Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Komentorivikomennot

2006-05-09T19:34:54Z

Risto: /* Kuvatiedostojen muokkaus */

[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia
hallitaan joko putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen avulla jotka sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin hakemistoon vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento on.

== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat ==
Ilman hakupolkua käynnistettävät komennot löytyvät PATH-ympäristömuuttujasta. Sieltä löytyy yleensä ainakin seuraavat:

* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja komentoriviohjelmia
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
* /usr/X11R6/bin - X-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat

Katso myös: [[Linuxin hakemistorakenne]]

== Tiedostonhallinta ==
*[[cp]] - Kopioi tiedostoja ja hakemistoja
*[[mv]] - Siirtää tiedostoja ja hakemistoja
*[[rm]] - Poistaa tiedostoja ja hakemistoja
*[[mkdir]] - luo hakemisto
*[[touch]] - luo tyhjä tiedosto

== Tiedostojen editointi ==
*[[nano]] - Tekstieditori
*[[vim]] - Tekstieditori

== Tiedoston rivien lajittelu ja haut ==
*[[sort]] - Lajittelee rivit
*[[grep]] - Etsii rivejä, (myös [[fgrep]] [[egrep]])

== Tiedoston rivien muokkaus ==
*[[awk]] - Muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
*[[tr]] - Poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
*[[sed]] - Muokkaa rivejä
*[[tail]] [[head]] - Näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
*[[cat]] - tulostaa tiedoston
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin

== Arkistointi ja pakkaus ==
*[[tar]] - Luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte]
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle

== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan
*[[echo]] - tulostaa tekstin

== Oikeudet ja omistajuudet ==
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston [[Tiedoston oikeudet|käyttöoikeuksia]]
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan
*[[chgrp]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston omistavan ryhmän

== Ajoympäristön tiedot ==
* [[which]] - kertoo mistä PATH paikasta komento löytyi
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä
* [[time]] - kertoo paljonko komennon suoritus kesti

== Kuvatiedostojen muokkaus ==
* [[netpmb]] - hakemistossa /usr/bin on satoja ohjelmia joiden nimessä on pbm,ppm,pgm tai pam. Nämä ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa tai tutkia.

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Netpmb

2006-05-09T19:30:31Z

Risto: Lyhyt intro netpbm ohjelmapaketista

'''netpmb''' on paketti joka sisältää erittäin suuren määrän erillisiä ohjelmia grafiikkatiedostojen muokkaamiseen. Paketti sisältää erilliset ohjelmat kaksi-, harmaa- ja värikuville.

== Käyttö ==

Käytön voi aloittaa silmäilemällä luetteloa eri [http://netpbm.sourceforge.net/doc/directory.html Ohjelmista].
Esimerkkejä eri tyyppisistä ohjelmista
* Converters - pbmtonokia - konvertoi pbm kuvan nokia bittikartaksi
* Generators - pbmnoise - luo kuvan jonka sisältö on kohinaa
* Editors - ppmlabel - lisää tekstin kuvan päälle
* Analyzers - ppmhist - luo histogrammin kuvasta

Komentoja käytetään yleensä putkitettuna esimerkiksi näin: pgmcrater luo pnm muotoisen fraktaalisen harmaasävytiedoston kuun pinnasta joka sitten konvertoidaan pnmtopng ohjelmalla .png tietostoksi

pgmcrater |pnmtopng >kuun_pintaa.png

== Linkki ==

*[http://netpbm.sourceforge.net/doc//index.html Ohjelmien kotisivu]
*[http://netpbm.sourceforge.net/doc/directory.html Luettelo paketin ohjelmista]

[[Luokka:Ohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Komentorivikomennot

2006-05-09T19:01:27Z

Risto: /* Kuvatiedostojen muokkaus */

[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia
hallitaan joko putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen avulla jotka sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin hakemistoon vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento on.

== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat ==
Ilman hakupolkua käynnistettävät komennot löytyvät PATH-ympäristömuuttujasta. Sieltä löytyy yleensä ainakin seuraavat:

* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja komentoriviohjelmia
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
* /usr/X11R6/bin - X-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat

Katso myös: [[Linuxin hakemistorakenne]]

== Tiedostonhallinta ==
*[[cp]] - Kopioi tiedostoja ja hakemistoja
*[[mv]] - Siirtää tiedostoja ja hakemistoja
*[[rm]] - Poistaa tiedostoja ja hakemistoja
*[[mkdir]] - luo hakemisto
*[[touch]] - luo tyhjä tiedosto

== Tiedostojen editointi ==
*[[nano]] - Tekstieditori
*[[vim]] - Tekstieditori

== Tiedoston rivien lajittelu ja haut ==
*[[sort]] - Lajittelee rivit
*[[grep]] - Etsii rivejä, (myös [[fgrep]] [[egrep]])

== Tiedoston rivien muokkaus ==
*[[awk]] - Muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
*[[tr]] - Poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
*[[sed]] - Muokkaa rivejä
*[[tail]] [[head]] - Näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
*[[cat]] - tulostaa tiedoston
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin

== Arkistointi ja pakkaus ==
*[[tar]] - Luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte]
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle

== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan
*[[echo]] - tulostaa tekstin

== Oikeudet ja omistajuudet ==
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston [[Tiedoston oikeudet|käyttöoikeuksia]]
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan
*[[chgrp]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston omistavan ryhmän

== Ajoympäristön tiedot ==
* [[which]] - kertoo mistä PATH paikasta komento löytyi
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä
* [[time]] - kertoo paljonko komennon suoritus kesti

== Kuvatiedostojen muokkaus ==
* [[netpmb]] - hakemistossa /usr/bin on noin sata tiedostoa joiden nimessä on ppm, nämä ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa.

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Komentorivikomennot

2006-04-09T10:06:53Z

Risto: lisäsin vielä maininnan ppm paketista

[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia
hallitaan joko putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen avulla jotka sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin hakemistoon vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento on.

== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat ==
* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja komentoriviohjelmia
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
* /usr/X11R6/bin - X-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat

== Tiedostonhallinta ==
*[[cp]] - Kopioi tiedostoja ja hakemistoja
*[[mv]] - Siirtää tiedostoja ja hakemistoja
*[[rm]] - Poistaa tiedostoja ja hakemistoja
*[[mkdir]] - luo hakemisto
*[[touch]] - luo tyhjä tiedosto

== Tiedostojen editointi ==
*[[nano]] - Tekstieditori
*[[vim]] - Tekstieditori

== Tiedoston rivien lajittelu ja haut ==
*[[sort]] - Lajittelee rivit
*[[grep]] - Etsii rivejä, (myös [[fgrep]] [[egrep]])

== Tiedoston rivien muokkaus ==
*[[awk]] - Muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
*[[tr]] - Poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
*[[sed]] - Muokkaa rivejä
*[[tail]] [[head]] - Näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
*[[cat]] - tulostaa tiedoston
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin

== Arkistointi ja pakkaus ==
*[[tar]] - Luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte]
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle

== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan
*[[echo]] - tulostaa tekstin

== Oikeudet ja omistajuudet ==
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston käyttöoikeuksia
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan

== Ajoympäristön tiedot ==
* [[which]] - kertoo mistä PATH paikasta komento löytyi
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä
* [[time]] - kertoo paljonko komennon suoritus kesti

== Kuvatiedostojen muokkaus ==
* [[ppm]] - hakemistossa /usr/bin on noin sata tiedostoa joiden nimessä on ppm, nämä
ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa.

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Diff

2006-04-09T09:53:21Z

Risto:

Diff on komentoriviohjelma, jolla voidaan vertailla kahta eri tiedostoa. Tavallisimpia käyttökohteita on esimerkiksi [[:Luokk:Ohjelmistokehitys|ohjelmistokehityksessä]] eri versioiden vertailu. Diffiä hyödynnetään esimerkiksi [[subversion]]-versionhallinnassa.

== Peruskäyttö ==
Tehdään aluksi kaksi [[C]]-kielistä tiedostoa, esimerkiksi
hello.c
#include <stdio.h>
void main() {
printf("Hello word");
}
Ja
hello2.c
#include <stdio.h>
int main() {
printf("Hello world");
return 0;
}
Esimerkissä uuteen hello2.c-versioon korjattiin kirjoitusvirhe rivillä 3 ja lisättiin funktio palauttamaan 0. Näitä voitaisiin nyt vertailla komennolla
diff hello.c hello2.c
Diffin tuloste olisi seuraavanlainen
2,3c2,4
< void main() {
< printf("Hello word");
---
> int main() {
> printf("Hello world");
> return 0;
< tarkoittaa, että rivi poistui ja > tarkoittaa uutta riviä. Tulosteesta nähdään että alkuperäisen tiedoston rivit 2-3 korvaantuivat viivan alla olevilla uusilla riveillä 2-4.

Vivulla -u diffin tulosteen saa monipuolisemmaksi ja selkeämmäksi. Esimerkkitapauksessamme <tt>diff hello.c hello2.c -u</tt> antaisi tulosteen
--- hello.c 2006-04-07 10:05:08.000000000 +0000
+++ hello2.c 2006-04-07 10:12:47.000000000 +0000
@@ -1,5 +1,6 @@
#include <stdio.h>
-void main() {
- printf("Hello word");
+int main() {
+ printf("Hello world");
+ return 0;
}
Aluksi nähdään tiedostojen nimet ja niiden viimeiset muokkausajat. Varsinainen tuloste on selkeä, + rivin edessä tarkoittaa lisättyä riviä ja - poistettua. Nyt diff näyttää myös muutaman rivin muutoskohdan ympäriltä mikä selkeyttää tulostetta.

Joskus C-tiedostojen muutokset halutaan yhdistää siten että valinta versioiden välillä tapahtuu käännösvaiheessa.
<tt>diff -D VER_2_00 hello.c hello2.c >hello_molemmat.c </tt> yhdistää versiot siten että kumpikin versio saadaan halutessa aikaan lisäämällä tarvittaessa -D VER_2_00 valitsin.

#include <stdio.h>
#ifndef VER_2_00
void main() {
printf("Hello word");
#else /* VER_2_00 */
int main() {
printf("Hello world");
return 0;
#endif /* VER_2_00 */
}

== Hakemistojen vertailu ==
Diff osaa yksittäisten tiedostojen lisäksi vertailla myös kokonaisia hakemistoja. Tällöin käytetään vipua -r (recursive). Hakemistoja vertaillessa diff käy läpi kaikki hakemistojen tiedostot myös alihakemistoista.

== Katso myös ==
*[[Patch]]

== Linkkejä ==
* FLUG:in [http://www.flug.fi/ohjeita/linux-ohjelmointi.html#diff Diff-ohje] Linux-ohjelmointioppaassa.

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjelmistokehitys]]

Komentorivikomennot

2006-04-09T09:25:18Z

Risto:

[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia
hallitaan joko putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen avulla jotka sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin hakemistoon vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento on.

== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat ==
* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja komentoriviohjelmia
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
* /usr/X11R6/bin - X-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat

== Tiedostonhallinta ==
*[[cp]] - Kopioi tiedostoja ja hakemistoja
*[[mv]] - Siirtää tiedostoja ja hakemistoja
*[[rm]] - Poistaa tiedostoja ja hakemistoja
*[[mkdir]] - luo hakemisto
*[[touch]] - luo tyhjä tiedosto

== Tiedostojen editointi ==
*[[nano]] - Tekstieditori
*[[vim]] - Tekstieditori

== Tiedoston rivien lajittelu ja haut ==
*[[sort]] - Lajittelee rivit
*[[grep]] - Etsii rivejä, (myös [[fgrep]] [[egrep]])

== Tiedoston rivien muokkaus ==
*[[awk]] - Muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
*[[tr]] - Poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
*[[sed]] - Muokkaa rivejä
*[[tail]] [[head]] - Näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
*[[cat]] - tulostaa tiedoston
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin

== Arkistointi ja pakkaus ==
*[[tar]] - Luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte]
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle

== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan
*[[echo]] - tulostaa tekstin

== Oikeudet ja omistajuudet ==
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston käyttöoikeuksia
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan

== Ajoympäristön tiedot ==
* [[which]] - kertoo mistä PATH paikasta komento löytyi
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä
* [[time]] - kertoo paljonko komennon suoritus kesti

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Awk

2006-04-01T06:33:32Z

Risto: linkit laajoihin manuaalisivuihin

'''awk'''- ohjelmointikielen avulla voit helposti muuntaa tekstitiedoston rakennetta. awk ja sen laajennettu versio gawk kuuluvat unix/linux käyttäjän perustyökaluihin silloin kun sinun tarvitsee:

* muuntaa puhdas tekstitiedosto riveittäin toiseen muotoon
* suodattaa tekstistä rivejä pois tavalla johon [grep] ei kykene
* laskea laskuja riveillä olevista numeroista

== Esimerkkejä miten awkia käytetään ==

Tiedoston data.txt sisältö on:
1 2 3
4 5 6
7 8 9

# tämä on awk ohjelma apu.awk
# tämä begin lohko ajetaan kerran aluksi
BEGIN {
printf("alkutemput\n---------\n");
}
# tässä välissä on varsinainen awk ohjelmien 'äly'. Näitä lohkoja
# voi olla useita, ja niiden eteen voi laittaa ehdon jolla ko. rivi ajetaan
# jos alla olevan lohkon alun muuttaisi $1 == 4 { niin lohko ajettaisiin
# vain riville joka alkaa numerolla 4. Ilman ehtoa se ajetaan kaikille riveille
{
printf "[%s] [%s] [%s] -> %d\n",$1,$2,$3,$1+$2+$3
}
# tämä end lohko ajetaan kerran lopuksi
END {
printf("---------\nlopputemput\n");
}

Komento <tt>awk -f apu.awk <data.txt</tt> tuottaa tällaisen:
alkutemput
----------
[1] [2] [3] -> 6
[4] [5] [6] -> 15
[7] [8] [9] -> 24
----------
lopputemput

Tällä komennolla etsit pieniä alle 100 merkin tiedostoja /etc hakemistosta:

ls -l /etc |awk '$5 < 100 {printf "%6s %s\n",$5,$8}'

Edellä olevista esimerkeistä voi huomata että awk:in syntaksi on lähellä C:n syntaksia. Aloittelija saattaa kuitenkin yllättyä siitä että:
* muuttujilla ei ole tyyppiä ja muunnokset tehdään automaattisesti.
* Taulukkoindekseinä voi käyttää 'mitä tahansa', tästä on paljon hyötyä siinä mihin awk on tarkoitettu
* syöttödata pilkotaan automaattisesti $1..n numeroiduiksi kentiksi yleensä välilyönnin kohdalta.
* virheilmoituksien tulkinta voi olla hankalaa

Awk:ia on sanottu joskus olevan 'write only language', ja sitä se onkin jos yrittää saada todella monimutkaisesta awk ohjelmasta selkoa. Omat ohjelmat kannattaa tehdä siten että kirjoittaa ja testaa ohjelman rivi kerrallaan. awk on parhaimmillaan lyhyissä muutaman rivin ohjelmissa.

Awk ohjelmissa ei ole yleensä mitään rajoitusta käsiteltävävien tiedostojen koolle koska niitä käsitellään vain riveinä ja syöttö/tulostus putkina/virtoina. awk ohjelmat pystyvät käsittelemään varsin helposti hyvinkin suuria syöttö/tulostustiedostoja (satoja megoja).

== Linkkejä ==

http://www.cs.uu.nl/~piet/docs/nawk/nawk_toc.html

http://www.cs.utah.edu/dept/old/texinfo/gawk/gawk_toc.html

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjelmat]]

Awk

2006-04-01T06:21:58Z

Risto: /* Esimerkkejä miten awkia käytetään */

Awk

2006-03-31T20:16:01Z

Risto: awk sivu luotu

'''awk'''- ohjelmointikielen avulla voit helposti muuntaa tekstitiedoston rakennetta. awk ja sen laajennettu versio gawk kuuluvat unix/linux käyttäjän perustyökaluihin silloin kun sinun tarvitsee:

* muuntaa puhdas tekstitiedosto riveittäin toiseen muotoon
* suodattaa tekstistä rivejä pois tavalla johon [grep] ei kykene
* laskea laskuja riveillä olevista numeroista

== Esimerkkejä miten awkia käytetään ==

Laskuesimerkki

Tiedoston data.txt sisältö on:
1 2 3
4 5 6
7 8 9

niin awk ohjelma apu.awk:
BEGIN {
printf("alkutemput\n---------\n");
}
{
printf "[%s] [%s] [%s] -> %d\n",$1,$2,$3,$1+$2+$3
}
END {
printf("---------\nlopputemput\n");
}

muuntaa sen komennolla 'awk -f apu.awk <data.txt' muotoon:
alkutemput
----------
[1] [2] [3] -> 6
[4] [5] [6] -> 15
[7] [8] [9] -> 24
----------
lopputemput

Tällä komennolla etsit pieniä alle 100 merkin tiedostoja /etc hakemistosta:

ls -l /etc |awk '$5 < 100 {printf "%6s %s\n",$5,$8}'

Edellä olevista esimerkeistä voi huomata että awk:in syntaksi on lähellä C:n syntaksia. Aloittelija saattaa kuitenkin yllättyä siitä että:
* muuttujilla ei ole tyyppiä ja muunnokset tehdään automaattisesti.
* Taulukkoindekseinä voi käyttää 'mitä tahansa', tästä on paljon hyötyä siinä mihin awk on tarkoitettu
* syöttödata pilkotaan automaattisesti $1..n numeroiduiksi kentiksi yleensä välilyönnin kohdalta.
* virheilmoituksien tulkinta voi olla hankalaa

Awk:ia on sanottu joskus olevan 'write only language', ja sitä se onkin jos yrittää saada todella monimutkaisesta awk ohjelmasta selkoa. Omat ohjelmat kannattaa tehdä siten että kirjoittaa ja testaa ohjelman rivi kerrallaan. awk on parhaimmillaan lyhyissä muutaman rivin ohjelmissa.

Awk ohjelmissa ei ole yleensä mitään rajoitusta käsiteltävävien tiedostojen koolle koska niitä käsitellään vain riveinä ja syöttö/tulostus putkina/virtoina. awk ohjelmat pystyvät käsittelemään varsin helposti hyvinkin suuria syöttö/tulostustiedostoja (satoja megoja).

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjelmat]]

Less

2006-03-16T17:26:35Z

Risto: /* Käyttö */

Less on toiminnaltaan samantapainen komento (ohjelma) kuin [[more]]. Sitä käytettäessä voidaan mm. selata pitkiä tulosteita siten, että konsolissa näkyy vain pätkä tulosteesta ja rullaus ylös, alas tai sivulle on mahdollista.

== Käyttö ==
ps aux | less

Listaa prosessit tietoineen siten, että nuolinäppäimillä voi selata listaa ylös, alas ja sivulle. Alaspäin pääsee myös enterillä (yksi rivi) ja välilyönnillä (ruudullinen). Näppäimillä Page Up ja Page Down pääsee myös yhden ruudullisen ylös tai alas. Home-näppäimellä pääsee tulostuksen alkuun ja End-näppäimellä loppuun. Komennolla p47 pääsee 47 prosentin kohdalle tiedostossa (p ottaa vastaan arvoja väliltä 0-100). Komennolla h saat näkyviin yhteenvedon käytettävistä komennoista. Voit etsiä haluamaasi merkkijonoa painamalla ensin '/' tai '?'-merkin ja sen jälkeen merkkijonon jota haluat hakea eteenpäin tai taaksepäin. Selaaminen lopetetaan painamalla q-näppäintä.

== Katso myös ==
*[[more]]

[[Luokka:Ohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Digi-tv

2006-03-15T20:18:54Z

Risto: Laitan yhden rivin jotta tätä saataisiin alkuun

== Toimivia Sovittimia ==

Terratec cinergy T2 pienikokoinen USB sovitin - Suse 10 - [[kaffeine]] player, täysin toimiva

Livemedia

2006-03-15T20:02:09Z

Risto: /* Huonot puolet */

Live-CD on Linux-[[jakelut|jakelu]], joka käynnistyy suoraan CD-levyltä eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta, joten mitään vaaraa tällaisen jakelun testaamisesta ei ole tietojen katoamisen tms. kannalta.

===Hyvät puolet===
*Aloittelijaystävällinen
*Kokoonpano on vaikea rikkoa, ja vaikka särkyy, niin uudelleenkäynnistys korjaa vahingot
*Nopea käyttöönotto, ei vaadi asennusta
*Paljon perusohjelmia mukana
*Turvallinen tapa käyttää internettiä hotellihuoneesta tai muusta ei-turvallisesta paikasta.

===Huonot puolet===
*Usein hitaampi kuin kovalevylle asennettu versio
*Kokoonpanoon tehdyt muutokset eivät tallennu mikäli käytössä ei ole live-cd:tä joka tukee esimerkiksi USB-tikulla
olevaa kotihakemistoa ja/tai union-fs jolloin mikä tahansa CD:llä oleva tiedosto voidaan korvata.
*Käynnistyy hitaasti
*Ohjelmien asennus joskus vaikeaa

==LiveCD:itä==

*[[Damn Small Linux]]
*[http://www.e-fense.com/helix/ Helix]
*[[Knoppix]]
*[[Kororaa]]
*[http://www.linspire.com/ LindowsCD]
*[[Mandriva Move]]
*[[SuomiKnoppix]]
*[http://www.suse.com/ SUSE Live Eval]
*[[Ubuntu Linux|Ubuntu Live CD]]

==Pelastuslevyt==

LiveCD:t ovat myös hyviä nk. pelastuslevyjä. Jos saa Linuxin tai käynnistyslataimen pahasti sekaisin, voit käynnistää LiveCD:ltä, [[mount|liittää]] tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai kääntää uuden [[Kernel|kernelin]]. Ehkä tunnetuin pelastus-liveCD on [http://www.sysresccd.org/ SystemRescueCD].

Erityinen vaihtoehto on myös NT offline password editor, jolla siis voi muuttaa Windows NT-pohjaisten (NT, 2000, XP) Windowsien salasanoja jos on sattunut unohtumaan

[[Luokka:Jakelut]]

Livemedia

2006-03-15T19:58:36Z

Risto: /* Hyvät puolet */

Live-CD on Linux-[[jakelut|jakelu]], joka käynnistyy suoraan CD-levyltä eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta, joten mitään vaaraa tällaisen jakelun testaamisesta ei ole tietojen katoamisen tms. kannalta.

===Hyvät puolet===
*Aloittelijaystävällinen
*Kokoonpano on vaikea rikkoa, ja vaikka särkyy, niin uudelleenkäynnistys korjaa vahingot
*Nopea käyttöönotto, ei vaadi asennusta
*Paljon perusohjelmia mukana
*Turvallinen tapa käyttää internettiä hotellihuoneesta tai muusta ei-turvallisesta paikasta.

===Huonot puolet===
*Usein hitaampi kuin kovalevylle asennettu versio
*Kokoonpanoon tehdyt muutokset eivät tallennu
*Käynnistyy hitaasti
*Ohjelmien asennus joskus vaikeaa

==LiveCD:itä==

*[[Damn Small Linux]]
*[http://www.e-fense.com/helix/ Helix]
*[[Knoppix]]
*[[Kororaa]]
*[http://www.linspire.com/ LindowsCD]
*[[Mandriva Move]]
*[[SuomiKnoppix]]
*[http://www.suse.com/ SUSE Live Eval]
*[[Ubuntu Linux|Ubuntu Live CD]]

==Pelastuslevyt==

LiveCD:t ovat myös hyviä nk. pelastuslevyjä. Jos saa Linuxin tai käynnistyslataimen pahasti sekaisin, voit käynnistää LiveCD:ltä, [[mount|liittää]] tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai kääntää uuden [[Kernel|kernelin]]. Ehkä tunnetuin pelastus-liveCD on [http://www.sysresccd.org/ SystemRescueCD].

Erityinen vaihtoehto on myös NT offline password editor, jolla siis voi muuttaa Windows NT-pohjaisten (NT, 2000, XP) Windowsien salasanoja jos on sattunut unohtumaan

[[Luokka:Jakelut]]

Komentorivin perusteet

2006-03-15T19:50:59Z

Risto: /* Putkitus */

Komentorivi on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowssissa komentotulkki on lähinnä vitsi jolla ei voi tehdä juuri mitään, mutta Linuxissa komentoriviltä hoituu lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisesti.

== Komentotulkit ==
Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä [[Komentotulkki|komentotulkki]] on käytössä. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa.

== Komentorivin perusteet ==
=== Hakemistorakenteessa liikkuminen ===
[[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenteessa]] liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla cd. Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla
$cd /usr
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:
$cd alihakemisto

Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla cd ..

Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla ls. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokakuspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:
$ls -l
-rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1
-rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin
-rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3

=== Komentojen suorittaminen ===
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty $PATH-ympäristömuuttujassa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:
$echo $PATH
/usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin:
/opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin:
/usr/share/karamba/bin

Mikäli ajettaja ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (humaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:
$cd /home/kayttaja
$./ohjelma
tai
$/home/kayttaja/ohjelma
'''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tidlellä: cd ~

Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista.

=== Putkitus ===
Putket (''engl. pipes'') ovat tapa jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. Esimerkiksi komento uname -a näyttää [[Kernel|ytimen]] version:
$uname -r
2.6.15-ck3-r1
Toisaalta cowsay on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:
$cowsay Moi, wiki.linux.fi!
______________
< Moi, wiki.linux.fi! >
---------------------
\ ^__^
\ (oo)\_____
(__)\ )\/\
| |----w |
| | | |
Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus
$uname -r | cowsay
____________
< 2.6.15-ck3-r1 >
-------------------
\ ^__^
\ (oo)\_____
(__)\ )\/\
| |----w |
| | | |
|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa komento antaa pitkän tulosteen ja haluaa antaa sen [[more|morelle]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon "ps aux" tulosteen more:lle:
ps aux | more
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:
ls | grep tiedosto
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen tiedot, joiden nimessä esiintyy sana tiedosto.

Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, suurin osa /bin ja /usr/bin hakemistojen ohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla eikä pitkiäkään putkituksia kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja grep, gawk,cat,zcat,more,less,sort,od,du,wc ja ls
esimerkiksi:
du /etc |sort -n -r |head -5
23281 /etc
6851 /etc/opt
4440 /etc/opt/gnome
4073 /etc/opt/gnome/gconf
2569 /etc/X11

du /etc :llä tutkitaan minkä verran mikäkin /etc:n hakemisto vie tilaa, ongelmana on kuitenkin että hakemistot ovat hakujärjestyksessä eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla sort -nr joka lajittelee 'tiedoston' eli sen mitä du sille kertoi järjestykseen (-n -r tarkoitttaa numeerisesti isoimmasta pienimpään), ja lopuksi head -5 näytää vain viisi ensimmäistä riviä. Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla:
du /etc |sort -n |tail -5
2569 /etc/X11
4073 /etc/opt/gnome/gconf
4440 /etc/opt/gnome
6851 /etc/opt
23281 /etc

Mutta tässä tapauksessa tail ottaakin sortin tuloksesta viimeiset rivit.

du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11
2569 /etc/X11

Lisäämällä suodatin grep X11 tulostukseen jää vain rivi jossa on X11 avain, ja edelleen

du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11
4073 /etc/opt/gnome/gconf
4440 /etc/opt/gnome
6851 /etc/opt
23281 /etc

Suodattimen -v optiolla saadaankin X11 rivi pois tulostuksesta.

ls /etc |wc -l
270

puolestaan kertoo kuinka monta tiedostoa /etc hakemistossa on. (wc -l laskee tiedoston rivit)

=== Komentojen ketjutus ===
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] paketinhallinnan tietokanta voidaan päivittää komennolla emerge --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:
#emerge --sync && emerge -uDNav world
Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon emerge --sync. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Touch

2006-03-11T20:04:25Z

Risto:

Touch-ohjelma päivittää [[tiedosto]]n "viimeksi avattu" ja "viimeksi muokattu" kentät nykyhetkeen. Se ei muuta tiedoston sisältöä. Touchilla on mahdollista luoda myös täysin uusi, tyhjä tiedosto antamalla parametriksi tiedostonnimen, jota ei ole.

== Käyttö ==
Touch komennon 'vanhin' käyttötapa oli pakottaa [[Make]] ohjelma kääntämään kaikki tai osa tiedostoista uudestaan 'hipaisemalla'
ko. C tiedostoja (touch *.c; make;) jolloin make sitten luuli jonkun 'koskeneen' niihin ja tulostiedostot rakennettiin uudestaan.

touch tiedostonnimi
Päivittää tiedoston aikaleimat nykyhetkeen tai luo kokonaan uuden tiedoston, mikäli tämännimistä tiedostoa ei vielä ole.

touch -c -t 200104272359.33 tiedostonnimi
Päivittää tiedoston aikaleimaksi nykyhetken sijaan 27.4.2001 klo 23.59.33. Valitsin -c estää luomasta uutta tiedostoa, jos tämännimistä ei vielä ole olemassa.

touch -a -r tiedosto1 tiedosto2
Kopioi tiedosto1:n aikaleimat tiedosto2:lle muuttaen vain viimeistä avauspäivämäärää (valitsin -a). Valitsin -m annettuna -a:n sijaan muuttaisi pelkkää muokkauspäivämäärää.

[[Luokka:Komentorivi]]

PostScript

2006-03-11T19:37:01Z

Risto:

Postscript on alunperin Adobe Systemsin kehittämä ascii merkkipohjainen sivunkuvauskieli tulostimille jotka tuottavat tulosteen sivu (A5,A4,A3,A2...) kerrallaan. Tällaisia ovat mm. [[Kirjoittimet|lasertulostimet]]. Postscript kielen syntaksiltaan hyvin lähellä Forth pinokieltä ja siten kielen tasolla laajennettavissa rajattomasti.

Postscript on oliopohjainen kieli, joka tarkoittaa sitä, että se käsittelee kuvia sekä kirjasimia, kokoelmana geometrisiä objekteja bittikartan sijaan (myös ilmausta vektorigrafiikka käytetään). Tärkein etu oliopohjaisessa grafiikassa verrattuna bittikarttagrafiikkaan on kyky hyödyntää korkearesoluutioisen tulostimen ominaisuuksia, mihin bittikarttakuva ei pysty. Postscript-piirustus näyttää paljon paremmalta tulostettuna 600 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella kuin 300 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella. Bittikarttakuva tulostuu samanlaisena molemmilla tulostimilla.

Postscript kirjoittimien tuki on yleensä erinomainen kaikissa käyttöjärjestelmissä.

== Katso myös ==
*[[Pstoedit]]
*[http://www.prepressure.com/ps/history/history.htm Postscript kielen historiikki]

[[Luokka:Tiedostomuodot]]

PostScript

2006-03-11T19:20:49Z

Risto: /* Katso myös */

Postscript on Adobe Systemsin kehittämä sivunkuvauskieli. Postscript on pohjimmiltaan kieli [[Kirjoittimet|lasertulostimien]] sivujen tulostamista varten, mutta sillä voidaan tuottaa kuvia myös muuntyyppisille laitteille. Postscript on omataiton (desktop publishing) standardi.

Postscript on oliopohjainen kieli, joka tarkoittaa sitä, että se käsittelee kuvia sekä kirjasimia, kokoelmana geometrisiä objekteja bittikartan sijaan (myös ilmausta vektorigrafiikka käytetään). Tärkein etu oliopohjaisessa grafiikassa verrattuna bittikarttagrafiikkaan on kyky hyödyntää korkearesoluutioisen tulostimen ominaisuuksia, mihin bittikarttakuva ei pysty. Postscript-piirustus näyttää paljon paremmalta tulostettuna 600 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella kuin 300 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella. Bittikarttakuva tulostuu samanlaisena molemmilla tulostimilla.

== Katso myös ==
*[[Pstoedit]]
*[http://www.prepressure.com/ps/history/history.htm Postscript kielen historiikki]

[[Luokka:Tiedostomuodot]]

Gnuplot

2006-03-11T17:09:56Z

Risto:

[[Kuva:gnuplot_esim.png|200px|right|thumb|gnuplot lämpötila kuva.]]
gnuplot ohjelma muuntaa numeerisen tiedoston graafiseksi 2D tai 3D esitykseksi.
Ohjelma on uskomattoman monipuolinen ja siihen tutustuminen kannattaa aloittaa
käymällä läpi gnuplot ohjelman kotisivulla olevat esimerkit.

== Käyttö ==
[[Kuva:gnuplot_sinx_x.png|200px|right|thumb|gnuplot sin(x)/x kuva.]]
gnuplot:in voi käynnistää komentoriviltä jonka jälkeen gnuplot> kehotteen perään syötetään tulostuskäskyt yksi kerrallaan. Monimutkaisemmat tulosteet kannattaa kuitenkin tehdä erillisiksi ajettaviksi tiedostoiksi.
$ gnuplot

G N U P L O T
Version 4.0 patchlevel 0
last modified Thu Apr 15 14:44:22 CEST 2004
System: Linux 2.6.13-15.8-default
Copyright (C) 1986 - 1993, 1998, 2004
Thomas Williams, Colin Kelley and many others
This is gnuplot version 4.0. Please refer to the documentation
for command syntax changes. The old syntax will be accepted
throughout the 4.0 series, but all save files use the new syntax.
Type `help` to access the on-line reference manual.
The gnuplot FAQ is available from
http://www.gnuplot.info/faq/
Send comments and requests for help to
<gnuplot-info@lists.sourceforge.net>
Send bugs, suggestions and mods to
<gnuplot-bugs@lists.sourceforge.net>
Terminal type set to 'x11'
gnuplot> plot sin(x)/x
gnuplot> exit

== Linkkejä ==
*[http://www.gnuplot.info/ Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Ohjelmat]]

Tiedosto:Gnuplot sinx x.png

2006-03-11T17:07:46Z

Risto: plot sin(x)/x

plot sin(x)/x

Tiedosto:Gnuplot esim.png

2006-03-11T16:50:55Z

Risto: hyvin yksinkertainen esimerkki gnuplot tulosteesta.

hyvin yksinkertainen esimerkki gnuplot tulosteesta.

Du

2006-01-18T19:53:24Z

Risto:

du on ohjelma jolla saat tietoa levytilan käytöstä. Komento tutkii alahakemistot ja raportoi niiden käyttämän tilan lohkoina.

== Käyttö ==
du
Tulostaa ruudulle tiedoston levytilan käytön.

du | sort -nr | head
Tulostaa kymmenen suurinta hakemista.

== Katso myös ==
*[[Head]]
*[[Sort]]

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjelmat]]