https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Tale 2026-04-09T00:05:37Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=LaTeX&diff=28559 2009-08-24T13:04:19Z

<p>Tale: Rubber tekee koostamista eikä kääntämistä</p> <hr /> <div>LaTeX on TeX-järjestelmästä kehitetty ladontajärjestelmä, joka tukee useita eri kieliä (mm. suomea) ja soveltuu erityisen hyvin matemaattisen materiaalin latomiseen. Sitä käytetään paljon mm. yliopistoissa gradujen, ym. kirjoittamiseen<br /> <br /> LaTeX:in ajatuksena on, että kirjoittaja keskittyy enemmänkin tekstin rakenteeseen kuin ulkoasuun. LaTeX tuntee monia eri dokumenttityyppejä, joiden ansiosta kirjoittajan ei tarvitse huolehtia muotoilusta. LaTeX hoitaa myös mm. sivunumeroinnin, sisällysluettelon tekemisen ja dokumentin sisäiset ja ulkoiset (katso [[bibtex]]) viittaukset. LaTeXille on saatavissa monen tieteellisen julkaisun ulkonäkömääritelmät, jolloin artikkelin voi kirjoittaa suoraan tietyn julkaisun käyttämän ulkonäön mukaiseksi.<br /> <br /> LaTeX-dokumentti kirjoitetaan ensin LaTeXin kuvauskielellä, jonka jälkeen se käännetään LaTeXilla [[DVI]]-, [[PDF]]- tai [[PostScript]]-tiedostoksi. On myös laajennoksia, joilla saa LaTeX-dokumentista esimerkiksi www-sivuston ([[tex4ht]]).<br /> <br /> == Asennus ==<br /> LaTeX-paketti yleisimpine paketteineen löytyy useimmista jakeluista &lt;tt&gt;texlive&lt;/tt&gt;-alkuisista paketeista (texlive on eräänlainen TeX/LaTeX-jakelu). Esimerkiksi [[Debian]]issa ja [[Ubuntu]]ssa sopiva paketti on &lt;tt&gt;texlive-latex-recommended&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].<br /> <br /> == LaTeX-dokumentti ja sen kääntäminen ==<br /> Tehdään aluksi yksinkertainen matemaattinen dokumentti, joka esittää Fermat'n pienen lauseen:<br /> \documentclass[a4paper, 12pt, finnish]{article}<br /> \usepackage{babel}<br /> \usepackage{mathtext}<br /> \usepackage{amsmath}<br /> \usepackage{amsfonts}<br /> \usepackage{amssymb}<br /> \usepackage[T1,T2A]{fontenc}<br /> \usepackage{ucs}<br /> <br /> \begin{document}<br /> \section{Fermant'n pieni lause}<br /> Olkoon $p \in \mathbb{P}$. Olkoon lisäksi $syt(p,a)=1$ $\Rightarrow p \nmid a$ .<br /> <br /> \subsection{Lause}<br /> $$a^{p-1} \equiv 1 \pmod{p}$$<br /> \end{document}<br /> <br /> Jos oheinen dokumentti on tallennettu nimellä fermat.tex, se voidaan kääntää pdf-tiedostoksi komennolla. <br /> latex --output-format=pdf fermat.tex<br /> Jolloin hakemistoon ilmestyy pdf-muotoinen tiedosto fermat.pdf.<br /> <br /> Jos järjestelmään on asennettu pdflatex-paketti, onnistuu kääntäminen myös komennolla<br /> pdflatex fermat.tex<br /> Jolloin saadaan myös haluttu lopputulos.<br /> <br /> Jos &lt;tt&gt;.tex&lt;/tt&gt;-tiedosto on kirjoitettu esimerkiksi [[UTF-8]]-merkistöllä, on tiedoston alussa kerrottava käytettävä merkistö komennolla<br /> \usepackage[merkistö]{inputenc}<br /> Tässä merkistö voisi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;utf8&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Jos kohdetiedoston muotoa ei anneta, LaTeX luo [[DVI]]-muotoisen tiedoston, tässä tapauksessa nimellä fermat.dvi. &lt;tt&gt;.tex&lt;/tt&gt;-tiedostoon sisällytetyt .[[eps]]-kuvat saattavat aiheuttaa ongelmia suoraan pdf:ksi käännettäessä.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Kile]]<br /> *[[LyX]]<br /> *[[LilyPond]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *Wikipedian [[wikipedia:fi:TeX|TeX]]- ja [[wikipedia:fi:LaTeX|LaTeX]]-artikelit<br /> *[ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/info/lshort/finnish/lyhyt2e.pdf Pitkänpuoleinen johdanto LaTeX 2ε:n käyttöön]<br /> *[http://www.cc.jyu.fi/latex-opas/ Jyväskylän Yliopiston LaTeX-opas]<br /> *[http://www.pps.jussieu.fr/~beffara/soft/rubber/ Rubber - auttaa Latex-dokumenttien koostamisessa]<br /> <br /> [[Luokka:Tiedeohjelmat]]<br /> [[Luokka:PDF-ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Julkaisuohjelmat]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:LaTeX&diff=28558 2009-08-24T13:03:35Z

<p>Tale: Ak: Uusi sivu: Lopun viitteissä on Rubber, jonka sanotaan auttavan dokumenttien kääntämisessä. Mutta Rubber auttaa latex-dokumenttien buildaamisessa, tuo suomenkielinen &#039;&#039;kääntämisessä&#039;&#039; jo…</p> <hr /> <div>Lopun viitteissä on Rubber, jonka sanotaan auttavan dokumenttien kääntämisessä. Mutta Rubber auttaa latex-dokumenttien buildaamisessa, tuo suomenkielinen ''kääntämisessä'' johtaa lukijaa harhaan. Lokalisointi.org Sanakirja ilmoittaa yhden merkityksen sanalle build olevan<br /> <br /> tietokoneohjelman muuntaminen lähdekoodista suorituskelpoiseen muotoon: kääntää, rakentaa,<br /> <br /> Noi ei oikein sovi, ehkä koostaminen olisi hyvä suomennos.</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Tale&diff=28557 2009-08-24T13:03:18Z

<p>Tale: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Tale&diff=28556 2009-08-24T13:02:33Z

<p>Tale: build on koostaa</p> <hr /> <div>Lopun viitteissä on Rubber, jonka sanotaan auttavan dokumenttien kääntämisessä. Mutta Rubber auttaa latex-dokumenttien buildaamisessa, tuo suomenkielinen ''kääntämisessä'' johtaa lukijaa harhaan. Lokalisointi.org Sanakirja ilmoittaa yhden merkityksen sanalle build olevan<br /> <br /> tietokoneohjelman muuntaminen lähdekoodista suorituskelpoiseen muotoon: kääntää, rakentaa,<br /> <br /> Noi ei oikein sovi, ehkä koostaminen olisi hyvä suomennos.</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=27182 2009-04-15T08:21:07Z

<p>Tale: typo</p> <hr /> <div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetän sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja päivityksestä voi joskus seurata myös muita ongelmia.<br /> <br /> == Paketinhallintatyökalut ==<br /> <br /> Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br /> Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br /> <br /> Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br /> <br /> == Pakettilähteet ==<br /> <br /> Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br /> <br /> Tyypillisiä rivejä ovat:<br /> deb &lt;nowiki&gt;ftp://ftp.fi.debian.org/debian&lt;/nowiki&gt; stable main contrib non-free<br /> deb &lt;nowiki&gt;http://security.debian.org&lt;/nowiki&gt; stable/updates main contrib non-free<br /> # deb-src &lt;nowiki&gt;ftp://ftp.fi.debian.org/debian&lt;/nowiki&gt; stable main contrib non-free<br /> # deb-src &lt;nowiki&gt;http://security.debian.org&lt;/nowiki&gt; stable/updates main contrib non-free<br /> <br /> * Ensisijaisen pakettivaraston suomalainen peili, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br /> * Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br /> * Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt &quot;poiskommentoituina&quot;; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br /> <br /> Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi, tätä kirjoitettaessa &quot;lenny&quot;, &quot;stable&quot;-määritteen sijasta. Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br /> Jos käytössäsi on oldstable &quot;etch&quot;, testing &quot;squeeze&quot; tai unstable &quot;sid&quot; vaihda oikea nimi stablen tilalle (jos CD-rivillä lukee &quot;unstable&quot;, älä välitä, jätä se muuttamatta).<br /> <br /> Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br /> Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br /> <br /> Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä &lt;tt&gt;apt-cdrom add&lt;/tt&gt;. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br /> Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: &lt;tt&gt;deb file://liitoskohta&lt;/tt&gt;...<br /> <br /> Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai &lt;tt&gt;/usr/share/doc/Debian/apt-howto&lt;/tt&gt; tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br /> <br /> &lt;tt&gt;deb-src&lt;/tt&gt;-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla &lt;tt&gt;testing&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;unstable&lt;/tt&gt; stablen sijaan).<br /> <br /> Debian-kehittäjien ylläpitämä puolivirallinen [http://www.backports.org backports.org] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br /> <br /> Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br /> [[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br /> <br /> Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br /> <br /> Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br /> Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br /> <br /> Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla &quot;u&quot;, komentorivillä komennolla &lt;tt&gt;apt-get update&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;aptitude update&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> == Päivitys ==<br /> <br /> Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br /> <br /> Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla &quot;u&quot; (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla &quot;U&quot; ja paketit päivitetään painamalla &quot;g&quot;, ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br /> <br /> Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br /> su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> [[aptitude]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> aptitude upgrade (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos &lt;tt&gt;[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]&lt;/tt&gt; on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br /> <br /> == Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br /> <br /> Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään].<br /> <br /> Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br /> <br /> Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-F1) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br /> <br /> Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa &lt;tt&gt;[[script]]&lt;/tt&gt;-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br /> <br /> script -at 2&gt;upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br /> <br /> (script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br /> <br /> * Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista &quot;älä päivitä&quot; -asetukset<br /> * Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: &lt;tt&gt;aptitude&amp;nbsp;update; aptitude&amp;nbsp;upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Vaihda lähdelistaan &lt;tt&gt;/etc/apt/[[sources.list]]&lt;/tt&gt; uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: &lt;tt&gt;aptitude&amp;nbsp;update&lt;/tt&gt;<br /> * Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: &lt;tt&gt;aptitude upgrade mikälie...&lt;/tt&gt;<br /> * Päivitä muut helposti päivitettävät paketit &lt;tt&gt;aptitude upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: &lt;tt&gt;shutdown -r now&lt;/tt&gt; (&quot;now&quot; tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br /> * Päivitä koko järjestelmä: &lt;tt&gt;aptitude dist-upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) aptituden grafisessa tilassa: &lt;tt&gt;aptitude&lt;/tt&gt;<br /> <br /> Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia tiedostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.&lt;!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? Aina pitäisi jäädä, Tale.--&gt;<br /> <br /> ===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br /> <br /> Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br /> <br /> aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. &lt;!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --&gt;<br /> Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br /> aptitude --simulate -f dist-upgrade<br /> Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br /> <br /> == Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br /> <br /> Alkuvuodesta 2009 tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br /> * oldstable eli etch, julkaistu 8. huhtikuuta 2007: tietoturvapäivityksiä saa vielä melko pitkään, paitsi yksittäisiin paketteihin ([[iceweasel]]in tuki loppui 24.3.2009).<br /> <br /> * stable eli lenny, julkaistu 14. helmikuuta 2009: täysin tuettu; mozilla-perheestä varoitetaan, että tuki saattaa jossakin vaiheessa loppua<br /> <br /> * testing eli squeeze: päivityksiä tulee viiveellä unstablesta, tietoturvapäivityksiä voi myös tulla nopeammin tietoturvapalvelimen testing/updates-&quot;julkaisun&quot; kautta; ei samaa tukea kuin stablessa<br /> <br /> * unstable eli sid: tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä<br /> <br /> Etchiä edeltävän vakaan version, sargen (3.1) tietoturvatuki on päättynyt. Päivitys nykyiseen vakaaseen versioon 5.0 on suositeltava.<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Paketinhallinta]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=27181 2009-04-15T08:17:58Z

<p>Tale: Luvattu tukiaika</p> <hr /> <div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetän sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja päivityksestä voi joskus seurata myös muita ongelmia.<br /> <br /> == Paketinhallintatyökalut ==<br /> <br /> Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br /> Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br /> <br /> Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br /> <br /> == Pakettilähteet ==<br /> <br /> Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br /> <br /> Tyypillisiä rivejä ovat:<br /> deb &lt;nowiki&gt;ftp://ftp.fi.debian.org/debian&lt;/nowiki&gt; stable main contrib non-free<br /> deb &lt;nowiki&gt;http://security.debian.org&lt;/nowiki&gt; stable/updates main contrib non-free<br /> # deb-src &lt;nowiki&gt;ftp://ftp.fi.debian.org/debian&lt;/nowiki&gt; stable main contrib non-free<br /> # deb-src &lt;nowiki&gt;http://security.debian.org&lt;/nowiki&gt; stable/updates main contrib non-free<br /> <br /> * Ensisijaisen pakettivaraston suomalainen peili, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br /> * Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br /> * Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt &quot;poiskommentoituina&quot;; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br /> <br /> Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi, tätä kirjoitettaessa &quot;lenny&quot;, &quot;stable&quot;-määritteen sijasta. Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br /> Jos käytössäsi on oldstable &quot;etch&quot;, testing &quot;squeeze&quot; tai unstable &quot;sid&quot; vaihda oikea nimi stablen tilalle (jos CD-rivillä lukee &quot;unstable&quot;, älä välitä, jätä se muuttamatta).<br /> <br /> Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br /> Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br /> <br /> Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä &lt;tt&gt;apt-cdrom add&lt;/tt&gt;. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br /> Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: &lt;tt&gt;deb file://liitoskohta&lt;/tt&gt;...<br /> <br /> Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai &lt;tt&gt;/usr/share/doc/Debian/apt-howto&lt;/tt&gt; tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br /> <br /> &lt;tt&gt;deb-src&lt;/tt&gt;-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla &lt;tt&gt;testing&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;unstable&lt;/tt&gt; stablen sijaan).<br /> <br /> Debian-kehittäjien ylläpitämä puolivirallinen [http://www.backports.org backports.org] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br /> <br /> Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br /> [[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br /> <br /> Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br /> <br /> Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br /> Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br /> <br /> Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla &quot;u&quot;, komentorivillä komennolla &lt;tt&gt;apt-get update&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;aptitude update&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> == Päivitys ==<br /> <br /> Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br /> <br /> Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla &quot;u&quot; (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla &quot;U&quot; ja paketit päivitetään painamalla &quot;g&quot;, ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br /> <br /> Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br /> su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> [[aptitude]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> aptitude upgrade (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos &lt;tt&gt;[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]&lt;/tt&gt; on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br /> <br /> == Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br /> <br /> Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä [http://www.debian.org/security/faq#lifespan melko pitkään].<br /> <br /> Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br /> <br /> Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-F1) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br /> <br /> Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa &lt;tt&gt;[[script]]&lt;/tt&gt;-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br /> <br /> script -at 2&gt;upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br /> <br /> (script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br /> <br /> * Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista &quot;älä päivitä&quot; -asetukset<br /> * Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: &lt;tt&gt;aptitude&amp;nbsp;update; aptitude&amp;nbsp;upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Vaihda lähdelistaan &lt;tt&gt;/etc/apt/[[sources.list]]&lt;/tt&gt; uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: &lt;tt&gt;aptitude&amp;nbsp;update&lt;/tt&gt;<br /> * Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: &lt;tt&gt;aptitude upgrade mikälie...&lt;/tt&gt;<br /> * Päivitä muut helposti päivitettävät paketit &lt;tt&gt;aptitude upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: &lt;tt&gt;shutdown -r now&lt;/tt&gt; (&quot;now&quot; tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br /> * Päivitä koko järjestelmä: &lt;tt&gt;aptitude dist-upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) aptituden grafisessa tilassa: &lt;tt&gt;aptitude&lt;/tt&gt;<br /> <br /> Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia teidostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.&lt;!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? --&gt;<br /> <br /> ===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br /> <br /> Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br /> <br /> aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. &lt;!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --&gt;<br /> Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br /> aptitude --simulate -f dist-upgrade<br /> Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br /> <br /> == Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br /> <br /> Alkuvuodesta 2009 tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br /> * oldstable eli etch, julkaistu 8. huhtikuuta 2007: tietoturvapäivityksiä saa vielä melko pitkään, paitsi yksittäisiin paketteihin ([[iceweasel]]in tuki loppui 24.3.2009).<br /> <br /> * stable eli lenny, julkaistu 14. helmikuuta 2009: täysin tuettu; mozilla-perheestä varoitetaan, että tuki saattaa jossakin vaiheessa loppua<br /> <br /> * testing eli squeeze: päivityksiä tulee viiveellä unstablesta, tietoturvapäivityksiä voi myös tulla nopeammin tietoturvapalvelimen testing/updates-&quot;julkaisun&quot; kautta; ei samaa tukea kuin stablessa<br /> <br /> * unstable eli sid: tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä<br /> <br /> Etchiä edeltävän vakaan version, sargen (3.1) tietoturvatuki on päättynyt. Päivitys nykyiseen vakaaseen versioon 5.0 on suositeltava.<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Paketinhallinta]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=27180 2009-04-15T08:16:09Z

<p>Tale: Linkki apt-listbugs kuvaussivulle</p> <hr /> <div>[[Debian|Debian GNU/Linuxin]] yhtenä hyvin vahvana puolena pidetän sen helppoa päivittämistä. Debianin tavoitteena on, että järjestelmä voidaan päivittää versiosta toiseen käyttäjien tarvitsematta keskeyttää koneen käyttöä. Uuden [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän_ydin|ytimen]] saamiseksi käyttöön joudutaan toki käynnistämään järjestelmä uudelleen, ja päivityksestä voi joskus seurata myös muita ongelmia.<br /> <br /> == Paketinhallintatyökalut ==<br /> <br /> Ohjelmien pitäminen ajan tasalla tapahtuu käyttäen [[apt]]-paketinhallintatyökalua, sen edustaohjelmaa [[aptitude]]a tai sen graafista käyttöliittymää, [[Synaptic]]ia.<br /> Matalemmalla tasolla paketteja hallitaan ohjelmalla [[dpkg]].<br /> <br /> Nykyisin vaativimpiin päivityksiin (Debianin versiosta toiseen tms.) suositellaan käyttämään aptitudea, joka paremmin kuin apt-get osaa selvittää ristiriitoja. Aptitude pitää myös kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu suoraan käyttäjän toivomuksesta ja mitkä on asennettu toisten pakettien [[Riippuvuudet|riippuvuuksina]]. Aptitudea voidaan käyttää joko apt-getin lailla komentoriviltä tai interaktiivisesti koko ruutua tai ikkunaa käyttäen.<br /> <br /> == Pakettilähteet ==<br /> <br /> Tiedostossa ''/etc/apt/[[sources.list]]'' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä ([[root]]).<br /> <br /> Tyypillisiä rivejä ovat:<br /> deb &lt;nowiki&gt;ftp://ftp.fi.debian.org/debian&lt;/nowiki&gt; stable main contrib non-free<br /> deb &lt;nowiki&gt;http://security.debian.org&lt;/nowiki&gt; stable/updates main contrib non-free<br /> # deb-src &lt;nowiki&gt;ftp://ftp.fi.debian.org/debian&lt;/nowiki&gt; stable main contrib non-free<br /> # deb-src &lt;nowiki&gt;http://security.debian.org&lt;/nowiki&gt; stable/updates main contrib non-free<br /> <br /> * Ensisijaisen pakettivaraston suomalainen peili, tässä vakaan julkaisun (stable) virallisten pakettien (main) lisäksi julkaisun epävapaista riippuvia (contrib) ja epävapaita (non-free) paketteja<br /> * Turvapäivitykset samaan jakelun versioon<br /> * Näitä vastaavat lähdekoodirivit, nyt &quot;poiskommentoituina&quot;; ne aktivoidaan poistamalla #-merkki rivin alusta<br /> <br /> Yleensä kannattaa pitää lähteissä jakelun version nimi, tätä kirjoitettaessa &quot;lenny&quot;, &quot;stable&quot;-määritteen sijasta. Tällöin vanhan version käyttöä jatketaan kunnes versio muutetaan käsin. Vanhaa versiota tuetaan yleensä kohtuullisen kauan ja näin vaihdos voidaan tehdä sopivana hetkenä, kun on aikaa selvittää mahdolliset ongelmat.<br /> Jos käytössäsi on oldstable &quot;etch&quot;, testing &quot;squeeze&quot; tai unstable &quot;sid&quot; vaihda oikea nimi stablen tilalle (jos CD-rivillä lukee &quot;unstable&quot;, älä välitä, jätä se muuttamatta).<br /> <br /> Palvelin ''security.debian.org'' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein.<br /> Katso, että se täsmää käytettyyn julkaisuun. Jos käytät myös varsinaista jakeluversiotasi uudempia ohjelmaversioita, joudut huolehtimaan näiden päivityksistä erikseen.<br /> <br /> Jos käytössä on asennuslevy (CD, DVD tms.), se kannattaa lisätä lähteisiin käskyllä &lt;tt&gt;apt-cdrom add&lt;/tt&gt;. CD:tä ei pidä lisätä käsin, mutta valmiin rivin voi siirtää tiedoston toiseen kohtaan.<br /> Tiedostojärjestelmään liitettyyn CD:hen voi viitata suoraan: &lt;tt&gt;deb file://liitoskohta&lt;/tt&gt;...<br /> <br /> Myös omia pakettivarastoja voi lisätä, katso [http://www.debian.org/doc/user-manuals#apt-howto APT HOWTO] tai &lt;tt&gt;/usr/share/doc/Debian/apt-howto&lt;/tt&gt; tarvittavan pakettilistan luomiseksi.<br /> <br /> &lt;tt&gt;deb-src&lt;/tt&gt;-rivejä tarvitaan lähdekoodin hakemiseen aptia käyttäen. #-merkillä rivin alussa rivi on merkitty muka huomautukseksi ja näin apt ei välitä siitä. Aktivoi rivi jos haluat katsoa ohjelmien lähdekoodia, tehdä muutoksia ohjelmiin tai kääntää ohjelmasta uudemman version (jolloin rivillä pitää olla &lt;tt&gt;testing&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;unstable&lt;/tt&gt; stablen sijaan).<br /> <br /> Debian-kehittäjien ylläpitämä puolivirallinen [http://www.backports.org backports.org] kääntää uudempien Debian-versioiden paketteja käytettäviksi Debianin vakaassa versiossa. Backportsien käyttäminen on turvallisempaa kuin uudempien pakettien hakeminen satunnaisista lähteistä tai niiden kääntäminen itse, mutta käyttö kannattaa kuitenkin rajoittaa niihin paketteihin, joista tarvitsee uudemman version.<br /> <br /> Muuta lähdelistaa komennolla ''apt-setup'' tai ''apt-cdrom add'' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto ''/etc/apt/sources.list'' haluamallasi<br /> [[tekstieditori]]lla (esimerkiksi [[nano]]lla) ja tarkista, että se sisältää rivin<br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot ''editor'' ja ''[[man]] editor'' toimivat aina. <br /> <br /> Jos paketin sama versio on saatavissa useammasta lähdelistassa mainitusta lähteestä, se haetaan tiedostossa ensimmäisenä mainitusta. Pidä siis CD-levyt, omat pakettivarastot yms. listassa ensimmäisinä. Useamman Debian-pelin pitäminen listassa ei haittaa muuta kuin hiukan hitaampana listojen päivityksenä (nykyään oletusarvoisesti pakettitiedoista haetaan vain muutokset).<br /> <br /> Asetustiedostoilla voi muuttaa mistä paketit ensisijaisesti haetaan, että jokin paketti haetaan ensisijaisesti jostakin julkaisusta, että testing-paketteja ei käytetä kuin erikseen niin pyydettäessä, vaikka ne olisivatkin listassa jne.<br /> Katso [[man]]uaalisivu apt_preferences(5)<br /> <br /> Lähdelistan muutoksen jälkeen pakettilista pitää päivittää, jotta se vastaisi uutta tilannetta, aptitudea interaktiivisesti käyttäen painamalla &quot;u&quot;, komentorivillä komennolla &lt;tt&gt;apt-get update&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;aptitude update&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> == Päivitys ==<br /> <br /> Debianin nimettyä vakaata julkaisua käytettäessä uusia paketteja tulee vain tietoturvapäivityksinä ja puolijulkaisuiden yhteydessä (vakavien ongelmien korjaukset). Korjaukset tehdään yleensä vanhoihin versioihin, lisäämättä uusia ominaisuuksia. Testingiä tai unstablea käytettäessä päivityksiä tulee jatkuvasti.<br /> <br /> Aptitudessa pakettilista päivitetään painamalla &quot;u&quot; (update), kaikki päivitettävät paketit merkitään päivitettäviksi painamalla &quot;U&quot; ja paketit päivitetään painamalla &quot;g&quot;, ensin toimenpidelistan näyttämiseksi ja sitten itse päivityksen suorittamiseksi.<br /> <br /> Päivittäminen hoituu komentoriviltä ensin avaamalla pääteikkuna (xterm, konsole tms.) tai kirjautumalla tekstikonsolilla ja sitten antamalla seuraavat komennot:<br /> su - (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> [[aptitude]] update (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> aptitude upgrade (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Varsinkaan unstablea käytettäessä ei kannata päivittää kaikkea sokeasti. Jos aikomuksena ei ole testata paketteja ja raportoida ongelmista, kannattaa odottaa muutama päivä ainakin keskeisten pakettien osalta. Jos &lt;tt&gt;[http://packages.debian.org/stable/apt-listbugs apt-listbugs]&lt;/tt&gt; on asennettuna, se varoittaa asennettaessa pakettia, josta on raportoitu kriittisiä ongelmia.<br /> <br /> == Uuteen julkaisuun päivittäminen ==<br /> <br /> Uuteen julkaisuun siirryttäessä pakettejä on saatettu yhdistää tai jakaa osiksi ja monet uudet pakettiversiot ovat ristiriidassa vanhojen kanssa. Usein on myös muuta huomioitavaa. Siksi päivittämisen ajankohta kannattaa valita niin, etteivät mahdolliset ongelmat aiheuta paniikkia. Vanhaa vakaata julkaisua tuetaan yleensä vielä melko pitkään.<br /> <br /> Julkaisumuistiosta kannattaa lukea ainakin pääkohdat, joista selviää tällä kertaa vaadittavat erikoistoimet: ehkä paketinhallintatyökalu on hyvä päivittää ennen dist-upgradea tai [[Kernel|ytimen]] päivittämiseen liittyy jotakin erikoista. Myös muita tietokoneen käyttäjiä on hyvä varoittaa. [[Varmuuskopiointi|Varmuuskopiot]] pitää saattaa ajan tasalle.<br /> <br /> Varsinainen päivittäminen tehdään tekstikonsolilta (johon pääsee näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-F1) tai ssh-yhteyden kautta (jos päivitetään muualla olevaa konetta). [[X Window System|X]] saatetaan sulkea sen osia päivitettäessä.<br /> <br /> Jotta myöhemmin voi katsoa mitä oikein tuli tehtyä, käskyt on hyvä antaa &lt;tt&gt;[[script]]&lt;/tt&gt;-komennolla avatussa sessiossa, esim.<br /> <br /> script -at 2&gt;upgrade-etch-`date --iso-8601`.timings upgrade-etch-`date --iso-8601` <br /> <br /> (script-sessio päättyy, kun poistutaan shellistä exitillä)<br /> <br /> * Poista väliaikaisesti omat tai kolmannen tahon paketit, siltä osin kuin ne saattavat sekoittaa riippuvuuksia; poista &quot;älä päivitä&quot; -asetukset<br /> * Päivitä järjestelmä nykyisessä julkaisussa: &lt;tt&gt;aptitude&amp;nbsp;update; aptitude&amp;nbsp;upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Vaihda lähdelistaan &lt;tt&gt;/etc/apt/[[sources.list]]&lt;/tt&gt; uusi jakelu (korvaa esimerkiksi sarge etchillä) ja päivitä pakettilistat: &lt;tt&gt;aptitude&amp;nbsp;update&lt;/tt&gt;<br /> * Päivitä julkaisumuistiossa mainitut ensiksi päivitettävät paketit: &lt;tt&gt;aptitude upgrade mikälie...&lt;/tt&gt;<br /> * Päivitä muut helposti päivitettävät paketit &lt;tt&gt;aptitude upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Ota käyttöön uusi ydin, jos tämä kuului päivityksen valmisteluihin, muuten vasta muun päivityksen jälkeen: &lt;tt&gt;shutdown -r now&lt;/tt&gt; (&quot;now&quot; tilalle sopiva varoitusaika, jos koneella saattaa olla muita käyttäjiä)<br /> * Päivitä koko järjestelmä: &lt;tt&gt;aptitude dist-upgrade&lt;/tt&gt;<br /> * Ratkaise riippuvuuksien jäljellejääneet ristiriidat, helpoiten ehkä (ainakin osittain) aptituden grafisessa tilassa: &lt;tt&gt;aptitude&lt;/tt&gt;<br /> <br /> Ohjelmien uusissa versioissa on yleensä uudet oletusarvoiset asetustiedostot. Jos itse on tehnyt muutoksia teidostoon, päivitysohjelma kysyy haluaako käyttää omaa vaiko uutta versiota, käsin sovittaa muuttuneet osat toisiinsa vaiko katsoa muutoksia ennen päätöksen tekemistä.&lt;!-- jätetäänkö *.dpkg-inst, *.dpkg.old tai *.old aina vai vain joissakin tapauksissa? --&gt;<br /> <br /> ===Jäljellejääneet riippuvuusongelmat===<br /> <br /> Usein päivityksen jälkeen jää jonkin verran ratkaisemattomia riippuvuuksia: asennettu paketti riippuu jostakin pakettiversiosta joka on ristiriidassa sen tilalle asennettavasta uudesta paketista. Vaikka tilanne voi jättää suuren määrän paketteja tilaan, joista niitä ei voi päivittää, ongelma johtuu yleensä vain muutamista paketeista.<br /> <br /> aptitudella voi kokeilla eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi sen riippuvuusongelmanäytössä. &lt;!-- jaksaisiko joku kirjoittaa käytännön ohjeita tai esimerkin? --&gt;<br /> Ongelman ratkaisun voi myös jättää aptituden harteille:<br /> aptitude --simulate -f dist-upgrade<br /> Jos ratkaisu näyttää järkevältä, anna sama komento ilman simulate-valitsinta. Poistettavat paketit voi useimmiten asentaa uudestaan uudesta julkaisusta, kun riippuvuussolmu on ratkaistu.<br /> <br /> == Julkaisujen tietoturvapäivitykset ==<br /> <br /> Alkuvuodesta 2009 tietoturvapäivityksiä saa seuraavasti:<br /> * oldstable eli etch, julkaistu 8. huhtikuuta 2007: tietoturvapäivityksiä saa vielä melko pitkään, paitsi yksittäisiin paketteihin ([[iceweasel]]in tuki loppui 24.3.2009).<br /> <br /> * stable eli lenny, julkaistu 14. helmikuuta 2009: täysin tuettu; mozilla-perheestä varoitetaan, että tuki saattaa jossakin vaiheessa loppua<br /> <br /> * testing eli squeeze: päivityksiä tulee viiveellä unstablesta, tietoturvapäivityksiä voi myös tulla nopeammin tietoturvapalvelimen testing/updates-&quot;julkaisun&quot; kautta; ei samaa tukea kuin stablessa<br /> <br /> * unstable eli sid: tietoturvapäivityksiä ei käsitellä mitenkään erityisesti, ne ilmestyvät normaalien uusien pakettiversioiden myötä<br /> <br /> Etchiä edeltävän vakaan version, sargen (3.1) tietoturvatuki on päättynyt. Päivitys nykyiseen vakaaseen versioon 5.0 on suositeltava.<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Paketinhallinta]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Debian GNU/Linux]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4yhdistykset&diff=19550 2008-02-06T12:58:31Z

<p>Tale: /* Paikallistoimintaa */</p> <hr /> <div>Linux-käyttäjälle on useita eri järjestäytymismahdollisuuksia. Yhdistykset ja kerhot järjestävät tapahtumia, antavat tarvittaessa lausuntoja avoimiin ohjelmistoihin ja Linuxiin liittyvissä aiheissa, ja helpottavat käyttäjien välistä viestintää - esimerkiksi neuvojen kysymistä. Liity rohkeasti mukaan sinua kiinnostavan järjestön toimintaan!<br /> <br /> ==Valtakunnalliset yhdistykset==<br /> <br /> [[FLUG]] on Suomen Linux-käyttäjien yhdistys, jonka tarkoituksena on Linuxiin liittyvän toiminnan edistäminen sekä suomalaisten Linux-käyttäjien ja Linuxista kiinnostuneiden tukeminen. Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin.<br /> <br /> *[http://www.flug.fi/ FLUGin kotisivut]<br /> *[[FLUGin verkkosivut|FLUGin kotisivujen kehittämiskeskustelu]]<br /> <br /> [[FUUG]] on Suomen Unix-käyttäjäin yhdistys, joka on perustettu vuonna 1984. Sen tarkoitus on edistää UNIXin ja avoimien järjestelmien yleistä tunnettuutta Suomessa sekä toimia käyttäjien ja laitetoimittajien yhdyslinkkinä. FUUG toimii yhteistyössä muiden koti- ja ulkomaisten Unix-käyttäjäyhdistysten kanssa. Fuugilla on jäseniä noin 200.<br /> <br /> * [http://www.fuug.fi/ FUUGin kotisivut]<br /> <br /> [[Linux-Aktivaattori]] on suomalainen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää Linuxin ja muiden Open Source -ohjelmistojen käyttöä sekä yksityisissä että ammattimaisissa ympäristöissä.<br /> <br /> * [http://www.linux-aktivaattori.fi/ Linux-Aktivaattorin kotisivut]<br /> <br /> ==Paikallistoimintaa==<br /> <br /> Valtakunnallisten yhdistysten lisäksi Linux-käyttäjät ovat organisoituneet paikallisesti eri puolilla Suomea. Useimmat alueelliset käyttäjäryhmät ovat vapaamuotoisia, rekisteröitymättömiä ryhmittymiä, joista osa toimii jonkin valtakunnallisen yhdistyksen alla.<br /> <br /> Turuxi on Turun seudun vapaiden ohjelmien käyttäjien ryhmä, joka toimii Linux-Aktivaattorin alaisena työryhmänä. <br /> Turussa toimii myös TUUG, eli Turun Unix-käyttäjien ryhmä.<br /> <br /> * Turku: [http://www.turuxi.org TURUXIn kotisivut] <br /> * Turku: [http://tuug.fi/ TUUGin kotisivut]<br /> <br /> Porvoossa toimivan PLUGin riveissä on sekä aloittelijoita että kokeneempia käyttäjiä. PLUG järjestää viikottaisia tapaamisia. <br /> <br /> * Porvoo: [http://plug.fi PLUGin kotisivut] <br /> <br /> Porissa vaikuttaa Linux-aktivaattorin työryhmä Porixi, eli Porin Linux-käyttäjien kerho.<br /> <br /> * Pori: [http://porixi.linux-aktivaattori.fi Porixin kotisivut]<br /> <br /> [[Linkku]] on Tampereella vaikuttava joukko GNU-työkalujen ja/tai Linux-ytimen käyttäjiä, joka kokoontuu kahden viikon välein, yleensä jonkin tietyn teeman tiimoilta.<br /> <br /> * Tampere: [http://www.khdrive.fi/linkku/ Linkun kotisivut] <br /> <br /> [[JLUG]] toimii Joensuun alueella.<br /> <br /> * Joensuu: [http://jinux.pokat.org Jinuxin kotisivut, Pokat ry:n kerho] <br /> <br /> <br /> Jyväskylässä toimii FLUGin keskustelulistan ympärille kasvanut joukko, joka kokoontuu yhteisiin illanviettoihin ja muihin tapahtumiin. Ryhmällä on myös oma sähköpostilista, jolla on viitisenkymmentä henkeä. <br /> <br /> * Jyväskylä: ei kotisivua, postituslista [http://www.flug.fi/kommunikaatio/ flug-jkl]<br /> <br /> Pohjois-Suomen Linux-käyttäjille on pystytetty vuoden 2007 alussa omat sivut, joilla voi mm. liittyä yhteiselle postituslistalle.<br /> <br /> * Pohjois-Suomi: [http://timohei.net/?s=poslix Pohjois-Suomen Linux-käyttäjien sivu]<br /> <br /> * Pietarsaari/Jakobstad: ei kotisivua (vielä), [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9614.0 Ubuntu-foorumi]<br /> Paikallista Linux-toimintaa käynnistymässä, lue/keskustele lisää [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9614.0 Ubuntu-foorumilla] (ryhmä on ikään kuin kaupungimme täysin kaksinkielinen, mikä tarkoittaa että kukin käyttää omaa kieltä ja oletetaan että toiset ymmärtävät :-).<br /> <br /> [[Luokka:Järjestäytyminen]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=NAT&diff=12727 2007-01-30T07:03:36Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>NAT eli Network Address Translation on 1996/97 kehitetty tekniikka, jonka tarkoituksena oli vähentää [[IPv4]]-osoitteiden kulutusta. Ennen sen kehittämistä jokaisella Internetiin kytketyllä koneella oli oltava oma IP-osoite. <br /> <br /> NATin avulla [[wikipedia:fi:reititin|reititin]] voi saada kaikki sen takaa sisäverkosta ulospäin Internetiin otetut yhteydet näkymään reitittimen omalla IP-osoitteella, jolloin sisäverkon koneilla voi olla mitkä tahansa lähiverkon IP-osoitteet niiden vaikuttamatta Internet-liikenteeseen.<br /> <br /> Kun paketti NATatun verkon sisäpuolelta tulee Internetiin päin olevaan reitittimeen, vaihtaa reititin siihen oman julkisen IP-osoitteensa sisäverkon koneen IP-osoitteen tilalle. Vastaavasti reititin vaihtaa verkkonsa sisäpuolelle tulevien pakettien osoitteet julkisesta koneiden yksityisiin. Näin sisäverkon ulkopuolella olevat koneet eivät voi tietää pakettien tulevan useammalta kuin yhdeltä koneelta.<br /> <br /> Ongelma NATin kanssa voi olla se, että aktiivitilassa [[FTP]]:n, [[IRC]]:n tiedonsiirtoprotokolla [[DCC]]:n tai VoIP (SIP, H323) protokollien käyttö on usein vaikeaa tai mahdotonta verkon sisäpuolelta. Tällöin on joko käytettävä erillisiä kernelin moduuleita ftp:lle ja irc/dcc:lle (ip_nat_irc ja ip_nat_ftp) reitittimessä tai FTP:n ollessa kyseessä tyydyttävä sen passiivitilaan.<br /> <br /> === RFC 1918 ===<br /> NATatun sisäverkon koneiden IP-osoitteiksi ei voi valita aivan mitä tahansa. Jos esimerkiksi yhden koneen osoitteeksi asetettaisiin [http://62.183.177.162/ 62.183.177.162], mikä on [http://www.flug.fi/ www.flug.fi]:n IP-osoite, niin sisäverkosta ei enää FLUG:in sivuille pääsisi, koska kaikki pyynnöt ohjautuisivat sille sisäverkon koneelle, jolle tämä osoite on asetettu. Tästä syystä [http://www.iana.org/ IANA] on kehittänyt RFC 1918 -standardin, jossa määritellään sisäverkoissa sallitut IP-osoiteavaruudet. Nämä osoitteet eivät voi olla käytössä Internetin puolella. Ne ovat seuraavat:<br /> 10.0.0.0 - 10.255.255.255 (10/8 prefix)<br /> 172.16.0.0 - 172.31.255.255 (172.16/12 prefix)<br /> 192.168.0.0 - 192.168.255.255 (192.168/16 prefix)<br /> <br /> == NATin päällekytkeminen Linuxissa ==<br /> Komenna seuraavasti root-käyttäjänä:<br /> modprobe iptable_nat<br /> echo 1 &gt; /proc/sys/net/ipv4/ip_forward<br /> iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j MASQUERADE<br /> <br /> Tässä ethX on ulospäin menevä verkkolaite (voi olla esim. eth0 tai eth1). Jos käytät [[PPPoE]]:tä tai modeemia, on ethX korvattava pppX:llä. Jos taas käytössäsi on [[wikipedia:fi:ISDN|ISDN]], on laitteen nimi ipppX.<br /> <br /> Viimeisen komennon voi antaa myös muodossa <br /> iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/24 -o ethX -j MASQUERADE <br /> jolloin 192.168.0.0/255.255.255.0:n tilalle laitat sisäverkkosi osoitteen.<br /> <br /> Jos sinulla on kiinteä IP-osoite, niin komento on tämä:<br /> iptables -t nat -A POSTROUTING -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI<br /> <br /> Tässä ethX on ulosmenevä laite. Komennon voi myös antaa muodossa:<br /> <br /> iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.0.0/255.255.255.0 -o ethX -j SNAT --to PYSYVÄ_IP-OSOITTEESI<br /> Tässä 192.168.0.0/255.255.255.0 on sisäverkon osoite ja ethX on ulospäin menevä laite.<br /> <br /> Monissa [[jakelut|jakeluissa]] NAT:in päällekytkeminen onnistuu myös jakelun omilla graafisilla asetusohjelmilla, esimerkiksi jollain Internet-yhteyden jako -velholla.<br /> <br /> ==NAT Fireholilla==<br /> [[Firehol]]illa NAT on helppo toteuttaa seuraavanlaisesti. Tässä esimerkissä siis InternetVerkkolaite on verkkolaite (vaikkapa eth0), joka on kytketty Internetiin, ja SisäverkonVerkkolaite (vaikkapa eth1) on sitten kytketty verkkoon, jonka koneet halutaan NAT:n taakse.<br /> <br /> router internet2lan inface InternetVerkkolaite outface SisäverkonVerkkolaite<br /> masquerade reverse<br /> client all accept<br /> <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[DHCP]]<br /> *[[Verkkoliitynnät]]<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> *[http://tldp.org/HOWTO/Masquerading-Simple-HOWTO/index.html Masquerading-Simple-HOWTO]<br /> *[http://tldp.org/HOWTO/IP-Masquerade-HOWTO/index.html IP-Masquerade-HOWTO]<br /> *[http://tldp.org/HOWTO/IPMasquerading+Napster.html IPMasquerading+Napster-HOWTO]<br /> *[http://www.faqs.org/rfcs/rfc1918.html RFC1918]<br /> *[http://www.iana.org/ Internet Assigned Numbers Authority]<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoitteenmuunnos Artikkeli Osoitteenmuunnos Wikipediassa]<br /> <br /> [[Luokka: Verkko]]<br /> [[Luokka: Ohjeet]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=11057 2006-08-14T14:23:45Z

<p>Tale: /* Yleistä */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.<br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra &amp; Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br /> <br /> Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11:tä erilaista laitteistoympäristöä.<br /> <br /> Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15&amp;nbsp;490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15&amp;nbsp;romppua (tai 2&amp;nbsp;DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista Debian-paketeista sisältyy niin sanottuun neljänteen, kokeiluluontoiseen jakeluversioon nimeltä ''experimental''. Hieman vakaamman vaihtoehdon yksittäisiä uudehkoja ohjelmistoja kaipaaville tarjonnevat epäviralliset [http://www.backports.org/ takaisinsovitukset] (''backports''), jotka on kopioitu Debianin testattavasta tai epävakaasta versiosta mutta sovitettu toimimaan kulloisessakin vakaassa versiossa.<br /> <br /> [[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Mutta tulevassa versiossa on mahdollista käyttää graafista asenninta.]]<br /> <br /> Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa versio on 3.1 ja nimeltään ''Sarge''; se julkaistiin 6. kesäkuuta 2005. Nykyinen testattava versio &amp;#8211; eli seuraava vakaa versio &amp;#8211; on nimeltään ''Etch''. Epävakaan Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].<br /> <br /> == Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br /> <br /> Keskustelupaikkoja:<br /> * IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community])<br /> * Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]<br /> <br /> Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br /> <br /> == Debianiin osallistuminen ==<br /> <br /> Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br /> <br /> === Debianin suomentaminen ===<br /> <br /> Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br /> <br /> == Debian-linkkejä ==<br /> <br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br /> <br /> == Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br /> <br /> * [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) &amp;#8211; ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.<br /> * [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &amp;#8211; tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br /> * [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &amp;#8211; suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.<br /> * [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) &amp;#8211; &quot;Linux ihmisille&quot;. Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Partman-auto_choose_recipe_0.png&diff=11056 2006-08-14T14:22:35Z

<p>Tale: Tein kuvan itse, screenshot Debian Etch beta 3 asennuksen aikana.</p> <hr /> <div>Tein kuvan itse, screenshot Debian Etch beta 3 asennuksen aikana.</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=11055 2006-08-14T14:20:46Z

<p>Tale: /* Yleistä */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.<br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra &amp; Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br /> <br /> Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11:tä erilaista laitteistoympäristöä.<br /> <br /> Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15&amp;nbsp;490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15&amp;nbsp;romppua (tai 2&amp;nbsp;DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista Debian-paketeista sisältyy niin sanottuun neljänteen, kokeiluluontoiseen jakeluversioon nimeltä ''experimental''. Hieman vakaamman vaihtoehdon yksittäisiä uudehkoja ohjelmistoja kaipaaville tarjonnevat epäviralliset [http://www.backports.org/ takaisinsovitukset] (''backports''), jotka on kopioitu Debianin testattavasta tai epävakaasta versiosta mutta sovitettu toimimaan kulloisessakin vakaassa versiossa.<br /> <br /> [[Kuva:partman-auto_init_automatically_partition_0.png|200px|thumb|Mutta tulevassa versiossa on mahdollista käyttää graafista asenninta.]]<br /> <br /> Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa versio on 3.1 ja nimeltään ''Sarge''; se julkaistiin 6. kesäkuuta 2005. Nykyinen testattava versio &amp;#8211; eli seuraava vakaa versio &amp;#8211; on nimeltään ''Etch''. Epävakaan Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].<br /> <br /> == Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br /> <br /> Keskustelupaikkoja:<br /> * IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community])<br /> * Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]<br /> <br /> Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br /> <br /> == Debianiin osallistuminen ==<br /> <br /> Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br /> <br /> === Debianin suomentaminen ===<br /> <br /> Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br /> <br /> == Debian-linkkejä ==<br /> <br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br /> <br /> == Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br /> <br /> * [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) &amp;#8211; ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.<br /> * [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &amp;#8211; tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br /> * [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &amp;#8211; suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.<br /> * [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) &amp;#8211; &quot;Linux ihmisille&quot;. Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Partman-auto_init_automatically_partition_0.png&diff=11054 2006-08-14T14:18:30Z

<p>Tale: Tein kuvan itse, screenshot Debian Etch beta 3 asennuksen aikana.</p> <hr /> <div>Tein kuvan itse, screenshot Debian Etch beta 3 asennuksen aikana.</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=11053 2006-08-14T14:16:17Z

<p>Tale: /* Yleistä */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.<br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra &amp; Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br /> <br /> Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11:tä erilaista laitteistoympäristöä.<br /> <br /> Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15&amp;nbsp;490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15&amp;nbsp;romppua (tai 2&amp;nbsp;DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista Debian-paketeista sisältyy niin sanottuun neljänteen, kokeiluluontoiseen jakeluversioon nimeltä ''experimental''. Hieman vakaamman vaihtoehdon yksittäisiä uudehkoja ohjelmistoja kaipaaville tarjonnevat epäviralliset [http://www.backports.org/ takaisinsovitukset] (''backports''), jotka on kopioitu Debianin testattavasta tai epävakaasta versiosta mutta sovitettu toimimaan kulloisessakin vakaassa versiossa.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-asennus.png|320px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> [[Kuva:partman-auto_init_automatically_partition_0.png|800px|thumb|Mutta tulevassa versiossa on mahdollista käyttää graafista asenninta.]]<br /> <br /> Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa versio on 3.1 ja nimeltään ''Sarge''; se julkaistiin 6. kesäkuuta 2005. Nykyinen testattava versio &amp;#8211; eli seuraava vakaa versio &amp;#8211; on nimeltään ''Etch''. Epävakaan Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].<br /> <br /> == Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br /> <br /> Keskustelupaikkoja:<br /> * IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community])<br /> * Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]<br /> <br /> Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br /> <br /> == Debianiin osallistuminen ==<br /> <br /> Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br /> <br /> === Debianin suomentaminen ===<br /> <br /> Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br /> <br /> == Debian-linkkejä ==<br /> <br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br /> <br /> == Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br /> <br /> * [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) &amp;#8211; ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.<br /> * [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &amp;#8211; tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br /> * [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &amp;#8211; suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.<br /> * [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) &amp;#8211; &quot;Linux ihmisille&quot;. Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=10827 2006-07-23T14:48:51Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.<br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra &amp; Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). <br /> <br /> Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11:tä erilaista laitteistoympäristöä.<br /> <br /> Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15&amp;nbsp;490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15&amp;nbsp;romppua (tai 2&amp;nbsp;DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista Debian-paketeista sisältyy niin sanottuun neljänteen, kokeiluluontoiseen jakeluversioon nimeltä ''experimental''. Hieman vakaamman vaihtoehdon yksittäisiä uudehkoja ohjelmistoja kaipaaville tarjonnevat epäviralliset [http://www.backports.org/ takaisinsovitukset] (''backports''), jotka on kopioitu Debianin testattavasta tai epävakaasta versiosta mutta sovitettu toimimaan kulloisessakin vakaassa versiossa.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-asennus.png|320px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa versio on 3.1 ja nimeltään ''Sarge''; se julkaistiin 6. kesäkuuta 2005. Nykyinen testattava versio &amp;#8211; eli seuraava vakaa versio &amp;#8211; on nimeltään ''Etch''. Epävakaan Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].<br /> <br /> == Suomalaiset Debian-käyttäjät ==<br /> <br /> Keskustelupaikkoja:<br /> * IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community])<br /> * Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]<br /> <br /> Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.<br /> <br /> == Debianiin osallistuminen ==<br /> <br /> Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.<br /> <br /> === Debianin suomentaminen ===<br /> <br /> Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].<br /> <br /> == Debian-linkkejä ==<br /> <br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)<br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)<br /> <br /> == Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==<br /> <br /> * [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) &amp;#8211; ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.<br /> * [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &amp;#8211; tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.<br /> * [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &amp;#8211; suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.<br /> * [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) &amp;#8211; &quot;Linux ihmisille&quot;. Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=10826 2006-07-23T14:36:30Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>'''[[Debian GNU/Linux]] -järjestelmän''' ohjelmien pitäminen ajan tasalla onnistuu helpoimmin [[:Luokka:Komentorivi|komentoriviltä]]. Edustaohjelmalla '''aptitude''' tai graafisella käyttöliittymällä ''Synaptic'' voi tehdä nämä samat päivitykset. Tiedostossa '''/etc/apt/sources.list''' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Palvelin '''security.debian.org''' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä (root).<br /> <br /> Muuta tiedostoa komennolla '''apt-setup''' tai '''apt-cdrom add''' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto '''/etc/apt/sources.list''' haluamallasi<br /> tekstieditorilla (esimerkiksi '''nano''') ja tarkista että se sisältää rivin<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib non-free&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot '''editor''' ja '''man editor''' toimivat aina. <br /> <br /> Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:<br /> <br /> '''su -''' (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> '''[[Apt|apt-get]] update''' (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> '''apt-get dist-upgrade''' (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Tällä hetkellä tietoturvapäivityksiä saa Debian GNU/Linuxin 6. kesäkuuta 2005 julkistettuun versioon 3.1, lempinimeltään sarge. Edellisen vakaan version 3.0, lempinimeltään woody, [http://www.debian.org/News/2006/20060601 ylläpito päättyi 30. kesäkuuta 2006]. Päivitys versioon 3.1 on suositeltavaa. <br /> Testattavaa jakelua käytettäessä tietoturva on heikompi kuin vakaassa versiossa, koska paketit ovat vasta koekäytössä ja tietoturvapäivitykset tulevat hitaammin kuin vakaaseen ja epävakaaseen versioon (koska paketit siirtyvät epävakaasta testattavaan ainakin kahden viikon viipeellä).<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentorivin_perusteet&diff=10026 2006-04-08T10:49:08Z

<p>Tale: /* Katso myös */</p> <hr /> <div>Komentorivi on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowssissa komentotulkki on lähinnä vitsi jolla ei voi tehdä juuri mitään, mutta Linuxissa komentoriviltä hoituu lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisesti.<br /> <br /> == Komentotulkit ==<br /> Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä [[Komentotulkki|komentotulkki]] on käytössä. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa.<br /> <br /> == Komentorivin perusteet ==<br /> === Hakemistorakenteessa liikkuminen ===<br /> [[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenteessa]] liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla cd. Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla <br /> $cd /usr<br /> Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:<br /> $cd alihakemisto<br /> <br /> Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla cd ..<br /> <br /> Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla ls. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokakuspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:<br /> $ls -l<br /> -rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1<br /> -rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi  2004 tiedosto2.bin<br /> -rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä   2002 tiedosto3<br /> <br /> === Komentojen suorittaminen ===<br /> Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty $PATH-ympäristömuuttujassa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:<br /> $echo $PATH<br /> /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:<br /> /opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:<br /> /usr/share/karamba/bin<br /> <br /> Mikäli ajettaja ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (humaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:<br /> $cd /home/kayttaja<br /> $./ohjelma<br /> tai<br /> $/home/kayttaja/ohjelma<br /> '''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tidlellä: cd ~ <br /> <br /> Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &amp;. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista.<br /> <br /> === Putkitus ===<br /> Putket (''engl. pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. <br /> <br /> Esimerkiksi komento uname -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version:<br /> $uname -r<br /> 2.6.15-ck3-r1<br /> Toisaalta cowsay on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:<br /> $cowsay Moi linux.fi!<br /> <br /> _______________<br /> &lt; Moi linux.fi! &gt;<br /> ---------------<br /> \ ^__^<br /> \ (oo)\_______<br /> (__)\ )\/\<br /> ||----w |<br /> || ||<br /> <br /> <br /> Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus<br /> $uname -r | cowsay<br /> <br /> _______________<br /> &lt; 2.6.15-ck3-r1 &gt;<br /> ---------------<br /> \ ^__^<br /> \ (oo)\_______<br /> (__)\ )\/\<br /> ||----w |<br /> || ||<br /> |-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon &quot;ps aux&quot; tulosteen lessille:<br /> ps aux | less<br /> Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:<br /> ls | grep merkkijono<br /> Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.<br /> <br /> ====Tiedostojen putkitus====<br /> Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten ajaa komennon &lt;tt&gt;cowsay &lt; tiedosto&lt;/tt&gt;. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. stdin). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.<br /> <br /> Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin (stdout) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä &gt;. Kokeile vaikka komentoa &lt;tt&gt;cowsay Moi &gt; tiedosto&lt;/tt&gt;, ja katso tämän jälkeen tiedoston tiedosto sisältö.<br /> <br /> <br /> Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]].<br /> <br /> ====Esimerkkejä====<br /> <br /> du /etc |sort -nr |head -5<br /> 23281 /etc<br /> 6851 /etc/opt<br /> 4440 /etc/opt/gnome<br /> 4073 /etc/opt/gnome/gconf<br /> 2569 /etc/X11<br /> <br /> Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin /etc:n hakemisto vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla sort -nr, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa du:n tulosteen, numeerisesti (valitsin -n) isoimmasta pienimpään (valitsin -r kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa ''head -5'' näyttämään sortin tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä. <br /> <br /> Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla<br /> du /etc |sort -n |tail -5<br /> 2569 /etc/X11<br /> 4073 /etc/opt/gnome/gconf<br /> 4440 /etc/opt/gnome<br /> 6851 /etc/opt<br /> 23281 /etc<br /> <br /> Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.<br /> <br /> du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11<br /> 2569 /etc/X11<br /> <br /> Kun lopuksi poistetaan komennosta vielä [[grep]]in avulla kaikki muut rivit paitsi ne, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.<br /> <br /> du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11<br /> 4073 /etc/opt/gnome/gconf<br /> 4440 /etc/opt/gnome<br /> 6851 /etc/opt<br /> 23281 /etc<br /> <br /> Tässä taas grepille on annettu valitsin -v, jolla määritellään grep näyttämään kaikki rivit paitsi ne, joihin sisältyy merkkijono X11.<br /> <br /> ls /etc |wc -l<br /> 270<br /> <br /> Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc (wc -l laskee tiedoston rivit).<br /> <br /> === Komentojen ketjutus ===<br /> Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &amp;&amp;-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] paketinhallinnan tietokanta voidaan päivittää komennolla emerge --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:<br /> # emerge --sync &amp;&amp; emerge -uDNav world<br /> Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon emerge --sync. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.<br /> <br /> Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvaston: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:<br /> $ false || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen<br /> $ true || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen<br /> <br /> Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset<br /> $ false ; cowthink Moi!<br /> $ true ; cowthink Moi!<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Komentorivivinkkejä]]<br /> *[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona ] (Tulosta parerille kaksipuoleisena ja taita haitariksi, fantsua)<br /> [[Luokka:Ohjeet]]<br /> [[Luokka:Komentorivi]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=7118 2006-01-17T05:49:50Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]]; sen kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin toimesta. Murdock valitsi nimeksi Debianin oman ja vaimonsa nimien mukaan (Debra &amp; Ian). Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus. Vahvimpia puolia Debianissa on sen suuri pakettivalikoima: projekti itsessään on tuottanut ja ylläpitää yli 15490 eri pakettia (15 romppua tai 2 DVD:tä) monille eri mikroprosessoriarkkitehtuureille. Suuren pakettimäärän hallintaan on kehitetty [[apt]] eli Advanced Package Tool. Debian on pohjana monelle muulle Linux-jakelulle, ja esimerkiksi apt:n on ottanut käyttöönsä Debian-johdannaisten lisäksi ainakin Fedora.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: [[stable]] (vakaa), testing (testattava, seuraava vakaa) ja [[unstable]] (epävakaa). Debianin suunnattoman pakettivalikoiman, laajan tuen ja suurten vakausvaatimusten vuoksi uusia stable-versioita tulee erittäin harvoin. Testing-versiota, josta aikanaan tulee uusi stable-versio, pidetään yleensä hyvin toimivana ja vakaana. Tosin testing-version käyttö saattaa aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin, koska sen tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat ensin epävakaaseen jakeluun ja sieltä vähintään kahden viikon viipeellä testattavaan jakeluun. Unstable-version koodinimi on Sid, ja sitä käyttävät Debianin kehittäjät testatessaan uusia paketteja, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja (jotka Debianin erittäin tiukoista vakausvaatimuksista johtuen monesti löytyvät muiden distrojen stable-julkaisuista).<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista (epävirallisista) Debian-paketeista löytyy ns. neljännestä jakeluversiosta nimeltä experimental.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-asennus.png|320px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] <br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=7117 2006-01-17T05:45:02Z

<p>Tale: /* Eikö saa kirjoittaa viipeen? */</p> <hr /> <div></div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=7115 2006-01-16T20:09:31Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div></div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=6952 2006-01-10T07:18:35Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>'''[[Debian GNU/Linux]] -järjestelmän''' ohjelmien pitäminen ajan tasalla onnistuu helpoimmin [[:Luokka:Komentorivi|komentoriviltä]]. Edustaohjelmalla '''aptitude''' tai graafisella käyttöliittymällä ''Synaptic'' voi tehdä nämä samat päivitykset. Tiedostossa '''/etc/apt/sources.list''' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Palvelin '''security.debian.org''' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä (root).<br /> <br /> Muuta tiedostoa komennolla '''apt-setup''' tai '''apt-cdrom add''' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto '''/etc/apt/sources.list''' haluamallasi<br /> tekstieditorilla (esimerkiksi '''nano''') ja tarkista että se sisältää rivin<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib non-free&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot '''editor''' ja '''man editor''' toimivat aina. <br /> <br /> Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:<br /> <br /> '''su -''' (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> '''[[Apt|apt-get]] update''' (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> '''apt-get dist-upgrade''' (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Tällä hetkellä tietoturvapäivityksiä saa Debian GNU/Linuxin 6. kesäkuuta 2005 julkistettuun versioon 3.1, lempinimeltään sarge ja edelliseen vakaaseen versioon 3.0, lempinimeltään woody. Päivitys versioon 3.1 on suositeltavaa. <br /> Testattavaa jakelua käytettäessä tietoturva on heikompi kuin vakaassa versiossa, koska paketit ovat vasta koekäytössä ja tietoturvapäivitykset tulevat hitaammin kuin vakaaseen ja epävakaaseen versioon (koska paketit siirtyvät epävakaasta testattavaan ainakin kahden viikon viipeellä).<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=6951 2006-01-10T06:05:51Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>'''[[Debian GNU/Linux]] -järjestelmän''' ohjelmien pitäminen ajan tasalla onnistuu helpoimmin [[:Luokka:Komentorivi|komentoriviltä]]. Edustaohjelmalla '''aptitude''' tai graafisella käyttöliittymällä ''Synaptic'' voi tehdä nämä samat päivitykset. Tiedostossa '''/etc/apt/sources.list''' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Palvelin '''security.debian.org''' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä (root).<br /> <br /> Muuta tiedostoa komennolla '''apt-setup''' tai '''apt-cdrom add''' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto '''/etc/apt/sources.list''' haluamallasi<br /> tekstieditorilla (esimerkiksi '''nano''') ja tarkista että se sisältää rivin<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib non-free&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot '''editor''' ja '''man editor''' toimivat aina. <br /> <br /> Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:<br /> <br /> '''su -''' (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> '''[[Apt|apt-get]] update''' (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> '''apt-get dist-upgrade''' (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Tällä hetkellä tietoturvapäivityksiä saa Debian GNU/Linuxin 6. kesäkuuta 2005 julkistettuun versioon 3.1, lempinimeltään sarge ja edelliseen vakaaseen versioon 3.0, lempinimeltään woody. Päivitys versioon 3.1 on suositeltavaa. <br /> Testattavaa jakelua käytettäessä tietoturva on heikompi kuin vakaassa versiossa, koska paketit ovat vasta koekäytössä ja tietoturvapäivitykset tulevat hitaammin kuin vakaaseen ja epävakaaseen versioon (koska paketit siirtyvät epävakaasta testattavaan ainakin kahden viikon viipeellä).<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=6949 2006-01-09T18:42:10Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]]; sen kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin toimesta. Murdock valitsi nimeksi Debianin oman ja vaimonsa nimien mukaan (Debra &amp; Ian). Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus. Vahvimpia puolia Debianissa on sen suuri pakettivalikoima: projekti itsessään on tuottanut ja ylläpitää yli 15490 eri pakettia (15 romppua tai 2 DVD:tä) monille eri mikroprosessoriarkkitehtuureille. Suuren pakettimäärän hallintaan on kehitetty [[apt]] eli Advanced Package Tool. Debian on pohjana monelle muulle Linux-jakelulle, ja esimerkiksi apt:n on ottanut käyttöönsä Debian-johdannaisten lisäksi ainakin Fedora.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: [[stable]] (vakaa), testing (testattava, seuraava vakaa) ja [[unstable]] (epävakaa). Debianin suunnattoman pakettivalikoiman, laajan tuen ja suurten vakausvaatimusten vuoksi uusia stable-versioita tulee erittäin harvoin. Testing-versiota, josta aikanaan tulee uusi stable-versio, pidetään yleensä hyvin toimivana ja vakaana. Tosin testing-version käyttö saattaa aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin, koska sen tietoturva-aukkoja ei paikata niin aktiivisesti kuin stable- ja unstable-versioiden. Unstable-version koodinimi on Sid, ja sitä käyttävät Debianin kehittäjät testatessaan uusia paketteja, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja (jotka Debianin erittäin tiukoista vakausvaatimuksista johtuen monesti löytyvät muiden distrojen stable-julkaisuista).<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista (epävirallisista) Debian-paketeista löytyy ns. neljännestä jakeluversiosta nimeltä experimental.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-installer.png|320px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] <br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=6948 2006-01-09T18:13:53Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>'''[[Debian GNU/Linux]] -järjestelmän''' ohjelmien pitäminen ajan tasalla onnistuu helpoimmin [[:Luokka:Komentorivi|komentoriviltä]]. Edustaohjelmalla '''aptitude''' tai graafisella käyttöliittymällä ''Synaptic'' voi tehdä nämä samat päivitykset. Tiedostossa '''/etc/apt/sources.list''' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Palvelin '''security.debian.org''' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä (root).<br /> <br /> Muuta tiedostoa komennolla '''apt-setup''' tai '''apt-cdrom add''' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto '''/etc/apt/sources.list''' haluamallasi<br /> tekstieditorilla (esimerkiksi '''nano''') ja tarkista että se sisältää rivin<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib non-free&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jos et tiedä mitä tekstieditoreita Debian-järjestelmääsi on asennettuna, komennot '''editor''' ja '''man editor''' toimivat aina. <br /> <br /> Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:<br /> <br /> '''su -''' (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> '''[[Apt|apt-get]] update''' (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> '''apt-get dist-upgrade''' (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Tällä hetkellä tietoturvapäivityksiä saa Debian GNU/Linuxin 6. kesäkuuta 2005 julkistettuun versioon 3.1, lempinimeltään sarge ja edelliseen vakaaseen versioon 3.0, lempinimeltään woody. Päivitys versioon 3.1 on suositeltavaa. Unstable (sid)- ja testing-versioihin (tällä hetkellä etch) tietoturvapäivitykset tulevat samasta pakettihakemistosta kuin muutkin paketit (vaikkapa ftp.fi.debian.org). Samat apt-get -komennot pätevät myös tässä tilanteessa. Testing-jakelun käyttäjä voi joutua tietoturvan kanssa tyhjän päälle; Debianin tietoturvaryhmä ei huolehdi siitä, ja korjaukset ehtivät unstablestakin siihen vasta, kun paketin uusi versio on hyväksytty.<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. Kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Kahvihuone&diff=6942 2006-01-09T13:49:19Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div></div>

Tale https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=6478 2005-11-22T19:05:15Z

<p>Tale: </p> <hr /> <div>'''[[Debian GNU/Linux]] -järjestelmän''' ohjelmien pitäminen ajan tasalla onnistuu helpoimmin [[Luokka:Komentorivi|komentoriviltä]]. Tiedostossa '''/etc/apt/sources.list''' kerrotaan, mistä osoitteista järjestelmään haetaan päivityksiä ja uusia ohjelmia. Rivejä on yleensä useampia ja jotkut niistä voivat viitata myös cd-levyihin. Palvelin '''security.debian.org''' sisältää tietoturvapäivitykset ja on siksi kaikkein tärkein. Tiedoston katsominen onnistuu tavallisena käyttäjänä, mutta muutosten tekeminen ja päivitysten asentaminen on mahdollista vain pääkäyttäjänä (root).<br /> <br /> Muuta tiedostoa komennolla '''apt-setup''' tai '''apt-cdrom add''' jos haluat vain lisätä uudet asennusromppusi. Vaihtoehtoisesti avaa tiedosto '''/etc/apt/sources.list''' haluamallasi<br /> tekstieditorilla (esimerkiksi '''nano''') ja tarkista että se sisältää rivin<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;deb http://security.debian.org stable/updates main contrib non-free&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:<br /> <br /> '''su -''' (vaihto pääkäyttäjäksi, anna pääkäyttäjän salasana kysyttäessä)<br /> '''[[Apt|apt-get]] update''' (hakee tiedot saatavilla olevista uusista päivityksistä)<br /> '''apt-get dist-upgrade''' (asentaa päivitykset)<br /> <br /> Tällä hetkellä tietoturvapäivityksiä saa Debian GNU/Linuxin 6. kesäkuuta 2005 julkistettuun versioon 3.1, lempinimeltään sarge ja edelliseen vakaaseen versioon 3.0, lempinimeltään woody. Päivitys versioon 3.1 on suositeltavaa. Luonnollisesti myös jatkuvasti päivittyvään kehitysversioon (unstable), lempinimeltään sid, julkaistaan tietoturvakorjauksia.<br /> <br /> Lisätietoja Debianiin saatavilla olevista tietoturvapäivityksistä löytyy osoitteesta [http://www.debian.org/security/ http://www.debian.org/security/]. kannattaa myös tilata postituslista [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce], jolle lähetetään ilmoitukset saatavilla olevista päivityksistä.<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Tale