Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

HY-VPN

2010-05-30T23:24:05Z

Rhk:

[http://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/hy-vpn/ HY-VPN] on keino ottaa suojattu yhteys Helsingin Yliopistolle käyttäen hyödyksi [[VPN]]-tekniikkaa. Tämä onnistuu myös Linuxilla. Yliopiston sivuilla on [http://www.helsinki.fi/atk/neuvonta/ohjehakemisto/vpn_Ubuntu-asennus.html komentorivipohjaiset ohjeet], tällä sivulla yritetään selvittää yhteyden rakentaminen graafisin työkaluin.

Käytännössä [[OpenVPN]]:n käytöstä seuraa että:
# Langatonta verkkoa, HUPnetiä käyttäessä ei tarvitse erikseen kirjautua web-lomakkeen kautta
# kone näyttää olevan yliopiston sisäverkossa eli kaikkiin nettitietokantoihin jne joihin yliopistolla on lisenssi, pääsee sisään.

lähde: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=1464.msg60175#msg60175, alkuperäisten ohjeiden kirjoittajan myöntämin oikeuksin

== Ubuntu 8.04 ==
Toimii mahdollisesti myös myöhemmillä versioilla. Näistä ohjeista on keskustelua Ubuntu-fi -forumilla osoitteessa http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=1464

# Asenna paketit openvpn resolvconf
# Kirjaudu yliopiston tunnuksillasi yliopiston ohjelmajakeluun nettiselaimella, osoitteessa http://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu
Avaa sieltä HY-VPN - liteca.crt ja paina hiiren oikealla linkkiä ja valitse 'Tallenna nimellä..' ja tallenna tiedosto kotikansioosi (/home/kayttajatunnus)
Tee sama myös HY-VPN-sivulta löytyvälle openvpn.conf - tiedostolle
# Avaa pääte ja aja seuraavat komennot ensiksi siirtyäksesi kotikansioon (jossa lataamasi tiedostot ovat) ja tämän jälkeen siirtääksesi ne sopivaan paikkaan käyttöä varten:
cd ~
sudo mv openvpn.conf liteca.crt /etc/openvpn
# Vpn käynnistyy kirjoittamalla komentoriville nettiyhteyden päällä ollessa
sudo /etc/init.d/openvpn start
Ohjelma kysyy yliopiston käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ja kuittaa 'ok'. Tämän jälkeen VPN-yhteyden pitäisi toimia normaalisti.

=== YHDISTYY MUTTA SIVUT EI AUKEA? ===
Jos yhteys em. ohjeiden mukaisesti tuntuu muodostuvan hyvin ja vastaus koneelta on 'OK' mutta sivut eivät aukeakaan, kyseessä on luultavasti DNS-ongelma (eli osoite.fi ei muut IP-osoitteeksi 126.35.32.64 tms) joka korjautuu näin:

sudo echo "up /etc/openvpn/update-resolv-conf">>/etc/openvpn/openvpn.conf
sudo echo "down /etc/openvpn/update-resolv-conf">>/etc/openvpn/openvpn.conf

lisää tiedoston /etc/openvpn/update-resolf-conf alkuun rivi
foreign_option_1='dhcp-option DNS 128.214.4.64'

HY-VPN

2010-05-30T23:21:12Z

Rhk: sivu luotu jne..

HY-VPN on keino ottaa suojattu yhteys Helsingin Yliopistolle käyttäen hyödyksi [[VPN]]-tekniikkaa. Tämä onnistuu myös Linuxilla. [http://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/hy-vpn/ Yliopiston sivuilla] on komentorivipohjaiset ohjeet, tällä sivulla yritetään selvittää yhteyden rakentaminen graafisin työkaluin.

Käytännössä [[OpenVPN]]:n käytöstä seuraa että:
# Langatonta verkkoa, HUPnetiä käyttäessä ei tarvitse erikseen kirjautua web-lomakkeen kautta
# kone näyttää olevan yliopiston sisäverkossa eli kaikkiin nettitietokantoihin jne joihin yliopistolla on lisenssi, pääsee sisään.

lähde: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=1464.msg60175#msg60175, alkuperäisten ohjeiden kirjoittajan myöntämin oikeuksin

== Ubuntu 8.04 ==
Toimii mahdollisesti myös myöhemmillä versioilla. Näistä ohjeista on keskustelua Ubuntu-fi -forumilla osoitteessa http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=1464

# Asenna paketit openvpn resolvconf
# Kirjaudu yliopiston tunnuksillasi yliopiston ohjelmajakeluun nettiselaimella, osoitteessa http://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu
Avaa sieltä HY-VPN - liteca.crt ja paina hiiren oikealla linkkiä ja valitse 'Tallenna nimellä..' ja tallenna tiedosto kotikansioosi (/home/kayttajatunnus)
Tee sama myös HY-VPN-sivulta löytyvälle openvpn.conf - tiedostolle
# Avaa pääte ja aja seuraavat komennot ensiksi siirtyäksesi kotikansioon (jossa lataamasi tiedostot ovat) ja tämän jälkeen siirtääksesi ne sopivaan paikkaan käyttöä varten:
cd ~
sudo mv openvpn.conf liteca.crt /etc/openvpn
# Vpn käynnistyy kirjoittamalla komentoriville nettiyhteyden päällä ollessa
sudo /etc/init.d/openvpn start
Ohjelma kysyy yliopiston käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ja kuittaa 'ok'. Tämän jälkeen VPN-yhteyden pitäisi toimia normaalisti.

=== YHDISTYY MUTTA SIVUT EI AUKEA? ===
Jos yhteys em. ohjeiden mukaisesti tuntuu muodostuvan hyvin ja vastaus koneelta on 'OK' mutta sivut eivät aukeakaan, kyseessä on luultavasti DNS-ongelma (eli osoite.fi ei muut IP-osoitteeksi 126.35.32.64 tms) joka korjautuu näin:

sudo echo "up /etc/openvpn/update-resolv-conf">>/etc/openvpn/openvpn.conf
sudo echo "down /etc/openvpn/update-resolv-conf">>/etc/openvpn/openvpn.conf

lisää tiedoston /etc/openvpn/update-resolf-conf alkuun rivi
foreign_option_1='dhcp-option DNS 128.214.4.64'

Web-kameran kuva verkkoon

2009-11-10T08:06:47Z

Rhk: poistettu vanhentunut linkki

[[Web-kamera]]n kuvan saaminen www-sivulle on paljon helpompaa kuin voisi luulla. Tässä ohjeessa Linux-kone ottaa kuvan ja lähettää sen FTP:llä jollekin www-palvelimelle. Homma sujuu näin:

* Laita web-kamerasi käyttökuntoon.
* Asenna camE. Löytynee jakelusi [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] tai [http://linuxbrit.co.uk/camE/ ohjelman kotisivuilta] [[lähdekoodi]]muodossa.
* Kopioi alla esitetty .camErc -asetustiedosto kotihakemistoosi ja muokkaa sen asetukset itsellesi sopiviksi kommenttien opastamalla tavalla.
* Luo palvelimelle esimerkiksi cam-niminen hakemisto kuvan julkaisua varten.
* Luo palvelimelle ftp-tunnus camE:a varten.
* Käynnistä camE komennolla <tt>camE</tt>. CamE menee automaattisesti taustalle ja täytyy lopettaa [[kill|tappamalla]] prosessi. Jos et halua sen menevän taustalle, käynnistä ohjelma komennolla <tt>camE -f</tt>.
* Nyt palvelimelle ilmestyy kuvatiedosto jota päivitetään camErc:ssä määritellyin aikavälein.

== .camErc-asetustiedosto ==
Kopioi seuraava [[asetustiedosto]] nimellä .camErc kotihakemistoosi.
<pre>
#nämä asetukset ottavat kuvan kerran sekunnissa
#kuva lähetetään ftp:llä www-palvelimelle kansioon cam
#joka 100. kuva tallennetaan paikallisen koneen kansioon /var/www/cam/archive

#tarkasta erityisesti yhteysasetukset, tallennuskansiot sekä fonttien kansio!

[ftp]
#ftp-tilin tiedot
host = ftp.domain.fi
user = kamera
pass = salasana

#kansio ftp-palvelimella johon kuvat ladataan.
#Jos ftp ottaa yhteyden hakemistoon public_html, tulee cam-hakemiston olla tämän alla.
dir = cam

# Tiedoston nimi ja tyyppi (jpg tai png)
# tiedostonnimi.jpg tai tiedostonnimi.png
file = webcam.jpg

# tilapäistiedosto, joka luodaan ja vasta sitten siirretään verkkoon.
# näin käyttäjät näkevät vain ehjiä kuvia
tmp = uploading.jpg

# pidetänkö yhteys avoinna (1) vai avataanko uusi joka kerta (0)
keepalive = 0

# passiivinen ftp (1/0)
passive = 0

# aktiivista ftp-yhteyttä käytettäessä käytettävä käyttöliittymä
# oletusarvo "-" on hyvä (libcurl tekee päätöksen)
interface = -

# ftp-viestien tulostaminen (paljon tavaraa!) (1/0)
debug = 0

# Lähetä kuvat? Jos do=0, ottaa ja arkistoi, muttei lähetä verkkoon.
do = 1

# Jotkin serverit vaativat vanhan tiedoston poiston ennen uuden lisäämistä.
# 1 = poista ennen lisäystä, 0=lisää päälle
delete_first = 0

# Kuinka monta kuvaa otetaan ennen lähetystä?
# (1 == jokainen kuva lähetetään, 10 lähettäisi joka 10. kuvan)
# (jos ei asetettu, lähettää jokaisen kuvan)
upload_every = 1

[scp]
# Määrittämällä do=0 ja aktivoimalla allaolevan targetin, kuvat lähetetään [[scp]]:n yli.
# scp käyttää yllä määriteltyjä asetuksia dir, file, tmp, upload_every setting, joiden tulee olla määritellyt
#target = user@ssh.domain.fi

[grab]
#videolaitteen tunnus
device = /dev/video0

# tilapäistiedoston nimi paikalliskoneella
temp_file = /tmp/webcam.jpg

# Viiveen vähennys. Ota 5 kuvaa, hylkää 4 ekaa siivoten näin mmap puskureita
lag_reduce = 5

# Kuvan vasempaan alreunaan tuleva viesti jonka perään 'infofile'ssä määritelyt viesti liitetään
# Päivämäärä määritellään strftimen avulla, esimerkiksi %d/%m/%Y %H:%M:%S %Z
text = %d/%m/%Y %H:%M:%S %Z

#Kuvan koko
width = 352
height = 288

#viive kuvien ottamisen välillä
delay = 2

# Korjataanko viivettä hitailla yhteyksillä
#(pitää peräkkäiset päivitykset järjestyksessä)
correct = 1

# Skaalataanko kuvaa kaistan leveyden mukaan?
# Kuvan lähettämiseen kuluvan viiveen osuus
# 100 pois päältä, hyviä arvoja ovat alle 40
percent = 100

# Mihin logi kirjoitetaan? Jos rivi kommentoitu, logia ei tehdä.
logfile = /home/user/Temp/.camlog

# Viestiteksti noudetan täältä. Vain yksi rivi sallittu!
# Näinollen onnistuu esimerkiksi komento echo "surffaan verkossa" > ~/.caminfo
#infofile = /home/user/.caminfo

# Mihin arkistokuvat tallennetaan? Arkistokuviin isketään päivämääräleima.
archive = /var/www/cam/archive

# Arkistoidaanko kuvat päivämäärän mukaisiin alihakemistoihin?
# (1 == alihakemistoihin, 0 == yhteen hakemistoon)
archive_subdirs = 0

# Arkistoitujen kuvien tyyppi (jpg/png)
archive_ext = jpg

# determines how many shots are taken before a pic is archived
# (1 == every pic, 0 == don't archive)
archive_shot_every = 100

# Pienennettyjen kuvien tallennushakemisto, tehdäänkö pikkukuvat (1/0)
# ja pikkukuvien koko (leveys ja korkeus)
archive_thumbnails_dir = /opt/images/webcam/thumbnails
archive_thumbnails_create = 0
archive_thumbnails_width = 120
archive_thumbnails_height = 90

# jpeg-kuvien laatu
quality = 85
input = 0

# 0=PAL, 1=NTSC
norm = 0

# Kuvan oikeaan yläkulmaan tuleva otsikkoteksti
title_text = Weppikamera

# Otsikkotekstin väri ja läpinäkyvyys
title_r = 255
title_g = 255
title_b = 0
title_a = 255

# Kirjasinlaji ja koko
title_font = arial/8

# Erillinen kirjasintyyppi
# title_style = /path/to/title.style
# Tekstin väri
text_r = 255
text_g = 255
text_b = 0
text_a = 255

# Tekstin kirjasinlaji ja koko
text_font = arial/8

# fancy font styles
# text_style = /path/to/text.style
# color/transparency of rectangle behind text
# make it 0,0,0,0 to disable.
bg_a = 0
bg_b = 0
bg_g = 0
bg_a = 100

# Hakemisto, josta etsitään ttf-kirjasimia
ttf_dir = /usr/share/fonts/truetype/msttcorefonts

# Jos tämä tiedosto on olemassa, kuvaa ei oteta
blockfile = /home/user/BLOCKCAM

# Jos em. tiedosto löytyy, tallennetaan kuva tiedostoon
# offline_image = /home/gilbertt/.block.jpg

# Jos tämä tiedosto löytyy, otetaan kuva mutta ei lähetetä sitä verkkoon
uploadblockfile = /home/user/BLOCKUPLOAD

# Otetaan kuvia vain, jos seuraava verkkolaite on käytettävissä
#watch_interface = ppp0

# image to overlay
overlay_image = /home/user/.lb.png
overlay_x = 5
overlay_y = 5

# do things. like play sounds or whatever. Each is a shell command.
#action_pre_shot
#action_post_shot
#action_post_upload
# image processing
# crop = 1
# crop_width = 320
# crop_height = 240
# crop_x = 20
# crop_y = 20
#
# scaling is applied after cropping, so you can
# remove borders then stretch up the result
# scale = 1
# scale_width = 640
# scale_height = 480
#
# Flip the image horizontally or vertically.
# Horizontal flipping is useful for some Philips cams
# which give a mirrored image when used with the pwc module.
# flip_horizontal = 1
# flip_vertical = 1
#
# Change the orientation of the image.
# Useful if your camera is on its side (for whatever reason).
# 1 rotates clockwise by 90 degrees, 2, rotates clockwise by 180 degrees,
# 3 rotates clockwise by 270 degrees.
# orientation = 1;

########################################################
# Philipsin kameroiden knassa toimivia asetuksia

# Taajuus (kuvaa sekunnissa)
framerate = 5

# Kuvan asetukset (0-100)
colour = 50
brightness = 50
contrast = 50
hue = 50
whiteness = 50

# Valkotasapaino, vaihtoehtoja
# "auto" (automaattinen), "indoor" (sisätila), "outdoor" (ulkona), "fluorescent" ja "manual" (käsiasetukset)
pwc_wb_mode = auto
# Asetukset käsiasetuksia käytettäessä
# (0-100)
pwc_wb_red = 50
pwc_wb_blue = 50
########################################################

</pre>

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

GNU Screen

2008-10-26T09:29:25Z

Rhk: linkkejä

'''[[GNU]] Screen''' on apuohjelma, jolla luodaan virtuaalisia terminaaleja toisten ohjelmien käyttöön. Virtuaaliterminaalissa toimivat ohjelmat eivät tarvitse fyysistä terminaali-ikkunaa toimiakseen, vaan ne voivat olla myös taustalla piilossa. Ohjelma itse ei edes tiedä, onko sillä yhteys fyysiseen terminaaliin vai ei.

Screeniä voidaan käyttää monenlaiseen virtuaalisten, ei-fyysisten terminaalien käsittelyyn. Yhdestä fyysisestä terminaali-ikkunasta voidaan hallita useita virtuaalisia terminaaleja ja niissä toimivia ohjelmia. Toisaalta myös yksi virtuaalinen terminaali voidaan ottaa samalla kertaa näkyviin useisiin fyysisiin terminaaleihin, ja näin esimerkiksi useat henkilöt voivat omilta koneiltaan käyttää tai katsoa samaa ohjelmaa yhtä aikaa. Yleinen virtuaaliterminaalin käyttökohde on, että etäyhteyden takana toimiva ohjelma jätetään päälle, vaikka yhteys katkaistaan. Aiemmin jätetty virtuaaliterminaali voidaan myöhemmin ottaa näkyviin ja jatkaa ohjelman käyttämistä.

[[Irssi]]n ja [[SSH]]:n kanssa Screen muodostaa toimivan ja hyväksi havaitun IRC-läsnäolojärjestelyn: voit jättää IRC-yhteytesi auki Irssiin ja irkkailla tarpeen mukaan SSH:n avulla mistä vain Internet- ja ssh-yhteyden ääreen pääset. Yhdistä tähän vielä [[bitlbee]], niin saat myös pikaviestiprotokollat, kuten MSN:n mukaan.

== Screenin käyttö ==

Screenin käyttö aloitetaan komennolla <tt>screen</tt> tai <tt>screen ''ohjelman_nimi''</tt>. Ensimmäinen komento avaa virtuaalisen terminaalin ja käynnistää siihen käyttäjän oletuskomentotulkin; jälkimmäinen komento käynnistää terminaaliin ohjelman <tt>''ohjelman_nimi''</tt>. Mikäli haluat lopettaa Screenin, sulje vain Screenissä toimiva ohjelman ja Screenikin sulkeutuu samalla. Halutessasi voit jättää ohjelman taustalle käyntiin ja poistua itse tekemään jotain muuta. Se onnistuu painamalla Ctrl-a ja sen jälkeen d-kirjainta. Takaisin Screeniin ja sen ylläpitämiin virtuaalisiin terminaaleihin pääset komennolla <tt>screen -r</tt> tai <tt>screen -x</tt>.

Näppärä tapa screenin käyttöön on myös komento <tt>screen -DRR</tt>, joka sulkee ja kirjaa ulos muualla käynnissä olevat screen-sessiot ja liittää screenin käytössä olevaan päätteeseen. Jos screeniä ei ole, sellainen luodaan.

Screenissä voi luoda useita virtuaaliterminaaleja (ikkunoita). Näppäimillä Ctrl-a ja c avataan uusi terminaali ja käynnistetään käyttäjän oletuskomentotulkki. Terminaaleja voi avata useita, ja niiden välillä vaihdetaan painamalla Ctrl-a ja tämän jälkeen ikkunan numero, esimerkiksi Ctrl-a ja 2. Jokainen virtuaalinen terminaali toimii ihan normaalisti, vaikka se ei näkyisikään ruudulla. Apua Screenistä saat painamalla Ctrl-a ja sen jälkeen kysymysmerkkiä. Komento <tt>man screen</tt> kertoo lisää Screenin käytöstä ja komennoista.

Näppäinyhdistelmä Ctrl-a on käytössä useissa muissakin ohjelmissa. Esimerkiksi [[Emacs]]-tyylisessä komentorivimuokkauksessa se tarkoittaa ’siirrä kursori rivin alkuun’. Koska Ctrl-a on varattu Screenille, ei kyseinen näppäinyhdistelmä mene lainkaan Screenissä toimivalle ohjelmalle. Asia on korjattu siten, että Screeniin on varattu näppäinyhdistelmä Ctrl-a ja a, joka lähetetään ohjelmalle Ctrl-a:na. Screenin komentonäppäimen voi kuitenkin myös halutessaan vaihtaa joksikin muuksi lisäämällä <tt>~/.screenrc</tt>-tiedostoon esimerkiksi rivin <tt>escape ^Zz</tt>.

Esimerkki <tt>~/.screenrc</tt>-tiedostosta:
startup_message off
hardstatus alwayslastline "%-Lw%{= BW}%50>%n%f* %t%{-}%+Lw%<"
altscreen on
msgwait 2

== Aiheesta muualla ==
*[http://zakalwe.fi/~shd/ohjeet/screen-ohje.txt screen-opas]
*[http://www.linuxdynasty.org/screen-howto-part-1.html screen howto (englanniksi)]
*[http://www4.informatik.uni-erlangen.de/~jnweiger/screen-faq.html Screen-FAQ (englanniksi)]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Yhteisö

2008-10-12T12:44:37Z

Rhk: Ak: Ohjaus sivulle Linkkejä#Linux-yhteisöjä Suomessa

#ohjaus [[Linkkejä#Linux-yhteisöjä_Suomessa]]

Raw

2008-10-12T12:41:08Z

Rhk: Ak: Ohjaus sivulle Portaali:Kuvankäsittely#Raakakuvien k.C3.A4sittelyyn

#ohjaus [[Portaali:Kuvankäsittely#Raakakuvien_k.C3.A4sittelyyn]]

Kuvankäsittely

2008-10-12T12:40:05Z

Rhk: Ak: Ohjaus sivulle Portaali:Kuvankäsittely

#ohjaus [[Portaali:Kuvankäsittely]]

Cli

2008-10-12T12:36:44Z

Rhk: Ak: Ohjaus sivulle Komentorivi

#ohjaus [[Komentorivi]]

Foss

2008-10-12T12:35:17Z

Rhk: Ak: Ohjaus sivulle Vapaa ohjelmisto

#ohjaus [[Vapaa_ohjelmisto]]

Floss

2008-10-12T12:27:40Z

Rhk: Ak: Ohjaus sivulle Vapaa ohjelmisto

#ohjaus [[Vapaa_ohjelmisto]]

Init-skriptit

2008-08-13T08:00:44Z

Rhk: ziljoona uutta lisätty

Tässä on listattu GNU/Linuxin yleisiä käynnistysskriptejä käyttötarkoituksineen.

{|
| '''Nimi''' || '''Mitä tekee''' || '''Tarvitsenko ominaisuutta?'''
|-
| acct || The GNU Accounting utilities for process and login accounting ||
|-
| acpid || Käynnistää [[ACPI]]-palvelun. || Tarvitaan, mikäli kone tukee [[ACPI]]a.
|-
| acpi-support || ||Tarvitaan, kannettavissa tietokoneissa, joissa on pikanäppäimiä.
|-
| alsa, alsa-utils || Käynnistää [[ALSA]]-äänipalvelimen. || Tarvitaan, mikäli koneessa on äänikortti.
|-
| anacron || Ajaa [[cron]]-tehtäviä jotka on merkitty suoritettavaksi, kun koneesta on virta pois päältä.
|-
| apache2 || Käynnistää [[Apache httpd]] -palvelimen. || Tarvitaan, mikäli tarvitset paikallisen web-palvelimen.
|-
| apparmor || Suojaa järjestelmää ||
|-
| apport || Kerää tietoja kaatuneista ohjelmista ||
|-
| apmd ||Käynnistää Advanced Power Management -järjestelmän. || Tarvitaan vanhempien kannettavien tietokoneiden virransäästö-ominaisuuksiin.
|-
| atd || Palvelu, joka ajaa komentoja, jotka ajastettu käyttäen at-komentoa. ||
|-
| atieventsd || ATI-näytönohjaimen ajuritukea ||
|-
| avahi-daemon || Verkkopalvelu esim. tulostimien havaitsemiseen automaattisesti ||
|-
| avgd || AVG virustorjunta ||
|-
| bind9 || Palvelin välittämään internet-osoitteita (DNS) koneeseen liitetyille laitteille || Tarvitset, jos sinulla on esim. kannettava tietokone kiinni pöytäkoneessa
|-
| binfmt-support || Winen palvelu joka lisää tuen windowsin binaari-tiedostoille ||
|-
| [[bluetooth]] || Lyhyelle etäisyydelle tarkoitettu langaton tiedonsiirtomenetelmä ||
|-
| bootlogd || Tietokoneen käynnistysviestien kirjaaminen || Tarvitaan, mikäli haluat tarkastella käynnistysviestejä.
|-
| bootclean || '''tarvitsee kuvauksen''' ||
|-
| brltty || Tekstitilaan tuki näkövammaisten braille-kirjoitukseen käyttäen apulaitetta || Yleensä ei tarvita.
|-
| console-setup || ||
|-
| [[cron]] || Käynnistää ajastus-palvelun. ||
|-
| cryptdisks || ||
|-
| cryptdisks-early || ||
|-
| cupsys || Unixien tulostus-järjestelmä || Tarvitaan, mikäli haluat tulostaa.
|-
| dbus tai dbus-1 || Unixien ohjelmien välinen kommunikointi || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| ddclient || Päivittää dynaamisen ip-osoiteen DynDNS.org ja vastaavissa palveluissa ||
|-
| [[DHCP]] || Automaattinen ip-osoitteen haku || '''Älä poista tätä käytöstä, verkko lakkaa toimimasta useimmissa tapauksissa!'''
|-
| dhcp3-server || DHCP-palvelin || Jakaa ip-osoitteita lähiverkkoon
|-
| dns-clean || Pppconfig dns cleanup || Tarvitaan mikäli käytössä on modeemi tai ppp-yhteys.
|-
| [[evms]] || Kiintolevymanageri || Et varmaankaan tarvitse.
|-
| fam || "File Alteration Monitor" || Tarkkailee tiedostoja ja hakemistoja muutosten varalta
|-
| [[festival]] || Puhesyntetisaattori ||
|-
| [[fetchmail]] || Sähköpostin välityspalvelu || Tarvitaan, jos käytössä on sähköpostipalvelin.
|-
| [[firestarter]] || Palomuuriohjelma työpöytäkäyttöön ||
|-
| firewall || [[Iptables]]-palomuuri ||
|-
| fglrx || ATI-näytönohjainten ajuri ||
|-
| [[gdm]] || Gnome display manager || Tarvitaan, jos käytössä on Gnome-työpöytä.
|-
| gpsd || GPS-palvelu || Tarvitaan, jos halutaan käyttää globaalia paikannusjärjstelmää
|-
| hal || "Hardware access layer"
|-
| halt || Sammuttaa tietokoneen || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| [[hdparm]] || Kiintolevyn tuunaus ||
|-
| hotkey-setup || ||
|-
| hotplug || Laitteiston automaattinen tunnistus liitettäessä || Tarvitaan, mikäli haluat, että usb-tikut ja muut laitteet toimivat "lennosta"
|-
| ifupdown || Verkkolaitteiden hallintaa ||
|-
| ifupdown-clean || Verkkolaitteiden hallintaa ||
|-
| inetd || Sisäänpäin tulevien verkkoyhteyksien hallinta || Tarvitaan, jos haluat ylläpitää internet-yhdyspistettä modeemin kautta
|-
| irda-utils || Infrapuna palvelu|| Tarvitaan, jos tietokoneessa on infrapunaportti tai -kaukosäädin
|-
| kde-guidance || ||
|-
| kdm || KDE Display Manager || Tarvitaan, jos käytössä on KDE-työpöytä.
|-
| keyboard-setup || ||
|-
| killprocs || Sulkee ohjelmat sammuttamisen yhteydessä ||
|-
| klogd || [[Ydin|ytimen]] viestien tallennus ||
|-
| libdevmapper1.00 || ||
|-
| laptop-mode || Kannettavien tietokoneiden virransäästöä
|-
| lirc || Infrapuna palvelu|| Tarvitaan, jos tietokoneessa on infrapunaportti tai -kaukosäädin
|-
| linux-restricted-modules(-common) || Ubuntun suljettujen laiteajureiden-järjstelmä || Älä poista, tai lisälaitteet lakkaavat toimimasta
|-
| loopback || ||
|-
| lpd | [[BSD]] printtaus-järjstelmä
|-
| lvm|| [[LVM|Loogisten taltioiden hallinta]] ||
|-
| makedev || Luo /dev/ -järjestelmän || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| mdadm || Ohjelmistopohjainen [[RAID]] ||
|-
| module-init-tools || Työkaluja ytimen moduulihallintaan ||
|-
| mountoverflowtmp || ||
|-
| modutils || Ytimen moduulihallintaa ||
|-
| mountvirtfs || ||
|-
| [[mpd]] || "Music Player Daemon"-musiikkisoitin ||
|-
| mysql || Käynnistää [[MySQL]]-palvelimen || Tarvitaan, jos halutaan ajaa tietokantapalvelinta järjestelmässä
|-
| networking || Hallitsee verkkoyhteyksiä || '''Älä muuta, tai verkko ei toimi'''
|-
| netapplet || Verkonvalvonta ||
|-
| nfs-common || [[NFS]]-verkkopalvelu ||
|-
| ntpdate || Päivittää kellonajan ja päiväyksen verkosta || Käytä vain, jos käytössä on verkkoyhteys joka on kokoajan päällä
|-
| nvidia-glx tai nvidia-kernel|| Nvidia-näytönohjainten ajuri ||
|-
| pcmciautils || Kannettavien tietokoneiden [[PCMCIA]]-tuki || Tarvitaan kannettavissa tietokoneissa.
|-
| policykit || Ubuntun käyttäjähallinta ||
|-
| postfix || [[Postfix]]-sähköpostipalvelin || Sähköpostipalvelin
|-
| powernowd || Säätää prosessorin kellotaajuutta || Kannettavien tietokoneiden virransäästöön
|-
| ppp || Käynnistää [[PPP]]-palvelimen || Modeemi-käyttäjille
|-
| pppd-dns || ||
|-
| procps || [[/proc]]-tiedostojärjestelmä ||
|-
| [[pulseaudio]] || Äänipalvelin ||
|-
| rc tai rc.local || ||
|-
| rcS || ||
|-
| readahead || Nopeuttaa [[Ubuntu]]-pohjaisissa jakeluissa käynnistystä || Lukee käynnistystiedostot etukäteen nopeuttaen käynnistysaikaa
|-
| readahead-desktop || ||
|-
| reboot || käynnistää koneen uudelleen || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| rmnologin || || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| rsync || Käynnistää [[Rsync]]-palvelimen || Tarvitaan, jos käytät rsync-synkronointia
|-
| [[samba]] || Samba-palvelin || Windows-verkkojaot linuxiin
|-
| schroot || chroot-tilan alustus ||
|-
| screen-cleanup || ||
|-
| sendsigs || || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| single || || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| spamassassin || [[SpamAssassin]] sähköpostisuodin ||
|-
| skeleton || ||
|-
| ssh || Käynnistää [[OpenSSH]]-palvelimen || Tarvitaan, jos halutaan tekstitilassa etäyhteys koneeseen
|-
| stop-bootchart || ||
|-
| stop-bootlogd || ||
|-
| sudo || [[Sudo]]-käyttäjien hallinta || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN''' jos poistat tämän, sudo komento lakkaa toimimasta.
|-
| sysklogd || Järjestelmän loki-palvelin ||
|-
| [[squid]] || Proxy-palvelin
|-
| [[udev]] || Tekee /dev/ järjestelmän || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| udev-finish || ||
|-
| udev-mtab || || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| ufw || Ucomplicated Firewall, eli helppo palomuuri ||
|-
| umountfs || ||
|-
| umountroot || ||
|-
| usplash || Näyttää käynnistyksen etenemisen graafisesti ||
|-
| urandom || || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!'''
|-
| vmware || [[VMware]]-virtualisointi ||
|-
| vbesave || ||
|-
| vboxdrv || [[Virtualbox]]-virtualisointi||
|-
| virtualbox-ose || [[Virtualbox]]-virtualisointi||
|-
| wpa-ifupdown || ||
|-
| [[winbind]] || [[Samba|Samban]] osa, joka mahdollistaa käyttäjätunnusten ja salasanojen synkronoinnin ||
|-
| [[webmin]] || Hallitse linux-järjestelmää selaimella ||
|-
| xorg-common tai x11-common || [[X]]-työpöytäjärjestelmä || '''ÄLÄ KOSKE TÄHÄN!''' jos poistat tämän, ei graafinen työpöytä enää toimi.
|-
| xserver-xorg-input-wacom || Wacom-piirtopöytä ||
|}

Listaa voisi vielä kartuttaa ubuntu-wikin ohjeen mukaan: https://wiki.ubuntu.com/InitScriptHumanDescriptions

[[Luokka:Järjestelmä]]

Keskustelu:VNC

2008-08-07T18:17:53Z

Rhk:

Artikkeli on alunperin kirjoitettu [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] [http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC wikiin] josta siirsin sen tänne koska lisenssi sen salli (Public Domain). Ko. wikiin artikkelin on suurimmaksi osaksi kirjoittanut [[Käyttäjä:Rhk]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 18. marraskuuta 2007 kello 02.00 (EET)

Ja samasta syystä poistin artikkelin ubuntu-wikistä: turhaan pitää tupladokumentaatiota.. --[[Käyttäjä:Rhk|Rhk]] 7. elokuuta 2008 kello 21.17 (EEST)

Wii

2008-07-27T19:31:11Z

Rhk: /* Cwiid:n asentaminen */ rc.local -> modules vaihto

Nintendon Wii-peliohjain on [[bluetooth]]ia ja [[infrapuna]]a käyttävä ohjain joka toimii hyvin myös Linuxin ohjainlaitteena esimerkiksi cwiid[http://abstrakraft.org/cwiid/]-ohjelman avulla.

== Cwiid:n asentaminen ==
Cwiid löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmä]]. Asenna ohjelmapaketit <tt>wminput</tt>, <tt>wmgui</tt> ja <tt>lswm</tt> (tai vastaavat hieman jakelusta riippuen).

Asentamisen jälkeen tunnistetaan laite ja otetaan se käyttöön komennolla
lswm
ja painamalla Wii-ohjaimesta nappuloita 1 ja 2 samanaikaisesti. Tällöin Linux yrittää tunnistaa Wii-peliohjainta. Nyt ohjelman pitäisi antaa esimerkiksi seuraavankaltainen numerosarja:
00:19:FD:C0:25:73
joka on ohjaimen laiteosoite. Tämä osoittaa että Bluetooth-yhteys ohjaimeen on luotu.

cwiid otetaan varsinaisesti käyttöön komennolla
[[modprobe]] uinput

Jos haluat laitteen pysyvästi käyttöön, lisää tiedostoon <tt>/etc/modules</tt> rivi
uinput

Näin ohjain on käytössä myös automaattisesti myöhemmillä käynnistyskerroilla.

== Käyttö ==

=== Kiihtyvyysanturien käyttö hiirenä ===
Komennolla
wminput 00:19:FD:C0:25:73
saat ohjaimen liikuttamaan hiiren kursoria (vaihda laitetunnus oman laitteesi tunnukseksi!)

=== Infrapunahiiri ===
Käyttämällä esimerkiksi Wiin infrapunalähetinpalkkia tai kahta kynttilää tai kahta IR-lediä voit käyttää ohjainta kiihtyvyysanturihiirtä paremmin reagoivana ir-hiirenä. Katso ohjeet [http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=836231 Ubuntuforums.orgista].

=== Liitännäiset ===
Ohjelman mukana tulee valmiita asetuksia joilla voidaan helposti muuttaa näppäinten tarkoituksia. Asetustiedostot sijaitsevat hakemistossa <tt>/etc/cwiid/wminput</tt> ja niitä otetaan käyttöön komennolla
wminput -c liitannaisennimi la:it:et:un:nu:ss

==== Supertuxkart ====
Alla esimerkkiasettelu [[Supertuxkart]]-peliin. Asettelu ei käytä kiihtyvyysantureita vaan ristiohjainta. Itse pelissä täytyy näppäimet määrittää seuraaviksi:
ohjaus: nuolinäppäimet
wheelie: Oikea Shift
jump: -
rescue: Backspace
fire: Oikea Ctrl
look back: Oikea Alt

Luo kansioon /etc/cwiid/wminput tiedosto nimeltä supertuxkart ja tallenna sen sisältö seuraavaksi:

Wiimote.Up = KEY_LEFT
Wiimote.Down = KEY_RIGHT
Wiimote.Left = KEY_DOWN
Wiimote.Right = KEY_UP
Wiimote.A = KEY_ENTER #valitse
Wiimote.B = KEY_RIGHTALT #look back
Wiimote.Minus = KEY_BACKSPACE #rescue
Wiimote.Plus = KEY_SEMICOLON # jump
Wiimote.Home = KEY_ESC #paluu
Wiimote.1 = KEY_RIGHTSHIFT #wheelie
Wiimote.2 = KEY_RIGHTCTRL #fire

Ota liitännäinen käyttöön ylläolevien ohjeiden mukaisesti. '''Huom!''' Pelatessa ohjainta pidetään poikittain!

==== [[Planet penguin racer]] ====
Alla oleva asettelu käyttää sivuohjauksessa kiihtyvyysantureita. Pidä ohjainta poikittain.
Kiihdytys: nuoli ylös
Jarrutus: nuoli alas
Hyppy: 2
Pelastus: B
Temppu: '''ei näppäintä löydetty!'''

Luo hakemistoon <tt>/etc/cwiid/wminput</tt> tiedosto nimeltä ppracer ja tallenna sen sisältö seuraavaksi:

#planet penguin racer
include buttons
Plugin.acc.X = -ABS_Y
Plugin.acc.Y = -ABS_X
Wiimote.Up = KEY_LEFT
Wiimote.Down = KEY_RIGHT
Wiimote.Left = KEY_DOWN #brake
Wiimote.Right = KEY_UP #paddle
Wiimote.2 = KEY_E #jump
Wiimote.Home = KEY_ESC
Wiimote.A = KEY_ENTER
Wiimote.B = KEY_R #reset
#the ones above this work, no trick-button..

== Katso myös ==
# Juttu Wii-ohjaimen käytöstä Linuxissa [http://blog.ubuntu-fi.org/2008/wii-hauskaa Ubuntu Suomen blogissa]
# wminputin asetukset: [http://abstrakraft.org/cwiid/wiki/wminput abstrakraft.org/cwiid]
# Ohjeita Ubuntulle [http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=836231 Ubuntuforums.orgista]
# [[Lazarus|Lazarukseen]] erikseen asennettavassa Bluetooth-komponenttipaketissa on esimerkkiohjelmia lähdekoodeineen Wii-peliohjaimen käyttämisestä [[Pascal]]-kielellä. Lazaruksen Bluetooth-komponenttipaketti löytyy [https://sourceforge.net/project/showfiles.php?group_id=92177&package_id=270335 Lazarus CCR-sivuilta] ja ohjeet sen asentamisesta [http://wiki.lazarus.freepascal.org/Bluetooth Lazarus Wikistä].

[[Luokka:Laitteisto]]

Wii

2008-07-20T13:19:38Z

Rhk: ppracer

Nintendon Wii-peliohjain on [[bluetooth]]ia ja [[infrapuna]]a käyttävä ohjain joka toimii hyvin myös Linuxin ohjainlaitteena esimerkiksi cwiid[http://abstrakraft.org/cwiid/]-ohjelman avulla.
]
=== Cwiid:n asentaminen ===
Asenna ohjelmapaketit
wminput wmgui lswm

Komennolla
lswm
ja painamalla Wii-ohjaimestasi nappuloita 1+2 samanaikaisesti yrittää Linux tunnistaa Wii-peliohjainta. Nyt ohjelman pitäisi antaa esimerkiksi seuraavankaltainen numerosarja:
00:19:FD:C0:25:73
joka on ohjaimesi laiteosoite. Tämä osoittaa että Bluetooth-yhteys ohjaimeen on luotu

cwiid otetaan varsinaisesti käyttöön komennolla
modprobe uinput

Jos haluat laitteen pysyvästi käyttöön, lisää tiedostoon /etc/rc.local loppuun, ennen tekstiä exit 0 rivi
modprobe uinput

Näin ohjain on käytössä myös automaattisesti myöhemmillä käynnistyskerroilla.

=== Käyttö ===

==== Kiihtyvyysanturien käyttö hiirenä ====
Komennolla
wminput 00:19:FD:C0:25:73
saat ohjaimen liikuttamaan hiiren kursoria (vaihda laitetunnus oman laitteesi tunnukseksi!)

==== Infrapunahiiri ====
Käyttämällä esimerkiksi Wiin infrapunalähetinpalkkia tai kahta kynttilää tai kahta IR-lediä voit käyttää ohjainta kiihtyvyysanturihiirtä paremmin reagoivana ir-hiirenä. Katso ohjeet [http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=836231 Using your Wii remote as a mouse using an Infra-red light source:-]

==== Liitännäiset ====
Ohjelman mukana tulee valmiita asetuksia joilla voidaan helposti muuttaa näppäinten tarkoituksia. Asetustiedostot sijaitsevat kansiossa /etc/cwiid/wminput ja niitä otetaan käyttöön komennolla
wminput -c liitannaisennimi la:it:et:un:nu:ss

===== Supertuxkart =====
Alla esimerkkiasettelu supertuxkart-peliin. Asettelu ei käytä kiihtyvyysantureita vaan ristiohjainta. Itse pelissä täytyy näppäimet määrittää seuraaviksi:
ohjaus: nuolinäppäimet
wheelie: Oikea Shift
jump: -
rescue: Backspace
fire: Oikea Ctrl
look back: Oikea Alt

Luo kansioon /etc/cwiid/wminput tiedosto nimeltä supertuxkart ja tallenna sen sisältö seuraavaksi:

Wiimote.Up = KEY_LEFT
Wiimote.Down = KEY_RIGHT
Wiimote.Left = KEY_DOWN
Wiimote.Right = KEY_UP
Wiimote.A = KEY_ENTER #valitse
Wiimote.B = KEY_RIGHTALT #look back
Wiimote.Minus = KEY_BACKSPACE #rescue
Wiimote.Plus = KEY_SEMICOLON # jump
Wiimote.Home = KEY_ESC #paluu
Wiimote.1 = KEY_RIGHTSHIFT #wheelie
Wiimote.2 = KEY_RIGHTCTRL #fire

Ota liitännäinen käyttöön ylläolevien ohjeiden mukaisesti. '''Huom!''' Pelatessa ohjainta pidetään poikittain!

==== Planet penguin racer ====
Alla oleva asettelu käyttää sivuohjauksessa kiihtyvyysantureita. Pidä ohjainta poikittain.
Kiihdytys: nuoli ylös
Jarrutus: nuoli alas
Hyppy: 2
Pelastus: B
Temppu: '''ei näppäintä löydetty!'''

Luo kansioon /etc/cwiid/wminput tiedosto nimeltä ppracer ja tallenna sen sisältö seuraavaksi:

#planet penguin racer
include buttons
Plugin.acc.X = -ABS_Y
Plugin.acc.Y = -ABS_X
Wiimote.Up = KEY_LEFT
Wiimote.Down = KEY_RIGHT
Wiimote.Left = KEY_DOWN #brake
Wiimote.Right = KEY_UP #paddle
Wiimote.2 = KEY_E #jump
Wiimote.Home = KEY_ESC
Wiimote.A = KEY_ENTER
Wiimote.B = KEY_R #reset
#the ones above this work, no trick-button..

=== Katso myös ===
# Juttu Wii-ohjaimen käytöstä Linuxissa Ubuntu-blogissa[http://blog.ubuntu-fi.org/2008/wii-hauskaa]
# wminputin asetukset[http://abstrakraft.org/cwiid/wiki/wminput]
# Ohjeita Ubuntulle[http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=836231]

ExifTool

2008-07-10T21:25:02Z

Rhk: Ak: Uusi sivu: Exiftool [http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/] on monipuolinen työkalu kuvatiedostojen metadatan käsittelyyn. Se tunnistaa esimerkiksi seuraavat metadatamuodot: EXIF, GPS,...

Exiftool [http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/] on monipuolinen työkalu kuvatiedostojen metadatan käsittelyyn. Se tunnistaa esimerkiksi seuraavat metadatamuodot: EXIF, GPS, IPTC, XMP, JFIF, GeoTIFF, ICC Profile, Photoshop IRB, FlashPix, AFCP and ID3 kuten myös mm. seuraavien kameravalmistajien valmistajakohtaiset tiedot: Canon, Casio, FujiFilm, JVC/Victor, Kodak, Leaf, Minolta/Konica-Minolta, Nikon, Olympus/Epson, Panasonic/Leica, Pentax/Asahi, Ricoh, Sanyo and Sigma/Foveon.

== Asentaminen Ubuntuun ==
Ubuntuun exiftool löytyy paketista libimage-exiftool-perl

== Käyttäminen ==
Katso lisätietoja ohjelman man-sivulta (komennolla man exiftool) tai ohjelman kotisivulta

Portaali:Kuvankäsittely

2008-07-10T21:20:01Z

Rhk: /* EXIF-tietojen kopiointi ja muokkaaminen */

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa myös yksinkertaisen kuvankäsittelyn. [[Mono]]-pohjainen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**Kuvatiedostojen exif-tietojen muokkaamiseen.
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. Oletuskuvankatseluohjelma KDE:n 4-versiossa. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Showfoto]]
**Showfoto on Digikamin kuvankäsittely- ja kuvankatseluohjelma. Sen käyttö onnistuu myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella. Vertailutietoja: http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_image_viewers

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ShowFoto]]
**Käyttää kuvankäsittelyyn [[KIPI]]-liitännäisiä. Voidaan käyttää myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]
[[Luokka:Portaalit]]

Näytön kalibrointi

2008-07-10T07:38:29Z

Rhk: /* Monica */ - lisätty GAMMApage

Kalibroinnin tarkoitus on saada valokuva näyttämään kuvan ottamisesta aina ruudulle ja paperille asti samalta, toistamaan värit sellaisena kuin ne kuvan ottamishetkellä ovat olleet. Tällä kertaa keskitytään vain näytön kalibrointiin, mutta vastaavilla tavoilla voidaan kalibroida niin kamera, tulostin kuin skannerikin.

== Valmistelut ==

* Anna monitorisi olla päällä vähintään puoli tuntia, jotta sen lämpötila varmasti olisi tasaantunut eikä sen muutos vaikuttaisi enää säätöihin.
* Valitse työpöytäsi taustaväriksi neutraali harmaa, jotta värit eivät häiritsisi työskentelyä ja säätöjen tekemistä. Aseta monitorin värilämpötila (colour temperature tai tone tms.) arvoon 6500K. Jos monitori ei anna valita kelvinejä niin arvo 'normal' lienee lähinnä haluttua. Eli kuva ei saa olla sininen eikä punainen.
* Aseta LCD-näyttösi kontrasti n. 90%:n, putkinäytöille jopa 100%.
* Pyri tekemään työtilasi valaistus mahdollisimman tasaiseksi: jos välillä sisään paistaa aurinko ja välillä tehdään yötöitä loisteputkivalaistuksessa, ei yksillä asetuksilla pärjää. Kriittinen työskentely kannattaakin tehdä esimerkiksi talven tai illan hämärässä.
* Varmista että katsot monitoria mahdollisimman kohtisuoraan niin sivu- kuin pystysuunnassa. Erityisesti kannettavien tietokoneiden näytöt ovat herkkiä vääristämään värejä eri kulmilla (ja muutenkin läppäreiden näytöt ovat haasteellisia ellei mahdottomia kuvankäsittelykäytössä..)
* Pikasäädöt voi käydä tekemässä kuvatoimisto Leukun [http://www.leuku.fi/info/kalibrointidata.htm kalibrointisivulta], jolla saa arvot suunnilleen kohdilleen.

== GAMMApage ==

[[GAMMApage]]lla [http://www.pcbypaul.com/software/GAMMApage.html] voidaan säätää monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:een. GAMMAPage on alla kuvatun Monican rinnakkaisversio, erona on vain eri graafisten kirjastojen käyttö (GAMMAPage: GTK, Monica: FLTK).

=== Jakeluriippumaton asennus ===
Ohjelman asentaminen lähdekoodista tapahtuu samalla tavalla kuin alla on kuvattu Monicalle.

[[Ohjelman asennus|Käännetään]] GAMMApage lähdekoodista:
[[wget]] http://www.pcbypaul.com/software/dl/GAMMApage-0.5.tar.bz2
[[tar]] xvjf GAMMApage-0.5.tar.bz2
cd GAMMApage-0.5/
[[make]]
[[su]]
make install
Nyt ohjelma voidaan käynnistää helposti komennolla
monica

=== Asennus Ubuntuun ===
Ubuntulle käyvän [[GAMMApage]]n deb-paketin saa ladattua GetDebistä [http://getdeb.net/app/GAMMAPage].

== Monica ==

GAMMApagen rinnakkaisversio [[Monica]]lla [http://www.pcbypaul.com/software/monica.html] saadaan myös säädettyä monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:een. Monican kotisivulta on tällä hetkellä saatavissa versio 3.4 suoraan asennettavissa olevana binääriversiona sekä uudemman 3.6-version [[lähdekoodi]]t. Tämä ohje opastaa uudemman version asentamiseen.

=== Jakeluriippumaton asennus ===
[[Ohjelman asennus|Käännetään]] Monica lähdekoodista:
[[wget]] http://www.pcbypaul.com/software/dl/monica-3.6.tar.bz2
[[tar]] xvjf monica-3.6.tar.bz2
cd monica-3.6/
[[make]]
[[su]]
make install
Joka asentaa monican polkuun <tt>/usr/bin/monica</tt>, ja se voidaan käynnistää helposti komennolla
monica

=== Asennus Arch Linuxiin ===
*Monican versio 3.5 löytyy [[Arch Linux]]in oletuspakettilähteestä ja voidaan näin ollen asentaa komennolla
[[pacman]] -S monica

=== Asennus Ubuntuun ===
{{epävirallinen pakettilähde}}
[[Ubuntu]]lle on saatavissa epävirallinen ohjelmapaketti
Aja seuraavat komennot komentoriviltä:
wget http://mbnet.fi/heikki_m/deb/monica/monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (lataa epävirallisen ohjelmapaketin)
sudo [[apt-get]] install libfltk1.1 (asentaa ohjelman riippuvuudet)
sudo [[dpkg]] -i monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (asentaa ohjelman)
monica (käynnistää ohjelman)

Ohjelma ei asennu valikoihin automaattisesti mutta voit sen halutessasi sinne itse lisätä.

== GAMMApagen ja Monican käyttö ==
Säädä monitorisi kirkkaus niin, että Monican näyttämän mustan laatikon sisältä juuri ja juuri erottaa harmaan laatikon. Tämän jälkeen säädä kolmea liukusäädintä siten, että laatikossa oleva harmaa näyttää mahdollisimman tasaiselta, eli siinä ei ole selkeästi tummempia ja vaaleampia kohtia. Jos harmaassa laatikossa on värjäytymiä, voit säätää värikohtaiset asetukset poistamalla täppä kohdasta 'synchronize colours' ja säätämällä kullekin värille erikseen käyttämällä apuna apuna värillisiä laatikoita: keskellä olevan tasavärisen laatikon pitäisi erottua mahdollisimman vähän ympäröivästä raidallisesta taustasta.

Paina 'Exit and Save'. Ohjelma mahdollisesti valittaa, että tiedostoa ~/.xinitrc ei löydy, mutta voi luoda sellaisen ja tallentaa asetukset sinne. Paina OK, ohjelman ehdottama ratkaisu on hyvä. Nyt nämä asetukset ladataan jatkossa käynnistyksen yhteydessä.

== LCMS profiler ==

[http://lprof.sourceforge.net/ LCMS profiler] on graafinen käyttöliittymä [http://www.littlecms.com/ LittleCMS]-[[kirjasto]]lle, joka luo [http://fi.wikipedia.org/wiki/ICC-profiili ICC-väriprofiilin] käyttämällesi kokoonpanolle. Profiililla pystytään kertomaan yhteensopiville ohjelmille tarvittava tieto laitteistosta.

*LCMS profiler löytyy ainakin [[Debian]]in/[[Ubuntu]]n [[paketinhallintajärjestelmä]]stä nimellä lprof. Ubuntun käyttäjät voivat asentaa sen esimerkiksi [[Synaptic]]in ja Kubuntun käyttäjät [[Adept]]in avulla. Jos et löydä ohjelmaa jakelusi paketinhallinnasta, on se [[ohjelmien asentaminen|käännettävä]] käsin [[lähdekoodi]]sta. Lähdekoodipaketin löydät ohjelman kotisivulta.

Ohjelma ilmestynee työpöytäympäristön valikkoon, esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa Grafiikka-valikkoon nimellä LProf. Käynnistä ohjelma.

* Paina 'Monitor Profiler -välilehdeltä 'Enter monitor values' - nappulaa.
* Valitse 'White Point' -pudotusvalikosta esim. 'D65 (daylight)'.
* Paina 'Set Gamma and Black Point'.
* Tee nyt vastaava säätö tässä kuin äsken Monicalla: Gamma-arvon 2.2 kohdalla pitäisi harmaiden liukuvärien olla mahdollisimman samanväriset.
* Paina OK tallentaaksesi tiedot ja vielä uudestaan OK poistuaksesi 'Monitor values' -ikkunasta.
* Nyt syötä profiilin nimi 'Output profile name' - ruutuun, esim. /home/käyttäjätunnus/d6500_22.icc (d=daylight, 6500= 6500K, 22 = gamma 2.2). HUOM! Jos ko. kansiota ei ole tai osoite on väärin, ohjelma sammuu mitään ilmoittamatta!
* Sulje ohjelma

Valmis, profiili on luotu! Teippaa nyt monitorisi säädöt piiloon ettei niitä kukaan räklää.

Tämän jälkeen voit ladata luomasi profiilin eri ohjelmien käyttöön, esim. [[Scribus]]iin tai [[LightZone]]en.

==Lähteet==
*http://docs.scribus.net/index.php?lang=en&page=moncal

== Katso myös ==
*[[X.orgin asetukset]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Laitteisto]]

VNC

2008-06-29T10:03:52Z

Rhk: /* Käyttö */ - lisätty windows -> linux vnc-ohje

VNC (''Virtual Network Computing'') on [[protokolla]] tietokoneen [[X|graafiseen]] etäkäyttöön tai pelkkään etäkatseluun. VNC-protokolla on avoin ja alustariippumaton ja sitä tukevia palvelin- ja asiakasohjelmistoja löytyy kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

VNC-yhteys ei ota mitään kantaa ruudulla näkyvien käyttöliittymäelementtien muodostumistapaan, vaan kuvansiirto tapahtuu pikseli kerrallaan ([[wikipedia:RFB protocol|RFB-protokolla]]). Tämä mahdollistaa käyttöjärjestelmäriippumattomuuden sekä asiakasohjelman yksinkertaisuuden. VNC on toisaalta tästä syystä usein hitaampi verrattuna [[X Window System]]in sisäänrakennettuun etäkäyttömahdollisuuteen, jossa verkon yli lähetetään samankaltaiset ohjaussignaalit kuin paikallisessakin käytössä. X:n etäkäyttöominaisuutta voi käyttää esimerkiksi [[SSH]]-yhteyden yli tai [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisten kirjautumisohjelmien]] [[XDMCP]]-toiminnon kautta.

Alkuperäinen, vuonna 1995 kehitetty VNC-ohjelmisto julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, mikä on mahdollistanut lukuisten [[haara|haarautettujen]] VNC-versioiden synnyn. Eri VNC-versiot ovat yhteensopivia toistensa kanssa, vaikka useimmista versioista löytyykin omia parannuksiaan. Tunnetuimpia versioita ovat:

*[[RealVNC]] - VNC:n alkuperäisten kehittäjien ylläpitämä palvelin- ja asiakasohjelmisto, josta on saatavilla myös kaupallinen versio. RealVNC:n ilmainen, GPL-lisensoitu versio on saatavilla Linuxille, muille Unix-johdannaisille sekä Windowsille. RealVNC-asiakasohjelma löytyy useimpien Linux-[[jakelu]]iden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>vnc</tt> tai <tt>vncviewer</tt>
*[[TightVNC]] - Linuxille ja Windowsille saatavilla oleva, GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelma. Sisältää oman edistyneemmän pakkausmetodinsa, joka mahdollistaa nopeammat yhteydet. Löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>tightvnc</tt>.
*UltraVNC - GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelmisto paremmalla salauksella ym. lisäominaisuuksilla. Vain Windowsille.
*[[Xvnc]] - mm. RealVNC:n ja TightVNC:n mukana tuleva palvelinohjelmisto ja "virtuaalinen" [[X]]-palvelin, joka luo VNC-asiakasohjelmien käyttöön palvelinkoneen fyysisestä näyttölaitteesta riippumattoman X-istunnon. Xvnc löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>vnc-server</tt>, <tt>xorg-X11-Xvnc</tt> tai <tt>X11-server-xvnc</tt>. Xvnc käynnistyy helpoiten <tt>vncserver</tt>-skriptin avulla.
*[[x11vnc]] - Jo olemassaolevaa, fyysiseen näyttöön liitettyä X-palvelinta hyödyntävä VNC-palvelin. Löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>x11vnc</tt>.
*[[vino]] - graafisesti hallittava VNC-palvelin [[GNOME]]lle.
*[[KRDC]] - [[KDE]]:n VNC- ja [[RDP]]-asiakasohjelma. Uudelleenkirjoitettu lähes kokonaan KDE:n 4.0-versiota varten.
*[[Krfb]] - KDE:n graafinen VNC-palvelin. Tukee mm. sähköpostitse lähetettäviä kutsuja etäyhteyteen.

== Käyttö ==
Useimmista muista etäkirjautumisprotokollista poiketen VNC vaatii, että käyttäjän, jonka istuntoa halutaan etäkäyttää, on jo oltava etäkoneella kirjautuneena ja myöskin käynnistänyt VNC-palvelinohjelman omilla oikeuksillaan <span style="font-size: 0.9em;">(on tosin teoriassa mahdollista käynnistää VNC-palvelin [[nohup]]-ohjelman avulla ja sen jälkeen kirjautua ulos)</span>.

Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, voidaan VNC-asiakkaille avata joko kokonaan oma X-istunto omine ohjelmineen tai sitten antaa heidän etäkäyttää tai -katsella valmista istuntoa, jolloin samaa istuntoa käyttää useampi käyttäjä. Yhden käyttäjän käyttöjärjestelmissä (esimerkiksi Windows) on mahdollista vain olemassaolevan istunnon yhteiskäyttö. Erillisten X-istuntojen luominen toteutetaan käyttämällä [[Xvnc]]-palvelinta, jolloin X-istunto ei ole yhteydessä fyysiseen näyttölaitteeseen. Saman istunnon yhteiskäyttöön taas käytetään [[x11vnc]]-palvelinta, jolloin paikallinen käyttäjä ja etäkäyttäjä jakavat samat ikkunat, [[hiiri|hiiren]] kursorin ym.

VNC:n oletuksena käyttämä salaus on heikko ja mm. salasana on helppo murtaa. Poikkeuksena tästä ovat RealVNC:n kaupallinen versio sekä UltraVNC (vain Windows), joihin on lisätty tuki tehokkaammalle salaukselle. Jos VNC-yhteyttä halutaan käyttää muualla kuin turvallisessa kotiverkossa, on tehokkaampi salaus käytännössä välttämätön. VNC:n ei-kaupallisilla Linux-toteutuksilla ylimääräinen salaus onnistuu helpoiten välittämällä VNC-liikenne [[SSH#Tunneli|SSH-tunnelin]] kautta. Tällä menetelmällä voidaan myös kiertää mahdolliset palomuuriasetukset, joissa VNC:n oletuksena käyttämät portit <tt>5900-5906</tt> on suljettu, mutta SSH:n 22-portti sallittu. Tässä ohjeessa neuvotaan VNC-yhteyden muodostaminen SSH-tunnelin kautta.

Jotta tämä voisi toimia, täytyy paikalliselta koneelta löytyä SSH-asiakasohjelma ja etäkoneelta ajossa oleva SSH-palvelin (<tt>sshd</tt>). Molemmat löytyvät yleensä paketista <tt>openssh</tt>, tosin joissakin jakeluissa SSH-asiakasohjelmat on eriytetty pakettiin <tt>openssh-clients</tt> ja <tt>sshd</tt> pakettiin <tt>openssh-server</tt>. Lisätietoja SSH-palvelimen pystyttämisestä löytyy artikkelista [[SSH]].

Ennen yhteyden luomista on paikallisella koneella luonnollisesti oltava myös jokin VNC-asiakasohjelma. Hyvä valinta on esimerkiksi [[TightVNC]], joka käyttää RealVNC:tä tehokkaampaa pakkausta. TightVNC löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>tightvnc</tt>.

===Yhdistäminen erilliseen X-istuntoon===
Luodaan SSH-tunneli (valitsin <tt>-L</tt>) etäkoneeseen ''palvelin'':
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904
5903 on portti paikallisessa koneessa ja 5904 on portti etäkoneessa, johon ollaan ottamassa yhteyttä. Voit myös käyttää valitsinta <tt>-C</tt>, joka aiheuttaa yhteyden pakkaamisen kompensoiden VNC:n puutteellisia pakkaustoimintoja. Toisaalta tämä saattaa jossain määrin lisätä yhteyden viivettä. Pakkauksella varustettu tunneli avattaisiin näin:
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:palvelin:5904

Etäkoneella on nyt käynnistettävä VNC-palvelin. Tämä edellyttää saman <tt>tightvnc</tt>-paketin asentamista kuin paikallisellakin koneella. Palvelin käynnistetään komennolla
vncserver :4
jossa <tt>:4</tt> tarkoittaa työpöydän numeroa (tämä määrittää myös kuunneltavaksi porttiosoitteeksi <tt>5904</tt>:n). Halutessa voidaan määrittää myös näytön resoluutio (valitsin <tt>-geometry</tt>) sekä värimäärä (<tt>-depth</tt>), esimerkiksi
vncserver -geometry 1024x768 -depth 16 :4
Ensimmäisellä kerralla kun palvelin käynnistetään, kysytään myös yhteydelle asetettavaa salasanaa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana). Salasana tallentuu tiedostoon <tt>.vnc/passwd</tt>. Sitä voi vaihtaa komennolla <tt>vncpasswd</tt>.

Etäkäyttäjän VNC-istunnossa käynnistettäviä ohjelmia voidaan muokauttaa muokkaamalla skriptiä <tt>.vnc/xstartup</tt>. Tämän tiedoston tyypillinen sisältö on
#!/bin/sh

xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
xterm -geometry 80x24+10+10 -ls -title "$VNCDESKTOP Desktop" &
twm &
Mikä käynnistää [[Xterm]]-[[terminaaliemulaattori]]n sekä yksinkertaisen [[TWM]]-ikkunointiohjelman. [[KDE]]:n käynnistystä varten tiedosto pitäisi muokata muotoon
#!/bin/sh

exec startkde
ja GNOME:n käynnistystä varten muotoon
#!/bin/sh

exec gnome-session
Mallia tähän voi ottaa [[xinitrc|.xinitrc]]-tiedostosta.

Kun <tt>vncserver</tt> on käynnistetty, jätä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä paikallisella koneella VNC-asiakasohjelma komennolla
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun lopetat VNC-käytön, voit periaatteessa jättää <tt>vncserver</tt>-ohjelman pyörimään etäkoneelle. Yleensä tämä kuitenkin vain kuluttaa turhaan koneen resursseja, joten voit sulkea palvelimen komennolla
vncserver -kill :4
olettaen, että 4 oli käyttämäsi työpöytänumero. SSH-tunnelin ja -etäistunnon voi sulkea komennolla
exit

=== Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon ===
Paikalliselta koneelta on ensin ylläolevaan tapaan luotava SSH-tunneli etäkoneelle komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5904
Missä <tt>5903</tt> on paikallisen koneen ja <tt>5904</tt> etäkoneen portti. Pakkausta käyttävä SSH-tunneli voidaan luoda komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:localhost:5904

Etäkoneelta on löydyttävä [[x11vnc]]-palvelinohjelmisto. Sen pitäisi löytyä paketinhallinnasta nimellä <tt>x11vnc</tt>.

X11vnc-palvelin käynnistetään komennolla
x11vnc -usepw
Missä valitsin <tt>-usepw</tt> pakottaa käyttämään yhteydelle salasanaa. Jos tiedostosta <tt>.vnc/passwd</tt> jo löytyy valmis salasana, käytetään sitä. Muussa tapauksessa käyttäjää pyydetään määrittelemään salasana ja tallennetaan se sitten em. tiedostoon. Salasanan vaihtoon voi käyttää TightVNC:n ja RealVNC:n mukana tulevaa <tt>vncpasswd</tt>-ohjelmaa. Muussa tapauksessa asia onnistuu seuraavalla komennolla:
x11vnc -storepasswd 'salasana' $HOME/.vnc/passwd

Mikäli etäkoneella on ajossa useita eri työpöytäistuntoja, voidaan x11vnc määrittää käyttämään tiettyä istuntoa valitsimella <tt>-display</tt>, esimerkiksi
x11vnc -usepw -display :0
X11vnc tukee myös huomattavaa määrää muita valitsimia, joista saa lisätietoa ohjelman [http://www.karlrunge.com/x11vnc/ kotisivuilta] tai komennolla <tt>man x11vnc</tt>.

Kun olet saanut x11vnc-palvelimen käynnistettyä, voit jättää SSH-tunnelin auki taustalle ja käynnistää paikallisella koneella VNC-asiakasohjelman komennolla
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun suljet käynnistämäsi <tt>vncviewer</tt>-istunnon, sulkeutuu myös x11vnc-palvelin automaattisesti. Tällöin voit palata SSH-tunnelin komentoriville ja sulkea sen komennolla
exit
Jos haluat estää x11vnc:n automaattisen sulkeutumisen, voit käynnistää sen valitsimella <tt>-forever</tt>:
x11vnc -usepw -forever
X11vnc-palvelimen voi tällöin sulkea komennolla
[[killall]] x11vnc

'''Huom!''' Katso myös [[SSH#K.C3.A4ytt.C3.B6esimerkki:_graafinen_VNC-yhteys_kahden_palomuurin_takana_olevan_koneen_v.C3.A4lille|SSH-käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevan koneen välille]]

====Yhdistäminen ilman SSH-salausta====
Kotiverkkokäytössä saattaa olla turhaa käyttää SSH-tunnelia x11vnc-yhteyttä luodessa. Tällöin voit yksinkertaisesti käynnistää x11vnc-palvelimen etäkoneen komentoriviltä komennolla
x11vnc -usepw
sekä antaa paikallisella koneella komennon
vncviewer etakoneen_nimi:0
missä <tt>:0</tt> on etäkoneella käytettävä työpöytänumero. Jos etäkoneella on vain yksi X-istunto, on työpöydän numero todennäköisesti <tt>0</tt>.

====Yhdistäminen graafisia työkaluja käyttäen====
Yhdistäminen näillä työkaluilla tapahtuu ilman erillisen salauksen (kuten SSH-tunneli) käyttöä, joten ne soveltuvat enimmäkseen vain turvallisissa verkoissa käytettäväksi.

=====GNOME=====
[[GNOME]]en kuuluu [[vino]]-niminen VNC-palvelin, jonka asetuksia voi muuttaa valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Asetukset'' --> ''Etätyöpöytä''.

Asetusruudussa voit valita, haluatko muiden käyttäjien voivan etäkäyttää tai vain etäkatsella työpöytääsi. Voit myös valita, haluatko saada uusista VNC-istunnoista varmistuksen sekä määrittää yhteydelle salasanan. Salasanan maksimipituus on joissakin VNC-ohjelmissa esiintyvän rajoituksen vuoksi 8 merkkiä. VNC-palvelimen päälläolo ei edellytä asetusikkunan aukioloa.

=====KDE=====
[[KDE]]:hen kuuluu [[Krfb]]-niminen VNC-palvelin. Sen voi käynnistää ''Internet''-valikon alta kohdasta ''Työpöydän jakaminen''. Ohjelma sallii yhteyskohtaisten kutsujen luomisen, joille generoidaan valmiiksi salasana sekä asetetaan tunnin voimassaoloaika. Palvelimen voi myös määrittää ottamaan jatkuvasti yhteyksiä vastaan. Yhteyden vastaanottaminen ei edellytä Krfb:n asetusikkunan aukioloa. Kun uusi yhteyspyyntö tulee, näytetään oletuksena varmistuskysely. Tämän jälkeen tarjottimelle ilmestyy Krfb:n kuvake, josta voi hallita yhteyttä.

KDE:hen kuuluu myös VNC- ja RDP-asiakasohjelma nimeltä [[KRDC]]. Se löytyy ''Internet''-valikon kohdasta ''Etätyöpöytäyhteys''. Sille syötetään halutun palvelimen osoite muodossa <tt>palvelimennimi:työpöytänumero</tt>, esimerkiksi <tt>foobar:0</tt>. Tämän jälkeen tulee ikkuna, jossa kysytään yhteyden nopeutta sekä halua salasanan tallentamiseen [[Kwallet]]-työkalun avulla. Tämän jälkeen näytetään ''Todennetaan''-ikkunaa, kunnes etäkoneen käyttäjä on hyväksynyt yhteyden. Sitten kysytään salasanaa ja VNC-ikkuna aukeaa. Yhteysikkunassa voi valita mm. kokoruututilan, zoomauksen sekä erikoisnäppäinten syötön. Huomioi, että KDE:n uudessa 4.0-versiossa KRDC on uudistettu lähes kokonaan, joten tämä ohje ei välttämättä enää päde siihen.

===Yhdistäminen Windowsista Linuxin olemassaolevaan X-istuntoon ===

Tämä ohje on oleellisesti sama kuin ylläoleva [http://linux.fi/index.php?title=VNC#Yhdist.C3.A4minen_olemassaolevaan_X-istuntoon Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon] mutta tässä ohjeessa asiakaskoneen käyttöjärjestelmänä on Windows.

Lataa Windows-koneelle tarvittavat ohjelmat: [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/download.html putty] salattua yhteyttä varten ja [http://www.realvnc.com/cgi-bin/download.cgi realvnc-client] (VNC Free Edition Viewer for Windows Stand-alone Viewer) etäkäyttöä varten.
Kumpaakaan ohjelmaa ei tarvitse asentaa vaan ne suoritetaan suoraaan näistä ladatuista .exe - tiedostoista.

Asenna Linuxiin paketit openssh-server ja x11vnc

Tarkasta linux-koneen ip-osoite sen päätteeseen annetulla komennolla ifconfig
esim:

tunnus@ubuntu:~$ ifconfig
eth0 Link encap:Ethernet HWaddr 00:13:8f:d7:cd:98
inet addr:192.168.0.22 Bcast:192.168.0.255 Mask:255.255.255.0
UP BROADCAST RUNNING MULTICAST MTU:1500 Metric:1
RX packets:2212 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
TX packets:2061 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
collisions:0 txqueuelen:1000
RX bytes:429344 (419.2 KB) TX bytes:2050343 (1.9 MB)
Interrupt:16 Base address:0xe000

Tässä ip-osoite olisi 192.168.0.22

Avaa Windows-koneella äsken ladattu putty. Kirjoita äsken katsottu IP-osoite host-riville.
Connection-> SSH -> TUnnel -kohtaan Add New Forward -kohtaan kuvan mukaisesti Source port 5903 ja destination: localhost:5900 ja paina 'ADD'
Paina Open. Nyt yhteys avataan ja sinulta kysytään kirjautumistunnuksia. Kirjoita Linux-koneen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

Nyt komenna puttyssä

x11vnc -usepw

käynnistääksesi vnc-palvelimen. Parametri -usepw ensimmäisellä kerralla kysyy käytettävää salasanaa. Jos koneeseen on jo asetettu vnc-salasana, ohjelma käyttää sitä.

Käynnistä nyt Windowsissa lataamasi realvnc. Kirjoita osoitteeksi localhost:5903 ja paina OK, jolloin yhteys aukeaa.

Yhteyden saat katkaistua sulkemalla Puttyn ja RealVNC:n.

==Katso myös==
*[[SSH#K.C3.A4ytt.C3.B6esimerkki:_graafinen_VNC-yhteys_kahden_palomuurin_takana_olevan_koneen_v.C3.A4lille|SSH-käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevan koneen välille]]
*[[XDMCP]]
*[[SSH]]
*[[X Window System]]

== Linkkejä ==
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC Ubuntu Suomen wikin VNC-artikkeli]
*[[wikipedia:fi:VNC|Suomenkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[[wikipedia:en:VNC|Englanninkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[http://www.realvnc.com/products/personal/ Realvnc]
*[http://www.tightvnc.com/ TightVNC]
*[http://www.karlrunge.com/x11vnc/ x11vnc]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Virrankulutuksen optimointi

2008-06-17T16:58:08Z

Rhk:

Virrankulutuksen optimointi on merkittävää erityisesti kannettavilla tietokoneilla, jotta laitteiden akkukestot saataisiin mahdollisimman pitkiksi. Luonnollisesti energiansäästö on hyvä asia myös ympäristön kannalta.

Linuxin virrankulutuksen tarkkailuun hyvä työkalu on [[powertop]] joka näyttää kuinka paljon prosessorille aiheutetaan erilaisia keskeytyspyyntöjä ja näin estetään sen vaipumista lepotilaan tai esim. kellotaajuuden tilapäistä pudottamista.

Tässä joitain vinkkejä joilla virrankulutusta voi optimoida:

== Linkkejä ==
* http://www.lesswatts.org/tips/
* [http://www.lesswatts.org/projects/powertop/known.php lesswatts.org: tunnetut ongelmat]
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=256.0 Keskustelu virrankulutuksen optimoinnista]

[[Luokka:Laitteisto]]

Virrankulutuksen optimointi

2008-06-17T16:55:26Z

Rhk:

Virrankulutuksen optimointi on merkittävää erityisesti kannettavilla tietokoneilla, jotta laitteiden akkukestot saataisiin mahdollisimman pitkiksi. Luonnollisesti energiansäästö on hyvä asia myös ympäristön kannalta.

Linuxin virrankulutuksen tarkkailuun hyvä työkalu on [[powertop]] joka näyttää kuinka paljon prosessorille aiheutetaan erilaisia keskeytyspyyntöjä ja näin estetään sen vaipumista lepotilaan tai esim. kellotaajuuden tilapäistä pudottamista.

Tässä joitain vinkkejä joilla virrankulutusta voi optimoida:

== Linkkejä ==
* http://www.lesswatts.org/tips/
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=256.0 Keskustelu virrankulutuksen optimoinnista]

[[Luokka:Laitteisto]]

Virrankulutuksen optimointi

2008-06-17T16:54:23Z

Rhk: linkki forumille

Virrankulutuksen optimointi on merkittävää erityisesti kannettavilla tietokoneilla, jotta laitteiden akkukestot saataisiin mahdollisimman pitkiksi. Luonnollisesti energiansäästö on hyvä asia myös ympäristön kannalta.

Linuxin virrankulutuksen tarkkailuun hyvä työkalu on [[powertop]] joka näyttää kuinka paljon prosessorille aiheutetaan erilaisia keskeytyspyyntöjä ja näin estetään sen vaipumista lepotilaan tai esim. kellotaajuuden tilapäistä pudottamista.

Tässä joitain vinkkejä joilla virrankulutusta voi optimoida:

== Linkkejä ==
*http://www.lesswatts.org/tips/
*[[http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=256.0|Keskustelu virrankulutuksen optimoinnista]]

[[Luokka:Laitteisto]]

Virrankulutuksen optimointi

2008-06-17T16:41:41Z

Rhk: sivu luotu, lisää linkkejä kaivataan..

PowerTOP

2008-06-17T16:19:33Z

Rhk: Linkki virrankulutuksen optimointi - sivulle

Powertop on Intelin julkaisema vapaa työkalu Linuxin virrankulutuksen tarkkailuun ja pienentämiseen. Se kertoo mm. sen, mitkä ohjelmat estävät tehokkaimmin prosessoria viettämästä aikaa lepotilassa. Se osaa myös ehdottaa toimenpiteitä, joilla virrankulutusta voi alentaa. Tästä on hyötyä etenkin kannettavien tietokoneiden käyttäjille.

Powertopin antamien tietojen perusteella on löydetty monia virtasyöppöjä ohjelmia ja ne on korjattu vähemmän virtaa kuluttaviksi.

Powertop löytyy monien jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]], ja sen voi ladata myös ohjelman kotisivulta. Powertopia kannattaa yleensä ajaa pääkäyttäjän oikeuksin, jolloin se saa käytettäväkseen kaikki tarvitsemansa tiedot ja toisaalta virrankulutusta pienentävät toimenpiteet voi suorittaa suoraan Powertopista nappia painamalla.

== Linkkejä ==
* [[Virrankulutuksen_optimointi|Virrankulutuksen optimointi]]
*[http://www.linuxpowertop.org/powertop.php Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]

SSH

2008-06-07T05:12:09Z

Rhk: /* Käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevien koneiden välille */

SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaan ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin [[OpenBSD]]-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX-järjestelmille ja Windowsille.

== Peruskäyttö ==
Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinkertaisesti komennolla
ssh minun.palvelin.example
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example

Mikäli yllä olevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit:
Host lyhytnimi minun.palvelin.example
HostName minun.palvelin.example
User kayttajatunnus
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Yllä olevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen:
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example
ssh minun.palvelin.example
ssh lyhytnimi

== Graafiset ohjelmat ==
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt> ([[#X:n tietoturva|tietoturvasyistä]] tämä ei yleensä ole oletuksena), esimerkiksi näin:
ssh -X guru@linuxburken.firma.example

Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto:
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.example

Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n (etäkoneen) asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi
ForwardX11 yes
Oletuksena tämä arvo on <tt>no</tt>, vaikkakaan tällä ei ole suurempaa merkitystä ''palvelinkoneen'' turvallisuudelle.

Jotta yhteystyö, esimerkiksi tekstin kopioiminen leikepöydän kautta, toimisi normaaliin tapaan paikallisten ja palvelimella ajettavien sovellusten välillä joutuu lisäksi hyväksymään "ForwardX11Trusted", komentorivillä <code>-Y</code>. Sekä tavallinen että varsinkin luotettu X-edelleenohjaus antaa vieraalle koneelle mahdollisuuden käyttää hyväkseen X-sovellusten välistä melko heikkoa tietoturvaa. Katso [[#X:n tietoturva|X:n tietoturva]] alla.

Oletusasetukset ForwardX11 ja ForwardX11Trusted voi asettaa tiedostoissa /etc/ssh_config ja /etc/.ssh/config, haluttaessa kone- ja verkkokohtaisesti:

Host *.luotettuverkko.example.org,omakone.example.net
ForwardX11 yes
ForwardX11Trusted yes
Host muu-x-palvelin.example.com
ForwardX11 yes
ForwardX11Trusted no
Host *
ForwardX11 no
ForwardX11Trusted no

== Yhteyksien uusiokäyttö ==
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää niin kutsuttuna isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti.

Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>:
ssh -M mun.palvelin.example

Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan
ssh mun.palvelin.example
Eikä salasanaa enää kysytä.

Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit
Host *
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p
ControlMaster auto

Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista.

== Tunnistaminen avainparilla ==
Salasanatunnistuksen ohella varteenotettava tapa autentikoida yhteys palvelimelle on avainparimenettely. Siinä asiakaskoneella luodaan avainpari, jonka yksityinen osa jätetään omalle koneelle, ja julkinen osa siirretään kaikille niille koneille, joilla avainparitunnistusta halutaan käyttää. Tässä menettelyohjeet:

*Luodaan avainpari ssh-keygen -ohjelmalla

ssh-keygen -t rsa

*Tässä vaiheessa ssh-keygen kysyy salasanaa avaimelle ja mahdollisesti polkua. Oletuspolkua (~/.ssh/id_rsa) ei yleensä pidä muuttaa, mutta salasana lisää turvallisuutta oleellisesti, jos joku pääsee käsiksi avaintiedostoon. Salasana saa olla mielivaltaisen pitkä. Tiedoston <tt>id_rsa</tt> turvallisuudesta on pidettävä huolta, sillä sen avulla kuka tahansa voi kirjautua käyttämillesi palvelimille tunnuksillasi (murrettuaan mahdollisen salasanan).
*Sitten kopioidaan julkinen osa kaikille palvelimille missä tätä avainparia halutaan hyödyntää. Huomaa, että <tt>authorized_keys</tt>-tiedostossa jokaisella rivillä määritetään yksi avain. Jos et ole aiemmin käyttänyt tätä menetelmää, tiedostoa ei ole, ja oman julkisen avaimen kopioiminen etäkoneen <tt>authorized_keys</tt>-tiedostoksi ei tuota ongelmia.
[[scp]] ~/.ssh/id_rsa.pub palvelin:/home/kayttaja/.ssh/authorized_keys
Mikäli sinulla on jo ennestään etäkoneessa <tt>~/.ssh/authorized_keys2</tt>-tiedosto, voit komentaa näin:
[[cat]] ~/.ssh/id_rsa.pub | ssh käyttäjä@etäkone '[[cat]] >> ~/.ssh/authorized_keys'

*Nyt voit kirjautua kaikille palvelimille, joille olet julkisen avaimesi kopioinut käyttämättä palvelimen salasanaa. Salasanan ei siis enää tarvitse olla helposti muistettava – ja salasanalla kirjautumisen sshd:n kautta voi kieltää kokonaan. Käyttäen ohjelmaa ssh-agent säästytään myös avaintiedoston salasanan antamisesta, paitsi kerran X- tai pääteistunnon alussa, ssh-agentin käynnistämisen yhteydessä.

Jos haluaa kirjautua automaattisesti, esimerkiksi cron-työn yhteydessä, joutuu käyttämään salasanatonta avaintiedostoa. Tähän käyttöön voi luoda rinnakkaisen avaimen, jota pidetään eri tiedostossa (johon viitataan ssh:n vivulla <code>-i</code>) ja avaimen valtuuksia voi rajoittaa laittamalla tiedoston authorized_keys tämän avaimen kohdalle rivin alkuun "optioita", esimerkiksi (huomaa pilkkujen, lainausmerkkien ja välilyöntien käyttö):
from="*.kotiverkko.example.org,työkoneeni.example.com",no-port-forwarding,no-X11-forwarding jatässäitsejulkinenavainkaikkinensa

== Tunneli ==
SSH:n avulla voi tunneloida minkä tahansa TCP-portin käytettäväksi verkon yli. Tämä tapahtuu sovelluksille läpinäkyvästi, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa – tai huonontaa – tietoturvaa tilanteissa, joissa tietyn sovelluksen muokkaaminen ei ole mahdollista tai käytännöllistä. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen ([[localhost]]) portti 123 SSH:lla niin, että sen kautta voi käyttää etäkoneen porttia 1337.
ssh -L 1337:localhost:123 etäkone
Tunnelia ei ole pakko tehdä localhostiin, vaan mikä tahansa kone käy. Näin voit esimerkiksi päästä käsiksi sisäverkkoihin, joihin et suoraan Internetistä pääse. Esimerkki:
ssh -L 1337:192.168.6.12:123 etäkone

=== Käänteinen tunneli ===
Käänteisen tunnelin idea on sama kuin normaalinkin tunnelin, mutta se käynnistetään toisesta päästä. Käänteinen tunneli mahdollistaa vaikkapa palomuurin takana olevan koneen etäylläpidon. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen portti 123 SSH:lla niin, että se on käytettävissä etäkoneelta portissa 1337.
ssh -R 1337:localhost:123 etäkone

==Tietoturva==
SSH-yhteys on salattu, mutta ei pidä tuudittautua valheellisen turvallisuuden tunteeseen, sillä erilaisia hyökkäyskeinoja löytyy. Lue artikkelista [[SSH-turvatoimet]] vinkkejä SSH-palvelimesi turvaamiseen.

Salaus auttaa siiihen, ettei verkkoa passiivisesti salakuunteleva pysty seuraamaan liikennettä ja ettei sitä pystytä muokkaamaan. Edellinen voi myös olla tietoturvaongelma, sillä yrityksen palomuurikaan ei pysty erottamaan ongelmallista liikennettä sallittusta.

===Koneiden avaimet===

SSH estää koneitten avainten avulla vieraan koneen esiintymisen luotettuna palvelimena (nimipalvelinhyökkäysten tms. avulla). ssh varoittaa, jos avaimet eivät täsmää. Varoituksesta ei ole hyötyä, jos siitä ei välitä, joten on oleellista kopioida koneitten avaimet /etc/ssh_host*_key.pub omalle koneelle tiedostoon /etc/ssh/ssh_known_hosts tai ~/.ssh/known_hosts.
Avainriville pitää lisätä myös koneesta mahdollisesti käytettävät aliakset
kone.example.com,kone,alias,alias.example.com,192.168.0.1 itseavainkaikkinensa

Varoituksen yhteydessä ssh kertoo koneen avaimen "sormenjäljen", jonka voi verrata oikean avaimen sormenjälkeen jopa puhelimitse. Jos vain yhden koneen kanssa on ongelmia, ssh-yhteyden voi ottaa toiselle koneelle toiseen verkkoon ja yrittää yhteyttä sitä kautta. Jos tältä koneelta katsottuna vieraan koneen sormenjälki on sama kuin omastakin koneesta katsottuna, kyseessä ei ole paikallinen nimipalvelinhuijaus.

===Murtautuminen===

Se, että ssh-liikenne on salattua, ei estä murtautumaasta ssh-palvelimen kautta suoraan. Itse palvelimessa ei ole ollut kovin paljon reikiä, mutta heikkoja salasanoja voi hyödyntää ssh-palvelimen kautta. Joissakin [[jakelu]]issa palvelin on oletuksena päällä, koska koneita on tarkoitettu etäylläpidettäviksi. Tällöin on tärkeää rajoittaa miltä koneilta ja mille tunnuksille ssh:lla pystyy kirjautumaan ja varmistamaan, että näillä tunnuksilla on hyvät salasanat – ellei salasanalla kirjautumista ssh:lla estetä kokonaan (katso [[#Tunnistaminen avainpareilla|tunnistaminen avainpareilla]] yllä).

Katso myös [[SSH-turvatoimet]].

===X:n tietoturva===

Samalla [[X]]-palvelimella ajettavat ohjelmat luottavat yleensä toisiinsa ja X-palvelin luottaa ohjelmiin. Jos ohjelma niin haluaa se pystyy esimerkiksi valtaamaan leikepöydän juuri ennen sen sisällön kopioimista komentoriville ja siten ajamaan mielivaltaisia komentoja, tai luomaan läpinäkyvän näytön kokoisen ikkunan ja sen kautta salakuuntelemaan näppäimistöä. Tämä ei yleensä ole ongelma, sillä jos jokin ajettava ohjelma on trojan hevonen, se pystyy myös käyttämään tunnuksen oikeuksia suoraan. Verkon yli ajettaessa yhdellä koneella vallatulla tunnuksella voi kuitenkin murtautua myös samaa X-palvelinta käyttäville muille koneille.

Jotta voisi käyttää myös heikomman tietoturvan koneita tai koneita, joiden ylläpitoon ei luota, ssh ei yleensä pyytämättä anna toisella koneella ajettavien ohjelmien käyttää paikallista X-palvelinta. Nykyisissä X-palvelimissa on myös mahdollista rajoittaa X:n käyttöä niin, että jotkut, tässä tilanteessa erityisen vaarallisiksi huomatut toiminnot ei ole vieraan ohjelman käytettävissä.

Jos etäyhteydessä ei ole tarkoituksena ajaa graafisia ohjelmia, X-yhteyttä ei siis kannata muodostaa. Jos käyttää graafisia ohjelmia, mutta epäilee etäkoneen tietoturvaa, X:n voi sallia vain kohtuullisen turvaallisesti koetuin osin.
ssh -x kone-ilman-x-ohjelmia.example.org
ssh -X kone-jossa-x-ohjelmia.example.org
ssh -X -Y kone-johon-luottaa.example.org

==SSH välityspalvelimen läpi==
SSH-yhteydet voidaan myös yhdistää HTTP-välityspalvelimen, kuten [[Squid]]in läpi. Seuraava asetus vaatii Corkscrew-ohjelman, joka löytyy useimpien jakelupakettien ohjelmavarastosta.

Lisää <tt>~/.ssh/config</tt>-tiedostoon seuraavat rivit vaihtaen <tt>cache.palvel.in 8080</tt>:n joksikin muuksi:
<pre>Host *
ProxyCommand corkscrew cache.palvel.in 8080 %h %p</pre>
Jos haluat esimerkiksi vain fi-, org- ja net-domainit menemään välityspalvelimen läpi, muuta Host-asetus <tt>*</tt>:n sijasta <tt>*.fi *.org *.net</tt>:ksi.

==Käyttöesimerkki: varakopiot verkon yli==
Varakopioi kotisivusi toisen koneen kotihakemistosta ssh:lla

ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar -cjvf - .' | cat > kotisivut.tar.bz2

Palauta hakemistorakenne takaisin

cat kotisivut.tar.bz2 | ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar xjvf -'

Vastaava [[Varmuuskopiointi#Rsync|perusteellisempi esimerkki]] löytyy artikkelissa varmuuskopioinnista.

==Käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevien koneiden välille ==
Koneet A ja B palomuurien takana, kone C ei. Tarkoituksena nähdä koneen A näytöllä koneen B näytön näkymä [[VNC#Yhdist.C3.A4minen_olemassaolevaan_X-istuntoon|VNC-yhteyden]] yli.

Kone A ottaa ensiksi yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portin 5903 paikalliseen porttiin 5904:
ssh ckayttaja@ckone.com -L 5904:localhost:5903

Tämän jälkeen kone B ottaa yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portti 8001 koneen B porttiin 22 (SSH):
ssh -R 8001:localhost:22 ckayttaja@ckone.com

Tämän jälkeen käyttäjä A ottaa koneelta C yhteyden koneeseen B tunneloiden koneen B portin 5900(VNC) koneen C porttiin 5903:
ssh bkayttaja@localhost -p 8001 -L 5903:localhost:5900

Nyt A käynnistää VNC:n koneen B porttiin 5900
x11vnc

Ja tämä B-koneen portti 5900 tunneloituu noin neljän portin läpi koneen A porttiin 5904, jolloin A saa VNC:n käyntiin:
vncviewer localhost:5905

==Katso myös==
*[[SFTP]]
*[[SCP]]
*[[Telnet]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]]
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH]
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

VNC

2008-06-06T22:40:55Z

Rhk: /* Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon */

VNC (''Virtual Network Computing'') on [[protokolla]] tietokoneen [[X|graafiseen]] etäkäyttöön tai pelkkään etäkatseluun. VNC-protokolla on avoin ja alustariippumaton ja sitä tukevia palvelin- ja asiakasohjelmistoja löytyy kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

VNC-yhteys ei ota mitään kantaa ruudulla näkyvien käyttöliittymäelementtien muodostumistapaan, vaan kuvansiirto tapahtuu pikseli kerrallaan ([[wikipedia:RFB protocol|RFB-protokolla]]). Tämä mahdollistaa käyttöjärjestelmäriippumattomuuden sekä asiakasohjelman yksinkertaisuuden. VNC on toisaalta tästä syystä usein hitaampi verrattuna [[X Window System]]in sisäänrakennettuun etäkäyttömahdollisuuteen, jossa verkon yli lähetetään samankaltaiset ohjaussignaalit kuin paikallisessakin käytössä. X:n etäkäyttöominaisuutta voi käyttää esimerkiksi [[SSH]]-yhteyden yli tai [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisten kirjautumisohjelmien]] [[XDMCP]]-toiminnon kautta.

Alkuperäinen, vuonna 1995 kehitetty VNC-ohjelmisto julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, mikä on mahdollistanut lukuisten [[haara|haarautettujen]] VNC-versioiden synnyn. Eri VNC-versiot ovat yhteensopivia toistensa kanssa, vaikka useimmista versioista löytyykin omia parannuksiaan. Tunnetuimpia versioita ovat:

*[[RealVNC]] - VNC:n alkuperäisten kehittäjien ylläpitämä palvelin- ja asiakasohjelmisto, josta on saatavilla myös kaupallinen versio. RealVNC:n ilmainen, GPL-lisensoitu versio on saatavilla Linuxille, muille Unix-johdannaisille sekä Windowsille. RealVNC-asiakasohjelma löytyy useimpien Linux-[[jakelu]]iden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>vnc</tt> tai <tt>vncviewer</tt>
*[[TightVNC]] - Linuxille ja Windowsille saatavilla oleva, GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelma. Sisältää oman edistyneemmän pakkausmetodinsa, joka mahdollistaa nopeammat yhteydet. Löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>tightvnc</tt>.
*UltraVNC - GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelmisto paremmalla salauksella ym. lisäominaisuuksilla. Vain Windowsille.
*[[Xvnc]] - mm. RealVNC:n ja TightVNC:n mukana tuleva palvelinohjelmisto ja "virtuaalinen" [[X]]-palvelin, joka luo VNC-asiakasohjelmien käyttöön palvelinkoneen fyysisestä näyttölaitteesta riippumattoman X-istunnon. Xvnc löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>vnc-server</tt>, <tt>xorg-X11-Xvnc</tt> tai <tt>X11-server-xvnc</tt>. Xvnc käynnistyy helpoiten <tt>vncserver</tt>-skriptin avulla.
*[[x11vnc]] - Jo olemassaolevaa, fyysiseen näyttöön liitettyä X-palvelinta hyödyntävä VNC-palvelin. Löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>x11vnc</tt>.
*[[vino]] - graafisesti hallittava VNC-palvelin [[GNOME]]lle.
*[[KRDC]] - [[KDE]]:n VNC- ja [[RDP]]-asiakasohjelma. Uudelleenkirjoitettu lähes kokonaan KDE:n 4.0-versiota varten.
*[[Krfb]] - KDE:n graafinen VNC-palvelin. Tukee mm. sähköpostitse lähetettäviä kutsuja etäyhteyteen.

== Käyttö ==
Useimmista muista etäkirjautumisprotokollista poiketen VNC vaatii, että käyttäjän, jonka istuntoa halutaan etäkäyttää, on jo oltava etäkoneella kirjautuneena ja myöskin käynnistänyt VNC-palvelinohjelman omilla oikeuksillaan <span style="font-size: 0.9em;">(on tosin teoriassa mahdollista käynnistää VNC-palvelin [[nohup]]-ohjelman avulla ja sen jälkeen kirjautua ulos)</span>.

Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, voidaan VNC-asiakkaille avata joko kokonaan oma X-istunto omine ohjelmineen tai sitten antaa heidän etäkäyttää tai -katsella valmista istuntoa, jolloin samaa istuntoa käyttää useampi käyttäjä. Yhden käyttäjän käyttöjärjestelmissä (esimerkiksi Windows) on mahdollista vain olemassaolevan istunnon yhteiskäyttö. Erillisten X-istuntojen luominen toteutetaan käyttämällä [[Xvnc]]-palvelinta, jolloin X-istunto ei ole yhteydessä fyysiseen näyttölaitteeseen. Saman istunnon yhteiskäyttöön taas käytetään [[x11vnc]]-palvelinta, jolloin paikallinen käyttäjä ja etäkäyttäjä jakavat samat ikkunat, [[hiiri|hiiren]] kursorin ym.

VNC:n oletuksena käyttämä salaus on heikko ja mm. salasana on helppo murtaa. Poikkeuksena tästä ovat RealVNC:n kaupallinen versio sekä UltraVNC (vain Windows), joihin on lisätty tuki tehokkaammalle salaukselle. Jos VNC-yhteyttä halutaan käyttää muualla kuin turvallisessa kotiverkossa, on tehokkaampi salaus käytännössä välttämätön. VNC:n ei-kaupallisilla Linux-toteutuksilla ylimääräinen salaus onnistuu helpoiten välittämällä VNC-liikenne [[SSH#Tunneli|SSH-tunnelin]] kautta. Tällä menetelmällä voidaan myös kiertää mahdolliset palomuuriasetukset, joissa VNC:n oletuksena käyttämät portit <tt>5900-5906</tt> on suljettu, mutta SSH:n 22-portti sallittu. Tässä ohjeessa neuvotaan VNC-yhteyden muodostaminen SSH-tunnelin kautta.

Jotta tämä voisi toimia, täytyy paikalliselta koneelta löytyä SSH-asiakasohjelma ja etäkoneelta ajossa oleva SSH-palvelin (<tt>sshd</tt>). Molemmat löytyvät yleensä paketista <tt>openssh</tt>, tosin joissakin jakeluissa SSH-asiakasohjelmat on eriytetty pakettiin <tt>openssh-clients</tt> ja <tt>sshd</tt> pakettiin <tt>openssh-server</tt>. Lisätietoja SSH-palvelimen pystyttämisestä löytyy artikkelista [[SSH]].

Ennen yhteyden luomista on paikallisella koneella luonnollisesti oltava myös jokin VNC-asiakasohjelma. Hyvä valinta on esimerkiksi [[TightVNC]], joka käyttää RealVNC:tä tehokkaampaa pakkausta. TightVNC löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>tightvnc</tt>.

===Yhdistäminen erilliseen X-istuntoon===
Luodaan SSH-tunneli (valitsin <tt>-L</tt>) etäkoneeseen ''palvelin'':
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904
5903 on portti paikallisessa koneessa ja 5904 on portti etäkoneessa, johon ollaan ottamassa yhteyttä. Voit myös käyttää valitsinta <tt>-C</tt>, joka aiheuttaa yhteyden pakkaamisen kompensoiden VNC:n puutteellisia pakkaustoimintoja. Toisaalta tämä saattaa jossain määrin lisätä yhteyden viivettä. Pakkauksella varustettu tunneli avattaisiin näin:
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:palvelin:5904

Etäkoneella on nyt käynnistettävä VNC-palvelin. Tämä edellyttää saman <tt>tightvnc</tt>-paketin asentamista kuin paikallisellakin koneella. Palvelin käynnistetään komennolla
vncserver :4
jossa <tt>:4</tt> tarkoittaa työpöydän numeroa (tämä määrittää myös kuunneltavaksi porttiosoitteeksi <tt>5904</tt>:n). Halutessa voidaan määrittää myös näytön resoluutio (valitsin <tt>-geometry</tt>) sekä värimäärä (<tt>-depth</tt>), esimerkiksi
vncserver -geometry 1024x768 -depth 16 :4
Ensimmäisellä kerralla kun palvelin käynnistetään, kysytään myös yhteydelle asetettavaa salasanaa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana). Salasana tallentuu tiedostoon <tt>.vnc/passwd</tt>. Sitä voi vaihtaa komennolla <tt>vncpasswd</tt>.

Etäkäyttäjän VNC-istunnossa käynnistettäviä ohjelmia voidaan muokauttaa muokkaamalla skriptiä <tt>.vnc/xstartup</tt>. Tämän tiedoston tyypillinen sisältö on
#!/bin/sh

xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
xterm -geometry 80x24+10+10 -ls -title "$VNCDESKTOP Desktop" &
twm &
Mikä käynnistää [[Xterm]]-[[terminaaliemulaattori]]n sekä yksinkertaisen [[TWM]]-ikkunointiohjelman. [[KDE]]:n käynnistystä varten tiedosto pitäisi muokata muotoon
#!/bin/sh

exec startkde
ja GNOME:n käynnistystä varten muotoon
#!/bin/sh

exec gnome-session
Mallia tähän voi ottaa [[xinitrc|.xinitrc]]-tiedostosta.

Kun <tt>vncserver</tt> on käynnistetty, jätä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä paikallisella koneella VNC-asiakasohjelma komennolla
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun lopetat VNC-käytön, voit periaatteessa jättää <tt>vncserver</tt>-ohjelman pyörimään etäkoneelle. Yleensä tämä kuitenkin vain kuluttaa turhaan koneen resursseja, joten voit sulkea palvelimen komennolla
vncserver -kill :4
olettaen, että 4 oli käyttämäsi työpöytänumero. SSH-tunnelin ja -etäistunnon voi sulkea komennolla
exit

=== Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon ===
Paikalliselta koneelta on ensin ylläolevaan tapaan luotava SSH-tunneli etäkoneelle komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5904
Missä <tt>5903</tt> on paikallisen koneen ja <tt>5904</tt> etäkoneen portti. Pakkausta käyttävä SSH-tunneli voidaan luoda komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:localhost:5904

Etäkoneelta on löydyttävä [[x11vnc]]-palvelinohjelmisto. Sen pitäisi löytyä paketinhallinnasta nimellä <tt>x11vnc</tt>.

X11vnc-palvelin käynnistetään komennolla
x11vnc -usepw
Missä valitsin <tt>-usepw</tt> pakottaa käyttämään yhteydelle salasanaa. Jos tiedostosta <tt>.vnc/passwd</tt> jo löytyy valmis salasana, käytetään sitä. Muussa tapauksessa käyttäjää pyydetään määrittelemään salasana ja tallennetaan se sitten em. tiedostoon. Salasanan vaihtoon voi käyttää TightVNC:n ja RealVNC:n mukana tulevaa <tt>vncpasswd</tt>-ohjelmaa. Muussa tapauksessa asia onnistuu seuraavalla komennolla:
x11vnc -storepasswd 'salasana' $HOME/.vnc/passwd

Mikäli etäkoneella on ajossa useita eri työpöytäistuntoja, voidaan x11vnc määrittää käyttämään tiettyä istuntoa valitsimella <tt>-display</tt>, esimerkiksi
x11vnc -usepw -display :0
X11vnc tukee myös huomattavaa määrää muita valitsimia, joista saa lisätietoa ohjelman [http://www.karlrunge.com/x11vnc/ kotisivuilta] tai komennolla <tt>man x11vnc</tt>.

Kun olet saanut x11vnc-palvelimen käynnistettyä, voit jättää SSH-tunnelin auki taustalle ja käynnistää paikallisella koneella VNC-asiakasohjelman komennolla
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun suljet käynnistämäsi <tt>vncviewer</tt>-istunnon, sulkeutuu myös x11vnc-palvelin automaattisesti. Tällöin voit palata SSH-tunnelin komentoriville ja sulkea sen komennolla
exit
Jos haluat estää x11vnc:n automaattisen sulkeutumisen, voit käynnistää sen valitsimella <tt>-forever</tt>:
x11vnc -usepw -forever
X11vnc-palvelimen voi tällöin sulkea komennolla
[[killall]] x11vnc

'''Huom!''' Katso myös [[SSH#K.C3.A4ytt.C3.B6esimerkki:_Graafinen_VNC-yhteys_kahden_palomuurin_takana_olevien_koneiden_v.C3.A4lille|SSH-käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevien koneiden välille]]

====Yhdistäminen ilman SSH-salausta====
Kotiverkkokäytössä saattaa olla turhaa käyttää SSH-tunnelia x11vnc-yhteyttä luodessa. Tällöin voit yksinkertaisesti käynnistää x11vnc-palvelimen etäkoneen komentoriviltä komennolla
x11vnc -usepw
sekä antaa paikallisella koneella komennon
vncviewer etakoneen_nimi:0
missä <tt>:0</tt> on etäkoneella käytettävä työpöytänumero. Jos etäkoneella on vain yksi X-istunto, on työpöydän numero todennäköisesti <tt>0</tt>.

====Yhdistäminen graafisia työkaluja käyttäen====
Yhdistäminen näillä työkaluilla tapahtuu ilman erillisen salauksen (kuten SSH-tunneli) käyttöä, joten ne soveltuvat enimmäkseen vain turvallisissa verkoissa käytettäväksi.

=====GNOME=====
[[GNOME]]en kuuluu [[vino]]-niminen VNC-palvelin, jonka asetuksia voi muuttaa valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Asetukset'' --> ''Etätyöpöytä''.

Asetusruudussa voit valita, haluatko muiden käyttäjien voivan etäkäyttää tai vain etäkatsella työpöytääsi. Voit myös valita, haluatko saada uusista VNC-istunnoista varmistuksen sekä määrittää yhteydelle salasanan. Salasanan maksimipituus on joissakin VNC-ohjelmissa esiintyvän rajoituksen vuoksi 8 merkkiä. VNC-palvelimen päälläolo ei edellytä asetusikkunan aukioloa.

=====KDE=====
[[KDE]]:hen kuuluu [[Krfb]]-niminen VNC-palvelin. Sen voi käynnistää ''Internet''-valikon alta kohdasta ''Työpöydän jakaminen''. Ohjelma sallii yhteyskohtaisten kutsujen luomisen, joille generoidaan valmiiksi salasana sekä asetetaan tunnin voimassaoloaika. Palvelimen voi myös määrittää ottamaan jatkuvasti yhteyksiä vastaan. Yhteyden vastaanottaminen ei edellytä Krfb:n asetusikkunan aukioloa. Kun uusi yhteyspyyntö tulee, näytetään oletuksena varmistuskysely. Tämän jälkeen tarjottimelle ilmestyy Krfb:n kuvake, josta voi hallita yhteyttä.

KDE:hen kuuluu myös VNC- ja RDP-asiakasohjelma nimeltä [[KRDC]]. Se löytyy ''Internet''-valikon kohdasta ''Etätyöpöytäyhteys''. Sille syötetään halutun palvelimen osoite muodossa <tt>palvelimennimi:työpöytänumero</tt>, esimerkiksi <tt>foobar:0</tt>. Tämän jälkeen tulee ikkuna, jossa kysytään yhteyden nopeutta sekä halua salasanan tallentamiseen [[Kwallet]]-työkalun avulla. Tämän jälkeen näytetään ''Todennetaan''-ikkunaa, kunnes etäkoneen käyttäjä on hyväksynyt yhteyden. Sitten kysytään salasanaa ja VNC-ikkuna aukeaa. Yhteysikkunassa voi valita mm. kokoruututilan, zoomauksen sekä erikoisnäppäinten syötön. Huomioi, että KDE:n uudessa 4.0-versiossa KRDC on uudistettu lähes kokonaan, joten tämä ohje ei välttämättä enää päde siihen.

==Katso myös==
*[[SSH#K.C3.A4ytt.C3.B6esimerkki:_Graafinen_VNC-yhteys_kahden_palomuurin_takana_olevien_koneiden_v.C3.A4lille|SSH-käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevien koneiden välille]]
*[[XDMCP]]
*[[SSH]]
*[[X Window System]]

== Linkkejä ==
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC Ubuntu Suomen wikin VNC-artikkeli]
*[[wikipedia:fi:VNC|Suomenkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[[wikipedia:en:VNC|Englanninkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[http://www.realvnc.com/products/personal/ Realvnc]
*[http://www.tightvnc.com/ TightVNC]
*[http://www.karlrunge.com/x11vnc/ x11vnc]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]

VNC

2008-06-06T22:39:38Z

Rhk: /* Katso myös */ VNC palomuurien läpi

VNC (''Virtual Network Computing'') on [[protokolla]] tietokoneen [[X|graafiseen]] etäkäyttöön tai pelkkään etäkatseluun. VNC-protokolla on avoin ja alustariippumaton ja sitä tukevia palvelin- ja asiakasohjelmistoja löytyy kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

VNC-yhteys ei ota mitään kantaa ruudulla näkyvien käyttöliittymäelementtien muodostumistapaan, vaan kuvansiirto tapahtuu pikseli kerrallaan ([[wikipedia:RFB protocol|RFB-protokolla]]). Tämä mahdollistaa käyttöjärjestelmäriippumattomuuden sekä asiakasohjelman yksinkertaisuuden. VNC on toisaalta tästä syystä usein hitaampi verrattuna [[X Window System]]in sisäänrakennettuun etäkäyttömahdollisuuteen, jossa verkon yli lähetetään samankaltaiset ohjaussignaalit kuin paikallisessakin käytössä. X:n etäkäyttöominaisuutta voi käyttää esimerkiksi [[SSH]]-yhteyden yli tai [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisten kirjautumisohjelmien]] [[XDMCP]]-toiminnon kautta.

Alkuperäinen, vuonna 1995 kehitetty VNC-ohjelmisto julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, mikä on mahdollistanut lukuisten [[haara|haarautettujen]] VNC-versioiden synnyn. Eri VNC-versiot ovat yhteensopivia toistensa kanssa, vaikka useimmista versioista löytyykin omia parannuksiaan. Tunnetuimpia versioita ovat:

*[[RealVNC]] - VNC:n alkuperäisten kehittäjien ylläpitämä palvelin- ja asiakasohjelmisto, josta on saatavilla myös kaupallinen versio. RealVNC:n ilmainen, GPL-lisensoitu versio on saatavilla Linuxille, muille Unix-johdannaisille sekä Windowsille. RealVNC-asiakasohjelma löytyy useimpien Linux-[[jakelu]]iden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>vnc</tt> tai <tt>vncviewer</tt>
*[[TightVNC]] - Linuxille ja Windowsille saatavilla oleva, GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelma. Sisältää oman edistyneemmän pakkausmetodinsa, joka mahdollistaa nopeammat yhteydet. Löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>tightvnc</tt>.
*UltraVNC - GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelmisto paremmalla salauksella ym. lisäominaisuuksilla. Vain Windowsille.
*[[Xvnc]] - mm. RealVNC:n ja TightVNC:n mukana tuleva palvelinohjelmisto ja "virtuaalinen" [[X]]-palvelin, joka luo VNC-asiakasohjelmien käyttöön palvelinkoneen fyysisestä näyttölaitteesta riippumattoman X-istunnon. Xvnc löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>vnc-server</tt>, <tt>xorg-X11-Xvnc</tt> tai <tt>X11-server-xvnc</tt>. Xvnc käynnistyy helpoiten <tt>vncserver</tt>-skriptin avulla.
*[[x11vnc]] - Jo olemassaolevaa, fyysiseen näyttöön liitettyä X-palvelinta hyödyntävä VNC-palvelin. Löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>x11vnc</tt>.
*[[vino]] - graafisesti hallittava VNC-palvelin [[GNOME]]lle.
*[[KRDC]] - [[KDE]]:n VNC- ja [[RDP]]-asiakasohjelma. Uudelleenkirjoitettu lähes kokonaan KDE:n 4.0-versiota varten.
*[[Krfb]] - KDE:n graafinen VNC-palvelin. Tukee mm. sähköpostitse lähetettäviä kutsuja etäyhteyteen.

== Käyttö ==
Useimmista muista etäkirjautumisprotokollista poiketen VNC vaatii, että käyttäjän, jonka istuntoa halutaan etäkäyttää, on jo oltava etäkoneella kirjautuneena ja myöskin käynnistänyt VNC-palvelinohjelman omilla oikeuksillaan <span style="font-size: 0.9em;">(on tosin teoriassa mahdollista käynnistää VNC-palvelin [[nohup]]-ohjelman avulla ja sen jälkeen kirjautua ulos)</span>.

Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, voidaan VNC-asiakkaille avata joko kokonaan oma X-istunto omine ohjelmineen tai sitten antaa heidän etäkäyttää tai -katsella valmista istuntoa, jolloin samaa istuntoa käyttää useampi käyttäjä. Yhden käyttäjän käyttöjärjestelmissä (esimerkiksi Windows) on mahdollista vain olemassaolevan istunnon yhteiskäyttö. Erillisten X-istuntojen luominen toteutetaan käyttämällä [[Xvnc]]-palvelinta, jolloin X-istunto ei ole yhteydessä fyysiseen näyttölaitteeseen. Saman istunnon yhteiskäyttöön taas käytetään [[x11vnc]]-palvelinta, jolloin paikallinen käyttäjä ja etäkäyttäjä jakavat samat ikkunat, [[hiiri|hiiren]] kursorin ym.

VNC:n oletuksena käyttämä salaus on heikko ja mm. salasana on helppo murtaa. Poikkeuksena tästä ovat RealVNC:n kaupallinen versio sekä UltraVNC (vain Windows), joihin on lisätty tuki tehokkaammalle salaukselle. Jos VNC-yhteyttä halutaan käyttää muualla kuin turvallisessa kotiverkossa, on tehokkaampi salaus käytännössä välttämätön. VNC:n ei-kaupallisilla Linux-toteutuksilla ylimääräinen salaus onnistuu helpoiten välittämällä VNC-liikenne [[SSH#Tunneli|SSH-tunnelin]] kautta. Tällä menetelmällä voidaan myös kiertää mahdolliset palomuuriasetukset, joissa VNC:n oletuksena käyttämät portit <tt>5900-5906</tt> on suljettu, mutta SSH:n 22-portti sallittu. Tässä ohjeessa neuvotaan VNC-yhteyden muodostaminen SSH-tunnelin kautta.

Jotta tämä voisi toimia, täytyy paikalliselta koneelta löytyä SSH-asiakasohjelma ja etäkoneelta ajossa oleva SSH-palvelin (<tt>sshd</tt>). Molemmat löytyvät yleensä paketista <tt>openssh</tt>, tosin joissakin jakeluissa SSH-asiakasohjelmat on eriytetty pakettiin <tt>openssh-clients</tt> ja <tt>sshd</tt> pakettiin <tt>openssh-server</tt>. Lisätietoja SSH-palvelimen pystyttämisestä löytyy artikkelista [[SSH]].

Ennen yhteyden luomista on paikallisella koneella luonnollisesti oltava myös jokin VNC-asiakasohjelma. Hyvä valinta on esimerkiksi [[TightVNC]], joka käyttää RealVNC:tä tehokkaampaa pakkausta. TightVNC löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>tightvnc</tt>.

===Yhdistäminen erilliseen X-istuntoon===
Luodaan SSH-tunneli (valitsin <tt>-L</tt>) etäkoneeseen ''palvelin'':
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904
5903 on portti paikallisessa koneessa ja 5904 on portti etäkoneessa, johon ollaan ottamassa yhteyttä. Voit myös käyttää valitsinta <tt>-C</tt>, joka aiheuttaa yhteyden pakkaamisen kompensoiden VNC:n puutteellisia pakkaustoimintoja. Toisaalta tämä saattaa jossain määrin lisätä yhteyden viivettä. Pakkauksella varustettu tunneli avattaisiin näin:
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:palvelin:5904

Etäkoneella on nyt käynnistettävä VNC-palvelin. Tämä edellyttää saman <tt>tightvnc</tt>-paketin asentamista kuin paikallisellakin koneella. Palvelin käynnistetään komennolla
vncserver :4
jossa <tt>:4</tt> tarkoittaa työpöydän numeroa (tämä määrittää myös kuunneltavaksi porttiosoitteeksi <tt>5904</tt>:n). Halutessa voidaan määrittää myös näytön resoluutio (valitsin <tt>-geometry</tt>) sekä värimäärä (<tt>-depth</tt>), esimerkiksi
vncserver -geometry 1024x768 -depth 16 :4
Ensimmäisellä kerralla kun palvelin käynnistetään, kysytään myös yhteydelle asetettavaa salasanaa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana). Salasana tallentuu tiedostoon <tt>.vnc/passwd</tt>. Sitä voi vaihtaa komennolla <tt>vncpasswd</tt>.

Etäkäyttäjän VNC-istunnossa käynnistettäviä ohjelmia voidaan muokauttaa muokkaamalla skriptiä <tt>.vnc/xstartup</tt>. Tämän tiedoston tyypillinen sisältö on
#!/bin/sh

xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
xterm -geometry 80x24+10+10 -ls -title "$VNCDESKTOP Desktop" &
twm &
Mikä käynnistää [[Xterm]]-[[terminaaliemulaattori]]n sekä yksinkertaisen [[TWM]]-ikkunointiohjelman. [[KDE]]:n käynnistystä varten tiedosto pitäisi muokata muotoon
#!/bin/sh

exec startkde
ja GNOME:n käynnistystä varten muotoon
#!/bin/sh

exec gnome-session
Mallia tähän voi ottaa [[xinitrc|.xinitrc]]-tiedostosta.

Kun <tt>vncserver</tt> on käynnistetty, jätä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä paikallisella koneella VNC-asiakasohjelma komennolla
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun lopetat VNC-käytön, voit periaatteessa jättää <tt>vncserver</tt>-ohjelman pyörimään etäkoneelle. Yleensä tämä kuitenkin vain kuluttaa turhaan koneen resursseja, joten voit sulkea palvelimen komennolla
vncserver -kill :4
olettaen, että 4 oli käyttämäsi työpöytänumero. SSH-tunnelin ja -etäistunnon voi sulkea komennolla
exit

=== Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon ===
Paikalliselta koneelta on ensin ylläolevaan tapaan luotava SSH-tunneli etäkoneelle komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5904
Missä <tt>5903</tt> on paikallisen koneen ja <tt>5904</tt> etäkoneen portti. Pakkausta käyttävä SSH-tunneli voidaan luoda komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:localhost:5904

Etäkoneelta on löydyttävä [[x11vnc]]-palvelinohjelmisto. Sen pitäisi löytyä paketinhallinnasta nimellä <tt>x11vnc</tt>.

X11vnc-palvelin käynnistetään komennolla
x11vnc -usepw
Missä valitsin <tt>-usepw</tt> pakottaa käyttämään yhteydelle salasanaa. Jos tiedostosta <tt>.vnc/passwd</tt> jo löytyy valmis salasana, käytetään sitä. Muussa tapauksessa käyttäjää pyydetään määrittelemään salasana ja tallennetaan se sitten em. tiedostoon. Salasanan vaihtoon voi käyttää TightVNC:n ja RealVNC:n mukana tulevaa <tt>vncpasswd</tt>-ohjelmaa. Muussa tapauksessa asia onnistuu seuraavalla komennolla:
x11vnc -storepasswd 'salasana' $HOME/.vnc/passwd

Mikäli etäkoneella on ajossa useita eri työpöytäistuntoja, voidaan x11vnc määrittää käyttämään tiettyä istuntoa valitsimella <tt>-display</tt>, esimerkiksi
x11vnc -usepw -display :0
X11vnc tukee myös huomattavaa määrää muita valitsimia, joista saa lisätietoa ohjelman [http://www.karlrunge.com/x11vnc/ kotisivuilta] tai komennolla <tt>man x11vnc</tt>.

Kun olet saanut x11vnc-palvelimen käynnistettyä, voit jättää SSH-tunnelin auki taustalle ja käynnistää paikallisella koneella VNC-asiakasohjelman komennolla
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun suljet käynnistämäsi <tt>vncviewer</tt>-istunnon, sulkeutuu myös x11vnc-palvelin automaattisesti. Tällöin voit palata SSH-tunnelin komentoriville ja sulkea sen komennolla
exit
Jos haluat estää x11vnc:n automaattisen sulkeutumisen, voit käynnistää sen valitsimella <tt>-forever</tt>:
x11vnc -usepw -forever
X11vnc-palvelimen voi tällöin sulkea komennolla
[[killall]] x11vnc

====Yhdistäminen ilman SSH-salausta====
Kotiverkkokäytössä saattaa olla turhaa käyttää SSH-tunnelia x11vnc-yhteyttä luodessa. Tällöin voit yksinkertaisesti käynnistää x11vnc-palvelimen etäkoneen komentoriviltä komennolla
x11vnc -usepw
sekä antaa paikallisella koneella komennon
vncviewer etakoneen_nimi:0
missä <tt>:0</tt> on etäkoneella käytettävä työpöytänumero. Jos etäkoneella on vain yksi X-istunto, on työpöydän numero todennäköisesti <tt>0</tt>.

====Yhdistäminen graafisia työkaluja käyttäen====
Yhdistäminen näillä työkaluilla tapahtuu ilman erillisen salauksen (kuten SSH-tunneli) käyttöä, joten ne soveltuvat enimmäkseen vain turvallisissa verkoissa käytettäväksi.

=====GNOME=====
[[GNOME]]en kuuluu [[vino]]-niminen VNC-palvelin, jonka asetuksia voi muuttaa valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Asetukset'' --> ''Etätyöpöytä''.

Asetusruudussa voit valita, haluatko muiden käyttäjien voivan etäkäyttää tai vain etäkatsella työpöytääsi. Voit myös valita, haluatko saada uusista VNC-istunnoista varmistuksen sekä määrittää yhteydelle salasanan. Salasanan maksimipituus on joissakin VNC-ohjelmissa esiintyvän rajoituksen vuoksi 8 merkkiä. VNC-palvelimen päälläolo ei edellytä asetusikkunan aukioloa.

=====KDE=====
[[KDE]]:hen kuuluu [[Krfb]]-niminen VNC-palvelin. Sen voi käynnistää ''Internet''-valikon alta kohdasta ''Työpöydän jakaminen''. Ohjelma sallii yhteyskohtaisten kutsujen luomisen, joille generoidaan valmiiksi salasana sekä asetetaan tunnin voimassaoloaika. Palvelimen voi myös määrittää ottamaan jatkuvasti yhteyksiä vastaan. Yhteyden vastaanottaminen ei edellytä Krfb:n asetusikkunan aukioloa. Kun uusi yhteyspyyntö tulee, näytetään oletuksena varmistuskysely. Tämän jälkeen tarjottimelle ilmestyy Krfb:n kuvake, josta voi hallita yhteyttä.

KDE:hen kuuluu myös VNC- ja RDP-asiakasohjelma nimeltä [[KRDC]]. Se löytyy ''Internet''-valikon kohdasta ''Etätyöpöytäyhteys''. Sille syötetään halutun palvelimen osoite muodossa <tt>palvelimennimi:työpöytänumero</tt>, esimerkiksi <tt>foobar:0</tt>. Tämän jälkeen tulee ikkuna, jossa kysytään yhteyden nopeutta sekä halua salasanan tallentamiseen [[Kwallet]]-työkalun avulla. Tämän jälkeen näytetään ''Todennetaan''-ikkunaa, kunnes etäkoneen käyttäjä on hyväksynyt yhteyden. Sitten kysytään salasanaa ja VNC-ikkuna aukeaa. Yhteysikkunassa voi valita mm. kokoruututilan, zoomauksen sekä erikoisnäppäinten syötön. Huomioi, että KDE:n uudessa 4.0-versiossa KRDC on uudistettu lähes kokonaan, joten tämä ohje ei välttämättä enää päde siihen.

==Katso myös==
*[[SSH#K.C3.A4ytt.C3.B6esimerkki:_Graafinen_VNC-yhteys_kahden_palomuurin_takana_olevien_koneiden_v.C3.A4lille|SSH-käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevien koneiden välille]]
*[[XDMCP]]
*[[SSH]]
*[[X Window System]]

== Linkkejä ==
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC Ubuntu Suomen wikin VNC-artikkeli]
*[[wikipedia:fi:VNC|Suomenkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[[wikipedia:en:VNC|Englanninkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[http://www.realvnc.com/products/personal/ Realvnc]
*[http://www.tightvnc.com/ TightVNC]
*[http://www.karlrunge.com/x11vnc/ x11vnc]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]

SSH

2008-06-06T22:38:21Z

Rhk: /* Käyttöesimerkki, varakopiot verkon yli */ - uusi pätkä: vnc kahden palomuurin läpi

SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaan ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin [[OpenBSD]]-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX-järjestelmille ja Windowsille.

== Peruskäyttö ==
Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinkertaisesti komennolla
ssh minun.palvelin.example
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example

Mikäli yllä olevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit:
Host lyhytnimi minun.palvelin.example
HostName minun.palvelin.example
User kayttajatunnus
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Yllä olevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen:
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example
ssh minun.palvelin.example
ssh lyhytnimi

== Graafiset ohjelmat ==
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt> ([[#X:n tietoturva|tietoturvasyistä]] tämä ei yleensä ole oletuksena), esimerkiksi näin:
ssh -X guru@linuxburken.firma.example

Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto:
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.example

Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n (etäkoneen) asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi
ForwardX11 yes
Oletuksena tämä arvo on <tt>no</tt>, vaikkakaan tällä ei ole suurempaa merkitystä ''palvelinkoneen'' turvallisuudelle.

Jotta yhteystyö, esimerkiksi tekstin kopioiminen leikepöydän kautta, toimisi normaaliin tapaan paikallisten ja palvelimella ajettavien sovellusten välillä joutuu lisäksi hyväksymään "ForwardX11Trusted", komentorivillä <code>-Y</code>. Sekä tavallinen että varsinkin luotettu X-edelleenohjaus antaa vieraalle koneelle mahdollisuuden käyttää hyväkseen X-sovellusten välistä melko heikkoa tietoturvaa. Katso [[#X:n tietoturva|X:n tietoturva]] alla.

Oletusasetukset ForwardX11 ja ForwardX11Trusted voi asettaa tiedostoissa /etc/ssh_config ja /etc/.ssh/config, haluttaessa kone- ja verkkokohtaisesti:

Host *.luotettuverkko.example.org,omakone.example.net
ForwardX11 yes
ForwardX11Trusted yes
Host muu-x-palvelin.example.com
ForwardX11 yes
ForwardX11Trusted no
Host *
ForwardX11 no
ForwardX11Trusted no

== Yhteyksien uusiokäyttö ==
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää niin kutsuttuna isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti.

Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>:
ssh -M mun.palvelin.example

Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan
ssh mun.palvelin.example
Eikä salasanaa enää kysytä.

Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit
Host *
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p
ControlMaster auto

Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista.

== Tunnistaminen avainparilla ==
Salasanatunnistuksen ohella varteenotettava tapa autentikoida yhteys palvelimelle on avainparimenettely. Siinä asiakaskoneella luodaan avainpari, jonka yksityinen osa jätetään omalle koneelle, ja julkinen osa siirretään kaikille niille koneille, joilla avainparitunnistusta halutaan käyttää. Tässä menettelyohjeet:

*Luodaan avainpari ssh-keygen -ohjelmalla

ssh-keygen -t rsa

*Tässä vaiheessa ssh-keygen kysyy salasanaa avaimelle ja mahdollisesti polkua. Oletuspolkua (~/.ssh/id_rsa) ei yleensä pidä muuttaa, mutta salasana lisää turvallisuutta oleellisesti, jos joku pääsee käsiksi avaintiedostoon. Salasana saa olla mielivaltaisen pitkä. Tiedoston <tt>id_rsa</tt> turvallisuudesta on pidettävä huolta, sillä sen avulla kuka tahansa voi kirjautua käyttämillesi palvelimille tunnuksillasi (murrettuaan mahdollisen salasanan).
*Sitten kopioidaan julkinen osa kaikille palvelimille missä tätä avainparia halutaan hyödyntää. Huomaa, että <tt>authorized_keys</tt>-tiedostossa jokaisella rivillä määritetään yksi avain. Jos et ole aiemmin käyttänyt tätä menetelmää, tiedostoa ei ole, ja oman julkisen avaimen kopioiminen etäkoneen <tt>authorized_keys</tt>-tiedostoksi ei tuota ongelmia.
[[scp]] ~/.ssh/id_rsa.pub palvelin:/home/kayttaja/.ssh/authorized_keys
Mikäli sinulla on jo ennestään etäkoneessa <tt>~/.ssh/authorized_keys2</tt>-tiedosto, voit komentaa näin:
[[cat]] ~/.ssh/id_rsa.pub | ssh käyttäjä@etäkone '[[cat]] >> ~/.ssh/authorized_keys'

*Nyt voit kirjautua kaikille palvelimille, joille olet julkisen avaimesi kopioinut käyttämättä palvelimen salasanaa. Salasanan ei siis enää tarvitse olla helposti muistettava – ja salasanalla kirjautumisen sshd:n kautta voi kieltää kokonaan. Käyttäen ohjelmaa ssh-agent säästytään myös avaintiedoston salasanan antamisesta, paitsi kerran X- tai pääteistunnon alussa, ssh-agentin käynnistämisen yhteydessä.

Jos haluaa kirjautua automaattisesti, esimerkiksi cron-työn yhteydessä, joutuu käyttämään salasanatonta avaintiedostoa. Tähän käyttöön voi luoda rinnakkaisen avaimen, jota pidetään eri tiedostossa (johon viitataan ssh:n vivulla <code>-i</code>) ja avaimen valtuuksia voi rajoittaa laittamalla tiedoston authorized_keys tämän avaimen kohdalle rivin alkuun "optioita", esimerkiksi (huomaa pilkkujen, lainausmerkkien ja välilyöntien käyttö):
from="*.kotiverkko.example.org,työkoneeni.example.com",no-port-forwarding,no-X11-forwarding jatässäitsejulkinenavainkaikkinensa

== Tunneli ==
SSH:n avulla voi tunneloida minkä tahansa TCP-portin käytettäväksi verkon yli. Tämä tapahtuu sovelluksille läpinäkyvästi, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa – tai huonontaa – tietoturvaa tilanteissa, joissa tietyn sovelluksen muokkaaminen ei ole mahdollista tai käytännöllistä. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen ([[localhost]]) portti 123 SSH:lla niin, että sen kautta voi käyttää etäkoneen porttia 1337.
ssh -L 1337:localhost:123 etäkone
Tunnelia ei ole pakko tehdä localhostiin, vaan mikä tahansa kone käy. Näin voit esimerkiksi päästä käsiksi sisäverkkoihin, joihin et suoraan Internetistä pääse. Esimerkki:
ssh -L 1337:192.168.6.12:123 etäkone

=== Käänteinen tunneli ===
Käänteisen tunnelin idea on sama kuin normaalinkin tunnelin, mutta se käynnistetään toisesta päästä. Käänteinen tunneli mahdollistaa vaikkapa palomuurin takana olevan koneen etäylläpidon. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen portti 123 SSH:lla niin, että se on käytettävissä etäkoneelta portissa 1337.
ssh -R 1337:localhost:123 etäkone

==Tietoturva==
SSH-yhteys on salattu, mutta ei pidä tuudittautua valheellisen turvallisuuden tunteeseen, sillä erilaisia hyökkäyskeinoja löytyy. Lue artikkelista [[SSH-turvatoimet]] vinkkejä SSH-palvelimesi turvaamiseen.

Salaus auttaa siiihen, ettei verkkoa passiivisesti salakuunteleva pysty seuraamaan liikennettä ja ettei sitä pystytä muokkaamaan. Edellinen voi myös olla tietoturvaongelma, sillä yrityksen palomuurikaan ei pysty erottamaan ongelmallista liikennettä sallittusta.

===Koneiden avaimet===

SSH estää koneitten avainten avulla vieraan koneen esiintymisen luotettuna palvelimena (nimipalvelinhyökkäysten tms. avulla). ssh varoittaa, jos avaimet eivät täsmää. Varoituksesta ei ole hyötyä, jos siitä ei välitä, joten on oleellista kopioida koneitten avaimet /etc/ssh_host*_key.pub omalle koneelle tiedostoon /etc/ssh/ssh_known_hosts tai ~/.ssh/known_hosts.
Avainriville pitää lisätä myös koneesta mahdollisesti käytettävät aliakset
kone.example.com,kone,alias,alias.example.com,192.168.0.1 itseavainkaikkinensa

Varoituksen yhteydessä ssh kertoo koneen avaimen "sormenjäljen", jonka voi verrata oikean avaimen sormenjälkeen jopa puhelimitse. Jos vain yhden koneen kanssa on ongelmia, ssh-yhteyden voi ottaa toiselle koneelle toiseen verkkoon ja yrittää yhteyttä sitä kautta. Jos tältä koneelta katsottuna vieraan koneen sormenjälki on sama kuin omastakin koneesta katsottuna, kyseessä ei ole paikallinen nimipalvelinhuijaus.

===Murtautuminen===

Se, että ssh-liikenne on salattua, ei estä murtautumaasta ssh-palvelimen kautta suoraan. Itse palvelimessa ei ole ollut kovin paljon reikiä, mutta heikkoja salasanoja voi hyödyntää ssh-palvelimen kautta. Joissakin [[jakelu]]issa palvelin on oletuksena päällä, koska koneita on tarkoitettu etäylläpidettäviksi. Tällöin on tärkeää rajoittaa miltä koneilta ja mille tunnuksille ssh:lla pystyy kirjautumaan ja varmistamaan, että näillä tunnuksilla on hyvät salasanat – ellei salasanalla kirjautumista ssh:lla estetä kokonaan (katso [[#Tunnistaminen avainpareilla|tunnistaminen avainpareilla]] yllä).

Katso myös [[SSH-turvatoimet]].

===X:n tietoturva===

Samalla [[X]]-palvelimella ajettavat ohjelmat luottavat yleensä toisiinsa ja X-palvelin luottaa ohjelmiin. Jos ohjelma niin haluaa se pystyy esimerkiksi valtaamaan leikepöydän juuri ennen sen sisällön kopioimista komentoriville ja siten ajamaan mielivaltaisia komentoja, tai luomaan läpinäkyvän näytön kokoisen ikkunan ja sen kautta salakuuntelemaan näppäimistöä. Tämä ei yleensä ole ongelma, sillä jos jokin ajettava ohjelma on trojan hevonen, se pystyy myös käyttämään tunnuksen oikeuksia suoraan. Verkon yli ajettaessa yhdellä koneella vallatulla tunnuksella voi kuitenkin murtautua myös samaa X-palvelinta käyttäville muille koneille.

Jotta voisi käyttää myös heikomman tietoturvan koneita tai koneita, joiden ylläpitoon ei luota, ssh ei yleensä pyytämättä anna toisella koneella ajettavien ohjelmien käyttää paikallista X-palvelinta. Nykyisissä X-palvelimissa on myös mahdollista rajoittaa X:n käyttöä niin, että jotkut, tässä tilanteessa erityisen vaarallisiksi huomatut toiminnot ei ole vieraan ohjelman käytettävissä.

Jos etäyhteydessä ei ole tarkoituksena ajaa graafisia ohjelmia, X-yhteyttä ei siis kannata muodostaa. Jos käyttää graafisia ohjelmia, mutta epäilee etäkoneen tietoturvaa, X:n voi sallia vain kohtuullisen turvaallisesti koetuin osin.
ssh -x kone-ilman-x-ohjelmia.example.org
ssh -X kone-jossa-x-ohjelmia.example.org
ssh -X -Y kone-johon-luottaa.example.org

==SSH välityspalvelimen läpi==
SSH-yhteydet voidaan myös yhdistää HTTP-välityspalvelimen, kuten [[Squid]]in läpi. Seuraava asetus vaatii Corkscrew-ohjelman, joka löytyy useimpien jakelupakettien ohjelmavarastosta.

Lisää <tt>~/.ssh/config</tt>-tiedostoon seuraavat rivit vaihtaen <tt>cache.palvel.in 8080</tt>:n joksikin muuksi:
<pre>Host *
ProxyCommand corkscrew cache.palvel.in 8080 %h %p</pre>
Jos haluat esimerkiksi vain fi-, org- ja net-domainit menemään välityspalvelimen läpi, muuta Host-asetus <tt>*</tt>:n sijasta <tt>*.fi *.org *.net</tt>:ksi.

==Käyttöesimerkki: varakopiot verkon yli==
Varakopioi kotisivusi toisen koneen kotihakemistosta ssh:lla

ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar -cjvf - .' | cat > kotisivut.tar.bz2

Palauta hakemistorakenne takaisin

cat kotisivut.tar.bz2 | ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar xjvf -'

Vastaava [[Varmuuskopiointi#Rsync|perusteellisempi esimerkki]] löytyy artikkelissa varmuuskopioinnista.

==Käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevien koneiden välille ==
Koneet A ja B palomuurien takana, kone C ei. Tarkoituksena nähdä koneen A näytöllä koneen B näytön näkymä [[VNC#Yhdist.C3.A4minen_olemassaolevaan_X-istuntoon|VNC-yhteyden]] yli.

Kone A ottaa ensiksi yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portin 5903 paikalliseen porttiin 5904:
ssh ckayttaja@ckone.com -L 5904:localhost:5903

Tämän jälkeen kone B ottaa yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portti 8001 koneen B porttiin 22 (SSH):
ssh -R 8001:localhost:22 ckayttaja@ckone.com

Tämän jälkeen käyttäjä A ottaa koneelta C yhteyden koneeseen B tunneloiden koneen B portin 5900(VNC) koneen C porttiin 5903:
ssh bkayttaja@localhost -p 8001 -L 5900:localhost:5903

Nyt A käynnistää VNC:n koneen B porttiin 5900
x11vnc

Ja tämä B-koneen portti 5900 tunneloituu noin neljän portin läpi koneen A porttiin 5904, jolloin A saa VNC:n käyntiin:
vncviewer localhost:5905

==Katso myös==
*[[SFTP]]
*[[SCP]]
*[[Telnet]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]]
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH]
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Bazaar

2008-06-04T17:21:19Z

Rhk: /* Ulkoisen palvelimen käyttö */ - ongelmienratkaisuvinkkejä..

Bazaar on vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS:lle.

{{Ohjelma
| nimi=Bazaar
| kuva=[[Kuva:Bazaar-logo.jpg]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://bazaar-vcs.org bazaar-vcs.org]}}

== Yleistä ==
Bazaar on hajautettu versionhallintajärjestelmä, eli sitä käytettäessä ei normaalisti olla yhteydessä palvelimeen. Bazaaria käytetään normaalisti omalla koneella, ja oman version voi halutessaan lähettää palvelimelle. Bazaar ei myöskään vaadi erillistä keskuspalvelinta tai tällaisia palvelimia voi olla useita.

Bazaarin lisäksi hajautettu versionhallintajärjestelmä on mm. [[Git]].

== Asennus ==
Bazaar löytyy useimpien [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä]]stä paketista <tt>bazaar</tt> tai <tt>bzr</tt>.

== Käyttö ==
Bazaaria käytetään komennolla
$ bzr

Aluksi kerrotaan oma nimi ja sähköposti, jotta ne näkyisivät oikein lokeissa:
$ bzr whoami "Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>"

=== Työskentely paikallisen varaston kanssa ===

Tiettyyn hakemistoon voidaan perustaa uusi varasto komennolla
bzr init
Tämä komento luo kyseiseen hakemistoon piilotetun hakemiston <tt>.bzr</tt>, jossa Bazaar säilyttää tarvitsemiaan tietoja.

Projektiin otetaan mukaan tiedostoja ja hakemistoja komennolla
bzr add tiedosto
Luodaan esimerkiksi uusi projekti, jota käytämme Bazaariin tutustumiseen:
<pre>
$ mkdir bazaar
$ cd bazaar/
$ bzr init
$ [[touch]] tietoa.txt
$ touch lisenssi
$ bzr add tietoa.txt lisenssi
added tietoa.txt
added lisenssi
</pre>

Seuraavaksi tallennamme projektistamme ensimmäisen ''revision'' versionhallintajärjestelmään komennolla <tt>bzr commit</tt> jolle voidaan antaa myös kuvaus muutoksesta:
<pre>
$ bzr commit -m "Projektin alku"
$ Committing to: /koodaus/bazaar/
$ added lisenssi
$ added tietoa.txt
$ Committed revision 1.
</pre>

Muokataan seuraavaksi projektiamme kirjoittamalla jotain tekstiä tiedostoon <tt>tietoa.txt</tt>. Edellisen <tt>bzr commit</tt> -komennon jälkeen tekemämme muutokset näemmä komennolla <tt>bzr diff</tt>:
<pre>
$ bzr diff
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-04-13 16:39:33 +0000
+++ tietoa.txt 2008-04-13 16:42:09 +0000
@@ -0,0 +1,1 @@
+Bazaar on hajautettu vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös
Windowsille ja Mac OS:lle.
</pre>
Tämä muutos voidaan nyt tallentaa varastoon kuten edellä:
<pre>
$ bzr commit -m "Perustietoja"
Committing to: /koodaus/bazaar/
modified tietoa.txt
Committed revision 2.
</pre>

Varastoon tehtyjä muutoksia voidaan seurata lokista:
<pre>
$ bzr log
------------------------------------------------------------
revno: 2
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:43:33 +0300
message:
Perustietoja
------------------------------------------------------------
revno: 1
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:39:33 +0300
message:
Projektin alku
</pre>

=== Ulkoisen palvelimen käyttö ===
Tässä vaiheessa voisimme haluta siirtää muutoksemme palvelimelle, jotta muut kehittäjät voisivat osallistua kehitystyöhön. Tämä onnistuu lähettämällä varasto ulkoiselle palvelimelle komennolla <tt>bzr push</tt>:
$ bzr push --create-prefix sftp://tunnus@palvelin.com/~/public_html/rojekti
2 revision(s) pushed.
Tässä <tt>--create-prefix</tt> tarkoittaa sitä, että Bazaar luo projektihakemiston, jos se ei vielä ole olemassa. On syytä huomata, että Bazaar lähettää kaikki ''revisiot'', jotka paikalliseen varastoon on tallennettu, ei vain uusinta.
''Huom: esim. Ubuntu vaatii paketin python-paramiko -asennuksen jotta Bazaarin käyttämä, pythonilla tehty ssh-yhteys onnistuu.''

Palvelimella oleva projekti taas voidaan hakea komennolla <tt>bzr branch</tt>:
$ bzr branch http://osoite.fi/rojekti
Tällöinkin Bazaar hakee kaikki projektin ''revisiot''.

Jos eri henkilöt muokkaavat projektia, käy helposti niin, että kehittäjien koneilla olevat varastot poikkeavat palvelimella olevasta. Versiot saa yhdistettyä komennolla
$ bzr merge
jolloin Bazaar yrittää automaattisesti yhdistää muutokset. Jos merge ilmoittaa 'All changes applied succesfully', on se automaattisesti osannut yhdistää versiot. Muutokset näkee komennolla
$ bzr diff
Jos merge ei kuitenkaan osaa yhdistää versioita, tiedostot, joissa on eroavaisuuksia versioiden välillä näkee komennolla
$ bzr conflicts
Tämän jälkeen ongelmat täytyy käydä ratkaisemassa koodista käsin. Kun tämä on tehty, vahvistetaan tiedostoon tehdyt muutokset komennolla
$ bzr resolve TIEDOSTONIMI
Lopuksi muutokset tallennetaan paikalliseen varastoon normaalisti komennolla
$ bzr commit -m "Yhdistetty Pekan version kanssa"

== Launchpad ==
Bazaar-palvelimen asentamisen sijaan voidaan käyttää myös julkisia Bazaar-palvelimen tarjoavia palveluita. Suurin tällainen on mm. [[Ubuntu]]n kehitysalustana käytettävä [http://www.launchpad.net Launchpad]. Jokainen käyttäjä voi vapaasti käyttää Launchpadin Bazaar-palvelua rekisteröitymällä palveluun.

Muutoksia lähetettäessä käyttäjä tunnistetaan [[SSH]]-avaimen avulla. Käyttäjän julkinen SSH-avain löytyy polusta <tt>~/.ssh/id_dsa.pub</tt> tai <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt>. Jos tällaisia tiedostoa ei löydy, on SSH-avainpari luotava komennolla <tt>ssh-keygen</tt>. Tämän jälkeen kyseisen tiedoston sisältö on kerrottava Launchpadiin menemällä ensin omalle käyttäjäsivulle ja tämän jälkeen napsauttamalla ''Update SSH keys'' -linkkiä ja kopioimalla tiedoston sisältö sivun alareunassa olevaan tekstikenttään.

Tämän jälkeen versiot voi lähettää Launchpadiin komennolla
$ bzr push bzr+ssh://käyttäjätunnus@bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti
missä <tt>käyttäjätunnus</tt> näkyy mm. käyttäjäsivun URL-osoitteessa. Vastaavasti tämä projekti voitaisiin kopioida komennolla
$ bzr branch http://bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti

== Katso myös ==
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[CVS]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://doc.bazaar-vcs.org/ Ohjelman kotisivu]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/mini-tutorial/index.html Pikaohje]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/user-guide/index.html Käyttäjän opas]
*[[wikipedia:Bazaar (software)|Englanninkielisen Wikipedian Bazaar-artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Bazaar

2008-06-04T17:09:36Z

Rhk: /* Ulkoisen palvelimen käyttö */

Bazaar on vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS:lle.

{{Ohjelma
| nimi=Bazaar
| kuva=[[Kuva:Bazaar-logo.jpg]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://bazaar-vcs.org bazaar-vcs.org]}}

== Yleistä ==
Bazaar on hajautettu versionhallintajärjestelmä, eli sitä käytettäessä ei normaalisti olla yhteydessä palvelimeen. Bazaaria käytetään normaalisti omalla koneella, ja oman version voi halutessaan lähettää palvelimelle. Bazaar ei myöskään vaadi erillistä keskuspalvelinta tai tällaisia palvelimia voi olla useita.

Bazaarin lisäksi hajautettu versionhallintajärjestelmä on mm. [[Git]].

== Asennus ==
Bazaar löytyy useimpien [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä]]stä paketista <tt>bazaar</tt> tai <tt>bzr</tt>.

== Käyttö ==
Bazaaria käytetään komennolla
$ bzr

Aluksi kerrotaan oma nimi ja sähköposti, jotta ne näkyisivät oikein lokeissa:
$ bzr whoami "Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>"

=== Työskentely paikallisen varaston kanssa ===

Tiettyyn hakemistoon voidaan perustaa uusi varasto komennolla
bzr init
Tämä komento luo kyseiseen hakemistoon piilotetun hakemiston <tt>.bzr</tt>, jossa Bazaar säilyttää tarvitsemiaan tietoja.

Projektiin otetaan mukaan tiedostoja ja hakemistoja komennolla
bzr add tiedosto
Luodaan esimerkiksi uusi projekti, jota käytämme Bazaariin tutustumiseen:
<pre>
$ mkdir bazaar
$ cd bazaar/
$ bzr init
$ [[touch]] tietoa.txt
$ touch lisenssi
$ bzr add tietoa.txt lisenssi
added tietoa.txt
added lisenssi
</pre>

Seuraavaksi tallennamme projektistamme ensimmäisen ''revision'' versionhallintajärjestelmään komennolla <tt>bzr commit</tt> jolle voidaan antaa myös kuvaus muutoksesta:
<pre>
$ bzr commit -m "Projektin alku"
$ Committing to: /koodaus/bazaar/
$ added lisenssi
$ added tietoa.txt
$ Committed revision 1.
</pre>

Muokataan seuraavaksi projektiamme kirjoittamalla jotain tekstiä tiedostoon <tt>tietoa.txt</tt>. Edellisen <tt>bzr commit</tt> -komennon jälkeen tekemämme muutokset näemmä komennolla <tt>bzr diff</tt>:
<pre>
$ bzr diff
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-04-13 16:39:33 +0000
+++ tietoa.txt 2008-04-13 16:42:09 +0000
@@ -0,0 +1,1 @@
+Bazaar on hajautettu vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös
Windowsille ja Mac OS:lle.
</pre>
Tämä muutos voidaan nyt tallentaa varastoon kuten edellä:
<pre>
$ bzr commit -m "Perustietoja"
Committing to: /koodaus/bazaar/
modified tietoa.txt
Committed revision 2.
</pre>

Varastoon tehtyjä muutoksia voidaan seurata lokista:
<pre>
$ bzr log
------------------------------------------------------------
revno: 2
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:43:33 +0300
message:
Perustietoja
------------------------------------------------------------
revno: 1
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:39:33 +0300
message:
Projektin alku
</pre>

=== Ulkoisen palvelimen käyttö ===
Tässä vaiheessa voisimme haluta siirtää muutoksemme palvelimelle, jotta muut kehittäjät voisivat osallistua kehitystyöhön. Tämä onnistuu lähettämällä varasto ulkoiselle palvelimelle komennolla <tt>bzr push</tt>:
$ bzr push --create-prefix sftp://tunnus@palvelin.com/~/public_html/rojekti
2 revision(s) pushed.
Tässä <tt>--create-prefix</tt> tarkoittaa sitä, että Bazaar luo projektihakemiston, jos se ei vielä ole olemassa. On syytä huomata, että Bazaar lähettää kaikki ''revisiot'', jotka paikalliseen varastoon on tallennettu, ei vain uusinta.
''Huom: esim. Ubuntu vaatii paketin python-paramiko -asennuksen jotta Bazaarin käyttämä, pythonilla tehty ssh-yhteys onnistuu.''

Palvelimella oleva projekti taas voidaan hakea komennolla <tt>bzr branch</tt>:
$ bzr branch http://osoite.fi/rojekti
Tällöinkin Bazaar hakee kaikki projektin ''revisiot''.

Jos eri henkilöt muokkaavat projektia, käy helposti niin, että kehittäjien koneilla olevat varastot poikkeavat palvelimella olevasta. Versiot saa yhdistettyä komennolla
$ bzr merge
jolloin Bazaar yrittää automaattisesti yhdistää muutokset. Komennon aiheuttamat muutokset näkee komennolla
$ bzr diff
Tiedostot, joissa on eroavaisuuksia versioiden välillä näkee komennolla
$ bzr conflicts
Tämän jälkeen ongelmat täytyy käydä ratkaisemassa koodista käsin. Kun ne on ratkaistu, vahvistetaan tiedostoon tehdyt muutokset komennolla
$ bzr resolve TIEDOSTONIMI
Tämän jälkeen muutokset tallennetaan paikalliseen varastoon normaalisti komennolla
$ bzr commit -m "Yhdistetty Pekan version kanssa"

== Launchpad ==
Bazaar-palvelimen asentamisen sijaan voidaan käyttää myös julkisia Bazaar-palvelimen tarjoavia palveluita. Suurin tällainen on mm. [[Ubuntu]]n kehitysalustana käytettävä [http://www.launchpad.net Launchpad]. Jokainen käyttäjä voi vapaasti käyttää Launchpadin Bazaar-palvelua rekisteröitymällä palveluun.

Muutoksia lähetettäessä käyttäjä tunnistetaan [[SSH]]-avaimen avulla. Käyttäjän julkinen SSH-avain löytyy polusta <tt>~/.ssh/id_dsa.pub</tt> tai <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt>. Jos tällaisia tiedostoa ei löydy, on SSH-avainpari luotava komennolla <tt>ssh-keygen</tt>. Tämän jälkeen kyseisen tiedoston sisältö on kerrottava Launchpadiin menemällä ensin omalle käyttäjäsivulle ja tämän jälkeen napsauttamalla ''Update SSH keys'' -linkkiä ja kopioimalla tiedoston sisältö sivun alareunassa olevaan tekstikenttään.

Tämän jälkeen versiot voi lähettää Launchpadiin komennolla
$ bzr push bzr+ssh://käyttäjätunnus@bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti
missä <tt>käyttäjätunnus</tt> näkyy mm. käyttäjäsivun URL-osoitteessa. Vastaavasti tämä projekti voitaisiin kopioida komennolla
$ bzr branch http://bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti

== Katso myös ==
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[CVS]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://doc.bazaar-vcs.org/ Ohjelman kotisivu]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/mini-tutorial/index.html Pikaohje]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/user-guide/index.html Käyttäjän opas]
*[[wikipedia:Bazaar (software)|Englanninkielisen Wikipedian Bazaar-artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Bazaar

2008-06-04T16:26:25Z

Rhk: python-paramiko -vinkki

Bazaar on vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS:lle.

{{Ohjelma
| nimi=Bazaar
| kuva=[[Kuva:Bazaar-logo.jpg]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://bazaar-vcs.org bazaar-vcs.org]}}

== Yleistä ==
Bazaar on hajautettu versionhallintajärjestelmä, eli sitä käytettäessä ei normaalisti olla yhteydessä palvelimeen. Bazaaria käytetään normaalisti omalla koneella, ja oman version voi halutessaan lähettää palvelimelle. Bazaar ei myöskään vaadi erillistä keskuspalvelinta tai tällaisia palvelimia voi olla useita.

Bazaarin lisäksi hajautettu versionhallintajärjestelmä on mm. [[Git]].

== Asennus ==
Bazaar löytyy useimpien [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä]]stä paketista <tt>bazaar</tt> tai <tt>bzr</tt>.

== Käyttö ==
Bazaaria käytetään komennolla
$ bzr

Aluksi kerrotaan oma nimi ja sähköposti, jotta ne näkyisivät oikein lokeissa:
$ bzr whoami "Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>"

=== Työskentely paikallisen varaston kanssa ===

Tiettyyn hakemistoon voidaan perustaa uusi varasto komennolla
bzr init
Tämä komento luo kyseiseen hakemistoon piilotetun hakemiston <tt>.bzr</tt>, jossa Bazaar säilyttää tarvitsemiaan tietoja.

Projektiin otetaan mukaan tiedostoja ja hakemistoja komennolla
bzr add tiedosto
Luodaan esimerkiksi uusi projekti, jota käytämme Bazaariin tutustumiseen:
<pre>
$ mkdir bazaar
$ cd bazaar/
$ bzr init
$ [[touch]] tietoa.txt
$ touch lisenssi
$ bzr add tietoa.txt lisenssi
added tietoa.txt
added lisenssi
</pre>

Seuraavaksi tallennamme projektistamme ensimmäisen ''revision'' versionhallintajärjestelmään komennolla <tt>bzr commit</tt> jolle voidaan antaa myös kuvaus muutoksesta:
<pre>
$ bzr commit -m "Projektin alku"
$ Committing to: /koodaus/bazaar/
$ added lisenssi
$ added tietoa.txt
$ Committed revision 1.
</pre>

Muokataan seuraavaksi projektiamme kirjoittamalla jotain tekstiä tiedostoon <tt>tietoa.txt</tt>. Edellisen <tt>bzr commit</tt> -komennon jälkeen tekemämme muutokset näemmä komennolla <tt>bzr diff</tt>:
<pre>
$ bzr diff
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-04-13 16:39:33 +0000
+++ tietoa.txt 2008-04-13 16:42:09 +0000
@@ -0,0 +1,1 @@
+Bazaar on hajautettu vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös
Windowsille ja Mac OS:lle.
</pre>
Tämä muutos voidaan nyt tallentaa varastoon kuten edellä:
<pre>
$ bzr commit -m "Perustietoja"
Committing to: /koodaus/bazaar/
modified tietoa.txt
Committed revision 2.
</pre>

Varastoon tehtyjä muutoksia voidaan seurata lokista:
<pre>
$ bzr log
------------------------------------------------------------
revno: 2
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:43:33 +0300
message:
Perustietoja
------------------------------------------------------------
revno: 1
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:39:33 +0300
message:
Projektin alku
</pre>

=== Ulkoisen palvelimen käyttö ===
Tässä vaiheessa voisimme haluta siirtää muutoksemme palvelimelle, jotta muut kehittäjät voisivat osallistua kehitystyöhön. Tämä onnistuu lähettämällä varasto ulkoiselle palvelimelle komennolla <tt>bzr push</tt>:
$ bzr push --create-prefix sftp://tunnus@palvelin.com/~/public_html/rojekti
2 revision(s) pushed.
Tässä <tt>--create-prefix</tt> tarkoittaa sitä, että Bazaar luo projektihakemiston, jos se ei vielä ole olemassa. On syytä huomata, että Bazaar lähettää kaikki ''revisiot'', jotka paikalliseen varastoon on tallennettu, ei vain uusinta.
''Huom: esim. Ubuntu vaatii paketin python-paramiko -asennuksen jotta Bazaarin käyttämä, pythonilla tehty ssh-yhteys onnistuu.''

Palvelimella oleva projekti taas voidaan hakea komennolla <tt>bzr branch</tt>:
$ bzr branch http://osoite.fi/rojekti
Tällöinkin Bazaar hakee kaikki projektin ''revisiot''.

Jos eri henkilöt muokkaavat projektia, käy helposti niin, että kehittäjien koneilla olevat varastot poikkeavat palvelimella olevasta. Versiot saa yhdistettyä komennolla
$ bzr merge
jolloin Bazaar yrittää automaattisesti yhdistää muutokset. Komennon aiheuttamat muutokset näkee komennolla
$ bzr diff
Jos muutokset onnistuvat ja erot näyttävät järkeviltä, voidaan muutokset tallentaa paikalliseen varastoon normaalisti komennolla
$ bzr commit -m "Yhdistetty Pekan version kanssa"

== Launchpad ==
Bazaar-palvelimen asentamisen sijaan voidaan käyttää myös julkisia Bazaar-palvelimen tarjoavia palveluita. Suurin tällainen on mm. [[Ubuntu]]n kehitysalustana käytettävä [http://www.launchpad.net Launchpad]. Jokainen käyttäjä voi vapaasti käyttää Launchpadin Bazaar-palvelua rekisteröitymällä palveluun.

Muutoksia lähetettäessä käyttäjä tunnistetaan [[SSH]]-avaimen avulla. Käyttäjän julkinen SSH-avain löytyy polusta <tt>~/.ssh/id_dsa.pub</tt> tai <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt>. Jos tällaisia tiedostoa ei löydy, on SSH-avainpari luotava komennolla <tt>ssh-keygen</tt>. Tämän jälkeen kyseisen tiedoston sisältö on kerrottava Launchpadiin menemällä ensin omalle käyttäjäsivulle ja tämän jälkeen napsauttamalla ''Update SSH keys'' -linkkiä ja kopioimalla tiedoston sisältö sivun alareunassa olevaan tekstikenttään.

Tämän jälkeen versiot voi lähettää Launchpadiin komennolla
$ bzr push bzr+ssh://käyttäjätunnus@bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti
missä <tt>käyttäjätunnus</tt> näkyy mm. käyttäjäsivun URL-osoitteessa. Vastaavasti tämä projekti voitaisiin kopioida komennolla
$ bzr branch http://bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti

== Katso myös ==
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[CVS]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://doc.bazaar-vcs.org/ Ohjelman kotisivu]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/mini-tutorial/index.html Pikaohje]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/user-guide/index.html Käyttäjän opas]
*[[wikipedia:Bazaar (software)|Englanninkielisen Wikipedian Bazaar-artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Linux.fi:Kahvihuone

2008-05-24T08:50:50Z

Rhk: Ohje rikkinäisen kovalevyn/tiedostojärjestelmän korjaamisesta

'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Vanhat keskustelut on arkistoitu sivulle [[Arkisto:Kahvihuone]].

==Foorumin/wikin yhdistämisestä==

Olen tuunannut Omenamehu.org -keskustelupalstalle (käyttää SMF:ää) yhteisen autentikoinnin Mediawikin ja SMF:n välille. Jos tuon toteutus kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa osoitteella mehumaija miukumauku omenamehu.org.

Terveisin,

Sami Lempinen

5. toukokuuta 2008 kello 20.33 (EEST)

==Oma musta lista?==
Spämmibottien muokkauksia alkaa taas tulla melko rasittavan usein. Oletuksena käytettävä Metan [http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam_blacklist musta lista] ei ilmeisestikään päivity tarpeeksi nopeaan tai on liian konservatiivinen. SpamBlacklist-laajennos [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:SpamBlacklist#Custom_blacklist_sources sallisi] kuitenkin päälistan ohella myös paikalliset mustat listat. Voisiko olla ideaa tehdä oma - ylläpitäjien muokattavissa oleva - musta lista? Uusien regexpien lisääminen onnistuisi tällöin ilman viivytyksiä. Omaa listaa voisi käyttää myös yleisempien ilmausten kuten "ringtones" blokkaamiseen. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 16.33 (EEST)
:Hyvä idea. Varsinkin kun meillä on kielenä suomi niin englanninkielinen avainsanalista voisi olla varsin tehokas torjuntakeino. Etsi/laadi joku tarkka tekninen toteutusohje niin voit laittaa sen [[Linux.fi:TODO|TODO-sivulle]] Tepon huomiota odottamaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. toukokuuta 2008 kello 18.38 (EEST)

==Uutisten julkaiseminen==
Ajoittain on ehdoteltu, että tällä sivustolla alettaisiin julkaista Linux-aiheisia uutisia Suomesta ja maailmalta jossain määrin säännöllisesti. Itsekin olen ruvennut pitämään sitä ihan hyvänä ajatuksena, mutta hommaan tarvittaisiin muutamia jossain määrin sitoutuneita vapaaehtoisia, jotta touhu ei tyssäisi aivan heti. Muutenkin on vaara tarjolla että hankkeesta muodostuu "uutissivusto" jolla uutisia julkaistaan kerran kuussa tai harvemmin. Mitäpä mieltä olisitte moisesta? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 3. toukokuuta 2008 kello 18.09 (EEST)
:Jos vapaaehtoisia todella löytyy, niin eiköhän se onnistu. Etusivulle pitäisi sitten lisätä jonkinlainen "uutisruutu", josta olisi linkit varsinaisiin uutisartikkeleihin/uutissivulle. Näitä uutissivustoja tosin löytyy Suomesta jo ainakin kaksi kappaletta, etusivullekin linkitetty [http://tonnikala.net/ Tonnikala] sekä [http://linuxonly.info/ LinuxOnly], molemmat tällaisia kerran kuussa -sivustoja. Jos joku on valmis pidempiaikaiseen uutisten kirjoitteluun, niin miksei saman tien "herättäisi henkiin" jompaa kumpaa näistä sivustoista? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 13.57 (EEST)

== TODO-lista ==
Eri puolilla tulee aina välillä esiin parannusehdotuksia, jotka vaativat muutoksia palvelinpuolelle. Keräsin näitä erilliselle [[Linux.fi:TODO|sivulle]], josta ne voidaan sitten sopivassa välissä vinkata Tepolle toteuttamista varten. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2008 kello 23.11 (EEST)

== Wiki 3v ==
Kolmevuotissynttärit olivat viime viikolla. Kiitokset kaikille muokkaajille, jatketaan samaan malliin. [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=201.0 Juttua keskustelualueella]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2008 kello 22.28 (EEST)

==Muokkaa-linkin korostus?==
Ruotsin- ja englanninkielisissä Wikipedioissa sivun ylälaidan muokkaa-linkki on korostettu boldilla. Voisiko tuo kenties sopia tähänkin wikiin? Se auttaisi ainakin korostamaan, että ''kuka tahansa'' voi muokata artikkeleita, ja siten kenties toisi uusia muokkaajia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. huhtikuuta 2008 kello 19.35 (EEST)
:Hyvä ajatus. Kaipa tuo jollain css-muutoksella käy varsin kivuttomasti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2008 kello 19.40 (EEST)
::Laitetaanpa kokeeksi... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. huhtikuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

==80.223.125.28:n muokkaukset==
Mitä mieltä olette näistä 80.223.125.28:n [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|muokkauksista]]? Omasta mielestäni [[:Luokka:Jakelut|Jakelut]]-luokan jakaminen aliluokkiin äitijakeluiden perusteella lähinnä sotkee pakkaa. Jakeluryhmittäisten "kokoomamallineiden" laittaminen voisi kaiketi olla ihan hyväkin idea (vaikka onkin osittain päällekkäinen Katso myös -otsikon ja [[:Malline:Jakelu|Jakelu]]-mallineen kanssa), mikäli sen toteuttaa hivenen harkitummin ja teknisesti oikein. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. maaliskuuta 2008 kello 16.09 (EET)
:En lähtisi jakamaan jakelut-luokkaa alaluokkiin, mutta jakeluartikkelien katso myös -osiota voisi osittain korvata sukulaisjakeluita listaavalla mallineella. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (EET)

===Luokittelusta===
::[[Linux.fi:Luokitusremontti]] - Asiasta kannattanee keskustella myös luokituksen kohdalla. [[Käyttäjä:80.223.125.28|80.223.125.28]] 8. maaliskuuta 2008 kello 12.42 (EET)

== Lisäosia ja parannusehdotus mallineeseen [[Malline:Perustietoa|perustietoa]] ==

Tuli näin heti tähän wikiin tutustuessani esille pari ongelmakohtaa. Esimerkiksi lähteiden helppoon merkitsemiseen käytettävää ''[http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:Cite Cite]''-lisäosaa ei ole, eikä kyllä mitään muitakaan käyttömukavuutta parantavia lisäosia löydy.

Koska [[Malline:Perustietoa|perustietoa-malline]] oli suojattu vain ylläpitäjien ja byrokraattien muokattavaksi, tuli mieleeni eräs ''ParserFunctions''-lisäosan vaativa parannusehdotus <small>([http://meta.wikimedia.org/wiki/ParserFunctions#Installation asennusohje Metassa])</small>:

''[[Malline:Perustietoa]]'':<br />
: <code><nowiki>
<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on {{#if: {{{1|}}} | [[wikipedia:fi:{{{1}}}|Wikipedia]] | [http://fi.wikipedia.org/ Wikipedia]}}. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.</div>
</nowiki></code>

<nowiki>{{Perustietoa}}</nowiki>:
<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on [http://fi.wikipedia.org/ Wikipedia]. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.</div>

<nowiki>{{Perustietoa|Hiiri (osoitinlaite)}}</nowiki>:
<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on [[wikipedia:fi:Hiiri (osoitinlaite)|Wikipedia]]. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.</div>

Olisivatko nämä vain haaveita vai jopa mahdollisia ottaa käyttöön? — [[Käyttäjä:Str4nd|Str4nd]] 22. lokakuuta 2007 kello 19.11 (EEST)
:Uusista lisäosista täytyy neuvotella [[Käyttäjä:Teppo|Tepon]] kanssa, joka on Linux.fi:n laitteistoylläpitäjä. Etukäteen täytyy tietysti keskustella, mille kaikelle on tarvetta eli mitä me osaamme/jaksamme/viitsimme hyödyntää. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. lokakuuta 2007 kello 20.02 (EEST)
:: Kyllä, olisi hyvä saada tähän samaan keskusteluun muitakin tarvittavia lisäosia ja keskustelua niiden tarpeellisuudesta (esim. äänestys), ettei tarvitsisi säätää asetuksia useita kertoja. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] <small style="color:grey">([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]])</small> 23. lokakuuta 2007 kello 12.11 (EEST)

:::Ainakin tuo ''ParserFunctions''-lisäosa vaikuttaa kätevältä. Lähdemerkinnöille ei monissa artikkeleissa ole tarvetta, mutta tuskin ne mahdollistavasta liitännäisestä haittaakaan olisi. En tunne juurikaan Mediawikin liitännäisiä, joten en oikein tiedä, mitä siellä oikein on tarjolla. Muita ehdotuksia? Asennus ei ainakaan näytä pahalta, tosin voi olla, että ainakin toistaiseksi käytössä oleva php4 ja vanhahko mediawiki tuottavat ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. lokakuuta 2007 kello 19.26 (EEST)
::::MediaWikin lisäosat löytyvät [http://www.mediawiki.org/wiki/Category:Extensions MediaWikin sivuilta], Wikipedian lisäosat löytyvät Wikipedian [[wikipedia:fi:Toiminnot:Versio|Toiminnot:Versiosta]], kuitenkin suurin osa Wikipediaan asennetuista lisäosista on hyödyttömiä tänne asennettuna. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] <small style="color:grey">([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]])</small> 24. lokakuuta 2007 kello 12.14 (EEST)

:::::Muutamia lisäosia joita voisi harkita, pistin joskus irkkiin, mutta laitan vielä tänne muistiin: ''newuserlog, renameuser, user merge and delete, gadgets, configure, mibbit (selain-irc), apc (vaatii 1.13, eikä täällä vissiin ole edes apc:tä), categorytree, cleanchanges, dismissable sitenotice'' – [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 14. toukokuuta 2008 kello 13.32 (EEST)

=== /index.php -> /wiki + /w? ===
Parannusehdotuksiin liittyen: Voisiko Teppo päivitellä myös MediaWikiä niin, ettei index.php:tä enää näkyisi? Ohjeet löytyvät [http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Short_URL MediaWikin sivuilta]. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] <small style="color:grey">([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]])</small> 27. lokakuuta 2007 kello 18.29 (EEST)

ModRewritellä pitäisi onnistua Wiki-sivujen osoitteet tyyliin http://linux.fi/Synaptic. Nykyinen tyylli http://linux.fi/index.php/Synaptic on turhan pitkä..--[[Käyttäjä:80.221.60.224|80.221.60.224]] 21. tammikuuta 2008 kello 13.02 (EET)

.htaccess-tiedosto (ei testattu):
RewriteRule ^([^/]+).html /index.php/$1

==Linux.fi==
Mitä tältä sivulta odotetaan, halutaan tai toivotaan? Wikissä alkaa hiljalleen olla hyvänlaisesti materiaalia, ja foorumi on ilmeisesti piakkoin tulossa. Kertokaapas mitä muuta kivaa tämä sivu voisi suomenkielisille avoimen lähdekoodin käyttäjille tarjota. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 12. elokuuta 2007 kello 00.47 (EEST)

== Virallinen suhde [http://lokalisointi.org kotoistamiseen]? ==
Tulipa tuossa mieleen että mitä ovat täällä wikittelijät mieltä ohjelmien [http://lokalisointi.org kotoistamisesta]? Onhan tuo aika iso osa avoimen lähdekoodin suuntauksista ja eduista, notta olisikohan foorumikohtainen ja/tai yleisempi sanakirja[http://lokalisointi.org/sanakirja/] paikallaan? Emmehän me tahdo [http://fi.wikipedia.org/wiki/Anglismi anglisteiksi] rueta, emmehän? Hieman eppäilyttää jotkut front- ja backendit, rootit ja adminit sun muut, mitkä eivät edes ole varsinaista suomea. Kuulostanee varmaan koomiselta mutta anglismin seurauksena suomenkieli kuihtuu kun riittävän pitkälle ajassa mennään :)

Yours truly,

--[[Käyttäjä:V|V]] @ 8. heinäkuuta 2007 kello 19.49 (EEST)
:[[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|Merkitsemiskäytännöissä]] ilmaistaan selkeästi tämän wikin kielelliset periaatteet. Joillekin termeille vaan ei välttämättä ole kunnollisia suomennoksia, tai niitä ei kukaan käytä, mistä johtuen pitemmälle ehtinyt harrastaja ei edes tunnista tuttujen termien suomenkielisiä vastineita. Ainakin itse tarkistan aina lokalisointi.orgista, löytyisikö termille jokin suomennos. Alkuperäiset englanninkieliset termit on kuitenkin syytä jättää sulkeisiin suomennoksen ohelle, jotta sen tunnistavat nekin, jotka eivät vielä ole suomennosta nähneet. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.18 (EEST)
:Lisäksi omien sanojensa tueksi voisi kannattaa ottaa vaikkapa kuvankaappaukset suomennetuista ohjelmista englanninkielisten sijaan, ja vältellä häröjä otsikoita kuten "GUI kehoitteet". Ja se on muuten kehote eikä kehoite :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.49 (EEST)
::Asia ymmärretty. --[[Käyttäjä:V|V]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.58 (EEST)

== Google-mainokset ==
IRCissä heräsi keskustelua Google-mainosten lisäämisestä wikiin. Tulojen avulla voitaisiin palkata ylläpitoa tai kirjoittajia kehittämään tätä wikiä eteenpäin työkseen. Mitä sanoo kansa? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. toukokuuta 2007 kello 10.36 (EEST)
:Ajatus on hyvä. Ainakin voitaisiin kokeilla, saako niistä oikeasti tuloja. Samalla pitäisi kuitenkin painottaa, että mainostulot ovat wikin kehittämistä varten, etteivät käyttäjät pelästy ja pidä sivustoa vain Mpolin rahasampona. Jos esimerkiksi samalla alettaisiin julkaisemaan sql-dumppeja, voitaisiin hälventää mahdollisia epäilyksiä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. toukokuuta 2007 kello 13.08 (EEST)
::Tuskin niistä mainoksista kovin suuria tuloja on odotettavissa, 100e/vuosi saattaa olla jo ihan hyvin. Tämä on myös pienin summa, mitä Google suostuu maksamaan. Oma juttunsa on se, että maksut perustuvat tehtyjen klikkausten määrään. Jos Google on havaitsevinaan "epäasiallisia klikkauksia" eli massaklikkailua, voivat he irtisanoa sopimuksen esittämättä asiasta mitään todisteita ja samalla myöskään maksamatta mitään. Vaikea minun on myöskään keksiä mitään järkevää käyttöä noille mainosrahoille lukuunottamatta palvelinkustannusten osittaista kattamista (tämä on puhtaasti Tepon asia). Jos varsinaisesta artikkelien kirjoittamisesta jollekulle maksettaisiin, tulisi kysymykseen lähinnä se, että jollekin meistä wikiä nyt jo harrastuspohjalta kehittävälle maksettaisiin esimerkiksi yhden viikonlopun työstä jonkin erityisen hienon artikkelin kirjoittamisessa. Jotenkin kuitenkin tuntuu kovin hassulta ajatukselta, että ensin pitkän vaivan ja odotuksen päätteeksi saataisiin jokin pienehkö rahasumma kokoon, joka sitten ilmeisesti yhteisellä äänestyksellä annettaisiin jollekulle siitä hyvästä, että hän vähän aikaa muokkaisi wikiä suurinpiirtein samaan tyyliin kuin aina ennenkin. Varsinaisten ulkopuolisten palkkaaminen taas on käytännössä mahdoton ajatus, sillä he tuskin erityisen halvalla suostuvat työskentelemään. Toisekseen pelkästään sopivan henkilön löytäminen veisi todennäköisesti niin paljon aikaa, että olisimme jo itse ehtineet siinä ajassa kyseisen artikkelin kirjoittamaan. Valmiin sisällön siirtämiseen tänne en myöskään usko, sillä ei-vapaaehtoispohjalta tehtynä se tapaa myös olla harvinaisen kallista puuhaa. Vapaaehtoisesti näin tekevät sen sijaan harvoin edes kaipaavat minkäänlaista korvausta. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. toukokuuta 2007 kello 23.08 (EEST)
:::Tuotosta en osaa sanoa kun ei ole kokemusta mutta rahalla olisi tarkoitus palkata esim. kesäkuukaudeksi nykyistä ylläpitoa täyspäiväiseen työhön, josta oli irkissä puhetta. Satasella nyt ei mitään tee mutta luulen että tuosta saisi selvästi enemmän.--[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 25. toukokuuta 2007 kello 00.06 (EEST)

== Botti ==
Säädimme käyttöön [http://meta.wikimedia.org/wiki/Using_the_python_wikipediabot wikipediabotin], ja se tuntuu pelaavan hienosti. Botti toimii käyttäjätunnuksella [[Käyttäjä:Botti|Botti]] ([http://linux.fi/index.php/Toiminnot:Contributions/Botti Botin muokkaukset], eivät näy tuoreet muutokset -listassa). Eli nyt voidaan tarvittaessa ajella paljon työtä vaativia simppeleitä operaatioita! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. maaliskuuta 2007 kello 16.47 (EEST)

== Miitti? ==
Irkissä heräsi keskustelua miitin järjestämisestä lähestyvien synttäreiden (2v) kunniaksi. Aiheesta tarkemmin sivulla [[Linux.fi:Miitti]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. maaliskuuta 2007 kello 13:28:54 (EET)

== Ohjegenerointityöpaja 9.5.2007? ==
Hei! Järjestän Linux -teemailtoja Helsingissä TKO-älyn ja FLUGin yhteisprojektina, ja tuli täällä fyysisen puolen kahvipöydässä puheeksi että kun uusille käyttäjille suunnatut illat ovat niin suosittuja, niin mitä jos pidettäisiin toukokuussa työpaja jossa pykätään suomenkielisiä ohjeita osallistujien mielestä tarpeellisten asioiden tekemiseen (tai jos ohjeet jo on mutta niitä ei vaan löytynyt, linkitetään). Sopisiko Linux-wikiä käyttää ohjegenerointialustana, ja jos niin olisiko tässä jotain valmistelua tarpeen - pitäisikö syntyvät tuotokset esim. merkitä jotenkin tietyllä tavalla Ohjeet-luokan lisäksi, ja onko jokin erityisen hieno ohjesivu josta voisi kehottaa osallistujia ottamaan mallia? --Sini Ruohomaa, etunimi.sukunimi iki.fi.
:Hyvä idea! Toki tänne saa ohjeita luoda, eikä niitä minusta tarvitse mitenkään ihmeemmin merkitä. Esimerkiksi Yhteenveto-laatikkoon tai keskustelusivulle voi kuitenkin kirjoittaa, mistä ohje on peräisin ihan vaan mielenkiinnon vuoksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. helmikuuta 2007 kello 14:40:04 (EET)
:Mahtava homma tosiaan! Eikä välttämättä tarvitse kirjoittaa uusiakaan artikkeleita, vanhoja voi laajentaa, ajanmukaistaa tai korjata kielellisesti. Kielellistä hienosäätöä ym. voi tehdä vaikkei aiheesta varsinaisesti olisikaan tietotaitoa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 20. helmikuuta 2007 kello 18:27:52 (EET)

== Luokitusremontti ==
Käykääs tarkistamassa [[Linux.fi:Luokitusremontti]] ja kommentoikaa. Ei viitsi rueta toteuttamaan noin laajaa muuttelua ilman muiden näkemyksiä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 27. joulukuuta 2006 kello 18:30:06 (EET)

== Linkit kaupallisiin firmoihin ==
Miten pitäisi suhtautua siihen että wikissä on linkkejä kaupallisten firmojen sivuille ?
Ainakin käyttäjä 195.237.17.61 on aktiivisesti siivonnut näitä, mielestäni hyödyllisiä linkkejä pois. JukkaL
:Minusta kaupallisien firmojen sivuille voi linkittää jos ne liittyvät oleellisesti asiaan. Eli esimerkiksi artikkelissa [[Mistä Linux]] voi olla esimerkiksi tuo linkki Dataclubin sivuille. Mitään tarkkoja sääntöjä en linkkien suhteen kuitenkaan sanoisi, tapauskohtaisesti jokainen voi käyttää omaa harkintakykyään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. marraskuuta 2006 kello 21:50:47 (EET)
:Itsekin olisin semmoisella linjalla, että olkoot vaan jos niistä on lisäarvoa. Eri juttu on sitten pelkkä mainostaminen - linkkien työntäminen paikkoihin jonne ne eivät kuulu. Botnetithän tätä harrastavat. Mutta ei kaupallisuus mielestäni ole mikään varsinainen huono puoli jollekin linkille. Onhan täällä esim. artikkeli [[Linux-kannettavat]], joka muodostuu ihan pelkistä ostovinkeistä ja linkeistä kauppiaiden sivuille. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 1. joulukuuta 2006 kello 12:47:47 (EET)
:En kyllä sanoisi että tuo käyttäjä on "aktiivisesti siivonnut", yhdessä artikkelissa siirtänyt tietoja paikasta toiseen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. joulukuuta 2006 kello 23:29:12 (EET)

Olen uusi linux ja samalla linux.fi käyttäjä. Ihmettelen, että esimerkiksi soneran hinnasto tuolla wlan sivulla on ihan selkeää tekstimainontaa. Maksaako Sonera täsät mainoksesta?
:Ei maksa. Kyseinen hinnasto on lisätty artikkeliin luultavasti esimerkin vuoksi (toki on teoriassa mahdollista, että joku Soneran työntekijä olisi sen sinne mainontatarkoituksessa lisännyt). Samassa yhteydessä mainitaan myös DNA:n vastaava palvelu. Toki tuota artikkelin osaa (/koko artikkelia) voisi kehittää ja mahdollisesti poistaa ainakin tarkan hinnaston joka saattaa muuttua nopeastikin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. joulukuuta 2007 kello 16.38 (EET)

== Ohje rikkinäisen kovalevyn/tiedostojärjestelmän korjaamisesta ==
Ajattelin kirjoitella otsikon mukaista ohjetta (taustatarinaa, kts http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=7522.0) - Minkäslaisella otsikolla tämmöinen pitäisikannattaisi tehdä ja miten lisään sen sopiviin luokkiin? --[[Käyttäjä:Rhk|Rhk]] 24. toukokuuta 2008 kello 11.50 (EEST)

Varmuuskopiointi

2007-12-17T22:28:14Z

Rhk: /* Rsync */ - rsyncin local-kopiointiesimerkki

{{Yhteistyö}}
Ilman säännöllistä varmuuskopiointia on vain ajan kysymys, milloin menettää tietokoneella säilyttämiään tiedostoja. Ne voivat hävitä esimerkiksi levyrikon, haittaohjelman, huolimattoman päivityksen, muun erehdyksen tai tulipalon seurauksena. Varmuuskopiointi ei kuitenkaan ole vaikeaa.

== Mitä kopioida ==
* kotihakemistot (<tt>/home</tt>, mahdollisesti <tt>/root</tt>)
* mahdolliset muut käyttäjien tiedostot (<tt>/valokuvat</tt> tms.)
* sähköpostikansiot (<tt>/var/mail</tt>, <tt>/var/spool/mail</tt> tms. sekä käyttäjien kotihakemistoissa; eri palvelimilla voi myös olla omia hakemistojaan)
* mahdolliset muut palvelinten hakemistoissa olevat tiedostot (<tt>/srv/www</tt> yms.)
* järjestelmän [[asetustiedostot|asetukset]] (<tt>/etc</tt>)
* kiintolevyn [[MBR]] sekä tieto loogisten osioiden sijainnista levyllä
* pakettitietokanta (<tt>/var/lib/dpkg</tt>, <tt>dpkg --get-selections</tt> tms.)
* mahdollisesti muita ohjelmistojen muuttuvia tiedostoja (<tt>/var/lib</tt>, <tt>/var/spool</tt> yms.; <tt>/var/cache</tt> sisältää tiedostoja, joiden sisällön ohjelma itse osaa luoda uudestaan, <tt>/tmp</tt> ja /var/tmp sisältävät väliaikaistiedostoja)
* itse tehdyt skriptit ja itse käännetyt ohjelmat tai ainakin niihin tehdyt muutokset (<tt>/usr/local</tt> yms.)
* varmuuskopioinnin järjestelyihin liittyvää tietoa, esimerkiksi listaa kopioiduista tiedostoista päivämäärineen, varmuuskopiointiskriptit

Lisäksi pitää olla jokin tapa saada järjestelmä pystyyn mahdollisen levyrikon jälkeen. Oman jakelun asennusmedia saattaa olla sopiva. Jos varmuuskopiointiin käyttää jotakin hiukankin epätavallisempaa ohjelmaa tai tiedostomuotoa, ohjelma ja sen asetukset pitää olla tallessa sellaisessa muodossa, että varmuuskopiot saa palautettua.

Eri tiedostot kaipaavat kopiointia eri väliajoin: valokuvista riittää, kun niistä on muutama kopio, nehän eivät yleensä muutu. Asetustiedostot pitää kopioida ainakin suuremman päivityksen yhteydessä. Kotihakemistot ja sähköpostit pitää kopioida usein. Vain muuttuneiden tiedostojen kopioiminen on helppoa, mutta kauan muuttumatta ollut tiedosto pitää kuitenkin voida palauttaa kohtuullisen tuoreesta kopiosta.

== Milloin ja mihin ==
Tilastollisesti tiedostoja tuhoutuu eniten käyttäjän virheiden, haittaohjelmien ja ohjelmavirheiden takia. Tiedoston rikkoontumista ei välttämättä huomaa heti, joten osa vanhoista varmuuskopioista kannattaa säilyttää. Tavallista on säilyttää päivittäiset kopiot jonkin aikaa ja välillä otettu koko järjestelmän varmuuskopio "ikuisesti".

Tärkeistä tieostoista kannattaa ottaa kopioita työn kuluessa, aina välillä ja aina ennen ja jälkeen suuremman muutoksen tekemistä. Tähän riittänee tallentaminen eri nimellä, mutta versionhallintajärjestelmääkin voi käyttää.

Päivittäinen muuttuneiden tiedostojen varmuuskopiointi on hyvä tehdä automatisoidusti ([[cron]]+[[anacron]]), jottei se unohdu, mielellään vähintään toiselle kovalevylle. Kovalevyjen rikkoontumiset ovat tavallinen syy tietojen menettämiselle. [[RAID]]-[[RAID#1-taso|peilaus]] auttaa yhden levyn rikkoontuessa.
Toiselle koneelle kopioiminen suojaa jonkin verran myös haittaohjelmilta, ohjelmavirheiltä ja käyttäjävirheiltä, [[levyn polttaminen|CD-levylle]] tai DVD:lle kopioiminen vielä paremmin (mutta levynpolton automatisointi on hankalaa).

Välillä pitää tehdä varmuuskopio kaikista kopioitavista tiedostoista, jota käytetään pohjana järjestelmän palautuksessa levyrikon jäljiltä. Uudelle kiintolevylle asennetaan ensin perusjärjestelmä, sitten pakettitietokannan varmuuskopioitujen tietojen perusteella ennenkin asennettuina olleet ohjelmat (mukaan lukien käytetty varmuuskopiointiohjelma), sitten viimeinen täysi varmuuskopio ja viimeisenä sen jälkeen muuttuneet tiedostot. Operaation toimivuutta olisi hyvä joskus kokeilla vaihtamalla tietokoneeseen tyhjä kiintolevy käytetyn kiintolevyn sijaan ja palauttamalla järjestelmä sille. Myös yksittäisen tiedoston tietyn version palauttamista on hyvä kokeilla.

Ainakin välillä varmuuskopio olisi hyvä saada turvaan toiseen rakennukseen (tulipalojen, tulvien, salaman aiheuttamien laiterikkojen yms. varalta).

On hyvä käyttää varmuuskopiointiin useampaa tekniikkaa. Internetin kautta on helppoa siirtää varmuuskopio ystävän tai palveluntarjoajan kiintolevylle, jossa se on turvassa omaa taloa kohdanneesta onnettomuudesta, mutta helposti hävitettävissä inhimmillisen erehdyksen myötä. DVD saattaa muuttua ajan myötä lukukelvottomaksi, mutta kirjahyllyssä se on haittaohjelmilta turvassa.

== Työkalut ==
Hyviä työkaluja tiedostojen varmuuskopiointiin kahden eri koneen välillä ovat mm. [[Rsync]] ja [[Unison]]. Perinteisiä varmuuskopiointiin soveltuvia työkaluja ovat mm. [[tar]], [[dump]] ja [[cpio]], joiden käyttöön varmuuskopiointiin on ohjeita ja esimerkkiskriptejä. Näistä ohjeista voi saada vinkkejä, vaikkei kyseistä ohjelmaa käyttäisikään.

Yleensä varmuuskopiot on otettu nauhalle, mutta ohjelmat voivat hyvin tehdä arkistonsa muuallekin. Nykyisillä isoilla kiintolevyillä tärkeiden tiedostojen kopio yleensä mahtuu levylle, josta sen voi siirtää muualle tarpeen mukaan,

Eri tarpeisiin tehtyjä erityisiä varmuuskopiointiohjelmistoja on runsasti.
Varmuuskopiointiohjelmia ja tiedostomuotoja valittaessa on hyvä muistaa, että kopion pitää olla palautettavissakin. Onko tiedostomuoto sellainen, että sen saa palautettua vielä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman tekijä lopetti ohjelman ylläpidon? Entä miten hyvin tiedostot saa palautettua [[bittirutto|bittiruton]] jäljiltä? Viimeksimainittu on ongelma erityisesti, jos arkisto pakataan tai salataan.

== Rsync ==
Rsync on hyvä ratkaisu varmuuskopiointiin, jos:
# Haluaa varmuuskopioida toiselle koneelle verkon yli
# Varmuuskopioitavia tiedostoja on paljon, mutta vain harvat niistä muuttuvat päivittäin
# Jos varmuuskopioitavien tiedostojen joukossa on paljon suuria tiedostoja, jotka eivät juuri koskaan muutu
# Haluaa minimoida varmuuskopiointiin / tiedostojen siirtoon käytetyn ajan ja kaistan

Tämä komento kopioi [[SSH|ssh:n]] yli /home/tunnus/ [[Linuxin hakemistorakenne|kansion]] sisällön koneella, jonka ip on 192.168.0.1, sijaitsevaan /home/tunnus2/backup/-hakemistoon. rsync kirjautuu sisään tunnus2:n tunnuksilla toiselle koneelle.

/usr/bin/rsync -avz -e ssh /home/tunnus/ tunnus2@192.168.0.1:/home/tunnus2/backup/

Ylläolevassa on tosin se vika, että se ei ole täysin automaattinen, vaan se kysyy tunnus2:n salasanaa. Tästä pääsee eroon kun luo [[SSH#Tunnistaminen_avainparilla|SSH:ta varten avainparin]].

Ylläolevaa voi vielä kehittää paremmaksi tekemällä vastaanottavalle koneelle skriptin joka tekee paketin koko backup kansiosta ja tallentaa sen päivämäärällä varustetulla nimellä ja poistelee automaattisesti vanhimpia paketteja.

Tämä komento kopioi kansion sisällön toiseen paikkaan paikallisessa järjestelmässä, esim. USB-levylle. Etuna tavalliseen kopiointiin on virheensieto, eli esim. suuren kopioinnin katketessa koko hommaa ei tarvitse aloittaa alusta vaan voidaan jatkaa siitä kohtaa, mihin jäätiin. --stats ja --progress näyttävät suorituksen aikana ja lopuksi tietoja etenemisestä.

rsync -ah --stats --progress /kansio/mista/kopioidaan /kansio/mihin/kopioidaan

== Katso myös ==
*[[USB-varmuuskopio]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Web-kameran kuva verkkoon

2007-10-30T20:29:10Z

Rhk: js, css ja html pois..

Web-kameran kuvan saaminen esim. kotisivulleen näkyviin on paljon helpompaa kuin voisi luulla. Tässä ohjeessa Linux-kone ottaa kuvan ja lähettää sen FTP:llä jollekin www-palvelimelle. Mukana on myös html, css ja js-tiedostot palvelimelle kuvan näyttämistä ja automaattista päivittämistä varten. Homma sujuu näin:

== Ohjeet ==
# laita [[Web-kamera|web-kamerasi]] käyttökuntoon
# asenna camE. Löytynee jakeluversiosi pakettivarastoista tms tai [http://linuxbrit.co.uk/camE/ ohjelman kotisivuilta] lähdekoodimuodossa.
# kopioi alla esitetty .camErc -asetustiedosto kotikansioosi ja muokkaa sen asetukset sopiviksi itsellesi kommenttien opastamalla tavalla
# luo palvelimelle kansio johon kuva tullaan julkaisemaan, esimerkiksi nimellä cam
# luo palvelimelle ftp-tunnus camEa varten
# käynnistä camE komennolla camE. Se menee taustalle ja täytyy lopettaa tappamalla prosessi. Jos et halua sen menevän taustalle, käynnistä komennolla camE -f
# nyt palvelimelle ilmestyy kuvatiedosto jota päivitetään camErc:ssä määritellyin aikavälein.
# Esimerkki koodista jolla kuva saadaan näkymään web-sivulla: http://nulldigital.net/articles/how_to_setup_a_webcam_server.htm

== .camErc -asetustiedosto ==
Kopioi tämä tiedostoksi .camErc kotikansioosi
<pre>
#nämä asetukset ottavat kuvan kerran sekunnissa
#kuva lähetetään ftp:llä www-palvelimelle kansioon cam
#joka 100. kuva tallennetaan paikallisen koneen kansioon /var/www/cam/archive

#tarkasta erityisesti yhteysasetukset, tallennuskansiot sekä fonttien kansio!

[ftp]
#ftp-tilin tiedot
host = ftp.domain.fi
user = kamera
pass = salasana

#kansio ftp-palvelimella johon kuvat ladataan.
#Jos ftp ottaa yhteyden hakemistoon public_html, tulee cam-hakemiston olla tämän alla.
dir = cam

# Tiedoston nimi ja tyyppi (jpg tai png)
# tiedostonnimi.jpg tai tiedostonnimi.png
file = webcam.jpg

# tilapäistiedosto, joka luodaan ja vasta sitten siirretään verkkoon.
# näin käyttäjät näkevät vain ehjiä kuvia
tmp = uploading.jpg

# pidetänkö yhteys avoinna (1) vai avataanko uusi joka kerta (0)
keepalive = 0

# passiivinen ftp (1/0)
passive = 0

# aktiivista ftp-yhteyttä käytettäessä käytettävä käyttöliittymä
# oletusarvo "-" on hyvä (libcurl tekee päätöksen)
interface = -

# ftp-viestien tulostaminen (paljon tavaraa!) (1/0)
debug = 0

# Lähetä kuvat? Jos do=0, ottaa ja arkistoi, muttei lähetä verkkoon.
do = 1

# Jotkin serverit vaativat vanhan tiedoston poiston ennen uuden lisäämistä.
# 1 = poista ennen lisäystä, 0=lisää päälle
delete_first = 0

# Kuinka monta kuvaa otetaan ennen lähetystä?
# (1 == jokainen kuva lähetetään, 10 lähettäisi joka 10. kuvan)
# (jos ei asetettu, lähettää jokaisen kuvan)
upload_every = 1

[scp]
# Määrittämällä do=0 ja aktivoimalla allaolevan targetin, kuvat lähetetään [[scp]]:n yli.
# scp käyttää yllä määriteltyjä asetuksia dir, file, tmp, upload_every setting, joiden tulee olla määritellyt
#target = user@ssh.domain.fi

[grab]
#videolaitteen tunnus
device = /dev/video0

# tilapäistiedoston nimi paikalliskoneella
temp_file = /tmp/webcam.jpg

# Viiveen vähennys. Ota 5 kuvaa, hylkää 4 ekaa siivoten näin mmap puskureita
lag_reduce = 5

# Kuvan vasempaan alreunaan tuleva viesti jonka perään 'infofile'ssä määritelyt viesti liitetään
# Päivämäärä määritellään strftimen avulla, esimerkiksi %d/%m/%Y %H:%M:%S %Z
text = %d/%m/%Y %H:%M:%S %Z

#Kuvan koko
width = 352
height = 288

#viive kuvien ottamisen välillä
delay = 2

# Korjataanko viivettä hitailla yhteyksillä
#(pitää peräkkäiset päivitykset järjestyksessä)
correct = 1

# Skaalataanko kuvaa kaistan leveyden mukaan?
# Kuvan lähettämiseen kuluvan viiveen osuus
# 100 pois päältä, hyviä arvoja ovat alle 40
percent = 100

# Mihin logi kirjoitetaan? Jos rivi kommentoitu, logia ei tehdä.
logfile = /home/user/Temp/.camlog

# Viestiteksti noudetan täältä. Vain yksi rivi sallittu!
# Näinollen onnistuu esimerkiksi komento echo "surffaan verkossa" > ~/.caminfo
#infofile = /home/user/.caminfo

# Mihin arkistokuvat tallennetaan? Arkistokuviin isketään päivämääräleima.
archive = /var/www/cam/archive

# Arkistoidaanko kuvat päivämäärän mukaisiin alihakemistoihin?
# (1 == alihakemistoihin, 0 == yhteen hakemistoon)
archive_subdirs = 0

# Arkistoitujen kuvien tyyppi (jpg/png)
archive_ext = jpg

# determines how many shots are taken before a pic is archived
# (1 == every pic, 0 == don't archive)
archive_shot_every = 100

# Pienennettyjen kuvien tallennushakemisto, tehdäänkö pikkukuvat (1/0)
# ja pikkukuvien koko (leveys ja korkeus)
archive_thumbnails_dir = /opt/images/webcam/thumbnails
archive_thumbnails_create = 0
archive_thumbnails_width = 120
archive_thumbnails_height = 90

# jpeg-kuvien laatu
quality = 85
input = 0

# 0=PAL, 1=NTSC
norm = 0

# Kuvan oikeaan yläkulmaan tuleva otsikkoteksti
title_text = Weppikamera

# Otsikkotekstin väri ja läpinäkyvyys
title_r = 255
title_g = 255
title_b = 0
title_a = 255

# Kirjasinlaji ja koko
title_font = arial/8

# Erillinen kirjasintyyppi
# title_style = /path/to/title.style
# Tekstin väri
text_r = 255
text_g = 255
text_b = 0
text_a = 255

# Tekstin kirjasinlaji ja koko
text_font = arial/8

# fancy font styles
# text_style = /path/to/text.style
# color/transparency of rectangle behind text
# make it 0,0,0,0 to disable.
bg_a = 0
bg_b = 0
bg_g = 0
bg_a = 100

# Hakemisto, josta etsitään ttf-kirjasimia
ttf_dir = /usr/share/fonts/truetype/msttcorefonts

# Jos tämä tiedosto on olemassa, kuvaa ei oteta
blockfile = /home/user/BLOCKCAM

# Jos em. tiedosto löytyy, tallennetaan kuva tiedostoon
# offline_image = /home/gilbertt/.block.jpg

# Jos tämä tiedosto löytyy, otetaan kuva mutta ei lähetetä sitä verkkoon
uploadblockfile = /home/user/BLOCKUPLOAD

# Otetaan kuvia vain, jos seuraava verkkolaite on käytettävissä
#watch_interface = ppp0

# image to overlay
overlay_image = /home/user/.lb.png
overlay_x = 5
overlay_y = 5

# do things. like play sounds or whatever. Each is a shell command.
#action_pre_shot
#action_post_shot
#action_post_upload
# image processing
# crop = 1
# crop_width = 320
# crop_height = 240
# crop_x = 20
# crop_y = 20
#
# scaling is applied after cropping, so you can
# remove borders then stretch up the result
# scale = 1
# scale_width = 640
# scale_height = 480
#
# Flip the image horizontally or vertically.
# Horizontal flipping is useful for some Philips cams
# which give a mirrored image when used with the pwc module.
# flip_horizontal = 1
# flip_vertical = 1
#
# Change the orientation of the image.
# Useful if your camera is on its side (for whatever reason).
# 1 rotates clockwise by 90 degrees, 2, rotates clockwise by 180 degrees,
# 3 rotates clockwise by 270 degrees.
# orientation = 1;

########################################################
# Philipsin kameroiden knassa toimivia asetuksia

# Taajuus (kuvaa sekunnissa)
framerate = 5

# Kuvan asetukset (0-100)
colour = 50
brightness = 50
contrast = 50
hue = 50
whiteness = 50

# Valkotasapaino, vaihtoehtoja
# "auto" (automaattinen), "indoor" (sisätila), "outdoor" (ulkona), "fluorescent" ja "manual" (käsiasetukset)
pwc_wb_mode = auto
# Asetukset käsiasetuksia käytettäessä
# (0-100)
pwc_wb_red = 50
pwc_wb_blue = 50
########################################################

</pre>

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]

Keskustelu:Web-kameran kuva verkkoon

2007-10-30T20:25:30Z

Rhk:

Tästä tulikin jo jossain puheeksi - mahtavatko nämä mukanaolevat lähdekooditiedostot olla [[Linux.fi:Lisenssi|wikin lisenssin]] alaisia? Englanninkielisten kommenttien perusteella voisi päätellä että ne ovat jostain muualta peräisin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 30. lokakuuta 2007 kello 17.12 (EET)
:Nuo lähdekoodit ovat suora kopio camE:n mukana toimitettavista esimerkkitiedostoista, jotka taas ainakin COPYING-tiedostosta päätellen on lisensoitu GPLv2:n alaisuudessa. Ainakaan tuollaisina niitä ei siis voine pitää laittamatta koko artikkelille GPL-leimaa. Eri asia on sitten, häviääkö tekijänoikeus, jos tuollaista listausta tarpeeksi muokkaa ja uudelleenkirjoittaa tekstejä suomeksi. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. lokakuuta 2007 kello 17.53 (EET)
:Uskoisin, että tekijänoikeus ei koske muokattua asetustiedostoa etenkin, jos kommentit kirjoitetaan uudestaan suomeksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. lokakuuta 2007 kello 18.23 (EET)
::Toisaalta artikkelissa olevat css- ja js-tiedostot taitavat olla suoria kopioita, joten niitä ei varmaan täällä saa pitää. Enkä näe mitään syytä kopioida niitä artikkeliin, jos ko. tiedostot oletettavasti tulevat camE:n mukana. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. lokakuuta 2007 kello 18.35 (EET)
:::Tarkemmin tutkittuna vain tuo .camErc-esimerkki on peräisin camE:n paketista. Loput on mitä ilmeisimmin kopioitu [http://nulldigital.net/articles/how_to_setup_a_webcam_server.htm täältä]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. lokakuuta 2007 kello 18.52 (EET)

Jep, pitää kutinsa että nuo html, js ja css on tuolta Pb:n viittaamasta lähteestä ja sivun alareunassa lukee copyrightit - eli poistan nuo esimerkit ja isken linkin notta kiinnostuneet noutakoot esimerkkikoodin sieltä. Ja tuo camErc on tosiaan camen sourcepaketista otettu. --[[Käyttäjä:Rhk|Rhk]] 30. lokakuuta 2007 kello 22.25 (EET)

Näytön kalibrointi

2007-05-15T12:44:13Z

Rhk: blogitekstejä pois..

Kalibroinnin tarkoitus on saada kuva näyttämään koko ketjun kuvan ottamisesta ruudulle ja paperille asti samalta, toistamaan värit sellaisena kuin ne kuvan ottamishetkellä ovat olleet. Tällä kertaa keskitytään kuitenkin vain tuohon monitorin kalibrointiin, mutta vastaavilla tavoilla voidaan kalibroida niin kamera, tulostin kuin skannerikin.

== Valmistelut ==

* Anna monitorisi olla päällä vähintään puoli tuntia, jotta sen lämpötila varmasti olisi tasaantunut eikä sen muutos vaikuttaisi enää säätöihin.
* Valitse työpöytäsi taustaväriksi neutraali harmaa, jotta värit eivät häiritsisi työskentelyä ja säätöjen tekemistä. Aseta monitorin värilämpötila (colour temperature tai tone tms.) arvoon 6500K. Jos monitori ei anna valita kelvinejä niin arvo 'normal' lienee lähinnä haluttua. Eli kuva ei saa olla sininen eikä punainen.
* Aseta LCD-näyttösi kontrasti n. 90%:n, putkinäytöille jopa 100%.
* Pyri tekemään työtilasi valaistus mahdollisimman tasaiseksi: jos välillä sisään aurinko, välillä tehdään yötöitä loisteputkivalaistuksessa, ei yksillä asetuksilla pärjätä. Kriittinen työskentely kannattaakin tehdä esimerkiksi talven tai illan hämärässä.
* Varmista että katsot monitoria mahdollisimman kohtisuoraan niin sivu- kuin pystysuunnassa. Erityisesti kannettavien tietokoneiden näytöt ovat herkkiä vääristämään värejä eri kulmilla (ja muutenkin läppäreiden näytöt ovat haasteellisia ellei mahdottomia kuvankäsittelykäytössä..)
* Pikasäädöt voi käydä tekemässä kuvatoimisto Leukun kalibrointisivulla [http://www.leuku.fi/info/kalibrointidata.htm] niin saa arvot suunnilleen kohdilleen.

== Monica ==

[[Monica]]lla [http://www.pcbypaul.com/software/monica.html] saadaan säädettyä monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:n. Monicasta on tällä hetkellä saatavilla versio 3.4 binääriversio joka ei tarvitse asennusta sekä uudemman version 3.6 lähdekoodit. Tämä ohje opastaa uudemman version asentamiseen.

=== Jakeluriippumaton asennus ===
[[Ohjelman asennus|Käännetään]] Monica lähdekoodista:
[[wget]] http://www.pcbypaul.com/software/dl/monica-3.6.tar.bz2
[[tar]] xvjf monica-3.6.tar.bz2
cd monica-3.6/
[[make]]
[[su]]
make install
Joka asentaa monican polkuun <tt>/usr/bin/monica</tt>, ja se voidaan käynnistää helposti komennolla
monica

==== Asennus Ubuntuun ====
[[Ubuntu]]lle on saatavissa epävirallinen ohjelmapaketti
Aja seuraavat komennot komentoriviltä:
wget http://heikki.homelinux.net/apt/monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (lataa epävirallisen ohjelmapaketin)
sudo [[apt-get]] install libfltk1.1 (asentaa ohjelman riippuvuudet)
sudo [[dpkg]] -i monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (asentaa ohjelman)
monica (käynnistää ohjelman)

Ohjelma ei asennu valikoihin automaattisesti mutta voit sen halutessasi sinne itse lisätä.

=== Käyttö ===
Säädä monitorisi kirkkaus niin, että Monican näyttämän mustan laatikon sisältä juuri ja juuri erottaa harmaan laatikon. Tämän jälkeen säädä kolmea liukusäädintä siten, että laatikossa oleva harmaa näyttää mahdollisimman tasaiselta, eli siinä ei ole selkeästi tummempia ja vaaleampia kohtia. Jos harmaassa laatikossa on värjäytymiä, voit säätää värikohtaiset asetukset poistamalla täppä kohdasta 'synchronize colours' ja säätämällä kullekin värille erikseen käyttämällä apuna apuna värillisiä laatikoita: keskellä olevan tasavärisen laatikon pitäisi erottua mahdollisimman vähän ympäröivästä raidallisesta taustasta.

Paina 'Exit and Save'. Ohjelma mahdollisesti valittaa, että tiedostoa ~/.xinitrc ei löydy, mutta voi luoda sellaisen ja tallentaa asetukset sinne. Paina OK, ohjelman ehdottama ratkaisu on hyvä. Nyt nämä asetukset ladataan jatkossa käynnistyksen yhteydessä.

== LCMS profiler ==

[http://lprof.sourceforge.net/ LCMS profiler] luo [http://fi.wikipedia.org/wiki/ICC-profiili ICC-väriprofiilin] käyttämällesi kokoonpanoille. Profiililla pystytään kertomaan yhteensopiville ohjelmille tarvittava tieto laitteistosta.

*Asenna paketti lprof [[Paketinhallintajärjestelmä|pakettienhallintaohjelmalla]] (esim. [[Synaptic]] tai [[Adept]])

Ohjelma ilmestynee työpöytäympäristön valikkoon, esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa Grafiikka-valikkoon nimellä LProf. Käynnistä ohjelma.

* Paina 'Monitor Profiler -välilehdeltä 'Enter monitor values' - nappulaa.
* Valitse 'White Point' -pudotusvalikosta esim. 'D65 (daylight)'.
* Paina 'Set Gamma and Black Point'.
* Tee nyt vastaava säätö tässä kuin äsken Monicalla: Gamma-arvon 2.2 kohdalla pitäisi harmaiden liukuvärien olla mahdollisimman samanväriset.
* Paina OK tallentaaksesi tiedot ja vielä uudestaan OK poistuaksesi 'Monitor values' -ikkunasta.
* Nyt syötä profiilin nimi 'Output profile name' - ruutuun, esim. /home/käyttäjätunnus/d6500_22.icc (d=daylight, 6500= 6500K, 22 = gamma 2.2). HUOM! Jos ko. kansiota ei ole tai osoite on väärin, ohjelma sammuu mitään ilmoittamatta!
* Sulje ohjelma

Valmis, profiili on luotu! Teippaa nyt monitorisi säädöt piiloon ettei niitä kukaan räklää.

Tämän jälkeen voit ladata luomasi profiilin eri ohjelmien käyttöön, esim. Scribusiin tai LightZoneen.

==Lähteet==
*http://docs.scribus.net/index.php?lang=en&page=moncal

== Katso myös ==
*[[X.orgin asetukset]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]

Näytön kalibrointi

2007-05-15T12:09:08Z

Rhk:

Kalibroinnin tarkoitus on saada kuva näyttämään koko ketjun kuvan ottamisesta ruudulle ja paperille asti samalta, toistamaan värit sellaisena kuin ne kuvan ottamishetkellä ovat olleet. Tämä ohje keskittyy kuitenkin vain näytön kalibrointiin.

=== Valmistelut ===

* Anna monitorisi olla päällä vähintään puoli tuntia, jotta sen lämpötila varmasti olisi tasaantunut eikä sen muutos vaikuttaisi enää säätöihin.
* Valitse työpöytäsi taustaväriksi neutraali harmaa, jotta värit eivät häiritsisi työskentelyä ja säätöjen tekemistä. Aseta monitorin värilämpötila (colour temperature tai tone tms.) arvoon 6500K. Jos monitori ei anna valita kelvinejä niin arvo 'normal' lienee lähinnä haluttua. Eli kuva ei saa olla sininen eikä punainen.
* Aseta LCD-näyttösi kontrasti n. 90%:n, putkinäytöille jopa 100%.
* Pyri tekemään työtilasi valaistus mahdollisimman tasaiseksi: jos välillä sisään aurinko, välillä tehdään yötöitä loisteputkivalaistuksessa, ei yksillä asetuksilla pärjätä. Kriittinen työskentely kannattaakin tehdä esimerkiksi talven tai illan hämärässä.
* Varmista että katsot monitoria mahdollisimman kohtisuoraan niin sivu- kuin pystysuunnassa. Erityisesti kannettavien tietokoneiden näytöt ovat herkkiä vääristämään värejä eri kulmilla (ja muutenkin läppäreiden näytöt ovat haasteellisia ellei mahdottomia kuvankäsittelykäytössä..)
* Pikasäädöt voi käydä tekemässä kuvatoimisto Leukun kalibrointisivulla [http://www.leuku.fi/info/kalibrointidata.htm] niin saa arvot suunnilleen kohdilleen.

=== Monica ===

Monicalla [http://www.pcbypaul.com/software/monica.html] saadaan säädettyä monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:n. Monicasta on tällä hetkellä saatavilla versio 3.4 binääriversio joka ei tarvitse asennusta sekä uudemman version 3.6 lähdekoodit. Tämä ohje opastaa uudemman version asentamiseen.

Aja seuraavat komennot komentoriviltä eli Päätteestä tai Konsolesta.

* cd (menee kotihakemistoon)
* wget http://heikki.homelinux.net/apt/monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (lataa ohjelmapaketin)
* sudo apt-get install libfltk1.1-dev (asentaa ohjelman kääntämisessä tarvittavat työkalut)
* sudo dpkg -i monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (asentaa ohjelman)
* monica (käynnistää ohjelman)

Ohjelma ei asennu valikkoihin automaatisesti mutta voit sen halutessasi sinne itse lisätä.

Säädä monitorisi kirkkaus niin, että Monican näyttämän mustan laatikon sisältä juuri ja juuri erottaa harmaan laatikon. Tämän jälkeen säädä kolmea liukusäädintä siten, että laatikossa oleva harmaa näyttää mahdollisimman tasaiselta, eli siinä ei ole selkeästi tummempia ja vaaleampia kohtia. Jos harmaassa laatikossa on värjäytymiä, voit säätää värikohtaiset asetukset poistamalla täppä kohdasta 'synchronize colours' ja säätämällä kullekin värille erikseen käyttämällä apuna apuna värillisiä laatikoita: keskellä olevan tasavärisen laatikon pitäisi erottua mahdollisimman vähän ympäröivästä raidallisesta taustasta.

Paina 'Exit and Save'. Ohjelma mahdollisesti valittaa, että tiedostoa ~/.xinitrc ei löydy, mutta voi luoda sellaisen ja tallentaa asetukset sinne. Paina OK, ohjelman ehdottama ratkaisu on hyvä. Nyt nämä asetukset ladataan jatkossa käynnistyksen yhteydessä.

=== LCMS profiler ===

LCMS profiler [http://lprof.sourceforge.net/] luo ICC-väriprofiilin [http://fi.wikipedia.org/wiki/ICC-profiili] käyttämällesi kokoonpanoille. Profiililla pystytään kertomaan yhteensopiville ohjelmille tarvittava tieto laitteistosta.

Asenna paketti lprof pakettienhallintaohjelmalla (esim. Synaptic tai Adept)

Ohjelma ilmestyy Grafiikka-valikkoon nimellä LProf. Käynnistä ohjelma.

* Paina 'Monitor Profiler -välilehdeltä 'Enter monitor values' - nappulaa.
* Valitse 'White Point' -pudotusvalikosta esim. 'D65 (daylight)'.
* Paina 'Set Gamma and Black Point'.
* Tee nyt vastaava säätö tässä kuin äsken Monicalla: Gamma-arvon 2.2 kohdalla pitäisi harmaiden liukuvärien olla mahdollisimman samanväriset.
* Paina OK tallentaaksesi tiedot ja vielä uudestaan OK poistuaksesi 'Monitor values' -ikkunasta.
* Nyt syötä profiilin nimi 'Output profile name' - ruutuun, esim. /home/käyttäjätunnus/d6500_22.icc (d=daylight, 6500= 6500K, 22 = gamma 2.2). HUOM! Jos ko. kansiota ei ole tai osoite on väärin, ohjelma sammuu mitään ilmoittamatta!
* Sulje ohjelma

Valmis, profiili on luotu! Teippaa nyt monitorisi säädöt piiloon ettei niitä kukaan räklää.

Tämän jälkeen voit ladata luomasi profiilin eri ohjelmien käyttöön, esim. Scribusiin tai LightZoneen.

Lähteet:
http://docs.scribus.net/index.php?lang=en&page=moncal

Näytön kalibrointi

2007-05-15T12:05:34Z

Rhk: Sivu luotu

Monitorin peruskalibrointi kannattaa tehdä jokaiselle tietokoneelle, jotta webissä kuvat ja värit näkyisivät sellaisina kuin niiden kuuluukin: Punainen punaisena ja vihreä vihreänä. Ei turhan tummina tai vaaleina, kontrastit kohdallaan jne. Erityisesti, jos itse tekee minkäänlaista kuvankäsittelyä, vaikka pientä säätöä tulostusta tai kehitystä varten, on tärkeää että säädöt ovat kohdallaan. Näin ei tarvitse arvailla miltä lopputulos voisi näyttää vaan puuhaan tulee jonkunlaista varmuutta. Kalibroinnin tarkoitus on siis saada kuva näyttämään koko ketjun kuvan ottamisesta ruudulle ja paperille asti samalta, toistamaan värit sellaisena kuin ne kuvan ottamishetkellä ovat olleet. Tällä kertaa keskitytään kuitenkin vain tuohon monitorin kalibrointiin, mutta vastaavilla tavoilla voidaan kalibroida niin kamera, tulostin kuin skannerikin.

=== Valmistelut ===

* Anna monitorisi olla päällä vähintään puoli tuntia, jotta sen lämpötila varmasti olisi tasaantunut eikä sen muutos vaikuttaisi enää säätöihin.
* Valitse työpöytäsi taustaväriksi neutraali harmaa, jotta värit eivät häiritsisi työskentelyä ja säätöjen tekemistä. Aseta monitorin värilämpötila (colour temperature tai tone tms.) arvoon 6500K. Jos monitori ei anna valita kelvinejä niin arvo 'normal' lienee lähinnä haluttua. Eli kuva ei saa olla sininen eikä punainen.
* Aseta LCD-näyttösi kontrasti n. 90%:n, putkinäytöille jopa 100%.
* Pyri tekemään työtilasi valaistus mahdollisimman tasaiseksi: jos välillä sisään aurinko, välillä tehdään yötöitä loisteputkivalaistuksessa, ei yksillä asetuksilla pärjätä. Kriittinen työskentely kannattaakin tehdä esimerkiksi talven tai illan hämärässä.
* Varmista että katsot monitoria mahdollisimman kohtisuoraan niin sivu- kuin pystysuunnassa. Erityisesti kannettavien tietokoneiden näytöt ovat herkkiä vääristämään värejä eri kulmilla (ja muutenkin läppäreiden näytöt ovat haasteellisia ellei mahdottomia kuvankäsittelykäytössä..)
* Pikasäädöt voi käydä tekemässä kuvatoimisto Leukun kalibrointisivulla [http://www.leuku.fi/info/kalibrointidata.htm] niin saa arvot suunnilleen kohdilleen.

=== Monica ===

Monicalla [http://www.pcbypaul.com/software/monica.html] saadaan säädettyä monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:n. Monicasta on tällä hetkellä saatavilla versio 3.4 binääriversio joka ei tarvitse asennusta sekä uudemman version 3.6 lähdekoodit. Tämä ohje opastaa uudemman version asentamiseen.

Aja seuraavat komennot komentoriviltä eli Päätteestä tai Konsolesta.

* cd (menee kotihakemistoon)
* wget http://heikki.homelinux.net/apt/monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (lataa ohjelmapaketin)
* sudo apt-get install libfltk1.1-dev (asentaa ohjelman kääntämisessä tarvittavat työkalut)
* sudo dpkg -i monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (asentaa ohjelman)
* monica (käynnistää ohjelman)

Ohjelma ei asennu valikkoihin automaatisesti mutta voit sen halutessasi sinne itse lisätä.

Säädä monitorisi kirkkaus niin, että Monican näyttämän mustan laatikon sisältä juuri ja juuri erottaa harmaan laatikon. Tämän jälkeen säädä kolmea liukusäädintä siten, että laatikossa oleva harmaa näyttää mahdollisimman tasaiselta, eli siinä ei ole selkeästi tummempia ja vaaleampia kohtia. Jos harmaassa laatikossa on värjäytymiä, voit säätää värikohtaiset asetukset poistamalla täppä kohdasta 'synchronize colours' ja säätämällä kullekin värille erikseen käyttämällä apuna apuna värillisiä laatikoita: keskellä olevan tasavärisen laatikon pitäisi erottua mahdollisimman vähän ympäröivästä raidallisesta taustasta.

Paina 'Exit and Save'. Ohjelma mahdollisesti valittaa, että tiedostoa ~/.xinitrc ei löydy, mutta voi luoda sellaisen ja tallentaa asetukset sinne. Paina OK, ohjelman ehdottama ratkaisu on hyvä. Nyt nämä asetukset ladataan jatkossa käynnistyksen yhteydessä.

=== LCMS profiler ===

LCMS profiler [http://lprof.sourceforge.net/] luo ICC-väriprofiilin [http://fi.wikipedia.org/wiki/ICC-profiili] käyttämällesi kokoonpanoille. Profiililla pystytään kertomaan yhteensopiville ohjelmille tarvittava tieto laitteistosta.

Asenna paketti lprof pakettienhallintaohjelmalla (esim. Synaptic tai Adept)

Ohjelma ilmestyy Grafiikka-valikkoon nimellä LProf. Käynnistä ohjelma.

* Paina 'Monitor Profiler -välilehdeltä 'Enter monitor values' - nappulaa.
* Valitse 'White Point' -pudotusvalikosta esim. 'D65 (daylight)'.
* Paina 'Set Gamma and Black Point'.
* Tee nyt vastaava säätö tässä kuin äsken Monicalla: Gamma-arvon 2.2 kohdalla pitäisi harmaiden liukuvärien olla mahdollisimman samanväriset.
* Paina OK tallentaaksesi tiedot ja vielä uudestaan OK poistuaksesi 'Monitor values' -ikkunasta.
* Nyt syötä profiilin nimi 'Output profile name' - ruutuun, esim. /home/käyttäjätunnus/d6500_22.icc (d=daylight, 6500= 6500K, 22 = gamma 2.2). HUOM! Jos ko. kansiota ei ole tai osoite on väärin, ohjelma sammuu mitään ilmoittamatta!
* Sulje ohjelma

Valmis, profiili on luotu! Teippaa nyt monitorisi säädöt piiloon ettei niitä kukaan räklää.

Tämän jälkeen voit ladata luomasi profiilin eri ohjelmien käyttöön, esim. Scribusiin tai LightZoneen.

=== Kuvien teettämisestä ===
Digikuvia teettettäessä paperikuviksi käytetään kuvaan liitettyjä EXIF-tietoja hyväksi, eli käsittääkseni säätämällä kamerasta tulevat kuvat kohdalleen (mm. valkotasapaino jne) mutta jättämällä EXIF:t kuvatiedostoon mukaan voi homma mennä kuitenkin rankasti pieleen kuvaamon säätäessä valkotasapainon vielä kertaalleen.

Lähteet:
http://docs.scribus.net/index.php?lang=en&page=moncal