Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Rexroom

2024-10-25T07:35:08Z

Rexroom:

Nörtti. Kokemusta AmigaOS, Windows, MacOS ja Linux-käyttöjärjestelmistä.

Käyttäjä:Rexroom

2024-09-13T16:44:48Z

Rexroom: Ak: Uusi sivu: Nörtti. Kokemusta AmigaOS, Windows, MacOS ja Linux-käyttöjärjestelmistä. Osa-aikainen ohjelmoija, jolla on monta projektia tulessa.

Nörtti. Kokemusta AmigaOS, Windows, MacOS ja Linux-käyttöjärjestelmistä.

Osa-aikainen ohjelmoija, jolla on monta projektia tulessa.

Alpine Linux

2024-09-12T08:05:08Z

Rexroom: Siistitty tekstiä turhasta

{{Jakelu
| nimi=Alpine Linux
| logo=[[Kuva:Alpine Linux logo.png]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=[https://alpinelinux.org/downloads/ 3.20.3]
| päivämäärä=6.9.2024
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=apk
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86, x86_64, ARMhf, ARMv7, aarch64, ppc64le, s390x
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://alpinelinux.org/ alpinelinux.org]
}}

'''Alpine Linux''' on pieni, kevyt ja turvallisuuteen tähtäävä itsenäinen Linux-jakelu. Alpinessa käytetään oletuksena [[Busybox]]ia ja [[musl]]-standardikirjastoa. Alpine on saatavilla mm. x86-, ppc64- ja ARM-arkkitehtuureille. [[Systemd]]:n sijasta käytetään [[OpenRC]]-käynnistysjärjestelmää. Jakelu on erityisen suosittu [[Docker]]-sovelluksille.

Alpinen asentaminen on suoraviivaista, mutta muun ympäristön asentaminen vaatii jo komentorivin käytön osaamista. Komentoriviltä löytyy kuitenkin pikakomentoja, jotka asentavat mm. graafisen työpöydän. Alpine Linuxin pakettienhallintajärjestelmänä toimii jakelun oma helppokäyttöinen '''apk''', joka asentaa myös muut tarvittavat sovellukset ja kirjastot.

== Aiheesta muualla ==

*[https://www.alpinelinux.org/ Alpine Linux]
*[https://wiki.alpinelinux.org/wiki/Main_Page Virallinen Wiki-sivusto]

[[Luokka:Jakelut]]

PipeWire

2024-09-12T07:28:48Z

Rexroom: Ensimmäinen tynkä versio

PipeWire on äänipalvelin, joka hoitaa erinäisten äänirajapintojen ([[ALSA]], [[PulseAudio]], [[JACK]]) ja videorajapintojen kanavoinnin sovelluksiin. Se on suunniteltu hoitamaan ääni- ja videokäyttöä, erityisesti [[Flatpak]]-asennuksia silmällä pitäen. Nykyaikaisissa jakeluissa PipeWire onkin oletuksena valmiiksi asennettuna.

== Aiheesta muualla ==

* [https://pipewire.org/ Pipewiren kotisivut]
* [https://fosstodon.org/web/@pipewire Pipewire Mastodonissa]

[[Luokka:Multimedia]]

Slackware

2024-09-12T06:50:44Z

Rexroom: Päivitettiin tuoreimpaan versioon

{{Jakelu
| nimi=Slackware
| logo=[[Kuva:Slackware logo from the official Slackware site.svg|225px]]
| kuva=[[Kuva:Slackware.maskotti.png]]
| kuvateksti=Slackwaren maskotti, [[Tux]] piipun kanssa.
| julkaisija=[[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] / Slackware-yhteisö
| viimeisin versio=[http://www.slackware.com/announce/15.0.php 15.0]
| päivämäärä=2.2.2022
| julkaisusykli=summittainen
| elinkaari=
| pakettienhallinta=Txz
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=[[i486]], [[x86_64]], [http://www.slack390.org/ S/390], [http://arm.slackware.com/ ARM]
| äitijakelu=[[wikipedia:en:Softlanding Linux System|Softlanding Linux System]]
| kotisivu=[https://www.slackware.com/ slackware.com]
}}

'''Slackware''' on toiseksi vanhin Linuxin jakeluversio, vanhin oli [[Softlanding Linux System]]. Slackwaren kehitys aloitettiin jo 1993 ja kehitystyö jatkuu edelleen. Slackware on Linuxin jakeluversioista lähimpänä alkuperäistä ohjelmakoodia.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma Txz (ennen versiota 13.0 [[Tgz]]) (''Slackware Package Management''). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.xz-tiedostoja, ja niitä hallintaan <tt>installpkg</tt>-, <tt>removepkg</tt>- ja <tt>upgradepkg</tt>-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kuudella asennus-cd:llä tai yhdellä dvd:llä. Cd-levyistä kolme ensimmäistä ovat varsinaisia asennus-cd:itä ja loput sisältävät mm. lähdekoodeja sekä [http://www.slackbook.org/ Slackware-kirjan]. Dvd:n mukana tulee cd-levyjen kaikki sisältö.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista, minkä vuoksi taitava käyttäjä kykenee sopeuttamaan sen monenlaisiin laitteisiin. Slackware on hyvä valinta vanhoille [[80486]]-suorittimille.

== Päivittäminen ==
Jakelun voi nykyään pitää ajantasalla projektin virallisella työkalulla, [http://www.slackpkg.org/ Slackpkg:lla].
Koska aikaisemmin ei ollut tarjolla virallista työkalua pakettien noutamiseen ja päivittämiseen netistä, tarjolla on kolmannen osapuolen työkaluja, kuten
* [http://software.jaos.org/ Slapt-get] - [[Debianin]] [[apt-get]]in tyylinen ohjelma, joka osaa myös useamman pakettilähteen
* [http://swaret.sourceforge.net/ Swaret] - Toinen yleinen päivitystyökalu

== SlackBuild ==
SlackBuild-tiedosto on skripti, joka kääntää lähdekoodista ohjelman ja koostaa siitä pakettienhallinnan hyväksymän paketin automatisoidusti. [[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] käyttää itsekin SlackBuild-skriptejä jakelun ylläpitämiseen.
SlackBuild-skriptit koostuvat yleensä vähintään kahdesta tiedostosta, itse SlackBuild-tiedostosta ja slack-desc -tiedostosta. slack-desc -tiedosto sisältää kyseisen ohjelman kuvauksen, yleensä ohjelman kotisivun ja skriptin tekijän tiedot. SlackBuild-skripti ei useimmiten hae itse lähdekoodipakettia internetistä, vaan sen hankkiminen on käyttäjän vastuulla.

== SlackBuild-skriptin käyttö ==
*1. Hanki skripti ja lähdekoodipaketti.
*2. Avaa skripti tekstieditoriin ja tarkista ainakin ohjelman versionumero ja kohdejärjestelmän arkkitehtuuri.
*3. Anna skriptille ajo-oikeus.
*4. Aja skripti.
*5. Asenna paketti.

== SlackBuild varastoja ==
*[https://www.slackbuilds.org/ SlackBuilds.org - suurin ja yleisin SlackBuild-varasto, josta löytyy todella paljon hyödyllisiä ohjelmia. Varasto on hyvin ajantasalla]
*[https://connie.slackware.com/~alien/slackbuilds/ Eric Hameleers (AlienBOB) on osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän tuottaa paljon SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]
*[https://rlworkman.net/pkgs/ Robby Workman (rworkman) on myös osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän ylläpitää omia SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]

== Epävirallisia paketteja ==
*[https://www.slacky.eu/ Slacky.eu - Italian Slackware-yhteisö, joka tuottaa paljon erilaisia paketteja Slackwarelle]
*[http://gnomeslackbuild.org/ GNOME SlackBuild - projektin tavoitteena on tarjota Slackwarelle mahdollisimman täydellinen GNOME työpöytäympäristö (Kehitys lopetettu)]

==Aiheesta muualla==
*[https://docs.slackware.com/ Slackwaren virallinen dokumentaatioprojekti]
*[[wikipedia:fi:Slackware|Slackware-artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[https://rpi.fatdog.eu/index.php?p=home Slackwaren asentaminen Raspberry Pi:hin]

{{slackware}}

[[Luokka:Jakelut]]

[[pl:Slackware]]

Alpine Linux

2024-09-12T06:47:14Z

Rexroom: Lisättiin kuva

{{Jakelu
| nimi=Alpine Linux
| logo=[[Kuva:Alpine Linux logo.png]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=[https://alpinelinux.org/downloads/ 3.20.3]
| päivämäärä=6.9.2024
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=apk
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86, x86_64, ARMhf, ARMv7, aarch64, ppc64le, s390x
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://alpinelinux.org/ alpinelinux.org]
}}

'''Alpine Linux''' on pieni, kevyt ja turvallisuuteen tähtäävä Linux-jakelu. Se ei perustu muihin jakeluihin. Alpinessa käytetään oletuksena [[Busybox]]ia ja [[musl]]-standardikirjastoa. Prosessoreista Alpine on saatavissa mm. x86-, ppc64- ja ARM -arkkitehtuureille. [[Systemd]]:n sijasta käytetään [[OpenRC]]-käynnistysjärjestelmää. Jakelu on erityisen suosittu [[Docker]]-sovelluksille.

Alpinen asentaminen on suoraviivaista, mutta muun ympäristön asentaminen vaatii jo komentorivin käytön osaamista. Komentoriviltä löytyy kuitenkin pikakomentoja, jotka asentavat mm. graafisen työpöydän. Alpine Linuxin pakettienhallintajärjestelmänä toimii jakelun oma helppokäyttöinen '''apk''', joka asentaa myös muut tarvittavat sovellukset ja kirjastot.

== Aiheesta muualla ==

*[https://www.alpinelinux.org/ Alpine Linux]
*[https://wiki.alpinelinux.org/wiki/Main_Page Virallinen Wiki-sivusto]

[[Luokka:Jakelut]]

Tiedosto:Alpine Linux logo.png

2024-09-12T06:45:33Z

Rexroom: Alpine Linux -jakelun logo

== Yhteenveto ==
Alpine Linux -jakelun logo
== Lisenssi ==
{{CC-BY-SA}}

Alpine Linux

2024-09-12T06:42:53Z

Rexroom: Päivitettiin tietoja ja selkeytettiin tekstiä

{{Jakelu
| nimi=Alpine Linux
| logo=alpine-linux-logo.png
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=[https://alpinelinux.org/downloads/ 3.20.3]
| päivämäärä=6.9.2024
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=apk
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86, x86_64, ARMhf, ARMv7, aarch64, ppc64le, s390x
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://alpinelinux.org/ alpinelinux.org]
}}

'''Alpine Linux''' on pieni, kevyt ja turvallisuuteen tähtäävä Linux-jakelu. Se ei perustu muihin jakeluihin. Alpinessa käytetään oletuksena [[Busybox]]ia ja [[musl]]-standardikirjastoa. Prosessoreista Alpine on saatavissa mm. x86-, ppc64- ja ARM -arkkitehtuureille. [[Systemd]]:n sijasta käytetään [[OpenRC]]-käynnistysjärjestelmää. Jakelu on erityisen suosittu [[Docker]]-sovelluksille.

Alpinen asentaminen on suoraviivaista, mutta muun ympäristön asentaminen vaatii jo komentorivin käytön osaamista. Komentoriviltä löytyy kuitenkin pikakomentoja, jotka asentavat mm. graafisen työpöydän. Alpine Linuxin pakettienhallintajärjestelmänä toimii jakelun oma helppokäyttöinen '''apk''', joka asentaa myös muut tarvittavat sovellukset ja kirjastot.

== Aiheesta muualla ==

*[https://www.alpinelinux.org/ Alpine Linux]
*[https://wiki.alpinelinux.org/wiki/Main_Page Virallinen Wiki-sivusto]

[[Luokka:Jakelut]]

Malline:Pikaviestimet ja puhelinohjelmat

2020-04-25T13:44:26Z

Rexroom:

{| class="toccolours mw-collapsible mw-collapsed" style="margin:auto" width = 60%
|-
| style="background:#704c78; color:#ffffff; text-align:center" colspan = 2 |{{vkm|white|pink|nimi=Pikaviestimet ja puhelinohjelmat}} [[Tiedosto:Emojione 1F4AC.svg|15px]] '''Pikaviestimet ja puhelinohjelmat'''
|- align = left
! style="font-size:90%; background:#8d7192; color:#ffffff;" |  '''Pikaviestimet''' 
| style="font-size:90%; | [[aMSN]] | [[Bitlbee]] | [[Discord]] | [[Emesene]] | [[Empathy]] | [[Finch]] | [[KMess]] | [[Kopete]] | [[Mercury]] | [[Pidgin]] | [[Retroshare]] | [[Telegram]] | [[Tox]]
|- align = left
! style="font-size:90%; background:#b894c5; color:#ffffff;" |  '''IRC''' 
| style="font-size:90%; | [[Discord]] | [[Irssi]] | [[HexChat]] | [[XChat]]
|- align = left
! style="font-size:90%; background:#bfabc6; color:#ffffff;" |  '''Puhelinohjelmat''' 
| style="font-size:90%; | [[Discord]] | [[Ekiga]] | [[Jitsi]] | [[Linphone]] | [[Mumble]] | [[Retroshare]] | [[Skype]] | [[TeamSpeak]] | [[Tox]] | [[Twinkle]] | [[Zoom]]
|}
<noinclude>

==Mallineesta==
Tämä malline esittelee pikaviestimiä ja puhelinohjelmia.

==Käyttö==
Lisää artikkelin loppuun: <tt><nowiki>{{Pikaviestimet ja puhelinohjelmat}}</nowiki></tt>

<noinclude>[[Luokka:Mallineet|{{PAGENAME}}]][[Luokka:Artikkelisarjamallineet|{{PAGENAME}}]]</noinclude><includeonly>[[Luokka: Pikaviestimet]]</includeonly>

Tiedosto:Zoom.png

2020-04-25T13:41:25Z

Rexroom: Zoom-sovelluksen ikoni.

== Yhteenveto ==
[[Zoom]]-sovelluksen ikoni.
== Lisenssi ==
{{Logo}}

Zoom

2020-04-25T13:38:45Z

Rexroom: Ensimmäinen versio

{{Ohjelma
| nimi=Zoom
| kuva=[[Kuva:Zoom.png|170px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Suljettu]]
| käyttöliittymä=
| kotisivu=[https://zoom.us zoom.us]
| lähdekoodi=[[Suljettu]]
}}

'''Zoom''' on Eric Yuanin vuonna 2013 julkaisema alustariippumaton nettikonferenssisovellus, jota käytetään mm. yliopistoissa, yhtiöissä ja muissa järjestöissä, mutta on nykyään noussut suosioon yleisön keskuudessa.

== Asennus ==

Zoom on ladattavissa useimmille jakeluille [https://zoom.us/download?os=linux lataussivulta]. Yhtiö ei ylläpidä mitään virallista pakettivarastoa, vaan päivitykset pitää joko ladata erikseen tai kolmansien osapuolten ylläpitämien pakettivarastojen kautta.

{{Asenna/Flathub|us.zoom.Zoom}}

=== Debian/Ubuntu ===

{{Asenna/Snap|zoom-client}}

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:en:Zoom Video Communications|Zoom Wikipediassa]]

{{Pikaviestimet ja puhelinohjelmat}}
[[Luokka:Nettikonferenssi]]

Kotoistus

2014-11-05T09:42:13Z

Rexroom:

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Skype

2014-10-16T16:28:02Z

Rexroom:

{{ Ohjelma
| nimi=Skype
| kuva=[[Kuva:Skype_logo.png]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Suljettu]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://www.skype.com/fi/ skype.com]
}}

'''Skype''' on Niklas Zennströmin kehittämä ja nykyisin [[Microsoft|Microsoftin]] omistama suljetun lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee ääni- ja videopuheluita tavallisten tekstipohjaisten keskustelujen lisäksi. Ohjelma käyttää [[P2P]]- ja [[VoIP]]-verkkoja. Skypellä on oma suljettu viestintäprotokollansa. Skype on suomennettu, ja se on saatavilla useille eri käyttöjärjestelmille. Uusimmassa 4.3 versiossa ei ole suomenkielen kielitukea. Huom! Skypen linux versio laahaa Windows versiota paljon jäljessä.

==Asennus==
Skype löytyy [http://www.skype.com/intl/fi/get-skype/on-your-computer/linux/ ohjelman kotisivulta] Ubuntuun, Debianiin, Fedoraan ja openSUSEen. Uusin Skypen versio vaatii prosessorilta [[wikipedia:fi:SSE2|SSE2]]-tuen, eli se ei toimi vanhemmilla laitteilla. Tuen voi tarkistaa <tt>/proc/cpuinfo</tt>-tiedostosta <tt>flags</tt>-riviltä. Nykyään [[ALSA]] -tuki on poistettu ja siirrytty pääasiassa käyttämään [[PulseAudio]] -äänipalvelinta. Tämän tarpeen voi kiertää käyttämällä [https://github.com/i-rinat/apulse apulse] -emulaattoria.

===Ubuntu===
Skype löytyy [[Ubuntu]]n virallisesta Canonical Partner PPA:sta nimellä <tt>skype</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

sudo sh -c 'echo "deb http://archive.canonical.com/ubuntu/ precise partner" >> \
/etc/apt/sources.list.d/canonical_partner.list'

== Katso myös ==
*[[Skype ja AMD64]]
*[[Tox]] on täysin päästä päähän salattu vertaisverkossa toimiva pikaviestin ja VoIP-ohjelma.
*[[Ekiga]]
*[[Kphone]]
*[[Twinkle]]

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:fi:Skype|Skype Wikipediassa]]

[[Luokka:Pikaviestimet]]
[[Luokka:Puhelinohjelmat]]

Skype

2014-10-14T13:46:41Z

Rexroom: Maininta apulse -sovelluksesta.

{{ Ohjelma
| nimi=Skype
| kuva=[[Kuva:Skype_logo.png]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Suljettu]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://www.skype.com/fi/ skype.com]
}}

'''Skype''' on Niklas Zennströmin kehittämä ja nykyisin [[Microsoft|Microsoftin]] omistama suljetun lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee ääni- ja videopuheluita tavallisten tekstipohjaisten keskustelujen lisäksi. Ohjelma käyttää [[P2P]]- ja [[VoIP]]-verkkoja. Skypellä on oma suljettu viestintäprotokollansa. Skype on suomennettu, ja se on saatavilla useille eri käyttöjärjestelmille. Uusimmassa 4.2 versiossa ei ole suomenkielen kielitukea. Huom! Skypen linux versio laahaa Windows versiota paljon jäljessä.

==Asennus==
Skype löytyy [http://www.skype.com/intl/fi/get-skype/on-your-computer/linux/ ohjelman kotisivulta] Ubuntuun, Debianiin, Fedoraan ja openSUSEen. Uusin Skypen versio vaatii prosessorilta [[wikipedia:fi:SSE2|SSE2]]-tuen, eli se ei toimi vanhemmilla laitteilla. Tuen voi tarkistaa <tt>/proc/cpuinfo</tt>-tiedostosta <tt>flags</tt>-riviltä. Nykyään [[ALSA]] -tuki on poistettu ja siirrytty pääasiassa käyttämään [[PulseAudio]] -äänipalvelinta. Tämän tarpeen voi kiertää käyttämällä [https://github.com/i-rinat/apulse apulse] -emulaattoria.

===Ubuntu===
Skype löytyy [[Ubuntu]]n virallisesta Canonical Partner PPA:sta nimellä <tt>skype</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

sudo sh -c 'echo "deb http://archive.canonical.com/ubuntu/ precise partner" >> \
/etc/apt/sources.list.d/canonical_partner.list'

== Katso myös ==
*[[Skype ja AMD64]]
*[[Tox]] on täysin päästä päähän salattu vertaisverkossa toimiva pikaviestin ja VoIP-ohjelma.
*[[Ekiga]]
*[[Kphone]]
*[[Twinkle]]

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:fi:Skype|Skype Wikipediassa]]

[[Luokka:Pikaviestimet]]
[[Luokka:Puhelinohjelmat]]

Slackware

2014-10-08T22:48:55Z

Rexroom: Vanha ARM -linkki ei enää toiminnassa, päivitetty nykyiseen.

{{Jakelu
| nimi=Slackware
| logo=[[Kuva:Slackware.logo.png]]
| kuva=[[Kuva:Slackware.maskotti.png]]
| kuvateksti=Slackwaren maskotti, [[Tux]] piipun kanssa.
| julkaisija=[[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] / Slackware-yhteisö
| viimeisin versio=14.1
| päivämäärä=7.11.2013
| julkaisusykli=summittainen
| elinkaari=
| pakettienhallinta=Txz
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i486, x86_64, [http://www.slack390.org/ S/390], [http://arm.slackware.com/ ARM]
| äitijakelu=[[wikipedia:en:Softlanding Linux System|Softlanding Linux System]]
| sukulaisjakelut=[[Frugalware]], [[SLAX]], [[Vector Linux]], [[Zenwalk]]
| kotisivu=[http://www.slackware.com/ slackware.com]
}}

'''Slackware''' on toiseksi vanhin Linuxin jakeluversio, vanhin oli [[Softlanding Linux System]]. Slackwaren kehitys aloitettiin jo 1993 ja kehitystyö jatkuu edelleen. Slackware on Linuxin jakeluversioista lähimpänä alkuperäistä ohjelmakoodia.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma Txz (ennen versiota 13.0 [[Tgz]]) (''Slackware Package Management''). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.xz-tiedostoja, ja niitä hallintaan <tt>installpkg</tt>-, <tt>removepkg</tt>- ja <tt>upgradepkg</tt>-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kuudella asennus-cd:llä tai yhdellä dvd:llä. Cd-levyistä kolme ensimmäistä ovat varsinaisia asennus-cd:itä ja loput sisältävät mm. lähdekoodeja sekä [http://www.slackbook.org/ Slackware-kirjan]. Dvd:n mukana tulee cd-levyjen kaikki sisältö.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista, minkä vuoksi taitava käyttäjä kykenee sopeuttamaan sen monenlaisiin laitteisiin. Slackware on hyvä valinta vanhoille [[80486]]-suorittimille.

== Päivittäminen ==
Jakelun voi nykyään pitää ajantasalla projektin virallisella työkalulla, [http://www.slackpkg.org/ Slackpkg:lla].
Koska aikaisemmin ei ollut tarjolla virallista työkalua pakettien noutamiseen ja päivittämiseen netistä, tarjolla on kolmannen osapuolen työkaluja, kuten
* [http://software.jaos.org/ Slapt-get] - [[Debianin]] [[apt-get]]in tyylinen ohjelma, joka osaa myös useamman pakettilähteen
* [http://swaret.sourceforge.net/ Swaret] - Toinen yleinen päivitystyökalu

== SlackBuild ==
SlackBuild-tiedosto on skripti, joka kääntää lähdekoodista ohjelman ja koostaa siitä pakettienhallinnan hyväksymän paketin automatisoidusti. [[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] käyttää itsekin SlackBuild-skriptejä jakelun ylläpitämiseen.
SlackBuild-skriptit koostuvat yleensä vähintään kahdesta tiedostosta, itse SlackBuild-tiedostosta ja slack-desc -tiedostosta. slack-desc -tiedosto sisältää kyseisen ohjelman kuvauksen, yleensä ohjelman kotisivun ja skriptin tekijän tiedot. SlackBuild-skripti ei useimmiten hae itse lähdekoodipakettia internetistä, vaan sen hankkiminen on käyttäjän vastuulla.

== SlackBuild-skriptin käyttö ==
*1. Hanki skripti ja lähdekoodipaketti.
*2. Avaa skripti tekstieditoriin ja tarkista ainakin ohjelman versionumero ja kohdejärjestelmän arkkitehtuuri.
*3. Anna skriptille ajo-oikeus.
*4. Aja skripti.
*5. Asenna paketti.

== SlackBuild varastoja ==
*[http://www.slackbuilds.org/ SlackBuilds.org - suurin ja yleisin SlackBuild-varasto, josta löytyy todella paljon hyödyllisiä ohjelmia. Varasto on hyvin ajantasalla]
*[http://connie.slackware.com/~alien/slackbuilds/ Eric Hameleers (AlienBOB) on osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän tuottaa paljon SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]
*[http://rlworkman.net/pkgs/ Robby Workman (rworkman) on myös osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän ylläpitää omia SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]

== Epävirallisia paketteja ==
*[http://www.linuxpackages.net/ Linuxpackages - suurin epävirallinen pakettilähde]
*[http://www.slacky.eu/ Slacky.eu - Italian Slackware-yhteisö, joka tuottaa paljon erilaisia paketteja Slackwarelle]
*[http://gnomeslackbuild.org/ GNOME SlackBuild - projektin tavoitteena on tarjota Slackwarelle mahdollisimman täydellinen GNOME työpöytäympäristö (Kehitys lopetettu)]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.slackware.com/ Slackwaren kotisivu]
*[http://docs.slackware.com/ Slackwaren virallinen dokumentaatioprojekti]
*[[wikipedia:fi:Slackware|Slackware-artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[http://rpi.fatdog.eu/index.php?p=home Slackwaren asentaminen Raspberry Pi:hin]

{{slackware}}

[[Luokka:Jakelut]]

Slackware

2014-08-25T11:23:28Z

Rexroom:

{{Jakelu
| nimi=Slackware
| logo=[[Kuva:Slackware.logo.png]]
| kuva=[[Kuva:Slackware.maskotti.png]]
| kuvateksti=Slackwaren maskotti, [[Tux]] piipun kanssa.
| julkaisija=[[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] / Slackware-yhteisö
| viimeisin versio=14.1
| päivämäärä=7.11.2013
| julkaisusykli=summittainen
| elinkaari=
| pakettienhallinta=Txz
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i486, x86_64, [http://www.slack390.org/ S/390], [http://www.armedslack.org/ ARM]
| äitijakelu=[[wikipedia:en:Softlanding Linux System|Softlanding Linux System]]
| sukulaisjakelut=[[Frugalware]], [[SLAX]], [[Vector Linux]], [[Zenwalk]]
| kotisivu=[http://www.slackware.com/ slackware.com]
}}

'''Slackware''' on toiseksi vanhin Linuxin jakeluversio, vanhin oli [[Softlanding Linux System]]. Slackwaren kehitys aloitettiin jo 1993 ja kehitystyö jatkuu edelleen. Slackware on Linuxin jakeluversioista lähimpänä alkuperäistä ohjelmakoodia.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma Txz (ennen versiota 13.0 [[Tgz]]) (''Slackware Package Management''). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.xz-tiedostoja, ja niitä hallintaan <tt>installpkg</tt>-, <tt>removepkg</tt>- ja <tt>upgradepkg</tt>-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kuudella asennus-cd:llä tai yhdellä dvd:llä. Cd-levyistä kolme ensimmäistä ovat varsinaisia asennus-cd:itä ja loput sisältävät mm. lähdekoodeja sekä [http://www.slackbook.org/ Slackware-kirjan]. Dvd:n mukana tulee cd-levyjen kaikki sisältö.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista, minkä vuoksi taitava käyttäjä kykenee sopeuttamaan sen monenlaisiin laitteisiin. Slackware on hyvä valinta vanhoille [[80486]]-suorittimille.

== Päivittäminen ==
Jakelun voi nykyään pitää ajantasalla projektin virallisella työkalulla, [http://www.slackpkg.org/ Slackpkg:lla].
Koska aikaisemmin ei ollut tarjolla virallista työkalua pakettien noutamiseen ja päivittämiseen netistä, tarjolla on kolmannen osapuolen työkaluja, kuten
* [http://software.jaos.org/ Slapt-get] - [[Debianin]] [[apt-get]]in tyylinen ohjelma, joka osaa myös useamman pakettilähteen
* [http://swaret.sourceforge.net/ Swaret] - Toinen yleinen päivitystyökalu

== SlackBuild ==
SlackBuild-tiedosto on skripti, joka kääntää lähdekoodista ohjelman ja koostaa siitä pakettienhallinnan hyväksymän paketin automatisoidusti. [[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] käyttää itsekin SlackBuild-skriptejä jakelun ylläpitämiseen.
SlackBuild-skriptit koostuvat yleensä vähintään kahdesta tiedostosta, itse SlackBuild-tiedostosta ja slack-desc -tiedostosta. slack-desc -tiedosto sisältää kyseisen ohjelman kuvauksen, yleensä ohjelman kotisivun ja skriptin tekijän tiedot. SlackBuild-skripti ei useimmiten hae itse lähdekoodipakettia internetistä, vaan sen hankkiminen on käyttäjän vastuulla.

== SlackBuild-skriptin käyttö ==
*1. Hanki skripti ja lähdekoodipaketti.
*2. Avaa skripti tekstieditoriin ja tarkista ainakin ohjelman versionumero ja kohdejärjestelmän arkkitehtuuri.
*3. Anna skriptille ajo-oikeus.
*4. Aja skripti.
*5. Asenna paketti.

== SlackBuild varastoja ==
*[http://www.slackbuilds.org/ SlackBuilds.org - suurin ja yleisin SlackBuild-varasto, josta löytyy todella paljon hyödyllisiä ohjelmia. Varasto on hyvin ajantasalla]
*[http://connie.slackware.com/~alien/slackbuilds/ Eric Hameleers (AlienBOB) on osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän tuottaa paljon SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]
*[http://rlworkman.net/pkgs/ Robby Workman (rworkman) on myös osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän ylläpitää omia SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]

== Epävirallisia paketteja ==
*[http://www.linuxpackages.net/ Linuxpackages - suurin epävirallinen pakettilähde]
*[http://www.slacky.eu/ Slacky.eu - Italian Slackware-yhteisö, joka tuottaa paljon erilaisia paketteja Slackwarelle]
*[http://gnomeslackbuild.org/ GNOME SlackBuild - projektin tavoitteena on tarjota Slackwarelle mahdollisimman täydellinen GNOME työpöytäympäristö (Kehitys lopetettu)]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.slackware.com/ Slackwaren kotisivu]
*[http://docs.slackware.com/ Slackwaren virallinen dokumentaatioprojekti]
*[[wikipedia:fi:Slackware|Slackware-artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[http://rpi.fatdog.eu/index.php?p=home Slackwaren asentaminen Raspberry Pi:hin]

{{slackware}}

[[Luokka:Jakelut]]

I3

2014-08-25T11:06:39Z

Rexroom:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=i3
| kuva=
| kuvateksti=Logo
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]
| käyttöliittymä=[[X11]]
| kotisivu=[http://www.i3wm.org/ i3wm.org]
}}

'''i3''' on järjestelevä ikkunaympäristö kokeneille käyttäjille ja ohjelmoijille. Se ottaa vaikutteensa [[wmii]] -ikkunointiohjelmasta, pyrkien samalla luettavaan lähdekoodiin ja keveyteen.

{{Malline:Työpöytäympäristöt}}
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

I3

2014-08-10T10:30:49Z

Rexroom:

{{Ohjelma
| nimi=i3
| kuva=[[Kuva:i3.png|250px]]
| kuvateksti=Logo
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]
| käyttöliittymä=[[X11]]
| kotisivu=[http://www.i3wm.org/ i3wm.org]
}}

i3 on tiilikoiva ikkunaympäristö kokeneille käyttäjille ja/tai ohjelmoijille, joka ottaa vaikutteensa [[wmii]] -ikkunointiohjelmasta, pyrkien luettavaan lähdekoodiin ja keveyteen.

{{Malline:Työpöytäympäristöt}}
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

I3

2014-08-10T10:01:46Z

Rexroom: Esityö

{{Ohjelma
| nimi=i3
| kuva=[[Kuva:i3.png|250px]]
| kuvateksti="Logo"
| lisenssi=[[BSD]]
| käyttöliittymä=[[X11]]
| kotisivu=[http://www.i3wm.org/ i3wm.org]
}}

i3 on tiilikoiva ikkunaympäristö kokeneille käyttäjille ja/tai ohjelmoijille, joka ottaa vaikutteensa [[wmii]] -ikkunointiohjelmasta, pyrkien luettavaan lähdekoodiin ja keveyteen.

{{Malline:Työpöytäympäristöt}}
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

XMPP

2014-05-03T19:48:45Z

Rexroom: /* Pikaviestisovelluksia */

'''eXtensible Messaging and Presence Protocol''' (tunnetaan myös nimellä '''Jabber''') on avoin standardoitu pikaviestintäprotokolla. Erona muihin vastaaviin, kuka tahansa voi perustaa oman viestintäpalvelimen omaan tai yhteiseen käyttöön, kun taas muissa on yleensä keskuspalvelimia joita harrastelijat eivät voi pystyttää. Palvelimiin voi myös perustaa [[IRC]]in kaltaisia MUC (Multi-User Chat) -keskustelukanavia. Avoimuutensa takia useilla pikaviestisovelluksilla onkin tuki protokollalle.

Käyttäjän näkökulmasta protokolla toimii kuin sähköposti: Koska käyttäjä on sidottu palvelimen käyttäjäksi eikä yleisen rekisterin taakse kuten joissakin ympäristöissä, esimerkiksi ''matti@testi.fi'' kertoisi että Matti olisi testi.fi -verkotunnuksessa majailevan palvelimen rekisteröity käyttäjä. Sitä kautta hän voi pikaviestittää (muilla) palvelimilla oleville käyttäjille.

== Palvelinsovelluksia ==

=== ejabberd ===

[[ejabberd]] on [[Erlang]] -ohjelmointikielellä pyörivä sovellus, jota Nokiakin on käyttänyt. Se on myös yksi suosituimmista palvelinsovelluksista.

=== jabberd ===

Alkuaikojen suosiostaan hiipunut [[jabberd]] on [[C]] -kielellä toimiva ratkaisu. Nykyään jakaantunut kahteen eri haaraan, joista ''jabberd14'' edustaa alkuperäistä ja ''jabberd2'' tehokkaampaa uudelleenkirjoitettua versiota.

=== Prosody ===

[[Prosody]] on [[Lua]] -skriptillä kirjoitettu palvelinsovellus. Se soveltuu hyvin rajoitettuihin ja resurssiköyhiin ympäristöihin. Vaikkakin siitä uupuu graafinen käyttöliittymä, sen asentaminen on suhteellisen kivutonta.

== Pikaviestisovelluksia ==

* [[Bitlbee]]
* [[Empathy]]
* [[Instantbird]]
* [[Kopete]]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Messages_(application) Messages] (OS X / iOS)
* [[Pidgin]]
* [[Psi]]
* [[Telepathy]]
* [[Thunderbird]]

== Suomalaisia XMPP-palvelimia ==

* [http://jabber.fi/ Jabber.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://xmpp.org/ XMPP:n viralliset kotisivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Extensible_Messaging_and_Presence_Protocol Wikipedia]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

XMPP

2014-03-31T11:42:33Z

Rexroom: /* Palvelinsovelluksia */

'''eXtensible Messaging and Presence Protocol''' (tunnetaan myös nimellä '''Jabber''') on avoin standardoitu pikaviestintäprotokolla. Erona muihin vastaaviin, kuka tahansa voi perustaa oman viestintäpalvelimen omaan tai yhteiseen käyttöön, kun taas muissa on yleensä keskuspalvelimia joita harrastelijat eivät voi pystyttää. Palvelimiin voi myös perustaa [[IRC]]in kaltaisia MUC (Multi-User Chat) -keskustelukanavia. Avoimuutensa takia useilla pikaviestisovelluksilla onkin tuki protokollalle.

Käyttäjän näkökulmasta protokolla toimii kuin sähköposti: Koska käyttäjä on sidottu palvelimen käyttäjäksi eikä yleisen rekisterin taakse kuten joissakin ympäristöissä, esimerkiksi ''matti@testi.fi'' kertoisi että Matti olisi testi.fi -verkotunnuksessa majailevan palvelimen rekisteröity käyttäjä. Sitä kautta hän voi pikaviestittää (muilla) palvelimilla oleville käyttäjille.

== Palvelinsovelluksia ==

=== ejabberd ===

[[ejabberd]] on [[Erlang]] -ohjelmointikielellä pyörivä sovellus, jota Nokiakin on käyttänyt. Se on myös yksi suosituimmista palvelinsovelluksista.

=== jabberd ===

Alkuaikojen suosiostaan hiipunut [[jabberd]] on [[C]] -kielellä toimiva ratkaisu. Nykyään jakaantunut kahteen eri haaraan, joista ''jabberd14'' edustaa alkuperäistä ja ''jabberd2'' tehokkaampaa uudelleenkirjoitettua versiota.

=== Prosody ===

[[Prosody]] on [[Lua]] -skriptillä kirjoitettu palvelinsovellus. Se soveltuu hyvin rajoitettuihin ja resurssiköyhiin ympäristöihin. Vaikkakin siitä uupuu graafinen käyttöliittymä, sen asentaminen on suhteellisen kivutonta.

== Pikaviestisovelluksia ==

* [[Bitlbee]]
* [[Empathy]]
* [[Instantbird]]
* [[Kopete]]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Messages_(application) Messages] (OS X / iOS)
* [[Pidgin]]
* [[Psi]]
* [[Telepathy]]

== Suomalaisia XMPP-palvelimia ==

* [http://jabber.fi/ Jabber.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://xmpp.org/ XMPP:n viralliset kotisivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Extensible_Messaging_and_Presence_Protocol Wikipedia]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

XMPP

2014-03-30T11:29:33Z

Rexroom: /* Pikaviestisovelluksia */

'''eXtensible Messaging and Presence Protocol''' (tunnetaan myös nimellä '''Jabber''') on avoin standardoitu pikaviestintäprotokolla. Erona muihin vastaaviin, kuka tahansa voi perustaa oman viestintäpalvelimen omaan tai yhteiseen käyttöön, kun taas muissa on yleensä keskuspalvelimia joita harrastelijat eivät voi pystyttää. Palvelimiin voi myös perustaa [[IRC]]in kaltaisia MUC (Multi-User Chat) -keskustelukanavia. Avoimuutensa takia useilla pikaviestisovelluksilla onkin tuki protokollalle.

Käyttäjän näkökulmasta protokolla toimii kuin sähköposti: Koska käyttäjä on sidottu palvelimen käyttäjäksi eikä yleisen rekisterin taakse kuten joissakin ympäristöissä, esimerkiksi ''matti@testi.fi'' kertoisi että Matti olisi testi.fi -verkotunnuksessa majailevan palvelimen rekisteröity käyttäjä. Sitä kautta hän voi pikaviestittää (muilla) palvelimilla oleville käyttäjille.

== Palvelinsovelluksia ==

=== ejabberd ===

[[ejabberd]] on [[Erlang]] -ohjelmointikielellä pyörivä sovellus, jota Nokiakin on käyttänyt. Se on myös yksi suosituimmista palvelinsovelluksista.

=== Prosody ===

[[Prosody]] on [[Lua]] -skriptillä kirjoitettu palvelinsovellus. Se soveltuu hyvin rajoitettuihin ja resurssiköyhiin ympäristöihin. Vaikkakin siitä uupuu graafinen käyttöliittymä, sen asentaminen on suhteellisen kivutonta.

== Pikaviestisovelluksia ==

* [[Bitlbee]]
* [[Empathy]]
* [[Instantbird]]
* [[Kopete]]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Messages_(application) Messages] (OS X / iOS)
* [[Pidgin]]
* [[Psi]]
* [[Telepathy]]

== Suomalaisia XMPP-palvelimia ==

* [http://jabber.fi/ Jabber.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://xmpp.org/ XMPP:n viralliset kotisivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Extensible_Messaging_and_Presence_Protocol Wikipedia]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

Opera

2014-03-03T14:38:48Z

Rexroom:

{{Ohjelma
| nimi=Opera
| kuva=[[Kuva:Opera-logo.png|100px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://www.opera.com/ www.opera.com]
}}

[[Kuva:Opera9.5.png|200px|thumb|right|Opera [[KDE]]:ssä]]
'''Opera''' on suljetun lähdekoodin ilmainen selain, joka on saatavilla monille eri työpöytä- ja mobiilialustoille. Monet pitävät Operaa yhtenä tämän hetken edistyneimmistä web-selaimista, sillä se tarjoaa mm. välilehdet, sähköposti- ja uutisryhmäohjelmat sekä [[BitTorrent]]-asiakasohjelman, noudattaa standardeja varsin hyvin ja on vieläpä nopea.

Opera oli aiemmin maksullinen, mutta nykyään sen normaaleille tietokoneille tarkoitettu versio on ilmainen ja yhtiö hakeekin talouskasvua sulautettujen selainten markkinoilta - mm. useissa matkapuhelimissa ja Nintendo Wii -pelikonsolissa on Operan selain.

'''Opera Next''' on Operan julkaisema uusi selain, joka käyttää [[Blink]]-selainmoottoria. Nykyään selaimen kehitystyö painottuu pääasiassa Windows-puolelle, tuoreimman Linux-version jäädessä Operan omaan vanhaan moottoriin ennen vaihdosta Webkitiin.

==Asennus==
Operan [http://opera.com/download/ lataussivulta] on saatavissa asennuspaketit useille eri jakeluille.

===Debian / Ubuntu===
Opera ylläpitää pakettivarastoa [[Debian]]ille, sekä siihen pohjautuville jakeluille kuten [[Ubuntu]]lle.
Luodaan <tt>/etc/apt/sources.list.d/opera.list</tt> -tiedosto ja lisätään sinne jompi kumpi seuraavista riveistä, riippuen mikä versio selaimesta halutaan, beta vai vakaa.
deb http://deb.opera.com/opera/ stable non-free
deb http://deb.opera.com/opera-beta/ stable non-free

Haetaan pakettivaraston allekirjoitusavain:
$ wget -O - http://deb.opera.com/archive.key | sudo apt-key add -

Pakettivarastosta löytyvät <tt>opera</tt>, sekä <tt>opera-next</tt> -selaimet. Katso myös [[Debian_GNU/Linux#Debianin_paketinhallinta|Debianin paketinhallinta]].

==Aiheesta muualla==
*[http://www.opera.com/ Operan kotisivu]
*[http://deb.opera.com/ Operan apt-pakettivarasto]
*[http://my.opera.com/desktopteam/blog/ Opera desktop teamin blogi, uusimmat kehitysversiot]
*[http://ftp.opera.com/pub/opera/linux/ Kaikki Operan julkaistut linux-versiot]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Tiedosto:Opera-logo.png

2014-03-02T23:39:21Z

Rexroom: Rexroom tallensi uuden version Tiedosto:Opera-logo.png: Uudempi versio Operan logosta.

Lisenssiä ei löytynyt sivulta, mutta kaipa nuo on käyttöön tarkoitettu. [http://www.opera.com/press/images/index.dml]

XMPP

2014-02-27T21:13:28Z

Rexroom: /* Pikaviestisovelluksia */

'''eXtensible Messaging and Presence Protocol''' (tunnetaan myös nimellä '''Jabber''') on avoin standardoitu pikaviestintäprotokolla. Erona muihin vastaaviin, kuka tahansa voi perustaa oman viestintäpalvelimen omaan tai yhteiseen käyttöön, kun taas muissa on yleensä keskuspalvelimia joita harrastelijat eivät voi pystyttää. Palvelimiin voi myös perustaa [[IRC]]in kaltaisia MUC (Multi-User Chat) -keskustelukanavia. Avoimuutensa takia useilla pikaviestisovelluksilla onkin tuki protokollalle.

Käyttäjän näkökulmasta protokolla toimii kuin sähköposti: Koska käyttäjä on sidottu palvelimen käyttäjäksi eikä yleisen rekisterin taakse kuten joissakin ympäristöissä, esimerkiksi ''matti@testi.fi'' kertoisi että Matti olisi testi.fi -verkotunnuksessa majailevan palvelimen rekisteröity käyttäjä. Sitä kautta hän voi pikaviestittää (muilla) palvelimilla oleville käyttäjille.

== Palvelinsovelluksia ==

=== ejabberd ===

[[ejabberd]] on [[Erlang]] -ohjelmointikielellä pyörivä sovellus, jota Nokiakin on käyttänyt. Se on myös yksi suosituimmista palvelinsovelluksista.

=== Prosody ===

[[Prosody]] on [[Lua]] -skriptillä kirjoitettu palvelinsovellus. Se soveltuu hyvin rajoitettuihin ja resurssiköyhiin ympäristöihin. Vaikkakin siitä uupuu graafinen käyttöliittymä, sen asentaminen on suhteellisen kivutonta.

== Pikaviestisovelluksia ==

* [[Bitlbee]]
* [[Empathy]]
* [[Kopete]]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Messages_(application) Messages] (OS X / iOS)
* [[Pidgin]]
* [[Psi]]
* [[Telepathy]]

== Suomalaisia XMPP-palvelimia ==

* [http://jabber.fi/ Jabber.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://xmpp.org/ XMPP:n viralliset kotisivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Extensible_Messaging_and_Presence_Protocol Wikipedia]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

Slackware

2014-02-26T11:36:04Z

Rexroom: Uusin versio

{{Jakelu
| nimi=Slackware
| logo=[[Kuva:Slackware.logo.png]]
| kuva=[[Kuva:Slackware.maskotti.png]]
| kuvateksti=Slackwaren maskotti, [[Tux]] piipun kanssa.
| julkaisija=[[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] / Slackware-yhteisö
| viimeisin versio=14.1
| päivämäärä=7.11.2013
| pakettienhallinta=Txz
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i486, x86_64, [http://www.slack390.org/ S/390], [http://www.armedslack.org/ ARM]
| äitijakelu=[[wikipedia:en:Softlanding Linux System|Softlanding Linux System]]
| sukulaisjakelut=[[Frugalware]], [[SLAX]], [[Vector Linux]], [[Zenwalk]]
| kotisivu=[http://www.slackware.com/ slackware.com]}}

'''Slackware''' on toiseksi vanhin Linuxin jakeluversio, vanhin oli [[Softlanding Linux System]]. Slackwaren kehitys aloitettiin jo 1993 ja kehitystyö jatkuu edelleen. Slackware on Linuxin jakeluversioista lähimpänä alkuperäistä ohjelmakoodia.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma Txz (ennen versiota 13.0 [[Tgz]]) (''Slackware Package Management''). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.xz-tiedostoja, ja niitä hallintaan <tt>installpkg</tt>-, <tt>removepkg</tt>- ja <tt>upgradepkg</tt>-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kuudella asennus-cd:llä tai yhdellä dvd:llä. Cd-levyistä kolme ensimmäistä ovat varsinaisia asennus-cd:itä ja loput sisältävät mm. lähdekoodeja sekä [http://www.slackbook.org/ Slackware-kirjan]. Dvd:n mukana tulee cd-levyjen kaikki sisältö.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista, minkä vuoksi taitava käyttäjä kykenee sopeuttamaan sen monenlaisiin laitteisiin. Slackware on hyvä valinta vanhoille [[80486]]-suorittimelle.

== Päivittäminen ==
Jakelun voi nykyään pitää ajantasalla projektin virallisella työkalulla, [http://www.slackpkg.org/ Slackpkg:lla].
Koska aikaisemmin ei ollut tarjolla virallista työkalua pakettien noutamiseen ja päivittämiseen netistä, tarjolla on kolmannen osapuolen työkaluja, kuten
* [http://software.jaos.org/ Slapt-get] - [[Debianin]] [[apt-get]]in tyylinen ohjelma, joka osaa myös useamman pakettilähteen
* [http://swaret.sourceforge.net/ Swaret] - Toinen yleinen päivitystyökalu

== SlackBuild ==
SlackBuild-tiedosto on skripti, joka kääntää lähdekoodista ohjelman ja koostaa siitä pakettienhallinnan hyväksymän paketin automatisoidusti. [[wikipedia:en:Patrick Volkerding|Patrick Volkerding]] käyttää itsekin SlackBuild-skriptejä jakelun ylläpitämiseen.
SlackBuild-skriptit koostuvat yleensä vähintään kahdesta tiedostosta, itse SlackBuild-tiedostosta ja slack-desc -tiedostosta. slack-desc -tiedosto sisältää kyseisen ohjelman kuvauksen, yleensä ohjelman kotisivun ja skriptin tekijän tiedot. SlackBuild-skripti ei useimmiten hae itse lähdekoodipakettia internetistä, vaan sen hankkiminen on käyttäjän vastuulla.

== SlackBuild-skriptin käyttö ==
*1. Hanki skripti ja lähdekoodipaketti.
*2. Avaa skripti tekstieditoriin ja tarkista ainakin ohjelman versionumero ja kohdejärjestelmän arkkitehtuuri.
*3. Anna skriptille ajo-oikeus.
*4. Aja skripti.
*5. Asenna paketti.

== SlackBuild varastoja ==
*[http://www.slackbuilds.org/ SlackBuilds.org - suurin ja yleisin SlackBuild-varasto, josta löytyy todella paljon hyödyllisiä ohjelmia. Varasto on hyvin ajantasalla]
*[http://connie.slackware.com/~alien/slackbuilds/ Eric Hameleers (AlienBOB) on osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän tuottaa paljon SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]
*[http://rlworkman.net/pkgs/ Robby Workman (rworkman) on myös osa Slackwaren kehitystiimiä. Hän ylläpitää omia SlackBuild-skriptejä ja koostaa valmiita paketteja]

== Epävirallisia paketteja ==
*[http://www.linuxpackages.net/ Linuxpackages - suurin epävirallinen pakettilähde]
*[http://www.slacky.eu/ Slacky.eu - Italian Slackware-yhteisö, joka tuottaa paljon erilaisia paketteja Slackwarelle]
*[http://gnomeslackbuild.org/ GNOME SlackBuild - projektin tavoitteena on tarjota Slackwarelle mahdollisimman täydellinen GNOME työpöytäympäristö (Kehitys lopetettu)]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.slackware.com/ Slackwaren kotisivu]
*[http://docs.slackware.com/ Slackwaren virallinen dokumentaatioprojekti]
*[[wikipedia:fi:Slackware|Slackware-artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa]]

{{slackware}}

[[Luokka:Jakelut]]

XMPP

2014-02-26T10:50:08Z

Rexroom: Eka veto

'''eXtensible Messaging and Presence Protocol''' (tunnetaan myös nimellä '''Jabber''') on avoin standardoitu pikaviestintäprotokolla. Erona muihin vastaaviin, kuka tahansa voi perustaa oman viestintäpalvelimen omaan tai yhteiseen käyttöön, kun taas muissa on yleensä keskuspalvelimia joita harrastelijat eivät voi pystyttää. Palvelimiin voi myös perustaa [[IRC]]in kaltaisia MUC (Multi-User Chat) -keskustelukanavia. Avoimuutensa takia useilla pikaviestisovelluksilla onkin tuki protokollalle.

Käyttäjän näkökulmasta protokolla toimii kuin sähköposti: Koska käyttäjä on sidottu palvelimen käyttäjäksi eikä yleisen rekisterin taakse kuten joissakin ympäristöissä, esimerkiksi ''matti@testi.fi'' kertoisi että Matti olisi testi.fi -verkotunnuksessa majailevan palvelimen rekisteröity käyttäjä. Sitä kautta hän voi pikaviestittää (muilla) palvelimilla oleville käyttäjille.

== Palvelinsovelluksia ==

=== ejabberd ===

[[ejabberd]] on [[Erlang]] -ohjelmointikielellä pyörivä sovellus, jota Nokiakin on käyttänyt. Se on myös yksi suosituimmista palvelinsovelluksista.

=== Prosody ===

[[Prosody]] on [[Lua]] -skriptillä kirjoitettu palvelinsovellus. Se soveltuu hyvin rajoitettuihin ja resurssiköyhiin ympäristöihin. Vaikkakin siitä uupuu graafinen käyttöliittymä, sen asentaminen on suhteellisen kivutonta.

== Pikaviestisovelluksia ==

* [[Bitlbee]]
* [[Empathy]]
* [[Pidgin]]

== Suomalaisia XMPP-palvelimia ==

* [http://jabber.fi/ Jabber.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://xmpp.org/ XMPP:n viralliset kotisivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Extensible_Messaging_and_Presence_Protocol Wikipedia]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

Simple DirectMedia Layer

2013-08-18T10:10:08Z

Rexroom: Osoitteen päivittäminen nykyiseen sijaintiinsa

[[Kuva:Sdl_logo.png|200px|right]]
'''Simple DirectMedia Layer''' on ohjelmointirajapinta joka on suunnattu lähinnä [[Peliohjelmointi|peliohjelmointiin]]. Sillä onnistuu laitteistoriippumaton 2D-grafiikanpiirto, syötteiden luku yms. Myös [[OpenGL]]:ää voi käyttää SDL:n kanssa (lähes) saumattomasti yhteen.

Simple DirectMedia Layeriä käytetään video toisto-ohjelmistoissa, emulaattoreissa ja suosituissa Valven [[Steam]] peleissä, sekä monissa Humble Bundle peleissä. SDL on avointa lähdekoodia. SDL versio 1.2 on julkaistu [[LGPL]]-lisenssillä ja uusin (12.08.2013) 2.0 versio vapaammalla [[zlib]]-lisenssillä.

Tuetut käyttöjärjestelmät Linuxin lisäksi ovat Windows, Mac OS X, iOS, Android ja FreeBSD.

== Asennus ==
SDL-kirjaston asennus onnistuu käytännössä aina paketinhallinnasta, paketin nimi on yleensä libsdl. Jotkut ohjelmat vaativat myös joitain lisäkirjastoja. SDL:n lisäkirjastot ovat.

*SDL_image — Tuki useille kuvaformaateille
*SDL_mixer — ääni ja moniääninen miksaus
*SDL_net — Verkkotuki
*SDL_ttf — TrueType kirjaimien renderöintituki
*SDL_rtf — yksinkertainen Rich Text Format renderöinti

SDL:n lähdekoodi löytyy sen kotisivuilta, ja asennus onnistuu myös sitä kautta.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.libsdl.org SDL:n kotisivu]
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=sdl1 Ohjelmointiputkan SDL-opassarja]

===SDL-ohjelmointi===
* [http://www.ohjelmointiputka.net/ Ohjelmointiputkasta] löytyy myös lähinnä ohjelmoijille opas SDL:n [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=sdlasennus asentamiseen]
* [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=sdl_gl_1 SDL:n ja OpenGL:n yhteiskäyttö] -opas Ohjelmointiputkassa
* [http://www.parallelrealities.co.uk/2011/09/basic-game-tutorial-1-opening-window.html Parallel Realitiesin SDL-peliohjelmoinnin opas]
* [http://cone3d.gamedev.net/cgi-bin/index.pl?page=tutorials/gfxsdl/index SDL-peliohjelmoinnin opas] (käsittelee myös [[OpenGL]]:ää ja peliohjelmoinnissa tarvittavaa matematiikkaa)
* [http://lazyfoo.net/SDL_tutorials/index.php Beginning Game Programming]
* [http://www.sdltutorials.com SDL tutorials] - SDL tutorialisin peliohjelmointiopas
* Ernest Pazera: Focus on SDL (ISBN 1-59200-030-4 Cincinnati (OH) : Premier Press, cop. 2003) kirja, eng

[[Luokka:Kirjastot]]

Dvdisaster

2012-04-17T11:43:21Z

Rexroom: Toimivampi URL

{{ Ohjelma | nimi=dvdisaster | kuva=[[Kuva:dvdisaster_logo.png|60px]] | kuvateksti=| lisenssi=[[GNU]] [[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK+]], teksti | kotisivu=[http://www.dvdisaster.com dvdisaster.com]}}
dvdisaster on ennakoiva [[varmuuskopiointi]]työkalu poltettaville medioille. Ohjelmalla luotujen ECC-tiedostojen (Error Correcting Code) avulla pystytään luomaan vialliseksi menneestä levystä eheä kopio kiintolevylle.

==Toiminta==
Poltettavien medioiden (CD-R, DVD-R jne) yksi pääheikkouksista on se, että niiden fyysinen kunto heikkenee iän myötä. Ne ovat myös alttiita naarmuille ja pölylle. Tästä syystä on ollut perinteisesti viisasta luoda levystä enemmän kuin yksi kappale, etenkin jos on kopioitu tärkeitä tiedostoja.

Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa kaikissa levyissä on vikoja, ja vieläpä samoissa sektoreissa. Silloin joudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan lukemaan viallisia sektoreita eri levyasemilla siinä toivossa, että joskus onni potkaisisi. dvdisaster pyrkii kiertämään tämän tarpeen luomalla virheettömästä levystä virheenkorjaustiedoston, jolla pystytään korjaamaan vialliset sektorit sitten kun sama levy altistuu virheille.

== Rajoituksia ==
ECC-tiedoilla voidaan luoda vain tietynlainen puskuri lukuvirheitä vastaan: jos levyssä on liian paljon virheitä, ei siinä ole tarpeeksi vastinetta ECC-tiedoille eheän kopion luomista varten.

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:Dvdisaster|Dvdisaster englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Varmuuskopiointi]]

SliTaz

2012-04-17T10:21:36Z

Rexroom: Ulkoiset linkit

{{Jakelu
| nimi=SliTaz
| logo=[[Kuva:SliTaz.logo.png]]
| kuva=[[Kuva:SliTaz.kuvaote.png|thumb]]
| kuvateksti=SliTaz 4.0
| julkaisija=SliTaz
| viimeisin versio=4.0
| päivämäärä=10.04.2011
| pakettienhallinta=tazpkg
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i386
| äitijakelu=riippumaton
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.slitaz.org/ www.slitaz.org]}}

SliTaz on erittäin kevyt LiveCD-jakeluversio i486-arkkitehtuurille, joka pyrkii toimimaan vanhoissa konekokoonpanoissa ja vähämuistisissa ympäristöissä. Jakelun kuvatiedostolla onkin kokoa vain n. 30Mt:n verran.

== Aiheesta muualla ==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Slitaz Wikipedia]
* [http://distrowatch.com/table.php?distribution=slitaz Distrowatch]

[[Luokka:Jakelut]]

SliTaz

2012-04-17T10:03:16Z

Rexroom:

{{Jakelu
| nimi=SliTaz
| logo=[[Kuva:SliTaz.logo.png]]
| kuva=[[Kuva:SliTaz.kuvaote.png|thumb]]
| kuvateksti=SliTaz 4.0
| julkaisija=SliTaz
| viimeisin versio=4.0
| päivämäärä=10.04.2011
| pakettienhallinta=tazpkg
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i386
| äitijakelu=Riippumaton
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.slitaz.org/ www.slitaz.org]}}

SliTaz on erittäin kevyt LiveCD-jakeluversio i486-arkkitehtuurille, joka pyrkii toimimaan vanhoissa konekokoonpanoissa ja vähämuistisissa ympäristöissä. Jakelun kuvatiedostolla onkin kokoa vain n. 30Mt:n verran.

[[Luokka:Jakelut]]

Tiedosto:SliTaz.kuvaote.png

2012-04-17T09:59:05Z

Rexroom: Kuvakaappaus SliTaz 4.0 työpöydästä

== Yhteenveto ==
Kuvakaappaus SliTaz 4.0 työpöydästä
== Lisenssi ==
{{Kuvakaappaus}}

Tiedosto:SliTaz.logo.png

2012-04-17T09:57:23Z

Rexroom: SliTazin hämähäkki-logo

== Yhteenveto ==
SliTazin hämähäkki-logo
== Lisenssi ==
{{Ei tietoa}}

SliTaz

2012-04-17T09:56:16Z

Rexroom: Ak: Uusi sivu: {{Jakelu | nimi=SliTaz | logo=Kuva:SliTaz.logo.png | kuva=Kuva:SliTaz.kuvaote.png | kuvateksti=SliTaz 4.0 | julkaisija=SliTaz | viimeisin versio=4.0 | päivämäärä=10.04.2...

{{Jakelu
| nimi=SliTaz
| logo=[[Kuva:SliTaz.logo.png]]
| kuva=[[Kuva:SliTaz.kuvaote.png]]
| kuvateksti=SliTaz 4.0
| julkaisija=SliTaz
| viimeisin versio=4.0
| päivämäärä=10.04.2011
| pakettienhallinta=tazpkg
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i386
| äitijakelu=Riippumaton
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.slitaz.org/ www.slitaz.org]}}

SliTaz on erittäin kevyt LiveCD-jakeluversio i486-arkkitehtuurille, joka pyrkii toimimaan vanhoissa konekokoonpanoissa ja vähämuistisissa ympäristöissä. Jakelun kuvatiedostolla onkin kokoa vain n. 30Mt:n verran.

[[Luokka:Jakelut]]

Musiikin toisto

2012-01-14T21:13:49Z

Rexroom:

Tällä sivulla on lueteltu musiikin ja muiden äänitiedostojen toistoon tarkoitettuja Linux-ohjelmia.

==Amarok==
[[Amarok]] on [[KDE]]-kirjastoja hyödyntävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia [[taustaohjelma|taustaohjelmia]], esimerkiksi [[aRts]], [[GStreamer]] ja [[Xine]]. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.

==Audacious==
[[Audacious]] on käyttöliittymältään Winampia muistuttava äänisoitin. Se on [[haara]]utettu [[Beep Media Player]]istä, joka vuorostaan on haarautettu [[XMMS]]:stä.

==Ario==
[[Ario]] on täysin varusteltu [[MPD]]-musiikkipalvelimen asiakasohjelma ja siinä käytettään [[Rhythmbox]]in tapaista käyttöliittymää.

==Aqualung==
[[Aqualung]] [http://aqualung.factorial.hu] on tauoton äänisoitin.

==Banshee==
[[Banshee]] on [[Mono]]- ja [[GTK]]-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.

==Beep Media Player==
[[Beep Media Player]] (BMP) on [[XMMS]]:stä [[haara]]utettu äänisoitin, jonka kehitys lakkasi 2005. BMP:n kehittäjät alkoivat sen jälkeen kehittää [[BMPx]]-nimistä soitinta. [[Audacious]] on haarautettu Beep Media Playeristä.

==BMPx==
[[BMPx]] on [[Beep Media Player]]in kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin.

==Cactus==
[[Cactus]] on tietokannalla varustettu mp3-soitin.

==Clementine==
[[Clementine]] on monialustainen musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin, joka on haarautunut [[Amarok]]ista. Se on käyttöliittymältään selkeä ja siinä on mm. [[Nettiradiotoistimet|nettiradio]] ominaisuudet.

==Cplay==
[[Cplay]] on merkkipohjainen musiikkisoitin.

==DeaDBeeF==
[[DeaDBeeF]] on ominaisuuksiltaan foobar2000-tyylinen [[GTK+]]-musiikkisoitin.

==Esperanza==
[[Esperanza]] on [[Qt]]-pohjainen graafinen [[edustaohjelma]] [[XMMS2]]:lle.

==Gmpc==
[[Gmpc]] eli Gnome Music Player Client on MPD-musiikkipalvelimen asiakasohjelma

==gmusicbrowser==
[[gmusicbrowser]] on [[GTK+]] ja [[Perl]]-pohjainen graafinen musiikkisoitin, joka on ensisijaisesti ohjelmoitu isoja musiikkikirjastoja silmälläpitäen.

==Gxmms2==
[[Gxmms2]] on [[GTK+]]-pohjainen graafinen [[XMMS2]]-edustaohjelma.

==JuK==
[[JuK]] on [[KDE]]:n oletusäänisoitin. Sisältää mm dynaamiset soittolistat, soittolistahistorian, [[wikipedia:fi:MusicBrainz|MusicBrainz]]-tuen sekä kappaleiden metatietoon pohjautuvan tiedostojen uudelleennimeäjän.

==Kaffeine==
[[Kaffeine]]-mediasoitin osaa toistaa myös äänitiedostoja.

==Last.fm==
[[Last.fm]] on mediasoitinohjelmisto, joka hyödyntää Last.fm nettiradiopalvelua.

==MPD==
[[MPD]] eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän [[taustapalvelu]]na eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan [[TCP/IP]]:n kautta, joten ohjauksen voi helposti tehdä eri koneella kuin millä itse musiikki soitetaan.

==mpg123==
[[Mpg123]] [[komentorivi]]pohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.

==MPlayer==
[[MPlayer]] tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.

==Muine==
[[Muine]] on innovatiivinen musiikkisoitin. Siinä on yksinkertainen käyttöliittymä ja sen avulla käyttäjä voi helposti rakentaa soittolistoja albumeja tai kuunnella yksittäisiä kappaleita. Sen tavoitteena on olla yksinkertainen musiikkisoitin.

==Noatun==
[[Noatun]] on [[KDE|KDE3:n]] mukana tuleva yksinkertainen mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.

==ogg123==
[[Ogg123]] [[komentorivi]]pohjainen, yksinkertainen [[Ogg Vorbis]] -soitin.

==Rhythmbox==
[[Rhythmbox]] on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden [[GNOME]]-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune- ja Jamendo -musiikkisivustojen tarjontaa.

==Sonata==
[[Sonata]] on [[GPL]]-lisensoitu asiakasohjelma [[MPD]]-musiikkipalvelimelle.

==Songbird==
[[Songbird]] on kehitteillä oleva avoin, [[GPL]]v2-lisensoitu ja alustariippumaton mediasoitin. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. integroitu [[www-selain]] sekä [[Firefox]]ista tuttu liitännäisten asennustapa. Songbird tukee myös monia mediasoittimia (iPod mukaanlukien) eri liitännäisillä. Varsinaiseen tiedostojen toistoon käytetään [[GStreamer]]ia.

==Totem==
[[Gnome]]n oletusmediasoitin [[Totem]] hallitsee myös äänitiedostojen toiston. Taustaohjelmana on GStreamer, joskin vanhemmissa versioissa myös Xine oli tuettu. Totem sisältää soittolistaominaisuuden sekä mahdollisuuden äänen pohjalta muodostettavan animaation näyttämiseen.

==VLC==
[[VLC]] (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa [[DVD-elokuvat|DVD]]:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.

==XMMS==
[[XMMS]] eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu.

==XMMS2==
[[XMMS2]] on musiikin toistoon ja musiikkikokoelman hallintaan tarkoitettu palvelinohjelmisto, jolle on lukuisa määrä eri edustaohjelmia. XMMS-kehittäjä Peter Alm oli mukana XMMS2-projektissa sen kehityksen alkuvaiheessa.

==Katso myös==
*[[Musiikkikokoelman hallinta]]
*[[Nettiradiotoistimet]]
*[[Videon toisto]]
*[[CD:n rippaus]]
*[[Mp3-soitin]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Musiikkitoistimet]]

Peliohjelmointi

2012-01-03T10:32:04Z

Rexroom: /* Fysiikkamoottorit */

Visuaalisten pelien tuottamiseen tarvitaan yleensä ohjelmointitaidon lisäksi [[CAD-ohjelmat#Mallinnus|mallinnustaitoa]] ja [[Kuvankäsittely|kuvankäsittelytaitoa]] sekä [[Digitaalinen äänitystyöasema|äänen tuottamistaitoa]], sekä unohtamatta hyvää suunnittelua.

Tällä sivulla käsitellään avoimella lähdekoodilla saatavien pelikehitys työkalujen soveltuvuutta pelien kehitykseen, sekä listattu pelikehitystyökaluja. Yksi tapa on osallistua pelikehitykseen niin on liittyä johonkin valmiiseen peli-projektiin.

Kehitysvaiheessa olevia pelejä löytyy luokasta [[:Luokka:Peli-kehitysvaihe|Pelit kehitysvaiheessa]]. Jos täältä ei löytynyt niin katsoa voi myös esimerkiksi [[Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] ohjelmistokehittäjien yhteisöstä [[wikipedia:fi:SourceForge.net|SourceForge.net]], jonka [http://sourceforge.net/ kotisivulta] löytyy monenlaisia projekteja.

Eräs tapa on osallistua Linux pelikehitykseen on osallistua [[Lokalisointi|Lokalisointiin]] eli kotoistamiseen, joka tarkoittaa sovelluksien ja pelien kielellistä kääntämistä. Aika monilla pelien kotisivuilla tarvitaan kääntäjiä. Pelien kotisivuilla on yleensä selvät ohjeet miten kääntäminen tapahtuu. Osa kääntämisestä tapahtuu po-tiedostojen ja/tai wiki-sivujen avulla. Kysyä voi pelien foorumeilta.

==Työkaluja==
===Pelikehitystyökaluja===
* [[Syntensity]] on avoimenlähdekoodin 3D-peli ja pelinkehitystyökalu.
* [http://game-editor.com GameEditor] on graafinen 2D-pelikehitystyökalu.

===Pelisuunnittelu===
* [[Platinum Arts Sandbox Game Maker]] on avoimen lähdekoodin 2- ja 3D pelisuunnittelu- ja hiekkalaatikko-ohjelma lapsille ja aikuisille.

===2D Pelimoottorit===
*[[FIFE]] [http://www.fifengine.de/]

===3D Pelimoottorit===
* [[OGRE]] on joustava 3D-grafiikkamoottori ja kehys, joka antaa kehittäjien tuottaa sovelluksia hyödyntäen laitteistokiihdytettyjä 3D-grafiikkaa OpenGL avulla.
* [[Crystal Space]]
* [[Irrlicht Engine]]
* [[Lightfeather 3D]]

===Fysiikkamoottorit===
* [[Open Dynamics Engine]] [http://ode.org/] on avoimen lähdekoodin fysiikkamoottori.
* [[Spring]]
* [[Chipmunk Physics]] [http://chipmunk-physics.net/] on fysiikkamoottori 2D-peleihin.

===Kehitysympäristöt===
* [[Code::Blocks]] on avoimen lähdekoodin IDE integroitu C/C++ kehitysympäristö, joka käyttää [[wikipedia:en:wxWidgets|wxWidgetsiä]].
* [[Pygame]] on avoimen lähdekoodin [[Python]]-ohjelmointikieleen tehty peliohjelmointi moduuli. Se sisältää [[SDL]]:n päälle toteutetut grafiikka- ja äänikirjastot.

==Suomenkielistä kirjallisuutta==
* Ville Vuorela - Pelin tekijän käsikirja BTJ-Kustannus 2007 (ISBN 978-951-692-661-5)
* Tony Manninen - Pelisuunnittelijan käsikirja, ideasta eteenpäin Kustannus Oy Rajalla (ISBN 978-952-5271-68-3)

==Katso myös==
* [[:Luokka:Peli-kehitysvaihe|Pelit kehitysvaiheessa -luokka]]
* [[:Luokka:Pelikehitys|Pelikehitys-luokka]]
* [[:Luokka:Pelimoottorit|Pelimoottorit-luokka]]
* [[SDL]] on ohjelmointirajapinta joka on suunnattu lähinnä peliohjelmointiin.
* [[CAD-ohjelmat#Mallinnus|Mallinnus]]

==Aiheesta muualla==
* [http://pelitieto.net/ Pelitieto.net] - Pelien peruskurssi
* [http://www.cs.helsinki.fi/u/paakki/semis08.html Avoin ohjelmistokehitys] - seminaari (hyviä pdf-tiedostoja aiheesta)
* [http://sourceforge.net sourceforge.net] joka on maailman suurin avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjien yhteisö.

[[Luokka: Pelikehitys]]

ASUS Eee PC

2011-08-06T05:49:25Z

Rexroom: Eee PC 701SD

[[Kuva:Asus-EeePC-901.jpg‎|right|200px|thumb|Eee PC 70x Xandros-jakelulla.]]
ASUS Eee PC on [[miniläppäri]] (engl. ''netbook''), jota tavallisesti myydään esiasennetulla [[Xandros]]-[[jakelu]]lla. Myös muilla jakeluilla ja käyttöjärjestelmillä (esimerkiksi Windows) varustettuja versioita on saatavilla.

Eee PC:n sisältämän käyttöjärjestelmän voi halutessaan vaihtaa. Joistain jakeluista on olemassa erillisiä Eee PC:lle sovitettuja asennuspaketteja.

==Mallit==

{| style="text-align:center" border="1"
! Malli
! Jakelu
! Kieli
! Suoritin
! Keskusmuisti
! Tallennustila
! Näyttö
! Liitännät
! Paino
! Valmiusaika
|-

| Asus Eee PC 701SD || [[Xandros]] || suomi || Intel Celeron M 353 || 512 MB || 8GB SSD || 7" (800*480)|| Parikaapeli, [[WLAN]], 0,3 megapikselin [[web-kamera]], 3 USB 2.0 -porttia, VGA-ulostulo, muistikortinlukija || 0,9kg || 3,5h
|-
| Asus EEEPC900W0957F || [[Xandros]] || suomi || Intel Celeron (0.9Ghz) || 1024 MB || 16 GB kovalevy || 8,9" (1024*600)|| Parikaapeli, [[WLAN]], 1,3 megapikselin [[web-kamera]], 3 Usb 2.0 -porttia, VGA-näyttökaapeli, muistikortinlukija || 0.92 kg || 4h
|-
|Asus Eee PC 901 || [[Xandros]] || suomi || Intel Atom N270 1.6 GHz || 1024 MB || 16 GB (Win) / 20 GB (Linux) kovalevy || 8,9" (1024*600) || Parikaapeli, [[WLAN]], 1,3 megapikselin [[web-kamera]], 3 Usb 2.0 -porttia, VGA-näyttökaapeli, muistikortinlukija || 1,09 kg || 4-5h
|}

==Jakeluiden asennusohjeita==
[[Kuva:Eeepc-thinkpad.jpg|right|200px|thumb|Eee PC 901 [[Thinkpad]]-kannettavan päällä.]]
*[http://wiki.archlinux.org/index.php/Installing_Arch_Linux_on_the_Asus_EEE_PC Arch Linux]
*[http://wiki.debian.org/DebianEeePC Debian GNU/Linux]
*[http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora]
*[http://en.gentoo-wiki.com/wiki/Category:Asus_Laptops Gentoo]
*[http://wiki.eeeuser.com/mandriva_2008.1_eeepc_installation_howto Mandriva]
*[http://en.opensuse.org/OpenSUSE_on_the_EeePC openSUSE]
*[https://help.ubuntu.com/community/EeePC Ubuntu]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi Ubuntu] ([[Ubuntu Suomi]], Eee 901)

==Valmiita asennuspaketteja==
*[http://wiki.eeeuser.com/cruncheee.html Cruncheee]
*[http://www.geteasypeasy.com/ Easy Peasy] - entinen Ubuntu Eee. Valmiiksi säädetty Ubuntuun perustuva miniläppäri jakelu.
*[http://www.auroraos.org/ AuroraOS] - entinen eeeBuntu. Aikaisemmin perustui ubuntuun. Nykyään Debianiin perustuva valmiiksi säädetty miniläppäri jakelu.
*[http://code.google.com/p/eeedora/ Eeedora]
*[http://wiki.eeeuser.com/debian:eeeos:home EeeOS]
*[http://www.eeepclinuxos.com/ EeePCLinuxOS]
*[http://wiki.eeeuser.com/ubuntu:eeexubuntu:home Eeexubuntu]
*[http://fluxflux.net/fluxflux-eee/index-en.html Fluxflux-ee]
*[http://wiki.eeeuser.com/pupeee.html PupEee]
*[http://slackeee.strangled.net/ SlackEee]
*[http://wiki.eeeuser.com/zeee Zeee]
*[http://www.canonical.com/projects/ubuntu/unr Ubuntu Netbook remix]

== Katso myös ==
*[[Acer Aspire One]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://eeepc.asus.com/global/ Eee PC ASUSin sivuilla]
*[http://wiki.eeeuser.com/ Käyttö- ja viritysohjeita EeeUser-wikissä]
*[[wikipedia:fi:ASUS Eee PC|Eee PC -artikkeli Wikipediassa]]
*[http://www.tietoviikko.fi/minit/article155675.ece Asus Eee PC 901 / Xandros Linux Tiwin testissä]

[[Luokka:Laitteisto]]

Zenwalk

2010-10-10T21:35:27Z

Rexroom: Versionumeron päivitys

{{Jakelu
| nimi=Zenwalk Linux
| logo=[[Kuva:Zenwalk-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Jean-Philippe Guillemin
| viimeisin versio=6.4
| päivämäärä=2010/5/27
| pakettienhallinta=[[Tgz]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i486,i686
| äitijakelu=[[Slackware]]
| sukulaisjakelut=[[SaxenOS]]
| kotisivu=[http://www.zenwalk.org Zenwalk Linux]}}

Ranskalaisperäinen Zenwalk Linux on kevyt, yhdelle CD:lle mahtuva [[Slackware]]-pohjainen [[jakelu]], jonka painopiste on multimedia-, Internet- ja ohjelmointiominaisuuksissa. Zenwalk tunnettiin aiemmin nimellä Minislack, mikä tarkoitti pienikokoista [[Slackware]]a. Zenwalk Linux ei ole kuitenkaan Slackwaren erikoisversio, vaan itsenäinen Linuxin jakeluversio. Pienimuotoisuudestaan johtuen se sopii vaikka vanhalle [[Pentium 2]]-suorittimelle ja se toimii, vaikkei [[käyttömuisti]]a olisi kuin 128 megatavua. Zenwalk Linuxista ei ole versiota 64-tavuisille suorittimille.

Zenwalk Linuxista on olemassa neljä eri versiota. Standard Edition on normaaliin työpöytäkäyttöön tarkoitettu versio. Core Editionista on poistettu kaikki graafiset [[X]]-sovellukset, ja se on tarkoitettu lähtökohdaksi niille, jotka haluavat rakentaa oman järjestelmänsä tai niille, joilla on hyvin vähän kiintolevytilaa. Core Editionin ISO-tiedosto on kooltaan noin 230 megatavua, mikä on noin puolet Standard Editionin koosta. Zenwalk Live Edition on Zenwalk-pohjainen [[Live-CD]], joka tunnetiin aiemmin nimellä ZenLive. Neljäs versio on nimeltään Zenwalk Server Edition, ja nimensä mukaisesti se on tarkoitettu palvelinkäyttöön. Lisåksi Zenwalkille on hyvin läheistä sukua ZenEdu Live Special Edition, joka on tähdätty koululaisille ja opetuskäyttöön. Saatavilla on myös oletuksena Gnomella varustettu Zenwalk Gnome -levykuvatiedosto.

Zenwalkin perusperiaatteisiin kuuluu nopeuden, keveyden ja yksinkertaisuuden lisäksi yksi ohjelma per käyttötarkoitus -ajattelu. Oletussähköpostiohjelma on [[S%C3%A4hk%C3%B6postiohjelmat#Mozilla_Thunderbird|Mozilla Thunderbird]] ja oletusselain [[WWW-selaimet#Firefox|Mozilla Firefox]] (nimillä Icedove ja Iceweasel). Asennuksen mukana tulee [[Xfce]]-työpöytäympäristö, mutta [[KDE]]:n ja [[GNOME]]n saa asennettua helposti netpkg-ohjelman avulla.

Zenwalkin [[Tgz]]-paketinhallinnan olennaisin osa on Netpkg-sovellus, jolla asennetaan ja päivitetään Internet-pakettivarastoilta löytyviä keskeisiä paketteja. Pkgtool-sovelluksella hallitaan taas muualta omalle koneelle ladattuja tgz-paketteja. Paketteja voi asentaa myös Zenwalkin tiedostoselaimen [[Thunar|Thunarin]] kautta ja paketinhallintaa voi luonnollisesti käyttää komentorivikomentojen avulla. Suuri osa [[Slackware]]-paketeista toimii suoraan myös Zenwalkissa, mutta toki on suositeltavaa käyttää Zenwalkin omia paketteja aina kun tämä on mahdollista.

Zenwalk Linux on optimoitu i686-arkkitehtuurille, mutta on i486-yhteensopiva. Minimivaatimuksiksi graafisen tilan käyttöön oikealla suorituskyvyllä ilmoitetaan Pentium III:n tasoinen prosessori, 128 megatavua RAM-muistia ja 2 gigatavua kiintolevytilaa. Käytännössä Zenwalk toimii myös paljon hitaammissa kokoonpanoissa, esimerkiksi Pentium II -prosessoreilla varustetuissa koneissa.

==Aiheesta muualla==
* [http://zenwalk.vaihtoehto.org/ Suomenkielinen Zenwalk-foorumi]
* [http://www.zenwalk.org/ Zenwalk Linux]

{{slackware}}

[[Luokka:Jakelut]]

Musiikin toisto

2010-03-30T09:52:18Z

Rexroom: gmusicbrowser

Tällä sivulla on lueteltu musiikin ja muiden äänitiedostojen toistoon tarkoitettuja Linux-ohjelmia.

==Amarok==
[[Amarok]] on [[KDE]]-kirjastoja hyödyntävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia [[taustaohjelma|taustaohjelmia]], esimerkiksi [[aRts]], [[GStreamer]] ja [[Xine]]. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.

==Audacious==
[[Audacious]] on käyttöliittymältään Winampia muistuttava äänisoitin. Se on [[haara]]utettu [[Beep Media Player]]istä, joka vuorostaan on haarautettu [[XMMS]]:stä.

==Ario==
[[Ario]] on täysin varusteltu [[MPD]]-musiikkipalvelimen asiakasohjelma ja siinä käytettään [[Rhythmbox]]in tapaista käyttöliittymää.

==Banshee==
[[Banshee]] on [[Mono]]- ja [[GTK]]-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.

==Beep Media Player==
[[Beep Media Player]] (BMP) on [[XMMS]]:stä [[haara]]utettu äänisoitin, jonka kehitys lakkasi 2005. BMP:n kehittäjät alkoivat sen jälkeen kehittää [[BMPx]]-nimistä soitinta. [[Audacious]] on haarautettu Beep Media Playeristä.

==BMPx==
[[BMPx]] on [[Beep Media Player]]in kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin.

==Cactus==
[[Cactus]] on tietokannalla varustettu mp3-soitin.

==Esperanza==
[[Esperanza]] on [[Qt]]-pohjainen graafinen [[edustaohjelma]] [[XMMS2]]:lle.

==Gmpc==
[[Gmpc]] eli Gnome Music Player Client on MPD-musiikkipalvelimen asiakasohjelma

==gmusicbrowser==
[[gmusicbrowser]] on [[GTK+]] ja [[Perl]]-pohjainen graafinen musiikkisoitin, joka on ensisijaisesti ohjelmoitu isoja musiikkikirjastoja silmälläpitäen.

==Gxmms2==
[[Gxmms2]] on [[GTK+]]-pohjainen graafinen [[XMMS2]]-edustaohjelma.

==JuK==
[[JuK]] on [[KDE]]:n oletusäänisoitin. Sisältää mm dynaamiset soittolistat, soittolistahistorian, [[wikipedia:fi:MusicBrainz|MusicBrainz]]-tuen sekä kappaleiden metatietoon pohjautuvan tiedostojen uudelleennimeäjän.

==Kaffeine==
[[Kaffeine]]-mediasoitin osaa toistaa myös äänitiedostoja.

==Last.fm==
[[Last.fm]] on mediasoitinohjelmisto, joka hyödyntää Last.fm nettiradiopalvelua.

==MPD==
[[MPD]] eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän [[taustapalvelu]]na eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan [[TCP/IP]]:n kautta, joten ohjauksen voi helposti tehdä eri koneella kuin millä itse musiikki soitetaan.

==mpg123==
[[Mpg123]] [[komentorivi]]pohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.

==MPlayer==
[[MPlayer]] tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.

==Noatun==
[[Noatun]] on [[KDE|KDE3:n]] mukana tuleva yksinkertainen mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.

==ogg123==
[[Ogg123]] [[komentorivi]]pohjainen, yksinkertainen [[Ogg Vorbis]] -soitin.

==Rhythmbox==
[[Rhythmbox]] on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden [[GNOME]]-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune- ja Jamendo -musiikkisivustojen tarjontaa.

==Songbird==
[[Songbird]] on kehitteillä oleva avoin, [[GPL]]v2-lisensoitu ja alustariippumaton mediasoitin. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. integroitu [[www-selain]] sekä [[Firefox]]ista tuttu liitännäisten asennustapa. Songbird tukee myös monia mediasoittimia (iPod mukaanlukien) eri liitännäisillä. Varsinaiseen tiedostojen toistoon käytetään [[GStreamer]]ia.

==Sonata==
[[Sonata]] on [[GPL]]-lisensoitu asikasohjelma [[MPD]]-musiikkipalvelimelle.

==Totem==
[[Gnome]]n oletusmediasoitin [[Totem]] hallitsee myös äänitiedostojen toiston. Taustaohjelmana on GStreamer, joskin vanhemmissa versioissa myös Xine oli tuettu. Totem sisältää soittolistaominaisuuden sekä mahdollisuuden äänen pohjalta muodostettavan animaation näyttämiseen.

==VLC==
[[VLC]] (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa [[DVD-elokuvat|DVD]]:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.

==XMMS==
[[XMMS]] eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu.

==XMMS2==
[[XMMS2]] on musiikin toistoon ja musiikkikokoelman hallintaan tarkoitettu palvelinohjelmisto, jolle on lukuisa määrä eri edustaohjelmia. XMMS-kehittäjä Peter Alm oli mukana XMMS2-projektissa sen kehityksen alkuvaiheessa.

==Katso myös==
*[[Videon toisto]]
*[[CD:n rippaus]]
*[[Mp3-soitin]]

[[Luokka:Multimedia]]

Dvdisaster

2009-08-26T11:55:22Z

Rexroom: rajoitukset

{{ Ohjelma | nimi=dvdisaster | kuva=[[Kuva:dvdisaster_logo.png|60px]] | kuvateksti=Logo| lisenssi=[[GNU]] [[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK+]], teksti | kotisivu=[http://www.dvdisaster.net dvdisaster.net]}}

dvdisaster on ennakoiva varmuuskopiointityökalu poltettaville medioille. Ohjelmalla luotujen ECC-tiedostojen (Error Correcting Code) avulla pystytään luomaan vialliseksi menneestä levystä eheä kopio kovalevylle.

== Käyttö ==

Poltettavien medioiden (CD-R, DVD-R jne) yksi pääheikkouksista on se, että niiden lukeminen heikkenee iän myötä. Ne ovat myös alttiita naarmuille ja pölylle. Siten on ollut yleensä viisasta luoda enemmän kuin yksi kappale, etenkin jos kopioitiin tärkeitä tiedostoja. Mutta joskus tulee tilanteita, joissa kummassakin levyssä on vikoja ja vielä samoissa sektoreissa. Silloin joudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan lukemaan viallisia sektoreita eri levyasemilla siinä toivossa että joskus onni potkaisisi. dvdisaster pyrkii kiertämään tämän tarpeen luomalla '''virheettömästä levystä''' virheenkorjaustiedoston, jolla pystytään korjaamaan vialliset sektorit sitten kun sama levy altistuu virheille.

== Rajoituksia ==

ECC-tiedoilla voidaan luoda vain tietynlainen puskuri lukuvirheitä vastaan: Siten jos levyssä on liian paljon virheitä, ei ole tarpeeksi vastinetta ECC-tiedoille että pystytään luomaan eheä kopio.

== Aiheesta muualla ==

*[http://www.dvdisaster.net Kotisivut]
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Dvdisaster Wikipedia]

Tiedosto:Dvdisaster logo.png

2009-08-26T11:39:55Z

Rexroom: dvdisaster-sovelluksen ikoni

== Yhteenveto ==
dvdisaster-sovelluksen ikoni
== Lisenssi ==
{{GPLv2}}

Dvdisaster

2009-08-26T11:37:00Z

Rexroom: dvdisaster

{{ Ohjelma | nimi=dvdisaster | kuva=[[Kuva:dvdisaster_logo.png|60px]] | kuvateksti=Logo| lisenssi=[[GNU]] [[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK+]], teksti | kotisivu=[http://www.dvdisaster.net dvdisaster.net]}}

dvdisaster on ennakoiva varmuuskopiointityökalu poltettaville medioille. Ohjelmalla luotujen ECC-tiedostojen (Error Correcting Code) avulla pystytään luomaan vialliseksi menneestä levystä eheä kopio kovalevylle.

== Käyttö ==

Poltettavien medioiden (CD-R, DVD-R jne) yksi pääheikkouksista on se, että niiden lukeminen heikkenee iän myötä. Ne ovat myös alttiita naarmuille ja pölylle. Siten on ollut yleensä viisasta luoda enemmän kuin yksi kappale, etenkin jos kopioitiin tärkeitä tiedostoja. Mutta joskus tulee tilanteita, joissa kummassakin levyssä on vikoja ja vielä samoissa sektoreissa. Silloin joudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan lukemaan viallisia sektoreita eri levyasemilla siinä toivossa että joskus onni potkaisisi. dvdisaster pyrkii kiertämään tämän tarpeen luomalla '''virheettömästä levystä''' virheenkorjaustiedoston, jolla pystytään korjaamaan vialliset sektorit sitten kun sama levy altistuu virheille.

== Aiheesta muualla ==

*[http://www.dvdisaster.net Kotisivut]
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Dvdisaster Wikipedia]

Varmuuskopiointiselvitys

2009-08-20T08:59:58Z

Rexroom: dvdisaster + backup2l synopsis

Tämän sivun tarkoituksena on koota luettelo varmuuskopiointi- ja palautustyökaluista ja kertoa esimerkkejä niiden käytöstä.

==Varmuuskopiontityökalut==

* [[Sbackup]]
: Ohjelma: [http://sbackup.wiki.sourceforge.net/ Sbackup]
: Toiminta: Konfigurointi käyttäjäkohtaista, käyttöliittymä graafinen. Omassa asennuksessani Sbackup varmuuskopioi pelkästään kotihakemistoni. Varmuuskopioiden kierto on logaritminen (täysi varmuuskopio silloin tällöin, enimmäkseen inkrementaalisia, vanhoja varmuuskopioita sitä enemmän mitä vanhempia ne ovat. Varmuuskopiointi käyttää mediana ulkoista kiintolevyä. Varmuuskopinti täytyy tästä syystä käynnistää käsin, ja se kannattaa tehdä vain kun ulkoinen kiintolevy on kiinni koneessa :)

* [[backuppc]]

* [[rdiff-backup]]
: Versioiva varmuuskopiointiohjelmisto

* [[Unison]]

* [[rsnapshot]]
: Ohjelma: [http://www.rsnapshot.org/ rsnapshot]
: Toiminta: Kopiointi rsync'illä kovalevylle (sisäiselle tai ulkoiselle), samassa tai eri koneessa (ssh:lla tai rsyncd:llä) - yhteinen varmuuskopiopalvelin joukolle koneita toimii hyvin. Tekee inkrementaalit linkkeinä, joten ne vievät vähän levytilaa (mutta tiedoston muuttuessa kopioidaan koko tiedosto uusiksi, isoille osittain muuttuville tiedostoille rdiff on parempi). Palauttaminen helppoa, cp riittää. Konfigurointimahdollisuuksia paljon - konfiguraatiotiedostolla, ei graafista käyttöliittymää. Viritettävissä täysautomaattiseksi ja palautus ohjeistettavissa atk-taidottomillekin käyttäjille.

* [[dirvish]]
: hyvin samankaltainen kuin rsnapshot

* [[backup2l]]
: Ohjelma: [http://backup2l.sourceforge.net/ backup2l]
: Toiminta: Komentoriviltä toimiva varmuuskopioija puhtaalla bash-skriptillä. Toimii differentiaalisella pohjalla, eli vain muutetut/uudet tiedostot verrattuna vanhempien pakkauksien paketoidaan ja tallennetaan. Yksinkertainen mutta tehokas.

* [[duplicity]]
: Ohjelma: [http://duplicity.nongnu.org/ duplicity]

* [[Bacula]]
: Ohjelma: [http://www.bacula.org/ Bacula]
: Artikkeleita (englanniksi): [http://www.linuxjournal.com/article/9974 Linux Journal], [http://www.linux-mag.com/id/4429 Linux Magazine]

* [[Partimage]]
: Ohjelma: [http://www.partimage.org/Main_Page]

* [[Mondo Rescue]]
: Ohjelma: [http://www.mondorescue.org/]
: Mondo Rescue on järjestelmän palauttamiseen ja varmuuskopiointiin suuntautunut ohjelma

* [[SystemRescueCD]]
: Ohjelma: [http://www.sysresccd.org/Main_Page]
: SystemRescueCD on järjestelmän palauttamiseen, muokkaamiseen ja varmuuskopiointiin suuntautunut jakelu.

* [[dvdisaster]]
: Ohjelma: [http://dvdisaster.net/ dvdisaster]
: Toiminta: Ennakoiva työkalu poltettavalle optiselle medialle, jolla luodaan virheenkorjaustiedostoja siltä varalta jos kyseiseen mediaan tulee vikoja. Viallisen median voi siten "korjata" kuntoon kopioimalla levyn kovalevylle eheänä.

==Palautustyökalut==

* [[PhotoRec]]
: Ohjelma [http://www.cgsecurity.org/wiki/PhotoRec]
: PhotoRec on tiedostojen kovalevyiltä ja CD-levyiltä palauttamiseen erikoistunut ohjelma.

[[Luokka:Varmuuskopiointi]]

Taloudenhallintaohjelmat

2009-03-09T13:25:01Z

Rexroom: /* Ominaisuusvertailutaulukot */

== Yritysten taloushallintaan ==
===Toiminnanohjaus===
Toiminnanohjaus eli ERP (Enterprise Resource Planning) on laaja ohjelmisto joka pyrkii tuomaan kaikki yrityksen toiminnan alueet yhteen. Usein ERP on hyvin laaja ohjelmakokonaisuus, joka vaatii paljon työtä ja räätälöintiä käyttöön otettaessa.

* [http://www.pupesoft.com/ Pupesoft] - taloushallinto-ohjelma: ''Pupesoft-projektin tarkoituksena on luoda GPL-lisensoitu yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä''
* [http://www.compiere.com/ Compier] - Monipuolinen toiminnanohjausjärjestelmä
* [http://openerp.com Open ERP] - Sisältää myös POS-ominaisuuden
* [http://www.openbravo.com Openbravo] - Sisältää myös POS-ominaisuuden
* [http://www.adempiere.com/ ADempier]

Yllä oleva lista ei ole läheskään kattava, vaan tarkoitettu lähinnä avoimille vaihtoehdoille. Linuxille on tarjolla myös mittava määrä kaupallisia toiminnanohjausjärjestelmiä, kuten suuryritysten käyttämä SAP.

===POS===
POS tulee sanoista Point Of Sale. POS-järjestelmä on tarkoitettu kirjaamaan myyntitapahtumia, eli toimimaan kuten kassapääte ja siksi se usein onkin yksi ERP:n moduuleista.

* [http://lemonpos.sourceforge.net/ Lemon POS] - Yleisluontoinen kassajärjestelmä, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.

===Muut===
* [http://www.sql-ledger.com/ SQL-Ledger] - [[Perl]]illä tehty [[www-selain|selainpohjainen]] kirjanpito- ja laskutusohjelma
* [[Invoicer]] - laskutusohjelma
* [http://lasku.ramedia.fi/lara.php Lara] - ''yksinkertainen laskupohja vapaalle OpenOffice.org toimisto-ohjelmistolle, suunniteltu pienyritysten ja yhdistysten vähäiseen laskutustarpeeseen, sisältää asiakasrekisterin, tuoteluettelon ja laskujen seurannan''
* [http://pklasku.sourceforge.net/ PkLasku] - [[PHP]]:lla ja [[MySQL]]:llä rakennettu laskutusjärjestelmä
* [http://accwhizz.sourceforge.net/ accwhizz] - suunniteltu PHPGroupwaren lisäosaksi
* [[Contacts Database]] - osoitekirja
* [http://www.goah.org/ GoaH] - Selainpohjainen tilaus ja laskutusohjelmisto pk-sektorin yrityksille.
* [[GnuCash]] - GnuCash on monipuolinen taloudenhallintaohjelma, joka sopii niin yksityisille kuin pienille yrityksillekin.

== Yksityishenkilöiden taloushallintaan ==
* [[CheckBook Tracker]]
* [http://kmymoney2.sourceforge.net/ KMyMoney]
* [http://moneydance.com/ Moneydance] Edullinen taloudenhallintaohjelma yksityisille, jossa on monipuoliset ominaisuudet
* [http://buddi.thecave.homeunix.org/en/ Buddi]
* [http://www.grisbi.org/ Grisbi]
* [http://apps.sourceforge.net/mediawiki/jgnash/index.php?title=Main_Page JGnash]
* [http://homebank.free.fr/ Homebank]

==Ominaisuusvertailutaulukot==

===Käyttäminen===


{| style="text-align:center" border="2"
! Yritysten taloudenhallintaan
! Asentaminen
! Käyttäminen
! Kieli
! Paikallis asennus
! Etäkäyttö
! Alustat
! Lisenssi
! Versio
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Accwhizz]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Contacts Database]]|| ? || ? || englanti || kyllä || ei || Win/Lin || ? || 1.0 || ?
|-
| [[GnuCash]]|| vaativa || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[GoaH]]|| vaativa || ? || suomi || ? || kyllä(www) || Linux || GPL || 1.2.5 || 16.01.2009
|-
| [[Invoicer]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lara]]|| helppo || ? || suomi || kyllä || ei || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lemon POS]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || Linux || GPL || Beta 0.5 || ?
|-
| [[PkLasku]]|| vaativa || ? || suomi || ei || kyllä || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Pupesoft]]|| vaativa || ? || suomi || ei || kyllä || ? || ? || ? || ?
|-
| [[SQL-Ledger]]|| vaativa || ? || englanti || ei || ? || ? || ? || ? || ?
|}

{| style="text-align:center" border="2"
! Yksityisten taloudenhallintaan
! Asentaminen
! Käyttäminen
! Kieli
! Paikallis asennus
! Etäkäyttö
! Alustat
! Lisenssi
! Versio
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Buddi]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[CheckBook Tracker]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Grisbi]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[HomeBank]]|| [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinta]] || helppo || suomi || ? || ei || Win/OSX/Lin || GPL || 4.0.2 || 9.3.2009
|-
| [[JGnash]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPLv3 || ? || ?
|-
| [[KMyMoney]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[Moneydance]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || Win/OSX/Lin || kaup. || ? || ?
|-
|}

===Perusominaisuudet===


{| style="text-align:center" border="2"
! Yritysten taloudenhallintaan
! Vero
! Laskutus
! Kirjan- pito
! Palkan- maksu
! Monivaluutta tuki
! Ajastetut tilisiirrot
! Salaus
! Varmuus- kopio
! *.QIF
! *.OFX
! *.CSV
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Accwhizz]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Contacts Database]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[GnuCash]]|| kyllä || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ?
|-
| [[GoaH]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Invoicer]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lara]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lemon POS]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[PkLasku]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Pupesoft]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[SQL-Ledger]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|}

{| style="text-align:center" border="2"
! Yksityisten taloudenhallintaan
! Vero
! Laskutus
! Kirjan- pito
! Palkan- maksu
! Monivaluutta tuki
! Ajastetut tilisiirrot
! Salaus
! Varmuus- kopio
! *.QIF
! *.OFX
! *.CSV
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Buddi]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || ei || ei || ei || ei || kyllä || ?
|-
| [[CheckBook Tracker]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Grisbi]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || ei || ei || kyllä || kyllä || ei || ?
|-
| [[Homebank]]|| ei || ? || kyllä || ? || kyllä || kyllä || ei || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || 9.3.2009
|-
| [[JGnash]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || ei || kyllä || kyllä || ?
|-
| [[KMyMoney]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ei || kyllä || ?
|-
| [[Moneydance]]|| kyllä || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ?
|-
|}

===Toiminnanohjaus===


{| style="text-align:center" border="2"
! Ohjelma
! valmistuksen hallinta
! toimitusketjun hallinta
! projektien hallinta
! huollon hallinta
! varaston hallinta
! tuotannon ohjaus
! materiaalin hallinta
! asiakkuuden hallinta
! talouden hallinta
! henkilöresurssien hallinta
! dokumenttien hallinta
! omaisuuden hallinta
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[ADempier]] || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Compier]] || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Openbravo]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Open ERP]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Pupesoft]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[SQL-Ledger]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|}

==Katso myös==
* [[:Luokka:Taloushallinto|Taloushallinto]]-luokka

==Aiheesta muualla==
* [http://www.toiminnanohjaus.fi/ Toiminnanohjausta] suomeksi
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_accounting_software Lista] olemassa olevista toiminnanohjausjärjestelmistä

[[Luokka:Taloushallinto]]

Taloudenhallintaohjelmat

2009-01-20T21:04:10Z

Rexroom: Homebank

== Yritysten taloushallintaan ==
===Toiminnanohjaus===
Toiminnanohjaus eli ERP (Enterprise Resource Planning) on laaja ohjelmisto joka pyrkii tuomaan kaikki yrityksen toiminnan alueet yhteen. Usein ERP on hyvin laaja ohjelmakokonaisuus, joka vaatii paljon työtä ja räätälöintiä käyttöön otettaessa.

* [http://www.pupesoft.com/ Pupesoft] - taloushallinto-ohjelma: ''Pupesoft-projektin tarkoituksena on luoda GPL-lisensoitu yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä''
* [http://www.compiere.com/ Compier] - Monipuolinen toiminnanohjausjärjestelmä
* [http://openerp.com Open ERP] - Sisältää myös POS-ominaisuuden
* [http://www.openbravo.com Openbravo] - Sisältää myös POS-ominaisuuden
* [http://www.adempiere.com/ ADempier]

Yllä oleva lista ei ole läheskään kattava, vaan tarkoitettu lähinnä avoimille vaihtoehdoille. Linuxille on tarjolla myös mittava määrä kaupallisia toiminnanohjausjärjestelmiä, kuten suuryritysten käyttämä SAP.

===POS===
POS tulee sanoista Point Of Sale. POS-järjestelmä on tarkoitettu kirjaamaan myyntitapahtumia, eli toimimaan kuten kassapääte ja siksi se usein onkin yksi ERP:n moduuleista.

* [http://lemonpos.sourceforge.net/ Lemon POS] - Yleisluontoinen kassajärjestelmä, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.

===Muut===
* [http://www.sql-ledger.com/ SQL-Ledger] - [[Perl]]illä tehty [[www-selain|selainpohjainen]] kirjanpito- ja laskutusohjelma
* [[Invoicer]] - laskutusohjelma
* [http://lasku.ramedia.fi/lara.php Lara] - ''yksinkertainen laskupohja vapaalle OpenOffice.org toimisto-ohjelmistolle, suunniteltu pienyritysten ja yhdistysten vähäiseen laskutustarpeeseen, sisältää asiakasrekisterin, tuoteluettelon ja laskujen seurannan''
* [http://pklasku.sourceforge.net/ PkLasku] - [[PHP]]:lla ja [[MySQL]]:llä rakennettu laskutusjärjestelmä
* [http://accwhizz.sourceforge.net/ accwhizz] - suunniteltu PHPGroupwaren lisäosaksi
* [[Contacts Database]] - osoitekirja
* [http://www.goah.org/ GoaH] - Selainpohjainen tilaus ja laskutusohjelmisto pk-sektorin yrityksille.
* [[GnuCash]] - GnuCash on monipuolinen taloudenhallintaohjelma, joka sopii niin yksityisille kuin pienille yrityksillekin.

== Yksityishenkilöiden taloushallintaan ==
* [[CheckBook Tracker]]
* [http://kmymoney2.sourceforge.net/ KMyMoney]
* [http://moneydance.com/ Moneydance] Edullinen taloudenhallintaohjelma yksityisille, jossa on monipuoliset ominaisuudet
* [http://buddi.thecave.homeunix.org/en/ Buddi]
* [http://www.grisbi.org/ Grisbi]
* [http://apps.sourceforge.net/mediawiki/jgnash/index.php?title=Main_Page JGnash]
* [http://homebank.free.fr/ Homebank]

==Ominaisuusvertailutaulukot==

===Käyttäminen===


{| style="text-align:center" border="2"
! Yritysten taloudenhallintaan
! Asentaminen
! Käyttäminen
! Kieli
! Paikallis asennus
! Etäkäyttö
! Alustat
! Lisenssi
! Versio
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Accwhizz]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Contacts Database]]|| ? || ? || englanti || kyllä || ei || Win/Lin || ? || 1.0 || ?
|-
| [[GnuCash]]|| vaativa || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[GoaH]]|| vaativa || ? || suomi || ? || kyllä(www) || Linux || GPL || 1.2.5 || 16.01.2009
|-
| [[Invoicer]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lara]]|| helppo || ? || suomi || kyllä || ei || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lemon POS]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || Linux || GPL || Beta 0.5 || ?
|-
| [[PkLasku]]|| vaativa || ? || suomi || ei || kyllä || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Pupesoft]]|| vaativa || ? || suomi || ei || kyllä || ? || ? || ? || ?
|-
| [[SQL-Ledger]]|| vaativa || ? || englanti || ei || ? || ? || ? || ? || ?
|}

{| style="text-align:center" border="2"
! Yksityisten taloudenhallintaan
! Asentaminen
! Käyttäminen
! Kieli
! Paikallis asennus
! Etäkäyttö
! Alustat
! Lisenssi
! Versio
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Buddi]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[CheckBook Tracker]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Grisbi]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[JGnash]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPLv3 || ? || ?
|-
| [[KMyMoney]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?
|-
| [[Moneydance]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || Win/OSX/Lin || kaup. || ? || ?
|-
| [[Homebank]]|| ? || helppo || suomi || ? || ei || Win/OSX/Lin || GPL || ? || ?
|-
|}

===Perusominaisuudet===


{| style="text-align:center" border="2"
! Yritysten taloudenhallintaan
! Vero
! Laskutus
! Kirjan- pito
! Palkan- maksu
! Monivaluutta tuki
! Ajastetut tilisiirrot
! Salaus
! Varmuus- kopio
! *.QIF
! *.OFX
! *.CSV
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Accwhizz]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Contacts Database]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[GnuCash]]|| kyllä || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ?
|-
| [[GoaH]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Invoicer]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lara]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Lemon POS]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[PkLasku]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Pupesoft]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[SQL-Ledger]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|}

{| style="text-align:center" border="2"
! Yksityisten taloudenhallintaan
! Vero
! Laskutus
! Kirjan- pito
! Palkan- maksu
! Monivaluutta tuki
! Ajastetut tilisiirrot
! Salaus
! Varmuus- kopio
! *.QIF
! *.OFX
! *.CSV
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[Buddi]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || ei || ei || ei || ei || kyllä || ?
|-
| [[CheckBook Tracker]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Grisbi]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || ei || ei || kyllä || kyllä || ei || ?
|-
| [[JGnash]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || ei || kyllä || kyllä || ?
|-
| [[KMyMoney]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ei || kyllä || ?
|-
| [[Moneydance]]|| kyllä || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ?
|-
| [[Homebank]]|| ei || ? || kyllä || ? || kyllä || kyllä || ei || ? || kyllä || kyllä || kyllä || ?
|-
|}

===Toiminnanohjaus===


{| style="text-align:center" border="2"
! Ohjelma
! valmistuksen hallinta
! toimitusketjun hallinta
! projektien hallinta
! huollon hallinta
! varaston hallinta
! tuotannon ohjaus
! materiaalin hallinta
! asiakkuuden hallinta
! talouden hallinta
! henkilöresurssien hallinta
! dokumenttien hallinta
! omaisuuden hallinta
! Viimeksi tarkistettu
|-

| [[ADempier]] || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Compier]] || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Openbravo]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Open ERP]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Pupesoft]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[SQL-Ledger]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|}

==Katso myös==
* [[:Luokka:Taloushallinto|Taloushallinto]]-luokka

==Aiheesta muualla==
* [http://www.toiminnanohjaus.fi/ Toiminnanohjausta] suomeksi
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_accounting_software Lista] olemassa olevista toiminnanohjausjärjestelmistä

[[Luokka:Taloushallinto]]