
[[xine]] osaa samoin näyttää DVB-lähetyksiä, kun laiteajurit on vaan asianmukaisesti asennettuna. Kanavahaku tapahtuu samalla tavalla, kuin mplayer-ohjelmankin osalta, eli esim. DVB-T verkossa:

scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.xine/channels.conf

Jos MPlayerille kanavat on jo haettu, voidaan ottaa sen kanavalista suoraan xine-ohjelman käyttöön:

cp -p ~/.mplayer/channels.conf ~/.xine/channels.conf

YLE:n kanavien nk. DVB-tekstitykset saa xine-ohjelmassa näkyviin, kun subtitle-asetukset on vaan asetettu oikein.

=== Totem ===
[[Totem]] on [[edustaohjelma]]na toimiva mediasoitin joka käyttää [[taustaohjelma]]naan [[GStreamer]]ia (vanhemmissa versioissa oli mahdollista käyttää myös [[Xine]]ä). Kanavalista on samanlainen kuin edellä, se pitää vain kopioida oikealle paikalle:

[[cp]] -p channels.conf ~/.gstreamer-0.10/dvb-channels.conf

Mikäli käytät totem-xineä, katso kohta Xine.

=== gxine ===

DVB-toiston aloittaminen: "Tiedosto > DVB" tai "Tiedosto > Avaa MRL... > dvb://". Kanavalistalla olevat kanavat ilmestyvät soittolistalle ja viimeksi toistettua kanavaa aletaan toistaa. Kanavalista luetaan tiedostosta "~/.xine/channels.conf".

DVB-tekstitys pitää tarvittaessa aktivoida valikosta: Esimerkiksi "Näytä > Tekstitykset > Kanava 0 / fin" tai "Näytä > Tekstitykset > Kanava 1 / swe". Soittolistalta voi haluamansa kanavat tallentaa mediamerkintöihin, jolloin ne ovat helpommin saatavilla. Ääniraitaa ei voi valita, ensimmäinen saatavilla oleva toistetaan.

Kanavalistan kanaviin viitataan niiden nimellä ("dvb://YLE Teema") tai järjestysnumerolla ("dvb://4", ensimmäinen kanava listalla on "dvb://0"). Ohjelmatiedot tämänhetkisestä ja seuraavasta ohjelmasta saa näkyviin OSD-näyttöön näppäimellä "u" tai "<f7>" toiston aikana.

=== VLC ===

Lataa kanavalista seuraavasti: "Media > Avaa tiedosto > .xine/channels.conf". Viite kanavalistaan luodaan soittolistalle. Puumuotoisen hierarkian laajentamalla saa esiin listan kaikista kanavista.

Yksittäisiä kanavia ei voi kopioida soittolistalta mediakirjastoon, mutta koko hierarkian voi. Kanavan nimi tai esitettävä ohjelma näkyy toistoa aloittaessa OSD-viestinä. Äänen ja tekstityksen kielen voi asetuksista määritellä oletusarvoisesti käyttöön, mutta niitä voi myös toiston aikana vaihtaa. Esimerkiksi "Ääni > Ääniraita > Raita 1 - [English]" ja "Video > Tekstitysraita > 4:3 subtitles [Suomi]"

== Sovittimet ==
{| border=1
|'''Sovitin'''
|'''Toimivuus'''
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XE (USB)
|Toimii [http://www.linuxtv.org linuxtv.orgin] ajurin ja af9005-firmwaren yhdistelmällä. YLEN kanavat näkyivät testissä huonosti, mikä tosin saattoi johtua usb-väylän heikosta virransyötöstä. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04.
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/terratec.html kokeellisella ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04 ja 7.10. '''8.04 versiossa toimii täydellisesti''' kun asentaa ubuntu-restricted-extras paketin ja käyttää kaffeine soitinta. Totem tarvitsee ilmeisesti kanavaluettelon johonkin asetustiedostoon, mutta tuo kaffeine osaa virittää kanavat nappia klikkaamalla.
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XXS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/terratecxxs.html uusimmilla v4l-dvb ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 8.04
- Testattu Kubuntu 8.10:ssä: toimii täydellisesti ilman mitään virityksiä (kaffeinella),
myös YLEn tekstitykset. (Kaukosäädintä ei kokeiltu.)
|-
|Terratec Cinergy T2 (USB)
|Toimii täysin. Testattu: [[Suse]] 10.0, [[Ubuntu]] 7.04 - 9.04.
|-
|Terratec Cinergy 1200-C
|Toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|ytimen]] versioista. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle pitää itse [[kääntäminen|kääntää]] kokeellinen ajuri, kts [http://www.cs.helsinki.fi/u/aulaskar/digi/terratec_cinergy_1200_dvb-c.html ohje] ja [http://linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_1200_DVB-C linuxtv.orgin artikkeli]. Huom2! <tt>v4l-dvb</tt> on kehittynyt sen verran, että nykyään riittää lähdekoodin hakeminen ja kääntäminen. Korjaustiedostoja (''patcheja'') ei tarvita. Testattu: [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[Debian]] 4.0, [[Ubuntu]], [[KnoppMyth]], [[Fedora]]
|-
|Terratec Cinergy 1200-T
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä. Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|Terratec Cinergy C PCI
|Toimii. DVB-C kortti. Myös HD-kanavat näkyvät. Ajuriprojektit: [http://jusst.de/hg/mantis mantis] ja [http://jusst.de/hg/mantis-v4l mantis-v4l]. Ajuriprojektien vetäjä suosittelee mantis-v4l käyttöä. Jos kanavahaku ei kuitenkaan onnistu, lue [http://lists-archives.org/video4linux/27321-mantis-driver-jusst-de-selects-wrong-tuner-on-terratec-cinergy-c-pci.html tästä] vinkki, jolla moni on saanut kortin toimimaan. Katso myös [http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_C_DVB-C oheinen LinuxTVWiki-juttu], [http://tven.terratec.net/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=267 valmistajan infosivu] ja [http://thread.gmane.org/gmane.linux.drivers.dvb/39902 patch kaukosäätimelle]. Testattu: [[Fedora]] 8, 9, 10 ja 11 (x86_64).
|-
|TwinhanDTV Alpha (USB)
|Toimii. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. Huom! Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla, joka ei vielä ole tuettu Linuxissa. Testattu: Fedora Core 4
|-
|TwinhanDTV USB-Ter (USB1.1)
|Toimii, mutta vaatii [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw firmware-tiedoston] kopioimisen <tt>hotplug</tt>-kansioon. [[Mepis]] 6:ssa toimii suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla-ytimen (>=2.6.20) kääntämisen.
|-
|Hauppauge WinTV-Nexus-CA
|Kortin digitaalinen viritin toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0. ja [[Suse]] 10.3. (MythTV, Kaffeine)
|-
|Hauppauge WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004)
|Toimii oikealla firmwarella. Testattu: Mandriva 2007.
|-
|Hauppauge WinTV NOVA-T PCI (90002)
|Toimii. Saattaa vaatia moduulin <tt>cx88_dvb</tt> [[modprobe|lataamisen]]. Testattu: Ubuntu 6.06->
|-
|Technotrend C-1500
|Toimii tuoreimmilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.orgin] ajureilla. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAMillamythtv:ssä ja Kaffeinella
|-
|Technotrend T-1500
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä (sama piirisarja kuin Terratec Cinergy 1200:ssä). Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|Artec T14 USB2.0 DVB-T (myös USB1.1)
|Toimii. Huom! Artec T14BR -mallille ei ainakaan toistaiseksi ole tukea ilman ajurin patchaamista. [[Patch]]-tiedosto löytyy [http://www.mail-archive.com/linux-dvb@linuxtv.org/msg27701.html täältä] ja se lisättänee linuxtv.org-ajureihin tulevaisuudessa. Testattu (T14BR & patch): Kubuntu 7.10 Gutsy. Kernelin versiossa 2.6.25 molemmat tuettuna suoraan.
|-
|Artec T14BR USB2.0 DVB-T
|Toimii. Firmware: Kernel 2.6.25-.27 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/linux-dvb-firmware/dvb-usb-dib0700-1.10.fw dvb-usb-dib0700-1.10.fw] ja Kernel 2.6.28 [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/files/dvb-usb-dib0700-1.20.fw dvb-usb-dib0700-1.20.fw] (kansioon /lib/firmware/). Eri sisuskalut kuin Artec T14:ssa. Testattu: Arch Linux x86_64 Toimii suoraan: Ubuntu 8.04 ja 8.10
|-
|Technotrend DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA)
|Toimii. Testattu: Suse 10.0
|-
|Pinnacle PCTV 300i DVB-T PCI
|Toimii ytimestä löytyvällä SAA7134-ajurilla. Lisätietoja sen säätämiseen löytyy [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoon wikistä].
|-
|Nebula DVB-T PCI ja kaukosäädin
|Toimivat. Ohjeet asennukseen löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0 Ubuntu Suomen keskustelualueelta]. Testattu: Ubuntu, Debian.
|-
|Technotrend/Hauppauge WinTV DVB-C rev2.X
|Toimii.
|-
|Technotrend Premium C-2300
|Digitaalinen viritin toimii. Käytännössä identtinen Hauppauge Nexus-CA:n (yllä) kanssa.
|-
|Anysee E30 ja E30C Plus
|Toimii beta-vaiheessa olevalla ajurilla, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/v4l-dvb/ . Osassa laitteista olevalle Conax-kortinlukijalla ei ole tukea.
|-
|Afatech AF9015 (myös AF9016 toimii samalla ajurilla)
A-Link DTU(m), Fujitech / Fuj:Tech (Verkkokauppa.com), TubeStick
|Toimii, kernel 2.6.28 tai uudempi. Vanhempiin, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/~anttip/af9015/ . Firmware on ladattavissa osoitteesta http://www.otit.fi/~crope/v4l-dvb/af9015/af9015_firmware_cutter/firmware_files/ .
|-
|Digital Everywhere FireDTV / FloppyDTV
|Toimii, ajuri "firedtv" on sisällytetty Linux -ytimeen versiosta 2.6.29 alkaen, sitä edeltänyt [http://firesat.kurelid.se/ kehitysversio] on saatavilla Linux -ytimille versiosta 2.6.25 alkaen. Myös CI-tuki pitäisi olla toiminnassa. Testattu: Ubuntu 8.04. x86_64. Testattu kehitys- ja vakaa versio arkkitehtuurilla PowerPC.
|}

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

Nämä (usb-liitäntäiset) myöskin lämpenevät käytössä aika runsaasti.

==Katso myös==
*[[Digiboksit ja Linux]]
*[[DigiTV:n tallennukset DVD:lle]]
*[[Dvb]]
*[[Multimediatietokone]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTV.fi] (keskustelufoorumi)
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB-wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR-wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux-wiki]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Dvb

2009-08-27T16:17:30Z

Tazpa:

''DVB'' tulee sanoista ''"Digital video broadcasting"'', joka tarkoittaa suomeksi digitaalisia televisiolähetyksiä. DVB:stä on useita tekniikoita, joilla digitaalisia lähetyksiä voidaan vastaanottaa. ''DVB-T'' -tekniikka on käytössä antennilähetyksiin, ''DVB-C:tä'' käytetään kaapeliverkossa ja ''DVB-S:ää'' käytetään satelliittikanavien vastaanottoon.

Linuxin [[kernel|ytimessä]] on nykyään tuki usealle PCI- ja USB-väyläiselle DVB-virittimelle.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.org Linuxtv.org (ajurit sekä ohjeet)] (englanniksi)

== Katso myös ==
*[[Linux ja digi-tv]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Huawei E220/E270

2009-05-01T11:27:58Z

Tazpa: /* Tuoreet Linux-jakelut */

Tämä sivu käsittelee Huawei E220/E270 USB-liitäntäisen 3G-kännykän/modeemin asennusta. Tätä tuotetta myy Saunalahti DataPaketti-liittymiensä mukana ja DNA:lta saa samaa laitetta Mokkula-nimisenä. Myös Soneralta laitteen saa paketoituna 3G-mobiililittymiin, ja Elisalta Mobiililaajakaistaan.

== Käyttöönotto ==

SIM-kortin PIN-koodin antaminen tuottaa ongelmia, joten koodin kysely on poistettava käytöstä:

# Käytä SIM-korttia normaalissa kännykässä ja käy turva-asetuksista poistamassa PIN-koodin kysely käytöstä
# Sammuta puhelin ja laita SIM-kortti takaisin Huawei-3G-modeemiin ja kytke se uudelleen koneeseen.
# Alkuun laitteessa pitäisi välähtää vihreä ledi kahdesti kolmen sekunnin välein. Hetken päästä - jos kaikki meni hyvin - pitäisi laitteen päästä verkkoon, jolloin ledi välähtää vain kerran per sykli. Jos PIN-koodin kysely on käytössä, jää laite pysyvästi tuohon tuplavilkkumoodiin.

Vaihtoehtoisesti modeemille voi antaa käytettävän PIN-koodin (esim. init-komennolla):

AT+CPIN=1234

=== Tuoreet Linux-jakelut ===

[[NetworkManager]] tukee 3g-modeemeita versiosta 0.7 lähtien ja on helpoin tapa niiden käyttämiseen.

Toiseksi helpoin tapa muodostaa Internet-yhteys ([[PPP]]-yhteys) Huawei-modeemilla on käyttää wvdial-nimistä ohjelmaa. Asenna se oman jakelusi [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] ja katso asetuksiin mallia [[wvdial]]-sivulta. Tämän jälkeen Internet-yhteyden pitäisi olla käytettävissä suorittamalla komento <tt>wvdial</tt>. Esimerkiksi [[Gnome]]ssa ja [[KDE]]:ssä painamalla '''Alt-F2''' ("Suorita sovellus") ja kirjoittamalla ikkunaan wvdial.

Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat.

=== Laitteen tilasta kertova LED ===

* Vihreä tuplavilkku: modeemi ei ole vielä saanut yhteyttä verkkoon
* Yksittäinen vilkku: modeemi on verkossa, mutta tietokone ei käytä nettiyhteyttä
* Jatkuvasti päällä: nettiyhteys käytössä

Lisäksi väri kertoo nopeuden:

* Vihreä: [http://fi.wikipedia.org/wiki/GPRS GPRS]/[http://fi.wikipedia.org/wiki/EDGE EDGE] (max. 236 kbit/s, ping oletttavasti 600 ms tai enemmän)
* Sininen: [http://fi.wikipedia.org/wiki/W-CDMA WCDMA] (nk. normaali 3G, max. 384 kbit/s, ping 300+ ms)
* Syaani: [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA] (nopea 3G, max. 7,2 Mbit/s vastaanotto) ja E270:n kohdalla [http://en.wikipedia.org/wiki/High-Speed_Uplink_Packet_Access HSUPA] (max. 2 Mbit/s lähetys), ping ~100 ms)

Laite näyttäisi automaattisesti vaihtavan [http://fi.wikipedia.org/wiki/W-CDMA WCDMA]:lle aina, kun dataa ei liiku lainkaan. Jo hyvinkin pieni dataliikenne kuitenkin aiheuttaa vaihdoksen [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]-tilaan ja valitettavasti tilan vaihdosta aiheutuu lyhyt katkos. Kuitenkin jo pingin jättäminen taustalle pyörimään riittää pitämään modeemin pysyvästi [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]-tilassa.

[http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei Huawei] E270 tukee sekä [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]:ta että [http://en.wikipedia.org/wiki/High-Speed_Uplink_Packet_Access HSUPA]:aa, mutta [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 E220] vain [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]:ta.

=== Ongelmanratkaisu ja vanhemmat Linux-jakelut ===

Laite näkyy USB:n yli samaan aikaan kolmena laitteena: CD-asemana (jolta löytyvät laitteen Windows-ajurit) ja kahtena USB-sarjaporttiadapterina. Ensimmäinen USB-sarjaporttiadapteri ([[laitetiedosto]] <tt>/dev/ttyUSB0</tt>) toimii perinteisen modeemin tai rfcomm:lla liitetyn kännykän tapaan, eli sillä voidaan "soittaa" ja yhdistää verkkoon. Toinen sarjaporttiliitäntä (<tt>ttyUSB1</tt>) taasen mahdollistaa laitteen seurannan ja ohjaamisen myös verkkoyhteyden ollessa käytössä.

Vanhemmilla Linux-jakeluilla käyttöönotto on hankalampaa ja vaatii monimutkaisempia toimenpiteitä. Vaatimuksena on [[ydin|ytimen]] versio 2.6.20 tai uudempi. Valitse [[Kernelin asetusten tekeminen|ytimen asetuksista]] kohdasta Device Drivers -> USB support -> USB Serial Converter support -> seuraavat valinnat:
* USB Serial Converter support (CONFIG_USB_SERIAL)
* USB driver for GSM and CDMA modems (CONFIG_USB_SERIAL_OPTION)

Jos ytimesi käyttää moduuleja (mikä on yleistä), on moduulin nimi "option" ja se latautuu automaattisesti. Ajuripuoli onkin tämän jälkeen kunnossa ja laitetiedoston <tt>/dev/ttyUSB0</tt> tulisi ilmestyä näkyviin, kun kytket modeemin USB-porttiin. Tässä saattaa tosin olla jopa noin minuutin viive. Jos laitetiedostoa ei tule näkyviin, saattaa kokoonpanosi vaatia pientä [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ "puukotusta"].

HUOM: [[Ubuntu]] 7.10:ssä olevilla ajureilla modeemi ei toimi oikein. Ongelma korjaantuu viimeistään versioon 8.04, jonka testiversiolla laite ei enää tunnistu CD-asemana, vaan oikeat laitetiedostot ilmestyvät jo muutaman sekunnin kuluessa laitteen kytkemisestä. 7.10:llä kannattaa kokeilla, jos [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220] löytyvästä korjauksesta olisi apua.

HUOM2: [[Ubuntu]] 8.04.1:ssä airprime -ajuri tunnistaa laitteen kolmena sarjalaitteena. Nämä sarjalaitteet eivät kuitenkaan toimi oikein, jolloin tulee käyttää geneeristä usb_serial -moduulia.
Tämä onnistuu lisäämällä rivi "blacklist airprime" tiedostoon /etc/modprobe.d/blacklist

HUOM3: [[Ubuntu]] 8.04.1:ssä (ainakin) huomaa tehdä verkon asetukset Network Setting-kuvakkeesta ylävalikossa (näytön kuvake oikealla). Klikkaa kuvaketta, tunnistaudu Unlock-painikkeesta ja laita Wired Connection Autoksi. Tämän jälkeen osoitteena näkyy DHCP.

Muodostetaan PPP-yhteys vastaavanlaisesti kuin edellisessä kappaleessa, käyttäen [[wvdial]]-ohjelmaa.

Nyt voit ottaa yhteyden komennolla <tt>wvdial</tt>. Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat. Jos modeemilta tuli viesti CONNECT, mutta pppd antaa vain virhekoodin, puuttuu ytimestä luultavasti PPP-tuki kokonaan tai PPP:n tuki async-sarjaporteille. Yleensä nuo löytyvät moduuleina jakeluiden oletusytimistä, mutta itse kääntäessä ne jäävät usein pois. Siis:
Device Drivers ---> Network device support ---> PPP (point-to-point protocol) support
ja sen alta avautuva
PPP support for async serial ports

=== Käyttö ilman wvdialia (Gentoossa) ===

Nämä ohjeet on kirjoitettu [[Gentoo]]lle, mutta pienellä soveltamisella ne saa toimimaan muuallakin. Jos et jostain syystä halua wvdial-ohjelmaa käyttää ja haluat modeemin toimivan perinteisemmän yhteyden tavoin ([[init-skriptit|init-skriptillä]]), tarkista, että [[ydin|ytimen]] osat CONFIG_USB_SERIAL ja CONFIG_USB_SERIAL_OPTION on käännetty [[ytimen moduulit|moduuleiksi]]. Tämän jälkeen lisää <tt>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</tt>-tiedostoon automaattisesti ladattavaksi oikea moduuli:
usbserial vendor=0x12d1 product=0x1001
Vendor- ja product-parametrit saa komennolla <tt>[[lsusb]]</tt> (esimerkissä Huawei E620). ID-numeron ensimmäinen osa (ennen kaksoispistettä) on vendor- ja jälkimmäinen product-osa. Näiden eteen lisätään vain <tt>0x</tt>.

Tämän jälkeen muokkaa /etc/conf.d/net-[[asetustiedosto]]a ja lisää sinne seuraava osio:

config_ppp0=( "ppp" )
link_ppp0="/dev/ttyUSB0"
plugins_ppp0=( )
pppd_ppp0=(
"debug"
"noauth"
"novj"
"modem crtscts"
"usepeerdns"
"local"
"defaultroute"
"noipdefault"
"460800"
"lock"
)
chat_ppp0=(
'ABORT' 'BUSY'
'ABORT' 'ERROR'
'ABORT' 'NO ANSWER'
'ABORT' 'NO CARRIER'
'ABORT' 'NO DIALTONE'
'ABORT' 'NO DIAL TONE'
'ABORT' 'Invalid Login'
'ABORT' 'Login incorrect'
'' 'ATZ'
'OK' 'ATH'
'OK' 'AT+CGDCONT=1,"IP","internet","",0,0'
'OK' 'ATE1'
'OK' 'ATDT*99#'
'CONNECT' ''
'TIMEOUT' '5'
'~--' ''
)

Tämä soittosarja toimii DNA:n liittymissä. Muissa voit joutua muuttamaan puhelinnumeroa (*99#) tai access pointin nimeä ("internet").

Tämän jälkeen tehdään init-skripti komennolla <tt>ln -s /etc/init.d/net.lo /etc/init.d/net.ppp0</tt> ja laitetaan sen käynnistymään käynnistyksen yhteydessä: <tt>rc-update add net.ppp0 default</tt>.

== Edistyneet toimenpiteet ==

=== Automaattinen yhteydenotto ===

Ainakin liikkuvassa käytössä olisi toivottavaa, että modeemi ottaisi yhteyden automaattisesti, kun laite kytketään USB:n perään. Tämä onnistuu onneksi [[udev]]in avulla hyvin helposti. Luo tiedosto <tt>>/etc/udev/rules.d/99-wvdial.rules</tt> ja kirjoita sinne rivi
ACTION=="add", KERNEL=="ttyUSB0", RUN="/bin/sh -c wvdial&>/var/log/wvdial&"

Tämä udev-sääntö testaa (huomaa vertailuoperaattori ==) että ACTION on "add" (uusi laite lisätty) ja että ytimen laitteesta käyttämä nimi on "ttyUSB0". Tällöin asetetaan (huomaa sijoitusoperaattori =) ajettavaksi ohjelmaksi wvdial (shellin välityksellä).

Jos koneellasi on ''inotify käytössä'' (yleensä on), huomaa udev uuden tiedoston automaattisesti. Jos ei, anna komento <tt>udevadm control --reload_rules</tt>, Ubuntu- ja Debian-järjestelmissä <tt>udevcontrol reload_rules</tt>. Modeemi pitää joka tapauksessa irrottaa ja kytkeä takaisin, jotta lisätty sääntö aktivoituu. Yhteys katkaistaan irrottamalla laite USB:stä.

Laitteen kytkemisen jälkeen valitettavasti kuluu aina tuo 60 sekuntia ennen kuin sitä voi käyttää. Näyttäisi olevan ihan modeemin oma ominaisuus, sillä lsusb:llä katsoessa se näkyy alkuun ainoastaan CD-asemana ja vasta minuutin jälkeen ilmestyvät kaksi muutakin laitetta. Ilmeisesti tämä on tarpeen, jotta Windows suostuisi ottamaan CD-aseman käyttöön, eikä hämääntyisi liian monimutkaisesta USB-laitteesta. Toinen ongelma on, ettei laite tunnistu, jos se on valmiiksi kytketty ennen kuin udev ehtii mukaan (esim. lämmin bootti tai "suspend to RAM"). Kylmässä bootissa tuo 60 sekunnin viive kuitenkin on hyödyksi, sillä udev on jo käynnissä, kun laite lopulta tulee esiin. Nämä ongelmat voisi luultavasti kiertää paremmilla udev-säännöillä.

Jos modeemia käytetään kiinteästi, on myös mahdollista lisätä yksinkertaisesti tiedostoon <tt>/etc/rc.local</tt> tai <tt>/etc/init.d/networking</tt> komento ''wvdial'' omalle rivilleen, jolloin yhteys muodostetaan automaattisesti tietokoneen käynnistyessä.

=== Yhteydenotto käynnistämällä nettiselain ===

Tässä luvussa kerrotaan miten saadaan mokkula ottamaan yhteys vasta kun nettiselain käynnistetään, ja katkaisemaan sen kun selain sammutetaan. Aluksi tehdään pieni skripti-tiedosto. Tekstieditoriin siis kirjoitetaan seuraava teksti:

#!/bin/bash
# Autodial any command
# May need to be executed with properly defined sudo .

#Check whether wvdial is running or not
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
if [ -z "$ZZ" ]
then
# No interface active, start modem
#wvdial >& /dev/null &
wvdial &> /tmp/netti_kaytossa.mokkula &

rest=""

# Wait until connection is up
while [ -z "$rest" ]
do
sleep 5
rest=`more /tmp/netti_kaytossa.mokkula | grep secondary`
done

#Start firefox
eval firefox &> /dev/null

#Wvdial is already running
else
# Just start the application without dialing
eval firefox &> /dev/null
fi

#Firefox isn't runing anymore
ZZ=`ps ax | grep firefox | grep -v grep`
if [ -z "$ZZ" ]
then

# When application completed, kill wvdial (BASH cannot to this with a pipe!)
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
while [ -n "$ZZ" ]
do
#Find proceses which are related to wvdial
echo `ps ax | grep wvdial | grep -v grep` > /tmp/netti_kaytossa.mokkula

#Variable processID contains process ID and rest contains rest of the file
read processID rest < /tmp/netti_kaytossa.mokkula
kill -9 $processID
rm -f /tmp/netti_kaytossa.mokkula
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
done
fi

Tiedosto tallennetaan esim. nimellä <tt>yhteys_apu.sh</tt> kotihakemistoon. Seuraavaksi tiedostolle täytyy antaa suoritusoikeudet. Käynnistä terminaali ja mene hakemistoon, johon tallensit tiedoston (jos tallensit kotihakemistoon, olet jo siellä). Syötä sitten seuraava komento: <tt>chmod u+x yhteys_apu.sh</tt>

Seuraavaksi tehdään muutokset selaimen käynnistimeen/pikakuvakkeeseen. Kopioi työpöydällä oleva Firefox:in kuvake ja nimeä toinen uudelleen. Avaa sitten kuvakkeen Ominaisuudet-ikkuna. (Klikaa hiiren oikealla napilla kuvaketta ja valitse ominaisuudet) Käynnistin-välilehdellä vaihda kohtaan <tt>Komento</tt> seuraava rivi: <tt>sh /home/KÄYTTÄJÄ/yhteys_apu.sh</tt> Korvaa KÄYTTÄJÄ omalla käyttäjätunnuksellasi.

Nyt (ensimmäisen) selaimen käynnistäminen avaa yhteyden ja yhteys pysyy auki, kunnes (viimeinen) selain suljetaan. Tänä aikana yhteys on myös muiden ohjelmien käytettävissä.

=== Puhelut ja tekstiviestit ===

Tulevaan puheluun voi vastata antamalla modeemille komennon ATA (esim. minicomilla), aivan kuten analogisilla modeemeilla aikoinaan, mutta en ole keksinyt miten ääntä saa ulos tai sisään - vastapuoli kuulee pelkkää hiljaisuutta. Myöskään soittaminen ei onnistu, ATD<puhelinnumero> aiheuttaa vastauksen "NO CARRIER". Tekstiviesteistä ei tule minkäänlaista merkkiä, pitääköhän niitä erityisesti kysyä tekstiviestikeskuksesta tms?

== Katso myös ==

* [[Option GlobeTrotter]]
* [[Vodafone Mobile Connect Card]]
* [[Matkapuhelin modeemina]]

== Aiheesta muualla ==
* [http://opensuse.fi/Mokkula Ohje yhteyden graafiseen muodostamiseen openSUSEssa] ([[NetworkManager]]in avulla)
* [http://saunalahti.fi/puhelimet/puhelin.php?id=111 Saunalahti: Huawei E270]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 Wikipedia: Huawei E220]
* [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ Huawei E220 in Linux] - Apuohjelma yhteysnopeuksien seuraamiseen ja korjauspaketti vanhemmille kerneleille, jotta /dev/ttyUSB0 -laitteen saa näkyviin. OpenSUSE:n kanssa tämä oli tarpeen myös uudempaa kerneliä käytettäessä.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Huawei E220/E270

2009-05-01T11:27:38Z

Tazpa: /* Tuoreet Linux-jakelut */

Tämä sivu käsittelee Huawei E220/E270 USB-liitäntäisen 3G-kännykän/modeemin asennusta. Tätä tuotetta myy Saunalahti DataPaketti-liittymiensä mukana ja DNA:lta saa samaa laitetta Mokkula-nimisenä. Myös Soneralta laitteen saa paketoituna 3G-mobiililittymiin, ja Elisalta Mobiililaajakaistaan.

== Käyttöönotto ==

SIM-kortin PIN-koodin antaminen tuottaa ongelmia, joten koodin kysely on poistettava käytöstä:

# Käytä SIM-korttia normaalissa kännykässä ja käy turva-asetuksista poistamassa PIN-koodin kysely käytöstä
# Sammuta puhelin ja laita SIM-kortti takaisin Huawei-3G-modeemiin ja kytke se uudelleen koneeseen.
# Alkuun laitteessa pitäisi välähtää vihreä ledi kahdesti kolmen sekunnin välein. Hetken päästä - jos kaikki meni hyvin - pitäisi laitteen päästä verkkoon, jolloin ledi välähtää vain kerran per sykli. Jos PIN-koodin kysely on käytössä, jää laite pysyvästi tuohon tuplavilkkumoodiin.

Vaihtoehtoisesti modeemille voi antaa käytettävän PIN-koodin (esim. init-komennolla):

AT+CPIN=1234

=== Tuoreet Linux-jakelut ===

[NetworkManager] tukee 3g-modeemeita versiosta 0.7 lähtien ja on helpoin tapa niiden käyttämiseen.

Toiseksi helpoin tapa muodostaa Internet-yhteys ([[PPP]]-yhteys) Huawei-modeemilla on käyttää wvdial-nimistä ohjelmaa. Asenna se oman jakelusi [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] ja katso asetuksiin mallia [[wvdial]]-sivulta. Tämän jälkeen Internet-yhteyden pitäisi olla käytettävissä suorittamalla komento <tt>wvdial</tt>. Esimerkiksi [[Gnome]]ssa ja [[KDE]]:ssä painamalla '''Alt-F2''' ("Suorita sovellus") ja kirjoittamalla ikkunaan wvdial.

Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat.

=== Laitteen tilasta kertova LED ===

* Vihreä tuplavilkku: modeemi ei ole vielä saanut yhteyttä verkkoon
* Yksittäinen vilkku: modeemi on verkossa, mutta tietokone ei käytä nettiyhteyttä
* Jatkuvasti päällä: nettiyhteys käytössä

Lisäksi väri kertoo nopeuden:

* Vihreä: [http://fi.wikipedia.org/wiki/GPRS GPRS]/[http://fi.wikipedia.org/wiki/EDGE EDGE] (max. 236 kbit/s, ping oletttavasti 600 ms tai enemmän)
* Sininen: [http://fi.wikipedia.org/wiki/W-CDMA WCDMA] (nk. normaali 3G, max. 384 kbit/s, ping 300+ ms)
* Syaani: [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA] (nopea 3G, max. 7,2 Mbit/s vastaanotto) ja E270:n kohdalla [http://en.wikipedia.org/wiki/High-Speed_Uplink_Packet_Access HSUPA] (max. 2 Mbit/s lähetys), ping ~100 ms)

Laite näyttäisi automaattisesti vaihtavan [http://fi.wikipedia.org/wiki/W-CDMA WCDMA]:lle aina, kun dataa ei liiku lainkaan. Jo hyvinkin pieni dataliikenne kuitenkin aiheuttaa vaihdoksen [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]-tilaan ja valitettavasti tilan vaihdosta aiheutuu lyhyt katkos. Kuitenkin jo pingin jättäminen taustalle pyörimään riittää pitämään modeemin pysyvästi [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]-tilassa.

[http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei Huawei] E270 tukee sekä [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]:ta että [http://en.wikipedia.org/wiki/High-Speed_Uplink_Packet_Access HSUPA]:aa, mutta [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 E220] vain [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]:ta.

=== Ongelmanratkaisu ja vanhemmat Linux-jakelut ===

Laite näkyy USB:n yli samaan aikaan kolmena laitteena: CD-asemana (jolta löytyvät laitteen Windows-ajurit) ja kahtena USB-sarjaporttiadapterina. Ensimmäinen USB-sarjaporttiadapteri ([[laitetiedosto]] <tt>/dev/ttyUSB0</tt>) toimii perinteisen modeemin tai rfcomm:lla liitetyn kännykän tapaan, eli sillä voidaan "soittaa" ja yhdistää verkkoon. Toinen sarjaporttiliitäntä (<tt>ttyUSB1</tt>) taasen mahdollistaa laitteen seurannan ja ohjaamisen myös verkkoyhteyden ollessa käytössä.

Vanhemmilla Linux-jakeluilla käyttöönotto on hankalampaa ja vaatii monimutkaisempia toimenpiteitä. Vaatimuksena on [[ydin|ytimen]] versio 2.6.20 tai uudempi. Valitse [[Kernelin asetusten tekeminen|ytimen asetuksista]] kohdasta Device Drivers -> USB support -> USB Serial Converter support -> seuraavat valinnat:
* USB Serial Converter support (CONFIG_USB_SERIAL)
* USB driver for GSM and CDMA modems (CONFIG_USB_SERIAL_OPTION)

Jos ytimesi käyttää moduuleja (mikä on yleistä), on moduulin nimi "option" ja se latautuu automaattisesti. Ajuripuoli onkin tämän jälkeen kunnossa ja laitetiedoston <tt>/dev/ttyUSB0</tt> tulisi ilmestyä näkyviin, kun kytket modeemin USB-porttiin. Tässä saattaa tosin olla jopa noin minuutin viive. Jos laitetiedostoa ei tule näkyviin, saattaa kokoonpanosi vaatia pientä [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ "puukotusta"].

HUOM: [[Ubuntu]] 7.10:ssä olevilla ajureilla modeemi ei toimi oikein. Ongelma korjaantuu viimeistään versioon 8.04, jonka testiversiolla laite ei enää tunnistu CD-asemana, vaan oikeat laitetiedostot ilmestyvät jo muutaman sekunnin kuluessa laitteen kytkemisestä. 7.10:llä kannattaa kokeilla, jos [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220] löytyvästä korjauksesta olisi apua.

HUOM2: [[Ubuntu]] 8.04.1:ssä airprime -ajuri tunnistaa laitteen kolmena sarjalaitteena. Nämä sarjalaitteet eivät kuitenkaan toimi oikein, jolloin tulee käyttää geneeristä usb_serial -moduulia.
Tämä onnistuu lisäämällä rivi "blacklist airprime" tiedostoon /etc/modprobe.d/blacklist

HUOM3: [[Ubuntu]] 8.04.1:ssä (ainakin) huomaa tehdä verkon asetukset Network Setting-kuvakkeesta ylävalikossa (näytön kuvake oikealla). Klikkaa kuvaketta, tunnistaudu Unlock-painikkeesta ja laita Wired Connection Autoksi. Tämän jälkeen osoitteena näkyy DHCP.

Muodostetaan PPP-yhteys vastaavanlaisesti kuin edellisessä kappaleessa, käyttäen [[wvdial]]-ohjelmaa.

Nyt voit ottaa yhteyden komennolla <tt>wvdial</tt>. Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat. Jos modeemilta tuli viesti CONNECT, mutta pppd antaa vain virhekoodin, puuttuu ytimestä luultavasti PPP-tuki kokonaan tai PPP:n tuki async-sarjaporteille. Yleensä nuo löytyvät moduuleina jakeluiden oletusytimistä, mutta itse kääntäessä ne jäävät usein pois. Siis:
Device Drivers ---> Network device support ---> PPP (point-to-point protocol) support
ja sen alta avautuva
PPP support for async serial ports

=== Käyttö ilman wvdialia (Gentoossa) ===

Nämä ohjeet on kirjoitettu [[Gentoo]]lle, mutta pienellä soveltamisella ne saa toimimaan muuallakin. Jos et jostain syystä halua wvdial-ohjelmaa käyttää ja haluat modeemin toimivan perinteisemmän yhteyden tavoin ([[init-skriptit|init-skriptillä]]), tarkista, että [[ydin|ytimen]] osat CONFIG_USB_SERIAL ja CONFIG_USB_SERIAL_OPTION on käännetty [[ytimen moduulit|moduuleiksi]]. Tämän jälkeen lisää <tt>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</tt>-tiedostoon automaattisesti ladattavaksi oikea moduuli:
usbserial vendor=0x12d1 product=0x1001
Vendor- ja product-parametrit saa komennolla <tt>[[lsusb]]</tt> (esimerkissä Huawei E620). ID-numeron ensimmäinen osa (ennen kaksoispistettä) on vendor- ja jälkimmäinen product-osa. Näiden eteen lisätään vain <tt>0x</tt>.

Tämän jälkeen muokkaa /etc/conf.d/net-[[asetustiedosto]]a ja lisää sinne seuraava osio:

config_ppp0=( "ppp" )
link_ppp0="/dev/ttyUSB0"
plugins_ppp0=( )
pppd_ppp0=(
"debug"
"noauth"
"novj"
"modem crtscts"
"usepeerdns"
"local"
"defaultroute"
"noipdefault"
"460800"
"lock"
)
chat_ppp0=(
'ABORT' 'BUSY'
'ABORT' 'ERROR'
'ABORT' 'NO ANSWER'
'ABORT' 'NO CARRIER'
'ABORT' 'NO DIALTONE'
'ABORT' 'NO DIAL TONE'
'ABORT' 'Invalid Login'
'ABORT' 'Login incorrect'
'' 'ATZ'
'OK' 'ATH'
'OK' 'AT+CGDCONT=1,"IP","internet","",0,0'
'OK' 'ATE1'
'OK' 'ATDT*99#'
'CONNECT' ''
'TIMEOUT' '5'
'~--' ''
)

Tämä soittosarja toimii DNA:n liittymissä. Muissa voit joutua muuttamaan puhelinnumeroa (*99#) tai access pointin nimeä ("internet").

Tämän jälkeen tehdään init-skripti komennolla <tt>ln -s /etc/init.d/net.lo /etc/init.d/net.ppp0</tt> ja laitetaan sen käynnistymään käynnistyksen yhteydessä: <tt>rc-update add net.ppp0 default</tt>.

== Edistyneet toimenpiteet ==

=== Automaattinen yhteydenotto ===

Ainakin liikkuvassa käytössä olisi toivottavaa, että modeemi ottaisi yhteyden automaattisesti, kun laite kytketään USB:n perään. Tämä onnistuu onneksi [[udev]]in avulla hyvin helposti. Luo tiedosto <tt>>/etc/udev/rules.d/99-wvdial.rules</tt> ja kirjoita sinne rivi
ACTION=="add", KERNEL=="ttyUSB0", RUN="/bin/sh -c wvdial&>/var/log/wvdial&"

Tämä udev-sääntö testaa (huomaa vertailuoperaattori ==) että ACTION on "add" (uusi laite lisätty) ja että ytimen laitteesta käyttämä nimi on "ttyUSB0". Tällöin asetetaan (huomaa sijoitusoperaattori =) ajettavaksi ohjelmaksi wvdial (shellin välityksellä).

Jos koneellasi on ''inotify käytössä'' (yleensä on), huomaa udev uuden tiedoston automaattisesti. Jos ei, anna komento <tt>udevadm control --reload_rules</tt>, Ubuntu- ja Debian-järjestelmissä <tt>udevcontrol reload_rules</tt>. Modeemi pitää joka tapauksessa irrottaa ja kytkeä takaisin, jotta lisätty sääntö aktivoituu. Yhteys katkaistaan irrottamalla laite USB:stä.

Laitteen kytkemisen jälkeen valitettavasti kuluu aina tuo 60 sekuntia ennen kuin sitä voi käyttää. Näyttäisi olevan ihan modeemin oma ominaisuus, sillä lsusb:llä katsoessa se näkyy alkuun ainoastaan CD-asemana ja vasta minuutin jälkeen ilmestyvät kaksi muutakin laitetta. Ilmeisesti tämä on tarpeen, jotta Windows suostuisi ottamaan CD-aseman käyttöön, eikä hämääntyisi liian monimutkaisesta USB-laitteesta. Toinen ongelma on, ettei laite tunnistu, jos se on valmiiksi kytketty ennen kuin udev ehtii mukaan (esim. lämmin bootti tai "suspend to RAM"). Kylmässä bootissa tuo 60 sekunnin viive kuitenkin on hyödyksi, sillä udev on jo käynnissä, kun laite lopulta tulee esiin. Nämä ongelmat voisi luultavasti kiertää paremmilla udev-säännöillä.

Jos modeemia käytetään kiinteästi, on myös mahdollista lisätä yksinkertaisesti tiedostoon <tt>/etc/rc.local</tt> tai <tt>/etc/init.d/networking</tt> komento ''wvdial'' omalle rivilleen, jolloin yhteys muodostetaan automaattisesti tietokoneen käynnistyessä.

=== Yhteydenotto käynnistämällä nettiselain ===

Tässä luvussa kerrotaan miten saadaan mokkula ottamaan yhteys vasta kun nettiselain käynnistetään, ja katkaisemaan sen kun selain sammutetaan. Aluksi tehdään pieni skripti-tiedosto. Tekstieditoriin siis kirjoitetaan seuraava teksti:

#!/bin/bash
# Autodial any command
# May need to be executed with properly defined sudo .

#Check whether wvdial is running or not
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
if [ -z "$ZZ" ]
then
# No interface active, start modem
#wvdial >& /dev/null &
wvdial &> /tmp/netti_kaytossa.mokkula &

rest=""

# Wait until connection is up
while [ -z "$rest" ]
do
sleep 5
rest=`more /tmp/netti_kaytossa.mokkula | grep secondary`
done

#Start firefox
eval firefox &> /dev/null

#Wvdial is already running
else
# Just start the application without dialing
eval firefox &> /dev/null
fi

#Firefox isn't runing anymore
ZZ=`ps ax | grep firefox | grep -v grep`
if [ -z "$ZZ" ]
then

# When application completed, kill wvdial (BASH cannot to this with a pipe!)
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
while [ -n "$ZZ" ]
do
#Find proceses which are related to wvdial
echo `ps ax | grep wvdial | grep -v grep` > /tmp/netti_kaytossa.mokkula

#Variable processID contains process ID and rest contains rest of the file
read processID rest < /tmp/netti_kaytossa.mokkula
kill -9 $processID
rm -f /tmp/netti_kaytossa.mokkula
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
done
fi

Tiedosto tallennetaan esim. nimellä <tt>yhteys_apu.sh</tt> kotihakemistoon. Seuraavaksi tiedostolle täytyy antaa suoritusoikeudet. Käynnistä terminaali ja mene hakemistoon, johon tallensit tiedoston (jos tallensit kotihakemistoon, olet jo siellä). Syötä sitten seuraava komento: <tt>chmod u+x yhteys_apu.sh</tt>

Seuraavaksi tehdään muutokset selaimen käynnistimeen/pikakuvakkeeseen. Kopioi työpöydällä oleva Firefox:in kuvake ja nimeä toinen uudelleen. Avaa sitten kuvakkeen Ominaisuudet-ikkuna. (Klikaa hiiren oikealla napilla kuvaketta ja valitse ominaisuudet) Käynnistin-välilehdellä vaihda kohtaan <tt>Komento</tt> seuraava rivi: <tt>sh /home/KÄYTTÄJÄ/yhteys_apu.sh</tt> Korvaa KÄYTTÄJÄ omalla käyttäjätunnuksellasi.

Nyt (ensimmäisen) selaimen käynnistäminen avaa yhteyden ja yhteys pysyy auki, kunnes (viimeinen) selain suljetaan. Tänä aikana yhteys on myös muiden ohjelmien käytettävissä.

=== Puhelut ja tekstiviestit ===

Tulevaan puheluun voi vastata antamalla modeemille komennon ATA (esim. minicomilla), aivan kuten analogisilla modeemeilla aikoinaan, mutta en ole keksinyt miten ääntä saa ulos tai sisään - vastapuoli kuulee pelkkää hiljaisuutta. Myöskään soittaminen ei onnistu, ATD<puhelinnumero> aiheuttaa vastauksen "NO CARRIER". Tekstiviesteistä ei tule minkäänlaista merkkiä, pitääköhän niitä erityisesti kysyä tekstiviestikeskuksesta tms?

== Katso myös ==

* [[Option GlobeTrotter]]
* [[Vodafone Mobile Connect Card]]
* [[Matkapuhelin modeemina]]

== Aiheesta muualla ==
* [http://opensuse.fi/Mokkula Ohje yhteyden graafiseen muodostamiseen openSUSEssa] ([[NetworkManager]]in avulla)
* [http://saunalahti.fi/puhelimet/puhelin.php?id=111 Saunalahti: Huawei E270]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 Wikipedia: Huawei E220]
* [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ Huawei E220 in Linux] - Apuohjelma yhteysnopeuksien seuraamiseen ja korjauspaketti vanhemmille kerneleille, jotta /dev/ttyUSB0 -laitteen saa näkyviin. OpenSUSE:n kanssa tämä oli tarpeen myös uudempaa kerneliä käytettäessä.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

GNOME Videos

2009-04-11T17:22:51Z

Tazpa: /* Asennus */

{{Ohjelma | nimi=Totem | kuva=[[Kuva:GNOME totem.png|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://www.gnome.org/projects/totem/ gnome.org/projects/totem/] | käyttöliittymä=[[GNOME]]}}
Totem on [[GNOME|GNOMEn]] selkeyteen ja yksinkertaisuuteen tähtäävä mediatoisto-ohjelma. Totemin tiedostoformaattituki vaihtelee sen mukaan käytetäänkö sen [[taustaohjelma]]na [[GStreamer]]ia vai [[Xine]]ä ja mitä liitännäisiä taustaohjelmaan on asennettu. Totemin saa oikeat liitännäiset asentamalla toistamaan lähes mitä tahansa mediatiedostoja.

==Asennus==
GStreamer-pohjainen Totem löytyy useimmissa [[jakelu]]issa [[paketinhallintajärjestelmä|paketista]] <tt>totem</tt> tai <tt> totem-gstreamer</tt> ja Xine-pohjainen paketista <tt>totem-xine</tt>. Monesti vain jompikumpi versio voi olla kerrallaan asennettuna.

Toisaalta ainakin [[Fedora]]ssa Totemin edustaosa ja taustaosat on erotettu siten, että asennettuna voi olla sekä taustaosapaketit <tt>totem-gstreamer</tt> että <tt>totem-xine</tt>. Edustaosa on paketissa <tt>totem</tt>. Käytettävää taustaosaa voi vaihtaa [[pääkäyttäjä]]nä komennolla <tt>totem-backend -b taustaosan_nimi</tt>.

[[Debian]]issa molemmat voivat olla asennettuina ja käytettävä taustaosa valitaan komennolla <tt>update-alternatives --config totem</tt>.

==Katso myös==
*[[Kaffeine]]
*[[Mplayer]]
*[[Xine]]

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]
[[Luokka:Multimedia]]

Digi-tv

2009-04-11T17:16:11Z

Tazpa: /* Totem */

Digi-tv

2009-04-11T17:15:35Z

Tazpa: /* Kanavan valinta ja virittäminen */ Lisätään Totem

Kannettavat

2009-03-31T15:52:04Z

Tazpa:

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

Vuoden 2008 aikana Linux-kannettavien saatavuus on parantunut oleellisesti. Markkinoilla on myös useita [[Miniläppäri|minikannettavia]], joista useimmista on olemassa Linux-versio (mm. [[Asus EeePC]], [[Acer Aspire One]], [[HP ultra mobile|HP 2133 Mini-Note]]). Sittemmin saatavuus on heikentynyt huomattavasti, eivätkä riisutut linux-versiot ole täyttäneet odotuksia.

{{vanhentunut}}

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Miniläppärimallisto [[Dell Mini 9|Dell Inspirion Mini]] saatavilla [[Ubuntu]]-jakelulla varustettuna.
*[http://www.dell.fi/ Dell]
*[http://www.e-kodinkoneet.com/index.php?main=266&newsID=155 E-kodinkoneet.com:in ilmoitus ennakkotilausmahdollisuudesta 12.11.2008] (Dell Inspirion Mini 9)

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700. Topconfig-ohjelman kautta voi tilata räätälöityjä koneita siten, että esim. Windows-lisenssiä ei tule mukana. Valitettavasti ohjelman käyttö nostaa kaikkien räätälöityjen kokoonpanojen hintaa, eli tietty kone ilman Windowsia on kalliimpi kuin sama kone suoraan kaupasta ostettuna Windows-lisenssin kanssa. HP Linux Forum 2008 -tapahtumassa mainittiin että HP:n koneita olisi tulossa Suomen markkinoille myös esiasennetulla Linuxilla.

Miniläppärin [[HP ultra mobile|HP]] 2133 8.9" saa [[SUSE]]lla varustettuna.
*[http://welcome.hp.com/country/fi/fi/welcome.html HP]

==Linuxkauppa.fi==
Linuxkauppa.fi myy sekä läppäreitä että pöytäkoneita Linuxilla, merkit vaihtelevat ajan mittaan.
*[http://linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]
*[http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33913 Tietokone.fi:n uutinen aiheesta]

==MJT Finland==
HP Top Config-ohjelma tarjoaa kannettavia [[wikipedia:fi:FreeDOS|FreeDOS]]illa.
(Sisään kauppaan -> Tietokoneet -> HP Top Config)

(29.12. 2007)
HP Top Config-ohjelma tarjoaa palvelimia Linuxilla. Monessa tapauksessa configurointi ei kuitenkaan ollutkaan mahdollista ja koko palvelu vaikutti heiman keskeneräiseltä, joten ehkä tulevaisuudessa läppäreitä ja tavallisia pöytäkoneitakin saa myös HP Top Config-ohjelman avulla. Eli siis 29.12. mitään läppäreitä ei saanut ilman windowsia. Tilanne ei ole muuttunut 8.1.2009.

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Zepto==
Zepton kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Verkkokauppa sekä jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

*[http://fi.zepto.com Zepto]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."
* Multitronic 7.11.2007: "Tällä hetkellä niitä ei valitettavasti ole"

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]

[[Luokka:Laitteisto]]

Kannettavat

2009-03-03T08:43:52Z

Tazpa:

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

Vuoden 2008 aikana Linux-kannettavien saatavuus on parantunut oleellisesti. Markkinoilla on myös useita minikannettavia, joista useimmista on olemassa Linux-versio (mm. [[Asus EeePC]], [[Acer Aspire One]], [[HP ultra mobile|HP 2133 Mini-Note]]).

{{vanhentunut}}

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Miniläppärimallisto [[Dell Mini 9|Dell Inspirion Mini]] saatavilla ubuntulla.
*[http://www.dell.fi/ Dell]
*[http://www.e-kodinkoneet.com/index.php?main=266&newsID=155 E-kodinkoneet.com:in ilmoitus ennakkotilausmahdollisuudesta 12.11.2008] (Dell Inspirion Mini 9)

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700. Topconfig-ohjelman kautta voi tilata räätälöityjä koneita siten, että esim. Windows-lisenssiä ei tule mukana. Valitettavasti ohjelman käyttö nostaa kaikkien räätälöityjen kokoonpanojen hintaa, eli tietty kone ilman Windowsia on kalliimpi kuin sama kone suoraan kaupasta ostettuna Windows-lisenssin kanssa. HP Linux Forum 2008 -tapahtumassa mainittiin että HP:n koneita olisi tulossa Suomen markkinoille myös esiasennetulla Linuxilla.

Miniläppärin HP 2133 8.9" saa SuSe -linuxilla.
*[http://welcome.hp.com/country/fi/fi/welcome.html HP]

==Linuxkauppa.fi==
Linuxkauppa.fi myy sekä läppäreitä että pöytäkoneita linuxilla, merkit vaihtelevat ajan mittaan.
*[http://linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]
*[http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33913 Tietokone.fi:n uutinen aiheesta]

==MJT Finland==
HP Top Config-ohjelma tarjoaa kannettavia FreeDOSsilla.
(Sisään kauppaan -> Tietokoneet -> HP Top Config)

(29.12. 2007)
HP Top Config-ohjelma tarjoaa palvelimia linuxilla. Monessa tapauksessa configurointi ei kuitenkaan ollutkaan mahdollista ja koko palvelu vaikutti heiman keskeneräiseltä, joten ehkä tulevaisuudessa läppäreitä ja tavallisia pöytäkoneitakin saa myös HP Top Config-ohjelman avulla. Eli siis 29.12. mitään läppäreitä ei saanut ilman windowsia. Tilanne ei ole muuttunut 8.1.2009.

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Zepto==
Zepton kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Verkkokauppa sekä jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

*[http://fi.zepto.com Zepto]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."
* Multitronic 7.11.2007: "Tällä hetkellä niitä ei valitettavasti ole"

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]

[[Luokka:Laitteisto]]

Digi-tv

2008-09-17T18:50:21Z

Tazpa:

Multimediatietokone

2008-08-15T09:23:30Z

Tazpa: /* Pohdintaa laitteesta */ Displayport mukaan

'''Sivu on työn alla. Täydennä tätä jos sinulla on kokemusta multimediatietokoneen rakentelusta!'''

Markkinoilla on useita edullisia tallentavia [[Digiboksit ja Linux|digibokseja]], joilla voi myös [[videon toisto|katsella videotiedostoja]] ja [[musiikin toisto|kuunnella]] esimerkiksi [[mp3]]-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua.

Markkinoilla on myös kehittyneempiä multimediatoistimia, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu [[Linux ja digi-tv|digi-TV:n]] katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi:
* [http://www-uk.linksys.com/servlet/Satellite?c=L_Product_C2&childpagename=UK%2FLayout&cid=1172713255586&pagename=Linksys%2FCommon%2FVisitorWrapper&lid= KiSS 1600 HD Media Player] (Linux-pohjainen)
* [http://www.tvix.co.kr/eng/ Divico Tvix-sarja]

==Linux-pohjainen multimediatietokone==
Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit:
* katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin
* katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä
* katsella mitä tahansa videotiedostoja ja hallita elokuvakokoelmaasi
* katsella esimerkiksi YouTubea tai [[YLE Areena ja Elävä arkisto|Yle Areenan]] lähetyksiä suoraan "telkkarista"
* katsella mitä tahansa [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvatiedostoja]] ja hallita digikuvakokoelmaasi
* kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen
* [[WWW-selaimet|selata nettiä]], lukea [[sähköposti]]a ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi.
* Olisi myös näppärää jos voi samaa aina päällä olevaa kodin mediakeskusta käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena.

===Multimediaohjelmistojen arviointia===
Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka [[:Luokka:Multimedia|Multimedia]].

Nimenomaan [[kaukosäätimet|kaukosäätimellä]] ohjattaviksi tarkoitettuja kaiken kattavia multimediaohjelmistoja ovat:
* [[MythTV]] [http://www.mythtv.org/] on laajimmin käytössä
* [[GeeXboX]] on multimediatietokoneessa toimimaan tarkoitettu [[live-cd]]-pohjainen [[jakelu]]
** edut: pieni CD (8 MB!), ohjelma latautuu kokonaan muistiin eikä käynnistyksen jälkeen tarvitse enää CD:tä (toki sen voi asentaa myös kiintolevylle), soitin perustuu mplayer:iin joten voi soittaa melkein mitä tahansa mediatiedostoja, graafinen ja helppo valikkopohjainen käyttöliittymä
** haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
* [http://www.entertainer-project.com/ Entertainer] (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
** edut: elegantti tekninen pohja (gstreamer+python+clutter) ja kaunis käyttöliittymä
** haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
* [http://elisa.fluendo.com/ Fluendon Elisa]
** edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
** haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tietoa onko se edes suunnittelilla
* [http://freevo.sourceforge.net/ Freevo]
* [http://www.linuxmce.org/ LinuxMCE]
** edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
** haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
* [http://www.cadsoft.de/vdr/ VDR], joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen

===Pohdintaa laitteesta===
Luonnollisesti laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nahoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteella voisi esim. kuunnella musiikkia ilman että TV/päänäyttö on päällä, pitäisi laitteen etupaneelissa olla VCD-näyttö, josta näkee mm. soivan kappaleen nimen (ja musiikkiohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan kaukosäätimellä). Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen olla 100 % Linux-yhteensopiva. Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI, HDMI tai displayport. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot.

===Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja===
Seuraavat kotelot sopisivat ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa puolesta Linux-multimediakeskuksen rungoksi ja olivat saatavilla heinäkuussa 2008.
* [http://global.msi.com.tw/index.php?func=proddesc&prod_no=1113&maincat_no=134 MSI Media Live] (toimii muuten hyvin Linuxissa, mutta kaukosäätimen vastaanotto [http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=683002 ei toimi pidemmillä etäisyyksillä]?)
* [http://minipc.aopen.com/Global/ AOpen MiniPC] (Sytem76 myy runkoon perustuvia Linux-koneita, joten täytyy olla Linux-yhteensopiva)
* [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14269/ Shuttle SG31G5] (tarkistettu IRL olevan Linux-yhteensopiva)
* [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14213/ Shuttle SG33G5M] (tarkistettu olevan Linux-yhteensopiva, myös kaukosäädin ja VCD)
* [http://www.psile.com/index.php?page=catalog_details&CID=2 Nexus Psile] (ei sisällä emolevyä, eli saadaan Linux-yhteensopivaksi)
** kaunein ikinä näkemäni kotelo, ja sen hinta on nyt vain 165 euroa suoraan valmistajalta ostettuna, mutta siihen pitäisi ostaa emolevy erikseen

==== Psile Nexus + Commell LV-677DC -emolevy ====
* + todella kaunis
* - ei HDMI/DVI-ulostuloa
* - maksimi RAM 3 GB
* - 1 x PCI-Express, 2 x miniPCI (PCI-express-DVB-kortteja on vaikea löytää, [http://linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-C_PCIe_Cards miniPCI ei ole lainkaan?])
* - vain 2xUSB ulkoisesti (sisäisesti lisäksi 4xUSB)
* + optimoitu olemaan lähes äänetön
* + kustomoidun kotelon tilaaminen mahdollista

==== MSI Media Live ====
* + tyylikäs, etulevyssä VFD-näyttö ja multimediakeskukselle sopivia painikkeita, kaukosäädin sisältyy
* + reilusti tehoja
* + HDMI-ulostulo (myös SCART ja S-video)
* + 6xUSB
* - vain 1 PCI-paikka
* - nVidian näytönohjain, Linux-tuki heikompi kuin Intelissä?
* + Bluetooth
* - vaatii hieman säätöä [http://www.newegg.com/Product/ProductReview.aspx?Item=N82E16856167020 toimiakseen Linuxissa], katso myös [http://www.mythtv.org/wiki/index.php/MSI_Media_Live sivu MythTV:llä]
* - CPU:n asennus hankalaa, levyasema ja kiintolevy äänekkäitä?
* - kaukosäädin ei toimi yli 2 metrin etäisyydeltä?

==== Shuttle ====
* + täysverinen tietokone, emolevy ja komponentit valittavissa täysin mielen mukaan (HDMI/DVI, useampi PCI-paikka, suuret tehot, yms)
* - kohtalaisen hiljainen, mutta ei hiljaisuutta varten optimoitu
* - melko kookas
* + kuitenkin tavallista tietokonetta pienempi ja kauniimpi

==Valmiita kokoonpanoja==
Hyviä esimerkkejä (käyttöjärjestelmää lukuunottamatta) ovat [http://www.hushtest.de/cgi-bin/hushshop/shop/shop_selection.pl?lang=en&kind=Endkunde&uid=1122.511.64.5709&site=005004 HUSH™ E1-Mini] ja [http://www.endpcnoise.com/cgi-bin/e/std/sku=mcubed_core2_htpc.html EndPCnoise.com FANLESS Core 2 Home Theater PC]

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/HTPC HTPC suomenkielisessä Wikipediassa]
* [http://www.linuxtv.org/ LinuxTV.org] on DVB-laiteajureiden pääkehityspaikka
* [http://www.linuxis.us/linux/media/howto/linux-htpc/index.html Linux-HTPC Guide]

[[Luokka:Multimedia]]

Virustorjunta

2008-08-13T13:22:28Z

Tazpa: /* Aiheesta muualla */ linkin päivitys

Linuxille ei ole [[wikipedia:Virus statistics|käytännössä lainkaan]] viruksia tai muita [[haittaohjelmat|haittaohjelmia]], eikä Linux-käyttäjän ole syytä vaivata niillä päätään, vaikka muuten [[Tietoturva|tietoturvasta]] huolehtisikin (kuten syytä on). Viruksentorjuntaohjelmia on Linuxillekin kyllä saatavilla, mutta ne on vastoin melko yleistä harhaluuloa tarkoitettu etsimään Windows-viruksia sellaisilta palvelinkoneilta, joita käytetään suojamaan Windows-järjestelmiä ja jakamaan näille levytilaa.

== Ohjelmistoja ==

[http://www.clamav.net ClamAV] on avoimen lähdekoodin ratkaisu Windows-viruksentorjuntaan. Postipalvelimissa ohjelmaa kannattaa käyttää [http://www.ijs.si/software/amavisd/ amavisd-new]:n tai [http://www.mailscanner.info MailScanner]-ohjelman avulla.

Kaupallisiakin ratkaisuja virustorjuntaan on saavilla esimerkiksi F-Securelta. Nämä ohjelmistot ovat yleisesti käytössä yrityksissä ja suuremmissa organisaatioissa sekä joissakin oppilaitoksissa.

==Aiheesta muualla==

*[http://www.linux.com/articles/42031 Windows-virusten ajaminen Winellä] (humoristinen)

[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Palvelimet]]

Keskustelu luokasta:Ubuntuun perustuvat Linuxin jakeluversiot

2008-05-30T06:29:19Z

Tazpa: Ak: Uusi sivu: == Nexenta ei edelleenkään ole linux == Nexenta ei sisällä linux-ydintä, ja mielestäni on väärin mainita se tällaisen otsikon alla. Ehdotan esimerkiksi luokan uudelleennime...

== Nexenta ei edelleenkään ole linux ==

Nexenta ei sisällä linux-ydintä, ja mielestäni on väärin mainita se tällaisen otsikon alla.
Ehdotan esimerkiksi luokan uudelleennimeämistä "Ubuntu Linuxiin perustuvat jakeluversiot",
tai pelkästään "Ubuntuun perustuvat jakeluversiot".

Keskustelua, kiitos. [[Käyttäjä:Tazpa|Tazpa]] 30. toukokuuta 2008 kello 09.29 (EEST)

Ext3

2008-04-01T07:28:11Z

Tazpa: typo

Ext3 eli ''ext3fs'' on Linux-maailman käytetyin [[tiedostojärjestelmä]]. Ext3 on taaksepäin yhteensopiva [[ext2]]:n kanssa. Ext3:sta on hiljattain kehitetty edistyneempi [[ext4]]-versio.

Ext3 eroaa ext2:sta kolmella tavalla:
*[[journalointi]]ominaisuudella
*H-tree hakemistoindekseillä
*Hakemiston sisäisillä tietotyypeillä

Mikäli näitä ominaisuuksia ei huomioida, on ext3-osio myös toimiva ext2-osio.

Linuxin journalointitoteutuksessa on kolme eri toimintatapaa:

#Journal, jossa sisältö ja metadata kirjoitetaan muistiin ennen levylle kirjoittamista, hidas, kaikki data pitää kirjoittaa levylle kaksi kertaa.
#Writeback, tekniikka jossa metadata kirjoitetaan suoraan levylle, mutta itse tiedostojen sisällön kirjoitusta hidastetaan, voi johtaa datahukkaan
#Ordered, kuten writeback, mutta järjestys pakoittaa tiedostojen sisällön kirjoitettavaksi suoraan niitä kuvaavan metadatan perään, tämä on oletuksena käytössä

H-tree indeksin rakenne on huomattavasti yksinkertaisempi verrattuna aiemmin levyjärjestelmissä käytettyyn B-tree indeksointiin.
Hash-tree rakenteessa käytetään pointtereina hash summia, kun binääripuuindeksissä käytettiin normaaleja pointteriarvoja, ja puu piti purkaa auki kun sitä haluttiin käsitellä.

==Ext3:n huonot puolet==

* Ext3:lle ei ole defragmentointiohjelmaa. Ext3 voidaan defragmentoida e2defragilla, mutta tätä varten osio pitää muuntaa ext2-muotoon.

* Osion koon muuttaminen ajon aikana ei ole 100% testattua, ja voi korruptoida osion.

* Osion läpinäkyvää pakkausta ei ole toteutettu.

==Katso myös==
* [[Ext2]]
* [[Dumpe2fs]]
* [[Mkfs]]
* [[Tiedostojärjestelmä]]
* [[Tune2fs]]

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Nexenta OS

2008-02-26T13:27:31Z

Tazpa:

Nexenta on [[OpenSolaris]]-jakelu, joka perustuu [[Debian]]iin, mutta on siirtynyt käyttämään [[Ubuntu]]a.
Nexenta on myös hyvä esimerkki [[wikipedia:GNU/Linux_naming_controversy|GNU/Linux-nimikiistassa]], sillä vaikka se muistuttaa huomattavasti sitä mikä yleensä mielletään linuxiksi, Nexenta ei ole linux.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.nexenta.org/os Nexentan kotisivut]

[[Luokka:Jakelut]]

Kannettavat

2008-02-26T12:38:36Z

Tazpa: Digicomp ja Zepto eri teille?

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

Asusin Eee-sarja tuo markkinoille kannettavia 7 tuuman näytöllä ja Xandros Linux -käyttöjärjestelmällä, ennakkotilattavissa mm. [http://www.verkkokauppa.com/ Verkkokauppa.comista].

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Dell saatavana Ubuntulla tai FreeDOSsilla mm. [http://www.dell.com/content/topics/segtopic.aspx/ubuntu yhdysvalloista] tai [http://www1.euro.dell.com/content/topics/topic.aspx/emea/segments/gen/client/en/ubuntu_landing englannista]. Suomen webbisivuilla ei mainintoja, yksityisasiakkaiden sivut "uudistettavana". (16.11.2007)

*[http://www.dell.fi/ Dell]

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700.

==MJT Finland==
HP Top Config-ohjelma tarjoaa kannettavia FreeDOSsilla.
(Sisään kauppaan -> Tietokoneet -> HP Top Config)

(29.12. 2007)
HP Top Config-ohjelma tarjoaa palvelimia linuxilla. Monessa tapauksessa configurointi ei kuitenkaan ollutkaan mahdollista ja koko palvelu vaikutti heiman keskeneräiseltä, joten ehkä tulevaisuudessa läppäreitä ja tavallisia pöytäkoneitakin saa myös HP Top Config-ohjelman avulla. Eli siis 29.12. mitään läppäreitä ei saanut ilman windowsia.

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Zepto==
Zepton kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

*[http://fi.zepto.com Zepto]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Verkkokauppa.com, 15.2.2007: "Meillä ei ole kannettavia koneita myynnissä ilman käyttöjärjestelmää."
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."
* Multitronic 7.11.2007: "Tällä hetkellä niitä ei valitettavasti ole"

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]

[[Luokka:Laitteisto]]

Unison

2008-01-29T10:24:10Z

Tazpa: Mahdollinen typo luokissa

{{ Ohjelma | nimi=Unison | kuva=[[Kuva:Unison.gif]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://www.cis.upenn.edu/~bcpierce/unison/] }}

Unison on työkalu hakemistojen synkronointiin. Synkronointi onnistuu sillä yhtä hyvin paikallisten hakemistojen kuin unix-socketien tai ssh-yhteyksien takana sijaitsevien hakemistojen kanssa.

==Esimerkkejä==
Synkronoidaan kotihakemisto usb-muistitikun kanssa:
unison -auto /home/user /mnt/muistitikku/home

Synkronoidaan kotihakemisto ssh-yhteyden takana sijaitsevan kotihakemiston kanssa:
unison -auto /home/user/ ssh://user@toinenkone//home/user

== Katso myös ==
* [[Rsync]]
* [[Varmuuskopionti]]

[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Portaali:Kuvankäsittely

2008-01-29T10:23:45Z

Tazpa: Mahdollinen typo luokissa

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa myös yksinkertaisen kuvankäsittelyn. [[Mono]]-pohjainen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**jpeg-kuvien exif-tietojen muokkaamiseen. http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Showfoto]]
**Showfoto on Digikamin kuvankäsittely- ja kuvankatseluohjelma. Sen käyttö onnistuu myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella.

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ShowFoto]]
**Käyttää kuvankäsittelyyn [[KIPI]]-liitännäisiä. Voidaan käyttää myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]
[[Luokka:Portaalit]]

Kannettavat

2008-01-29T10:17:20Z

Tazpa: Asus Eee

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

Asusin Eee-sarja tuo markkinoille kannettavia 7 tuuman näytöllä ja Xandros Linux -käyttöjärjestelmällä, ennakkotilattavissa mm. [http://www.verkkokauppa.com/ Verkkokauppa.comista].

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Dell saatavana Ubuntulla tai FreeDOSsilla mm. [http://www.dell.com/content/topics/segtopic.aspx/ubuntu yhdysvalloista] tai [http://www1.euro.dell.com/content/topics/topic.aspx/emea/segments/gen/client/en/ubuntu_landing englannista]. Suomen webbisivuilla ei mainintoja, yksityisasiakkaiden sivut "uudistettavana". (16.11.2007)

*[http://www.dell.fi/ Dell]

==DigiComp==
Myy Zepton Znoteja.

*[http://www.digicomp.fi/ Digicomp]

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700.

==MJT Finland==
HP Top Config-ohjelma tarjoaa kannettavia FreeDOSsilla.
(Sisään kauppaan -> Tietokoneet -> HP Top Config)

(29.12. 2007)
HP Top Config-ohjelma tarjoaa palvelimia linuxilla. Monessa tapauksessa configurointi ei kuitenkaan ollutkaan mahdollista ja koko palvelu vaikutti heiman keskeneräiseltä, joten ehkä tulevaisuudessa läppäreitä ja tavallisia pöytäkoneitakin saa myös HP Top Config-ohjelman avulla. Eli siis 29.12. mitään läppäreitä ei saanut ilman windowsia.

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Zepto==
Digicompin maahantuomat kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

*[http://fi.zepto.com Zepto]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Verkkokauppa.com, 15.2.2007: "Meillä ei ole kannettavia koneita myynnissä ilman käyttöjärjestelmää."
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."
* Multitronic 7.11.2007: "Tällä hetkellä niitä ei valitettavasti ole"

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]

[[Luokka:Laitteisto]]

Kannettavat

2007-11-16T00:38:34Z

Tazpa:

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Dell saatavana Ubuntulla tai FreeDOSsilla mm. [http://www.dell.com/content/topics/segtopic.aspx/ubuntu yhdysvalloista] tai [http://www1.euro.dell.com/content/topics/topic.aspx/emea/segments/gen/client/en/ubuntu_landing englannista]. Suomen webbisivuilla ei mainintoja, yksityisasiakkaiden sivut "uudistettavana". (16.11.2007)

*[http://www.dell.fi/ Dell]

==DigiComp==
Myy Zepton Znoteja.

*[http://www.digicomp.fi/ Digicomp]

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700.

==MJT Finland==
HP Top Config-ohjelma tarjoaa kannettavia FreeDOSsilla.
(Sisään kauppaan -> Tietokoneet -> HP Top Config)

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Zepto==
Digicompin maahantuomat kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

*[http://fi.zepto.com Zepto]

==LinuxComp==
Zeptoja, sekä pari HP:n (Compaq nc8430) ja Twinheadin (Stylebook H12Y) mallia ilman windows-lisenssimaksua. Myös muita merkkejä saa esiasennetulla linuxilla mutta windows-lisenssi sisältyy silti hintaan.

*[http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Verkkokauppa.com, 15.2.2007: "Meillä ei ole kannettavia koneita myynnissä ilman käyttöjärjestelmää."
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."
* Multitronic 7.11.2007: "Tällä hetkellä niitä ei valitettavasti ole"

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]

[[Luokka:Laitteisto]]

Kannettavat

2007-11-16T00:07:04Z

Tazpa:

Tälle sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna tai ilman käyttöjärjestelmää.

==Dell==
Dellille soitettaessa kertovat että toimittavat myös ilman Windowsia, jolloin hinta laskee "muutamia kymppejä" (23.3.2007).

Dell saatavana Ubuntulla tai FreeDOSsilla mm. [http://www.dell.com/content/topics/segtopic.aspx/ubuntu yhdysvalloista] tai [http://www1.euro.dell.com/content/topics/topic.aspx/emea/segments/gen/client/en/ubuntu_landing englannista]. Suomen webbisivuilla ei mainintoja, yksityisasiakkaiden sivut "uudistettavana". (16.11.2007)

*[http://www.dell.fi/ Dell]

==DigiComp==
Ei enää HP:n Top Configeja?
Myy Zepton Znoteja.

*[http://www.digicomp.fi/ Digicomp]

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700.

==MJT Finland==
Ei enää HP:n Top Configeja?

*[http://www.mjtech.fi/ MJT Finland]

==Multitronic Oy==
Pakettilaskuria ei enää kannettaville.

*[http://www.multitronic.fi Multitronic]

==Pomi==
Toimittaa ilman ohjelmistoja ja takuun voi tiputtaa kahdesta vuodesta vuoteen (ei vaikuta akun 6kk takuuseen), jolloin hinta tippuu yli 100e (soitettu 8.3.2007)

Eivät tarjoa vaihtoehtoa verkkokaupassa.

*[http://www.pomi.fi/ Pomi]

==Zepto==
Digicompin maahantuomat kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

*[http://fi.zepto.com Zepto]

==LinuxComp==
Zeptoja, sekä pari HP:n (Compaq nc8430) ja Twinheadin (Stylebook H12Y) mallia ilman windows-lisenssimaksua. Myös muita merkkejä saa esiasennetulla linuxilla mutta windows-lisenssi sisältyy silti hintaan.

*[http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp]

==Eivät myy ilman Windowsia==
* Verkkokauppa.com, 15.2.2007: "Meillä ei ole kannettavia koneita myynnissä ilman käyttöjärjestelmää."
* Fujitsu-Siemens, 8.3.2007: "...kannettavien mukana tulee Windows Xp tai Windows Vista. Tällä hetkellä ei pysty ostamaan konetta ilman käyttöjärjestelmää."
* Tietoasema, 10.3.2007: Soitettu tuotepäällikkö Tero Huikolle, joka sanoi että he ovat Microsoftin OEM-yhteistyökumppani, eikä MS pidä siitä että myivät kannettavia ilman käyttöjärjestelmää ja iskivät "kapuloita rattaisiin". Totesi myös etteivät pystyneet tarjoamaan D-Code-kannettavista kilpailukykyisiä kokoonpanoja vaikka käyttöjärjestelmän hintaa ei otettu huomioon.
* LG, 12.3.2007: "Valitettavasti kaikki meidän tietokoneemme myydään käyttöjärjestelmän kanssa, eikä ole valitettavasti mahdollista ostaa ilman sitä."
* Toshiba 14.3.2007; "Käyttöjärjestelmävapaata mallia ei ole tiedossa että tulisi lähiaikoina"
* Gigantti 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mustapörssi 26.9.2007: "Kannettavat tulevat aina käyttöjärjestelmän kanssa"
* Mikromaja 16.10.2007: "Kaikissa kannettavissa on Windows mukana."

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linux-laptop.net/ Kannettavien Linux-yhteensopivuustietokanta]
*[http://tuxmobil.org/mylaptops.html Raportteja yhteensopivuudesta sekä ohjeita]
*[http://www.thinkwiki.org/ Tietoa Linuxin ajamisesta IBM:n ja Lenovon Thinkpadeissa]

[[Luokka:Laitteisto]]