Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Assembly Summer 2011

2011-03-18T18:44:55Z

TJ:

'''Tätä sivua käytetään Assembly Summer 2011 -tapahtumaan pystytettävän Linux-esittelypisteen organisointiin.'''

[http://www.assembly.org/summer11/ Assembly Summer 2011] -tapahtumaan, joka on 4.-7. elokuuta, ollaan järjestämässä [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]], [[FLUG]]in ja muiden kotimaisten Linux-tahojen Linux-esittelypistettä. Tätä sivua käytetään projektin koordinointiin.

Tapahtuman järjestämisestä keskustellaan pääasiassa [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=38294 Ubuntu Suomen keskustelualueella]. Reaaliaikainen keskustelu tapahtuu lähinnä [[IRC]]-kanavalla <tt>#ubuntu-fi-tiimit</tt> (Freenode-verkossa).

== Organisointi ==
Asioita, joita pitää tehdä, saa nakittaa itsensä!
{| border="1"
|-
| '''Tehtävä'''
| '''Vastaava henkilö'''
| '''Tilanne'''
|-
| Ständin hankkiminen
|
|
|-
| Lippuja päivystäjille
|
|
|-
| Pöydät, tuolit, nettipiuha ja kytkin ständille
|
|
|-
| Linux-tuen infosivu
|
|
|-
| Esittelykoneita ständille
|
|
|-
| Ubuntun CD-levyjä
|
|
|-
| openSUSE PromoDVD-levyjä
|
|
|-
| Fedoran CD:eitä ja ehkä muutakin promotavaraa
|
|
|-
| Muita CD-levyjä?
|
|
|-
| Markkinointimateriaalia [[Canonical]]ilta
|
|
|-
| Ubuntu Suomen [http://wiki.ubuntu-fi.org/Materiaaleja banderollit/lakanat] ja muu markkinointimateriaali tarpeen mukaan
|
|
|-
| Tulostettuja Linux.fin artikkeleita
|
|
|-
| Ubuntu-julisteita
|
|
|-
|-
| Tux Droid Linuxrobotti?
|
|
|-
| Sponsorimateriaalia?
|
|
|}

== Halukkaat päivystäjät ==
Päivystäjinä toimivat seuraavat henkilöt:
{|border="1"
|''Nimi''
|''Email''
|''Puh''
|''Tulee''
|''Lähtee''
|''Esteet''
|}

Päivystysvuorot: http://pad.ubuntu-uk.org/fNxcfRSOXj

== Mukana olevat tahot ==
* [[Ubuntu Suomi]]
* [[Linux.fi:Tietoja|Linux.fi]]
* Sinä!

== Katso myös ==
*[[Assembly Summer 2010]]
*[[Assembly Summer 2009]]
*[[Assembly Summer 2008]]
*[[Assembly 2007]]
*[[Linux Assemblyillä]]

[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Dput

2010-09-26T12:23:42Z

TJ: launchpad

'''dput''' on [[Debian]]-jakelun ja sen johdannaisten käyttämä työkalu, jolla [[Deb-paketin_tekeminen|paketoidun ohjelman]] voi viedä omalta koneelta virallisiin [[ohjelmalähde|ohjelmalähteisiin]]. Vastaava työkalu on [[dupload]].

Dput;ia käyttääksesi tarvitaan käyttäjän [[kotihakemisto]]on lisättävä (piilo)tiedosto nimeltään .dput.cf:

<pre>
[mentors]
fqdn = mentors.debian.net
method = ftp
login = anonymous
incoming = .
allow_unsigned_uploads = 0
run_dinstall = 0
progress_indicator = 2
passive_ftp = 1
</pre>

Esimerkin .dput.cf:ää käyttämällä on mahdollista viedä oma lähdekoodipaketointi mentors.debian.net-sivustolle. Hakasulkeissa oleva nimi on vapaavalintainen, ja tarkoittaa että tässä tapauksessa dput-komento olisi seuraavanlainen:

<pre>
dput mentors hello_2.6-1_i386.changes
</pre>

Komennolle annettava tiedosto on muutostiedosto, joka luodaan automaattisesti esimerkiksi [[debuild]]-komennon ajamisen yhteydessä. Se sisältää muun muassa viitteet itse vietäviin tiedostoihin, joita ovat yleensä: paketti.dsc (paketoinnin luoma kuvaustiedosto), paketti.tar.gz (alkuperäinen lähdekoodipaketti), paketti.debian.tar.gz (itse Debian-paketointi sekä mahdolliset alkuperäiseen lähdekoodiin tehtävät muutokset). Jos myös binääriversio ohjelmasta viedään palvelimelle, myös .deb-tiedostoon viitateen .changes-tiedostossa.

== Launchpad PPA ==

[[Launchpad]]-sivusto tarjoaa myös henkilökohtaisen pakettivarastomahdollisuuden, jossa paketit myös haluttaessa käännetään palvelimella Ubuntulle ja Debianille. Tämä toimii samalla tavalla kuin esimerkiksi mentors.debian.net, mutta .dput.cf-tiedoston sisältö on seuraavanlainen:

<pre>
[oma-ppa]
fqdn = ppa.launchpad.net
method = ftp
incoming = ~<launchpadtunnuksesi>/<ppa_nimi>/ubuntu/
login = anonymous
allow_unsigned_uploads = 0
</pre>

Dput

2010-09-26T12:17:43Z

TJ: alkua tälle

Deb-paketin tekeminen

2010-09-26T12:10:31Z

TJ: /* Pakettini on valmis, miten saan sen jakeluni pakettilähteisiin */ dput ja dupload

[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Dpkg]]-paketinhallintajärjestelmää. Dpkg:ssa paketit ovat <tt>.deb</tt>-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ja mm. [[komentorivi|komentorivin käyttö]] ovat hallussa.

Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa. Tämä ei aina ole yksinkertaisin tapa paketoida ohjelma, mutta ennen helpottaviin tekniikoihin tutustumista on hyvä käydä asiat yksityiskohtaisemmin läpi.

Kun perusteet on hallussa, tutustumme artikkelin loppupuolella mm. [[CDBS]]:ään, joka helpottaa huomattavasti monia paketointiin liittyviä rutiinitehtäviä.

Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]].

== Valmistelut ==
Aluksi on hyvä asentaa muutamia perustyökaluja, jotka sisältävät paketointityössä tarvittavia tai valinnaisia apuohjelmia. Asenna siis seuraavat paketit:
*dpkg-dev
*autoconf
*dh-make
*devscripts
*[[fakeroot]]
*[[Gpg|gnupg]]
*build-essential
*lintian
*libtool
*automake
*pbuilder

Kun paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.6.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.6</tt>.

== Paketoinnin aloitus ==
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti:
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello
[[make]]
make install
Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.

Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla
make distclean
Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.

=== Pohja ===
Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.6) ja aja komento
dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.6.tar.gz
Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Ohjelma kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:
Type of package: single binary, multiple binary, library, kernel module or cdbs?
[s/m/l/k/b]
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot entterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.6.orig.tar.gz</tt> joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.

Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa.

== Asennushakemisto ==
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>.

[[Autoconf]]ia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla <tt>./configure && make && make install</tt>) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.

Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>.

== Asetustiedostot ==
Dh_make loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.

=== control ===
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty):
<pre>
1 Source: hello
2 Section: unknown
3 Priority: extra
4 Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com>
5 Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
6 Standards-Version: 3.7.2
7
8 Package: hello
9 Architecture: any
10 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
11 Description: <insert up to 60 chars description>
12 <insert long description, indented with spaces>
</pre>
Riveillä 1-6 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot:
*Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi
*Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä].
*Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten jätetään sen tärkeysasteeksi ''extra''.
*Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite
*Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 5 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.
*Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.
*Rivillä 8 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.
*Rivillä 9 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai [[Perl]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".
*Rivillä 10 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shllibs:Debends}''" aiheuttaa sen, että pakettia luotaessa pyritään riippuvuuksiksi lisäämään automaattisesti ne paketit, joiden tiedostoja vasten tämän paketin konekieliset tiedostot on linkitetty.
*Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä:
<pre>
Source: hello
Section: text
Priority: extra
Maintainer: Tekijä <foo@bar.com>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.2

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Description: Hello world -ohjelma
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme
deb-pakettien tekemistä.
</pre>

=== Suositeltavat paketit, ristiriidat ja muut suhteet toisiin paketteihin ===
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (ristiriita toisen paketin kanssa, engl. ''conflict''). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet.

Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:
*<tt>Recommends</tt>: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. [[aptitude]] asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.
*<tt>Suggests</tt>: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.
*<tt>Pre-Depends</tt>: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.
*<tt>Conflicts</tt>: Paketit, joiden kanssa samaan järjestelmään tätä pakettia ei voida asentaa.
*<tt>Provides</tt>: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.
*<tt>Replaces</tt>: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.

Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3)
Recommends: bar
Conflicts: libfoo

Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet.

=== copyright ===
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen).

=== changelog ===
dh_make luo seuraavanlaisen pohjan <tt>debian/changelog</tt>-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 hello (2.6-1) unstable; urgency=low
2
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP>
3
4 -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com> Sat, 21 Apr 2007 23:59:27 +0300
</pre>
Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.6-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Yleensä uudet paketit ja päivitykset vanhoihin paketteihin lisätään ensin kehitysversioon, joka Debianilla on unstable. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (''urgency''), yleensä "low" on sille oikea arvo.

Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.

Yleensä paketteihin tehdyt muutokset korjaavat joitain vianhallintajärjestelmään ilmoitettuja vikoja (bugeja). Jos paketti korjaa jonkin ilmoitetun vian, se ilmoitetaan muutoslokissa. Jos paketti esimerkiksi korjaa Debianin vianseurantajärjestelmän bugin numero 123456, tulee muutoslokissa esiintyä merkkijono <tt>Closes: #123456</tt>.

Muutoslokia pystyy muokkaamaan joko muokkaamalla tekstitiedostoa suoraan tai käyttämällä [[dch]]-komentoa (tai sen pidempää muotoa, komentoa <tt>debchange</tt>). Sopivan pohjan uudelle muutokselle saa luotua komennolla <tt>dch -i</tt>. Tämä avaa muutoslokin <tt>EDITOR</tt>-[[ympäristömuuttuja]]ssa asetettuun tekstieditoriin. Muutoksen tekijän nimi haetaan ympäristömuuttujasta <tt>DEBFULLNAME</tt> tai <tt>NAME</tt> ja sähköpostiosoite ympäristömuuttujasta <tt>DEBEMAIL</tt> tai <tt>EMAIL</tt>.

=== rules ===
Tiedosto <tt>debian/rules</tt> on [[Makefile]]n tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon <tt>debian/paketin_nimi</tt>, tässä tapauksessa <tt>debian/hello</tt>. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.

Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 #!/usr/bin/make -f
2 # -*- makefile -*-
3 # Sample debian/rules that uses debhelper.
4 # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small.
5 # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a
6 # dh-make output file, you may use that output file without restriction.
7 # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make.
8
9 # Uncomment this to turn on verbose mode.
10 #export DH_VERBOSE=1
11
12
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script
14 # from having to guess our platform (since we know it already)
15 DEB_HOST_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE)
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE)
17
18
19 CFLAGS = -Wall -g
20
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS)))
22 CFLAGS += -O0
23 else
24 CFLAGS += -O2
25 endif
26
27 config.status: configure
28 dh_testdir
29 # Add here commands to configure the package.
30 ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs"
32
33
34 build: build-stamp
35
36 build-stamp: config.status
37 dh_testdir
38
39 # Add here commands to compile the package.
40 $(MAKE)
41 #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1
42
43 touch $@
44
45 clean:
46 dh_testdir
47 dh_testroot
48 rm -f build-stamp
49
50 # Add here commands to clean up after the build process.
51 -$(MAKE) distclean
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" ""
53 cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub
54 endif
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" ""
56 cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess
57 endif
58
59
60 dh_clean
61
62 install: build
63 dh_testdir
64 dh_testroot
65 dh_clean -k
66 dh_installdirs
67
68 # Add here commands to install the package into debian/hello.
69 $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install
70
71
72 # Build architecture-independent files here.
73 binary-indep: build install
74 # We have nothing to do by default.
75
76 # Build architecture-dependent files here.
77 binary-arch: build install
78 dh_testdir
79 dh_testroot
80 dh_installchangelogs ChangeLog
81 dh_installdocs
82 dh_installexamples
83 # dh_install
84 # dh_installmenu
85 # dh_installdebconf
86 # dh_installlogrotate
87 # dh_installemacsen
88 # dh_installpam
89 # dh_installmime
90 # dh_python
91 # dh_installinit
92 # dh_installcron
93 # dh_installinfo
94 dh_installman
95 dh_link
96 dh_strip
97 dh_compress
98 dh_fixperms
99 # dh_perl
100 # dh_makeshlibs
101 dh_installdeb
102 dh_shlibdeps
103 dh_gencontrol
104 dh_md5sums
105 dh_builddeb
106
107 binary: binary-indep binary-arch
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install
</pre>
Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25.

Riveillä 27-31 ajetaan paketin <tt>configure</tt>-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten <tt>configure</tt>-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit <tt>--prefix=/usr</tt>, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava <tt>debian/hello</tt>-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi <tt>debian/hello</tt>, jolloin paketti asentuu polkuun <tt>debian/hello/usr</tt>.

Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan <tt>configure</tt>-skripti <tt>config.status</tt>-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään <tt>build</tt>-osiossa riviltä 34 eteenpäin.

<tt>build-indep</tt>-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:
{| border=1
|'''Komento'''
|'''Kuvaus'''
|-
|<tt>dh_testdir</tt>
|Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa
|-
|<tt>dh_testroot</tt>
|Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan
|-
|<tt>dh_strip</tt>
|Ajaa [[strip]]-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee
|-
|<tt>dh_compress</tt>
|Pakkaa [[gzip]]illä [[man]]-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt
|-
|<tt>dh_gencontrol</tt>
|Luo binääripaketille <tt>control</tt>-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon <tt>debian/hello/DEBIAN</tt>
|-
|<tt>dh_md5sums</tt>
|Laskee [[md5sum|MD5]]-tarkistussummat paketin tiedostoille
|-
|<tt>dh_install</tt>
|Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla <tt>make install</tt>), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot <tt>debian/''paketinnimi''.install</tt>-tiedostossa
|-
|<tt>dh_installchangelog</tt>
|Asentaa muutoslokin polkuun <tt>/usr/share/doc/package/changelog</tt>. Jos komennolle annetaan parametrina paketin mukana tulevan muutoslokin tiedostonimi, asennetaan myös se.
|-
|<tt>dh_shlibdeps</tt>
|Määrittää paketin riippuvuuksia binääritiedostoihin linkitettyjen kirjastotiedostojen perusteella
|-
|<tt>dh_installdocs</tt>
|Asentaa <tt>debian/docs</tt>-tiedostossa listatut tiedostot ja mm. <tt>debian/README.debian</tt> ja <tt>debian/copyright</tt>-tiedostot polkuun <tt>/usr/share/doc/paketti</tt>.
|}

Jos paketti ei käytä autoconfia, on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa.

=== dirs ===
Tiedostossa <tt>debian/dirs</tt> luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi <tt>/usr/bin</tt> on monesti tällainen.

<tt>dirs</tt>-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi
usr/bin

=== .ex-päätteiset tiedostot ===
<tt>dh_make</tt> luo <tt>debian</tt>-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä [[cron]]ille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.

Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa.

Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä. Seuraavassa esitellään kuitenkin muutamia yleisimmin käytettyjä tiedostoja joita luultavasti tulet joskus tarvitsemaan:

==== cron.d ====
Tiedostoon <tt>cron.d</tt> kirjoitetaan rivit, jotka halutaan lisätä <tt>cron</tt>-järjestelmään. Rivit kirjoitetaan samassa muodossa kuin missä cronille annetaan suoritettavia tehtäviä. Katso lisätietoja artikkelista [[cron]].

==== init.d ====
[[init]]-skripti, joka asennetaan polkuun <tt>/etc/init.d</tt> <tt>rules</tt>-tiedoston komennolla <tt>dh_installinit</tt>.

==== manpage.1 ====
Ohjelman [[man]]-sivu. Pisteen jälkeen oleva numero kertoo, mihin kategoriaan man-sivu asennetaan (kategoriat on listattu artikkelissa [[man]]). Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>rules</tt>-tiedostossa olevalla komennolla <tt>dh_installman debian/mansivu.1</tt>. Tiedoston nimi on yleensä muotoa <tt>paketinnimi.numero</tt>.

==== manpage.sgml ====
SGML-muodossa kirjoitettu man-sivu. Pakettia käännettäessä (<tt>rules</tt>-tiedoston <tt>build</tt>-osiossa) se on käännettävä komennolla <tt>docbook-to-man debian/manpage.xml > debian/paketti.1</tt>. Käännösaikaisiksi riippuvuudeksi on lisättävä paketti <tt>docbook-to-man</tt>. Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>dh_installman</tt>-komennolla kuten edellä.

== Tehdään paketti! ==
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.6</tt>) ja aja komento
debuild
joka tekee seuraavat asiat:
*Siistii paketin (ajaa [[make]]lla komennon <tt>debian/rules clean</tt>)
*Kääntää ohjelman (<tt>debian/rules build</tt>)
*Luo binääripaketin (<tt>debian/rules binary</tt>)
*Allekirjoittaa .dsc-tiedoston [[gpg|gnupgllä]]
*Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston
*Käyttää [[fakeroot]]ia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita
Allekirjoitus vaatii, että olet luonut [[gpg]]:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.

Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:
*<tt>hello_2.6.orig.tar.gz</tt> - alkuperäinen lähdekoodi
*<tt>hello_2.6-1.dsc</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on listattu lähdekooditiedoston ja diff-tiedoston [[md5]]-summat
*<tt>hello_2.6-1.diff.gz</tt> - [[gzip]]-pakattu [[diff]]-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista
*<tt>hello_2.6-1_i386.deb</tt> - lopullinen deb-paketti!
*<tt>hello_2.6-1_i386.changes</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, joka sisältää paketin muutoslokin (<tt>debian/changelog</tt>) ja pakettiin liittyvien tiedostojen md5-summat

Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä:
dpkg -i hello_2.6-1_i386.deb

Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla
fakeroot debian/rules binary
joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).

=== Lähdekoodipaketti ===
Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. x86).

Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille.

Lähdekoodipaketti luodaan ajamalla paketin päähakemistossa komento
debuild -S -sa
Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty.

Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti.diff.gz</tt>), ja sitä voidaan hallita esimerkiksi <tt>dpkg-source</tt>-ohjelmalla. Jos esimerkiksi olet saanut jostain lähdekoodipaketin, voit purkaa ja kääntää seuraavasti
dpkg-source -x paketti.dsc
cd paketti
debuild

Ilman <tt>debuildin</tt> <tt>-sa</tt>-valitsinta voi luoda paketin, joka ei sisällä alkuperäistä lähdekoodia. Tälle on käyttöä silloin, kun paketteja pidetään ulkopuolisessa pakettivarastossa ja uusi versio voidaan julkaista vain lähettämällä palvelimelle uusi lähdekoodipaketti ilman alkuperäistä lähdekoodia. Tällainen tilanne tulee eteen, kun paketista tehdään uusi versio joka ei muuta itse ohjelman lähdekoodia tai muuttaa sitä erillisellä <tt>patch</tt>-tiedostolla (eli ohjelman tekijä ei ole julkaissut uutta versiota, mutta paketin tekijä tekee muutoksia joko itse ohjelmaan tai paketointiin).

== Lintian: onnistuiko paketti? ==
Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös valitsin -i, jolloin lintian kertoo tarkemmin, mikä paketissa on vialla:
lintian -i hello_2.6-1_i386.changes
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.

Jos esimerkiksi et poistanut <tt>debian</tt>-hakemistosta <tt>.ex</tt>-päätteisiä tiedostoja, lintian varoittaa niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, ettei lintian löydä siitä mitään valitettavaa.

== Patchit ==
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.

On olemassa monia erilaisia järjestelmiä patch-tiedostojen hallintaan. Seuraavaksi esitellään kaikkein matalimman tason vaihtoehto, eli emme käytä mitään erillistä toimintaa helpottavaa järjestelmää. Kun tietää, mitä pellin alla tapahtuu, voi alkaa käyttämään esimerkiksi [[CDBS]]:n tarjoamia vaihtoehtoja tai [[quilt]]-järjestelmää.

(Huomio! Debianin kehittäjien keskuudessa on keskusteltu patch-järjestelmien yhdenmukaistamisesta Debianin lähdekoodipaketeissa. Tässä artikkelissa esitetty tapa ei välttämättä ole suositeltava käytäntö, vaikka se sinänsä toimiikin. Aika paljon kannatusta on saanut esimerkiksi [[quilt]]-niminen patch-järjestelmä.)

Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin:
*Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin <tt>/tmp/new</tt> ja <tt>/tmp/old</tt>
*Tee muutokset hakemistoon <tt>/tmp/new</tt>
*Aja hakemistossa <tt>tmp</tt> komento
[[diff]] -Nurp old new > 01_patchin-nimi
:Joka luo patchin tiedostoon <tt>01_patchin-nimi</tt> (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r)
*Luo paketin <tt>debian</tt>-hakemistoon alihakemisto <tt>patches</tt> ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (<tt>cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/</tt>)
*Lisää <tt>debian/rules</tt>-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa":
patch: patch-stamp
<pre>
patch-stamp:
dh_testdir # Oikea hakemisto
# Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa
@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Applying $$patch"; \
patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \ # Otetaan pathci käyttöön
done
touch $@

# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi
unpatch:
dh_testdir
@if test -f patch-stamp; then \
patches=debian/patches/*.patch; \
for patch in $$patches; do \ # Kerätään kaikki patchit
reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \
done; \
for patch in $$reversepatches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Reversing $$patch"; \
patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \ # Poistetaan patchi
done; \
rm -f patch-stamp; \
fi
</pre>
*Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi
build: build-stamp
:muotoon
build: patch-stamp build-stamp
Ja rivi
clean:
muotoon
clean: unpatch

== Muut pakettityypit ==
===Multi-binary: Monta pakettia yhdestä lähdekoodipaketista ===
Joskus tulee eteen tilanne, jossa yksi ohjelma on jaettava useampaan eri pakettiin. Tällainen tilanne tulee eteen mm. silloin, kun paketoidaan suurta peliä: yleensä peleissä itse käännetty ohjelma vie murto-osan siitä tilasta, jonka pelin datatiedostot vievät. Jos koko ohjelma laitettaisiin yhteen pakettiin, käytettäisiin turhaan palvelimen levytilaa ja resursseja, kun samat alustariippumattomat datatiedostot kopioitaisiin jokaiselle arkkitehtuurille tehtyyn pakettiin.

Toinen esimerkki tilanteesta, jossa ohjelman jakaminen moneen pakettiin on järkevää on ohjelma, jonka mukana tulee paljon (esimerkiksi jopa kymmeniä megatavuja) dokumentaatiota ja ohjeita.

Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki:
<pre>
Source: hello
Section: unknown
Priority: extra
Maintainer: Ylläpitäjä <sähkö@posti>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.3

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Recommends: hello-doc
Description: Hello-ohjelma
Klassinen hello-ohjelma, joka tulostaa tekstin
hello world.

Package: hello-doc
Architecture: all
Depends: hello
Description: Hellon ohjeet
Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön.
</pre>

Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/rules</tt>) siten, että esimerkiksi pakettiin <tt>hello</tt> kuuluvat tiedostot asennettaisiin hakemistoon <tt>debian/hello/</tt> ja paketin <tt>hello-doc</tt>-tiedostot hakemistoon <tt>debian/hello-doc</tt>. Näihin hakemistoihin tiedostot asennetaan kuten normaalisti luotaessa vain yhtä pakettia, eli esimerkiksi ajettavat ohjelmat voitaisiin sijoittaa polkuun <tt>debian/hello/usr/bin/</tt>.

Tällaisessa tilanteessa ei yleensä ole järkevää käyttää <tt>dirs</tt>-tiedostoa luomaan samat hakemistot molempiin paketteihin, koska luultavasti samoihin hakemistoihin ei sijoiteta tiedostoja eri paketeissa. Sen sijaan voidaan käyttää pakettikohtaisia tiedostoja, esimerkiksi <tt>hello.dirs</tt> ja <tt>hello-doc.dirs</tt>.

Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package</tt>, esimerkiksi komennolla
dh_installinfo --package=hello
asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa.

== Pbuilder ==
Pbuilder on järjestelmä, joka kääntää ja rakentaa paketit omassa pienessä [[chroot]]-järjestelmässä. Pbuilderia käytettäessä saavutetaan mm. seuraavat edut:
#Käännösaikaiset riippuvuudet (''build-depends'') asennetaan automaattisesti
#Paketti käännetään puhtaassa ja mahdollisimman yksinkertaisessa ympäristössä, johon ei ole asennettu mitään ylimääräistä. Näin varmistetaan, että paketin kääntäminen onnistuu kaikissa järjestelmissä ja että käännösaikaiset riippuvuudet ovat riittävät.
#Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille

Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]]

== CDBS ==
Edellä tehtiin paketti käyttäen Debhelperiä, jolloin <tt>rules</tt>-tiedoston kirjoittaminen oli hyvinkin työlästä. CDBS (''Common Debian Build System'') on toinen lähestymistapa pakettien luomiseen: se yksinkertaistaa rutiinitehtäviä jolloin esimerkiksiä [[Autotools]]ia käyttävän paketin <tt>rules</tt>-tiedosto vaatii periaatteessa vain 4 riviä!

Lisätietoja CDBS:n käytöstä löytyy artikkelista [[CDBS]].

== Paketin päivittäminen ja muokkaaminen ==
Edellä käsiteltiin uuden paketin tekemistä. Monesti eteen tulee kuitenkin myös tilanteita, joissa jo olemassa olevaa pakettia tulee muuttaa tai päivittää. Päivittämiselle tulee tarve kun paketoidusta ohjelmasta julkaistaan uusi versio tai vaikkapa silloin, kun ohjelmassa oleva ohjelmavirhe (bugi) korjataan ''patch''-tiedostolla.

Muokkauksen tekeminen alkaa hakemalla lähdekoodipaketti. Tämä onnistuu kätevästi komennolla <tt>[[apt-get]] source paketti</tt>. Tällöin <tt>apt</tt> hakee nykyiseen hakemistoon paketin <tt>.dsc</tt>-tiedoston, muutokset sisältävän <tt>.diff.gz</tt>-tiedoston ja alkuperäisen ohjelman sisältävän <tt>.tar.gz</tt>-paketin. Lisäksi hakemistoon syntyy <tt>ohjelmannimi-versio</tt>-hakemisto, jonka sisältä löytyy sekä itse ohjelma että siihen tehdyt muutokset (mm. <tt>debian</tt>)-hakemisto.

Jos nyt halutaan esimerkiksi korjata ohjelmassa oleva bugi, voidaan edellä neuvotulla tavalla lisätä pakettiin uusi <tt>patch</tt>-tiedosto. Tämän lisäksi on aina muistettava kirjata tiedot muutoksesta <tt>debian/changelog</tt>-tiedostoon. Tämä onnistuu helpoiten komennolla <tt>dch -i</tt>. Muutoslokin on tarkoitus tarkkaan kertoa, mitä muutoksia on tehty. Yleensä muutos korjaa jonkun vianhallintajärjestelmässä olevan ilmoitetun bugin, jolloin muutoslokissa mainitaan tämän bugin numero (Debianin vianseurantajärjestelmän kanssa käytetään syntaksia <tt>Closes: #numero</tt> ja Ubuntun Launchpad-järjestelmässä ilmoitettujen bugien kanssa syntaksia LP: #numero).

Jos paketoidusta ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, täytyy toimia hieman eri tavalla. Ensimmäinen tehtävä on ladata uuden ohjelman lähdekoodipaketti ja tutustua uuden version mukana tuomiin muutoksiin (<tt>NEWS</tt>- tai <tt>CHANGELOG</tt>-tiedosto). Tämän jälkeen puretaan paketti tiedostoon <tt>ohjelmannimi-versio</tt> ja uudelleennimetään lähdekoodipakettitiedosto nimelle <tt>ohjelman_versio.orig.tar.gz</tt>. Eli aivan kuin olisimme paketoimassa uutta ohjelmaa.

Tämän jälkeen voidaan kopioida vanha ''debianisointi'' eli <tt>debian</tt>-hakemisto vanhasta paketista uuteen pakettiin. Helpoimmissa tapauksissa tämä riittää, mutta etenkin käytettävien patchien toimiminen ja tarpeellisuus uuden version kanssa on todella tärkeä selvittää. Lisäksi ohjelman kääntäminen ja asentaminen saattaa uuden version kanssa tapahtua eri tavalla. Tällaisessa tapauksessa muutoslokiin kirjataan maininta uudesta versiosta ("New upstream release") ja kerrotaan myös, mitä muita muutoksia pakettiin tehtiin (esimerkiksi jätettiin pois tarpeettomaksi käynyt patchi.

Uuden version numero riippuu siitä, paketoitiinko uusi versio vai korjattiinko vain vanhassa versiossa oleva ongelma. Jos itse ohjelman versio ei muuttunut, kasvatetaan paketin "revision"-numeroa yhdellä, esimerkiksi versio "0.4.1-2" muuttuisi versioksi "0.4.1-3". Jos taas ohjelman versio muuttui, asetetaan paketin versioksi uuden version numero ja "revisioniksi" asetetaan 1: "0.4.1-2" -> "0.4.2-1".

Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan paketti luoda kuten normaalistikin <tt>debuild</tt>- ja <tt>pdebuild</tt>-komennoilla.

===Debdiff===
Debdiff on [[diff]]in kaltainen ohjelma, joka vertailee kahta deb-pakettia. Sitä käytetään mm. silloin, kun lähetetään itse tehty korjaus ohjelman alkuperäiselle paketoijalle tai vianseurantajärjestelmään. Yleensä näin toimitaan silloin, kun muutoksen tekijällä ei ole oikeutta lähettää korjauksiaan suoraan virallisiin pakettivarastoihin.

Debdiffille annetaan kahden lähdekoodipaketin <tt>.dsc</tt>-tiedostot:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc
Jolloin ohjelma tulostaa erot ruudulle. Yleensä erot kannattaa [[Komentorivin perusteet#putkitus|putkittaa]] tiedostoon:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc > erot.debdiff

== Pakettini on valmis, miten saan sen jakeluni pakettilähteisiin ==
Paketin saaminen jakelun virallisiin pakettilähteisiin on jakelun käytännöistä riippuen enemmän tai vähemmän työläs prosessi, johtuen muun muassa laadunvarmistuksesta. Teknisellä tasolla paketit viedään jakeluihin [[dput]]- tai [[dupload]]-työkaluilla. Katso lisää näiden työkalujen käytöstä näiden omilta sivuilta.

Debianilla on käytössä [http://mentors.debian.net mentors.debian.net]-palvelu, jonne kaikki voivat lähettää omia pakettejaan tarjolle lähdekoodimuodossa. Tämän jälkeen paketille hankitaan/pyydetään halukas "sponsori", joka on kokenut Debian-kehittäjä jolla on oikeudet lisätä paketteja virallisiin pakettilähteisiin. Sponsoreita haetaan yleensä lähettämällä viesti <tt>debian-mentors</tt>-sähköpostilistalle sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen joku paketista kiinnostunut kehittäjä tarkistaa sen ja antaa yleensä korjausehdotuksia. Kun paketti on hänen mielestään riittävän laadukas, hän lisää sen pakettilähteisiin. Prosessi voi paketin laadusta ja sponsoroijasta riippuen kestää pitkäänkin, ja vapaaehtoisuuteen perustamalla saattaa vaatia omaa aktiivisuutta ja kohteliasta ajoittaista tiediustelua.

Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.debian.org/doc/maint-guide/index.en.html#contents Debian New Maintainers' Guide]
*[http://www.debian.org/doc/debian-policy/ Debian policy] - Debianin käytäntöjä ja sääntöjä
*Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide PackagingGuide]-opas
*[http://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide Packaging guide - Ubuntu Wiki]
*[http://www.debian-administration.org/articles/286 Setting up your own APT reposity]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]

Deb-paketin tekeminen

2010-09-26T10:55:43Z

TJ: migraatio hello 2.2 -> hello 2.6

[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Dpkg]]-paketinhallintajärjestelmää. Dpkg:ssa paketit ovat <tt>.deb</tt>-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ja mm. [[komentorivi|komentorivin käyttö]] ovat hallussa.

Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa. Tämä ei aina ole yksinkertaisin tapa paketoida ohjelma, mutta ennen helpottaviin tekniikoihin tutustumista on hyvä käydä asiat yksityiskohtaisemmin läpi.

Kun perusteet on hallussa, tutustumme artikkelin loppupuolella mm. [[CDBS]]:ään, joka helpottaa huomattavasti monia paketointiin liittyviä rutiinitehtäviä.

Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]].

== Valmistelut ==
Aluksi on hyvä asentaa muutamia perustyökaluja, jotka sisältävät paketointityössä tarvittavia tai valinnaisia apuohjelmia. Asenna siis seuraavat paketit:
*dpkg-dev
*autoconf
*dh-make
*devscripts
*[[fakeroot]]
*[[Gpg|gnupg]]
*build-essential
*lintian
*libtool
*automake
*pbuilder

Kun paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.6.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.6</tt>.

== Paketoinnin aloitus ==
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti:
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello
[[make]]
make install
Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.

Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla
make distclean
Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.

=== Pohja ===
Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.6) ja aja komento
dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.6.tar.gz
Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Ohjelma kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:
Type of package: single binary, multiple binary, library, kernel module or cdbs?
[s/m/l/k/b]
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot entterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.6.orig.tar.gz</tt> joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.

Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa.

== Asennushakemisto ==
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>.

[[Autoconf]]ia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla <tt>./configure && make && make install</tt>) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.

Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>.

== Asetustiedostot ==
Dh_make loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.

=== control ===
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty):
<pre>
1 Source: hello
2 Section: unknown
3 Priority: extra
4 Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com>
5 Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
6 Standards-Version: 3.7.2
7
8 Package: hello
9 Architecture: any
10 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
11 Description: <insert up to 60 chars description>
12 <insert long description, indented with spaces>
</pre>
Riveillä 1-6 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot:
*Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi
*Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä].
*Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten jätetään sen tärkeysasteeksi ''extra''.
*Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite
*Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 5 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.
*Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.
*Rivillä 8 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.
*Rivillä 9 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai [[Perl]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".
*Rivillä 10 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shllibs:Debends}''" aiheuttaa sen, että pakettia luotaessa pyritään riippuvuuksiksi lisäämään automaattisesti ne paketit, joiden tiedostoja vasten tämän paketin konekieliset tiedostot on linkitetty.
*Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä:
<pre>
Source: hello
Section: text
Priority: extra
Maintainer: Tekijä <foo@bar.com>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.2

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Description: Hello world -ohjelma
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme
deb-pakettien tekemistä.
</pre>

=== Suositeltavat paketit, ristiriidat ja muut suhteet toisiin paketteihin ===
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (ristiriita toisen paketin kanssa, engl. ''conflict''). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet.

Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:
*<tt>Recommends</tt>: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. [[aptitude]] asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.
*<tt>Suggests</tt>: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.
*<tt>Pre-Depends</tt>: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.
*<tt>Conflicts</tt>: Paketit, joiden kanssa samaan järjestelmään tätä pakettia ei voida asentaa.
*<tt>Provides</tt>: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.
*<tt>Replaces</tt>: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.

Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3)
Recommends: bar
Conflicts: libfoo

Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet.

=== copyright ===
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen).

=== changelog ===
dh_make luo seuraavanlaisen pohjan <tt>debian/changelog</tt>-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 hello (2.6-1) unstable; urgency=low
2
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP>
3
4 -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com> Sat, 21 Apr 2007 23:59:27 +0300
</pre>
Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.6-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Yleensä uudet paketit ja päivitykset vanhoihin paketteihin lisätään ensin kehitysversioon, joka Debianilla on unstable. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (''urgency''), yleensä "low" on sille oikea arvo.

Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.

Yleensä paketteihin tehdyt muutokset korjaavat joitain vianhallintajärjestelmään ilmoitettuja vikoja (bugeja). Jos paketti korjaa jonkin ilmoitetun vian, se ilmoitetaan muutoslokissa. Jos paketti esimerkiksi korjaa Debianin vianseurantajärjestelmän bugin numero 123456, tulee muutoslokissa esiintyä merkkijono <tt>Closes: #123456</tt>.

Muutoslokia pystyy muokkaamaan joko muokkaamalla tekstitiedostoa suoraan tai käyttämällä [[dch]]-komentoa (tai sen pidempää muotoa, komentoa <tt>debchange</tt>). Sopivan pohjan uudelle muutokselle saa luotua komennolla <tt>dch -i</tt>. Tämä avaa muutoslokin <tt>EDITOR</tt>-[[ympäristömuuttuja]]ssa asetettuun tekstieditoriin. Muutoksen tekijän nimi haetaan ympäristömuuttujasta <tt>DEBFULLNAME</tt> tai <tt>NAME</tt> ja sähköpostiosoite ympäristömuuttujasta <tt>DEBEMAIL</tt> tai <tt>EMAIL</tt>.

=== rules ===
Tiedosto <tt>debian/rules</tt> on [[Makefile]]n tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon <tt>debian/paketin_nimi</tt>, tässä tapauksessa <tt>debian/hello</tt>. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.

Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 #!/usr/bin/make -f
2 # -*- makefile -*-
3 # Sample debian/rules that uses debhelper.
4 # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small.
5 # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a
6 # dh-make output file, you may use that output file without restriction.
7 # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make.
8
9 # Uncomment this to turn on verbose mode.
10 #export DH_VERBOSE=1
11
12
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script
14 # from having to guess our platform (since we know it already)
15 DEB_HOST_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE)
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE)
17
18
19 CFLAGS = -Wall -g
20
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS)))
22 CFLAGS += -O0
23 else
24 CFLAGS += -O2
25 endif
26
27 config.status: configure
28 dh_testdir
29 # Add here commands to configure the package.
30 ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs"
32
33
34 build: build-stamp
35
36 build-stamp: config.status
37 dh_testdir
38
39 # Add here commands to compile the package.
40 $(MAKE)
41 #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1
42
43 touch $@
44
45 clean:
46 dh_testdir
47 dh_testroot
48 rm -f build-stamp
49
50 # Add here commands to clean up after the build process.
51 -$(MAKE) distclean
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" ""
53 cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub
54 endif
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" ""
56 cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess
57 endif
58
59
60 dh_clean
61
62 install: build
63 dh_testdir
64 dh_testroot
65 dh_clean -k
66 dh_installdirs
67
68 # Add here commands to install the package into debian/hello.
69 $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install
70
71
72 # Build architecture-independent files here.
73 binary-indep: build install
74 # We have nothing to do by default.
75
76 # Build architecture-dependent files here.
77 binary-arch: build install
78 dh_testdir
79 dh_testroot
80 dh_installchangelogs ChangeLog
81 dh_installdocs
82 dh_installexamples
83 # dh_install
84 # dh_installmenu
85 # dh_installdebconf
86 # dh_installlogrotate
87 # dh_installemacsen
88 # dh_installpam
89 # dh_installmime
90 # dh_python
91 # dh_installinit
92 # dh_installcron
93 # dh_installinfo
94 dh_installman
95 dh_link
96 dh_strip
97 dh_compress
98 dh_fixperms
99 # dh_perl
100 # dh_makeshlibs
101 dh_installdeb
102 dh_shlibdeps
103 dh_gencontrol
104 dh_md5sums
105 dh_builddeb
106
107 binary: binary-indep binary-arch
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install
</pre>
Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25.

Riveillä 27-31 ajetaan paketin <tt>configure</tt>-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten <tt>configure</tt>-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit <tt>--prefix=/usr</tt>, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava <tt>debian/hello</tt>-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi <tt>debian/hello</tt>, jolloin paketti asentuu polkuun <tt>debian/hello/usr</tt>.

Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan <tt>configure</tt>-skripti <tt>config.status</tt>-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään <tt>build</tt>-osiossa riviltä 34 eteenpäin.

<tt>build-indep</tt>-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:
{| border=1
|'''Komento'''
|'''Kuvaus'''
|-
|<tt>dh_testdir</tt>
|Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa
|-
|<tt>dh_testroot</tt>
|Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan
|-
|<tt>dh_strip</tt>
|Ajaa [[strip]]-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee
|-
|<tt>dh_compress</tt>
|Pakkaa [[gzip]]illä [[man]]-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt
|-
|<tt>dh_gencontrol</tt>
|Luo binääripaketille <tt>control</tt>-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon <tt>debian/hello/DEBIAN</tt>
|-
|<tt>dh_md5sums</tt>
|Laskee [[md5sum|MD5]]-tarkistussummat paketin tiedostoille
|-
|<tt>dh_install</tt>
|Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla <tt>make install</tt>), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot <tt>debian/''paketinnimi''.install</tt>-tiedostossa
|-
|<tt>dh_installchangelog</tt>
|Asentaa muutoslokin polkuun <tt>/usr/share/doc/package/changelog</tt>. Jos komennolle annetaan parametrina paketin mukana tulevan muutoslokin tiedostonimi, asennetaan myös se.
|-
|<tt>dh_shlibdeps</tt>
|Määrittää paketin riippuvuuksia binääritiedostoihin linkitettyjen kirjastotiedostojen perusteella
|-
|<tt>dh_installdocs</tt>
|Asentaa <tt>debian/docs</tt>-tiedostossa listatut tiedostot ja mm. <tt>debian/README.debian</tt> ja <tt>debian/copyright</tt>-tiedostot polkuun <tt>/usr/share/doc/paketti</tt>.
|}

Jos paketti ei käytä autoconfia, on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa.

=== dirs ===
Tiedostossa <tt>debian/dirs</tt> luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi <tt>/usr/bin</tt> on monesti tällainen.

<tt>dirs</tt>-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi
usr/bin

=== .ex-päätteiset tiedostot ===
<tt>dh_make</tt> luo <tt>debian</tt>-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä [[cron]]ille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.

Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa.

Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä. Seuraavassa esitellään kuitenkin muutamia yleisimmin käytettyjä tiedostoja joita luultavasti tulet joskus tarvitsemaan:

==== cron.d ====
Tiedostoon <tt>cron.d</tt> kirjoitetaan rivit, jotka halutaan lisätä <tt>cron</tt>-järjestelmään. Rivit kirjoitetaan samassa muodossa kuin missä cronille annetaan suoritettavia tehtäviä. Katso lisätietoja artikkelista [[cron]].

==== init.d ====
[[init]]-skripti, joka asennetaan polkuun <tt>/etc/init.d</tt> <tt>rules</tt>-tiedoston komennolla <tt>dh_installinit</tt>.

==== manpage.1 ====
Ohjelman [[man]]-sivu. Pisteen jälkeen oleva numero kertoo, mihin kategoriaan man-sivu asennetaan (kategoriat on listattu artikkelissa [[man]]). Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>rules</tt>-tiedostossa olevalla komennolla <tt>dh_installman debian/mansivu.1</tt>. Tiedoston nimi on yleensä muotoa <tt>paketinnimi.numero</tt>.

==== manpage.sgml ====
SGML-muodossa kirjoitettu man-sivu. Pakettia käännettäessä (<tt>rules</tt>-tiedoston <tt>build</tt>-osiossa) se on käännettävä komennolla <tt>docbook-to-man debian/manpage.xml > debian/paketti.1</tt>. Käännösaikaisiksi riippuvuudeksi on lisättävä paketti <tt>docbook-to-man</tt>. Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>dh_installman</tt>-komennolla kuten edellä.

== Tehdään paketti! ==
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.6</tt>) ja aja komento
debuild
joka tekee seuraavat asiat:
*Siistii paketin (ajaa [[make]]lla komennon <tt>debian/rules clean</tt>)
*Kääntää ohjelman (<tt>debian/rules build</tt>)
*Luo binääripaketin (<tt>debian/rules binary</tt>)
*Allekirjoittaa .dsc-tiedoston [[gpg|gnupgllä]]
*Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston
*Käyttää [[fakeroot]]ia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita
Allekirjoitus vaatii, että olet luonut [[gpg]]:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.

Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:
*<tt>hello_2.6.orig.tar.gz</tt> - alkuperäinen lähdekoodi
*<tt>hello_2.6-1.dsc</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on listattu lähdekooditiedoston ja diff-tiedoston [[md5]]-summat
*<tt>hello_2.6-1.diff.gz</tt> - [[gzip]]-pakattu [[diff]]-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista
*<tt>hello_2.6-1_i386.deb</tt> - lopullinen deb-paketti!
*<tt>hello_2.6-1_i386.changes</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, joka sisältää paketin muutoslokin (<tt>debian/changelog</tt>) ja pakettiin liittyvien tiedostojen md5-summat

Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä:
dpkg -i hello_2.6-1_i386.deb

Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla
fakeroot debian/rules binary
joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).

=== Lähdekoodipaketti ===
Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. x86).

Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille.

Lähdekoodipaketti luodaan ajamalla paketin päähakemistossa komento
debuild -S -sa
Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty.

Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti.diff.gz</tt>), ja sitä voidaan hallita esimerkiksi <tt>dpkg-source</tt>-ohjelmalla. Jos esimerkiksi olet saanut jostain lähdekoodipaketin, voit purkaa ja kääntää seuraavasti
dpkg-source -x paketti.dsc
cd paketti
debuild

Ilman <tt>debuildin</tt> <tt>-sa</tt>-valitsinta voi luoda paketin, joka ei sisällä alkuperäistä lähdekoodia. Tälle on käyttöä silloin, kun paketteja pidetään ulkopuolisessa pakettivarastossa ja uusi versio voidaan julkaista vain lähettämällä palvelimelle uusi lähdekoodipaketti ilman alkuperäistä lähdekoodia. Tällainen tilanne tulee eteen, kun paketista tehdään uusi versio joka ei muuta itse ohjelman lähdekoodia tai muuttaa sitä erillisellä <tt>patch</tt>-tiedostolla (eli ohjelman tekijä ei ole julkaissut uutta versiota, mutta paketin tekijä tekee muutoksia joko itse ohjelmaan tai paketointiin).

== Lintian: onnistuiko paketti? ==
Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös valitsin -i, jolloin lintian kertoo tarkemmin, mikä paketissa on vialla:
lintian -i hello_2.6-1_i386.changes
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.

Jos esimerkiksi et poistanut <tt>debian</tt>-hakemistosta <tt>.ex</tt>-päätteisiä tiedostoja, lintian varoittaa niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, ettei lintian löydä siitä mitään valitettavaa.

== Patchit ==
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.

On olemassa monia erilaisia järjestelmiä patch-tiedostojen hallintaan. Seuraavaksi esitellään kaikkein matalimman tason vaihtoehto, eli emme käytä mitään erillistä toimintaa helpottavaa järjestelmää. Kun tietää, mitä pellin alla tapahtuu, voi alkaa käyttämään esimerkiksi [[CDBS]]:n tarjoamia vaihtoehtoja tai [[quilt]]-järjestelmää.

(Huomio! Debianin kehittäjien keskuudessa on keskusteltu patch-järjestelmien yhdenmukaistamisesta Debianin lähdekoodipaketeissa. Tässä artikkelissa esitetty tapa ei välttämättä ole suositeltava käytäntö, vaikka se sinänsä toimiikin. Aika paljon kannatusta on saanut esimerkiksi [[quilt]]-niminen patch-järjestelmä.)

Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin:
*Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin <tt>/tmp/new</tt> ja <tt>/tmp/old</tt>
*Tee muutokset hakemistoon <tt>/tmp/new</tt>
*Aja hakemistossa <tt>tmp</tt> komento
[[diff]] -Nurp old new > 01_patchin-nimi
:Joka luo patchin tiedostoon <tt>01_patchin-nimi</tt> (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r)
*Luo paketin <tt>debian</tt>-hakemistoon alihakemisto <tt>patches</tt> ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (<tt>cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/</tt>)
*Lisää <tt>debian/rules</tt>-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa":
patch: patch-stamp
<pre>
patch-stamp:
dh_testdir # Oikea hakemisto
# Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa
@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Applying $$patch"; \
patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \ # Otetaan pathci käyttöön
done
touch $@

# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi
unpatch:
dh_testdir
@if test -f patch-stamp; then \
patches=debian/patches/*.patch; \
for patch in $$patches; do \ # Kerätään kaikki patchit
reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \
done; \
for patch in $$reversepatches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Reversing $$patch"; \
patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \ # Poistetaan patchi
done; \
rm -f patch-stamp; \
fi
</pre>
*Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi
build: build-stamp
:muotoon
build: patch-stamp build-stamp
Ja rivi
clean:
muotoon
clean: unpatch

== Muut pakettityypit ==
===Multi-binary: Monta pakettia yhdestä lähdekoodipaketista ===
Joskus tulee eteen tilanne, jossa yksi ohjelma on jaettava useampaan eri pakettiin. Tällainen tilanne tulee eteen mm. silloin, kun paketoidaan suurta peliä: yleensä peleissä itse käännetty ohjelma vie murto-osan siitä tilasta, jonka pelin datatiedostot vievät. Jos koko ohjelma laitettaisiin yhteen pakettiin, käytettäisiin turhaan palvelimen levytilaa ja resursseja, kun samat alustariippumattomat datatiedostot kopioitaisiin jokaiselle arkkitehtuurille tehtyyn pakettiin.

Toinen esimerkki tilanteesta, jossa ohjelman jakaminen moneen pakettiin on järkevää on ohjelma, jonka mukana tulee paljon (esimerkiksi jopa kymmeniä megatavuja) dokumentaatiota ja ohjeita.

Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki:
<pre>
Source: hello
Section: unknown
Priority: extra
Maintainer: Ylläpitäjä <sähkö@posti>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.3

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Recommends: hello-doc
Description: Hello-ohjelma
Klassinen hello-ohjelma, joka tulostaa tekstin
hello world.

Package: hello-doc
Architecture: all
Depends: hello
Description: Hellon ohjeet
Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön.
</pre>

Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/rules</tt>) siten, että esimerkiksi pakettiin <tt>hello</tt> kuuluvat tiedostot asennettaisiin hakemistoon <tt>debian/hello/</tt> ja paketin <tt>hello-doc</tt>-tiedostot hakemistoon <tt>debian/hello-doc</tt>. Näihin hakemistoihin tiedostot asennetaan kuten normaalisti luotaessa vain yhtä pakettia, eli esimerkiksi ajettavat ohjelmat voitaisiin sijoittaa polkuun <tt>debian/hello/usr/bin/</tt>.

Tällaisessa tilanteessa ei yleensä ole järkevää käyttää <tt>dirs</tt>-tiedostoa luomaan samat hakemistot molempiin paketteihin, koska luultavasti samoihin hakemistoihin ei sijoiteta tiedostoja eri paketeissa. Sen sijaan voidaan käyttää pakettikohtaisia tiedostoja, esimerkiksi <tt>hello.dirs</tt> ja <tt>hello-doc.dirs</tt>.

Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package</tt>, esimerkiksi komennolla
dh_installinfo --package=hello
asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa.

== Pbuilder ==
Pbuilder on järjestelmä, joka kääntää ja rakentaa paketit omassa pienessä [[chroot]]-järjestelmässä. Pbuilderia käytettäessä saavutetaan mm. seuraavat edut:
#Käännösaikaiset riippuvuudet (''build-depends'') asennetaan automaattisesti
#Paketti käännetään puhtaassa ja mahdollisimman yksinkertaisessa ympäristössä, johon ei ole asennettu mitään ylimääräistä. Näin varmistetaan, että paketin kääntäminen onnistuu kaikissa järjestelmissä ja että käännösaikaiset riippuvuudet ovat riittävät.
#Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille

Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]]

== CDBS ==
Edellä tehtiin paketti käyttäen Debhelperiä, jolloin <tt>rules</tt>-tiedoston kirjoittaminen oli hyvinkin työlästä. CDBS (''Common Debian Build System'') on toinen lähestymistapa pakettien luomiseen: se yksinkertaistaa rutiinitehtäviä jolloin esimerkiksiä [[Autotools]]ia käyttävän paketin <tt>rules</tt>-tiedosto vaatii periaatteessa vain 4 riviä!

Lisätietoja CDBS:n käytöstä löytyy artikkelista [[CDBS]].

== Paketin päivittäminen ja muokkaaminen ==
Edellä käsiteltiin uuden paketin tekemistä. Monesti eteen tulee kuitenkin myös tilanteita, joissa jo olemassa olevaa pakettia tulee muuttaa tai päivittää. Päivittämiselle tulee tarve kun paketoidusta ohjelmasta julkaistaan uusi versio tai vaikkapa silloin, kun ohjelmassa oleva ohjelmavirhe (bugi) korjataan ''patch''-tiedostolla.

Muokkauksen tekeminen alkaa hakemalla lähdekoodipaketti. Tämä onnistuu kätevästi komennolla <tt>[[apt-get]] source paketti</tt>. Tällöin <tt>apt</tt> hakee nykyiseen hakemistoon paketin <tt>.dsc</tt>-tiedoston, muutokset sisältävän <tt>.diff.gz</tt>-tiedoston ja alkuperäisen ohjelman sisältävän <tt>.tar.gz</tt>-paketin. Lisäksi hakemistoon syntyy <tt>ohjelmannimi-versio</tt>-hakemisto, jonka sisältä löytyy sekä itse ohjelma että siihen tehdyt muutokset (mm. <tt>debian</tt>)-hakemisto.

Jos nyt halutaan esimerkiksi korjata ohjelmassa oleva bugi, voidaan edellä neuvotulla tavalla lisätä pakettiin uusi <tt>patch</tt>-tiedosto. Tämän lisäksi on aina muistettava kirjata tiedot muutoksesta <tt>debian/changelog</tt>-tiedostoon. Tämä onnistuu helpoiten komennolla <tt>dch -i</tt>. Muutoslokin on tarkoitus tarkkaan kertoa, mitä muutoksia on tehty. Yleensä muutos korjaa jonkun vianhallintajärjestelmässä olevan ilmoitetun bugin, jolloin muutoslokissa mainitaan tämän bugin numero (Debianin vianseurantajärjestelmän kanssa käytetään syntaksia <tt>Closes: #numero</tt> ja Ubuntun Launchpad-järjestelmässä ilmoitettujen bugien kanssa syntaksia LP: #numero).

Jos paketoidusta ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, täytyy toimia hieman eri tavalla. Ensimmäinen tehtävä on ladata uuden ohjelman lähdekoodipaketti ja tutustua uuden version mukana tuomiin muutoksiin (<tt>NEWS</tt>- tai <tt>CHANGELOG</tt>-tiedosto). Tämän jälkeen puretaan paketti tiedostoon <tt>ohjelmannimi-versio</tt> ja uudelleennimetään lähdekoodipakettitiedosto nimelle <tt>ohjelman_versio.orig.tar.gz</tt>. Eli aivan kuin olisimme paketoimassa uutta ohjelmaa.

Tämän jälkeen voidaan kopioida vanha ''debianisointi'' eli <tt>debian</tt>-hakemisto vanhasta paketista uuteen pakettiin. Helpoimmissa tapauksissa tämä riittää, mutta etenkin käytettävien patchien toimiminen ja tarpeellisuus uuden version kanssa on todella tärkeä selvittää. Lisäksi ohjelman kääntäminen ja asentaminen saattaa uuden version kanssa tapahtua eri tavalla. Tällaisessa tapauksessa muutoslokiin kirjataan maininta uudesta versiosta ("New upstream release") ja kerrotaan myös, mitä muita muutoksia pakettiin tehtiin (esimerkiksi jätettiin pois tarpeettomaksi käynyt patchi.

Uuden version numero riippuu siitä, paketoitiinko uusi versio vai korjattiinko vain vanhassa versiossa oleva ongelma. Jos itse ohjelman versio ei muuttunut, kasvatetaan paketin "revision"-numeroa yhdellä, esimerkiksi versio "0.4.1-2" muuttuisi versioksi "0.4.1-3". Jos taas ohjelman versio muuttui, asetetaan paketin versioksi uuden version numero ja "revisioniksi" asetetaan 1: "0.4.1-2" -> "0.4.2-1".

Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan paketti luoda kuten normaalistikin <tt>debuild</tt>- ja <tt>pdebuild</tt>-komennoilla.

===Debdiff===
Debdiff on [[diff]]in kaltainen ohjelma, joka vertailee kahta deb-pakettia. Sitä käytetään mm. silloin, kun lähetetään itse tehty korjaus ohjelman alkuperäiselle paketoijalle tai vianseurantajärjestelmään. Yleensä näin toimitaan silloin, kun muutoksen tekijällä ei ole oikeutta lähettää korjauksiaan suoraan virallisiin pakettivarastoihin.

Debdiffille annetaan kahden lähdekoodipaketin <tt>.dsc</tt>-tiedostot:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc
Jolloin ohjelma tulostaa erot ruudulle. Yleensä erot kannattaa [[Komentorivin perusteet#putkitus|putkittaa]] tiedostoon:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc > erot.debdiff

== Pakettini on valmis, miten saan sen jakeluni pakettilähteisiin ==
Paketin saaminen jakelun virallisiin pakettilähteisiin on jakelun käytännöistä riippuen enemmän tai vähemmän työläs prosessi. Debianilla on käytössä [http://mentors.debian.net mentors.debian.net]-palvelu, jonne kaikki voivat lähettää omia pakettejaan tarjolle. Tämän jälkeen paketille hankitaan halukas "sponsori", joka on kokenut Debian-kehittäjä jolla on oikeudet lisätä paketteja virallisiin pakettilähteisiin. Sponsoreita haetaan yleensä lähettämällä viesti <tt>debian-mentors</tt>-sähköpostilistalle sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen joku paketista kiinnostunut kehittäjä tarkistaa sen ja antaa yleensä korjausehdotuksia. Kun paketti on hänen mielestään riittävän laadukas, hän lisää sen pakettilähteisiin. Prosessi voi paketin laadusta ja sponsoroijasta riippuen kestää pitkäänkin.

Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.debian.org/doc/maint-guide/index.en.html#contents Debian New Maintainers' Guide]
*[http://www.debian.org/doc/debian-policy/ Debian policy] - Debianin käytäntöjä ja sääntöjä
*Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide PackagingGuide]-opas
*[http://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide Packaging guide - Ubuntu Wiki]
*[http://www.debian-administration.org/articles/286 Setting up your own APT reposity]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]

Deb-paketin tekeminen

2010-09-26T10:53:54Z

TJ: /* Valmistelut */

[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Dpkg]]-paketinhallintajärjestelmää. Dpkg:ssa paketit ovat <tt>.deb</tt>-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ja mm. [[komentorivi|komentorivin käyttö]] ovat hallussa.

Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa. Tämä ei aina ole yksinkertaisin tapa paketoida ohjelma, mutta ennen helpottaviin tekniikoihin tutustumista on hyvä käydä asiat yksityiskohtaisemmin läpi.

Kun perusteet on hallussa, tutustumme artikkelin loppupuolella mm. [[CDBS]]:ään, joka helpottaa huomattavasti monia paketointiin liittyviä rutiinitehtäviä.

Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]].

== Valmistelut ==
Aluksi on hyvä asentaa muutamia perustyökaluja, jotka sisältävät paketointityössä tarvittavia tai valinnaisia apuohjelmia. Asenna siis seuraavat paketit:
*dpkg-dev
*autoconf
*dh-make
*devscripts
*[[fakeroot]]
*[[Gpg|gnupg]]
*build-essential
*lintian
*libtool
*automake
*pbuilder

Kun paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.6.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.6</tt>.

== Paketoinnin aloitus ==
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti:
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello
[[make]]
make install
Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.

Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla
make distclean
Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.

=== Pohja ===
Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.2) ja aja komento
dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.2.tar.gz
Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Ohjelma kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:
Type of package: single binary, multiple binary, library, kernel module or cdbs?
[s/m/l/k/b]
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot entterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.2.orig.tar.gz</tt> joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.

Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa.

== Asennushakemisto ==
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>.

[[Autoconf]]ia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla <tt>./configure && make && make install</tt>) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.

Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>.

== Asetustiedostot ==
Dh_make loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.

=== control ===
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty):
<pre>
1 Source: hello
2 Section: unknown
3 Priority: extra
4 Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com>
5 Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
6 Standards-Version: 3.7.2
7
8 Package: hello
9 Architecture: any
10 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
11 Description: <insert up to 60 chars description>
12 <insert long description, indented with spaces>
</pre>
Riveillä 1-6 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot:
*Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi
*Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä].
*Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten jätetään sen tärkeysasteeksi ''extra''.
*Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite
*Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 5 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.
*Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.
*Rivillä 8 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.
*Rivillä 9 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai [[Perl]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".
*Rivillä 10 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shllibs:Debends}''" aiheuttaa sen, että pakettia luotaessa pyritään riippuvuuksiksi lisäämään automaattisesti ne paketit, joiden tiedostoja vasten tämän paketin konekieliset tiedostot on linkitetty.
*Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä:
<pre>
Source: hello
Section: text
Priority: extra
Maintainer: Tekijä <foo@bar.com>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.2

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Description: Hello world -ohjelma
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme
deb-pakettien tekemistä.
</pre>

=== Suositeltavat paketit, ristiriidat ja muut suhteet toisiin paketteihin ===
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (ristiriita toisen paketin kanssa, engl. ''conflict''). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet.

Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:
*<tt>Recommends</tt>: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. [[aptitude]] asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.
*<tt>Suggests</tt>: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.
*<tt>Pre-Depends</tt>: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.
*<tt>Conflicts</tt>: Paketit, joiden kanssa samaan järjestelmään tätä pakettia ei voida asentaa.
*<tt>Provides</tt>: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.
*<tt>Replaces</tt>: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.

Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3)
Recommends: bar
Conflicts: libfoo

Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet.

=== copyright ===
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen).

=== changelog ===
dh_make luo seuraavanlaisen pohjan <tt>debian/changelog</tt>-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 hello (2.2-1) unstable; urgency=low
2
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP>
3
4 -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com> Sat, 21 Apr 2007 23:59:27 +0300
</pre>
Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.2-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Yleensä uudet paketit ja päivitykset vanhoihin paketteihin lisätään ensin kehitysversioon, joka Debianilla on unstable. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (''urgency''), yleensä "low" on sille oikea arvo.

Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.

Yleensä paketteihin tehdyt muutokset korjaavat joitain vianhallintajärjestelmään ilmoitettuja vikoja (bugeja). Jos paketti korjaa jonkin ilmoitetun vian, se ilmoitetaan muutoslokissa. Jos paketti esimerkiksi korjaa Debianin vianseurantajärjestelmän bugin numero 123456, tulee muutoslokissa esiintyä merkkijono <tt>Closes: #123456</tt>.

Muutoslokia pystyy muokkaamaan joko muokkaamalla tekstitiedostoa suoraan tai käyttämällä [[dch]]-komentoa (tai sen pidempää muotoa, komentoa <tt>debchange</tt>). Sopivan pohjan uudelle muutokselle saa luotua komennolla <tt>dch -i</tt>. Tämä avaa muutoslokin <tt>EDITOR</tt>-[[ympäristömuuttuja]]ssa asetettuun tekstieditoriin. Muutoksen tekijän nimi haetaan ympäristömuuttujasta <tt>DEBFULLNAME</tt> tai <tt>NAME</tt> ja sähköpostiosoite ympäristömuuttujasta <tt>DEBEMAIL</tt> tai <tt>EMAIL</tt>.

=== rules ===
Tiedosto <tt>debian/rules</tt> on [[Makefile]]n tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon <tt>debian/paketin_nimi</tt>, tässä tapauksessa <tt>debian/hello</tt>. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.

Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 #!/usr/bin/make -f
2 # -*- makefile -*-
3 # Sample debian/rules that uses debhelper.
4 # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small.
5 # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a
6 # dh-make output file, you may use that output file without restriction.
7 # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make.
8
9 # Uncomment this to turn on verbose mode.
10 #export DH_VERBOSE=1
11
12
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script
14 # from having to guess our platform (since we know it already)
15 DEB_HOST_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE)
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE)
17
18
19 CFLAGS = -Wall -g
20
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS)))
22 CFLAGS += -O0
23 else
24 CFLAGS += -O2
25 endif
26
27 config.status: configure
28 dh_testdir
29 # Add here commands to configure the package.
30 ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs"
32
33
34 build: build-stamp
35
36 build-stamp: config.status
37 dh_testdir
38
39 # Add here commands to compile the package.
40 $(MAKE)
41 #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1
42
43 touch $@
44
45 clean:
46 dh_testdir
47 dh_testroot
48 rm -f build-stamp
49
50 # Add here commands to clean up after the build process.
51 -$(MAKE) distclean
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" ""
53 cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub
54 endif
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" ""
56 cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess
57 endif
58
59
60 dh_clean
61
62 install: build
63 dh_testdir
64 dh_testroot
65 dh_clean -k
66 dh_installdirs
67
68 # Add here commands to install the package into debian/hello.
69 $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install
70
71
72 # Build architecture-independent files here.
73 binary-indep: build install
74 # We have nothing to do by default.
75
76 # Build architecture-dependent files here.
77 binary-arch: build install
78 dh_testdir
79 dh_testroot
80 dh_installchangelogs ChangeLog
81 dh_installdocs
82 dh_installexamples
83 # dh_install
84 # dh_installmenu
85 # dh_installdebconf
86 # dh_installlogrotate
87 # dh_installemacsen
88 # dh_installpam
89 # dh_installmime
90 # dh_python
91 # dh_installinit
92 # dh_installcron
93 # dh_installinfo
94 dh_installman
95 dh_link
96 dh_strip
97 dh_compress
98 dh_fixperms
99 # dh_perl
100 # dh_makeshlibs
101 dh_installdeb
102 dh_shlibdeps
103 dh_gencontrol
104 dh_md5sums
105 dh_builddeb
106
107 binary: binary-indep binary-arch
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install
</pre>
Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25.

Riveillä 27-31 ajetaan paketin <tt>configure</tt>-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten <tt>configure</tt>-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit <tt>--prefix=/usr</tt>, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava <tt>debian/hello</tt>-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi <tt>debian/hello</tt>, jolloin paketti asentuu polkuun <tt>debian/hello/usr</tt>.

Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan <tt>configure</tt>-skripti <tt>config.status</tt>-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään <tt>build</tt>-osiossa riviltä 34 eteenpäin.

<tt>build-indep</tt>-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:
{| border=1
|'''Komento'''
|'''Kuvaus'''
|-
|<tt>dh_testdir</tt>
|Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa
|-
|<tt>dh_testroot</tt>
|Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan
|-
|<tt>dh_strip</tt>
|Ajaa [[strip]]-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee
|-
|<tt>dh_compress</tt>
|Pakkaa [[gzip]]illä [[man]]-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt
|-
|<tt>dh_gencontrol</tt>
|Luo binääripaketille <tt>control</tt>-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon <tt>debian/hello/DEBIAN</tt>
|-
|<tt>dh_md5sums</tt>
|Laskee [[md5sum|MD5]]-tarkistussummat paketin tiedostoille
|-
|<tt>dh_install</tt>
|Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla <tt>make install</tt>), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot <tt>debian/''paketinnimi''.install</tt>-tiedostossa
|-
|<tt>dh_installchangelog</tt>
|Asentaa muutoslokin polkuun <tt>/usr/share/doc/package/changelog</tt>. Jos komennolle annetaan parametrina paketin mukana tulevan muutoslokin tiedostonimi, asennetaan myös se.
|-
|<tt>dh_shlibdeps</tt>
|Määrittää paketin riippuvuuksia binääritiedostoihin linkitettyjen kirjastotiedostojen perusteella
|-
|<tt>dh_installdocs</tt>
|Asentaa <tt>debian/docs</tt>-tiedostossa listatut tiedostot ja mm. <tt>debian/README.debian</tt> ja <tt>debian/copyright</tt>-tiedostot polkuun <tt>/usr/share/doc/paketti</tt>.
|}

Jos paketti ei käytä autoconfia, on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa.

=== dirs ===
Tiedostossa <tt>debian/dirs</tt> luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi <tt>/usr/bin</tt> on monesti tällainen.

<tt>dirs</tt>-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi
usr/bin

=== .ex-päätteiset tiedostot ===
<tt>dh_make</tt> luo <tt>debian</tt>-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä [[cron]]ille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.

Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa.

Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä. Seuraavassa esitellään kuitenkin muutamia yleisimmin käytettyjä tiedostoja joita luultavasti tulet joskus tarvitsemaan:

==== cron.d ====
Tiedostoon <tt>cron.d</tt> kirjoitetaan rivit, jotka halutaan lisätä <tt>cron</tt>-järjestelmään. Rivit kirjoitetaan samassa muodossa kuin missä cronille annetaan suoritettavia tehtäviä. Katso lisätietoja artikkelista [[cron]].

==== init.d ====
[[init]]-skripti, joka asennetaan polkuun <tt>/etc/init.d</tt> <tt>rules</tt>-tiedoston komennolla <tt>dh_installinit</tt>.

==== manpage.1 ====
Ohjelman [[man]]-sivu. Pisteen jälkeen oleva numero kertoo, mihin kategoriaan man-sivu asennetaan (kategoriat on listattu artikkelissa [[man]]). Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>rules</tt>-tiedostossa olevalla komennolla <tt>dh_installman debian/mansivu.1</tt>. Tiedoston nimi on yleensä muotoa <tt>paketinnimi.numero</tt>.

==== manpage.sgml ====
SGML-muodossa kirjoitettu man-sivu. Pakettia käännettäessä (<tt>rules</tt>-tiedoston <tt>build</tt>-osiossa) se on käännettävä komennolla <tt>docbook-to-man debian/manpage.xml > debian/paketti.1</tt>. Käännösaikaisiksi riippuvuudeksi on lisättävä paketti <tt>docbook-to-man</tt>. Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>dh_installman</tt>-komennolla kuten edellä.

== Tehdään paketti! ==
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.2</tt>) ja aja komento
debuild
joka tekee seuraavat asiat:
*Siistii paketin (ajaa [[make]]lla komennon <tt>debian/rules clean</tt>)
*Kääntää ohjelman (<tt>debian/rules build</tt>)
*Luo binääripaketin (<tt>debian/rules binary</tt>)
*Allekirjoittaa .dsc-tiedoston [[gpg|gnupgllä]]
*Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston
*Käyttää [[fakeroot]]ia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita
Allekirjoitus vaatii, että olet luonut [[gpg]]:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.

Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:
*<tt>hello_2.2.orig.tar.gz</tt> - alkuperäinen lähdekoodi
*<tt>hello_2.2-1.dsc</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on listattu lähdekooditiedoston ja diff-tiedoston [[md5]]-summat
*<tt>hello_2.2-1.diff.gz</tt> - [[gzip]]-pakattu [[diff]]-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista
*<tt>hello_2.2-1_i386.deb</tt> - lopullinen deb-paketti!
*<tt>hello_2.2-1_i386.changes</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, joka sisältää paketin muutoslokin (<tt>debian/changelog</tt>) ja pakettiin liittyvien tiedostojen md5-summat

Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä:
dpkg -i hello_2.2-1_i386.deb

Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla
fakeroot debian/rules binary
joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).

=== Lähdekoodipaketti ===
Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. x86).

Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille.

Lähdekoodipaketti luodaan ajamalla paketin päähakemistossa komento
debuild -S -sa
Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty.

Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti.diff.gz</tt>), ja sitä voidaan hallita esimerkiksi <tt>dpkg-source</tt>-ohjelmalla. Jos esimerkiksi olet saanut jostain lähdekoodipaketin, voit purkaa ja kääntää seuraavasti
dpkg-source -x paketti.dsc
cd paketti
debuild

Ilman <tt>debuildin</tt> <tt>-sa</tt>-valitsinta voi luoda paketin, joka ei sisällä alkuperäistä lähdekoodia. Tälle on käyttöä silloin, kun paketteja pidetään ulkopuolisessa pakettivarastossa ja uusi versio voidaan julkaista vain lähettämällä palvelimelle uusi lähdekoodipaketti ilman alkuperäistä lähdekoodia. Tällainen tilanne tulee eteen, kun paketista tehdään uusi versio joka ei muuta itse ohjelman lähdekoodia tai muuttaa sitä erillisellä <tt>patch</tt>-tiedostolla (eli ohjelman tekijä ei ole julkaissut uutta versiota, mutta paketin tekijä tekee muutoksia joko itse ohjelmaan tai paketointiin).

== Lintian: onnistuiko paketti? ==
Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös valitsin -i, jolloin lintian kertoo tarkemmin, mikä paketissa on vialla:
lintian -i hello_2.2-1_i386.changes
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.

Jos esimerkiksi et poistanut <tt>debian</tt>-hakemistosta <tt>.ex</tt>-päätteisiä tiedostoja, lintian varoittaa niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, ettei lintian löydä siitä mitään valitettavaa.

== Patchit ==
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.

On olemassa monia erilaisia järjestelmiä patch-tiedostojen hallintaan. Seuraavaksi esitellään kaikkein matalimman tason vaihtoehto, eli emme käytä mitään erillistä toimintaa helpottavaa järjestelmää. Kun tietää, mitä pellin alla tapahtuu, voi alkaa käyttämään esimerkiksi [[CDBS]]:n tarjoamia vaihtoehtoja tai [[quilt]]-järjestelmää.

(Huomio! Debianin kehittäjien keskuudessa on keskusteltu patch-järjestelmien yhdenmukaistamisesta Debianin lähdekoodipaketeissa. Tässä artikkelissa esitetty tapa ei välttämättä ole suositeltava käytäntö, vaikka se sinänsä toimiikin. Aika paljon kannatusta on saanut esimerkiksi [[quilt]]-niminen patch-järjestelmä.)

Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin:
*Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin <tt>/tmp/new</tt> ja <tt>/tmp/old</tt>
*Tee muutokset hakemistoon <tt>/tmp/new</tt>
*Aja hakemistossa <tt>tmp</tt> komento
[[diff]] -Nurp old new > 01_patchin-nimi
:Joka luo patchin tiedostoon <tt>01_patchin-nimi</tt> (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r)
*Luo paketin <tt>debian</tt>-hakemistoon alihakemisto <tt>patches</tt> ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (<tt>cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/</tt>)
*Lisää <tt>debian/rules</tt>-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa":
patch: patch-stamp
<pre>
patch-stamp:
dh_testdir # Oikea hakemisto
# Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa
@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Applying $$patch"; \
patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \ # Otetaan pathci käyttöön
done
touch $@

# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi
unpatch:
dh_testdir
@if test -f patch-stamp; then \
patches=debian/patches/*.patch; \
for patch in $$patches; do \ # Kerätään kaikki patchit
reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \
done; \
for patch in $$reversepatches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Reversing $$patch"; \
patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \ # Poistetaan patchi
done; \
rm -f patch-stamp; \
fi
</pre>
*Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi
build: build-stamp
:muotoon
build: patch-stamp build-stamp
Ja rivi
clean:
muotoon
clean: unpatch

== Muut pakettityypit ==
===Multi-binary: Monta pakettia yhdestä lähdekoodipaketista ===
Joskus tulee eteen tilanne, jossa yksi ohjelma on jaettava useampaan eri pakettiin. Tällainen tilanne tulee eteen mm. silloin, kun paketoidaan suurta peliä: yleensä peleissä itse käännetty ohjelma vie murto-osan siitä tilasta, jonka pelin datatiedostot vievät. Jos koko ohjelma laitettaisiin yhteen pakettiin, käytettäisiin turhaan palvelimen levytilaa ja resursseja, kun samat alustariippumattomat datatiedostot kopioitaisiin jokaiselle arkkitehtuurille tehtyyn pakettiin.

Toinen esimerkki tilanteesta, jossa ohjelman jakaminen moneen pakettiin on järkevää on ohjelma, jonka mukana tulee paljon (esimerkiksi jopa kymmeniä megatavuja) dokumentaatiota ja ohjeita.

Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki:
<pre>
Source: hello
Section: unknown
Priority: extra
Maintainer: Ylläpitäjä <sähkö@posti>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.3

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Recommends: hello-doc
Description: Hello-ohjelma
Klassinen hello-ohjelma, joka tulostaa tekstin
hello world.

Package: hello-doc
Architecture: all
Depends: hello
Description: Hellon ohjeet
Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön.
</pre>

Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/rules</tt>) siten, että esimerkiksi pakettiin <tt>hello</tt> kuuluvat tiedostot asennettaisiin hakemistoon <tt>debian/hello/</tt> ja paketin <tt>hello-doc</tt>-tiedostot hakemistoon <tt>debian/hello-doc</tt>. Näihin hakemistoihin tiedostot asennetaan kuten normaalisti luotaessa vain yhtä pakettia, eli esimerkiksi ajettavat ohjelmat voitaisiin sijoittaa polkuun <tt>debian/hello/usr/bin/</tt>.

Tällaisessa tilanteessa ei yleensä ole järkevää käyttää <tt>dirs</tt>-tiedostoa luomaan samat hakemistot molempiin paketteihin, koska luultavasti samoihin hakemistoihin ei sijoiteta tiedostoja eri paketeissa. Sen sijaan voidaan käyttää pakettikohtaisia tiedostoja, esimerkiksi <tt>hello.dirs</tt> ja <tt>hello-doc.dirs</tt>.

Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package</tt>, esimerkiksi komennolla
dh_installinfo --package=hello
asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa.

== Pbuilder ==
Pbuilder on järjestelmä, joka kääntää ja rakentaa paketit omassa pienessä [[chroot]]-järjestelmässä. Pbuilderia käytettäessä saavutetaan mm. seuraavat edut:
#Käännösaikaiset riippuvuudet (''build-depends'') asennetaan automaattisesti
#Paketti käännetään puhtaassa ja mahdollisimman yksinkertaisessa ympäristössä, johon ei ole asennettu mitään ylimääräistä. Näin varmistetaan, että paketin kääntäminen onnistuu kaikissa järjestelmissä ja että käännösaikaiset riippuvuudet ovat riittävät.
#Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille

Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]]

== CDBS ==
Edellä tehtiin paketti käyttäen Debhelperiä, jolloin <tt>rules</tt>-tiedoston kirjoittaminen oli hyvinkin työlästä. CDBS (''Common Debian Build System'') on toinen lähestymistapa pakettien luomiseen: se yksinkertaistaa rutiinitehtäviä jolloin esimerkiksiä [[Autotools]]ia käyttävän paketin <tt>rules</tt>-tiedosto vaatii periaatteessa vain 4 riviä!

Lisätietoja CDBS:n käytöstä löytyy artikkelista [[CDBS]].

== Paketin päivittäminen ja muokkaaminen ==
Edellä käsiteltiin uuden paketin tekemistä. Monesti eteen tulee kuitenkin myös tilanteita, joissa jo olemassa olevaa pakettia tulee muuttaa tai päivittää. Päivittämiselle tulee tarve kun paketoidusta ohjelmasta julkaistaan uusi versio tai vaikkapa silloin, kun ohjelmassa oleva ohjelmavirhe (bugi) korjataan ''patch''-tiedostolla.

Muokkauksen tekeminen alkaa hakemalla lähdekoodipaketti. Tämä onnistuu kätevästi komennolla <tt>[[apt-get]] source paketti</tt>. Tällöin <tt>apt</tt> hakee nykyiseen hakemistoon paketin <tt>.dsc</tt>-tiedoston, muutokset sisältävän <tt>.diff.gz</tt>-tiedoston ja alkuperäisen ohjelman sisältävän <tt>.tar.gz</tt>-paketin. Lisäksi hakemistoon syntyy <tt>ohjelmannimi-versio</tt>-hakemisto, jonka sisältä löytyy sekä itse ohjelma että siihen tehdyt muutokset (mm. <tt>debian</tt>)-hakemisto.

Jos nyt halutaan esimerkiksi korjata ohjelmassa oleva bugi, voidaan edellä neuvotulla tavalla lisätä pakettiin uusi <tt>patch</tt>-tiedosto. Tämän lisäksi on aina muistettava kirjata tiedot muutoksesta <tt>debian/changelog</tt>-tiedostoon. Tämä onnistuu helpoiten komennolla <tt>dch -i</tt>. Muutoslokin on tarkoitus tarkkaan kertoa, mitä muutoksia on tehty. Yleensä muutos korjaa jonkun vianhallintajärjestelmässä olevan ilmoitetun bugin, jolloin muutoslokissa mainitaan tämän bugin numero (Debianin vianseurantajärjestelmän kanssa käytetään syntaksia <tt>Closes: #numero</tt> ja Ubuntun Launchpad-järjestelmässä ilmoitettujen bugien kanssa syntaksia LP: #numero).

Jos paketoidusta ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, täytyy toimia hieman eri tavalla. Ensimmäinen tehtävä on ladata uuden ohjelman lähdekoodipaketti ja tutustua uuden version mukana tuomiin muutoksiin (<tt>NEWS</tt>- tai <tt>CHANGELOG</tt>-tiedosto). Tämän jälkeen puretaan paketti tiedostoon <tt>ohjelmannimi-versio</tt> ja uudelleennimetään lähdekoodipakettitiedosto nimelle <tt>ohjelman_versio.orig.tar.gz</tt>. Eli aivan kuin olisimme paketoimassa uutta ohjelmaa.

Tämän jälkeen voidaan kopioida vanha ''debianisointi'' eli <tt>debian</tt>-hakemisto vanhasta paketista uuteen pakettiin. Helpoimmissa tapauksissa tämä riittää, mutta etenkin käytettävien patchien toimiminen ja tarpeellisuus uuden version kanssa on todella tärkeä selvittää. Lisäksi ohjelman kääntäminen ja asentaminen saattaa uuden version kanssa tapahtua eri tavalla. Tällaisessa tapauksessa muutoslokiin kirjataan maininta uudesta versiosta ("New upstream release") ja kerrotaan myös, mitä muita muutoksia pakettiin tehtiin (esimerkiksi jätettiin pois tarpeettomaksi käynyt patchi.

Uuden version numero riippuu siitä, paketoitiinko uusi versio vai korjattiinko vain vanhassa versiossa oleva ongelma. Jos itse ohjelman versio ei muuttunut, kasvatetaan paketin "revision"-numeroa yhdellä, esimerkiksi versio "0.4.1-2" muuttuisi versioksi "0.4.1-3". Jos taas ohjelman versio muuttui, asetetaan paketin versioksi uuden version numero ja "revisioniksi" asetetaan 1: "0.4.1-2" -> "0.4.2-1".

Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan paketti luoda kuten normaalistikin <tt>debuild</tt>- ja <tt>pdebuild</tt>-komennoilla.

===Debdiff===
Debdiff on [[diff]]in kaltainen ohjelma, joka vertailee kahta deb-pakettia. Sitä käytetään mm. silloin, kun lähetetään itse tehty korjaus ohjelman alkuperäiselle paketoijalle tai vianseurantajärjestelmään. Yleensä näin toimitaan silloin, kun muutoksen tekijällä ei ole oikeutta lähettää korjauksiaan suoraan virallisiin pakettivarastoihin.

Debdiffille annetaan kahden lähdekoodipaketin <tt>.dsc</tt>-tiedostot:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc
Jolloin ohjelma tulostaa erot ruudulle. Yleensä erot kannattaa [[Komentorivin perusteet#putkitus|putkittaa]] tiedostoon:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc > erot.debdiff

== Pakettini on valmis, miten saan sen jakeluni pakettilähteisiin ==
Paketin saaminen jakelun virallisiin pakettilähteisiin on jakelun käytännöistä riippuen enemmän tai vähemmän työläs prosessi. Debianilla on käytössä [http://mentors.debian.net mentors.debian.net]-palvelu, jonne kaikki voivat lähettää omia pakettejaan tarjolle. Tämän jälkeen paketille hankitaan halukas "sponsori", joka on kokenut Debian-kehittäjä jolla on oikeudet lisätä paketteja virallisiin pakettilähteisiin. Sponsoreita haetaan yleensä lähettämällä viesti <tt>debian-mentors</tt>-sähköpostilistalle sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen joku paketista kiinnostunut kehittäjä tarkistaa sen ja antaa yleensä korjausehdotuksia. Kun paketti on hänen mielestään riittävän laadukas, hän lisää sen pakettilähteisiin. Prosessi voi paketin laadusta ja sponsoroijasta riippuen kestää pitkäänkin.

Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.debian.org/doc/maint-guide/index.en.html#contents Debian New Maintainers' Guide]
*[http://www.debian.org/doc/debian-policy/ Debian policy] - Debianin käytäntöjä ja sääntöjä
*Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide PackagingGuide]-opas
*[http://wiki.ubuntu.com/PackagingGuide Packaging guide - Ubuntu Wiki]
*[http://www.debian-administration.org/articles/286 Setting up your own APT reposity]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]

Gobuntu

2009-08-02T17:43:21Z

TJ: imperfektiä

{{Jakelu
| nimi=Gobuntu
| logo=
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=8.04 (Hardy Heron)
| päivämäärä= 24. huhtikuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=yhdistetty Ubuntuun
| arkkitehtuurit=amd64, i386
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}
Gobuntu oli puhtaasti vapaan lähdekoodin ohjelmia sisältävä versio [[Ubuntu]]sta, käytännössä tavallinen Ubuntu ilman että restricted- (rajoitetut laiteajurit) ja multiverse-ohjelmalähteet (muut epävapaat ohjelmat) ovat oletuksena käytössä.

Gobuntu sulautui 8.04-julkaisunsa jälkeen takaisin emo-Ubuntuun, ja nykyään Ubuntun kaikkien rinnakkaisversioiden CD-levyillä on helppo valita "Vain vapaat ohjelmistot" Ubuntua käynnistettäessä (F6-painike). Jatkossa Ubuntu tulee keskittymään vapaiden ohjelmien main- ja universe-ohjelmalähteiden parantamiseen, jottei mitään pientäkään epävapaata komponenttia ole virheellisesti merkitty vapaaksi.

Gobuntun työtä erillisenä jakeluna jatkaa [[gNewSense]], jonka kanssa Ubuntun on tarkoitus tehdä läheisempää yhteistyötä.

==Katso myös==
*[[Kubuntu]]
*[[Xubuntu]]
*[[Edubuntu]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Gobuntu|Gobuntu Wikipediassa]]

{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]

Linux-tekijä

2009-08-02T17:38:21Z

TJ: 2005 kunniamaininta Suomen Debian-yhteisölle

FLUG (Finnish Linux Users Group) valitsee vuosittain suomalaisen vuoden Linux-tekijän. Palkinnon voi saada yksittäinen henkilö tai ryhmä. Vuosina 2006 ja 2007 palkintoa ei jaettu, mutta vuonna 2008 sitä alettiin taas jakaa.

== Linux-tekijät eri vuosina ==
* 2008 [[Ubuntu Suomi]], kunniamaininnat [[MySQL]]:n [[wikipedia:fi:Michael Widenius|Michael "Monty" Wideniukselle]] ja [[Linux.fi:Tietoja|Linux.fi-wikille]]
* 2005 [[OpenOffice.org]]-suomennostiimi, kunniamaininta Suomen [[Debian]]-yhteisölle
* 2004 Tapani Räikkönen ([http://tapsa.terae.net/linux/ Windowsista Linuxiin ABC] ja [[SuomiKnoppix]])
* 2003 Ilmatieteen laitos
* 2002 [http://www.dataclub.fi/ Dataclub]

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.flug.fi/linuxtekija/ Linux-tekijä]

[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Assembly Summer 2009

2009-07-30T08:07:33Z

TJ: /* Muut tehtävät */

'''Tämä sivu liittyy Assembly Summer 2009-tapahtumaan liittyvän toiminnan suunnitteluun.''' Muista myös lukea (ja täydentää) sivu [[Linux Assemblyillä]].

'''Assembly Summer 2009 pidetään Hartwall Areenassa, Helsingissä 6-9.8. ja tapahtuman sivut löytyvät täältä:''' [http://www.assembly.org/summer09/]

Tukipalvelun esittelysivu löytyy osoitteesta [http://linux.fi/assembly linux.fi/assembly].

Linux-ständiä ovat järjestelleet tähän mennessä pääasiassa [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] jäsenet (mm. muista käyttäjäyhteisöistä toivotaan myös osallistumista), ja suunnittelua hoidetaan paljon myös Ubuntu Suomen [[IRC]]-kanavalla #ubuntu-fi-tiimit Freenodessa. Kiinnostuneita kehotetaan liittymään kyseiselle kanavalle.

Tämän wikisivun tarkoituksena on organisoida järjestelyä.

== Nakkilista ==
=== Päivystäjät ===
Päivystysvuorot sovitaan myöhemmin. Edelleen saa ilmoittautua mukaan lisäämällä tähän tietonsa!
* Aleksi Hankalahti, aleksi.hankalahti `ät` iki.fi
* Antony Hussi, antony.hussi ät gmail.com
* Nina Kuisma, ninnnu ät gmail.com (pe-ilta -> su-päivä)
* [[Käyttäjä:Heikki|Heikki Mäntysaari]], heikki.mantysaari ät linux.fi
* Ville-Pekka Vainio, vpivaini ät cs.helsinki.fi
* Elias Julkunen, elias.julkunen ät gmail.com
* Toni Alenius, apez89 ät gmail.com (mahdollisesti perjantai-illasta sunnuntaihin, mikäli ei napsahda Ginestä intissä)
* Teuvo Hakala, teuvo.hakala@gmail.com

=== Muut tehtävät ===
Asioita, jotka pitää hoitaa ennen Assyjen alkamista!
{|
|-
|'''Tehtävä'''
|'''Vastaava'''
|'''Tilanne'''
|-
| Pöydät ständille
|Anhu
|Hoidettu, BuildCrew tuo pöydät paikanpäälle
|-
|Vapaalippuja työntekijöille
|Heikki
|Sovittu Tepon kanssa ('''HUOM! Nimen laittaminen yllä olevaan listaan ei vielä takaa vapaalippua tapahtumaan!''')
|-
|Banderollit
|Kenellä nyt?
|
|-
|Banderolleihin lamput
|
|
|-
|Pöydälle lamput
|
|
|-
|Ubuntun levyt
|
|50kpl:ta (anhu) , 40kpl:ta (wicke), n. 150kpl (timo)
|-
|Fedoran levyt
|
|
|-
|Kytkin ständille
|Heikki
|Sovittu Tepon kanssa
|-
| FSF Europe -lentolehtisiä
| Timo
|
|-
|}

==Yhteistyö muiden tahojen kanssa==
* Heikki ollut yhteydessä FLUGin PJ:hin, FLUG hoitaa ständin
* Ständimme vieressä on HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen ständi, jonka kanssa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä. Ständihenkilöstö voi käyttää heidän mikroaan ja kahvinkeitintään, ja muunlaisesta yhteistyöstä (näytön/miniläppärin lainaus) keskustellaan. Vastapalveluksena mainostamme heitä ("Linux on HY:n tietojenkäsittelytieteen laitokselta kotoisin") sopivissa väleissä.

==Ständi==
FLUGin ständi on samassa "karsinassa" kuin viime vuonna, eli tilaa ei ole paljoa.

Teppo Oranne luvannut toimittaa muutaman demokoneen (todennäköisesti pöytäkoneita, joilla ei uusimpia 3D-pelejä pyöritellä).
[http://www.datajyra.fi/ Datajyrä] on luvannut toimittaa tehokkaamman demokoneen 19" näytöllä. Yhteyshenkilönä Datajyrällä toimii [http://www.datajyra.fi/?sivu=yhteystiedot Tero Miettinen], IRC:ssä Crazyguy.

===Ulkoasu ja sisältö===
'''Varoitus!''' Ständi tulee olemaan hyvin ahdas. Pitää miettiä tarkkaan mitä sinne kannattaa viedä. Kaikki ylimääräinen saa ständin näyttämään sotkuiselta, mikä vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Olemme paikalla myymässä vapausideologiaa ja Linuxia, ajatelkaa siis markkinamiesten, eikä koodareiden, tapaan.

Saamme Assemblyjen järjestäjiltä ständin maksamatta siitä senttiäkään, joten ihmeempää palvelua ei voida järjestäjien puolelta odottaa. Screenille saadaan toivottavasti pyörimään ständin mainos (ei vielä varmistettu): http://koti.mbnet.fi/reaby/ubuntu/assymainos.jpg

Paikalla on mitä todennäköisimmin hyvin pimeää. Julisteita ja banderolleja valaisemalla ne saadaan erottumaan todella hyvin. Samoin näytöt vangitsevat katseita (viime vuonna [http://www.bigbuckbunny.org/ Big Buck Bunny] oli hyvä katseiden vangitsija).

Ubuntu Suomella on kaksi rullattavaa banderollia. Toinen [http://koti.mbnet.fi/reaby/ubuntu/ohjelmistot.jpg vapaasta koodista] ja toinen [http://koti.mbnet.fi/reaby/ubuntu/ubuntu.jpg Ubuntusta]. Banderollit pitää saada pääkaupunkiseudulle ennen tapahtumaa.

===Ständiä ei saa jättää yksin!===
Ständillä pitäisi olla ainakin päiväsaikaan joku aina päivystämässä. Jonkinlainen lista, johon voi ilmottautua (sitova!) päivystäjäksi tiettyinä kellonaikoina olisi hyvä.

==Linux-tuki==
Linux-tukea tarjottaneen samaan tapaan kuin edellisinäkin vuosina, eli suoraan ständillä tai jättämällä tukipyynnön [http://ubuntu-fi.org/assyt/ tikettijärjestelmään], joka puolestaan välittää pyynnöt esim. #linux-tuki -kanavalle IRCNetissä (kuten vuonna 2008, k.o kanavalta voi myös käydä pyytämässä tukea tapahtuman aikana).

==Markkinointi==
Mainostetaan:
* Blogissa
* Foorumilla
* Irkissä
* Assyjen screenillä (sovittava järjestäjien kanssa, onnistui 2007)
* Ubuntu Suomen etusivu

===CD-levyjä ja markkinointimateriaalia===
Canonicalta järjestyy Ubuntua noin 600kpl:ta, ja Fedoralta tulossa ehkä 500kpl:ta. Muut jakelut?

===Sponsorit===
Sponsorointipyynnöistä tulisi ilmoittamaan tänne tai konsultoimaan IRC:ssä '''ubuntu-fi-tiimit''' Freenodessa.

'''Seuraavilta yrityksiltä kysytty:'''
* Canonical
* COSS
* IBM
* Novell
* Lenovo
* Dell (Kielteinen)
* FSFE aka Free Software Foundation Europe

'''Lähetettyjä viestejä, sekä yleisluonteisia pohjia.'''
* [[Sponsoreille lähetetyt viestit]]

== Katso myös ==
*[[Assembly Summer 2008]]
*[[Assembly 2007]]
*[[Linux Assemblyillä]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Tuki

2009-03-19T16:15:51Z

TJ: ulkopuoliset luettelot erikseen, lisätty Ubuntun markkinapaikka (+ partnerit) sekä korjattu COSS:n linkki

==Ei-kaupallinen tuki==
*Linux-kerhot, kaverit.
*Internet: [http://www.flug.fi/info/listat.html Flug-listalta] voi löytyä apua. [http://www.google.com/linux Google/linux]. News://sfnet.atk.linux.*
*Ohjelmien IRC-kanavat (erityisesti Freenode -palvelimilla)
*[[Ulkoiset ohjesivustot]]

==Kaupalliset tukipalvelut==
*[http://pronics.com Pronics]
*[http://opinsys.fi Opinsys]
*[http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]
*[http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
*[http://www.balk.fi Tmi Hannu Balk] Linux yläpito, koulutus- ja konsultointipalveluja.
*[http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi] valtakunnallinen tukipalvelu

Muita luetteloita kaupallisten tukipalvelujen tarjoajista:
* [http://www.coss.fi/fi/ Suomen open source -keskus COSS]in [http://www.coss.fi/fi/yrityshakemisto/yritykset/ yrityslistalla] olevista monet tarjoavat yleistä Linux-tukea.
* [http://www.sange.fi/ Sangella] on kategorioittain järjestetty [http://linux.sange.fi/yritykset lista] tuen tarjoajista.
* [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tukipalvelut Ubuntun markkinapaikan yritykset] sekä Ubuntu-partnerit

[[Luokka:Yritykset]]
[[Luokka:Ohjeet]]

CrossOver Games

2009-02-14T12:25:42Z

TJ: crossover office linkiksi

'''CrossOver Games''' on CodeWeavers-yrityksen Windows-pelien toimimiseen Linuxilla (myös Mac OS) keskittynyt [[Wine]]-pohjainen tuote. Tuote on jatkoa aiemmalle hyötyohjelmille tarkoitetulle [[CrossOver Office]] -tuotteelle, perus-Winen pelituenkin parantuessa kaiken aikaa. Tuote ostetaan kertahinnalla, mutta hintaan sisältyy ilmaiset päivitykset 12 kuukauden ajan.

Toisin kuin oleellisin kilpailijansa [[Cedega]], CrossOver Gamesin kaikki parannukset Winen pelitukeen palautetaan osaksi alkuperäistä Wine-projektia. Tämä yhdessä muiden Winen kehittäjien peleihin kasvaneen kiinnostuksen myötä on tehnyt CrossOver Gamesista parhaimman valinnan Windows-pelien pelaamiseen lyhyessä ajassa.

Tuettuja pelejä ovat muun muassa World of Warcraft, EVE Online, Guild Wars, Prey ja Steam-pelit (Half-Life 2, Team Fortress 2, Counterstrike, Civilization 4).

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.codeweavers.com/products/cxgames/ CrossOver Games] -tuotesivu
* [http://www.codeweavers.com/ CodeWeavers]

[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]
[[Luokka:Pelit]]

Käyttäjäyhdistykset

2009-02-12T10:10:22Z

TJ: /* Paikallistoimintaa */ ubuntu suomen paikallistoiminta-sivulle linkki

Linux-käyttäjälle on useita eri järjestäytymismahdollisuuksia. Yhdistykset ja kerhot järjestävät tapahtumia, antavat tarvittaessa lausuntoja avoimiin ohjelmistoihin ja Linuxiin liittyvissä aiheissa, ja helpottavat käyttäjien välistä viestintää - esimerkiksi neuvojen kysymistä. Liity rohkeasti mukaan sinua kiinnostavan järjestön toimintaan!

==Valtakunnalliset yhdistykset==

[[FLUG]] on Suomen Linux-käyttäjien yhdistys, jonka tarkoituksena on Linuxiin liittyvän toiminnan edistäminen sekä suomalaisten Linux-käyttäjien ja Linuxista kiinnostuneiden tukeminen. Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin.

*[http://www.flug.fi/ FLUGin kotisivut]
*[[FLUGin verkkosivut|FLUGin kotisivujen kehittämiskeskustelu]]

[[FUUG]] on Suomen Unix-käyttäjäin yhdistys, joka on perustettu vuonna 1984. Sen tarkoitus on edistää UNIXin ja avoimien järjestelmien yleistä tunnettuutta Suomessa sekä toimia käyttäjien ja laitetoimittajien yhdyslinkkinä. FUUG toimii yhteistyössä muiden koti- ja ulkomaisten Unix-käyttäjäyhdistysten kanssa. Fuugilla on jäseniä noin 80.

* [http://www.fuug.fi/ FUUGin kotisivut]

[[Linux-Aktivaattori]] on suomalainen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää Linuxin ja muiden Open Source -ohjelmistojen käyttöä sekä yksityisissä että ammattimaisissa ympäristöissä.

* [http://www.linux-aktivaattori.fi/ Linux-Aktivaattorin kotisivut]

==Paikallistoimintaa==

Valtakunnallisten yhdistysten lisäksi Linux-käyttäjät ovat organisoituneet paikallisesti eri puolilla Suomea. Useimmat alueelliset käyttäjäryhmät ovat vapaamuotoisia, rekisteröitymättömiä ryhmittymiä, joista osa toimii jonkin valtakunnallisen yhdistyksen alla.

Turuxi on Turun seudun vapaiden ohjelmien käyttäjien ryhmä, joka toimii Linux-Aktivaattorin alaisena työryhmänä.
Turussa toimii myös TUUG, eli Turun Unix-käyttäjien ryhmä.

* Turku: [http://www.turuxi.org TURUXIn kotisivut]
* Turku: [http://tuug.fi/ TUUGin kotisivut]

Porvoossa toimivan PLUGin riveissä on sekä aloittelijoita että kokeneempia käyttäjiä. PLUG järjestää viikottaisia tapaamisia.

* Porvoo: [http://plug.fi PLUGin kotisivut]

Porissa vaikuttaa Linux-aktivaattorin työryhmä Porixi, eli Porin Linux-käyttäjien kerho.

* Pori: [http://porixi.linux-aktivaattori.fi Porixin kotisivut]

[[Linkku]] on Tampereella vaikuttava joukko GNU-työkalujen ja/tai Linux-ytimen käyttäjiä, joka kokoontuu kahden viikon välein, yleensä jonkin tietyn teeman tiimoilta.
*Linkun kotisivuna toimii wikisivu [[Linkku]].

[[Jinux]] toimii Joensuun alueella.

* Joensuu: [http://jinux.pokat.org Jinuxin kotisivut, Pokat ry:n harrastekerho]

Jyväskylässä toimii FLUGin keskustelulistan ympärille kasvanut joukko, joka kokoontuu yhteisiin illanviettoihin ja muihin tapahtumiin. Ryhmällä on myös oma sähköpostilista, jolla on viitisenkymmentä henkeä.

* Jyväskylä: kotisivuna wikisivu [[FLUG Jyväskylä]]

Pohjois-Suomen Linux-käyttäjille on pystytetty vuoden 2007 alussa omat sivut, joilla voi mm. liittyä yhteiselle postituslistalle.
Poslix järjestää Free thursday -kloonitapahtumaa joka toinen torstai Oulussa. Tarkemmat tiedot Poslixin kotisivulta.

* Pohjois-Suomi: [http://poslix.fi/ Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät (Poslix)]

* Pietarsaari/Jakobstad: ei kotisivua (vielä), [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9614.0 Ubuntu-foorumi]
Paikallista Linux-toimintaa käynnistymässä, lue/keskustele lisää [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9614.0 Ubuntu-foorumilla] (ryhmä on ikään kuin kaupungimme täysin kaksinkielinen, mikä tarkoittaa että kukin käyttää omaa kieltä ja oletetaan että toiset ymmärtävät :-).

* Nurmijärvi: Nurmijärven Linux-käyttäjäryhmän kotisivu on osoitteessa [http://www.nurmijarvi.linux.fi nurmijarvi.linux.fi].

Pari mainituista on syntynyt Ubuntu Suomen oheen, jonka [http://wiki.ubuntu-fi.org/Paikallistoiminta Paikallistoiminta]-sivua kannattaa pitää silmällä.

[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Linux-aiheiset opassivustot

2008-12-27T18:28:45Z

TJ: tuoreempi ubuntu-fi:n wikin linkki

* Tapani Räikkösen [http://tapsa.terae.net/linux/index.php Windowsista Linuxiin abc -sivusto] voitti [[Linux-tekijä]]-palkinnon 2004. Sivusto sisältää alusta loppuun -ohjeistusta Windowsista Linuxiin siirtymistä pohdiskelevalle käyttäjälle.
* FLUG ry:n [http://www.flug.fi/ohjeita/linux-ohjelmointi.html Linux-ohjelmointiohje] opettaa ohjelmoijia toimimaan Linux-ympäristössä.
* [http://sal-faq.sourceforge.net/ SAL-FAQ] Suositun sfnet.atk.linux-uutisryhmän FAQ. Suurelta osin vanhentunut.
* [http://users.utu.fi/sjsepp/linux_ohje/navigation.html Ohjeita Linuxin kotikäyttöön] - Erityisesti Linuxin perusteista ja komentorivikäytöstä
* [http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/ Linux-peruskäyttö] Linux-opas peruskäyttäjälle erityisesti [[Fedora]]an/[[Redhat]]iin sekä komentorivikäyttöön painottuen.
* [http://wiki.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen wiki] Ubuntu Suomen wikin kautta löytyy suomenkielisiä oppaita erityisesti Ubuntulle. Yleensä oppaat sopivat hyvin aloittelijoille.

== Katso myös ==
*[[Linux-aiheiset wikit]]
*[[Uutissivut]]
*[[Linux-aiheiset podcastit]]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Vinkit]]

Apua

2008-12-27T18:28:16Z

TJ: linux.fi:n keskustelualueet erikseen. kaupallisia tarjoajia on paljon, mainittu COSS:n yrityshakemisto ja Ubuntun markkinapaikka

Jos sinulla on ylitsepääsemättömiä pulmia, voit kokeilla jotain seuraavista:

*Etsi tästä wikistä. [[Aloittelijalle]] on hyvä paikka aloittaa. Katso myös [[Diagnostiikka|diagnosointiohjeet]] ja [[dokumentaatio]]
*Linux.fi:ssä on myös [http://linux.fi/foorumi/ WWW-keskustelualueet]
*Etsi vaikkapa [http://www.google.fi/linux Googlen Linux-haulla] neuvoja
*Kysy/hae [http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux-uutisryhmästä]
*Etsi tietoa [[ulkoiset ohjesivustot|ulkoisilta ohjesivustoilta]]
*Kysele [[IRC]]:stä. Jos olet aloittelija, IRCnetin suomenkielisellä #linux^n00bs -kanavalla ei tarvitse pelätä tyhmiä kysymyksiä; [[Jakelu|jakeluiden]] kanavilta ja foorumeilta löytynee apua jos olet edistyneempi käyttäjä ja sinulle on vaikeampia ongelmia
*Kaupallisia tuen tarjoajia muun muassa [http://www.coss.fi/ COSS:n yrityshakemistosta] tai [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tukipalvelut Ubuntun markkinapaikalta].

== Ohjeita avun pyytämiseen vapaaehtoisilta auttajilta ==
Ennen kuin lähetät kysymyksen, mieti hetki ongelmaa. Mikä ei toimi? Miten se ei toimi? Miten ongelma alkoi? Onko samanaikaisesti ilmennyt muitakin ongelmia?

Mieti asiaa ongelmaa ratkaisevan henkilön näkökulmasta: jos Internet-yhteytesi ei toimi ja kuvailet ongelmasi yksinkertaisesti "Linuxini nettiyhteys ei toimi", ei kukaan osaa antaa ohjeita vaan sinulta on kaivettava paljon lisätietoja. Sen sijaan ongelman tarkempi kuvailu, esimerkiksi:
''"Linuxissani ([[Jakelut|jakelupaketti]] X versio Y) ei toimi Internet-yhteys, sillä verkkokorttini XYZ ei tunnistu. [[Kernel|Ytimen]] versio on 2.6.18. Ongelma alkoi heti jakelun asennuksen jälkeen"''
kertoo jo paljon tarvittavia tietoja, ja sinua voidaan auttaa tehokkaammin.

Ongelman tarkemmassa kuvailussa on muutakin hyötyä. Joudut nimittäin hieman miettimään ongelmaa ja saatat samalla keksiä ratkaisun. Lisäksi osoitat auttajille että sinä ansaitset myös apua.

Tarkemmat ohjeet hyvien kysymysten kysymiseen löydät [http://www.flug.fi/ohjeita/kysymys.html FLUG:in ohjeesta]. Voit myös tutustua [[Eric S. Raymond]]in ja Rick Moenin tekemään perusteellisempaan [http://lumpio.no-ip.com/fiksut-kysymykset.html ohjeeseen] asiasta (suomennettu versio).
[[Luokka:Ohjeet]]

Mistä Linux

2008-12-12T09:46:37Z

TJ: Debian linkiksi.

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkkinä virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa joka on Suomessakin osittain rajoitettua.

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD- tai DVD-levyn, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus]
* [http://www.kampusdata.fi/ Kampus Data Oy]
* [http://www.linuxkauppa.fi/ linuxkauppa.fi]
* [http://www.linuxcomp.net/component/page,shop.browse/category_id,66/option,com_virtuemart/Itemid,26/ LinuxComp.net]

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.tietokonekorjaamo.fi/ ATK-palvelu Rauno Alatalo] (Alajärvi)
* [http://www.datajyra.fi/ Datajyrä] (Nummela)
* [http://www.jkcenter.fi/index.php?id=53 Keski-Suomen JK-Center Oy] (Saarijärvi/Äänekoski)
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus)
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi] (Valkeala)
* [http://www.lsdatapalvelu.fi/ Länsi-Suomen Datapalvelu] (Ilmajoki)
* [http://www.mikrosepat.fi/ Mikrosepät] (Juuka/Joensuu)
* [http://www.petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu)
* [http://www.tekniikkapiste.fi/ Tekniikkapiste] (Kangaslampi/Varkaus)
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku)
* [http://www.tomaki.net/ Tomaki Services Oy] (Nurmes/Valtimo)

<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small>

Muita:

* Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
* Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
* Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

== Muut hankintamahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati kirjoittavaa CD- tai DVD-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa ainakin [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata esittely/asennus-CD-levyn postikuluitta kotiisi. Katso lisätiedot [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD Ubuntu Suomen tietosivulta]. Levyjä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille.

[http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään myös itse poltettuja Linux-CD-levyjä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Mistä Linux

2008-12-12T09:45:58Z

TJ: /* Muut mahdollisuudet */ Soihtu ei myöskään enää myy. ShipIt-linkkaus Ubuntu Suomen sivulle jossa kerrotaan myös Kubuntu-vaihtoehto ym., suomeksi. Kielenhuoltoa.

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa joka on Suomessakin osittain rajoitettua.

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD- tai DVD-levyn, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus]
* [http://www.kampusdata.fi/ Kampus Data Oy]
* [http://www.linuxkauppa.fi/ linuxkauppa.fi]
* [http://www.linuxcomp.net/component/page,shop.browse/category_id,66/option,com_virtuemart/Itemid,26/ LinuxComp.net]

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.tietokonekorjaamo.fi/ ATK-palvelu Rauno Alatalo] (Alajärvi)
* [http://www.datajyra.fi/ Datajyrä] (Nummela)
* [http://www.jkcenter.fi/index.php?id=53 Keski-Suomen JK-Center Oy] (Saarijärvi/Äänekoski)
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus)
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi] (Valkeala)
* [http://www.lsdatapalvelu.fi/ Länsi-Suomen Datapalvelu] (Ilmajoki)
* [http://www.mikrosepat.fi/ Mikrosepät] (Juuka/Joensuu)
* [http://www.petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu)
* [http://www.tekniikkapiste.fi/ Tekniikkapiste] (Kangaslampi/Varkaus)
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku)
* [http://www.tomaki.net/ Tomaki Services Oy] (Nurmes/Valtimo)

<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small>

Muita:

* Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
* Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
* Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

== Muut hankintamahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati kirjoittavaa CD- tai DVD-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa ainakin [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata esittely/asennus-CD-levyn postikuluitta kotiisi. Katso lisätiedot [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD Ubuntu Suomen tietosivulta]. Levyjä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille.

[http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään myös itse poltettuja Linux-CD-levyjä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Mistä Linux

2008-12-12T09:41:55Z

TJ: /* Ostaminen asentamista varten */ linux-tuki siirtänyt myynnin linuxkauppa.fi:lle, lisätty linuxcomp ja kaunistettu linkkejä. linuxdisk lopettanut. kielenhuoltoa

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa joka on Suomessakin osittain rajoitettua.

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD- tai DVD-levyn, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus]
* [http://www.kampusdata.fi/ Kampus Data Oy]
* [http://www.linuxkauppa.fi/ linuxkauppa.fi]
* [http://www.linuxcomp.net/component/page,shop.browse/category_id,66/option,com_virtuemart/Itemid,26/ LinuxComp.net]

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.tietokonekorjaamo.fi/ ATK-palvelu Rauno Alatalo] (Alajärvi)
* [http://www.datajyra.fi/ Datajyrä] (Nummela)
* [http://www.jkcenter.fi/index.php?id=53 Keski-Suomen JK-Center Oy] (Saarijärvi/Äänekoski)
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus)
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi] (Valkeala)
* [http://www.lsdatapalvelu.fi/ Länsi-Suomen Datapalvelu] (Ilmajoki)
* [http://www.mikrosepat.fi/ Mikrosepät] (Juuka/Joensuu)
* [http://www.petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu)
* [http://www.tekniikkapiste.fi/ Tekniikkapiste] (Kangaslampi/Varkaus)
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku)
* [http://www.tomaki.net/ Tomaki Services Oy] (Nurmes/Valtimo)

<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small>

Muita:

* Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
* Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
* Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

== Muut mahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Mistä Linux

2008-12-12T09:33:01Z

TJ: /* Asennettuna ostaminen */ otsikon muutto ja iso tukku yrityksiä lisää Ubuntu Suomen sivuilta http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* http://www.linuxkauppa.fi/
* http://www.dataclub.fi/
* http://www.linux-tuki.fi/linux-cd
* http://www.kampusdata.fi/
* http://linuxdisk.urli.net/

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalvelut – ja sisältääkö paketti vain yhden CD-levyn keskeisillä ohjelmilla vaiko koko jakelun (esimerkiksi koko Debian on 2 DVD:tä tai 14 CD:tä sekä suurinpiirtein saman verran [[lähdekoodi]]a). Varsinainen asennuslevy yleensä riittää, jos tarkoituksena on asentaa Linux vain muutamalle koneelle ja käytössä on laajakaistayhteys.

Myytävänä on sekä eri jakeluiden virallisia levyjä että epävirallisia. Jälkimmäisiin on koottu epävirallisen koosteen tekijän mielestä sopivia osia jakeluista. Linux on tavallisten PC-koneiden lisäksi saatavana monille muille laitearkkitehtuureille.

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa.

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat vapaita ohjelmistoja, esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehoitetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.tietokonekorjaamo.fi/ ATK-palvelu Rauno Alatalo] (Alajärvi)
* [http://www.datajyra.fi/ Datajyrä] (Nummela)
* [http://www.jkcenter.fi/index.php?id=53 Keski-Suomen JK-Center Oy] (Saarijärvi/Äänekoski)
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus)
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi] (Valkeala)
* [http://www.lsdatapalvelu.fi/ Länsi-Suomen Datapalvelu] (Ilmajoki)
* [http://www.mikrosepat.fi/ Mikrosepät] (Juuka/Joensuu)
* [http://www.petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu)
* [http://www.tekniikkapiste.fi/ Tekniikkapiste] (Kangaslampi/Varkaus)
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku)
* [http://www.tomaki.net/ Tomaki Services Oy] (Nurmes/Valtimo)

<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small>

Muita:

* Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
* Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
* Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

== Muut mahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Mistä Linux

2008-12-12T09:22:16Z

TJ: /* Verkosta lataaminen */ datagalaxy-url lopettanut + siistintää

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* http://www.linuxkauppa.fi/
* http://www.dataclub.fi/
* http://www.linux-tuki.fi/linux-cd
* http://www.kampusdata.fi/
* http://linuxdisk.urli.net/

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalvelut – ja sisältääkö paketti vain yhden CD-levyn keskeisillä ohjelmilla vaiko koko jakelun (esimerkiksi koko Debian on 2 DVD:tä tai 14 CD:tä sekä suurinpiirtein saman verran [[lähdekoodi]]a). Varsinainen asennuslevy yleensä riittää, jos tarkoituksena on asentaa Linux vain muutamalle koneelle ja käytössä on laajakaistayhteys.

Myytävänä on sekä eri jakeluiden virallisia levyjä että epävirallisia. Jälkimmäisiin on koottu epävirallisen koosteen tekijän mielestä sopivia osia jakeluista. Linux on tavallisten PC-koneiden lisäksi saatavana monille muille laitearkkitehtuureille.

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa.

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat vapaita ohjelmistoja, esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehoitetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Asennettuna ostaminen ==

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]
* [http://www.verkkokauppa.com/ http://www.verkkokauppa.com]

Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]

Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]

Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]

== Muut mahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Mistä Linux

2008-12-12T09:12:27Z

TJ: /* Verkosta lataaminen */ distrowatchin sijaan ihan omat artikkelit

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* http://www.linuxkauppa.fi/
* http://www.dataclub.fi/
* http://www.linux-tuki.fi/linux-cd
* http://www.kampusdata.fi/
* http://linuxdisk.urli.net/

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalvelut – ja sisältääkö paketti vain yhden CD-levyn keskeisillä ohjelmilla vaiko koko jakelun (esimerkiksi koko Debian on 2 DVD:tä tai 14 CD:tä sekä suurinpiirtein saman verran [[lähdekoodi]]a). Varsinainen asennuslevy yleensä riittää, jos tarkoituksena on asentaa Linux vain muutamalle koneelle ja käytössä on laajakaistayhteys.

Myytävänä on sekä eri jakeluiden virallisia levyjä että epävirallisia. Jälkimmäisiin on koottu epävirallisen koosteen tekijän mielestä sopivia osia jakeluista. Linux on tavallisten PC-koneiden lisäksi saatavana monille muille laitearkkitehtuureille.

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa.

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat vapaita ohjelmistoja, esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehoitetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta HTTP- tai FTP-palvelimelta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Usein tehokkain tapa on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa.

* Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTrackeristä] ja [http://www.datagalaxy.net/linux/ DataGalaxystä]
* Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ funetistä]

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Asennettuna ostaminen ==

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet:
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]
* [http://www.verkkokauppa.com/ http://www.verkkokauppa.com]

Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]

Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]

Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]

== Muut mahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Jakelu

2008-12-12T09:07:18Z

TJ: muokkailua selkeämpään suuntaan ja kielenhuoltoa ym.. otsikkojen pituudenkin uhalla näin parempi yleissilmäykselle.

Alunperin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:
* jakelu
* levitysversio
* ohjelmakokonaisuus
* levityspaketti
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).

Eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.

== Työpöytäkäyttö ==

Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[GNOME]], [[KDE]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*Graafiseen työhön: GIMP, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.

== Palvelinkäyttö ==

[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

*(S)FTP-palvelin
*HTTP/WWW-palvelin
*SSH-palvelin
*Sähköpostipalvelin

Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentaja oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]]:n kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.

== Jakeluiden suhde toisiinsa ==

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Debian]], [[Red Hat]] ja [[Slackware]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora, kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.

Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Mandrivan ”MCC”:n ja Novellin (open)SUSE:n ”YaST”:n välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.

== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Mandriva]]n, [[openSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa.

Yleisimmät jakelut ovat myös lueteltu sivulla [[Jakelun valinta]].

=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===

Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[openSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

=== Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana ===

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===

Valitse siis jokin ns. [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan CD- tai DVD-levyltä.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD- tai DVD-levylle ahdettuna. Levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-levyt vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version, riippuen levityspaketista. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Live-versioiden miinuspuolena on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://www.ubuntu-fi.org/] - [[Ubuntu]] (latauksen vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa tilattua postitse ilmaiseksikin)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)

=== Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella ===

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta Päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. yritysversion, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esimerkiksi laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

=== Vaihtoehto 6: Käytä valinta-apulaista ===

Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==

Alla ovat lueteltuina eri jakelupakettien tiedostot, joista voi lukea jakelupaketin version. Tiedoston sisällön saat selville esimerkiksi ''cat''-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

[[Luokka:Jakelut]]

Linuxin jakelupaketit

2008-12-12T08:55:04Z

TJ: vinkki alkuun lyhyemmästä luettelosta

'''Linuxin jakelupaketit''' eli jakelut ovat Linux-käyttöjärjestelmän versioita, joihin itse käyttöjärjestelmän lisäksi kuuluu suuri määrä erilaisia sovellusohjelmia. Tässä artikkelissa esitellään joitakin isompia jakeluita, [[jakelu]]ista yleisemmin eri artikkelissa. Lyhyempi luettelo yleisimmistä jakelupaketeista artikkelissa [[Jakelun valinta]].

Yleiskäyttöisiä suuria jakeluita on kymmeniä, mutta niiden variaatioita, esimerkiksi tiettyyn tarpeeseen tarkoitettuja erikoistuneita jakeluita on lukemattomia. Uuden jakelun perustaminen onnistuu henkilökohtaisenakin projektina, joskin pienenkin jakelun ylläpito edes jotenkin laadukkaana vaatii panostusta.

==Suuria ja laajoja perusjakelupaketteja==

===[[Debian GNU/Linux|DEBIAN]]===

Debian GNU/Linux on [[1993]] aloitettu jakelupaketti, johon perustuu useita itsekin suuriksi kasvaneita jakeluita, kuten [[Ubuntu]]. Debiania päivitetään harvoin ja sitä pidetään vakaana. Nopeammin päivittyvä Debianiin perustuva Linuxin jakelupaketti on eteläafrikkalainen [[Ubuntu]].

====[[Corel Linux]]====

Corel Linux on kanadalaisen grafiikkaohjelmistoyhtiö Corelin Linux, josta tuli myöhemmin [[Xandros]].

====[[Linspire]]====

Linspiren tavoitteena on ollut kehittää Windows-ohjelmia ajava Linux-käyttöjärjestelmä. Tämä ei täysin onnistunut, minkä vuoksi tavoitteesta osittain on luovuttu. Windows-ohjelmia pyritään ajamaan Crossover- ja Wine-ohjelmistoilla. Linspireen saa kaupallisia ohjelmia ostetuksi verkkokaupasta. Se käyttää myös Debianin ohjelmia.

====[[MEPIS]]====

====[[Nexenta]]====

====[[Ubuntu]]====

Ubuntu on eteläafrikkalainen voimakkaasti kehitettävä Linux, yksi suosituimmista Debianiin perustuvista Linuxeista.

=====[[GOS]]=====

gOS on [[Ubuntu]]un perustuva ohjelma, jonka piirteenä ovat valmiit yhteydet Googlen verkko-ohjelmistojen eri paketteihin. gOS on yhdysvalloissa tavarataloissa myytävissä halvoissa sylitietokoneissa käytetty käyttöjärjestelmä.

=====[[Gnoppix]]=====

=====[[Edubuntu]]=====

Edubuntu on Ubuntuun perustuva kouluihin sovellettava Linux.

=====[[Kubuntu]]=====

Kubuntu on KDE-työpöytää käyttävä [[Ubuntu]]. Ubuntu perusmuodossaan käyttää [[Gnome]]a.

=====[[Xubuntu]]=====

Xubuntu on [[Xfce]]-työpöytäohjelmistoa käyttävä [[Ubuntu]].

===[[Xandros]]===

Xandros perustuu [[Corel Linux]]iin.

===[[Gentoo|GENTOO]]===

Gentoo on lähdekoodista käännettävä Linux, jonka kääntämiseen binäärimuotoon voi tavanomaisilla koneilla mennä runsaasti aikaa. Gentoota pidetään työläytensä vuoksi asiaan hyvin perehtyneiden käyttäjien käyttöjärjestelmänä. Eduiksi on mainittu se, että kääntämismenetelmällä tarjotaan mahdollisuus jokaiselle valita Linuxiinsa vain ne ohjelmistojen tai ohjelmien osat, joita tarvitaan, minkä vuoksi Gentoo voi olla tehokas.

====[[Kororaa]]====

Kororaa on lähdekoodiksi valmiiksi käännetty yksi Gentoon levitysversio, joka on saatavissa [[Live-CD]]:nä. Se käyttää [[Xgl]]-työpöytäohjelmistoa.

====[[Sabayon Linux]]====

Sabayon Linux on italialainen valmiiksi binäärikoodiksi käännetty Gentoohon perustuva laaja Linuxin jakelu. Tekijöiden mukaan valmiiksi kääntäminen säästää käyttäjien aikaa tunteja kestävältä Gentoon kääntämiseltä.

===[[Red Hat|RED HAT]]===

====[[Fedora]]====

Fedora on Red Hatin yhteisölle annettu sen rinnalla kehittyvä maksuton Linux.

====[[LBA-Linux]]====

====[[Mandriva]]====

Mandriva on alunperin ranskalainen [[Mandrake Linux]], joka perustui Red Hatiin.

=====[[PCLinuxOS]]=====

PCLinuxOS on [[Mandriva]]an perustuva [[live-CD]], jossa on myös [[OpenOffice.org]]. Oletustyöpöytänä on [[KDE]], mutta siihen saa myös [[GNOME]]:n.

====[[Mandriva Move]]====

Mandriva Move on Manrivan [[Live-CD]]-versio.

====[[RHEL]]====

===[[Slackware|SLACKWARE]]===

Slackware on Debianin tapaan [[1993]] aloitettu jakelu. Sen installointi on merkkipohjainen ja se on melko mukautuva Linux-jakelu.

====[[Zenwalk Linux]]====

===[[SuSE Linux|SUSE]]===

SuSE on alunperin saksalainen Linux-jakelu, jonka Novell osti. SuSE on myös yhteistyössä IBM:n kanssa. SuSE:ssa on sanottu olevan melko runsaasti laiteajuriohjelmia, mutta sen on raskas, joten se ei sovi hyvin vanhoille ja nykyään heikkotehoiseksi katsottaville tietokoneille.

==Muuta==

{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#FFE7BA" width="100%" | '''[[Linuxin jakelupaketit|Linuxin jakelupaketit]]'''
|- align="center" style="font-size: 90%;"
| colspan="1" | '''[[Debian GNU/Linux|DEBIAN GNU/LINUX]]''' | '''[[Gentoo|GENTOO]]''' | '''[[Red Hat|RED HAT]]''' | '''[[Slackware|SLACKWARE]]''' | '''[[SuSE|SUSE]]'''<br/>[[Debian GNU/Linux|'''DEBIAN GNU/LINUX''']] : [[Corel Linux]]: [[Xandros]] | [[Debian GNU/Linux|'''Debian GNU/Linux''']]: [[DebianEDU]] * [[Skolelinux]] | [[Dreamlinux]] | [[Knoppix]]: [[SuomiKnoppix]] | [[Linspire]] | [[MEPIS]] | [[Nexenta]] | [[Ubuntu]]: ([[Ubuntu]]/[[GNOME]] * [[Kubuntu]]/[[KDE]] * [[Xubuntu]]/[[Xfce|XFCE]] * [[Edubuntu]]/opetuskäyttö ) | [[Gnoppix]] | [[GOS]] <br/> '''[[Gentoo|GENTOO]]''': [[Gentoo|'''Gentoo''']] | [[Kororaa]] | [[SystemRescueCD]] <br/> '''[[Red Hat|RED HAT]]''': [[Fedora]] | [[LBA-Linux]] | [[Mandriva]]:[[Mandriva Move]] * [[PCLinuxOS]] | '''[[Red Hat|Red Hat]]''': [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]] * [[CentOS]] * [[Unbreakable Linux]] * [[White Box Enterprise Linux]] <br/> '''[[Slackware|SLACKWARE]]''': [[SaxenOS]] | [[Slackware|'''Slackware''']] | [[Zenwalk Linux]] <br/> '''[[Suse|SUSE]]''': '''[[Suse|SuSE Linux]]''' | Suse Open <br/> '''[[OpenBSD|OPEN BSD]]''' <br/> '''LÄHDEKOODISTA KÄÄNNETTÄVÄT''': '''[[Source Mage GNU/Linux]]''' <br/> '''RYHMITTELEMÄTTÖMÄT''':[[Arch Linux]] | [[Damn Small Linux]] | [[GeeXboX]] | [[Puppy]]
|}

[[luokka:Jakelut]]

Aloittelijalle

2008-12-04T13:31:48Z

TJ: random-kielenhuoltoa, joskus tätä pitäisi ehkä isomminkin miettiä...

''GNU/Linuxia'' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle.

Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai Mac OS (tästä tarkemmin esimerkiksi esseessä [http://webd.savonia-amk.fi/www/kt22440/LNW/linux_eioo_windows.html Linux ei ole Windows]), ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään.

== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.

Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelupaketin]] asennat. Jakelupaketti on kokoelma, jossa on [[Kernel|Linux-ydin]], muut tarvittavat perusohjelmat ja muun muassa asennusohjelma. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakelupaketteja, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelupakettia ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.

Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".

== GNU/Linux-järjestelmän perusteita ==

Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.

=== Monen käyttäjän järjestelmä ===

Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.

Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (ja muutamaan muuhun paikkaan). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>root</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä.

Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].

=== Hakemistorakenne ===

:''Pääartikkeli: [[Linuxin hakemistorakenne]]''.<br>
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.

Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.

Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].

=== Käyttöjärjestelmän ydin ===

GNU/Linux-järjestelmän [[Kernel|ydin]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Perinteisesti Linuxissa on ollut tapana [[Kernelin kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tämä joudutaan tekemään harvoin jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.

Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on käännettävä ajuri ytimeen tai, kuten nykyään on usein mahdollista, asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).

Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.

=== Graafinen käyttöliittymä ===

Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[X Window System]]istä, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.

GNU/Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[KDE]] ja [[GNOME]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytänä KDE, toisten GNOME (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että KDE on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi, GNOME taas selkeämpi, yksinkertaisempi ja myös jonkin verran vakaampi. KDE pyrkii pitkälti uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen, GNOME taas käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toteuttamiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[KDE tutuksi]] ja [[GNOME tutuksi]].

== Esittely-CD-levyt ==

Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä niin sanotulla [[Live-CD|esittely-CD- tai DVD-levyllä]] ("live CD"). Näitä levyjä käytettäessä koko järjestelmä käynnistyy CD-levyltä. Etuna CD-käynnistyksessä on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Esittelylevyjä käyttämällä pääset suoraan toimivalle Linux-työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.

Yksi tunnetuimmista Live CD -jakeluista on [[Knoppix]]. Nykyään useimmat tunnetuista jakeluista, esimerkiksi [[Ubuntu]], tarjoavat esittelytilaa oletuksena asennuslevyltään, ja myös asennus tapahtuu käynnistämällä haluttaessa asennusohjelma esittelytilan työpöydältä.

== Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin? ==

Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana.

On olemassa satoja eri jakelupaketteja, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Jakelun valinta]].

== Onko jakelu suomenkielinen? ==

Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia.

Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia, jotka on käännetty ohjelmien omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.

Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.

Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].

== Miten ohjelmia asennetaan? ==

Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai jollain graafisella paketinhallinnan käyttöliittymällä. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Redhat]]-sukuisilla, [[Debian]]-sukuisilla, [[Gentoo]]lla, [[Slackware]]lla ja [[Arch Linux]]illa omansa) ja näille on useampia edustaohjelmia, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.

Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy.

Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa. Nykyään yleisesti käytetyillä jakeluilla on niin laajat pakettilähteet, ettei ohjelmien asentaminen pakettilähteiden ohi yleensä ole tarpeen.

Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.

===Katso myös===
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]
*[[Ohjelmien asentaminen]]

== Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''

Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä nykyaikaisissa Windows-tietokoneissa komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[KDE]] ja [[GNOME]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perusylläpito, mikä aiemmin on vaatinut komentorivin käyttöä. Toisaalta ongelmatapauksissa yleensä ohjeet ongelman korjaamiseen ovat kummallisen tuntuisia komentorivirivejä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten - ja moni unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä kauan käyttänyt vierastaa graafisia hallintatyökaluja.

Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat loppujen lopuksi paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].

[[Luokka:Ohjeet]]

Malline:Linkkejä

2008-12-03T12:55:07Z

TJ: vapaasuomi.fi:n muotoilun muutos

<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#FFFFFF; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Maapallo.png|30px]] Linkkejä ===
*[http://www.vapaasuomi.fi/ vapaasuomi.fi] (Vapaat ohjelmistot ja sisällöt)
*[http://www.flug.fi FLUG] (Finnish Linux User Group FLUG ry)
*[http://tonnikala.net/ Tonnikala.net] (Linux- ja Unix-uutisia)
*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux-uutisryhmä Google Groupsissa]
</div>

Etusivu2

2008-12-03T12:33:57Z

TJ: yksi tapa korostaa uuden käyttäjän ohjeita jo aihealueet-laatikossa

{| width="100%"
|-
|style="vertical-align:top" |

<div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Tietoja.png|30px]] Tervetuloa Linux.fi-wikiin!===
[[Linux.fi]] on kaikkien muokattavissa oleva [[Linux.fi:Lisenssi|vapaa]] Linux-ohjesivusto. Ajankohtaista keskustelua tästä wikistä käydään [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]], lue ja osallistu! Wikin käyttöä voit harjoitella [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]]. Ennen kuin ryhdyt muokkaamaan sivuja, luethan [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöt]].

Wikin IRC-kanava on [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]] IRCnetissä.
</div>


<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Kirjat.png|30px]] Aihealueet ===
====[[Kuva:Kysymys.png|30px]] Uusi Linux-käyttäjä?====
:[[Aloittelijalle|Aloittelijan ohjeet]], [[Mistä Linux]]?, [[Apua|Mistä apua]]?

====[[Kuva:Kysymys.png|30px]] Perustietoa Linuxista====
:[[:Luokka:Jakelut|Jakelupaketit]], [[Ohjelmien asentaminen]], [[Komentorivi|Komentorivin käyttö]], [[:Luokka:Käsitteet|Käsitteet]], [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeita]], [[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenne]]

{|style="border: 0; padding:5px; background-color:#F8F8FF"
|-
|[[Kuva:Verkko.png|30px|left]] '''[[Portaali:Verkko|Internet ja verkkoyhteydet]]'''
|[[Kuva:Tietokone.png|30px|left]] '''[[Portaali:Järjestelmä|Järjestelmä]]'''
|-
|[[Kuva:Yhteiso.png|30px|left]] '''[[Portaali:Järjestäytyminen|Järjestäytyminen]]'''
|[[Kuva:Kuvankasittely.png|30px|left]] '''[[Portaali:Kuvankäsittely|Kuvankäsittely]]'''
|-
|[[Kuva:Mikrosiru.png|30px|left]] '''[[Portaali:Laitteisto|Laitteisto]]'''
|[[Kuva:Procman.png|30px|left]] '''[[Portaali:Ohjelmistokehitys|Ohjelmistokehitys]]'''
|-
|[[Kuva:Ilotikku.png|30px|left]] '''[[Portaali:Pelit|Pelit]]'''
|[[Kuva:Kyna.png|30px|left]] '''[[Portaali:Toimisto|Toimisto]]'''
|-
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
'''([[Toiminnot:Categories|Näytä kaikki luokat]])'''
</div>



<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0em 1em 1em 1em; background-color:#fff; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Kyna_ja_pala.gif|30px]] [[Linux.fi:Yhteistyöartikkeli|Yhteistyöartikkeli]] ===
*[[Etusivu2]]
Muita parantelua kaipaavia sivuja: [[Bluetooth]], [[LVM]], [[udev]], [[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]], [[VPN]], [[YaST]]...
</div>


| width="40%" style="vertical-align:top" |

<div style="margin:0; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 0.5em 0.5em 0.5em; background-color:#efdfdf; align:left; font-size:1em">


=== [[Kuva:Palikat.png|30px]] Osallistuminen ===
* [[Linux.fi:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]
* [[Linux.fi:Osallistu|Osallistu]]
* [[Linux.fi:Lisenssi|Lisenssi]]
* [[Toiminnot:Categories|Luokat]]
* [[Linux.fi:Tietoja|Tietoja tästä wikistä]]
* Artikkeleita on tällä hetkellä yhteensä [[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]].


</div>

<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:2px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#fff; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Puhekupla.png|30px]] [http://linux.fi/foorumi/ Keskustelualueella] nyt===
<rss>http://linux.fi/foorumi/index.php?type=rss;action=.xml|short</rss>
</div>



<div style="margin: 0; margin-top:10px; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#efefef; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Kysymys.png|30px]] Uusi Linux-käyttäjä?===
Jos sinulla ei ole aiempaa Linux-kokemusta, kannattaa lukea [[Aloittelijalle]]-artikkeli.
</div>


<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#dfefdf; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Tux.png|30px]] Yleistietoa Linuxista ===

* Mikä on [[wikipedia:fi:Linux (ydin)|Linux-ydin]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:Linux|Linux-käyttöjärjestelmä]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:GNU|GNU]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:GPL|GPL]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:Free Software Foundation|Free Software Foundation]]?
* Mitä on [[wikipedia:fi:Vapaa ohjelmisto|vapaa ohjelmisto]]?
* Mitä on [[wikipedia:fi:Avoin lähdekoodi|avoin lähdekoodi]]?
* Kuka on [[wikipedia:fi:Linus Torvalds|Linus Torvalds]]?
* Kuka on [[wikipedia:fi:Richard Stallman|Richard Stallman]]?

Ylläolevat ovat linkkejä [http://fi.wikipedia.org/ Wikipediaan].
</div>

<!-- Malline: Perustietoa/etusivu päättyy
|}

[[Luokka:Wiki]]

Etusivu2

2008-12-03T12:27:13Z

TJ: notoc ja noeditsection lisäävät tyhjää, tein sopivan paikan niille

{| width="100%"
|-
|style="vertical-align:top" |

<div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Tietoja.png|30px]] Tervetuloa Linux.fi-wikiin!===
[[Linux.fi]] on kaikkien muokattavissa oleva [[Linux.fi:Lisenssi|vapaa]] Linux-ohjesivusto. Ajankohtaista keskustelua tästä wikistä käydään [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]], lue ja osallistu! Wikin käyttöä voit harjoitella [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]]. Ennen kuin ryhdyt muokkaamaan sivuja, luethan [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöt]].

Wikin IRC-kanava on [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]] IRCnetissä.
</div>


<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Kirjat.png|30px]] Aihealueet ===
*'''Uusi Linux-käyttäjä?'''
:[[Aloittelijalle|Aloittelijan ohjeet]], [[Mistä Linux]]?, [[Apua|Mistä apua]]?

*'''Perustietoa Linuxista'''
:[[:Luokka:Jakelut|Jakelupaketit]], [[Ohjelmien asentaminen]], [[Komentorivi|Komentorivin käyttö]], [[:Luokka:Käsitteet|Käsitteet]], [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeita]], [[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenne]]

{|style="border: 0; background-color:#F8F8FF"
|-
|[[Kuva:Verkko.png|30px|left]] '''[[Portaali:Verkko|Internet ja verkkoyhteydet]]'''
|[[Kuva:Tietokone.png|30px|left]] '''[[Portaali:Järjestelmä|Järjestelmä]]'''
|-
|[[Kuva:Yhteiso.png|30px|left]] '''[[Portaali:Järjestäytyminen|Järjestäytyminen]]'''
|[[Kuva:Kuvankasittely.png|30px|left]] '''[[Portaali:Kuvankäsittely|Kuvankäsittely]]'''
|-
|[[Kuva:Mikrosiru.png|30px|left]] '''[[Portaali:Laitteisto|Laitteisto]]'''
| [[Kuva:Procman.png|30px|left]] '''[[Portaali:Ohjelmistokehitys|Ohjelmistokehitys]]'''
|-
| [[Kuva:Ilotikku.png|30px|left]] '''[[Portaali:Pelit|Pelit]]'''
|[[Kuva:Kyna.png|30px|left]] '''[[Portaali:Toimisto|Toimisto]]'''
|-
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
'''([[Toiminnot:Categories|Näytä kaikki luokat]])'''
</div>



<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0em 1em 1em 1em; background-color:#fff; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Kyna_ja_pala.gif|30px]] [[Linux.fi:Yhteistyöartikkeli|Yhteistyöartikkeli]] ===
*[[Etusivu2]]
Muita parantelua kaipaavia sivuja: [[Bluetooth]], [[LVM]], [[udev]], [[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]], [[VPN]], [[YaST]]...
</div>


| width="40%" style="vertical-align:top" |

<div style="margin:0; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 0.5em 0.5em 0.5em; background-color:#efdfdf; align:left; font-size:1em">


=== [[Kuva:Palikat.png|30px]] Osallistuminen ===
* [[Linux.fi:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]
* [[Linux.fi:Osallistu|Osallistu]]
* [[Linux.fi:Lisenssi|Lisenssi]]
* [[Toiminnot:Categories|Luokat]]
* [[Linux.fi:Tietoja|Tietoja tästä wikistä]]
* Artikkeleita on tällä hetkellä yhteensä [[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]].


</div>

<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:2px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#fff; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Puhekupla.png|30px]] [http://linux.fi/foorumi/ Keskustelualueella] nyt===
<rss>http://linux.fi/foorumi/index.php?type=rss;action=.xml|short</rss>
</div>



<div style="margin: 0; margin-top:10px; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#efefef; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Kysymys.png|30px]] Uusi Linux-käyttäjä?===
Jos sinulla ei ole aiempaa Linux-kokemusta, kannattaa lukea [[Aloittelijalle]]-artikkeli.
</div>


<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#dfefdf; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Tux.png|30px]] Yleistietoa Linuxista ===

* Mikä on [[wikipedia:fi:Linux (ydin)|Linux-ydin]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:Linux|Linux-käyttöjärjestelmä]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:GNU|GNU]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:GPL|GPL]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:Free Software Foundation|Free Software Foundation]]?
* Mitä on [[wikipedia:fi:Vapaa ohjelmisto|vapaa ohjelmisto]]?
* Mitä on [[wikipedia:fi:Avoin lähdekoodi|avoin lähdekoodi]]?
* Kuka on [[wikipedia:fi:Linus Torvalds|Linus Torvalds]]?
* Kuka on [[wikipedia:fi:Richard Stallman|Richard Stallman]]?

Ylläolevat ovat linkkejä [http://fi.wikipedia.org/ Wikipediaan].
</div>

<!-- Malline: Perustietoa/etusivu päättyy
|}

[[Luokka:Wiki]]

Etusivu2

2008-12-03T12:22:23Z

TJ: notoc ja noeditsection pitää olla alkupuolella ennemmin?

__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{| width="100%"
|-
|style="vertical-align:top" |

<div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Tietoja.png|30px]] Tervetuloa Linux.fi-wikiin!===
Linux.fi on kaikkien muokattavissa oleva [[Lisenssi|vapaa]] Linux-ohjesivusto. Ajankohtaista keskustelua tästä wikistä käydään [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]], lue ja osallistu! Wikin käyttöä voit harjoitella [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]]. Ennen kuin ryhdyt muokkaamaan sivuja, luethan [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöt]].

Wikin IRC-kanava on [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]] IRCnetissä.
</div>


<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Kirjat.png|30px]] Aihealueet ===
*'''Uusi Linux-käyttäjä?'''
:[[Aloittelijalle|Aloittelijan ohjeet]], [[Mistä Linux]]?, [[Apua|Mistä apua]]?

*'''Perustietoa Linuxista'''
:[[:Luokka:Jakelut|Jakelupaketit]], [[Ohjelmien asentaminen]], [[Komentorivi|Komentorivin käyttö]], [[:Luokka:Käsitteet|Käsitteet]], [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeita]], [[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenne]]

{|style="border: 0; background-color:#F8F8FF"
|-
|[[Kuva:Verkko.png|30px|left]] '''[[Portaali:Verkko|Internet ja verkkoyhteydet]]'''
|[[Kuva:Tietokone.png|30px|left]] '''[[Portaali:Järjestelmä|Järjestelmä]]'''
|-
|[[Kuva:Yhteiso.png|30px|left]] '''[[Portaali:Järjestäytyminen|Järjestäytyminen]]'''
|[[Kuva:Kuvankasittely.png|30px|left]] '''[[Portaali:Kuvankäsittely|Kuvankäsittely]]'''
|-
|[[Kuva:Mikrosiru.png|30px|left]] '''[[Portaali:Laitteisto|Laitteisto]]'''
| [[Kuva:Procman.png|30px|left]] '''[[Portaali:Ohjelmistokehitys|Ohjelmistokehitys]]'''
|-
| [[Kuva:Ilotikku.png|30px|left]] '''[[Portaali:Pelit|Pelit]]'''
|[[Kuva:Kyna.png|30px|left]] '''[[Portaali:Toimisto|Toimisto]]'''
|-
|}

===== ([[Toiminnot:Categories|Näytä kaikki luokat]]) =====
</div>



<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0em 1em 1em 1em; background-color:#fff; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Kyna_ja_pala.gif|30px]] [[Linux.fi:Yhteistyöartikkeli|Yhteistyöartikkeli]] ===
*[[Etusivu2]]
Muita parantelua kaipaavia sivuja: [[Bluetooth]], [[LVM]], [[udev]], [[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]], [[VPN]], [[YaST]]...
</div>


| width="40%" style="vertical-align:top" |

<div style="margin:0; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 0.5em 0.5em 0.5em; background-color:#efdfdf; align:left; font-size:1em">


=== [[Kuva:Palikat.png|30px]] Osallistuminen ===
* [[Linux.fi:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]
* [[Linux.fi:Osallistu|Osallistu]]
* [[Linux.fi:Lisenssi|Lisenssi]]
* [[Toiminnot:Categories|Luokat]]
* [[Linux.fi:Tietoja|Tietoja tästä wikistä]]
* Artikkeleita on tällä hetkellä yhteensä [[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]].


</div>

<div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:2px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#fff; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Puhekupla.png|30px]] [http://linux.fi/foorumi/ Keskustelualueella] nyt===
<rss>http://linux.fi/foorumi/index.php?type=rss;action=.xml|short</rss>
</div>



<div style="margin: 0; margin-top:10px; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#efefef; align:right; font-size:1em">
===[[Kuva:Kysymys.png|30px]] Uusi Linux-käyttäjä?===
Jos sinulla ei ole aiempaa Linux-kokemusta, kannattaa lukea [[Aloittelijalle]]-artikkeli.
</div>


<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#dfefdf; align:right; font-size:1em">
=== [[Kuva:Tux.png|30px]] Yleistietoa Linuxista ===

* Mikä on [[wikipedia:fi:Linux (ydin)|Linux-ydin]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:Linux|Linux-käyttöjärjestelmä]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:GNU|GNU]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:GPL|GPL]]?
* Mikä on [[wikipedia:fi:Free Software Foundation|Free Software Foundation]]?
* Mitä on [[wikipedia:fi:Vapaa ohjelmisto|vapaa ohjelmisto]]?
* Mitä on [[wikipedia:fi:Avoin lähdekoodi|avoin lähdekoodi]]?
* Kuka on [[wikipedia:fi:Linus Torvalds|Linus Torvalds]]?
* Kuka on [[wikipedia:fi:Richard Stallman|Richard Stallman]]?

Ylläolevat ovat linkkejä [http://fi.wikipedia.org/ Wikipediaan].
</div>

<!-- Malline: Perustietoa/etusivu päättyy
|}

[[Luokka:Wiki]]

XChat

2008-11-29T17:01:56Z

TJ:

{{Ohjelma
| nimi = XChat
| kuva = [[Kuva:xchat-gnome.png|220px]]
| kuvateksti =
| käyttöliittymä = [[GTK]]
| lisenssi = [[GNU GPL|GNU General Public License]]
| kotisivu = [http://www.xchat.org/ www.xchat.org] ja [http://xchat-gnome.navi.cx/ xchat-gnome.navi.cx]
}}

'''XChat''' ja '''XChat-GNOME''' ovat graafisia [[IRC]]-asiakasohjelmia.

== XChat-GNOME ==

XChat-GNOME on helppokäyttöiseksi suunniteltu variaatio alkuperäisestä XChat-ohjelmasta. Tässä ohje käyttöönotosta:

IRC-keskustelut XChat-GNOME-ohjelmalla
# Asenna pakettienhallinnassa (esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa ''Sovellukset''→''Lisää/poista...'') ohjelma XChat-GNOME.
# Käynnistä ''Sovellukset''→''Internet''→''XChat-GNOME - IRC-keskustelu''.
# Jos käyttäjätietoja ei kysytä heti, valitse ''Muokkaa''→''Asetukset''→''IRC-asetukset''.
# Kirjoita valitsemasi kutsumanimi ja oikea nimesi niille varatuille paikoille. Nämä näkyvät muille kanavalla oleville. Napsauta '''Sulje''' tai '''OK'''.
# Valitse ylävalikosta ''IRC''→''Yhdistä'', valitse joko ”Ubuntu Server” tai ”FreeNode”, ja napsauta '''Yhdistä'''.
# Valitse ylävalikosta ''Verkko''→''Kanavaluettelo''.
# Kirjoita alempana olevaan ''Hae tekstiä'' -kenttään haluamasi kanava tai sen osa. Esimerkiksi Ubuntun suomalaisten kanavien tapauksessa ”ubuntu-fi”, jolloin listassa näkyvät kanavat #kubuntu-fi, #ubuntu-fi, #ubuntu-fi-devel ja #ubuntu-fi-tiimit.
# Liity haluamallesi kanavalle valitsemalla haluttu rivi ja napsauttamalla '''Liity kanavalle''' -painiketta. Voit liittyä näille kaikille kanaville valitsemalla ja liittymällä jokaiselle erikseen. Nyt voit sulkea kanavalistan '''Sulje'''-painikkeella.
# Vasemmalla puolella näet kanavat, joille olet kirjautuneena. Mikäli haluat jatkossa kirjautua automaattisesti kanaville, napsauta ikkunassa kanavan nimen päällä hiiren oikeata nappia ja valitse ''Liity automaattisesti yhdistettäessä''. Seuraavan kerran käynnistäessäsi XChat-GNOMEn kirjaudutaan automaattisesti valituille kanaville.

[[Luokka:Pikaviestimet]]

Käyttäjä:TJ

2008-11-29T17:00:47Z

TJ: pikablurb

Kotisivu: http://iki.fi/tjyrinki<br>
Inaktiiviblogi: http://losca.blogspot.com/

Debian Developer, Ubuntu Suomi -aktiivi, [http://vapaasuomi.fi/ vapaasuomi.fi]-ylläpitäjä, [http://gnome.fi/ Gnomen suomentajaryhmän] jäsen, openSUSEn suomentajaryhmän jäsen, Fedoran suomentajaryhmän jäsen ;)

XChat

2008-11-29T16:57:27Z

TJ: gprs:n yli pikaopas, lähde: http://www.ubuntu-fi.org/files/XChat-ohje.pdf, tekijänoikeudet: minä, on vielä hieman Ubuntu-sidonnainen

Malline:Tervetuloa

2008-11-29T12:11:45Z

TJ: linkki linux.fi:stä

<div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
===Tervetuloa Linux.fi-sivustolle!===
[[Linux.fi]] on kaikkien muokattavissa oleva [[Lisenssi|vapaa]] ohjesivusto Linux-käyttöjärjestelmälle ja avoimille ohjelmille. Luehan [[Aloittelijalle|aloittelijan ohjeet]], mikäli sinulla ei ole lainkaan aiempaa Linux-kokemusta. Jos sinulla on jokin Linux-ongelma, joka ei tahdo selvitä, lue [[Apua]]-sivu.

Ajankohtaista keskustelua wikistä käydään [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]], lue ja osallistu! Wikin käyttöä voit harjoitella [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]]. Ennen kuin ryhdyt muokkaamaan sivuja, luethan [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöt]]. Wikin IRC-kanava on [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]] IRCnetissä.
</div>

Pelit

2008-10-30T18:16:13Z

TJ: typoja ym

Linuxilla, kuten monilla muillakin käyttöjärjestelmillä on saatavilla lukuisa joukko erilaisia pelejä. Linuxille ei tuoteta kaupallisia pelejä vastaavassa määrin kuin vaikkapa Windowsille tai pelikonsoleille, mutta tästä huolimatta pelejä on kuitenkin runsaasti saatavilla. Linux-pelien erityinen ominaispiirre on usein se, että ne ovat käyttöjärjestelmän tapaan usein [[:Luokka:Pelit|avoimeen lähdekoodiin]] perustuvia ja ilmaisia, vaikka myös [[Kaupalliset pelit|suljetun koodin myytäviä pelejä]] on nykyisin paremmin saatavilla.

== Suljetun koodin pelit ==

Perinteisiä suljetun lähdekoodin joko ilmaisia tai myytäviä pelejä ovat Unrealin pelimoottoriin pohjautuva Yhdysvaltain armeijan kehittämä [http://www.americasarmy.com/ America's Army] ja Quake 3:n pelimoottorin päälle rakennettu [http://www.enemy-territory.com Wolfenstein: Enemy Territory] ovat saatavilla ilmaiseksi Linuxille.

Viime aikojen merkittävin kaupallinen Linux-pelijulkaisu lienee [http://www.enemyterritory.com/ Enemy Territory: Quake Wars]. Muita myytäviä Linux-pelejä ovat muun muassa Doom 3, Quake 4, Dominions-pelisarja ja "X"-pelisarja (X2: The Threat, X3: Reunion).

== Avoimen lähdekoodin pelit ==

Vapaiden pelien puolelta suosittuja pelejä ovat muiden muassa deathmatch-moninpeliräiskintä [[Nexuiz]], Counter Strike-tyyppinen taistelupeli [http://www.urbanterror.net Urban Terror], tasohyppelypeli [http://www.secretmaryo.org/ Secret Maryo Chronicles], Civilization-klooni [[Freeciv]] ja monipuolinen lentosimulaattori [[FlightGear]]. Myös Guitar Hero -tyyppinen [[Frets On Fire]] on melko suosittu ja musiikkiakin löytyy peliin jo melko mukavasti.

Monet projekteista ottavat mielellään vastaan lahjoituksia.

== Windows-pelien pelaaminen Linuxissa ==

Windows-pelejä voi pelata Linuxilla [[Wine]]n tai siihen perustuvien kaupallisten versioiden, [[CrossOver Games]]in tai [[Cedega]]n avulla. Nykyisin suuri osa Windows-peleistä on mahdollista saada toimimaan näillä, mutta se vaatii usein tiettyjen asetusten säätämistä ja muun muassa alkuperäisen pelin cd-kopiosuojauksen poistamista. Kopiosuojaus poistetaan yleensä ''no-cd crack'' murto-ohjelman avulla, mutta tämä on laitonta eikä näin ollen sallittua. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että on parempi pelata suoraan Linuxille tarkoitettuja pelejä kuin yrittää pelata Windows-pelejä Linuxin päällä. Linux-pelien valikoima kasvaa koko ajan ja tukemalla Linux-pelejä tuet myös Linux-pelaamisen tulevaisuutta.

CrossOver Gamesin kehittäjä Codeweavers parantaa työllään jatkuvasti myös alkuperäistä Wineä. Uudehkon Games-tuotteen lisäksi heiltä on saatavilla myös CrossOver Office yrityskäyttöön. Transgaming alkoi kehittää omaa Cedegaansa vanhasta Winen versiosta, ja on ollut lunastamatta aiempaa lupaustaan kehitystyönsä palauttamisesta Wine-yhteisölle.

==Linkkejä==
===Linux-pelisivustoja ===
* [http://freegamer.blogspot.com/ Free Gamer] - Avoimen lähdekoodin pelejä
* [http://happypenguin.org/ Happypenguin] - The Linux Game Tome, lukuisia vapaita pelejä
* [http://www.linux-gamers.net/ Linux Gamers] - Ohjeita, uutisia ym.
* [http://www.linuxgames.com/ LinuxGames] - Linux-peliuutisia
* [http://icculus.org/ Icculus] - Peliporttaukset
* [http://icculus.org/lgfaq/ Linux Gamers' FAQ] - Linux Gamers FAQ: Linux pelaajien usein esittämät kysymykset - lukuisia pelejä listattuna
* [http://libregamewiki.org/ Libre Game Wiki] - Vapaita pelejä käsittelevä wiki
* [http://linux.strangegamer.com/ Strange Gamer] - Linux-pelaajan opas

===Ubuntu-painotteiset pelisivustot===

* [http://gaming.gwos.org/ Ubuntu Gamer Arena] - Linuxissa toimivien pelien esittelyjä, asennusohjeita Ubuntulle

=== Kaupalliset Linux-pelit ===
* [http://www.tuxgames.com TuxGames]
* [http://www.linuxgamepublishing.com Linux game publishing]
* [http://liflg.org/ Loki Installers for Linux Games]

===Windows-pelit ja Linux===
* [http://www.winehq.com/ Wine] - Avoimen lähdekoodin toteutus Windows API:sta pohjautuen X, OpenGL ja Unix alustalle.
* [http://appdb.winehq.com Winen ohjelmatietokanta] - Winen tietokanta, sisältää listan sovelluksista ja peleistä jotka toimivat Winellä.
* [http://frankscorner.org/index.php Frank's Corner] - Wineen keskittynyt sivusto
* [http://www.codeweavers.com/products/cxgames/ CrossOver Games]
* [http://cedega.com/ Cedega]
* [http://ubuntuforums.org/forumdisplay.php?f=313/ Wine subforum] - Windows peleihin keskittyä Wine-foorumi.

Tässä Wikissä pelaamiseen liittyviä artikkeleita löytyy seuraavista luokista:
* [[:Luokka:Pelit|Pelit-luokka]]
* [[:Luokka:Ohjelmat Winellä|Ohjelmat Winellä -luokka]]

[[Luokka:Pelit]]

Näytönohjaimet

2008-09-26T12:24:33Z

TJ: /* AMD/Ati */ päivittelyä

Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset vapaat, [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa pelikäytössä vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.

==Näytönohjainvaihtoehdot==
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIAn tai ATIn, valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux- käyttäjät tulevat toimimaan tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna Intelin näytönohjain, joista ainakin moniin malleihin on saatavilla Intelin valmistama vapaa ajuri.

===AMD/Ati===
Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut paranemaan päin. Tällä hetkellä kaikki uusimmatkin Radeon-piirit, joitain AGP-versioita lukuunottamatta, ovat Linux-binääriajurin tukemia.

Vanhemmille ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista kuitenkin puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin [http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon sivulta].

Ostettuaan Atin loppuvuonna 2006 AMD on osoittanut jossain määrin kiinnostusta näytönohjainten Linux-tuen parantamiseksi. Yritys on julkaissut R500- ja R600-sukupolvien näytönohjainten teknisiä yksityiskohtia kuvaavaa dokumentaatiota, jota voidaan käyttää vapaiden ajureiden luomiseen. AMD:n mukaan tarkoitus olisi jatkossa tehdä yhä paremmin vapaiden ajureiden kehityksen mahdollistavia tuotteita.

====Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat====
Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.

====Radeon 9500 - Radeon X1950 ====
Vapailla ajureilla sekä 2D- että 3D-tuki nykyään kypsällä tasolla. Suljettu ajuri tukee toistaiseksi.

====Radeon X2300 - uudemmat====
Uudet AMDn näytönohjaimet toimivat suljetun ajurin uusimmilla versioilla. AMD:n julkaiseman dokumentaation avulla myös vapaisiin ajureihin on saatu tuki uusille Radeoneille, mutta 3D-kiihdytyksen tukea odotellaan vielä.

===Intel===
Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä. Intelin ajureista on olemassa kahta eri versiota, vanhempaa xorg-video-i810-sarjaa, sekä uutta ja toistaiseksi vielä epävakaata xorg-video-intel-sarjaa.
Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.

===Nvidia===
Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv-nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Lisäksi [[Nouveau]]-projekti kehittää Nvidian näytönohjaimille uutta vapaata ajuria, mutta sen kehitys on vielä alpha-vaiheessa.

Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.

===Valinta===
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.

Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D-sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava.

==Katso myös==
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]]
*[[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen]]
*[[Suositeltavat rautaratkaisut]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:X]]

Jakelun valinta

2008-09-10T14:33:52Z

TJ: /* Debian GNU/Linux */ maininta perustamisvuodesta (eli iästä)

On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]]

Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.

== Arch Linux ==
[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.
*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]

== Debian GNU/Linux ==
[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina 21 cd:tä tai kolme dvd:tä sisältävästä versiosta minimaaliseen verkkoasennuslevyyn asti. Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat mm. [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
*[http://www.debian.fi/ debian.fi-wiki] suomalaisille käyttäjille ja kehittäjille

== Fedora ==
[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

*[http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
*[http://fedora.fi/ fedora.fi] (toistaiseksi vain uudelleenohjaus)

== Gentoo ==
Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje]
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]

== Mandriva ==
[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alunperin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu.

*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]
*[http://www.mandriva-fi.org/foorumi Suomenkielinen Mandriva-foorumi]

== openSUSE ==
[[openSUSE]] on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.
*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]

== Ubuntu ==
[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja yksinkertaisempaan järjestelmänhallintaan on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

englanniksi:
*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
suomeksi:
*[http://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
*[http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]

Jakelun valinta

2008-09-10T14:32:28Z

TJ: linux-paja lopettanut. linkki keskustelualueille ym.

On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]]

Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.

== Arch Linux ==
[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.
*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]

== Debian GNU/Linux ==
[[Debian GNU/Linux]] on käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina 21 cd:tä tai kolme dvd:tä sisältävästä versiosta minimaaliseen verkkoasennuslevyyn asti. Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat mm. [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
*[http://www.debian.fi/ debian.fi-wiki] suomalaisille käyttäjille ja kehittäjille

== Fedora ==
[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

*[http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
*[http://fedora.fi/ fedora.fi] (toistaiseksi vain uudelleenohjaus)

== Gentoo ==
Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje]
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]

== Mandriva ==
[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alunperin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja valtaosin suomennettuja. Ilmaisen version asennusvaihtoehtoina on tarjolla 3-4 cd:tä tai yhden dvd-levyn sisältävä vaihtoehto sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu.

*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]
*[http://www.mandriva-fi.org/foorumi Suomenkielinen Mandriva-foorumi]

== openSUSE ==
[[openSUSE]] on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.
*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]

== Ubuntu ==
[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja yksinkertaisempaan järjestelmänhallintaan on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

englanniksi:
*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
suomeksi:
*[http://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
*[http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]

Crossover Games

2008-09-10T12:41:22Z

TJ: eiköhän tämä typo ansaitse linkin. isolla O:lla siis

#REDIRECT [[CrossOver Games]]

Kaupalliset pelit

2008-09-10T12:40:46Z

TJ: enemmän otsikon mukaista sisältöä :)

Suljetun koodin myytävistä peleistä esimerkkinä Doom 3:sta on tehty Linux-käännös. [[Wine]]en perustuva [[Crossover Games]] -tuote mahdollistaa usean Windowsille tarkoitetun pelin toimimisen.

==Suljetun koodin myytäviä Linux-pelejä==
*[http://zerowing.idsoftware.com/linux/doom/ Doom 3]
*[http://zerowing.idsoftware.com/linux/quake4/ Quake 4]
*Enemy Territory: Quake Wars
*[http://nwn.bioware.com/ Neverwinter Nights 1]
*[http://www.chroniclogic.com/index.htm?gish.htm Gish]
*[http://www.darwinia.co.uk/ Darwinia]
*[http://www.rune-soft.com/englisch/Projektseiten/robin/robin.html Robin Hood: The Legend of Sherwood]

==Avoimen lähdekoodin kaupallisia pelejä==

=== Palveluliiketoiminta ===

* [[Second Life]] (ei varsinainen peli)

=== Lahjoituksia vastaanottavat ===

* [[Freeciv]] - [http://freeciv.wikia.com/wiki/Donor_list linkki]
* [[FlightGear]] - [http://www.flightgear.org/cdrom/ CD/DVD-ostokset] (suurin osa lahjoituksista edelleen hyväntekeväisyyteen)
* ...

==Aiheesta muualla==
*[http://liflg.org/ Loki Installers For Linux Games]
*[http://www.tuxgames.com/ Tux Games, the online store for Linux Games]

[[Luokka:Pelit]]

Pelit

2008-09-10T12:36:12Z

TJ: otsikointia, lisää esimerkkejä ynnä muuta

Linuxilla, kuten monilla muillakin käyttöjärjestelmillä on saatavailla lukuisa joukko erilaisia pelejä. Linuxille ei tuoteta kaupallisia pelejä vastaavassa määrin kuin vaikkapa Windowsille tai pelikonsoleille, mutta tästä huolimatta pelejä on kuitenkin runsaasti saatavilla. Linux-pelien erityinen ominaispiirre on usein se, että ne ovat käyttöjärjestelmän tapaan usein [[Luokka:Pelit|avoimeen lähdekoodiin]] perustuvia ja ilmaisia, vaikka myös [[Kaupalliset pelit|suljetun koodin myytäviä pelejä]] on nykyisin paremmin saatavilla.

== Suljetun koodin pelit ==

Perinteisiä suljetun lähdekoodin joko ilmaisia tai myytäviä pelejä ovat Unrealin pelimoottoriin pohjautuva Yhdysvaltain armeijan kehittämä [http://www.americasarmy.com/ America's Army] ja Quake 3:n pelimoottorin päälle rakennettu [http://www.enemy-territory.com Wolfenstein: Enemy Territory] ovat saatavilla ilmaiseksi Linuxille. Viimeaikojen merkittävin kaupallinen Linux-pelijulkaisu lienee [http://www.enemyterritory.com/ Enemy Territory: Quake Wars].

Muita myytäviä Linux-pelejä ovat muun muassa Doom 3, Quake 4, Dominions-pelisarja ja "X"-pelisarja (X2: The Threat, X3: Reunion).

== Avoimen lähdekoodin pelit ==

Vapaiden pelien puolelta suosittuja pelejä ovat muiden muassa deathmatch-moninpeliräiskintä [[Nexuiz]], Counter Strike-tyyppinen taistelupeli [http://www.urbanterror.net Urban Terror], tasohyppelypeli [http://www.secretmaryo.org/ Secret Maryo Chronicles], Civilization-klooni [[Freeciv]] ja monipuolinen lentosimulaattori [[FlightGear]]. Myös Guitar Hero -tyyppinen [[Frets On Fire]] on melko suosittu, vaikka ilmainen kappalevalikoima onki melko suppea.

Monet projekteista ottavat mielellään vastaan lahjoituksia.

== Windows-pelien pelaaminen Linuxissa ==

Windows-pelejä voi pelata Linuxilla [[Wine]]n tai siihen perustuvien kaupallisten versioiden, [[CrossOver Games]]in tai [[Cedega]]n avulla. Nykyisin suuri osa Windows-peleistä on mahdollista saada toimimaan näillä, mutta se vaatii usein tiettyjen asetusten säätämistä ja muun muassa alkuperäisen pelin cd-kopiosuojauksen poistamista. Kopiosuojaus poistetaan yleensä ''no-cd crack'' murto-ohjelman avulla, mutta tämä on laitonta eikä näin ollen sallittua. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että on parempi pelata suoraan Linuxille tarkoitettuja pelejä kuin yrittää pelata Windows-pelejä Linuxin päällä. Linux-pelien valikoima kasvaa koko ajan ja tukemalla Linux-pelejä tuet myös Linux-pelaamisen tulevaisuutta.

CrossOver Gamesin kehittäjä Codeweavers parantaa työllään jatkuvasti myös alkuperäistä Wineä. Uudehkon Games-tuotteen lisäksi heiltä on saatavilla myös CrossOver Office yrityskäyttöön. Transgaming alkoi kehittää omaa Cedegaansa vanhasta Winen versiosta, ja on ollut lunastamatta aiempaa lupaustaan kehitystyönsä palauttamisesta Wine-yhteisölle.

==Linkkejä==
===Linux-pelisivustoja ===
* [http://freegamer.blogspot.com/ Free Gamer] - Avoimen lähdekoodin pelejä
* [http://happypenguin.org/ Happypenguin] - The Linux Game Tome, lukuisia vapaita pelejä
* [http://www.linux-gamers.net/ Linux Gamers] - Ohjeita, uutisia ym.
* [http://www.linuxgames.com/ LinuxGames] - Linux-peliuutisia
* [http://icculus.org/ Icculus] - Peliporttaukset
* [http://icculus.org/lgfaq/ Linux Gamers' FAQ] - Linux Gamers FAQ: Linux pelaajien usein esittämät kysymykset - lukuisia pelejä listattuna
* [http://libregamewiki.org/ Libre Game Wiki] - Vapaita pelejä käsittelevä wiki
* [http://linux.strangegamer.com/ Strange Gamer] - Linux-pelaajan opas

===Ubuntu-painotteiset pelisivustot===

* [http://gaming.gwos.org/ Ubuntu Gamer Arena] - Linuxissa toimivien pelien esittelyjä, asennusohjeita Ubuntulle

=== Kaupalliset Linux-pelit ===
* [http://www.tuxgames.com TuxGames]
* [http://www.linuxgamepublishing.com Linux game publishing]
* [http://liflg.org/ Loki Installers for Linux Games]

===Windows-pelit ja Linux===
* [http://www.winehq.com/ Wine] - Avoimen lähdekoodin toteutus Windows API:sta pohjautuen X, OpenGL ja Unix alustalle.
* [http://appdb.winehq.com Winen ohjelmatietokanta] - Winen tietokanta, sisältää listan sovelluksista ja peleistä jotka toimivat Winellä.
* [http://frankscorner.org/index.php Frank's Corner] - Wineen keskittynyt sivusto
* [http://www.codeweavers.com/products/cxgames/ CrossOver Games]
* [http://cedega.com/ Cedega]
* [http://ubuntuforums.org/forumdisplay.php?f=313/ Wine subforum] - Windows peleihin keskittyä Wine-foorumi.

Tässä Wikissä pelaamiseen liittyviä artikkeleita löytyy seuraavista luokista:
* [[:Luokka:Pelit|Pelit-luokka]]
* [[:Luokka:Ohjelmat Winellä|Ohjelmat Winellä -luokka]]

[[Luokka:Pelit]]

Init-skriptit

2008-08-21T11:40:50Z

TJ: rpc.statd:n lisäys, ainakin Debianissa pyörii oletuksena jos tiedostopalvelimeksi asentaa

Tässä artikkelissa on listattu yleisiä [[init]]illä hallittavia skriptejä. Niiden avulla voidaan käynnistää tai sulkea erilaisia [[taustapalvelu]]ita (engl. ''daemon'') tai suorittaa yksittäisiä toimintoja. Järjestelmästä löytyvät init-skriptit vaihtelevat asennettujen ohjelmien ja jakelun mukaan.

System V -tyylistä initiä ([[sysvinit]]) käyttävissä järjestelmissä init-skriptit löytyvät [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistosta]] <tt>/etc/init.d</tt> ja BSD-tyylistä initiä käyttävissä hakemistosta <tt>/etc/rc.d</tt>.

Käynnistettävien init-skriptien hallintaan löytyy useita valikkopohjaisia käyttöliittymiä. Monilla jakeluilla on tähän omia ohjelmiansa. Esimerkiksi [[Fedora]]- ja [[Red Hat]] -pohjaisista järjestelmistä löytyy [[system-config-services]] ([[GUI|graafinen]]) ja [[ntsysv]] ([[TUI|tekstipohjainen]]). [[openSUSE]]ssa käynnistettäviä palveluita voi säätää [[YaST]]in kautta.

[[Komentorivi]]ltä init-skriptejä voi käynnistää ja sulkea lennosta siirtymällä skriptit sisältävään hakemistoon ja käyttämällä komentoja <tt>./skriptinnimi start</tt>, <tt>./skriptinnimi restart</tt> tai <tt>./skriptinnimi stop</tt>.

Sysvinitiä käyttävissä järjestelmissä eri [[ajotaso]]illa käynnistettäviä skriptejä hallitaan <tt>/etc/rc''?''.d</tt>-hakemistoissa olevilla [[symbolinen linkki|symbolisilla linkeillä]]. <tt>S</tt> linkin nimessä tarkoittaa ajotasoon siirtymisen (käynnistyksen) yhteydessä ajamista ja <tt>K</tt> ajotasosta poistumisen yhteydessä ajamista. Näiden jälkeen tuleva numero ilmaisee järjestyksen, jossa skriptit suoritetaan.

==Yleisiä init-skriptejä==
Huomioi, että init-skriptit vaihtelevat todella paljon riippuen käytettävästä init-järjestelmästä, asennetuista ohjelmista ja jakelusta.

Tämä lista on ensisijaisesti hakuteos siitä, mitä tietynniminen järjestelmästäsi löytyvä skripti todennäköisesti tekee. Mikään ei takaa, että yksikään tässä luetelluista skripteistä löytyy Linux-asennuksestasi. Skripti voi myös olla eri niminen, toimia eri lailla tai sen toiminnallisuus voi olla toteutettu jotenkin muuten kuin init-skriptinä. Järjestelmästäsi voi myös löytyä runsaasti init-skriptejä, joita ei tässä ole lueteltu.

{|
| '''Nimi''' || '''Mitä tekee''' || '''Tarvitsenko ominaisuutta?'''
|-
| [[acct]] || The GNU Accounting utilities for process and login accounting ||
|-
| acpid || Käynnistää [[ACPI]]-palvelun. || Tarvitaan, mikäli kone tukee [[ACPI]]a.
|-
| acpi-support || ACPI-toimintoja ||
|-
| alsa, alsa-utils || Käynnistää [[ALSA]]-äänipalvelimen ''tai'' palauttaa äänenvoimakkuuden uudelleenkäynnistystä edeltäneeseen tilaan || Tarvitaan, mikäli koneessa on äänikortti.
|-
| anacron || Ajaa [[cron]]-tehtäviä jotka on merkitty suoritettavaksi, kun koneesta on virta pois päältä.
|-
| apache tai apache2 || Käynnistää [[Apache httpd]] -palvelimen. || Tarvitaan, mikäli tarvitset paikallisen web-palvelimen. Myös nimellä httpd.
|-
| apparmor || Käynnistää [[AppArmor]]in, jolla voidaan rajoittaa ohjelmien pääsyä eri toimintoihin ([[wikipedia:AppArmor|artikkeli Wikipediassa]]). ||
|-
| apport || Kerää tietoja kaatuneista ohjelmista. ||
|-
| apmd ||Käynnistää [[Advanced Power Management]] -järjestelmän. || Tarvitaan vanhempien kannettavien tietokoneiden virransäästö-ominaisuuksiin.
|-
| atd || Palvelu joka ajaa komentoja, jotka ajastettu käyttäen [[at]]-komentoa. ||
|-
| atieventsd || ATI-näytönohjaimen ajuritukea ||
|-
| auditd || Turvallisuuteen liittyvien toimintojen lokipalvelu. Jollei päällä, lähetetään viestit [[syslog]]ille. ||
|-
| [[autofs]] || [[Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmien]] automaattista liittämistä tarjoava palvelu || Luultavasti et tarvitse.
|-
| avahi-daemon || [[Avahi]]-verkkopalvelu esimerkiksi tulostimien automaattiseen havaitsemiseen ([[wikipedia:Avahi_(software)|artikkeli Wikipediassa]]) || Luultavasti et tarvitse.
|-
| avgd || [[AVG]]-[[virustorjunta]]ohjelma ||
|-
|backuppc || [[BackupPC]]-[[varmuuskopiointi]]ohjelma ||
|-
| bind tai bind9 || [[BIND]]-[[DNS]]-palvelin ([[wikipedia:BIND|artikkeli Wikipediassa]]), myös nimellä named ||
|-
| binfmt-support || Mahdollistaa Windows-ohjelmien ajon ilman erillistä [[Wine]]-komennon antamista. Linkittää Windows-binäärit [[ydin|ytimen]] tasolla Wineen. ||
|-
| [[bluetooth]] || Lyhyelle etäisyydelle tarkoitettu langaton tiedonsiirtomenetelmä. Käynnistää bluetoothin tarvitsemia palveluita. ||
|-
| bootchart || [[bootchart]]-ohjelma. Tekee kaaviota käynnistyksen etenemisestä. ||
|-
| bootlogd || Tietokoneen käynnistysviestien kirjaaminen || Tarvitaan, mikäli haluat tarkastella käynnistysviestejä. Ei sama kuin [[syslog]].
|-
| bootclean || ||
|-
| brltty || Tekstitilaan tuki näkövammaisten braille-kirjoitukseen käyttäen apulaitetta ||
|-
| [[ConsoleKit]] tai consolekit || Palvelu käyttäjien ja istuntojen hallintaan. || Älä poista käytöstä, jollet tiedä mitä teet.
|-
| console-setup || Säätää tekstipohjaisiin [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleihin]] saman näppäinasettelun kuin mitä [[X]] käyttää ||
|-
| cpuspeed || Säätää suorittimen virransäästöä, vrt powernowd ||
|-
| [[cron]] tai crond || Käynnistää [[cron]]-ajastuspalvelun. ||
|-
| cryptdisks || Salattujen levyjen hallintaa ||
|-
| cryptdisks-early || Salattujen levyjen hallintaa ||
|-
| cups tai cupsys || [[CUPS]]-tulostusjärjestelmä || Tarvitaan, mikäli haluat tulostaa.
|-
| cups-config-daemon || [[CUPS]]in asetustenhallinta || Tarvitaan, mikäli haluat tulostaa.
|-
| [[dbus]] tai dbus-1 || Ohjelmien välinen kommunikointi, myös nimellä messagebus || Älä koske.
|-
| ddclient || Päivittää dynaamisen ip-osoitteen DynDNS.org:issa ja vastaavissa palveluissa ||
|-
| dhcp || Automaattinen verkkoasetusten haku [[DHCP]]-palvelimelta || Älä koske, mikäli oletuksena päällä. Ei myöskään tarvita, mikäli verkkolaitteelle on määritelty manuaaliset asetukset
|-
| dhcp-server tai dhcp3-server || DHCP-palvelin || Jakaa verkkoasetustietoja
|-
| diskdump || || Älä käynnistä.
|-
| dns-clean || Pppconfig dns cleanup || Tarvitaan mikäli käytössä on modeemi tai ppp-yhteys.
|-
| evms || Evms-kiintolevynhallintaohjelma ||
|-
| fam || "File Alteration Monitor" || Tarkkailee tiedostoja ja hakemistoja muutosten varalta
|-
| [[festival]] || Puhesyntetisaattori ||
|-
| [[fetchmail]] || Sähköpostin välityspalvelu || Tarvitaan, jos käytössä on sähköpostipalvelin.
|-
| [[firestarter]] || Graafinen palomuuriasetustyökalu. ||
|-
| firewall || Ajaa määritellyn [[iptables]]-skriptin. Myös nimellä iptables. || Pidä päällä, mikäli käytät jakelusi oletustyökaluja palomuurin asettamiseen
|-
| fglrx || ATI-näytönohjainten ajuri ||
|-
| firstboot || Ensimmäisen käynnistyksen asetuskysely mm [[Fedora]]ssa ja [[RHEL]]:issä. || Ajetaan vain kerran, voi poistaa käytöstä.
|-
| fuse || Lataa [[FUSE]]-toiminnot ||
|-
| [[gdm]] || Gnome display manager || Tarvitaan, jos käytössä on Gnome-työpöytä.
|-
| gpm || [[GPM]], hiiren ja hiiripohjaisen leikepöydän käyttö tekstitilassa ||
|-
| gpsd || [[GPS]]-palvelu || Tarvitaan, jos halutaan käyttää globaalia paikannusjärjestelmää
|-
| hal tai haldaemon || "Hardware access layer" eli [[HAL]] || Tarvitaan, mikäli haluat (varsinkin graafisessa ympäristössä) päästä helposti käsiksi eri laitteisiin.
|-
| halt || Sammuttaa tietokoneen ||
|-
| [[hdparm]] || Ajaa ennalta määriteltyjä hdparm-komentoja. ||
|-
| hidd || Sama kuin bluetooth. ||
|-
| hotkey-setup || Kannettavien tietokoneiden automaattinen pikanäppäimien tunnistus ||
|-
| hotplug || Laitteiston automaattinen tunnistus liitettäessä || Tarvitaan, mikäli haluat, että usb-tikut ja muut laitteet toimivat "lennosta"
|-
| hplip || Tuki HP:n tulostimille ||
|-
| ifupdown || Verkkolaitteiden hallintaa ||
|-
| ifupdown-clean || Verkkolaitteiden hallintaa ||
|-
| inetd || Palvelinohjelmien verkkoyhteyksien hallintaa ([[wikipedia:initd|artikkeli Wikipediassa]]) ||
|-
| iptables, ip4tables ja ip6tables || Ajaa määritellyn [[iptables]]-skriptin. Myös nimellä firewall. || Pidä päällä, mikäli käytät jakelusi oletustyökaluja palomuurin asettamiseen. ip6tables-palvelu on turha, mikäli [[IPv6]] on kytketty pois päältä (varmistu, että näin todella on).
|-
| irda-utils || Infrapuna palvelu|| Tarvitaan, jos tietokoneessa on infrapunaportti tai -kaukosäädin
|-
| irqbalance || Jakaa keskeytyksiä eri suoritinten välillä. || Tasaa kuormitusta, mikäli järjestelmässä on monta suoritinta.
|-
| kde-guidance || [[KDE]]:n asetusapuri ||
|-
| kdm || KDE Display Manager || Tarvitaan, jos käytössä on KDE-työpöytä.
|-
| keyboard-setup || "Näppäimistö juttuja" ||
|-
| killprocs || Sulkee ohjelmat sammuttamisen yhteydessä ||
|-
| klogd || [[Ydin|ytimen]] viestien tallennus ||
|-
| [[kudzu]] || Tutkii ja asettaa uusia laitteita käynnistyksessä || Saattaa olla tarpeellinen vanhemmissa [[Fedora]]- ja [[Red Hat]] -versioissa.
|-
| libdevmapper1.00 || ||
|-
| laptop-mode || Kannettavien tietokoneiden virransäästöä
|-
| lirc || [[LIRC]], infrapunalaitteiden hallinta|| Tarvitaan, jos tietokoneessa on infrapunaportti tai -kaukosäädin
|-
| linux-restricted-modules(-common) || Suljettujen laiteajureiden hallinta || Älä poista käytöstä, jollet tiedä mitä teet
|-
| lisa || Verkkoympäristön tapainen palvelu. || Älä käynnistä, jollet tiedä tarvitsevasi.
|-
| lm_sensors tai lmsensor || Tutkii emolevyn sensorien tilaa. || Luultavasti hyödyllinen.
|-
| [[loopback]] || koneen sisäinen verkkoliityntä, lo ||
|-
| lpd || [[lpd]]-tulostusjärjestelmä || Käynnistä, jos tiedät erikseen tarvitsevasi
|-
| lvm|| [[LVM|Loogisten taltioiden hallinta]] ||
|-
| makedev || Luo staattisen [[dev-tiedostojärjestelmä]]n || Älä koske, jollet tiedä mitä teet.
|-
| [[messagebus]] || Ohjelmien välinen kommunikointi ([[dbus]]), myös nimellä dbus tai dbus-1 || Älä koske.
|-
| [[mdadm]] tai mdmonitor || Ohjelmistopohjainen [[RAID]] ||
|-
| microcode_ctl || Suorittimen mikrokoodin asettaminen ||
|-
| module-init-tools || Työkaluja ytimen [[moduuli]]enhallintaan ||
|-
| mountoverflowtmp || ||
|-
| modutils || Ytimen moduulien hallintaa ||
|-
| mountvirtfs || Liittää kaikki ytimen virtuaalitiedostojärjestelmät ||
|-
| [[mpd]] || "Music Player Daemon"-musiikkisoitin ||
|-
| mysql tai mysqld || Käynnistää [[MySQL]]-tietokantapalvelimen ||
|-
| named || [[DNS]]-palvelin ([[BIND]]), myös nimellä bind tai bind9 ([[wikipedia:BIND|artikkeli Wikipediassa]]) ||
|-
| nasd || Network Transparent Audio Server ||
|-
| netdump || Lähettää kaatumistapauksessa kaikki lokit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. || Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi.
|-
| netfs || Tuki verkkotiedostojärjestelmille ([[Samba]], [[NFS]], [[NCP]]). ||
|-
| network tai networking || Verkon käynnistys ||
|-
| [[NetworkManager]] || Verkkolaitteiden hallinta || Älä koske, jollet tiedä mitä teet.
|-
| NetworkManagerDispatcher || Ajaa skriptejä, kun NetworkManagerin hallitseman laitteen tila muuttuu. || Tarpeellinen, mikäli NetworkManager on käytössä
|-
| netapplet || Verkonvalvonta ||
|-
| netplugd | Tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun skriptin niiden tilan vaihtuessa. ||
|-
| nfs tai nfs-common || [[NFS]]-verkkopalvelu ||
|-
| nfslock || Tiedostojen lukituspalvelu NFS:lle ||
|-
| ntpdate || [[ntpd]], päivittää kellonajan ja päiväyksen verkosta ||
|-
| nvidia, nvidia-glx tai nvidia-kernel|| Nvidia-näytönohjainten ajuri ||
|-
| openvpn || [[OpenVPN]], [[VPN]]-ohjelmisto. ||
|-
| pcmcia tai pcmciautils || Kannettavien tietokoneiden [[CardBus]]- eli PCMCIA-laajennuskorttien tuki ||
|-
| policykit || [[PolicyKit]], käyttöoikeuksien toimintokohtainen hallinta || Älä poista käytöstä, mikäli oletuksena päällä
|-
| [[portmap]] || [[NFS]]:n käyttämä palvelu ||
|-
| postfix || [[Postfix]]-sähköpostipalvelin || Sähköpostipalvelin
|-
| powernowd || Säätää suorittimen kellotaajuutta, vrt cpuspeed || Kannettavien tietokoneiden virransäästöön
|-
| pppd tai ppp || Käynnistää [[PPP]]-palvelimen ||
|-
| pppd-dns || kun ppp-yhteys katkaistaan, palauttaa tämä [[resolv.conf]]:n takaisin aikaisempaan tilaan. ||
|-
| [[preload]] || Lataa ohjelmien tietoja ennakolta muistiin, mikä nopeuttaa niiden käynnistystä. ||
|-
| procps || [[proc-tiedostojärjestelmä]]n luonti ||
|-
| psacct | Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun || Et luultavimmin tarvitse tätä.
|-
| [[pulseaudio]] || Äänipalvelin ||
|-
| rc || Käynnistää/sammuttaa tarvittavat skriptit, kun ajotaso muuttuu ||
|-
| rcS || Käynnistää /etc/rcS.d/-skriptit numerojärjestyksessä || Et halua poistaa tätä käytöstä, järjestelmä ei enää käynnisty.
|-
| rdisc | Löytää reitittimet lähiverkossa || Löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä
|-
| readahead || Nopeuttaa ohjelmien käynnistystä. || Lukee käynnistystiedostot etukäteen nopeuttaen käynnistysaikaa
|-
| readahead_early || Nopeuttaa ohjelmien käynnistystä. || Lukee käynnistystiedostot etukäteen nopeuttaen käynnistysaikaa
|-
| readahead-desktop || Nopeuttaa työpöytäohjelmien lataamista. ||
|-
| reboot || Käynnistää koneen uudelleen ||
|-
| restorecond || Tutkii uusien tiedostojen luomista [[SELinux]]ia varten. ||
|-
| rmnologin || || Älä koske.
|-
| rpcbind, rpcgssd, rpcidmapd, rpcsvcgssd ja rpc.statd || [[NFSv4]]-palveluita ||
|-
| rsync || Automatisoi [[rsync]]-komentojen suorittamisen ||
|-
| [[samba]] || Samba-palvelin || Windows-verkkojaot
|-
| saslauthd || Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon, Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin || Et luultavasti tarvitse.
|-
| schroot || [[chroot]]-tilan alustus ||
|-
| screen-cleanup || ||
|-
| [[sendmail]] || [[Sähköposti]]palvelin. ||
|-
| sendsigs || || Älä koske, jos oletuksena päällä
|-
| single || Käynnistää järjestelmän yhden käyttäjän tilassa || Älä koske, jolle tiedä mitä teet
|-
| skeleton || ||
|-
| smartd || Tarkkailee levyjä ([[wikipedia:Self-Monitoring,_Analysis,_and_Reporting Technology|SMART]]). || Jätä päälle.
|-
| [[smolt]] || Lähettää koneen tietoja etäpalvelimelle tilastotarkoituksiin. ||
|-
| spamassassin || [[SpamAssassin]] sähköpostisuodin ||
|-
| [[squid]] || Proxy-palvelin
|-
| sshd tai ssh || Käynnistää [[OpenSSH]]-palvelimen ||
|-
| stop-bootchart || Pysäyttää [[bootchart]]-ohjelman ||
|-
| stop-bootlogd || Pysäyttää käynnistyksen lokin kirjaamisen. ||
|-
| sudo || [[Sudo]]n käyttäjätietojen hallinta || Älä koske, mikäli oletuksena päällä
|-
| syslog, syslogd tai sysklogd || Järjestelmän lokipalvelin. ||
|-
| [[syslog-ng]] || Järjestelmän lokipalvelin, uudelleenkirjoitettu versio ||
|-
| [[udev]] || Lataa laiteajureita, tekee [[dev-tiedostojärjestelmä]]n ym || Älä koske, jollet tiedä mitä teet.
|-
| udev-finish || ||
|-
| udev-mtab || || Älä koske.
|-
| [[ufw]] || [[Komentorivi]]pohjainen [[palomuuri]]asetustyökalu. Suorittaa määritellyn palomuuriskriptin. ||
|-
| umountfs || Tiedostojärjestelmien [[umount|irrottaminen]] ||
|-
| umountroot || [[Juuriosio]]n irrottaminen ||
|-
| [[usplash]] || Näyttää käynnistyksen etenemisen graafisesti ||
|-
| urandom || Satunnaisluvun siemenen ylläpitäminen || Älä koske.
|-
| vmware || [[VMware]]-virtualisointi ||
|-
| vbesave || ||
|-
| vboxdrv || [[Virtualbox]]-virtualisointi||
|-
| virtualbox-ose || [[Virtualbox]]-virtualisointi||
|-
| vncserver || [[RealVNC]]-[[VNC]]-palvelin ||
|-
| wpa-ifupdown || ||
|-
| [[wpa_supplicant]] || [[WLAN]]-korttien [[WPA]]-salaus. || Poista käytöstä, mikäli WPA-salaus on toteutettu ajurin sisällä (harvinaista).
|-
| [[winbind]] || [[Samba|Samban]] osa, joka mahdollistaa käyttäjätunnusten ja salasanojen synkronoinnin ||
|-
| [[webmin]] || Selainpohjainen järjestelmän asetustyökalu ||
|-
| xinetd || Palvelinohjelmien verkkoyhteyksien hallintaa ([[wikipedia:xinitd|artikkeli Wikipediassa]]) ||
|-
| xfs || Fonttipalvelin vanhemmissa [[X]]-versioissa. || Jätä käyttöön.
|-
| xorg-common tai x11-common || [[X Window System]]in automaattinen käynnistys ||
|-
| yum || Suorittaa automaattisia [[yum]]-päivityksiä. || Käynnistä, mikäli uskot ettei jakelusi päivitysten mukana tule yllätyksiä.
|-
| yum-updatesd || Hakee tietoja saatavilla olevista yum-päivityksistä. || Välttämätön paneelin päivityskuvakkeen toiminnalle.
|-
| wacom tai xserver-xorg-input-wacom || [[Wacom]]-piirtopöydät ||
|}

[[Luokka:Järjestelmä]]

Malline:Ubuntu

2008-08-12T16:32:39Z

TJ: jollain tavalla olisi hyvä erottaa jakelut jotka ovat osa Ubuntu-projektia ja ne jotka ovat itsenäisiä

{| class="toccolours" style="margin:auto"
|-
| style="background:#e6c1a1; text-align:center" | '''[[Ubuntu]]-pohjaisia [[jakelu]]ita'''
|-
| style="font-size:90%; text-align:center" | Ubuntu-projekti: [[Edubuntu]] | [[Gobuntu]] | [[Kubuntu]] | [[Mythbuntu]] | [[Ubuntu]] | [[Ubuntu Studio]] | [[Xubuntu]]
|-
| style="font-size:90%; text-align:center" | Omia projektejaan: [[gNewSense]] | [[GOS]] | [[Linux Mint]] | [[Nexenta]]
|}

Ubuntu Studio

2008-08-12T16:26:04Z

TJ: artikkelin laajentamista

{{Jakelu
| nimi=Ubuntu Studio
| logo=[[Kuva:UbuntuStudio.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=8.04 LTS(Hardy Heron)
| päivämäärä= 24. huhtikuuta 2008
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Ubuntu]]
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://ubuntustudio.org/ ubuntustudio.org]}}

'''Ubuntu Studio''' on grafiikan ja multimedian tuotantoon tehty versio [[Ubuntu]]sta, jota jaellaan DVD-[[levykuva]]na. Ubuntu Studioon on valmiiksi integroitu reaaliaikaista median käsittelyä auttavia lisäohjelmia, kuten [[jack]], sekä optimointeja. Sen mukana tulee myös oletusasennuksessa tavallista Ubuntua kattavammin esiasennettuja mediankäsittelyohjelmia sekä graafisen alan sovelluksia.

Ubuntu Studio on virallinen Ubuntun yhteisöprojekti, mikä tarkoittaa muun muassa sitä että todelliset erot Ubuntuun ovat asennusohjelmassa ja oletusohjelmavalikoimassa. Studio-variaatio säästää siis käyttäjältä vaivaa, mikäli halutaan päästä työn ääreen mahdollisimman pian.

== Ubuntu Studion sovellukset ==

Ubuntu Studion sovelluksia ovat muiden muassa:

'''Grafiikka'''

* [[GIMP]]-kuvankäsittely
* [[Inkscape]]-vektorikuvitus
* [[Scribus]]-taitto-ohjelma.

'''Videot'''

* [[Kino]]
* [[PiTiVi]]
* [[CinePaint]]

'''Ääni'''

* [[Ardour]]: Digitaalinen äänityöasema
* [[Rosegarden]]: Nuotinnusohjelma.

'''3D-mallinnus ja -animaatiot'''

* [[Blender]] - 3D-mallinnus- ja kuvantamisohjelma

== Muualla verkossa ==

* [http://ubuntustudio.org/ Viralliset kotisivut]
* [http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html#vaihtoehtoiset_versiot Lataa Ubuntu Studio] (valitse Ubuntu Studio kohdasta "Valitse jakelu")
* [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?board=25.0 Keskustelualue "Multimedia ja grafiikka"] Ubuntu Suomen keskustelualueilla.
* [http://www.painomaailma.fi/?q=node/420 Graafisen suunnittelijan vapaat vaihtoehdot] (artikkeli Painomaailma-lehdessä)

{{debian}}
{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]

CrossOver Games

2008-08-09T10:05:46Z

TJ: Ak: Uusi sivu: '''CrossOver Games''' on CodeWeavers-yrityksen Windows-pelien toimimiseen Linuxilla (myös Mac OS) keskittynyt Wine-pohjainen tuote. Tuote on jatkoa aiemmalle hyötyohjelmille tar...

'''CrossOver Games''' on CodeWeavers-yrityksen Windows-pelien toimimiseen Linuxilla (myös Mac OS) keskittynyt [[Wine]]-pohjainen tuote. Tuote on jatkoa aiemmalle hyötyohjelmille tarkoitetulle CrossOver Office -tuotteelle, perus-Winen pelituenkin parantuessa kaiken aikaa. Tuote ostetaan kertahinnalla, mutta hintaan sisältyy ilmaiset päivitykset 12 kuukauden ajan.

Toisin kuin oleellisin kilpailijansa [[Cedega]], CrossOver Gamesin kaikki parannukset Winen pelitukeen palautetaan osaksi alkuperäistä Wine-projektia. Tämä yhdessä muiden Winen kehittäjien peleihin kasvaneen kiinnostuksen myötä on tehnyt CrossOver Gamesista parhaimman valinnan Windows-pelien pelaamiseen lyhyessä ajassa.

Tuettuja pelejä ovat muun muuassa World of Warcraft, EVE Online, Guild Wars, Prey ja Steam-pelit (Half-Life 2, Team Fortress 2, Counterstrike, Civilization 4).

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.codeweavers.com/products/cxgames/ CrossOver Games] -tuotesivu
* [http://www.codeweavers.com/ CodeWeavers]

Cedega

2008-08-09T09:51:40Z

TJ:

{{Ohjelma | nimi=Cedega | kuva= [[Kuva:cedega-logo.jpg|150px]]| kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu= [http://www.transgaming.com/ TransGaming] | käyttöliittymä=[[X]]}}
Cedega (ent. ''Winex'') on TransGamingin kehittämä kaupallinen versio [[Wine|Winestä]], joka on erityisesti tarkoitettu pelien pelaamiseen. Varsinkin suosituimmista peleistä monet toimivat Cedegalla melko saumattomasti. Cedegan käyttäjät maksavat kuukausimaksua, jolla he saavat käyttöön uuden version kuukausittain ja oikeuden äänestää siitä, minkä pelien toimivuutta kehitetään enemmän. Cedega tekee [[Kaupalliset pelit|kaupallisten pelien]] pelaamisesta Linuxilla helpompaa, kun pelitalojen ei tarvitse välttämättä portata pelejään erityisesti Linuxille.

Toisaalta Winen DirectX-tuki on parantunut viime aikoina harppauksin ja siten Wine toimii monesti jopa paremmin kuin Cedega myös pelien kanssa. Erityisesti Wineä teknisesti lähempänä oleva (ja Wineen parannukset palauttava) [[CrossOver Games]] alkaa olla Cedegaa parempi vaihtoehto monessa tapauksessa.

==Cedega CVS:stä==
Kuten [[CrossOver Office]], myös Cedega on ilmaiseksi ladattavissa lähdekoodimuodossa kehittäjän [[CVS]]-palvelimelta. Tällöin siitä saa itse kääntämällä melkein yhtä toimivan version kuin kaupallinen binäärikin on. Tämän CVSCedegan lataus- ja käännösprosessin helpottamiseksi on tehty skripti, jonka voi ladata [http://winecvs.linux-gamers.net/WineCVS.sh täältä].

==Aiheesta muualla==
*[http://www.transgaming.com/ TransGaming]
*[http://winecvs.linux-gamers.net/index.php/Main_Page WineCVS Wiki]

[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]
[[Luokka:Pelit]]

Pelit

2008-08-09T09:50:39Z

TJ: CrossOver Games lienee syytä maintia, toimii jo monesti paremmin kuin Cedega ja tukee Winen kehitystyötä

Linuxilla, kuten monilla muillakin käyttöjärjestelmillä on saatavailla lukuisa joukko erilaisia pelejä. Linuxille ei tuoteta kaupallisia pelejä vastaavassa määrin kuin vaikkapa Windowsille, Macille tai pelikonsoleille, mutta tästä huolimatta pelejä on kuitenkin runsaasti saatavilla. Linux-pelien erityinen ominaispiirre on usein se, että ne ovat käyttöjärjestelmän tapaan usein avoimeen lähdekoodiin perustuvia ja [[ilmaiset pelit|ilmaisia]], vaikka [[Kaupalliset pelit|kaupallisiakin pelejä]] on nykyisin paremmin saatavilla.

Kaupallisista peleistä esimerkiksi Unrealin pelimoottoriin pohjautuva Yhdysvaltain armeijan kehittämä [http://www.americasarmy.com/ America's Army] ja Quake 3:n pelimoottorin päälle rakennettu [http://www.enemy-territory.com Wolfenstein: Enemy Territory] ovat saatavilla ilmaiseksi Linuxille. Viimeaikojen merkittävin kaupallinen Linux-pelijulkaisu lienee [http://www.enemyterritory.com/ Enemy Territory Quake Wars] joka ei kuitenkaan ole ilmaiseksi saatavilla. Vapaiden pelien puolelta suosittuja pelejä ovat deathmatch-moninpeliräiskintä [[Nexuiz]], Counter Strike-tyyppinen taistelupeli [http://www.urbanterror.net Urban Terror] ja tasohyppelypeli [http://www.secretmaryo.org/ Secret Maryo Chronicles].

Windows-pelejä voi pelata Linuxilla [[Wine]]n tai siihen perustuvien kaupallisten versioiden, [[CrossOver Games]]in tai [[Cedega]]n avulla. Nykyisin suuri osa Windows-peleistä on mahdollista saada toimimaan näillä, mutta se vaatii usein tiettyjen asetusten säätämistä ja muun muassa alkuperäisen pelin cd-kopiosuojauksen poistamista. Kopiosuojaus poistetaan yleensä ''no-cd crack'' murto-ohjelman avulla, mutta tämä on laitonta eikä näin ollen sallittua. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että on parempi pelata suoraan Linuxille tarkoitettuja pelejä kuin yrittää pelata Windows-pelejä Linuxin päällä. Linux-pelien valikoima kasvaa koko ajan ja tukemalla Linux-pelejä tuet myös Linux-pelaamisen tulevaisuutta.

CrossOver Gamesin kehittäjä Codeweavers parantaa työllään jatkuvasti myös alkuperäistä Wineä. Uudehkon Games-tuotteen lisäksi heiltä on saatavilla myös CrossOver Office yrityskäyttöön. Transgaming alkoi kehittää omaa Cedegaansa vanhasta Winen versiosta, ja on ollut lunastamatta aiempaa lupaustaan kehitystyönsä palauttamisesta Wine-yhteisölle.

Tässä Wikissä pelaamiseen liittyviä artikkeleita löytyy seuraavista luokista:
* [[:Luokka:Pelit|Pelit-luokka]]
* [[:Luokka:Ohjelmat Winellä|Ohjelmat Winellä -luokka]]

==Linkkejä==
===Linux-pelisivustoja ===
* [http://freegamer.blogspot.com/ Free Gamer] - Avoimen lähdekoodin pelejä
* [http://happypenguin.org/ Happypenguin] - The Linux Game Tome, lukuisia vapaita pelejä
* [http://www.linux-gamers.net/ Linux Gamers] - Ohjeita, uutisia ym.
* [http://www.linuxgames.com/ LinuxGames] - Linux-peliuutisia
* [http://icculus.org/ Icculus] - Peliporttaukset
* [http://icculus.org/lgfaq/ Linux Gamers' FAQ] - Linux Gamers FAQ: Linux pelaajien usein esittämät kysymykset - lukuisia pelejä listattuna
* [http://libregamewiki.org/ Libre Game Wiki] - Vapaita pelejä käsittelevä wiki
* [http://www.pelimaailma.org/index.php?sivu=pelit&s=pelit&os=3 Pelimaailma] - Pelimaailma.org:n Linux-pelilista
* [http://linux.strangegamer.com/ Strange Gamer] - Linux-pelaajan opas

===Ubuntu-painotteiset pelisivustot===

* [http://gaming.gwos.org/ Ubuntu Gamer Arena] - Ubuntun peliuutisia
* [http://doc.gwos.org/index.php/Native_Games/ Native Games List] - Lista natiiveista Linux- peleistä
* [http://doc.gwos.org/index.php/Non_Native_Game/ Non-Native Games List] - Lista Windows-peleistä jotka on mahdollista saada toimimaan Linuxissa

=== Kaupalliset Linux-pelit ===
* [http://www.tuxgames.com TuxGames]
* [http://www.linuxgamepublishing.com Linux game publishing]
* [http://liflg.org/ Loki Installers for Linux Games]

===Windows-pelit ja Linux===
* [http://www.winehq.com/ Wine] - Avoimen lähdekoodin toteutus Windows API:sta pohjautuen X, OpenGL ja Unix alustalle.
* [http://appdb.winehq.com Winen ohjelmatietokanta] - Winen tietokanta, sisältää listan sovelluksista ja peleistä jotka toimivat Winellä.
* [http://frankscorner.org/index.php Frank's Corner] - Wineen keskittynyt sivusto
* [http://www.codeweavers.com/products/cxgames/ CrossOver Games]
* [http://cedega.com/ Cedega]
* [http://ubuntuforums.org/forumdisplay.php?f=313/ Wine subforum] - Windows peleihin keskittyä Wine-foorumi.

[[Luokka:Pelit]]

Malline:Tervetuloa

2008-07-01T11:32:45Z

TJ: ok, mutta revertin sijaan säilyttäisin tämän muodon

<div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
===Tervetuloa Linux.fi-sivustolle!===
Linux.fi on kaikkien muokattavissa oleva [[Lisenssi|vapaa]] ohjesivusto Linux-käyttöjärjestelmälle ja avoimille ohjelmille. Luehan [[Aloittelijalle|aloittelijan ohjeet]], mikäli sinulla ei ole lainkaan aiempaa Linux-kokemusta. Jos sinulla on jokin Linux-ongelma, joka ei tahdo selvitä, lue [[Apua]]-sivu.

Ajankohtaista keskustelua wikistä käydään [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]], lue ja osallistu! Wikin käyttöä voit harjoitella [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]]. Ennen kuin ryhdyt muokkaamaan sivuja, luethan [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöt]]. Wikin IRC-kanava on [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]] IRCnetissä.

Linux.fi:hin kuuluvat myös Linux-aiheiset [http://linux.fi/foorumi/ WWW-keskustelualueet].
</div>

Jakelu

2008-06-26T20:00:59Z

TJ: läpikäyntiä

Alunperin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:
* jakelu
* levitysversio
* ohjelmakokonaisuus
* levityspaketti
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).

=== Työpöytäkäyttö ===

Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[KDE]], [[GNOME]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*Graafiseen työhön: GIMP, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.

=== Palvelinkäyttö ===

[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

*(S)FTP-palvelin
*HTTP/WWW-palvelin
*SSH-palvelin
*Sähköpostipalvelin

Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentaja oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]]:n kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.

== Jakeluiden suhde toisiinsa ==

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora (aikaisemmin Fedora Core), kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.

Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Novellin (open)SUSE:n ”Yast”:n ja Mandrivan ”MCC”:n välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.

== Eri jakeluita ==
Katso [[Linuxin jakelupaketit]], [[Jakelun valinta]] sekä [[:Luokka:Jakelut]].

== Mikä on jakelupakettini versio? ==

Alla ovat lueteltuina eri jakelupakettien tiedostot, joista voi lukea jakelupaketin version. Tiedoston sisällön saat selville esimerkiksi ''cat''-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Mandriva]]n, [[SuSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa.

=== Vaihtoehto 1 ===

Valitse sama jakeluversio, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

=== Vaihtoehto 2 ===

Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu.

Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[openSUSE]], [[Slackware]] ja [[Ubuntu]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

=== Vaihtoehto 3 ===

Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

=== Vaihtoehto 4 ===

Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on käynnistettävä CD-levy, jolta Linux käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä voi olla niiden suuren koon ja polttavien DVD-aseman puuttumisen vuoksi vaikeata.

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://www.ubuntu.com/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)

=== Vaihtoehto 5 ===

Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta Päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. yritysversion, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esimerkiksi laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

=== Vaihtoehto 6 ===

Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

=== Tietoa eri jakeluista ===
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].

[[Luokka:Jakelut]]

Mistä Linux

2008-06-26T19:46:59Z

TJ: tekstin läpikäyntiä

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* http://www.dataclub.fi/
* http://www.linux-tuki.fi/linux-cd
* http://www.kampusdata.fi/
* http://linuxdisk.urli.net/

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalvelut – ja sisältääkö paketti vain yhden CD-levyn keskeisillä ohjelmilla vaiko koko jakelun (esimerkiksi koko Debian on 2 DVD:tä tai 14 CD:tä sekä suurinpiirtein saman verran [[lähdekoodi]]a). Varsinainen asennuslevy yleensä riittää, jos tarkoituksena on asentaa Linux vain muutamalle koneelle ja käytössä on laajakaistayhteys.

Myytävänä on sekä eri jakeluiden virallisia levyjä että epävirallisia. Jälkimmäisiin on koottu epävirallisen koosteen tekijän mielestä sopivia osia jakeluista. Linux on tavallisten PC-koneiden lisäksi saatavana monille muille laitearkkitehtuureille.

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa.

Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat vapaita ohjelmistoja, esimerkkinä virallinen Debian GNU/Linux kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehoitetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta HTTP- tai FTP-palvelimelta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Usein tehokkain tapa on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa.

* Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTrackeristä] ja [http://www.datagalaxy.net/linux/ DataGalaxystä]
* Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ funetistä]

Tietoa eri jakeluversioista löytyy englanniksi osoitteesta: http://distrowatch.com/

== Asennettuna ostaminen ==

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet: [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi]

Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]

Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]

Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]

== Muut mahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]

[[Luokka:Vinkit]]

Malline:Tervetuloa

2008-06-26T11:47:22Z

TJ: otsikot toisivat heti ensisilmäyksellä keskustelualuemainninan nokan eteen

<div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
===Tervetuloa Linux.fi-sivustolle!===
Linux.fi on kaikkien muokattavissa oleva [[Lisenssi|vapaa]] ohjesivusto Linux-käyttöjärjestelmälle ja avoimille ohjelmille. Luehan [[Aloittelijalle|aloittelijan ohjeet]], mikäli sinulla ei ole lainkaan aiempaa Linux-kokemusta. Jos sinulla on jokin Linux-ongelma, joka ei tahdo selvitä, lue [[Apua]]-sivu.

==== Wikin kehittäminen ====
Ajankohtaista keskustelua wikistä käydään [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]], lue ja osallistu! Wikin käyttöä voit harjoitella [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]]. Ennen kuin ryhdyt muokkaamaan sivuja, luethan [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöt]]. Wikin IRC-kanava on [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]] IRCnetissä.

==== Keskustelualueet ====
Linux.fi:hin kuuluvat myös Linux-aiheiset [http://linux.fi/foorumi/ WWW-keskustelualueet].
</div>

Virrankulutuksen optimointi

2008-06-17T16:58:34Z

TJ: typo

Virrankulutuksen optimointi on merkittävää erityisesti kannettavilla tietokoneilla, jotta laitteiden akkukestot saataisiin mahdollisimman pitkiksi. Luonnollisesti energiansäästö on hyvä asia myös ympäristön kannalta.

Linuxin virrankulutuksen tarkkailuun hyvä työkalu on [[powertop]] joka näyttää kuinka paljon prosessorille aiheutetaan erilaisia keskeytyspyyntöjä ja näin estetään sen vaipumista lepotilaan tai esim. kellotaajuuden tilapäistä pudottamista.

Tässä joitain vinkkejä joilla virrankulutusta voi optimoida:
* Kytke kannettavan tietokoneen Bluetooth pois päältä, kun et sitä tarvitse - Bluetooth-standardin mukaisesti päällä ollessaan se aiheuttaa sata (turhaa) tietokoneen suorittimen heräämistä sekunnissa

== Linkkejä ==
* http://www.lesswatts.org/tips/
* [http://www.lesswatts.org/projects/powertop/known.php lesswatts.org: tunnetut ongelmat]
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=256.0 Keskustelu virrankulutuksen optimoinnista]

[[Luokka:Laitteisto]]

Virrankulutuksen optimointi

2008-06-17T16:58:14Z

TJ: bluetooth

Virrankulutuksen optimointi on merkittävää erityisesti kannettavilla tietokoneilla, jotta laitteiden akkukestot saataisiin mahdollisimman pitkiksi. Luonnollisesti energiansäästö on hyvä asia myös ympäristön kannalta.

Linuxin virrankulutuksen tarkkailuun hyvä työkalu on [[powertop]] joka näyttää kuinka paljon prosessorille aiheutetaan erilaisia keskeytyspyyntöjä ja näin estetään sen vaipumista lepotilaan tai esim. kellotaajuuden tilapäistä pudottamista.

Tässä joitain vinkkejä joilla virrankulutusta voi optimoida:
* Kytke kannettavan tietokoneen Bluetooth pois päältä, kun en sitä tarvitse - Bluetooth-standardin mukaisesti päällä ollessaan se aiheuttaa sata (turhaa) tietokoneen suorittimen heräämistä sekunnissa

== Linkkejä ==
* http://www.lesswatts.org/tips/
* [http://www.lesswatts.org/projects/powertop/known.php lesswatts.org: tunnetut ongelmat]
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=256.0 Keskustelu virrankulutuksen optimoinnista]

[[Luokka:Laitteisto]]