https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=SlOrbA 2026-04-05T19:11:43Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Artikkelitoiveet&diff=1754 2005-08-31T12:16:19Z

<p>SlOrbA: </p> <hr /> <div>Tänne siis artikkelitoiveita! Jos uusia artikkeleita toivotaan niin pistäkää ihan linkki toivottuun artikkeliin, niin se on hauska kirjoitella.<br /> <br /> * ([[Kernel UKK]] -sivulla saisi olla lisää tietoa eri patchseteistä.. nyt siellä mainitaan vain -ck, eikä sitäkään oikein selitetä.) -Kiitoksia, tämä tulikin hoitoon jo huomattavasti paremmin<br /> <br /> * Levyttömän linuxin ohjeet (fedora: system-config-netboot)</div>

SlOrbA https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikoneet&diff=1775 2005-08-31T10:25:53Z

<p>SlOrbA: </p> <hr /> <div>x86-virtuaalisoinnin tekniikkat ovat nykyään kovasti muodissa. Virtualisointi on saavuttanut erityisesti suosiota palvelinkäytössä; webhotellit voivat tarjota jokaiselle asiakkaille oman palvelimen, jota kukin voi itse ylläpitää. Virtualisoinin ansiosta fyysistä laitteistoa tarvitse lisätä samassa tahdissa. Myös eri käyttöjärjestelmille tarkoitettujen palvelinohjelmien ongelma poistuu, kun samassa fyysisessä palvelimessa voidaan ajaa useita eri käyttöjärjestelmiä.<br /> <br /> == Osiointi ==<br /> <br /> Vanhin virtualisoinnin muoto on jakaa koneen käyttö aikalohkoihin eri käyttäjien kesken. Tämä jakaminen voidaan suorittaa laitteiston ja ohjelmiston väliin jäävän firmware (tunnetuin firmware sovellus on PC:n BIOS) ohjelmiston avulla, jolloin virtuaalikoneiden persutamista varten ei tarvita isäntäkäyttöjärjestelmää.<br /> <br /> == Emulonti ==<br /> <br /> Mikäli virtualisoinnin tehokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon voidaan käyttää emulaatiota virtualisoinnin tekniikkana. Emulaatiota voidaan suorttaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina, jolloin virtualisoidun järjestelmän hallinta on helppoa, mutta virtualisointi itsessään vie laskentatehoa itse järjestelmältä.<br /> <br /> == Rypästys ==<br /> <br /> Kun monesta tehdään yksi, rypästetään. Rypästystä voidaan harjoittaa kahdesta toisensa pois sulkeavasta lähtäkohdasta. Mikäli halutaan nostaa järjestelmänä kokonaistehoa rypästämällä, voidaan ryvästyksen avulla luoda useasta koneesta yksi virtuaalikone ja virtuaalikoneen samat tehtävät edelleen jakaa fyysisten järjestelmien kesken. Kun tavoitteena on vikasietoisuuden saaminen, ei tehtäviä voida jakaa järjestelmän fyysisten koneiden kesken, vaen niintä suoritetaan rinnakkain useassa koneessa. Näitä kahta ominaisuutta yleensä sekoitellaan keskenään, mutta aina niiden välillä toisen suosiminen aiheuttaa otoisen ominaisuuden laiminlyöntiä.<br /> <br /> == VMware Workstation ==<br /> <br /> VMware Workstation on emuloitu x86-virtuaalikone, joka mahdollistaa käytännössä minkä tahansa x86-käskykantaa tukevan käyttöjärjestelmän asentamisen virtuaalikoneeseen, joka toimii Windowsilla tai Linuxilla x86-käskykannan toteuttavassa laitteistossa. VMware on kaupallinen, suljetun lähdekoodin ohjelmista, jonka 30 päivän kokeiluversio on imuroitavissa sen kotisivuilta.<br /> <br /> * [http://www.vmware.com/ VMware]<br /> <br /> == Xen ==<br /> <br /> Xen on avoimen lähdekoodin x86 järjestelmää osioiva ohjelmisto. Se asennetaan järjestelmään lähimmäksi rautaa, Xenin alla ei oleile mitään käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> * [http://www.cl.cam.ac.uk/Research/SRG/netos/xen/ Xen]<br /> <br /> == User-mode Linux ==<br /> <br /> User-mode Linuxin avulla erilaisia Linux-kokoonpanoja voi testata turvallisesti virtuaalikoneessa pääasiallisen Linux-asennuksen päällä. Sitä voi käyttää mm. ytimen kehittämiseen, virtuaalipalvelimiin ja tietenkin leikkimiseen.<br /> <br /> * [http://user-mode-linux.sourceforge.net/ User-mode Linux]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> [[Emulaattorit]]</div>

SlOrbA https://www.linux.fi/w/index.php?title=Miten_osioisin_massamuistin&diff=1452 2005-07-22T11:03:48Z

<p>SlOrbA: /* Esimerkkiosiointeja 80 gigatavun kiintolevylle */</p> <hr /> <div>Kiintolevyn (eng. harddisk) osioinnissa kannattaa käyttää seuraavia periaatteita:<br /> <br /> Aluksi mietitään mihin käyttöön levytila on tulossa:<br /> <br /> * Tarvitaanko jatkossa lisätilaa ?<br /> <br /> * Halutaanko vikasietoisuutta ?<br /> <br /> == Esimerkkiosiointeja 80 gigatavun kiintolevylle ==<br /> <br /> '''Työpöytäkäytössä''' seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-jakelua ilman, että /home:n sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle levylle.<br /> <br /> * 10GB juuri (liitoskohta /)<br /> * swap (eli virtuaalimuisti) 0,5GB..3GB riippuen keskusmuistin määrästä (ei liitoskohtaa)<br /> * 100mt käynnistysosio (liitoskohta /boot) jonne tallennetaan käynnistyslatain ja ytimet<br /> * loput home (liitoskohta /home) Tämä siis kannattaa säilyttää päivittäessä tai uudelleen asennettaessa käyttöjärjestelmää<br /> <br /> <br /> '''Palvelinkäytössä''' seuraavanlainen osiointimalli on suositeltavampi:<br /> <br /> * 1 GB juuri (liitoskohta /)<br /> * 1 GB tmp (liitoskohta /tmp)<br /> * 1-4 GB var (liitoskohta /var)<br /> * 1-4 GB usr (liitoskohta /usr)<br /> * keskusmuistin määrä * 2 GB swap (eli virtuaalimuisti, ei liitoskohtaa)<br /> * 100mt käynnistysosio (liitoskohta /boot)<br /> * loput home (liitoskohta /home)<br /> <br /> <br /> '''Vinkkejä''' virittelijöille<br /> * Tietoturvan kannalta voi olla soveliaampaa käyttää tmpfs tiedostojärjestelmää /tmp liitoskohtaan (mount tmpfs /tmp -t tmpsf -o size=&lt;koko megoina&gt;m). Tällöin /tmp hakemiston alihakemistot ja tiedostot kirjoitettaan keskusmuistiin/virtuaalimuistiin ja koneen uudelleen käynnistyksen yhteydessä /tmp hakemiston sisältö 'haihtuu' bittien taivaaseen. Tällä varmistetaan että esim. ssh-agent ohjelman väliaikaistiedostot eivät ole enään luettavissa vailinaisen järjestelmän alasajon jälkeen.</div>

SlOrbA