Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-04-06T09:54:05Z

Stube: RHN Alert Notification - koitin parantaa ymmärrettävyyttä

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-04-06T08:58:27Z

Stube: Acrobat Readerin plugin Mozillaan

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-04-06T08:21:28Z

Stube: tietoa Flashin ja FC5:n fonttiongelmasta

Fedora Linux

2006-04-06T08:07:46Z

Stube: /* Katso myös */

Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.

Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja maaliskuuhun 2006 mennessä ulos on jo tullut viisi versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3, 4 ja 5.

Fedora on saatavilla neljällä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Jotta jakelu mahtuisi neljälle cd:lle, on Fedora Core 4:stä poistettu esim. [[Xemacs]] ja [[Xfce]]. Nämä ja monet muut ohjelmat ovat kuitenkin saatavilla [[Fedora Extras]] -projektin kautta.

Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]]. Paketteja asennellaan joko [[Yum]]:lla tai [[Apt]]:llä. Kummatkin toimivat RPM-[[Paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina.

Monet käyttäjät pitävät Fedoran uusimpia versioita sangen bugisina. Beta-testaus ei varsinaisesti ole Fedoran vahvimpia puolia, mikä saattaa johtua nopeasta julkuisuaikataulusta. Fedoran graafiset asetustyökalut ovat osittain puutteellisia ja multimediatuki on heikko.

== Katso myös ==
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen]]

== Linkkejä ==
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core]
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]
* [http://www.fedoraproject.org/wiki/Extras Fedora Extras Fedora-projektin wikissä.]
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto)
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen FC4-FAQ, englanniksi]
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]

[[Luokka:Jakelut]]

Komentorivivinkkejä

2006-04-05T22:49:01Z

Stube: TABin käytöstä komentorivillä

Nämä vinkit on testattu melko tavanomaisessa Red Hat 8.0 -asennuksessa. Pääosa näistä toiminee muissakin jakeluissa, osa soveltaen myös muissa Unix-tyyppisissä järjestelmissä.

# Komennolla <tt>[[df]] -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta.
# Sano roottina <tt>[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n | [[tail]]</tt> ja löydät levyrohmut.
# Komennolla <tt>[[fin[[d . -type f -name "*koira*" -print0 | xargs -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa".
# [[mail]]-komento toimii myös komentorivillä. Voit vaikka suorittaa komennon ja ohjata tulostuksen meiliin: <tt>pwd | mail -s "Komennon pwd tulos" oma.osoite@domain.example</tt>
# Haluatko kuluvan päivän esim. varmuuskopion nimeen? Kokeile tätä: <tt>[[tar]] cf /root/varmistus-home`date +%Y-%m-%d`</tt> Tuo aakkostuukin oikein.
# [[zcat]]-komennolla voit tulostaa gzip-ohjelmalla tehdyn tekstitiedoston suoraan konsolille ilman purkamista välissä. zless toimii samalla tavoin gzip- ja less-komentojen yhdistäjänä.
# Kokeile tätä: <tt>echo "echo \"Vie kukkia\" | mail -s Hääpäivä oma.osoite@jossain.com" | at 09:00 06.04.02</tt>
# Jos kokeilet edellistä, muista oikea päivämäärä. Sillä tavalla ei tule perheriitaa, ja aikaa säästyy esim. Linuxin säätämiseen.
# Aliakset ovat käteviä. Komennon <tt>alias l="ls -lda"</tt> jälkeen pelkkä l riittää komennoksi.
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta.
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun.
# Komennolla [[bc]] -l saat pienen laskimen. Käytettävissä on normaalit laskutoimitukset ja lisäksi voit sijoittaa arvoja muuttujiin basic-kielen tapaan.
# bc käyttää samaa readline-kirjastoa kuin komentotulkki, joten samat Ctrl-R, Ctrl-A ja Ctrl-E toimivat siinäkin. Samalla tavoin toimii myös mm. matriisilaskennan ohjelma Octave.
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu mtools -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedsto a:</tt>.
# <tt>tr</tt> -komennolla voit muuttaa merkkejä, kokeile vaikka: <tt>echo kanalassa | tr a b</tt>.
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv $i `echo $i | tr A-Z a-z`; done</tt>
# Komennolla <tt>[[ps]] afx</tt> näet siistin puuesityksen ajossa olevista prosesseista.
# tr-komennolla voi poistaa merkkejä. Sano vaikka <tt>cat tiedosto | tr -d " "</tt>
# Hakemiston saa pakattua näin <tt>tar cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt>
# Kuviakin voi käsitellä komentoriviltä. Kokeile vaikka <tt>identify jokukuva.gif</tt>
# <tt>[[ls]] -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä. "-r" kääntää järjestyksen.
# <tt>[[file]] tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä.
# Hakemiston /etc/skel sisällöstä tehdään kopio kotihakemistoon, kun luodaan uusi käyttäjä.
# Hakemiston /proc sisältä löytyy tietoa koneesta. Katso vaikka mitä cat /proc/cpuinfo tulostaa.
# Jos kaverisi pyytää auttamaan Linuxin käytössä, kerro hänelle [[Man-sivut|man-sivuista]]. <tt>man tar</tt> ja <tt>man mkisofs</tt> ovat esimerkkeinä parhaita.
# [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate condom</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "condom". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy joka yö.
# locate-komennon tietokanta muodostuu [[updatedb]] -ohjelmalla, jonka ajo kestää aika kauan. Miten kauan, sen saa selville komennolla <tt>time updatedb</tt>
# Rikoit rivinvaihdot kun siirsit tekstiä Dos- tai Mac-koneelta Linuxiin? <tt>dos2unix</tt> ja <tt>mac2unix</tt> -komennot auttavat.
# Komento <tt>ypchfn</tt>, jolla vaihdetaan erillisellä käyttäjätunnuspalvelimella olevia käyttäjätietoja, tulee sanoista "Yellow Pages CHange FiNger". Yellow Pages oli nykyisen NIS-palvelimen ensimmäinen nimi, mutta se vaihdettiin kun British Telecom omisti siihen tavaramerkin. Tiedolla ei varsinaisesti tee mitään, mutta käyttämällä sitä sopivassa tilanteessa osoitat olevasi nörtti.
# <tt>man -k printer</tt> kertoo kaikki ne komennot, joiden yksirivinen kuvaus sisältää merkkijonon "printer".
# Symboliset linkit ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt>
# Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>tar cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan rm-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui.
# PostScript-tiedostoja voi käsitellä komentorivillä. Esim. <tt>psnup -2 dokumentti.ps tiivis.ps</tt> tekee tulostusta varten version jossa kaksi sivua on laitettu yhdelle sivulle.
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esim. <tt>export PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston.
# [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas</tt>
# Jos hakemistoon /etc/cron.weekly luo tiedoston, jossa on vain komento <tt>cp --recursive /home/ville /root</tt>, saa joka viikko varmuuskopion Villen kotihakemistosta rootin kotihakemistoon.
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile". Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/"
# Kokeile tätä: <tt>[[lynx]] --dump http://www.khdrive.fi/linkku/ | grep --after-context=5 "Seuraavat kokoontumiset"</tt>
# Tiedoston nimeltä "-foobar" saa poistettua komennolla rm -- -foobar
# Kaikki ne tiedoston rivit, joissa ei esiinny merkkijonoa "kissa" löydät komennolla <tt>grep -v kissa tiedostonnimi</tt> . Jos taas haluat poistaa vain sanan "kissa" etkä esim. sanaa "takissani" sisältävät rivit, sano <tt>grep -v -w kissa tiedostonnimi</tt> .
# <tt>tail -f /var/log/messages</tt> näyttää ensin tiedoston lopun ja sitten jatkuvasti tiedostoon tulevat uudet rivit.
# <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä.
# Tiedosto /etc/motd tulostetataan ruudulle joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään. Siihen voi kirjoittaa vaikka joulutervehdyksen kaikille käyttäjille.
# Tiedosto /etc/issue tulostetaan ruudulle ennen "login:"-kehotetta.
# Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään.
# Levypinnan saa pyyhittyä tyhjäksi komennolla <tt>dd if=/dev/zero of=/dev/fd0</tt>. Esimerkki tyhjentää levykkeen, samalla tavalla voi pyyhkiä kiintolevyjä, esim. /dev/hda on IDE0-väylän master-levy. Usein suositellaan /dev/zero -laitteen sijasta /dev/random -laitetta, mutta silloin pyyhintä hidastuu mateluksi.
# <tt>head -5 tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston viisi ensimmäistä riviä. <tt>head -c 5 tiedostonnimi</tt> tulostaa viisi ensimmäistä merkkiä. <tt>tail -5 tiedostonnimi</tt> ja <tt>tail -c 5 tiedostonnimi</tt> toimivat vastaavasti.
# <tt>[[wc]] *.txt</tt> antaa listan hakemiston sisältämistä .txt -päätteisistä tiedostoista ja jokaisesta rivien, sanojen ja merkkien lukumäärän.
# <tt>[[cat]] --number tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivit numeroituna.
# [[strings]] -komennolla voit hakea merkkijonoja binäärimössöstä. Esim. <tt>strings jokudoku.doc</tt> näyttää yleensä Word-documentin sisältämän tekstin jotenkin luettavassa muodossa.
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt>
# Normaalissa konsolissa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin.
# Komennolla <tt>ls -l | colrm 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän.
# Komennolla <tt>cut -d ' ' -f 2</tt> tiedostonnimi voit tulostaa tiedoston jokaisen rivin toisen sanan.
# Kaikkiin html-tiedostoihin saat LANG-attribuutin seuraavasti: <tt>find . -name "*.html" -print | xargs perl -e 's/<HTML>/<HTML LANG="fi">/gi' -p -i.bak</tt>
# Virheilmoituksetkin saa ohjattua tiedostoon. Kokeile esim. <tt>find hakemistojotaeiole >& find-tuloste.txt</tt>
# which-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which ldd</tt>
# Haluatko varmasti hyvän salasanan? Sano <tt>head -c 6 /dev/random | mimencode</tt>
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt>
# Komennoilla <tt>[[who]]</tt> ja <tt>w</tt> saat tietoa järjestelmää parhaillaan käyttävistä. Esimerkiksi <tt>w -s</tt> näyttää kätevässä muodossa kuka tekee mitäkin.
# Komennolla <tt>[[wall]] 'Linux on cool!'</tt> voit lähettää viestisi kaikkien koneen käyttäjien ruudulle.
# <tt>echo 'Linux on cool!' | write maija</tt> taas kertoo saman viestin ainoastaan Maijalle.
# Komennolla <tt>nohup jokukomento >& lokitiedosto &</tt> saat komennon jäämään tausta-ajoon niin, että voit itse lopettaa yhteyden ja komento jää suoritettavaksi.
# Komennolla <tt>[[ed]] tiedostonnimi</tt> saat avattua tehokkaan ja monipuolisen, mutta resursseja säästeliäästi käyttävän editorin. Lisätietoa edistä
# <tt>eject</tt> poistaa CD-levyn asemasta. <tt>eject -t</tt> vetää levyn sisään.
# Komento history tulostaa komentohistorian.
# Musa soi komentoriviltäkin. <tt>playmidi</tt> soittaa midejä, <tt>play</tt> soittaa monenlaisia ääniformaatteja. <tt>mpg123</tt> soittaa MP3-tiedostoja.
# <tt>[[killall]] vi</tt> lopettaa kaikki ajossa olevat vi-ohjelmat.
# <tt>[[sort]] tiedosto | uniq</tt> aakkostaa tiedoston rivit ja poistaa moneen kertaan esiintyvät rivit. <tt>sort tiedosto | uniq -d</tt> näyttää vain kahteen tai useampaan kertaan esiintyvät rivit.
# <tt>dirname /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>basename /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto".
# <tt>[[tac]] tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan alusta loppuun. <tt>rev tiedostonnimi</tt> tulostaa jokaisen rivin väärinpäin, ja <tt>rev tiedostonnimi | tac</tt> tulostaa koko tiedoston väärinpäin.
# <tt>[[top]]</tt> näyttää jatkuvasti päivittyvän listan ajossa olevista ohjelmista. Painamalla h-kirjainta saat ohjeen käytössä olevista komennoista. q-kirjaimella pääset pois ohjelmasta.
# <tt>volname</tt> kertoo CD-asemassa olevan levyn nimen.
# <tt>cat tiedostonnimi | while read; do echo $REPLY; sleep 5; done</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan viiden sekunnin välein.
# Tervehdyksen pienellä viiveellä saa näin: <tt>temp=$IFS; IFS=$''; echo "Hei kaikki" | while read -n 1; do echo -n $REPLY; usleep 100000; done; IFS=$temp</tt>
# Komennolla <tt>yes</tt> voit tulostaa y-kirjaimia esim. putkessa ohjelmalle, joka kyselee liikaa "Oletko aivan varma?". <tt>yes n</tt> tulostaa n-kirjaimia ja <tt>yes moro</tt> tervehtii käyttäjää ad infinitum.
# Tulostuskin onnistuu komentoriviltä, kokeile vaikka <tt>lpr jokudoku.txt tai cal | lpr</tt>
# Kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kun tehdään kalenteri kunnolla, niin huomioidaan juliaanisen kalenterin vaihtuminen gregoriaaniseen. Kokeile: <tt>[[cal]] 9 1752</tt>
#<nowiki>WWW-sivuston kaikkien .html -sivujen META KEYWORDS -tageista saa helposti sivulistan tällä komennolla
find . -type f -name "*.html" | while read a; do grep --ignore-case "<META NAME=\"keywords\" CONTENT=\".*\">" $a | cut -f 4 -d "\"" | dd conv=lcase | tr "," "\n" | while read; do echo $a >> $REPLY.hakusana; done; done && ls *.hakusana | while read a; do h=`echo $a | cut -f 1 -d "."`; echo "<H2>$h</H2>"; cat $a | cut -b 3- | while read; do echo "<A HREF=\"$REPLY\">`grep --ignore-case "<title>.*</title>" $REPLY | cut -f 2 -d ">" | cut -f 1 -d "<"`</A>"; done; done && rm *.hakusana
</nowiki>
# Eräs tapa kokeilla koneen ja komentotulkin nopeutta on laskea Fibonaccin lukuja: tee tiedosto fib.sh, jossa on vain rivi <tt>if (($1 < 2)); then echo 1; else a=`./fib.sh $1-1`; b=`./fib.sh $1-2`; echo $((a+b)); fi</tt>
# Komennolla <tt>[[pwd]] -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta.
# Yksinkertainen valikko on helppo tehdä: <tt>valinta=3; echo "1=pwd 2=ls 3=lynx"; read -t 5 valinta; case $valinta in 1) pwd;; 2) ls;; 3) lynx;; esac</tt> Jos käyttäjä ei viidessä sekunnissa valitse mitään, käynnistetään lynx.
# Tällaisenkin valikon voi tehdä: <tt>sivut=("evl.fi" "vapaa-ajattelijat.fi" "dilbert.com"); echo "0=evl, 1=vaparit, 2=dilbert"; read valinta; lynx http://www.${sivut[$valinta]}</tt>
# Näissä vinkeissä on kerrottu miten case ja if toimivat, miten komentoja putkitetaan ym. Sanomalla <tt>man bash</tt> saat pitkän ohjesivun näistä ja monesta muustakin asiasta.
# Jos locale-asetus on kunnossa (eli olet mm. sanonut export LANG=fi_FI , voit katsoa koska tiedostoa teksti.txt on viimeksi muutettu sanomalla <tt>date --reference=teksti.txt "+%Ana %Bn %e. päivä"</tt>
# Jos tiedosto nimikunta sisältää rivit Jori TAB Tampere, Laura TAB Tampere ja Åke TAB Tukholma, ja tiedosto kuntamaa rivit Tampere TAB Suomi ja Tukholma TAB Ruotsi, voit katsoa missä maassa ihmiset asuvat komennolla <tt>join -o 1.1,2.2 -1 2 nimikunta kuntamaa</tt>
# Komento <tt>[[touch]] tiedostonnimi</tt> on helpoin tapa luoda tyhjä tiedosto. Samalla touch-komennolla voi myös muuttaa tiedostojen muokkauspäivämääriä, kokeile esim. <tt>touch --date 2002-04-01 aprillia</tt>
# <tt>[[uname]]</tt> on joskus kätevä, erityisesti komento <tt>uname -a</tt> kertoo ytimen version ym. mahdollisesti kiinnostavaa.
# Tiedoston voi jakaa osiin split-komennolla. Kokeile esim. <tt>split -b 10k jokutiedosto</tt>
# Komennolla <tt>seq 10 -3 1</tt> voit tulostaa luvut 10, 7, 4 ja 1.
# <tt>[[clear]]</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä.
# <tt>[[pdftotext]] tiedosto.pdf</tt> tekee tiedoston tiedosto.txt, joka hyvällä onnella sisältää PDF:n sisältämän tekstin.
# <tt>[[su]]</tt> -komennolla voit vaihtaa lennosta toiseksi käyttäjäksi. <tt>su -</tt> vaihtaa rootiksi ja root voi sanoa <tt>su - ville</tt> päästääkseen kokeilemaan Villen tunnusta ilman salasanaa.
# <tt>[[wget]] --recursive http://www.flug.fi/</tt> imuroi koko Flug ry:n WWW-sivuston omalle koneelle.
# <tt>[[watch]] -n 60 --differences ls /tmp</tt> tulostaa minuutin välein listauksen /tmp -hakemistosta ja näyttää korostettuna muuttuneet tiedot.
# Jos teet kotihakemistosi alle hakemiston nimeltä bin , voit siirtää sinne tekemäsi skriptit ym. ja käyttää niitä antamatta koko polkua, ts. aivan kuten koneessasi valmiina olevia ohjelmiakin.
# Jos laitat skriptit hakemistoon /usr/local/bin , niitä voivat käyttää kaikki koneen käyttäjät.
# cmp tulostaa tiedostojen eroavan kohdan. Käyttökelpoinen myös skripteissä, esim. <tt>cmp -s tiedosto1 tiedosto2 || echo "Tiedostot eroavat"</tt>
# <tt>[[who]] mom loves</tt> tulostaa käyttäjätunnuksesi, käyttämäsi konsolin ja sisäänkirjautumisajan.
# <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | tr -d ' ' | finger -s -m | cut -c 11-27 | sort | uniq</tt> kertoo keitä koneelle on kirjautunut. Sama paikallista /etc/passwd -tiedostoa käyttäen on monimutkaisempi: <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | tr -d ' ' | xargs -n 1 echo "^" | colrm 2 2 | grep -f - /etc/passwd | cut -d ':' -f 5</tt>
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>.
# Jos tiedostossa on niin pitkät rivit että ne menevät ruudun ulkopuolelle oikeasta laidasta esim. <tt>less tiedosto</tt> niin voit käyttää fmt-komentoa <tt>fmt tiedosto | less</tt>.
# Jos haluat poistaa tiedoston jonka nimi on -f, se onnistuu kätevimmin rm -- -f komennolla.
# Myös tiedostoihin voi tehdä tiedostojärjestelmän.
# Levyille voi tehdä tiedostojärjestelmän myös ilman partitiointia.
# bzcat ja zcat-komennoilla voit katsoa pakattua tiedostoa, sitä purkamatta. bzcat ~/patch.bz2 | patch -p1 on hyvä esimerkki tästä.
# Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>.
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"cat /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"less ESC ."</tt>.
# [[Mplayer|Mplayerilla]] voit helposti kopioda Realplayer-streamia koneellesi tiedostoon. Tämä onnistuu komennolla <tt>mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ</tt>. Real-koodekit on tietysti oltava asennettuna. Myös DVD:n kopionti onnistuu tällä tavoin.
# Komennolla <tt>kill `pidof mplayer`</tt> voit kätevästi tappaa mplayerin selvittämättä pid:iä.
# <tt>Cowsayn</tt> avulla saat aikaan hienoja tulostuksia konsoliin. Kokeile vaikka <tt>uname -a | cowsay -f daemon</tt>.
# TABilla voi antaa komentotulkin täydentää loput komennosta tai tiedostonimestä. Mikäli vaihtoehtoja on useampia, ne saa näkyviin toisella painalluksella.

[[Luokka:Vinkit]]

[[Luokka:Komentorivi]]

Hakemistorakenne

2006-04-05T20:45:59Z

Stube: korjattu linkki Grubiin

Linuxin hakemistorakenne on määritetty [[wikipedia:fi:Filesystem_Hierarchy_Standard|FHS-standardissa]], se määrittää
joukon hakemistoja ja niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Nykyisin
useimmat jakeluversiot noudattavat tätä standardia.

== Yleistä ==
Hakemistorakenne alkaa juurihakemistosta, merkintä kauttaviiva "/", jonka
alle tiedostot ja hakemistot järjestetään puumaiseksi rakenteeksi. Nykyisin on myös yleistynyt vertaus sisäkkäisistä kansioista.

Levyasemat näkyvät käyttäjälle ja ohjelmille hakemistoina. Esimerkiksi CD-levyltä lukiessa ei viitata suoraan asemaan, vaan hakemistoon "/media/cdrom". Tämä mahdollistaa järjestelmän tiedostojen jakamisen usealle fyysiselle laitteelle niin, että haluttu tiedosto löytyy aina standardin mukaista polkua käyttäen, riippumatta tallennuslaitteiden fyysisestä kokoonpanosta.

Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan viitata absoluuttisesta tai suhteellista polkua käyttäen. Absoluuttinen viittaminen tarkoittaa, että polku tiedostoon kirjoitetaan täydellisenä juurihakemistosta lähtien esimerkiksi "/usr/doc/apache-1.3.34/README". Suhteellinen viittaminen tarkoittaa, että hakemistopolku on suhteessa aktiiviseen hakemistoon esimerkiksi "../../doc/apache-1.3.34/README".

== Juurihakemisto ==
Juurihakemiston "/" alta tulee löytyä järjestelmän käynnistämiseen ja palauttamiseen tarvittavat osat. [[wikipedia:fi:Filesystem_Hierarchy_Standard|FHS-standardi]] määrittää seuraavat hakemistot:

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/bin
|Olennaiset järjestelmäkomennot kaikkien käyttäjien käytettäväksi.
|-
|width=20%|/boot
|Järjestelmän käynnistämiseen tarvittavat tiedostot. Mm. [[Grub]] säilöö tarvitsemiaan tietoja tänne
|-
|width=20%|/dev
|Laitetiedostot.
|-
|width=20%|/etc
|Järjestelmän asetukset.
|-
|width=20%|/home
|Käyttäjien kotihakemistot. Käyttäjä voi viitata omaan kotihakemistoonsa ~-merkillä.
|-
|width=20%|/lib
|Järjestelmän jaetut kirjastot, sekä kernelin modulit.
|-
|width=20%|/media
|Siirrettävän median liitoskohdat.
|-
|width=20%|/mnt
|Väliaikaisesti liitetyt osiot.
|-
|width=20%|/opt
|Kaupallisten ohjelmistojen käyttämä asennushakemisto.
|-
|width=20%|/proc
|Vain linuxissa. Kernelin ja prosessien tiedot. Procfs levyjärjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto.
|-
|width=20%|/root
|Pääkäyttäjän kotihakemisto.
|-
|width=20%|/sbin
|Järjestelmäsovellukset, ylläpitoon tarvittavia ohjelmia. Yleensä vain pääkäyttäjälle.
|-
|width=20%|/tmp
|Väliaikaistiedostot, tyhjennetään koneen käynnistyessä uudelleen.
|-
|width=20%|/usr
|Hakemiston alla käyttöjärjestelmän kannalta ei-kriittiset osat.
|}

== /home kotihakemistot ==

Hakemiston "/home" alta löytyvät käyttäjän kotihakemistot, esimerkiksi "/home/pekka". Kotihakemiston alle tallennetaan kaikki käyttäjän tekemät tiedostot. Tämä helpottaa esimerkiksi tiedostojen varmuuskopiointia, koska kaikki käyttäjän tiedostot löytyvät samasta paikkaa.

Normaalikäyttäjän oikeuksilla pystyy tiedostoja tallentamaan tai muuttamaan vain omaan kotihakemistoon. Käyttäjä ei siis voi vahingossa poistaa tai muuttaa järjestelmän toiminnan kannalta oleellisia tiedostoja.

== /usr hierarkia ==

/usr hakemiston alta löytyvät järjestelmän vähemmän kriittiset osat kuten sovellusohjelmat,
dokumentaatio, ohjelmien jaetut tiedostot kuten fontit, ikonit jne..

=== Pakolliset elementit ===

Pakolliset elementit tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat normaalin toiminnan kannalta olennaisia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/bin
|Useimmat järjestelmäkomennot ja ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/include
|C-kääntäjän otsikkotiedostot.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Hakemistosta /usr/lib saattaa löytyä seuraavia alihakemistoja
* /usr/lib/fpc/ [[FreePascal]]-kääntäjä joka on [[Pascal]]-ohjelmointikielinen kääntäjä.
|-
|width=20%|/usr/local
|Paikallinen hierarkia. Oletuksena tyhjä, järjestelmän ylläpitäjä voi rakentaa oman tarvitsemansa hierarkian, esim dokumenttien jakoa varten käyttäjien kesken.
|-
|width=20%|/usr/sbin
|Ei-kriittiset järjestelmän käyttämät ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/share
|Jaetut arkkitehtuurista riippumattomat tiedostot.
Hakemistosta /usr/share saattaa löytyä seuraavia alikansioita

* /usr/share/fpcsrc sisältää [[FreePascal]]:n lähdekoodit
* /usr/share/lazarus sisältää [[Lazarus]]-ohjelmankehitysympäristön
|}

=== Valinnaiset elementit ===

Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/X11R6
|Ikkunointijärjestelmä, ja sen tarvitsemat osat.
|-
|width=20%|/usr/games
|Pelit.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Vaihtoehtoisia binäärimuotoja käyttävät kirjastot.
|-
|width=20%|/usr/src
|Ohjelmien lähdekoodit.
|-
|}

== /var hierarkia ==
/var hakemisto on tarkoitettu järjestelmän ja sovellusten muuttuvien tietojen tallentamiseen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi lokitiedostot sovellusten toiminnasta.

=== Pakolliset elementit ===
Pakolliset elementit tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat normaalin toiminnan kannalta olennaisia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/var/cache
|Sovellusten cache tiedot.
|-
|width=20%|/var/lib
|Sovellusten suorituksen aikaiset tilatiedot
|-
|width=20%|/var/local
|Muuttuva data /usr/local hierarkiasta
|-
|width=20%|/var/lock
|Lukitustiedostot.
|-
|width=20%|/var/log
|Lokitiedostot
|-
|width=20%|/var/opt
|Muuttuva data /opt hierarkiasta
|-
|width=20%|/var/run
|Prosesseihin liittyvät ajotiedot.
|-
|width=20%|/var/spool
|Sovellusten prosessointia odottava data
|-
|width=20%|/var/tmp
|Väliaikaistiedostot, jotka säilytetään bootin yli.
|}

=== Valinnaiset elementit===
Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|/var/account
|Prosessien aiheuttamien kuormituksen kirjaus.
|-
|/var/crash
|Järjestelmän kaatumisen selvittämistä auttavat tiedostot.
|-
|/var/games
|Pelien muuttuvat tiedot.
|-
|/var/mail
|Käyttäjien postilaatikot.
|-
|/var/yp
|Network Information Service (NIS) tietokannat.
|}

=== Varatut hierarkiat ===

/var hierarkian alla on historiallisista syistä varattuja hakemistoja.

/var/backups
/var/cron
/var/msgs
/var/preserve

== Linkkejä ==
[http://www.pathname.com/fhs/ FHS-standardin kotisivu]

[[wikipedia:en:fhs|FHS-standardi englanninkielisessä Wikissä]]

[[Luokka:Järjestelmä]]

Keskustelu:Fedora/Päivittäminen

2006-04-05T20:38:24Z

Stube:

Package Updaterista voisi lisätä kuvan, jossa näkyy jotain päivitettävää. Oma koneeni oli tähän hätään ajan tasalla :)

Fedora Linux/Päivittäminen

2006-04-05T20:35:55Z

Stube: lisätty jotain tietoa FC5:n päivittämisestä

== Johdanto ==

[[Fedora Core]] on [[Red Hat]] Linuxin "ilmaisversio". Viimeinen Red Hatin nimellä julkaistu vapaa Red Hat oli versio 9. Fedora Coren tämän hetkinen uusin versio on 5, joka julkaistiin 20.3.2006. Kummatkin distribuutiot käyttävät tavanomaista Red Hatin paketointijärjestelmää, RPM - Red Hat Package Manager. Tämä järjestelmä pitää kirjaa tietokannassaan siitä, mitä ohjelmia ja mitkä versiot ohjelmista on järjestelmään asenettu. Näin ollen ohjelmien lisääminen, poistaminen ja päivittäminen sujuu helposti mukana tulevien ohjelmien avulla.

Tämä dokumentti esittelee viisi työkalua ohjelmien päivittämiseen:

* ''[[rpm]]'':n, joka on molempien distibuutioiden perustyökalu. Toinen perustyökalu on
* ''up2date'', joka on Red Hatin ja Fedoran ohjelmien päivitystyökalu.
* ''Red Carpet'' taas on Ximianin luoma graafinen työkalu ohjelmien päivittämiselle,
* ''[[yum]]'' taas on Fedoran mukana tuleva monipuolisempi ja osaavampi komentorivityökalu kuin mitä perus-rpm on.
* ''Package Updater'' eli ''pup'' on Fedora 5:n uusi graafinen päivitystyökalu

== RPM ==

RPM on siis Red Hatin perustyökalu ohjelmien asentamiseen. Sen toiminta on varsin
yksinkertaista:

rpm -i paketti.rpm

Ja paketti asentuu koneeseen. Verkon ylitse pakettia noudettaessa pitää laittaa komentoon
koko hakuosoite. ''Rpm'' osaa käyttää sekä ftp- että http-protokollaa:

<nowiki>rpm -i http://updates.example.com/paketti.rpm</nowiki>

Edellisessä esimerkissä optio '''-i''' (install) asensi uuden paketin koneeseen. Koneessa jo
olevan ohjelman voi päivittää käyttämällä optiota '''-U'''. Huomaa kirjainkoko! Jälkimmäinen
on todella kirjoitettu isolla ja edellinen pienellä. Jos -U-optiolla asennettaessa ohjelmaa
ei ole koneessa vielä, se asennetaan. Sitä voi siis käyttää perusasennukseenkin.

Yksi kätevä ''rpm'':n vipu on '''-F''': Se asentaa paketin, jos siitä on olemassa koneella
joku versio. Tätä voi käyttää hyväkseen vaikkapa silloin, kun halutaan hakea päivityspalvelimelta
kaikki paketit. Tällöin komento päivittää vain ne paketit, jotka on jo koneessa. Näin voidaan
tehdä pikainen päivitys tyyliin

rpm -Fvh *

Optiot '''-v''' ja '''-h''' lisäävät komennon tulosteita. Ensinmainittu on "verbose", joka
käskee komennon kertomaan, mitä tapahtuu, ja jälkimmäinen taas piirtää ruutu-merkeillä "janan",
joka kuvaa paketin purkamisen edistymistä. Yhdessä näillä saa siisteimmän tuloksen.

Ohjelman asennus poistetaan komentamalla

rpm -e paketti

=== RPM:n heikkouksia ===

Pahin heikkous on riippuvuuksien hallitsemattomuus. Jos jokin ohjelmapaketti vaatii
toisen paketin olemassaoloa, ''rpm'' ei osaa asentaa näitä paketteja vaan ne pitää
asentaa erikseen. Toisinsanoen ohjelman asentaja joutuu itse selvittämään, missä ihmeen
paketissa se rpm:n vaatima tiedosto on! Tämä on kaikkea muuta kuin kätevää.

Toinen ''rpm'':n heikkous on kyvyttömyys tarkastaa itse, onko paketteihin tullut
päivityksiä. Tästä syystä on kehitelty parempia ohjelmia
asian hoitamiseksi. Näitä ohjelmia ovat ''Red Carpet'' sekä ''yum''.

== Up2date ==

[[Kuva:fedora_up2date_merkki.png|Fedora up2daten merkki]]

''Up2date'' on Red Hatin ja Fedoran tarjoama perustyökalu ohjelmien päivittämiselle. ''Up2date'' toimi Fedoran päivitystyökaluna versioon 4 asti, jonka jälkeen se korvattiin yksinkertaisemmalla ''Package Updater''illa. ''Up2date'' vaatii rekisteröitymisen Red Hat Network:iin (rhn) ja toimii aluksi 30 päivää testivaiheessa.
Jos käyttöä jatkaa tämän jälkeen, tulee tunnus aktivoida vastaamalla pieneen kyselyyn.

Rekisteröinti onnistuu hatun alta '''System tools''' - '''Red Hat Network'''
-valinnalla.

Edellisen kappaleen alussa oleva kuvake tehtäväpalkissa kertoo päivitystarpeen. Sitä klikkaamalla
näkee, mitä päivitettävää löytyy:

[[Kuva:Fedora_up2date_paivitettavaa.png|Fedora up2date, päivitettävää on]]

Launch-nappulalla pääsee päivittämään. Sen jälkeen kysytään pääkäyttäjän salasanaa ja päästään
askel askeleelta etenevään päivitykseen:

[[Kuva:Fedora_up2date_tervetuloa.png|Fedora up2date, tervetuloa]]

Sen jälkeen tulee kanavien varmistus:

[[Kuva:Fedora_up2date_kanavat.png|Fedora up2date, kanavat]]

Jos ei ole valittuna automaattista päivitystä, voi tässä valita paketit, jotka asennetaan.
Rasti ruutuun, mitkä asennetaan:

[[Kuva:Fedora_up2date_paketit.png|Fedora up2date, paketit]]

Sen jälkeen kysytään vielä varmistus ja sitten vai odotellaan, kun paketit valuvat
koneeseen ja asentuvat siihen.

Ja kun kaikki on kunnossa, löytyy palkista sininen merkki!

[[Kuva:Fedora_up2date_ok.png|Fedora up2date, kaikki ok]]

== Red Carpet ==

Red Carpet on Ximianin (http://www.ximian.com") toteuttama työkalu ohjelmien asentamiseen ja päivittämiseen.
Se on huomattavasti kehittyneempi työkalu kuin Red Hatin omat rpm-ohjelmat, koska se osaa
asentaa myös sellaiset paketit, joita asennettava paketti tarvitsee. Näin riippuvuusongelmat
tulevat ratkaistua kerralla.

=== Asentaminen ===

Red Hat 9.0:aan Red Carpetin asentaminen alkaa Red Hatin kahden kirjaston,
''glibc'':n ja ''glibc-common'':n päivittämisellä. Jostain syystä Red Hatin
mukana olevat versiot ovat asiaan liian vanhat.

Joka tapauksessa, nämä löytää vaikkapa osoitteesta http://rpmfind.net/
Ole tarkkana ''glibc:n'' version kanssa. Jos koneesi
kernel on i686-versio, pitää '''ehdottomasti hakea i686-versio glibc:stä!''' Common-kirjastosta
ei ole olemassa kuin i386-versio.

Kun kirjastot on haettu, ne asennetaan pääkäyttäjänä seuraavasti:

rpm -Uvh glibc-2.3.2-27.9.7.i686.rpm glibc-common-2.3.2-27.9.7.i386.rpm

Tarkasta versionumerot ennenkuin asennat! Molempien tulee olla samaa sarjaa ja
versionumerot yhtenevät!

Nyt kun käyttöjärjestelmä on päivitetty, voidaankin asentaa itse Red Carpet. Sen
löytää aiemmin sivulla olevasta Ximian-linkistä. Sieltä haetaan se versio, joka vasta omaa
käyttöjärjestelmäversiota. Esimerkiksi RH 9:ää varten tulee noutaa kaikki kolme tiedostoa,
jotka hakemistosta löytyy. Asennus menee sitten näin:

rpm -ivh red_carpet.xxx.rpm rcd.xxx.rpm rug.xxx.rpm

Esityksessä xxx:ien paikalle tulee laittaa oikea versionumero. Kannattaa muistaa
tabulaattorinäppäimen käyttö noita nimiä täydennettäessä, niin asiat menevät helpommin.

=== Kanavat, channels ===

Kun Red Carpet on asennettu, sille pitää kertoa, mitä kanavia se kuuntelee. Näiltä
kanavilta sitten voi asentaa ja päivittää ohjelmia, kun päivityksiä niille ilmaantuu. Kuvassa
on merkitty kanavat Red Hat 9 ja Ximian Evolution.

[[Kuva:Fedora_redcarpet_kanavat.gif|Red Carpet, kanavat]]

=== Ohjelmien päivittäminen ===

Kun kanavat on valittu, tarkistaa Red Carpet, onko koneeseen asennettuihin ohjelmiin tullut
päivityksiä. Samalla se kertoo päivitysten tärkeyden. Esimerkissä on ilmestynyt
uusia tärkeitä päivityksiä useampiin ohjelmiin:

[[Kuva:Fedora_redcarpet_paivitettavaa.gif|Red Carpet, päivitettävää]]

'''Update All'''-nappulalla saa päivitettyä kaikki tarjotut ohjelmat. Jos ei haluta
päivittää kuin tietyt ohjelmat, valitaan rivit ja painetaan '''Mark for Installation'''
näppäintä ja sen jälkeen '''Run Now'''. Näin vain halutut päivitykset tehdään.

Lopuksi kun kaikki on päivitetty, ohjelma ilmoitaa kaiken olevan nyt päivitetyn:

[[Kuva:Fedora_redcarpet_uptodate.gif|Red Carpet, päivitys on valmis]]

=== Ohjelmien asentaminen Red Carpetilla ===

Valinnalla '''Available Software''' voi etsiä kanavilta saatavilla olevia ohjelmia.
Valikosta '''Install from File''' voi asentaa ohjelmia myös käyttöjärjestelmärompuilta:

[[Kuva:Fedora_redcarpet_ohjelman asennus.gif|Red Carpet, ohjelman asennus tiedostosta tai rompulta]]

Luonnollisesti tätä kautta voi asentaa minkä tahansa paikalliselle levylle talletetun
rpm-paketin.

Jos ohjelman asentaminen vaatii muiden pakettien asentamista, Red Carpet ilmoittaa asiasta
näin:

[[Kuva:Fedora_redcarpet_riippuvuus.gif|Red Carpet, riippuvuusongelma]]

Continue-nappulan painallus asentaa kaikki tarvittavat paketit eikä tarvitse miettiä
sen enempää, mitä kaikkea oikein tarvitaan, jotta ohjelma toimisi.

'''HUOM!''' Jos asennat paketteja paikalliselta levyltä, ''Red Carpet'' hakee kuitenkin
riippuvat paketit verkosta. Näin ollen ilman nettiyhteyttä ohjelma ei toimi kunnolla
paikallisia ohjelmia asennettaessa!

=== Asetukset ===

'''Edit - Preferences'''-valikon kautta voidaan säätää ohjelman asetuksia:

[[Kuva:Fedora_redcarpet_asetukset.gif|Red Carpetin asetukset]]

Siellä voi esimerkiksi määrittää proxy-asetukset, jos on yhteydessä välttämätöntä käyttää
proxya.

== YUM - pakettienhallintatyökalu ==

Fedora Core -distribuution mukana tulee pakettienhallintatyökalu
nimeltään ''yum''. ''Yum'' on tekstipohjainen työkalu,
jolla on helppo asentaa uusia paketteja sekä päivittää vanhoja. Yum
hallitsee myös riippuvuudet, joten se on hallintatyökaluna huomattavasti
parempi kuin Red Hatin ja Fedoran oma ''rpm''-ohjelma, joka ei
hallitse ollenkaan riippuvuuksien käsittelyä.

Yum:n löytää osoitteesta http://linux.duke.edu/projects/yum/ ja se on
mahdollista asentaa muihinkin rpm-pohjaisiin
distribuutioihin.

=== Käyttö ===

Yum:n käyttö on varsin yksinkertaista. Kirjaudutaan sisään pääkäyttäjänä
(tai komennetaan ''su -'' päätteellä). Yum:n komentojen muoto on
yksinkertaisesti:

yum [optiot] [komennot] [paketit]

Optiot ovat yum:n toimintaa säätäviä operaatioita, esim:

'''-h''' lyhyt yum:n käyttöohje
'''-y''' vastaa Yes kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksiä tulee mm. varmistuksena,halutaanko varmasti asentaa uusi paketti.

Komennoilla taas kerrotaan, mitä halutaan tehdä. Esimerkiksi:

'''install''' asentaa halutun paketin järjestelmään. Tarkistaa samalla riippuvuudet ja asentaa paketit, joita tarvitaan.
'''search''' etsii palvelimien tietokannasta annettua hakutermiä vastaavia paketteja. Tämä komento ei tarvitse pääkäyttäjän oikeuksia.
'''check-updates''' tarkastaa, onko jo koneeseen asennettuihin paketeihin saatavilla uudempaa versiota.
'''update''' päivittää paketit
'''list''' näyttää saatavilla olevat paketit (asennusta varten)
'''list installed''' näyttää asennetut paketit
'''remove''' poistaa asennettuja paketteja
'''groupupdate''' päivittää tietyn pakettiryhmän
'''grouplist''' listaa saatavilla olevat pakettiryhmät
'''groupremove''' poistaa tietyn pakettiryhmän

Yum asentaa paketit verkosta. Asennuspaikka löytyy tiedostosta ''/etc/yum.conf''.
Sinne voi myös lisätä paikkoja, jos oletusarvoiset paikat eivät riitä. Kun yum:ia käytetään
ensimmäisen kerran, se hakee itselleen listadataa paketeista. Sen takia ensimmäinen käyttökerta
saattaa joskus kestää varsin pitkään.

=== Esimerkkejä ===

yum check-updates

Tuottaa tämänkaltaisen listan:

<pre>
Name Arch Version Repo
--------------------------------------------------------------------------------
bash i386 2.05b-34 updates-released
binutils i386 2.14.90.0.6-4 updates-released
dia i386 1:0.92.2-1 updates-released
ethereal i386 0.10.0a-0.1 updates-released
gaim i386 1:0.74-5 updates-released
glibc i686 2.3.2-101.4 updates-released
glibc-common i386 2.3.2-101.4 updates-released
glibc-devel i386 2.3.2-101.4 updates-released
...
</pre>

Ja koska tilanne on, että on päivityksiä saatavilla, komennetaan

yum update

jolloin yum noutaa kaikki päivitettävät paketit ja näin käyttöjärjestelmä on jälleen ajantasalla.

yum install abiword

Asentaa ohjelman nimeltään ''abiword'' koneeseen. Ohjelma pitää luonnollisesti olla olemassa.
Kannattaa ''yum list''-komennolla tarkistaa tarkka muoto, jos on epäselvyyttä. Versionumeroita
ei yleensä tarvitse erikseen kirjoittaa näkyviin.

=== Proxy käytössä ===
Yum osaa toimia myös proxyn läpi. Tosin proxyasetuksia ei määritetä tiedostossa
''/etc/yum.conf''. Proxy määritellään komentotulkin muuttujan avulla seuraavasti:

<nowiki>http_proxy=http://proxy.example.com:8080/</nowiki>
export http_proxy

Tuohon proxy.example.com:n kohdalle oma proxyn osoite. 8080 on usein proxylle varattu portti,
mutta sekin kannattaa tarkistaa.

Pysyväksi tämän saa lisäämällä yo rivit esim. ''.bashrc''-tiedoston loppuun, jolloin
ne ovat automaattisesti käynnissä aina kun niitä tarvitaan.

==Package Updater==
''Package Updater'' eli ''pup'' on [[Fedora Core]] 5:n uusi pakkaustenpäivitystyökalu, joka on ulkoasultaan ja toiminnallisuudeltaan äärimmilleen yksinkertaistettu versio ''up2date''sta. Toisin kuin ''up2date'' ''Package Updater'' ei ole jatkuvasti aktiivisena käyttäjän työpöydällä, vaan se täytyy muistaa ajaa tasaisin väliajoin. Ohjelma käynnistetään valikosta '''System Tools''' - '''Software Updater''' -valinnalla tai komentoriviltä komennolla
pup
''up2date'' päätettiin korvata ''Package Updater'', jotta pakkausten päivitys saataisiin mahdollisimman yksinkertaiseksi tavallista käyttäjää ajatellen. Ohjelman avaamasta ikkunasta ei voi vaikuttaa mihinkään ohjelman asetuksiin, kuten käytettäviin palvelimiin, vaan käyttäjä voi ainoastaan suorittaa tai jättää suorittamatta päivityksen.

== Tekijänoikeusmaininta ==

Tämä artikkelin on alunperin kirjoittanut [http://cs.stadia.fi/~kuivanen/ Ilpo Kuivanen], ja se on
siirretty Linux.fi -wikiin kirjoittajan luvalla.

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Jakelut]]

LILO

2006-04-05T10:26:34Z

Stube: linkki Grubiin

Lilo (lyhenne sanoista Linux Loader) on [[käynnistyslatain]]. Sen asetustiedosto on /etc/lilo.conf. Tämän tiedoston muokkaamisen jälkeen on ''aina'' ajettava /sbin/lilo.

== Katso myös ==
*[[Grub]]
[[Luokka:Ohjelmat]][[Luokka:Järjestelmä]]

Rmdir

2006-04-05T10:21:39Z

Stube: hakemiston tulee olla tyhjä

Komento [[rmdir]] poistaa tyhjän hakemiston. Mikäli hakemisto ei ole tyhjä, voi sen poistamiseen käyttää komentoa [[rm]].

==Käyttö==

rmdir poistettava hakemisto

Lisätietoja saat komennoilla:
[[man]] rmdir
tai
rmdir --help

==Katso myös==
*[[cd]]
*[[rm]]
*[[mkdir]]

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Käyttäjä:Stube

2006-04-05T09:59:31Z

Stube: ensimmäinen versio

Olen vuonna 1983 syntynyt Helsinkiläinen opiskelija. Tällä hetkellä vaikutan Teknillisen Korkeakoulun Elektroniikan ja Sähkötekniikan osastolla. Ensimmäisen Linuxini asensin TKKlle vuonna 2003 tultuani, jotta koulun työasemien käyttö olisi sujuvampaa. Tietotekniikan puolella erityisen kiinnostuksen kohteena ovat [http://www.atmel.com Atmelin] ja [http://www.microchip.com Microchipin] mikrokontrollerit, joista Atmelin kontrollereiden ohjelmoinnissa käytän [http://www.nongnu.org/avr-libc/ avr-libc]-kirjastoa.

SSH

2006-04-05T08:36:46Z

Stube:

SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaa ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin OpenBSD-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX:eille ja Windowsille.

Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinhkertaisesti komennolla
ssh minun.palvelin.net
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.com

Mikäli ylläolevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit:
Host lyhytnimi minun.palvelin.com
HostName minun.palvelin.com
User kayttajatunnus
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Ylläolevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen:
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.com
ssh minun.palvelin.com
ssh lyhytnimi

== Graafiset ohjelmat ==
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt>, esimerkiksi näin:
ssh -X guru@linuxburken.firma.se

Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto:
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.se

Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi
X11Forwarding yes

== Yhteyksien uusiokäyttö ==
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää nk. isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti.

Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>:
ssh -M mun.palvelin.com

Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan
ssh mun.palvelin.com
Eikä salasanaa enää kysytä.

Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit
Host *
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p
ControlMaster auto

Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista.

==Linkkejä==
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]]
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH]
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY]

[[Luokka:Tietoturva]][[Luokka:Käsitteet]]