https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Someone 2026-04-11T16:10:26Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Someone&diff=13232 2007-03-06T15:11:52Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>18 vuotias lukiolainen Evijärveltä. Koneeni on 17&quot; iMac 2Ghz Intel Core2 duo prosulla ja käyttiksenä tietty mac OS X.<br /> Aikani kuluu oikeestaan koulun puitteissa, musiikkia kuunnellessa ja konetta säädellessä. <br /> Ohjelmointikielistä [[C plus plus|C++]], [[java]] ja [[PHP]] ovat eniten tuttuja.<br /> <br /> Kotisivuni: http://macintoast.org/</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Someone&diff=10738 2006-07-07T15:04:11Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>17 vuotias lukiolainen Evijärveltä. Koneeni on Acer Aspire 1712 (P4 3Ghz, 1gt) ja [[gentoo]]n olen siihen laittanut. Gentoo pyörii myöskin www-servulla (TB 1400Mhz, 512mt). <br /> Aikani kuluu oikeestaan koulun puitteissa, musiikkia kuunnellessa ja konetta säädellessä. <br /> Ohjelmointiekielistä [[C plus plus]], [[java]] ja [[php]] ovat eniten tuttuja.<br /> <br /> Kotisivuni: http://hiekkalaatikko.no-ip.org</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Musiikin_toisto&diff=10469 2006-06-03T18:06:19Z

<p>Someone: /* amaroK */</p> <hr /> <div>== Ohjelmat ==<br /> <br /> Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin.<br /> <br /> === amaroK ===<br /> <br /> amaroK on KDE-kirjastoja käyttävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. amaroK on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia backendejä, esimerkiksiksi [[aRts]], [[Gstreamer]] ja [[Xine]]. amaroK osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu amaroKilta ongelmitta.<br /> <br /> === Cactus ===<br /> <br /> [[Cactus]] on tietokannalla varustettu mp3-soitin.<br /> <br /> === MPD ===<br /> MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti<br /> <br /> [http://www.musicpd.org/ MPD:n kotisivu]<br /> <br /> === mpg123 ===<br /> Komentorivipohjainen hyvin yksinkertainen mp3-soitin.<br /> <br /> === Noatun ===<br /> Noatun on [[KDE|KDE:lle]] tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.<br /> <br /> === ogg123 ===<br /> Komentorivipohjainen [[Ogg Vorbis]] -soitin.<br /> <br /> === Rhythmbox ===<br /> Rhythmbox on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Jos XMMS on Winamp-vastine, niin Rhythmbox on iTunes tai WMP -vastine Linuxille.<br /> <br /> === XMMS ===<br /> XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyvälle varmasti ensimmäinen soitin jota tulee käytettyä. Ulkoisesti se näyttää aivan Winampilta ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja.<br /> <br /> == MP3 ==<br /> <br /> Joidenkin jakelupakettien, esim [[Ubuntu|Ubuntun]], mukana tulevista mediasoittimista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia (mp3-pakkaukselle on olemassa ohjelmistopatentti, tätä ongelmaa ei ole vapaassa [[Ogg Vorbis|ogg-tiedostomuodossa]]). Näissä tapauksissa on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta, esimerkiksi ubuntussa komennolla:<br /> apt-get install gstreamer0.8-mad<br /> Jotta paketti löytyisi, on /etc/apt/sources.list-tiedostosta poistettava kommenttimerkki # universe-lähteiden edestä.<br /> <br /> ==Toistokirjastot==<br /> <br /> Kaikkiin soitto-ohjelmiin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa uutta koodia erilaisten mediatiedostojen purkuun, vaan siihen hommaan on valmiit kirjastot, joita käytetään tähän hommaan useimmissa musiikkisoittimissa. Tällaisia kirjastoja ovat mm. [[Xine]] ja [[Gstreamer]].<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat [[CD:n rippaus|CD:itä rippaamalla]].<br /> <br /> [[Luokka:Ääni]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=MASKED-_ja_TESTING-pakettien_k%C3%A4ytt%C3%A4minen_Gentoossa&diff=10460 2006-05-31T14:26:29Z

<p>Someone: /* Yksittäisissä paketeissa: */</p> <hr /> <div>Portagessa olevat paketit jaetaan kahteen ryhmään: arch ja ~arch. Esim x86 ja ~x86. ~-merkatut paketit kuuluvat testihaaraan. Siihen kuuluvat paketit on todettu toimivaksi, mutta niiden toimintaa halutaan vielä testata ennen kuin ne liitetään stabiiliin haaraan. Testing-paketit ovat usein ihan toimivia, mutta niiden asennuksessa ja erityisesti riippuvuuksissa saattaa tulla vastaan ongelmia. Testing haaraan kannattaa siirtyä siis vasta siinä vaiheessa kun portagen käyttö on jo tuttua.<br /> <br /> Maskatut paketit ovat kehittäjien &quot;huonoiksi&quot; merkitsemiä paketteja. Huonolla tarkoitetaan sitä, että paketti ei toimi vielä halutulla tavalla ja saatta aiheuttaa järjestelmän rikkoutumisen.<br /> <br /> == /etc/portage/ -kansio ==<br /> <br /> /etc/portage/ -kansio sisältää tiedostoja, joilla voidaan korvata kehittäjien /usr/portage/profiles/ - kansiossa antamia arvoja<br /> <br /> Jos kansiota ei viela ole, se voidaan luoda:<br /> mkdir -p /etc/portage<br /> <br /> * package.mask - Tänne voit itse lisätä paketteja maskiin<br /> * package.unmask - Täältä voit kumota kehittäjän tekemät maskaukset<br /> * package.keywords - Tänne voit määrittää paketeille omia keyword-arvoja (arch, ~arch, -*, jne...)<br /> * package.use - Tänne voit määrittää paketeille omia USE-muuttujia<br /> <br /> ===package.use-tiedoston käyttäminen===<br /> <br /> Halutaan esimerkiksi, että nano tukee unicode-merkistöä, mutta muut ohjelmat eivät. Lisätään package.use-tiedostoon:<br /> echo &quot;app-editors/nano unicode&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.use<br /> <br /> Vastaavasti jos halutaan, että jokin tietty nanon versio (vaikka 1.3.10) tukee unicodea, muttei oikeinkirjoituksen tarkistamista (spell), lisätään:<br /> echo &quot;app-editors/nano-1.3.10 unicode -spell&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.use<br /> <br /> Näin voidaan halutessa määritellä jokaiselle paketille make.conf-tiedostosta poikkeavat USE-muuttujat.<br /> <br /> == Testing-haaran käyttäminen ==<br /> <br /> Testing-haaran käyttäjäksi voi siirtyä kahdella tavalla:<br /> <br /> ===Koko järjestelmä:===<br /> # Muokkaa /etc/make.conf<br /> ACCEPT_KEYWORDS=&quot;~arch&quot;<br /> <br /> Esim. Testing-haaraan siirtyminen x86 alustalla<br /> # Muokkaa /etc/make.conf<br /> ACCEPT_KEYWORDS=&quot;~x86&quot; <br /> <br /> ===Yksittäisissä paketeissa:===<br /> echo &quot;&lt;paketti&gt; ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> <br /> Esim. Merkkaan gcc Testingiin x86 alustalla<br /> echo &quot;sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> <br /> Keywordin voi antaa myös komentorivillä ohjelman asennuksen yhteydessä, mutta tämä voi aiheuttaa ongelmia päivityksen yhteydessä.<br /> ACCEPT_KEYWORDS=&quot;~x86&quot; emerge mplayer<br /> <br /> == Maskatut paketit ==<br /> <br /> === Maskattujen pakettien asentaminen ===<br /> <br /> Paketin poistaminen maskista on helppoa:<br /> echo &quot;&lt;paketti&gt;&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.unmask<br /> Esim. Unmaskaan GCC-4.1<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc-4.1&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.unmask<br /> <br /> === Paketin maskaaminen itse ===<br /> <br /> Jos jokin paketti ei jostain syystä suostu toimimaan koneellasi tai jostakin muusta syystä haluat estää sen asentamisen, voit lisätä sen itse maskiin.<br /> echo &quot;&lt;paketti&gt;&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.mask<br /> Esim. Maskaan amarok-1.4.0a<br /> echo &quot;=media-sound/amarok-1.4.0a&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.mask<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10458 2006-05-30T16:03:25Z

<p>Someone: /* Järjestelmän uudelleenkääntäminen */</p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo, kuinka [[Gentoo]]n saa käyttämään [[GCC]]:n versiota 4.1. Asennuksen jälkeen järjestelmä on joissain tapauksissa käännettävä uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uuden kääntäjän kirjastoja vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät toistaiseksi käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ==GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCC:n asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa|testaus-haaraan]]<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> #Esim x86-alustalla<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords <br /> Sitten voidaan päivittää GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCC:n ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Sitten otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Tämän jälkeen asennetaan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> Jos vanha [[kääntäjä]]si oli vanhempi kuin gcc-4.0, sinun on nyt käännettävä järjestelmä uudelleen.<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esimerkiksi GCC 3.3:n poistaminen tapahtuu seuraavasti:<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10457 2006-05-30T08:01:29Z

<p>Someone: /* Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä */</p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo, kuinka [[Gentoo]]n saa käyttämään [[GCC]]:n versiota 4.1. Asennuksen jälkeen järjestelmä on joissain tapauksissa käännettävä uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uuden kääntäjän kirjastoja vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät toistaiseksi käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ==GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCC:n asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa|testaus-haaraan]]<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> #Esim x86-alustalla<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords <br /> Sitten voidaan päivittää GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCC:n ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Sitten otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Tämän jälkeen asennetaan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät vanhempaa kuin 4.*-sarjaa, sinun pitää kääntää järjestelmä uudestaan.<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esimerkiksi GCC 3.3:n poistaminen tapahtuu seuraavasti:<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10456 2006-05-29T16:16:54Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo, kuinka [[Gentoo]]n saa käyttämään [[GCC]]:n versiota 4.1. Asennuksen jälkeen järjestelmä on joissain tapauksissa käännettävä uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uuden kääntäjän kirjastoja vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät toistaiseksi käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ==GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCC:n asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa|testaus-haaraan]]<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> #Esim x86-alustalla<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords <br /> Sitten voidaan päivittää GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCC:n ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Sitten otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Tämän jälkeen asennetaan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät vanhempaa kuin 4.*-sarjaa, sinun pitää kääntää järjestelmä uudestaan.<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esimerkiksi GCC 3.3:n poistaminen tapahtuu seuraavasti:<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * [[GIMP|gimp]]-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10455 2006-05-29T16:14:48Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo, kuinka [[Gentoo]]n saa käyttämään [[GCC]]:n versiota 4.1. Asennuksen jälkeen järjestelmä on joissain tapauksissa käännettävä uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uuden kääntäjän kirjostoja vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät toistaiseksi käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ==GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCC:n asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa|testaus-haaraan]]<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> #Esim x86-alustalla<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords <br /> Sitten voidaan päivittää GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCC:n ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Sitten otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Tämän jälkeen asennetaan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät vanhempaa kuin 4.*-sarjaa, sinun pitää kääntää järjestelmä uudestaan.<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esimerkiksi GCC 3.3:n poistaminen tapahtuu seuraavasti:<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * [[GIMP|gimp]]-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Usein_kysyttyj%C3%A4_kysymyksi%C3%A4_ytimest%C3%A4&diff=10449 2006-05-28T13:09:32Z

<p>Someone: /* Patchsetit (eli korjauspaketit) */</p> <hr /> <div>= Kernel - Usein kysyttyjä kysymyksiä =<br /> <br /> == Miksi 1 GiB:n muistista jää osa käyttämättä? ==<br /> <br /> Tarkempi kuvaus ongelman syistä ja ratkaisuista löytyy mm. artikkelista [http://groups-beta.google.com/group/cn.bbs.comp.unix.development.kernel/browse_thread/thread/ae812c4736d7aa10/0d1cc7cecaf6671d?q=linux+kernel+ram+896+arcangeli&amp;rnum=1&amp;hl=en&amp;fwc=1 High Memory in the Linux Kernel]. Ytimen versiosta 2.6.16 alkaen on mahdollista käyttää ratkaisua, jossa muutetaan kernelin muistinjakoa, jolloin ei tarvitse vielä turvautua highmem-tukeen, joka tuo oman overheadinsä. Vanhemmille ytimille tarvittava patch löytyy mm. [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ Con Kolivasin seteistä].<br /> Muisti voidaan jakaa neljällä eri tavalla:<br /> <br /> * 3G/1G - vanha tapa, jossa muistia käytetään n. 896 MiB.<br /> * 3G/1G - Jako koneille, joissa on tasan 1 GiB muistia.<br /> * 2G/2G - Jako koneille, joissa on tasan 2 GiB muistia.<br /> * 1G/3G - Jako koneille, joissa on tasan 3 GiB muistia.<br /> <br /> Haittapuoli esimerkiksi 2G/2G jaosta on se, että user space virtuaalimuistiavaruus (prosessin maksimikoko) on enää 2 GiB entisen reilun 3GiB:n sijasta, mutta kotikäyttäjää sen ei pitäisi koskettaa millään tavalla.<br /> <br /> == Patchsetit (eli korjauspaketit) ==<br /> <br /> Yleisimpiä patchsettejä ovat mm. &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> - mm (Andrew Mortonin kokeellinen patchset, tässä testataan paljon asioita)&lt;br&gt;<br /> - ac (Alan Coxin patchset, RedHat tuntuu käyttävän näitä osina paketointiaan)&lt;br&gt;<br /> - xx-git (tarkoittaa että paketti on git paketoinnista)&lt;br&gt;<br /> - xx-pre (prerelease-versio)&lt;br&gt;<br /> - xx-rc (release candicate versio)&lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> Nämä yleisimmät patchsetit löydät suoraan [http://www.kernel.org kernel.org]:ista.<br /> <br /> - [http://iphitus.loudas.com/archck.php beyond] (&quot;archck, nitro&quot;)&lt;br&gt;<br /> - [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ ck] (Con Kolivasin patchset, panostaa työpöytäkäytön vasteaikoihin)&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> Vanilla on peruskerneli, eli tarkoittaa Linus Torvaldsin kernel-paketointia.<br /> <br /> Korjauspaketeilla pyritään korjaamaan tai säätämään jotain kernelin ominaisuutta, <br /> esimerkiksi laitetukea. Isommat patchsetit yleensä lisäävät paljon ominaisuuksia.<br /> <br /> Korjauspaketti asennetaan komennolla <br /> [[patch]] -pN &lt; polku patch-tiedostoon<br /> N on poistettavien polkujen lukumäärä, yleensä vaihtelee 0-1 välillä. Tämän jälkeen ydin pitää vielä kääntää uusiksi.<br /> <br /> == Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä ==<br /> <br /> Parametri acpi=off voi auttaa bugiseen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.<br /> <br /> Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.<br /> <br /> Parametrillä vga=xxx voidaan määritellä framebuffer tilan resoluutio.<br /> <br /> == Kuinka kernel käännetään? ==<br /> [[Kernelin kääntäminen]] on ohjeistettuna tässä wikissä.<br /> <br /> == Kysy jotain? ==<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10439 2006-05-27T15:36:00Z

<p>Someone: /* GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen */</p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo, kuinka [[Gentoo]]n saa käyttämään [[GCC]]:n versiota 4.1.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät toistaiseksi käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ==GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCC:n asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa|testaus-haaraan]]<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> #Esim x86-alustalla<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords <br /> Sitten voidaan päivittää GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCC:n ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Sitten otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Tämän jälkeen asennetaan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät vanhempaa kuin 3.4-sarjaa, sinun pitää kääntää järjestelmä uudestaan.<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esimerkiksi GCC 3.3:n poistaminen tapahtuu seuraavasti:<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * [[GIMP|gimp]]-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10429 2006-05-27T15:01:47Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo, kuinka [[Gentoo]]n saa käyttämään [[GCC]]:n versiota 4.1.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät toistaiseksi käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ==GCC:n asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCC:n asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan testaus-haaraan<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~arch&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> #Esim x86-alustalla<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc ~x86&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords <br /> Sitten voidaan päivittää GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCC:n ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Sitten otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Tämän jälkeen asennetaan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät vanhempaa kuin 3.4-sarjaa, sinun pitää kääntää järjestelmä uudestaan.<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esimerkiksi GCC 3.3:n poistaminen tapahtuu seuraavasti:<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * [[GIMP|gimp]]-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10418 2006-05-26T14:03:44Z

<p>Someone: /* GCCn ottaminen käyttöön */</p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo miten saat [[Gentoo|Gentoosi]] käyttämään [[gcc]]:n 4.1 versiota. Järjestelmä käännetään asennuksen jälkeen uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uutta cgg:n versioita vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät vielä käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ''Suosittelen käyttämään 4* sarjalaisista 4.0-versiota, koska se kääntää suunnilleen kaikki ohjelmat ongelmitta. Tätä ohjetta voi soveltaa siihen lähes sellaisenaan.''<br /> <br /> ==GCCn asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCCn asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan se -*-haaraan<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc -*&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> Nyt voidaan asentaa GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCCn ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Seuraavaksi otetaan käyttöön GCC 4.1.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Asennataan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3<br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä ennen järjestelmän uudelleen kääntämistä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> Nyt käytössäsi on kääntäjän uusin versio, seuraavaksi käännetään järjestelmä<br /> emerge -eav system<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esim. version gcc 3.3 poistaminen<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * gimp-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10417 2006-05-26T14:03:19Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo miten saat [[Gentoo|Gentoosi]] käyttämään [[gcc]]:n 4.1 versiota. Järjestelmä käännetään asennuksen jälkeen uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uutta cgg:n versioita vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät vielä käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ''Suosittelen käyttämään 4* sarjalaisista 4.0-versiota, koska se kääntää suunnilleen kaikki ohjelmat ongelmitta. Tätä ohjetta voi soveltaa siihen lähes sellaisenaan.''<br /> <br /> ==GCCn asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCCn asentaminen===<br /> Ensin vaihdetaan se -*-haaraan<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc -*&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> Nyt voidaan asentaa GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCCn ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Seuraavaksi otetaan käyttöön GCC 4.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Asennataan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3 <br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, on se tyhjennettävä ennen järjestelmän uudelleen kääntämistä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> Nyt käytössäsi on kääntäjän uusin versio, seuraavaksi käännetään järjestelmä<br /> emerge -eav system<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esim. version gcc 3.3 poistaminen<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * gimp-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC_4.1_Gentoossa&diff=10416 2006-05-26T13:52:18Z

<p>Someone: /* Järjestelmän uudelleenkääntäminen */</p> <hr /> <div>Tämä ohje kertoo miten saat [[Gentoo|Gentoosi]] käyttämään [[gcc]]:n 4.1 versiota. Järjestelmä käännetään asennuksen jälkeen uudestaan, jotta ohjelmat linkitettäisiin uutta cgg:n versioita vastaan.<br /> <br /> '''Kaikki ohjelmat eivät vielä käänny GCC:n uusilla versioilla.<br /> <br /> ''Suosittelen käyttämään 4* sarjalaisista 4.0-versiota, koska se kääntää suunnilleen kaikki ohjelmat ongelmitta. Tätä ohjetta voi soveltaa siihen lähes sellaisenaan.''<br /> <br /> ==GCCn asentaminen ja järjestelmän päivittäminen==<br /> ===GCCn asentaminen===<br /> Ensiksi gcc on poistettava MASKista:<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc-4.1*&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.unmask<br /> Seuraavaksi vaihdetaan se -*-haaraan<br /> echo &quot;=sys-devel/gcc -*&quot; &gt;&gt; /etc/portage/package.keywords<br /> Nyt voidaan asentaa GCC<br /> emerge -u gcc<br /> ===GCCn ottaminen käyttöön===<br /> Vaihdetaan kääntäjä<br /> #Ensiksi katsotaan mitkä versiot ovat asennettuna<br /> gcc-config -l<br /> #Seuraavaksi otetaan käyttöön GCC 4.1<br /> gcc-config i686-pc-linux-gnu-4.1<br /> source /etc/profile<br /> #Lopuksi vielä käännetään libtools uudella kääntäjällä<br /> emerge --oneshot -av libtool<br /> <br /> Asennataan libstdc++, jotta voidaan ajaa vanhempaan kääntäjään linkitettyjä ohjelmia<br /> emerge --oneshot sys-libs/libstdc++-v3 <br /> <br /> ===Järjestelmän uudelleenkääntäminen===<br /> <br /> Jos käytät [[ccache]]a, se on tyhjennettävä ennen järjestelmän uudelleen kääntämistä:<br /> CCACHE_DIR=&quot;/var/tmp/ccache&quot; ccache -C<br /> <br /> Nyt käytössäsi on kääntäjän uusin versio, seuraavaksi käännetään järjestelmä<br /> emerge -eav system<br /> emerge -eav world<br /> <br /> ===Vanhan kääntäjän poistaminen===<br /> <br /> Lopuksi poistetaan vanha kääntäjä<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-&lt;versio&gt;<br /> Esim. version gcc 3.3 poistaminen<br /> emerge -aC =sys-devel/gcc-3.3*<br /> <br /> ==Paketteja, jotka eivät käänny gcc-4.1:llä==<br /> * gimp-* (Riippuen USE-asetuksista)<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Chroot&diff=10397 2006-05-25T12:38:06Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>chroot-komennolla voi &quot;siirtyä&quot; järjestelmästä toiseen eli vaihtaa [[juuriosio]]n toiseksi<br /> <br /> #esim. Muutan /mnt/gentoo -kansion juureksi ja avaan siihen [[bash]]in<br /> chroot /mnt/gentoo /bin/bash<br /> <br /> #Poistuminen ja palaaminen normaaliin:<br /> exit</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ndiswrapper&diff=10395 2006-05-25T12:33:09Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>#REDIRECT [[WLAN]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Useradd&diff=10394 2006-05-25T12:30:12Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Useradd-komennolla voidaan lisätä [[käyttäjä]] järjestelmään.<br /> <br /> ==käyttö==<br /> useradd &lt;käyttäjä&gt; &lt;valitsimet&gt;<br /> <br /> ==esimerkki== <br /> * Luon käyttäjän someone <br /> * luon /home/someone-kansion kotikansioksi (-m)<br /> * lisään ryhmiin users,wheel,cdrom (-G)<br /> * sisäänkirjautumiskuoreksi bash (-s)<br /> useradd someone -m -G users,wheel,cdrom -s /bin/bash</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Killall&diff=10392 2006-05-25T12:21:26Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Killall komentoa käytetään sulkemaan pakolla kaikki tietyn nimiset ohjelmat, joita on ajossa.<br /> <br /> killall &lt;ohjelma&gt;<br /> <br /> #Esim. Suljen amarokin<br /> killall amarok</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Killall&diff=10391 2006-05-25T12:20:12Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Killall komentoa käytetään sulkemaan kaikki tietyn nimiset ohjelmat, joita on ajossa.<br /> <br /> Esim Suljen amarokin<br /> killall amarok</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Gentoon_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=10390 2006-05-25T12:08:45Z

<p>Someone: /* Profilen päivitys */</p> <hr /> <div>[[Gentoo|Gentoon]] päivittäminen hoituu selkeästi [[Portage|portagen]] kautta.<br /> <br /> == Päivitys ==<br /> Ensin päivitetään pakettipuu komennolla<br /> emerge --sync<br /> Tai jos palomuuri on erittäin tiukka, päivityksen voi tehdä komennolla<br /> emerge-webrsync<br /> Ensin mainittu tapa on kuitenkin suositeltavampi.&lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> Kun pakettipuu on nyt sitten päivitetty, voidaan kaikki järjestelmän paketit päivittää komennolla<br /> emerge -asetukset world<br /> Jossa asetukset ovat seuraavia:<br /> *a: Kysyy ennen päivityksen aloittamista<br /> *D: Päivitetään myös pakettien riippuvuudet (eli koko järjestelmä)<br /> *N: Huomioi, mikäli USE-asetusket ovat muuttuneet<br /> *t: Näyttää pakettien riippuvuudet<br /> *u: Päivitys<br /> *v: Näyttää tiedot pakettien USE-asetuksista<br /> <br /> Hyvä yhdistelmä on esimerkiksi seuraavanlainen:<br /> emerge -uDNav world<br /> <br /> Jolloin tulostus voisi olla seuraavanlainen:<br /> # emerge -uDNav world<br /> <br /> These are the packages that I would merge, in order:<br /> <br /> Calculating world dependencies ...done!<br /> [ebuild U ] sys-apps/man-pages-2.13 [2.11] +nls 1,670 kB<br /> <br /> Total size of downloads: 1,670 kB<br /> <br /> Do you want me to merge these packages? [Yes/No] <br /> Ja kirjoittamalla ''Yes'' tai painamalla entteriä päivitys alkaa, kirjoittamalla ''No'' päivitystä ei tehdä.<br /> <br /> == Asetustiedostot ==<br /> Joskus uudet versiot ohjelmista haluavat muuttaa asetustiedostoja. Mikäli näin tapahtuu, ilmoittaa emerge siitä sanoen, että x kappaletta etc-tiedostoja täytyy päivittää. Näiden päivitys hoituu komennolla:<br /> etc-update<br /> Jonka jälkeen näet listan päivitettävistä tiedostoista. Valitsemalla paketin numeron ja painamalla entteriä näet [[Diff|eron]] vanhan ja uuden version välillä. Käy kaikki erot läpi, ja mikäli uudet versiot kelpaavat korvaa vanhat niillä.<br /> <br /> == Profilen päivitys ==<br /> <br /> Gentoota ei tarvitse asentaa uudestaan tai tehdä mitään päivitysasennusta kun uusi versio ilmestyy. Tästä selvitään vain vaihtamalla profiilen. <br /> <br /> Profiili pitää kirjaa<br /> * system-luokkaan kuuluvista ohjelmista,<br /> * [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa|maskatuksi]] merkityistä ohjelmista,<br /> * USE-asetuksista, <br /> * järjestelmän asetuksista ja muuttujista, <br /> jotka vaihtelevat järjestelmän tyypin, arkkitehtuurin ja julkaisuajankohdan mukaan.<br /> .<br /> rm /etc/make.profile<br /> ln -s /usr/portage/profiles/&lt;järjestelmän tyyppi&gt;/&lt;arkkitehtuuri&gt;/&lt;profiili&gt; /etc/make.profile<br /> <br /> #esim. Vaihdan gentooni käyttämään normaalia 2006.0 profilea x86 alustalla<br /> rm /etc/make.profile<br /> ln -s /usr/portage/profiles/default-linux/x86/2006.0 /etc/make.profile<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Gentoo&diff=10389 2006-05-25T11:58:34Z

<p>Someone: /* Julkaisutahti */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Gentoo.png|right|80px|thumb|Gentoon logo.]]<br /> == Yleistä ==<br /> Gentoo on [[lähdekoodi]]in perustuvista jakeluista laajimmalle levinnyt. Valtaosassa jakeluista ohjelmien asentaminen tapahtuu siten että asennusmedialta haetaan valmis paketti. Tämä valmis paketti puretaan, jolloin sen sisältämät tiedostot sijoittuvat oikeille paikoilleen järjestelmässä. Gentoo on rakennettu sen ajatuksen pohjalta että asennusmedialta haetaan asennettavan paketin lähdekoodi.<br /> <br /> Haettu lähdekoodi puretaan väliaikaiseen hakemistoon, jossa se käännetään konekieliseksi. Menetelmä avaa käyttäjälle lukuisia tapoja hallita kääntämisprosessia ja kääntämisen tuloksena syntyvän ohjelman ominaisuuksia.<br /> <br /> Gentoon [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinta]] on nimeltään [[portage]].<br /> <br /> == Julkaisutahti ==<br /> Gentoo on jatkuvasti päivittyvä linux-jakelu. Uusia paketteja ja versioita tulee käyttäjien saataville päivittäin. Vakauden ja riittävän testauksen varmistamiseksi paketit jaetaan kolmeen ryhmään. Paketin uuden version tullessa saataville se lisätään joko estettyjen (masked) tai testattavien (testing) joukkoon.<br /> <br /> Jos paketin kehittäjä pitää pakettia kehitysversiona, eikä oleta sen toimivan normaalisti, tai paketin tiedetään varmasti toimivan puutteellisesti, siitä yleensä tulee estetty. Estettyjä paketteja voi asentaa ainoastaan mainitsemalla ne erikseen tiedostossa /etc/portage/package.unmask<br /> <br /> Jos paketilla on potentiaalia tulla vakaasti toimivaksi, se merkitään testausajaksi symbolilla ~ (tilde). Riittävän testauksen jälkeen paketti merkitään vakaaksi ([[stable]]).<br /> <br /> Vuonna 2004 julkaistiin neljännesvuosittain asennus-CD:t, jotka nimettiin kyseisen vuoden ja juoksevan numeron mukaan. Esimerkiksi 2004.0, 2004.1, 2004.2 ja 2004.3 ilmestyivät vuonna 2004. Vuonna 2005 sovittiin julkaisutahdiksi 2 versiota per vuosi; 2005.0 on julkaistu alkuvuodesta ja 2005.1 loppuvuodesta.<br /> <br /> Gentoota ei tarvitse asentaa uudestaan tai tehdä mitään päivitysasennusta kun uusi versio julkaistaan. Katso [[Gentoon päivittäminen]] / Profilen päivitys.<br /> <br /> == Asennusprosessi ==<br /> <br /> Gentoon asennusprosessi on aiemmin ollut täysin komentopohjainen ilman mitään asennusohjelmaa. Kuitenkin Gentoo 2006.0 sisältää nykyään myös asennusohjelman jolla vaikeana pidetty Gentoon asennus helpottuu huomattavasti.<br /> <br /> Merkittävin valinta Gentoon asentamisessa koskee ns. vaiheen (stage) valitsemista. Gentoo asennetaan siten että kone käynnistetään asennus-CD:ltä, ja tulevan järjestelmän levyt liitetään asennusvaiheen järjestelmän hakemistorakenteeseen. Tämän jälkeen tulevan järjestelmän levyille avataan valittua vaihetta koskeva paketti ([[tarball]]).<br /> <br /> Ensimmäisen vaiheen paketti ei sisällä juuri muuta kuin Gentoon paketinhallinnan osat ja kääntäjän, joiden pohjalta rakennetaan minimaalinen järjestelmä.<br /> <br /> Toisen vaiheen paketissa ns. bootstrap on tehty, eli koossa on minimaalinen järjestelmä jonka avulla voidaan rakentaa kaikki täysimittaisen järjestelmän kannalta välttämättömät osat.<br /> <br /> Kolmannen vaiheen paketissa kaikki ryhmään &lt;tt&gt;system&lt;/tt&gt; kuuluvat osat on rakennettu, ja järjestelmään voidaan olennaisten säätöjen tekemisen jälkeen alkaa asentaa ohjelmia. <br /> <br /> Ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen tarvittava kääntämistyö vie helposti useita tunteja, ja vähän vanhempi kone kannattaakin jättää yöksi suoriutumaan tehtävästä. Sama koskee käännöstyötä toisesta vaiheesta kolmanteen vaiheeseen. Nykyään vain kolmas vaihe on virallisesti tuettu asennuskeino.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Gentoon päivittäminen]]<br /> * [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa]]<br /> * [[GCC 4.1 Gentoossa]]<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> *[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]<br /> *[http://www.gentoo.org/doc/fi/ Gentoon laadukas suomenkielinen ohjeistus]<br /> *[http://gentoo-wiki.com/Main_Page Gentoo-wiki] <br /> *[http://packages.gentoo.org Gentoon paketit]<br /> *[http://bugs.gentoo.org Gentoon bugzilla]<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Gentoon_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=10388 2006-05-25T11:48:38Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>[[Gentoo|Gentoon]] päivittäminen hoituu selkeästi [[Portage|portagen]] kautta.<br /> <br /> == Päivitys ==<br /> Ensin päivitetään pakettipuu komennolla<br /> emerge --sync<br /> Tai jos palomuuri on erittäin tiukka, päivityksen voi tehdä komennolla<br /> emerge-webrsync<br /> Ensin mainittu tapa on kuitenkin suositeltavampi.&lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> Kun pakettipuu on nyt sitten päivitetty, voidaan kaikki järjestelmän paketit päivittää komennolla<br /> emerge -asetukset world<br /> Jossa asetukset ovat seuraavia:<br /> *a: Kysyy ennen päivityksen aloittamista<br /> *D: Päivitetään myös pakettien riippuvuudet (eli koko järjestelmä)<br /> *N: Huomioi, mikäli USE-asetusket ovat muuttuneet<br /> *t: Näyttää pakettien riippuvuudet<br /> *u: Päivitys<br /> *v: Näyttää tiedot pakettien USE-asetuksista<br /> <br /> Hyvä yhdistelmä on esimerkiksi seuraavanlainen:<br /> emerge -uDNav world<br /> <br /> Jolloin tulostus voisi olla seuraavanlainen:<br /> # emerge -uDNav world<br /> <br /> These are the packages that I would merge, in order:<br /> <br /> Calculating world dependencies ...done!<br /> [ebuild U ] sys-apps/man-pages-2.13 [2.11] +nls 1,670 kB<br /> <br /> Total size of downloads: 1,670 kB<br /> <br /> Do you want me to merge these packages? [Yes/No] <br /> Ja kirjoittamalla ''Yes'' tai painamalla entteriä päivitys alkaa, kirjoittamalla ''No'' päivitystä ei tehdä.<br /> <br /> == Asetustiedostot ==<br /> Joskus uudet versiot ohjelmista haluavat muuttaa asetustiedostoja. Mikäli näin tapahtuu, ilmoittaa emerge siitä sanoen, että x kappaletta etc-tiedostoja täytyy päivittää. Näiden päivitys hoituu komennolla:<br /> etc-update<br /> Jonka jälkeen näet listan päivitettävistä tiedostoista. Valitsemalla paketin numeron ja painamalla entteriä näet [[Diff|eron]] vanhan ja uuden version välillä. Käy kaikki erot läpi, ja mikäli uudet versiot kelpaavat korvaa vanhat niillä.<br /> <br /> == Profilen päivitys ==<br /> <br /> Gentoota ei tarvitse asentaa uudestaan tai tehdä mitään päivitysasennusta kun uusi versio ilmestyy. Tästä selvitään vain vaihtamalla profiili:<br /> <br /> rm /etc/make.profile<br /> ln -s /usr/portage/profiles/&lt;järjestelmän tyyppi&gt;/&lt;arkkitehtuuri&gt;/&lt;profiili&gt; /etc/make.profile<br /> <br /> #esim. Vaihdan gentooni käyttämään normaalia 2006.0 profilea x86 alustalla<br /> rm /etc/make.profile<br /> ln -s /usr/portage/profiles/default-linux/x86/2006.0 /etc/make.profile<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Tietoturva]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Someone&diff=10375 2006-05-23T07:11:26Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>17 vuotias lukiolainen Evijärveltä. Koneeni on Acer Aspire 1712 (P4 3Ghz, 1gt) ja [[gentoo]]n olen siihen laittanut. Gentoo pyörii myöskin [[palomuuri]]koneella (TB 1400Mhz, 512mt). <br /> Aikani kuluu oikeestaan koulun puitteissa, musiikkia kuunnellessa ja konetta säädellessä. <br /> Ohjelmointiekielistä [[C plus plus]], [[java]] ja [[php]] ovat eniten tuttuja.</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ytimen_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen&diff=10362 2006-05-21T18:02:57Z

<p>Someone: /* Viimeistely */</p> <hr /> <div>Kernelin, eli GNU/Linux käyttöjärjestelmän ytimen, kääntämistä pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin tarve käyttäjän itsensä tekemään kernelin kääntöön on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisempien oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut vipuset ovat valittuna jo vakiokernelissä. Tarkista kuinka vanhaa ohjetta luet.<br /> <br /> ==Ytimen hakeminen==<br /> Helpoimmalla pääsee, jos ytimen lähdekoodi löytyy paketinhallinnasta (joissain järjestelmässä paketinhallinnan kautta löytyy jopa valmiiksi käännettyjä ytimiä). Tällöin haettaessa lähdekoodit paketinhallinnalla, mukaan tulee usein joitain pieniä jakelun ylläpitäjien tekemiä päivityksiä, jotka esimerkiksi lisäävät suorituskykyä tai vakautta. Huomaa kuitenkin, että vaikka haet lähdekoodin paketinhallinnan kautta, on kääntäminen tehtävä käsin.<br /> <br /> Jos paketinhallinnassa ei ole sinulle sopivaa lähdekoodipakettia, [http://www.kernel.org kernel.org]ista voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti /usr/src -hakemistoon ja pura se &lt;tt&gt;tar.bz2&lt;/tt&gt;-päätteinen paketti puretaan komennolla &lt;tt&gt;tar jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;tar.gz&lt;/tt&gt;-päätteinen komennolla &lt;tt&gt;tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz&lt;/tt&gt;. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Kernelin lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.<br /> <br /> Kannattaa huomata, etteivät kaikki kernelin ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien lähdekoodien/kernelien kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat koodit ''oikein'' konfiguroituina toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että kernelistä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut.<br /> <br /> ==Asetusten tekeminen==<br /> Nykyisen ytimen version näet komennolla &lt;tt&gt;uname -a&lt;/tt&gt;. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen asetustiedosto (&lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä &lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;. Aja tämän jälkeen komento &lt;tt&gt;make oldconfig&lt;/tt&gt; jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.<br /> <br /> Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento &lt;tt&gt;make menuconfig&lt;/tt&gt; (yleisin ja toimii lähes aina), &lt;tt&gt;make xconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, QT-kirjastoa käyttävä), &lt;tt&gt;make gconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, GTK+ -kirjastoa käyttävä) tai &lt;tt&gt;make config&lt;/tt&gt; (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.<br /> <br /> Mikäli et tee ns. initrd-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään''. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista ram-levyasemaa.<br /> <br /> Osa ajureista ei toimi tällä hetkellä hyvin joidenkin toisten ajureiden kanssa. Ne eivät välttämättä käänny lainkaan, tai ne eivät käänny puhtaasti, mikäli kaksi tällaista ajuria on valittuna. 2.6-sarjan ytimet ovat kirjoitushetkellä vielä voimakkaan kehityksen alla. Apua valintoihin kannattaa aina katsoa kunkin ajurin kohdalta löytyvästä help-valikosta.<br /> <br /> Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. &lt;tt&gt;lspci -v&lt;/tt&gt; -komento antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy &lt;tt&gt;/proc&lt;/tt&gt;-väylältä. Esimerkiksi tiedosto &lt;tt&gt;/proc/cpuinfo&lt;/tt&gt; kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja on huomattavan hidas. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa, on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.<br /> <br /> 2.4 -sarjan kerneleissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-kerneli jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]]-tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.<br /> <br /> * [[Kernelin asetusten tekeminen]]<br /> <br /> ==Kääntäminen==<br /> Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla &lt;tt&gt;make&lt;/tt&gt;. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.<br /> <br /> Perinteinen tapa kääntä kerneli:<br /> make<br /> <br /> '''make -j2''' antaa lisää tehoa kääntämiseen<br /> <br /> Debianin käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja mikäli paketit kernel-package ja fakeroot ovat asennettuina:<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' kernel_image&lt;/tt&gt; kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla &lt;tt&gt;dpkg -i&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' modules_image&lt;/tt&gt; kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.<br /> <br /> :Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg clean&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet &lt;tt&gt;deb&lt;/tt&gt;-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.<br /> <br /> ==Asentaminen==<br /> Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla &lt;tt&gt;su&lt;/tt&gt; tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla &lt;tt&gt;sudo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Ytimen moduulit asennetaan komennolla &lt;tt&gt;make modules_install&lt;/tt&gt;. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa hakemistoon, joka vastaa kääntämäsi ytimen versionumeroa.<br /> <br /> Itse ydin asennetaan joko komennolla &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto &lt;tt&gt;arch/i386/boot/bzImage&lt;/tt&gt; (jossa &lt;tt&gt;i386&lt;/tt&gt; korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.<br /> <br /> ==Käynnistyslataaja==<br /> Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava käynnistyslataajasi asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on [[Grub]], muokkaa tiedostoa /boot/grub/menu.lst, ja jos käynnistyslataajasi on [[Lilo]], muokkaa tiedostoa /etc/lilo.conf. Mikäli käytät [[Lilo|Liloa]], on [[Lilo]] asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento &lt;tt&gt;lilo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.<br /> <br /> ==Testaus==<br /> Käynnistä kone uudelleen, risti kädet ja toivo parasta! <br /> <br /> Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä tiedostojärjestelmäajurin puuttuminen ytimestä.<br /> <br /> ==Viimeistely==<br /> Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki &lt;tt&gt;linux&lt;/tt&gt;, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla &lt;tt&gt;ln -s linux-2.6.x.x linux&lt;/tt&gt;. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.<br /> <br /> Myöskin erikseen käännetyt kernelin modulit on nyt käännettävä uudestaan, jotta ne toimisivat uuden kernelin kanssa.<br /> <br /> ==Säätäminen==<br /> On myös olemassa erillaisia muokkauspaketteja (patch) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimmat ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko paketit. Nykyisin nämä kaikki on saatavissa beyond-patchissä: http://iphitus.loudas.com/beyond.html<br /> <br /> Kernelin patchit toimitataan yleensä .patch-, .diff--, .bz2 tai .gz-muodoissa:<br /> <br /> cat tiedosto.patch | patch -p1<br /> cat tiedosto.diff | patch -p1<br /> <br /> bzip2 -dc tiedosto.bz2 | patch -p1<br /> <br /> gzip -dc tiedosto.gz | patch -p1<br /> <br /> Esim. Luon ja viritän 2.6.16 kernelin beyond4-patchillä:<br /> #Ladataan ja puretaan kerneli<br /> cd /usr/src/<br /> wget http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/linux-2.6.16.tar.bz2<br /> tar -xvjpf linux-2.6.16.tar.bz2<br /> mv linux-2.6.16 linux-2.6.16-beyond4<br /> rm linux<br /> ln -s linux-2.6.16-beyond4 linux<br /> cd linux<br /> <br /> wget http://iphitus.loudas.com/beyond/2.6.16/patch-2.6.16-beyond4.bz2<br /> bzip2 -dc patch-2.6.16-beyond4.bz2 | patch -p1<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Someone&diff=10361 2006-05-21T17:53:18Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Mirko Myllykoski, 17 vuotias lukiolainen Evijärveltä. Koneeni on Acer Aspire 1712 (P4 3Ghz, 1gt) ja [[gentoo]]n olen siihen laittanut. Gentoo pyörii myöskin [[palomuuri]]koneella (TB 1400Mhz, 512mt). <br /> Aikani kuluu oikeestaan koulun puitteissa, musiikkia kuunnellessa ja konetta säädellessä. <br /> Ohjelmointiekielistä [[C plus plus]], [[java]] ja [[php]] ovat eniten tuttuja.</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Someone&diff=10360 2006-05-21T17:51:24Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Mirko Myllykoski, 17 vuotias lukiolainen Evijärveltä. Koneeni on Acer Aspire 1712 (P4 3Ghz, 1gt) ja [[gentoo]]n olen siihen laittanut. Gentoo pyörii myöskin [[palomuuri]]koneella (TB 1400Mhz, 512mt). <br /> Aikani kuluu oikeestaan koulun puitteissa, musiikkia kuunnellessa ja konetta säädellessä. <br /> Ohjelmointiekielistä [[C plus plus]], [[java]], [[php]] ovat eniten tuttuja. Mukaan tietty vähemmän ohjelmointikielet [[HTML]], [[CSS]] ja muut saman kaltaiset.</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Someone&diff=10359 2006-05-21T17:46:48Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Mun nimi on Mirko Myllykoski. Olen 17 vuotias lukiolainen Evijärveltä. Koneeni on Acer Aspire 1712: Intel Pentium 4 3Ghz, 1gt rammia. Ja [[gentoo]]han tässä pyörii. Gentoo pyörii myöskin [[palomuuri]]koneella AMD Thunderbird 1400Mhz, 512mt rammia. <br /> Aikani kuluu oikeestaan koulun puitteissa ja konetta säädellessä. Ohjelmointiekielistä [[C plus plus]], [[java]], [[php]] ovat eniten tuttuja.</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10358 2006-05-21T17:14:42Z

<p>Someone: /* Ext3 */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.ext2 -fyc /dev/hdxy <br /> Tarkista ja kirjaa ylös pahat sektorit osiolta.<br /> <br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.ext3 -fyc /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja kirjaa ylös pahat sektorit osiolta.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10357 2006-05-21T17:14:04Z

<p>Someone: /* Ext2 */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.ext2 -fyc /dev/hdxy <br /> Tarkista ja kirjaa ylös pahat sektorit osiolta.<br /> <br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10356 2006-05-21T17:12:48Z

<p>Someone: /* Reiser4 */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10355 2006-05-21T17:12:05Z

<p>Someone: /* ReiserFS */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock) sen hajotessa, mikäli tiedostojärjestelmän puun on vielä ehjä. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun sen hajotessa, mikäli päälohkon on vielä kunnossa. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa käytettäväksi.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10354 2006-05-21T17:03:30Z

<p>Someone: /* Reiser4 */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10353 2006-05-21T17:03:24Z

<p>Someone: /* ReiserFS */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet. Ei vielä korjaa mitään.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10352 2006-05-21T17:02:35Z

<p>Someone: /* Reiser4 */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10351 2006-05-21T17:01:34Z

<p>Someone: /* ReiserFS */</p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa check-toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen päälohkon (superblock). Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> fsck.reiserfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Luo uudelleen tiedostojärjestelmän puun. Käytä jos check- tai fix-fixable-toiminto ehdottaa.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa --check -toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Korjaa päälohkon (superblock). Korjaus voidaan pakottaa --check- tai --fix-määreillä.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Korjaa tiedostojärjestelmän puun. Korjaus voidaan pakottaa --check- tai --fix-määreillä.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10350 2006-05-21T16:57:53Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Fsck on [[tiedostojärjestelmä]]n tarkistus- ja korjaustyökalu. <br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> === Ext2 ===<br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext2]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> === Ext3 ===<br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> Tarkistaa ja korjaa [[ext3]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> === ReiserFS ===<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiesrfs fix-fixable /dev/hdxy<br /> Korjaa --check -toiminnon ilmoittavat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiesrfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> Korjaa päälohkon (superblock). Korjaus voidaan pakottaa --check- tai --fix-määreillä.<br /> <br /> fsck.reiesrfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> Korjaa tiedostojärjestelmän puun. Korjaus voidaan pakottaa --check- tai --fix-määreillä.<br /> <br /> === Reiser4 ===<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> Tarkistaa [[Reiser4]]-tiedostojärjestelmän virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> Korjaa --check -toiminnon ilmoittamat pienemmät virheet.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> Korjaa päälohkon (superblock). Korjaus voidaan pakottaa --check- tai --fix-määreillä.<br /> <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> Korjaa tiedostojärjestelmän puun. Korjaus voidaan pakottaa --check- tai --fix-määreillä.<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10337 2006-05-20T11:36:29Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>fsck.* on tiedostojärjestelmän tarkistustyökalu. <br /> <br /> === ext2 ===<br /> <br /> #tarkista ja korjaa virheet ext2sta <br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> <br /> === ext3 ===<br /> <br /> #tarkista ja korjaa virheet ext2sta <br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> <br /> === reiserfs ===<br /> <br /> #tarkista virheet reiserfstä<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> <br /> #Korjaa pienemmät virheet <br /> fsck.reiesrfs fix-fixable /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa Super-block jos --check tai --fix-fixable käskee<br /> fsck.reiesrfs --rebuild-sb /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa puu jos --check tai --fix-fixable käskee <br /> fsck.reiesrfs --rebuild-tree /dev/hdxy<br /> <br /> === reiser4 ===<br /> <br /> #tarkista virheet reiser4stä<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> <br /> #Korjaa pienemmät virheet <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa Super-block jos --check tai --fix käskee<br /> fsck.reiser4 --build-sb /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa puu jos --check tai --fix käskee <br /> fsck.reiser4 --build-tree /dev/hdxy<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10336 2006-05-20T11:36:04Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>fsck.* on tiedostojärjestelmän tarkistustyökalu. <br /> <br /> === ext2 ===<br /> <br /> #tarkista ja korjaa virheet ext2sta <br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> <br /> === ext3 ===<br /> <br /> #tarkista ja korjaa virheet ext2sta <br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> <br /> === reiserfs ===<br /> <br /> #tarkista virheet reiserfstä<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> <br /> #Korjaa pienemmät virheet <br /> fsck.reiesrfs fix-fixable /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa Super-block jos --check tai --fix-fixable käskee<br /> fsck.reiesrfs --rebuild-sb<br /> <br /> #korjaa puu jos --check tai --fix-fixable käskee <br /> fsck.reiesrfs --rebuild-tree<br /> <br /> === reiser4 ===<br /> <br /> #tarkista virheet reiser4stä<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> <br /> #Korjaa pienemmät virheet <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa Super-block jos --check tai --fix käskee<br /> fsck.reiser4 --build-sb<br /> <br /> #korjaa puu jos --check tai --fix käskee <br /> fsck.reiser4 --build-tree<br /> <br /> [[Luokka: Komentorivi]]<br /> [[Luokka:Ohjelmat]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_reititin&diff=10335 2006-05-20T11:28:05Z

<p>Someone: siirsi sivun �?Linux reititin�? uudelle nimelle �?Linux reititin / Palomuuri�?</p> <hr /> <div>#redirect [[Linux reititin / Palomuuri]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_reititin_/_Palomuuri&diff=10334 2006-05-20T11:28:05Z

<p>Someone: siirsi sivun �?Linux reititin�? uudelle nimelle �?Linux reititin / Palomuuri�?</p> <hr /> <div>Tässä pieni iptables-script, jolla saat linux koneen reitittämään netin muille koneille:<br /> <br /> Koneessa 2 verkkokorttia:<br /> eth0 = Lähiverkko<br /> eth1 = Internet<br /> Lähiverkon nimiavaruus 192.168.x.x<br /> <br /> #!/bin/bash<br /> <br /> #Muuttujat<br /> LAN=eth0<br /> LAN_IP=192.168.0.0/255.255.0.0<br /> WAN=eth1<br /> IPTABLES=/sbin/iptables<br /> <br /> ###########################################################<br /> ###################### Perustaulukko ######################<br /> ###########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -F<br /> ${IPTABLES} -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -P FORWARD DROP<br /> ${IPTABLES} -P INPUT DROP<br /> ${IPTABLES} -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- INPUT ----------#<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i lo -s 127.0.0.1 -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${LAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> #Salli SSH-yhteys ulkopuolelta<br /> #${IPTABLES} -A INPUT -p tcp --dport ssh -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -j DROP<br /> <br /> #---------- FORWARD ----------# <br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${LAN} -o ${WAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -j DROP<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> ##########################################################<br /> ###################### NAT-taulukko ######################<br /> ##########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -t nat -F<br /> ${IPTABLES} -t nat -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -t nat -P PREROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P POSTROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- PREROUTING ----------#<br /> #Tänne uudelleenohjeukset<br /> #Call of Duty <br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p udp --dport 28960 -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> #web-serveri<br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport http -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> <br /> #---------- POSTROUTING ----------#<br /> ${IPTABLES} -t nat -A POSTROUTING -o ${WAN} -j MASQUERADE<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_reititin_/_Palomuuri&diff=10333 2006-05-20T11:22:52Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tässä pieni iptables-script, jolla saat linux koneen reitittämään netin muille koneille:<br /> <br /> Koneessa 2 verkkokorttia:<br /> eth0 = Lähiverkko<br /> eth1 = Internet<br /> Lähiverkon nimiavaruus 192.168.x.x<br /> <br /> #!/bin/bash<br /> <br /> #Muuttujat<br /> LAN=eth0<br /> LAN_IP=192.168.0.0/255.255.0.0<br /> WAN=eth1<br /> IPTABLES=/sbin/iptables<br /> <br /> ###########################################################<br /> ###################### Perustaulukko ######################<br /> ###########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -F<br /> ${IPTABLES} -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -P FORWARD DROP<br /> ${IPTABLES} -P INPUT DROP<br /> ${IPTABLES} -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- INPUT ----------#<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i lo -s 127.0.0.1 -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${LAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> #Salli SSH-yhteys ulkopuolelta<br /> #${IPTABLES} -A INPUT -p tcp --dport ssh -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -j DROP<br /> <br /> #---------- FORWARD ----------# <br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${LAN} -o ${WAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -j DROP<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> ##########################################################<br /> ###################### NAT-taulukko ######################<br /> ##########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -t nat -F<br /> ${IPTABLES} -t nat -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -t nat -P PREROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P POSTROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- PREROUTING ----------#<br /> #Tänne uudelleenohjeukset<br /> #Call of Duty <br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p udp --dport 28960 -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> #web-serveri<br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport http -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> <br /> #---------- POSTROUTING ----------#<br /> ${IPTABLES} -t nat -A POSTROUTING -o ${WAN} -j MASQUERADE<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_reititin_/_Palomuuri&diff=10332 2006-05-20T11:20:30Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tässä pieni iptables-script, jolla saat linux koneen reitittämään netin muille koneille:<br /> <br /> Koneessa 2 verkkokorttia:<br /> eth0 = Lähiverkko<br /> eth1 = Internet<br /> Lähiverkon nimiavaruus 192.168.x.x<br /> <br /> #!/bin/bash<br /> <br /> #Muuttujat<br /> LAN=eth0<br /> LAN_IP=192.168.0.0/255.255.0.0<br /> WAN=eth1<br /> IPTABLES=/sbin/iptables<br /> <br /> ###########################################################<br /> ###################### Perustaulukko ######################<br /> ###########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -F<br /> ${IPTABLES} -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -P FORWARD DROP<br /> ${IPTABLES} -P INPUT DROP<br /> ${IPTABLES} -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- INPUT ----------#<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i lo -s 127.0.0.1 -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${LAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> #Salli SSH-yhteys ulkopuolelta<br /> #${IPTABLES} -A INPUT -p tcp --dport ssh -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -j DROP<br /> <br /> #---------- FORWARD ----------# <br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${LAN} -o ${WAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -j DROP<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> ##########################################################<br /> ###################### NAT-taulukko ######################<br /> ##########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -t nat -F<br /> ${IPTABLES} -t nat -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -t nat -P PREROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P POSTROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- PREROUTING ----------#<br /> #Tänne uudelleenohjeukset<br /> #Call of Duty <br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p udp --dport 28960 -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> #web-serveri<br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p udp --dport http -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> <br /> #---------- POSTROUTING ----------#<br /> ${IPTABLES} -t nat -A POSTROUTING -o ${WAN} -j MASQUERADE<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_reititin_/_Palomuuri&diff=10331 2006-05-20T11:17:01Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Tässä pieni iptables-script, jolla saat linux koneen reitittämään netin muille koneille:<br /> <br /> Koneessa 2 verkkokorttia:<br /> eth0 = Lähiverkko<br /> eth1 = Internet<br /> Lähiverkon nimiavaruus 192.168.x.x<br /> <br /> #!/bin/bash<br /> <br /> #Muuttujat<br /> LAN=eth0<br /> LAN_IP=192.168.0.0/255.255.0.0<br /> WAN=eth1<br /> IPTABLES=/sbin/iptables<br /> <br /> ###########################################################<br /> ###################### Perustaulukko ######################<br /> ###########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -F<br /> ${IPTABLES} -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -P FORWARD DROP<br /> ${IPTABLES} -P INPUT DROP<br /> ${IPTABLES} -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- INPUT ----------#<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i lo -s 127.0.0.1 -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${LAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> #Salli SSH-yhteys ulkopuolelta<br /> #${IPTABLES} -A INPUT -p tcp --dport ssh -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -i ${WAN} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A INPUT -j DROP<br /> <br /> #---------- FORWARD ----------# <br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p udp --dport 0:1023 -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p tcp --syn -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -p icmp -j DROP<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${LAN} -o ${WAN} -s ${LAN_IP} -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p TCP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -i ${WAN} -o ${LAN} -d ${LAN_IP} -p UDP -m state --state RELATED,ESTABLISHED -j ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -A FORWARD -j DROP<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#<br /> <br /> ##########################################################<br /> ###################### NAT-taulukko ######################<br /> ##########################################################<br /> <br /> #Putsataan taulukko<br /> ${IPTABLES} -t nat -F<br /> ${IPTABLES} -t nat -X<br /> <br /> #Taulukoiden perussäännöt<br /> ${IPTABLES} -t nat -P PREROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P POSTROUTING ACCEPT<br /> ${IPTABLES} -t nat -P OUTPUT ACCEPT<br /> <br /> #---------- PREROUTING ----------#<br /> #Tänne uudelleenohjeukset<br /> #Call of Duty <br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p udp --dport 28960 -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> #web-serveri<br /> #${IPTABLES} -t nat -A PREROUTING -p udp --dport http -i ${WAN} -j DNAT --to 192.168.x.x<br /> <br /> #---------- POSTROUTING ----------#<br /> ${IPTABLES} -t nat -A POSTROUTING -o ${WAN} -j MASQUERADE<br /> <br /> #---------- OUTPUT ----------#</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fsck&diff=10330 2006-05-20T10:19:30Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>fsck.* on tiedostojärjestelmän tarkistustyökalu. <br /> <br /> === ext2 ===<br /> <br /> #tarkista ja korjaa virheet ext2sta <br /> fsck.ext2 -fy /dev/hdxy<br /> <br /> === ext3 ===<br /> <br /> #tarkista ja korjaa virheet ext2sta <br /> fsck.ext3 -fy /dev/hdxy<br /> <br /> === reiserfs ===<br /> <br /> #tarkista virheet reiserfstä<br /> fsck.reiserfs --check /dev/hdxy<br /> <br /> #Korjaa pienemmät virheet <br /> fsck.reiesrfs fix-fixable /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa Super-block jos --check tai --fix-fixable käskee<br /> fsck.reiesrfs --rebuild-sb<br /> <br /> #korjaa puu jos --check tai --fix-fixable käskee <br /> fsck.reiesrfs --rebuild-tree<br /> <br /> === reiser4 ===<br /> <br /> #tarkista virheet reiser4stä<br /> fsck.reiser4 --check /dev/hdxy<br /> <br /> #Korjaa pienemmät virheet <br /> fsck.reiser4 --fix /dev/hdxy<br /> <br /> #korjaa Super-block jos --check tai --fix käskee<br /> fsck.reiser4 --build-sb<br /> <br /> #korjaa puu jos --check tai --fix käskee <br /> fsck.reiser4 --build-tree</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Dcop&diff=10329 2006-05-20T10:06:31Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Dcop on KDE-työpöytäympäristöön kuuluva ohjelma, joka helpottaa ohjelmien kommunikointia keskenään. <br /> <br /> Käyttö: <br /> dcop - Antaa listan ohjelelmista<br /> dcop ohjelma - Antaa listan ohjelman osista<br /> dcop ohjelma osa - Antaa listan ohjelman osan toiminnoista<br /> dcom ohjelma osa komento lisäykset - Antaa käskyn ohjelmalle<br /> <br /> esim. Hae amarokin soittama kappale:<br /> dcop amarok player nowPlaying <br /> <br /> esim. Vaiha amarok pauselle<br /> dcop amarok player pause</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Dcop&diff=10328 2006-05-20T10:06:09Z

<p>Someone: </p> <hr /> <div>Dcop on KDE-työpöytäympäristöön kuuluva ohjelma, joka helpottaa ohjelmien kommunikointia keskenään. <br /> <br /> Käyttö: <br /> dcop - Antaa listan ohjelelmista<br /> dcop ohjelma - Antaa listan ohjelman osista<br /> dcop ohjelma osa - Antaa listan ohjelman osan toiminnoista<br /> dcom ohjelma osa lisäykset - Antaa käskyn ohjelmalle<br /> <br /> esim. Hae amarokin soittama kappale:<br /> dcop amarok player nowPlaying <br /> <br /> esim. Vaiha amarok pauselle<br /> dcop amarok player pause</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ytimen_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen&diff=10327 2006-05-20T09:43:33Z

<p>Someone: /* Kääntäminen */</p> <hr /> <div>Kernelin, eli GNU/Linux käyttöjärjestelmän ytimen, kääntämistä pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin tarve käyttäjän itsensä tekemään kernelin kääntöön on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisempien oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut vipuset ovat valittuna jo vakiokernelissä. Tarkista kuinka vanhaa ohjetta luet.<br /> <br /> ==Ytimen hakeminen==<br /> Helpoimmalla pääsee, jos ytimen lähdekoodi löytyy paketinhallinnasta (joissain järjestelmässä paketinhallinnan kautta löytyy jopa valmiiksi käännettyjä ytimiä). Tällöin haettaessa lähdekoodit paketinhallinnalla, mukaan tulee usein joitain pieniä jakelun ylläpitäjien tekemiä päivityksiä, jotka esimerkiksi lisäävät suorituskykyä tai vakautta. Huomaa kuitenkin, että vaikka haet lähdekoodin paketinhallinnan kautta, on kääntäminen tehtävä käsin.<br /> <br /> Jos paketinhallinnassa ei ole sinulle sopivaa lähdekoodipakettia, [http://www.kernel.org kernel.org]ista voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti /usr/src -hakemistoon ja pura se &lt;tt&gt;tar.bz2&lt;/tt&gt;-päätteinen paketti puretaan komennolla &lt;tt&gt;tar jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;tar.gz&lt;/tt&gt;-päätteinen komennolla &lt;tt&gt;tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz&lt;/tt&gt;. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Kernelin lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.<br /> <br /> Kannattaa huomata, etteivät kaikki kernelin ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien lähdekoodien/kernelien kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat koodit ''oikein'' konfiguroituina toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että kernelistä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut.<br /> <br /> ==Asetusten tekeminen==<br /> Nykyisen ytimen version näet komennolla &lt;tt&gt;uname -a&lt;/tt&gt;. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen asetustiedosto (&lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä &lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;. Aja tämän jälkeen komento &lt;tt&gt;make oldconfig&lt;/tt&gt; jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.<br /> <br /> Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento &lt;tt&gt;make menuconfig&lt;/tt&gt; (yleisin ja toimii lähes aina), &lt;tt&gt;make xconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, QT-kirjastoa käyttävä), &lt;tt&gt;make gconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, GTK+ -kirjastoa käyttävä) tai &lt;tt&gt;make config&lt;/tt&gt; (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.<br /> <br /> Mikäli et tee ns. initrd-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään''. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista ram-levyasemaa.<br /> <br /> Osa ajureista ei toimi tällä hetkellä hyvin joidenkin toisten ajureiden kanssa. Ne eivät välttämättä käänny lainkaan, tai ne eivät käänny puhtaasti, mikäli kaksi tällaista ajuria on valittuna. 2.6-sarjan ytimet ovat kirjoitushetkellä vielä voimakkaan kehityksen alla. Apua valintoihin kannattaa aina katsoa kunkin ajurin kohdalta löytyvästä help-valikosta.<br /> <br /> Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. &lt;tt&gt;lspci -v&lt;/tt&gt; -komento antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy &lt;tt&gt;/proc&lt;/tt&gt;-väylältä. Esimerkiksi tiedosto &lt;tt&gt;/proc/cpuinfo&lt;/tt&gt; kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja on huomattavan hidas. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa, on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.<br /> <br /> 2.4 -sarjan kerneleissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-kerneli jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]]-tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.<br /> <br /> * [[Kernelin asetusten tekeminen]]<br /> <br /> ==Kääntäminen==<br /> Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla &lt;tt&gt;make&lt;/tt&gt;. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.<br /> <br /> Perinteinen tapa kääntä kerneli:<br /> make<br /> <br /> '''make -j2''' antaa lisää tehoa kääntämiseen<br /> <br /> Debianin käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja mikäli paketit kernel-package ja fakeroot ovat asennettuina:<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' kernel_image&lt;/tt&gt; kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla &lt;tt&gt;dpkg -i&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' modules_image&lt;/tt&gt; kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.<br /> <br /> :Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg clean&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet &lt;tt&gt;deb&lt;/tt&gt;-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.<br /> <br /> ==Asentaminen==<br /> Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla &lt;tt&gt;su&lt;/tt&gt; tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla &lt;tt&gt;sudo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Ytimen moduulit asennetaan komennolla &lt;tt&gt;make modules_install&lt;/tt&gt;. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa hakemistoon, joka vastaa kääntämäsi ytimen versionumeroa.<br /> <br /> Itse ydin asennetaan joko komennolla &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto &lt;tt&gt;arch/i386/boot/bzImage&lt;/tt&gt; (jossa &lt;tt&gt;i386&lt;/tt&gt; korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.<br /> <br /> ==Käynnistyslataaja==<br /> Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava käynnistyslataajasi asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on [[Grub]], muokkaa tiedostoa /boot/grub/menu.lst, ja jos käynnistyslataajasi on [[Lilo]], muokkaa tiedostoa /etc/lilo.conf. Mikäli käytät [[Lilo|Liloa]], on [[Lilo]] asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento &lt;tt&gt;lilo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.<br /> <br /> ==Testaus==<br /> Käynnistä kone uudelleen, risti kädet ja toivo parasta! <br /> <br /> Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä tiedostojärjestelmäajurin puuttuminen ytimestä.<br /> <br /> ==Viimeistely==<br /> Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki &lt;tt&gt;linux&lt;/tt&gt;, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla &lt;tt&gt;ln -s linux-2.6.x.x linux&lt;/tt&gt;. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.<br /> <br /> ==Säätäminen==<br /> On myös olemassa erillaisia muokkauspaketteja (patch) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimmat ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko paketit. Nykyisin nämä kaikki on saatavissa beyond-patchissä: http://iphitus.loudas.com/beyond.html<br /> <br /> Kernelin patchit toimitataan yleensä .patch-, .diff--, .bz2 tai .gz-muodoissa:<br /> <br /> cat tiedosto.patch | patch -p1<br /> cat tiedosto.diff | patch -p1<br /> <br /> bzip2 -dc tiedosto.bz2 | patch -p1<br /> <br /> gzip -dc tiedosto.gz | patch -p1<br /> <br /> Esim. Luon ja viritän 2.6.16 kernelin beyond4-patchillä:<br /> #Ladataan ja puretaan kerneli<br /> cd /usr/src/<br /> wget http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/linux-2.6.16.tar.bz2<br /> tar -xvjpf linux-2.6.16.tar.bz2<br /> mv linux-2.6.16 linux-2.6.16-beyond4<br /> rm linux<br /> ln -s linux-2.6.16-beyond4 linux<br /> cd linux<br /> <br /> wget http://iphitus.loudas.com/beyond/2.6.16/patch-2.6.16-beyond4.bz2<br /> bzip2 -dc patch-2.6.16-beyond4.bz2 | patch -p1<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ytimen_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen&diff=10326 2006-05-20T09:43:07Z

<p>Someone: /* Kääntäminen */</p> <hr /> <div>Kernelin, eli GNU/Linux käyttöjärjestelmän ytimen, kääntämistä pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin tarve käyttäjän itsensä tekemään kernelin kääntöön on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisempien oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut vipuset ovat valittuna jo vakiokernelissä. Tarkista kuinka vanhaa ohjetta luet.<br /> <br /> ==Ytimen hakeminen==<br /> Helpoimmalla pääsee, jos ytimen lähdekoodi löytyy paketinhallinnasta (joissain järjestelmässä paketinhallinnan kautta löytyy jopa valmiiksi käännettyjä ytimiä). Tällöin haettaessa lähdekoodit paketinhallinnalla, mukaan tulee usein joitain pieniä jakelun ylläpitäjien tekemiä päivityksiä, jotka esimerkiksi lisäävät suorituskykyä tai vakautta. Huomaa kuitenkin, että vaikka haet lähdekoodin paketinhallinnan kautta, on kääntäminen tehtävä käsin.<br /> <br /> Jos paketinhallinnassa ei ole sinulle sopivaa lähdekoodipakettia, [http://www.kernel.org kernel.org]ista voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti /usr/src -hakemistoon ja pura se &lt;tt&gt;tar.bz2&lt;/tt&gt;-päätteinen paketti puretaan komennolla &lt;tt&gt;tar jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;tar.gz&lt;/tt&gt;-päätteinen komennolla &lt;tt&gt;tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz&lt;/tt&gt;. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Kernelin lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.<br /> <br /> Kannattaa huomata, etteivät kaikki kernelin ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien lähdekoodien/kernelien kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat koodit ''oikein'' konfiguroituina toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että kernelistä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut.<br /> <br /> ==Asetusten tekeminen==<br /> Nykyisen ytimen version näet komennolla &lt;tt&gt;uname -a&lt;/tt&gt;. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen asetustiedosto (&lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä &lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;. Aja tämän jälkeen komento &lt;tt&gt;make oldconfig&lt;/tt&gt; jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.<br /> <br /> Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento &lt;tt&gt;make menuconfig&lt;/tt&gt; (yleisin ja toimii lähes aina), &lt;tt&gt;make xconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, QT-kirjastoa käyttävä), &lt;tt&gt;make gconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, GTK+ -kirjastoa käyttävä) tai &lt;tt&gt;make config&lt;/tt&gt; (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.<br /> <br /> Mikäli et tee ns. initrd-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään''. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista ram-levyasemaa.<br /> <br /> Osa ajureista ei toimi tällä hetkellä hyvin joidenkin toisten ajureiden kanssa. Ne eivät välttämättä käänny lainkaan, tai ne eivät käänny puhtaasti, mikäli kaksi tällaista ajuria on valittuna. 2.6-sarjan ytimet ovat kirjoitushetkellä vielä voimakkaan kehityksen alla. Apua valintoihin kannattaa aina katsoa kunkin ajurin kohdalta löytyvästä help-valikosta.<br /> <br /> Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. &lt;tt&gt;lspci -v&lt;/tt&gt; -komento antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy &lt;tt&gt;/proc&lt;/tt&gt;-väylältä. Esimerkiksi tiedosto &lt;tt&gt;/proc/cpuinfo&lt;/tt&gt; kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja on huomattavan hidas. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa, on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.<br /> <br /> 2.4 -sarjan kerneleissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-kerneli jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]]-tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.<br /> <br /> * [[Kernelin asetusten tekeminen]]<br /> <br /> ==Kääntäminen==<br /> Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla &lt;tt&gt;make&lt;/tt&gt;. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.<br /> <br /> Perinteinen tapa kääntä kerneli:<br /> make<br /> make install modules_install<br /> <br /> '''make -j2''' antaa lisää tehoa kääntämiseen<br /> <br /> Debianin käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja mikäli paketit kernel-package ja fakeroot ovat asennettuina:<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' kernel_image&lt;/tt&gt; kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla &lt;tt&gt;dpkg -i&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' modules_image&lt;/tt&gt; kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.<br /> <br /> :Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg clean&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet &lt;tt&gt;deb&lt;/tt&gt;-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.<br /> <br /> ==Asentaminen==<br /> Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla &lt;tt&gt;su&lt;/tt&gt; tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla &lt;tt&gt;sudo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Ytimen moduulit asennetaan komennolla &lt;tt&gt;make modules_install&lt;/tt&gt;. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa hakemistoon, joka vastaa kääntämäsi ytimen versionumeroa.<br /> <br /> Itse ydin asennetaan joko komennolla &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto &lt;tt&gt;arch/i386/boot/bzImage&lt;/tt&gt; (jossa &lt;tt&gt;i386&lt;/tt&gt; korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.<br /> <br /> ==Käynnistyslataaja==<br /> Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava käynnistyslataajasi asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on [[Grub]], muokkaa tiedostoa /boot/grub/menu.lst, ja jos käynnistyslataajasi on [[Lilo]], muokkaa tiedostoa /etc/lilo.conf. Mikäli käytät [[Lilo|Liloa]], on [[Lilo]] asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento &lt;tt&gt;lilo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.<br /> <br /> ==Testaus==<br /> Käynnistä kone uudelleen, risti kädet ja toivo parasta! <br /> <br /> Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä tiedostojärjestelmäajurin puuttuminen ytimestä.<br /> <br /> ==Viimeistely==<br /> Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki &lt;tt&gt;linux&lt;/tt&gt;, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla &lt;tt&gt;ln -s linux-2.6.x.x linux&lt;/tt&gt;. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.<br /> <br /> ==Säätäminen==<br /> On myös olemassa erillaisia muokkauspaketteja (patch) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimmat ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko paketit. Nykyisin nämä kaikki on saatavissa beyond-patchissä: http://iphitus.loudas.com/beyond.html<br /> <br /> Kernelin patchit toimitataan yleensä .patch-, .diff--, .bz2 tai .gz-muodoissa:<br /> <br /> cat tiedosto.patch | patch -p1<br /> cat tiedosto.diff | patch -p1<br /> <br /> bzip2 -dc tiedosto.bz2 | patch -p1<br /> <br /> gzip -dc tiedosto.gz | patch -p1<br /> <br /> Esim. Luon ja viritän 2.6.16 kernelin beyond4-patchillä:<br /> #Ladataan ja puretaan kerneli<br /> cd /usr/src/<br /> wget http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/linux-2.6.16.tar.bz2<br /> tar -xvjpf linux-2.6.16.tar.bz2<br /> mv linux-2.6.16 linux-2.6.16-beyond4<br /> rm linux<br /> ln -s linux-2.6.16-beyond4 linux<br /> cd linux<br /> <br /> wget http://iphitus.loudas.com/beyond/2.6.16/patch-2.6.16-beyond4.bz2<br /> bzip2 -dc patch-2.6.16-beyond4.bz2 | patch -p1<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ytimen_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen&diff=10325 2006-05-20T09:32:43Z

<p>Someone: /* Säätäminen */</p> <hr /> <div>Kernelin, eli GNU/Linux käyttöjärjestelmän ytimen, kääntämistä pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin tarve käyttäjän itsensä tekemään kernelin kääntöön on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisempien oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut vipuset ovat valittuna jo vakiokernelissä. Tarkista kuinka vanhaa ohjetta luet.<br /> <br /> ==Ytimen hakeminen==<br /> Helpoimmalla pääsee, jos ytimen lähdekoodi löytyy paketinhallinnasta (joissain järjestelmässä paketinhallinnan kautta löytyy jopa valmiiksi käännettyjä ytimiä). Tällöin haettaessa lähdekoodit paketinhallinnalla, mukaan tulee usein joitain pieniä jakelun ylläpitäjien tekemiä päivityksiä, jotka esimerkiksi lisäävät suorituskykyä tai vakautta. Huomaa kuitenkin, että vaikka haet lähdekoodin paketinhallinnan kautta, on kääntäminen tehtävä käsin.<br /> <br /> Jos paketinhallinnassa ei ole sinulle sopivaa lähdekoodipakettia, [http://www.kernel.org kernel.org]ista voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti /usr/src -hakemistoon ja pura se &lt;tt&gt;tar.bz2&lt;/tt&gt;-päätteinen paketti puretaan komennolla &lt;tt&gt;tar jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;tar.gz&lt;/tt&gt;-päätteinen komennolla &lt;tt&gt;tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz&lt;/tt&gt;. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Kernelin lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.<br /> <br /> Kannattaa huomata, etteivät kaikki kernelin ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien lähdekoodien/kernelien kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat koodit ''oikein'' konfiguroituina toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että kernelistä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut.<br /> <br /> ==Asetusten tekeminen==<br /> Nykyisen ytimen version näet komennolla &lt;tt&gt;uname -a&lt;/tt&gt;. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen asetustiedosto (&lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä &lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;. Aja tämän jälkeen komento &lt;tt&gt;make oldconfig&lt;/tt&gt; jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.<br /> <br /> Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento &lt;tt&gt;make menuconfig&lt;/tt&gt; (yleisin ja toimii lähes aina), &lt;tt&gt;make xconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, QT-kirjastoa käyttävä), &lt;tt&gt;make gconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, GTK+ -kirjastoa käyttävä) tai &lt;tt&gt;make config&lt;/tt&gt; (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.<br /> <br /> Mikäli et tee ns. initrd-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään''. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista ram-levyasemaa.<br /> <br /> Osa ajureista ei toimi tällä hetkellä hyvin joidenkin toisten ajureiden kanssa. Ne eivät välttämättä käänny lainkaan, tai ne eivät käänny puhtaasti, mikäli kaksi tällaista ajuria on valittuna. 2.6-sarjan ytimet ovat kirjoitushetkellä vielä voimakkaan kehityksen alla. Apua valintoihin kannattaa aina katsoa kunkin ajurin kohdalta löytyvästä help-valikosta.<br /> <br /> Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. &lt;tt&gt;lspci -v&lt;/tt&gt; -komento antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy &lt;tt&gt;/proc&lt;/tt&gt;-väylältä. Esimerkiksi tiedosto &lt;tt&gt;/proc/cpuinfo&lt;/tt&gt; kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja on huomattavan hidas. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa, on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.<br /> <br /> 2.4 -sarjan kerneleissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-kerneli jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]]-tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.<br /> <br /> * [[Kernelin asetusten tekeminen]]<br /> <br /> ==Kääntäminen==<br /> Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla &lt;tt&gt;make&lt;/tt&gt;. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.<br /> <br /> Debianin käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja mikäli paketit kernel-package ja fakeroot ovat asennettuina:<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' kernel_image&lt;/tt&gt; kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla &lt;tt&gt;dpkg -i&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> :Komento &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' modules_image&lt;/tt&gt; kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.<br /> <br /> :Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg clean&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet &lt;tt&gt;deb&lt;/tt&gt;-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.<br /> <br /> ==Asentaminen==<br /> Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla &lt;tt&gt;su&lt;/tt&gt; tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla &lt;tt&gt;sudo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Ytimen moduulit asennetaan komennolla &lt;tt&gt;make modules_install&lt;/tt&gt;. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa hakemistoon, joka vastaa kääntämäsi ytimen versionumeroa.<br /> <br /> Itse ydin asennetaan joko komennolla &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto &lt;tt&gt;arch/i386/boot/bzImage&lt;/tt&gt; (jossa &lt;tt&gt;i386&lt;/tt&gt; korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.<br /> <br /> ==Käynnistyslataaja==<br /> Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava käynnistyslataajasi asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on [[Grub]], muokkaa tiedostoa /boot/grub/menu.lst, ja jos käynnistyslataajasi on [[Lilo]], muokkaa tiedostoa /etc/lilo.conf. Mikäli käytät [[Lilo|Liloa]], on [[Lilo]] asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento &lt;tt&gt;lilo&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.<br /> <br /> ==Testaus==<br /> Käynnistä kone uudelleen, risti kädet ja toivo parasta! <br /> <br /> Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä tiedostojärjestelmäajurin puuttuminen ytimestä.<br /> <br /> ==Viimeistely==<br /> Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki &lt;tt&gt;linux&lt;/tt&gt;, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla &lt;tt&gt;ln -s linux-2.6.x.x linux&lt;/tt&gt;. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.<br /> <br /> ==Säätäminen==<br /> On myös olemassa erillaisia muokkauspaketteja (patch) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimmat ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko paketit. Nykyisin nämä kaikki on saatavissa beyond-patchissä: http://iphitus.loudas.com/beyond.html<br /> <br /> Kernelin patchit toimitataan yleensä .patch-, .diff--, .bz2 tai .gz-muodoissa:<br /> <br /> cat tiedosto.patch | patch -p1<br /> cat tiedosto.diff | patch -p1<br /> <br /> bzip2 -dc tiedosto.bz2 | patch -p1<br /> <br /> gzip -dc tiedosto.gz | patch -p1<br /> <br /> Esim. Luon ja viritän 2.6.16 kernelin beyond4-patchillä:<br /> #Ladataan ja puretaan kerneli<br /> cd /usr/src/<br /> wget http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/linux-2.6.16.tar.bz2<br /> tar -xvjpf linux-2.6.16.tar.bz2<br /> mv linux-2.6.16 linux-2.6.16-beyond4<br /> rm linux<br /> ln -s linux-2.6.16-beyond4 linux<br /> cd linux<br /> <br /> wget http://iphitus.loudas.com/beyond/2.6.16/patch-2.6.16-beyond4.bz2<br /> bzip2 -dc patch-2.6.16-beyond4.bz2 | patch -p1<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Someone https://www.linux.fi/w/index.php?title=Portage&diff=10323 2006-05-19T15:13:35Z

<p>Someone: /* Joukko hyviä komentoja */</p> <hr /> <div>== Yleistä ==<br /> <br /> Portage on [[Gentoo|Gentoon]] käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota käytetään yleensä emerge-nimisellä ohjelmalla. Portagen pakettipuuta pidetään yleisesti yhtenä laajimmista ja sen ohjelmat ovat yleensä erittäin tuoreita.<br /> <br /> Portage jakaa paketit kahden kattokäsitteen alle, jotka ovat &lt;tt&gt;world&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;system&lt;/tt&gt;. System sisältää joukon järjestelmän toiminnalle välttämättömiä paketteja. World sisältää kaikki käyttäjän portagella asentamat paketit (mutta ei niiden mukana riippuvuussyistä tulleita paketteja).<br /> <br /> Portage toimii käyttämällä tiedostoja, joiden pääte on &lt;tt&gt;.ebuild&lt;/tt&gt;. Jokainen &lt;tt&gt;ebuild&lt;/tt&gt; on eräänlainen scripti, tai kokoelma toimenpiteitä, joista portage suorittaa tarvittavat asennuksen eri vaiheissa.<br /> <br /> == Pakettien jäsentely ==<br /> Portagessa paketit jakautuvat kategorioihin, kuten &lt;tt&gt;sys-devel&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;net-misc&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;app-emulation&lt;/tt&gt;. Vuoden 2005 toukokuun alussa kategorioita oli yhteensä 134. Jokaisen kategorian sisällä on joukko paketteja, kuten &lt;tt&gt;sys-devel/libtool&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;sys-devel/binutils&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;sys-devel/gettext&lt;/tt&gt;. Jokaisesta paketista löytyy yksi tai useampi versio. Jos samasta lähdekoodista, eli paketin valmistajan versiosta on tehty useampi &lt;tt&gt;ebuild&lt;/tt&gt;, ne erotetaan toisistaan päätteillä &lt;tt&gt;-r1&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;-r2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> == Pikaopas ==<br /> <br /> === Joukko hyviä komentoja ===<br /> <br /> *&lt;tt&gt;emerge world -pv&lt;/tt&gt; listaa kaikki päivitykset jotka &lt;tt&gt;emerge world&lt;/tt&gt; tekisi, ja näyttää samalla paketin 1. järjestelmässä jo olevan version, 2. uusimman saatavillaolevan version ja 3. paketteja koskevien USE-muuttujien arvot. Itse &lt;tt&gt;emerge world&lt;/tt&gt; merkitsee suunnilleen samaa kuin &quot;päivitä kaikki.&quot;<br /> <br /> *&lt;tt&gt;emerge -av ohjelma&lt;/tt&gt; asentaa ohjelman ohjelma kysyen kuitenkin käyttäjältä ensin. Näyttää myös ohjelman USE-asetukset.<br /> <br /> *&lt;tt&gt;emerge --unmerge ohjelma&lt;/tt&gt; poistaa ohjelman.<br /> <br /> *&lt;tt&gt;revdep-rebuild&lt;/tt&gt; tarkistaa täytyykö joitain kirjastoja asentaa uudelleen ja tarvittaessa tekee sen.<br /> <br /> === Lisää hyviä komentoja ===<br /> <br /> '''Nämä edellyttävät että gentoolkit on asennettu.''' Jos ei ole niin helpoiten tilanteen korjaa kirjoittamalla roottina &lt;tt&gt;emerge gentoolkit&lt;/tt&gt;<br /> <br /> &lt;tt&gt;etcat -v paketti&lt;/tt&gt; näyttää kaikki paketista saatavillaolevat versiot.<br /> <br /> &lt;tt&gt;etcat -u paketti&lt;/tt&gt; listaa kaikki pakettia koskevat USE-muuttujat ja antaa useimmille lyhyen selityksen.<br /> <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Gentoon päivittäminen]]<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Ylläpitotyökalut]]</div>

Someone