Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

NFTables

2019-06-04T13:53:37Z

Raspi: +esimerkki

'''NFTables''' (<code>nft</code>) korvaa vanhat <code>[[iptables]]</code> ([[IPv4]]), <code>[[ip6tables]]</code> ([[IPv6]]), <code>[[arptables]]</code> ([[ARP]]/RARP) ja <code>[[ebtables]]</code> ([[Bridge|Silta]]) -palomuuriohjelmistot. NFTables nitoo kaikki vanhat ohjelmat yhden ohjelman alle. Joissain jakeluissa NFTables on asennettu jo vakiona ja joihinkin se pitää asentaa. Paketin nimi on yleensä <code>nft</code> tai <code>nftables</code>. NFTables kehitettiin mm. siksi, että vanhoja edellä mainittuja ohjelmia on paljon ja näin monen ohjelman ylläpito ja kehitys on hankalaa. NFTables tulee syrjäyttämään vanhat palomuuriohjelmat tulevaisuudessa.

== Joitain ominaisuuksia ==

* Atominen tuki (lisää/korvaa/muuta kaikki tai osa säännöistä kerralla)
** Vanhassa [[iptables]]issa säännöt syötettiin yksitellen ja ne astuivat voimaan syöttämisjärjestyksessä
* Interaktiivinen konsoli
* [https://wiki.nftables.org/wiki-nftables/index.php/Scripting Skriptituki]
** Muuttujatuki
*** [[NTP]]-aikapalvelimet: <code>define ntp_servers = { 127.0.0.1, 192.168.0.1 }</code>
*** [[DNS]]-nimipalvelin: <code>define google_dns = 8.8.8.8</code>
** Tiedostojen liittäminen skriptitiedostoihin:
*** <code>include "variables.ruleset"</code>
*** <code>include "lan-rules.ruleset"</code>
*** <code>include "wan-rules.ruleset"</code>
* Reaaliaikainen palomuurisääntöjen muutosten seuranta (<code>nft monitor</code>)
** Mahdollistaa esimerkiksi skriptin teon, joka ottaa automaattiset varmuuskopiot [[git]]-versionhallinnan avulla sekä kirjoittaa tiedon milloin muutos tehtiin
*** Tämä taas mahdollistaa helpon palomuurisääntöjen historiaseurannan ja muutoksen peruutuksen
* [[JSON]]- ja [[XML]]-tuki
** Helpottaa sääntöjen kirjoittamista ja luettavuutta ohjelmistoilla
** Esimerkiksi sääntöjen listauksesta luettavassa JSON-muodossa: <code>nft export json | jq</code>
* Yhdistetty IPv4 ja IPv6 sääntö <code>inet</code>-nimen alle, mutta myös <code>ip</code> ja <code>ip6</code> ovat käytettävissä erikseen

== Esimerkki ==

<code>/etc/nftables.conf</code>
<pre>
# Käytetään inet-taulua, joka mätsää ipv4- sekä ipv6-liikenteen
table inet filter {
chain INPUT {
# Pudota kaikki paketit vakiona
type filter hook input priority 0; policy drop;

# Salli ping (ICMP)
icmp type echo-request counter packets 0 bytes 0 accept
icmp type echo-reply counter packets 0 bytes 0 accept

# Salli DHCP
udp sport 67-68 udp dport 67-68 counter packets 0 bytes 0 accept

# Salli DNS
udp dport 53 counter packets 0 bytes 0 accept
udp sport 53 counter packets 0 bytes 0 accept

# Salli LAN <-> LAN -liikenne
ip saddr 10.0.0.0/8 ip daddr 10.0.0.0/8 counter packets 0 bytes 0 accept
ip saddr 172.16.0.0/12 ip daddr 172.16.0.0/12 counter packets 0 bytes 0 accept
ip saddr 192.168.0.0/16 ip daddr 192.168.0.0/16 counter packets 0 bytes 0 accept

ct state established,related counter packets 0 bytes 0 accept

# Salli loopback interface 127.0.0.1 lo
iifname "lo" counter packets 0 bytes 0 accept

}

chain OUTPUT {
# Pudota kaikki paketit vakiona
type filter hook output priority 0; policy drop;

# Salli ping
icmp type echo-request counter packets 0 bytes 0 accept
icmp type echo-reply counter packets 0 bytes 0 accept

# Salli DHCP
udp sport 67-68 udp dport 67-68 counter packets 0 bytes 0 accept

# Allow DNS
udp dport 53 counter packets 0 bytes 0 accept
udp sport 53 counter packets 0 bytes 0 accept

# Salli LAN <-> LAN
ip saddr 10.0.0.0/8 ip daddr 10.0.0.0/8 counter packets 0 bytes 0 accept
ip saddr 172.16.0.0/12 ip daddr 172.16.0.0/12 counter packets 0 bytes 0 accept
ip saddr 192.168.0.0/16 ip daddr 192.168.0.0/16 counter packets 0 bytes 0 accept

# Allow loopback interface 127.0.0.1
oifname "lo" counter packets 0 bytes 0 accept

ct state new counter packets 0 bytes 0 accept
ct state related,established counter packets 0 bytes 0 accept
}

chain FORWARD {
# Pudota kaikki paketit vakiona
type filter hook forward priority 0; policy drop;
}

}
</pre>

== Muuta ==
NFTablesiin on tehty apuohjelmia ja skriptejä, joilla voit käyttää NFTablesia kuten käyttäisit [[iptables]]ia, mutta apuohjelma muuttaa iptables-säännöt NFTables-yhteensopiviksi. Esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa paketin nimi on <code>iptables-nftables-compat</code>.

== Aiheesta muualla ==
* Kotisivu: http://netfilter.org/projects/nftables/
* Wiki: https://wiki.nftables.org/wiki-nftables/index.php/Main_Page
* Arch Linuxin wiki: https://wiki.archlinux.org/index.php/nftables
* Gentoon wiki: https://wiki.gentoo.org/wiki/Nftables

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Systemd

2019-06-04T13:37:25Z

Raspi: /* Kiinteä IP-osoite */

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''systemd''' on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Useimmat jakelut ovat siirtyneet käyttämään systemd-järjestelmää.

== Ominaisuuksia ==
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa
* Tarvittaessa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää

== Yksiköt ==
Tavallisimmin systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[sshd]] tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).

Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.

Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.

== systemctl ==
systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.

=== Tietoa palveluista ===
systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin.
systemctl list-units --all

systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.
systemctl status avahi-daemon.service

Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago
Main PID: 889 (avahi-daemon)
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service

Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.
systemctl show avahi-daemon.service

=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===
# Käynnistä Avahi-palvelu
systemctl start avahi-daemon.service

# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:
systemctl stop avahi-daemon.service

=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.

# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä
systemctl enable sshd.service

# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta
systemctl disable sshd.service

== Journal ==
systemd:n mukana tulee journaliksi kutsuttu lokivarasto, johon kerätään muun
muassa [[dmesg]] -komennonkin tulostama kernelin loki, [[syslog]] -viestit
ja palveluiden ns. stdout/stderr -viestit.

Viestit tallentuvat normaalisti <tt>/var/log/journal/</tt> -hakemistossa
sijaitseviin tiedostoihin. Toisin kuin monet muut lokitiedostot, journalin
tiedostot eivät ole [[tekstitiedosto]]ja. Tämän takia esimerkiksi
perinteinen [[grep]] -työkalu ei suoraan sovellu niiden käsittelyyn yhtä
hyvin kuin perinteisten syslog-palveluiden ylläpitämien tekstimuitoisten
lokien käsittelyyn.

Journalin sisältöä voi tarkastella systemd:n <tt>journalctl</tt> -komennolla.
Yksinkertaisimmillaan komennon voi ajaa ilman parametreja:
journalctl
Näin kutsuttuna journalctl näyttää kaikki journaliin tallennetut viestit.
Oletuksena viestit näytetään tekstinä, jonka asettelu muistuttaa perinteistä
syslog-lokitiedostoissa käytettyä asettelua. Vaikka journalctl normaalisti
terminaalissa ajettuna automaattisesti avaa lokiviestit [[less]]in sisään,
voi sen tulosteen myös putkittaa muille prosesseille:
journalctl | grep avahi-daemon
Näin voisi esimerkiksi hakea lokista vain viestejä, jotka liittyvät
Avahi-palveluun. Mikäli journalctl:n stdout ei ole terminaali, se ei
käynnistä lessiä.

=== Haku yksikön perusteella ===
Edellä esitettiin, kuinka grepin avulla voisi hakea journalista kaikki
avahiin liittyvät viestit. Esitetty tapa kuitenkin on jonkin verran epätarkka,
sillä myös muut kuin jonkun palvelun tekemät viestit voivat sisältää
hakuun liittyvän palvelun nimen.

Jokaiseen journaliin kirjattuun viestiin kuitenkin erikseen merkitään,
mistä yksiköstä viesti on peräisin. Journalctl voi pyydettässä hyödyntää
tätä tietoa näytettävien lokitietojen rajaamiseen:
journalctl -u avahi-daemon
Nyt journalctl:n pitäisi näyttää vain oikeasti avahi-daemon.servicesta peräisin
olevat viestit, vaikka journalissa olisi muitakin merkkijonon
<tt>avahi-daemon</tt> sisältäviä viestejä.

=== Haku käynnistyskierroksen perusteella ===
Usein halutaan katsoa vain lokeja alkaen vain siitä hetkestä, kun kone viimeksi
käynnistettiin. Tähän voi hyödyntää journalctl:n <tt>-b</tt> -valitsinta:
journalctl -b
Tämä näyttää kaikki nykyiseen käynnistyskierrokseen liittyvät viestit.
Valitsimen voi yhdistää myös esimerkiksi edellä esiteltyyn <tt>-u</tt> -valitsimeen:
journalctl -b -u avahi-daemon

Oletuksena <tt>-b</tt> -valitsin näyttää nykyisen käynnistyskierroksen, mutta
se voi myös ottaa vastaan parametrin, jolla valitaan joku muu käynnistyskierros.
Parametrista ehkä tavallisimmin tarpeellinen on negatiivinen numero, joilla saa
valittua uusia käynnistyskierroksia:
journalctl -b -1
journalctl -b -2
Komennoista ylempi näyttää nykyistä edeltävän käynnistyskierroksen viestit ja
jälkimmäinen sitä edeltävän kierroksen viestit.

Myös positiivisia numeroita voi käyttää. Niissä esimerkiksi 1 vastaa vanhinta
journaliin tallentunutta käynnistyskierrosta, ja 2 toiseksi vanhinta.

Mikäli on vaikea tietää tai muistaa, monenko käynnistyskerran takana joku
kiinnostava osa lokia on mutta haettu ajankohta on tiedosssa, voi ajankohtaa
vastaavan käynnistyskierrosnumeron selvittää <tt>--list-boots</tt> -valitsimella:
journalctl --list-boots

=== Haku päivämäärän mukaan ===
Esimerkiksi tietyn viikon viestit voi hakea <tt>--since</tt> -valitsimen ja
<tt>--until</tt> -valitsimen avulla:
journalctl --since 2014-04-07 --until 2014-04-13

== Omat yksikkötiedostot ==
Suurin osa käyttäjistä tulee toimeen ohjelmien mukana tulevilla yksikkötiedostoilla, mutta toisinaan on tarvetta joko muokata olemassaolevia yksiköitä tai luoda kokonaan uusia. Kumpikin on suhteellisen helppoa, sillä yksikkötiedostot ovat yksinkertaisehkoja tekstitiedostoja. Tiedostoformaatti on dokumentoitu <tt>systemd.unit</tt>-nimisessä [[man]]-sivussa.

Systemd-yksiköitä voivat tehdä myös muut kuin ylläpitäjäkäyttäjät. Lisäämällä hakemistoon <tt>~/.config/systemd/user/</tt> yksikkötiedostoja, käyttäjä voi asettaa omia prosesseja käynnistettäväksi esimerkiksi järjestelmän käynnistyksen yhteydessä tai ajastimella. Käyttäjän omien systemd-yksiköiden ohjaamiseen käytetään komentojen nimissä aina <tt>--user</tt>-parametria:
systemctl --user start oma-palvelu.service
journalctl --user

=== Järjestelmän yksikkötiedostojen muokkaaminen ===
Järjestelmän mukana toimitettavat yksikkötiedostot sijaitsevat luultavasti <tt>/lib/systemd/system/</tt>-hakemistossa. Niitä on mahdollista muokata suoraan sielläkin, mutta mieluummin kannattaa ottaa siellä sijaitsevasta yksiköstä kopio <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon ja muokata sitä siellä. Tällöin systemd <tt>/etc</tt>:n alla sijaitsevaa yksikköä ennemmin kuin <tt>/lib</tt>:n alla olevaa, ja ohjelmiston päivittyminen ei ylikirjoita paikallisesti tehtyjä muutoksia.

=== Kokonaan uusien yksikkötiedostojen kirjoittaminen ===
Joskus on tarpeen luoda kokonaan uusia yksikköjä, esimerkiksi ajamaan joku komento aina koneen käynnistyessä tai pitämään käynnissä jotain ohjelmistoa jonka mukana ei tullut yksikköä systemd:lle.

Myös itse kirjoitetut yksiköt kannattaa sijoittaa <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon.

Allaoleva esimerkkiyksikkö ajaa yksikköä käynnistettäessä yksinkertaisen komennon. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kopioimalla sen sisällön <tt>/etc/systemd/system/hello.service</tt>-nimiseen tiedostoon.
[Unit]
Description=A simple example service unit that runs a command when started
[Service]
Type=oneshot
ExecStart=/bin/echo Hello!

Yksikkötiedostoformaatissa erilaisia direktiivejä on kymmeniä, mutta jossain tapauksissa ihan muutama niistä riittää. Usein kannattaa katsoa mallia järjestelmän mukana toimituista yksiköistä <tt>/lib/systemd/system/</tt> -hakemistosta ja systemd:n dokumentaatiosta.

=== Ajastimet ===
Systemd tarjoaa perinteisen [[cron]]-palvelun tapaiset toiminnot komentojen ajastamiseen. Esimerkiksi edellisessä kohdassa tehty hello-palvelu voitaisiin ajastaa käynnistymään kymmenen minuutin välein luomalla tiedosto <tt>/etc/systemd/system/hello.timer</tt> tähän tapaan:

<source>
[Unit]
Description=Ajetaan hello-palvelu kymmenen minuutin välein

[Timer]
# Ensimmäinen ajo 10 minuuttia järjestelmän käynnistyksen jälkeen
OnBootSec=10min
# Ajetaan uudelleen 10 minuuttia edellisen ajon päätyttyä jälkeen
OnUnitInactiveSec=10min
Unit=hello.service

[Install]
WantedBy=default.target
</source>

Näin luodut uudet yksiköt on sitten tarpeellista kytkeä päälle ja käynnistää:
<source>
systemctl enable hello.service
systemctl enable hello.timer
systemctl start hello.timer
</source>

Ajastimet voidaan listata <code>systemctl list-timers</code> -komennolla. Esimerkkituloste:

<pre>
# systemctl list-timers
NEXT LEFT LAST PASSED UNIT ACTIVATES
Mon 2018-08-27 18:20:15 EEST 1h 23min left Mon 2018-08-27 12:16:49 EEST 4h 39min ago certbot.timer certbot.service
Mon 2018-08-27 23:31:44 EEST 6h left Sun 2018-08-26 23:31:44 EEST 17h ago systemd-tmpfiles-clean.timer systemd-tmpfiles-clean.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago logrotate.timer logrotate.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago man-db.timer man-db.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago shadow.timer shadow.service

5 timers listed.
Pass --all to see loaded but inactive timers, too.
</pre>

== Verkon hallinta ==

* https://www.freedesktop.org/software/systemd/man/systemd.network.html
* https://www.freedesktop.org/software/systemd/man/systemd.netdev.html - virtuaaliset verkkoliitännät
* <code>networkctl</code>
* <code>systemctl status systemd-networkd</code>
* <code>systemctl status systemd-networkd-wait-online.service</code>

=== Kiinteä IP-osoite ===

<code>/etc/systemd/network/eth0.network</code>:

<pre>
[Match]
# Verkkokortin nimi
Name=eth0

[Network]
Description=eth0:n kiinteä verkko
DHCP=no
Address=192.168.1.11/24
# Gateway IP Address
Gateway=192.168.1.1
# DNS server address
DNS=192.168.1.1
#Domains=home.lan
</pre>

=== DHCP ===

<code>/etc/systemd/network/eth0.network</code>:

<pre>
[Match]
# Verkkokortin nimi
Name=eth0

[Network]
Description=eth0:n verkko DHCP:lla
# DHCP no|yes|ipv4|ipv6
DHCP=ipv4
# DNS server address
#DNS=192.168.101.1
#Domains=home.lan
</pre>

=== Verkkokortin nimen vaihtaminen (.link) ===

Verkkokorttien nimiä voidaan vaihtaa SystemD:n <code>.link</code>-tiedostoilla. Verkkokortin uudelleennimeäminen on hyödyksi silloin, kun esimerkiksi palomuurisääntöjä pitää voida helpommin siirtää järjestelmästä toiseen.
Tässä esimerkissä verkkokortti nimeltä <code>eno1</code> uudelleennimetään <code>phy0</code>-nimiseksi.

Listataan verkkokortit:

<pre>
# ip link
1: lo: <LOOPBACK,UP,LOWER_UP> mtu 65536 qdisc noqueue state UNKNOWN mode DEFAULT group default qlen 1000
link/loopback 00:00:00:00:00:00 brd 00:00:00:00:00:00
2: eno1: <BROADCAST,MULTICAST,PROMISC,UP,LOWER_UP> mtu 1500 qdisc fq_codel state UP mode DEFAULT group default qlen 1000
link/ether 74:d0:2b:2c:6e:d7 brd ff:ff:ff:ff:ff:ff
</pre>

Luodaan <code>/etc/systemd/network/10-phy0.link</code>:

<pre>
[Match]
# Käytetään MAC-osoitetta tunnistamaan verkkokortti
MACAddress=74:d0:2b:2c:6e:d7

[Link]
# Uusi nimi
Name=phy0
Description=USB-portin vasemmalla puolella oleva ylempi verkkokortti
MACAddressPolicy=persistent
# Käännä verkkokortin rautakiihdytettyjä ominaisuuksia pois päältä (offloading)
# ethtool-ohjelmalla näitä voidaan hallita vielä monipuolisimmin
#TCPSegmentationOffload=off
#TCP6SegmentationOffload=off
#GenericSegmentationOffload=off
#GenericReceiveOffload=off
#LargeReceiveOffload=off
</pre>

Lisätietoa: https://www.freedesktop.org/software/systemd/man/systemd.link.html

== Muita Init-järjestelmiä ==
Vaikka Systemd on aika laajasti käytössä, ei se silti ole ainoa init-järjestelmä. Esimerkiksi perinteinen [[Sysvinit]], uudempi [[OpenRC]] tai [https://cr.yp.to/daemontools.html daemontools] ovat tapoja hoitaa järjestelmän käynnistäminen. Helpointa on käyttää Linux-jakelua, josta kyseinen init-järjestelmä löytyy. Esimerkiksi [[Gentoo]] käyttää OpenRC:tä.

==Katso myös==
* [[:archwiki:Systemd|Arch Wikin Systemd-artikkeli]]
* [http://without-systemd.org/wiki/index.php/Main_Page Without-Systemd-wiki], jossa on laajemmin systemd:n vaihtoehtoja käsitelty, lisäksi argumentteja, miksi systemd:tä ei välttämättä kannata käyttää sekä ohjeistuksia systemd:n poistamiseen ja korvaamiseen esim. [[:archwiki:OpenRC|OpenRC:llä. (Arch Wiki)]]

[[Luokka: Järjestelmä]]
{{Malline:Palvelin}}

Systemd

2019-06-04T13:30:53Z

Raspi: + IP, DHCP, .link udev

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''systemd''' on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Useimmat jakelut ovat siirtyneet käyttämään systemd-järjestelmää.

== Ominaisuuksia ==
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa
* Tarvittaessa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää

== Yksiköt ==
Tavallisimmin systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[sshd]] tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).

Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.

Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.

== systemctl ==
systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.

=== Tietoa palveluista ===
systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin.
systemctl list-units --all

systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.
systemctl status avahi-daemon.service

Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago
Main PID: 889 (avahi-daemon)
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service

Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.
systemctl show avahi-daemon.service

=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===
# Käynnistä Avahi-palvelu
systemctl start avahi-daemon.service

# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:
systemctl stop avahi-daemon.service

=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.

# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä
systemctl enable sshd.service

# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta
systemctl disable sshd.service

== Journal ==
systemd:n mukana tulee journaliksi kutsuttu lokivarasto, johon kerätään muun
muassa [[dmesg]] -komennonkin tulostama kernelin loki, [[syslog]] -viestit
ja palveluiden ns. stdout/stderr -viestit.

Viestit tallentuvat normaalisti <tt>/var/log/journal/</tt> -hakemistossa
sijaitseviin tiedostoihin. Toisin kuin monet muut lokitiedostot, journalin
tiedostot eivät ole [[tekstitiedosto]]ja. Tämän takia esimerkiksi
perinteinen [[grep]] -työkalu ei suoraan sovellu niiden käsittelyyn yhtä
hyvin kuin perinteisten syslog-palveluiden ylläpitämien tekstimuitoisten
lokien käsittelyyn.

Journalin sisältöä voi tarkastella systemd:n <tt>journalctl</tt> -komennolla.
Yksinkertaisimmillaan komennon voi ajaa ilman parametreja:
journalctl
Näin kutsuttuna journalctl näyttää kaikki journaliin tallennetut viestit.
Oletuksena viestit näytetään tekstinä, jonka asettelu muistuttaa perinteistä
syslog-lokitiedostoissa käytettyä asettelua. Vaikka journalctl normaalisti
terminaalissa ajettuna automaattisesti avaa lokiviestit [[less]]in sisään,
voi sen tulosteen myös putkittaa muille prosesseille:
journalctl | grep avahi-daemon
Näin voisi esimerkiksi hakea lokista vain viestejä, jotka liittyvät
Avahi-palveluun. Mikäli journalctl:n stdout ei ole terminaali, se ei
käynnistä lessiä.

=== Haku yksikön perusteella ===
Edellä esitettiin, kuinka grepin avulla voisi hakea journalista kaikki
avahiin liittyvät viestit. Esitetty tapa kuitenkin on jonkin verran epätarkka,
sillä myös muut kuin jonkun palvelun tekemät viestit voivat sisältää
hakuun liittyvän palvelun nimen.

Jokaiseen journaliin kirjattuun viestiin kuitenkin erikseen merkitään,
mistä yksiköstä viesti on peräisin. Journalctl voi pyydettässä hyödyntää
tätä tietoa näytettävien lokitietojen rajaamiseen:
journalctl -u avahi-daemon
Nyt journalctl:n pitäisi näyttää vain oikeasti avahi-daemon.servicesta peräisin
olevat viestit, vaikka journalissa olisi muitakin merkkijonon
<tt>avahi-daemon</tt> sisältäviä viestejä.

=== Haku käynnistyskierroksen perusteella ===
Usein halutaan katsoa vain lokeja alkaen vain siitä hetkestä, kun kone viimeksi
käynnistettiin. Tähän voi hyödyntää journalctl:n <tt>-b</tt> -valitsinta:
journalctl -b
Tämä näyttää kaikki nykyiseen käynnistyskierrokseen liittyvät viestit.
Valitsimen voi yhdistää myös esimerkiksi edellä esiteltyyn <tt>-u</tt> -valitsimeen:
journalctl -b -u avahi-daemon

Oletuksena <tt>-b</tt> -valitsin näyttää nykyisen käynnistyskierroksen, mutta
se voi myös ottaa vastaan parametrin, jolla valitaan joku muu käynnistyskierros.
Parametrista ehkä tavallisimmin tarpeellinen on negatiivinen numero, joilla saa
valittua uusia käynnistyskierroksia:
journalctl -b -1
journalctl -b -2
Komennoista ylempi näyttää nykyistä edeltävän käynnistyskierroksen viestit ja
jälkimmäinen sitä edeltävän kierroksen viestit.

Myös positiivisia numeroita voi käyttää. Niissä esimerkiksi 1 vastaa vanhinta
journaliin tallentunutta käynnistyskierrosta, ja 2 toiseksi vanhinta.

Mikäli on vaikea tietää tai muistaa, monenko käynnistyskerran takana joku
kiinnostava osa lokia on mutta haettu ajankohta on tiedosssa, voi ajankohtaa
vastaavan käynnistyskierrosnumeron selvittää <tt>--list-boots</tt> -valitsimella:
journalctl --list-boots

=== Haku päivämäärän mukaan ===
Esimerkiksi tietyn viikon viestit voi hakea <tt>--since</tt> -valitsimen ja
<tt>--until</tt> -valitsimen avulla:
journalctl --since 2014-04-07 --until 2014-04-13

== Omat yksikkötiedostot ==
Suurin osa käyttäjistä tulee toimeen ohjelmien mukana tulevilla yksikkötiedostoilla, mutta toisinaan on tarvetta joko muokata olemassaolevia yksiköitä tai luoda kokonaan uusia. Kumpikin on suhteellisen helppoa, sillä yksikkötiedostot ovat yksinkertaisehkoja tekstitiedostoja. Tiedostoformaatti on dokumentoitu <tt>systemd.unit</tt>-nimisessä [[man]]-sivussa.

Systemd-yksiköitä voivat tehdä myös muut kuin ylläpitäjäkäyttäjät. Lisäämällä hakemistoon <tt>~/.config/systemd/user/</tt> yksikkötiedostoja, käyttäjä voi asettaa omia prosesseja käynnistettäväksi esimerkiksi järjestelmän käynnistyksen yhteydessä tai ajastimella. Käyttäjän omien systemd-yksiköiden ohjaamiseen käytetään komentojen nimissä aina <tt>--user</tt>-parametria:
systemctl --user start oma-palvelu.service
journalctl --user

=== Järjestelmän yksikkötiedostojen muokkaaminen ===
Järjestelmän mukana toimitettavat yksikkötiedostot sijaitsevat luultavasti <tt>/lib/systemd/system/</tt>-hakemistossa. Niitä on mahdollista muokata suoraan sielläkin, mutta mieluummin kannattaa ottaa siellä sijaitsevasta yksiköstä kopio <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon ja muokata sitä siellä. Tällöin systemd <tt>/etc</tt>:n alla sijaitsevaa yksikköä ennemmin kuin <tt>/lib</tt>:n alla olevaa, ja ohjelmiston päivittyminen ei ylikirjoita paikallisesti tehtyjä muutoksia.

=== Kokonaan uusien yksikkötiedostojen kirjoittaminen ===
Joskus on tarpeen luoda kokonaan uusia yksikköjä, esimerkiksi ajamaan joku komento aina koneen käynnistyessä tai pitämään käynnissä jotain ohjelmistoa jonka mukana ei tullut yksikköä systemd:lle.

Myös itse kirjoitetut yksiköt kannattaa sijoittaa <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon.

Allaoleva esimerkkiyksikkö ajaa yksikköä käynnistettäessä yksinkertaisen komennon. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kopioimalla sen sisällön <tt>/etc/systemd/system/hello.service</tt>-nimiseen tiedostoon.
[Unit]
Description=A simple example service unit that runs a command when started
[Service]
Type=oneshot
ExecStart=/bin/echo Hello!

Yksikkötiedostoformaatissa erilaisia direktiivejä on kymmeniä, mutta jossain tapauksissa ihan muutama niistä riittää. Usein kannattaa katsoa mallia järjestelmän mukana toimituista yksiköistä <tt>/lib/systemd/system/</tt> -hakemistosta ja systemd:n dokumentaatiosta.

=== Ajastimet ===
Systemd tarjoaa perinteisen [[cron]]-palvelun tapaiset toiminnot komentojen ajastamiseen. Esimerkiksi edellisessä kohdassa tehty hello-palvelu voitaisiin ajastaa käynnistymään kymmenen minuutin välein luomalla tiedosto <tt>/etc/systemd/system/hello.timer</tt> tähän tapaan:

<source>
[Unit]
Description=Ajetaan hello-palvelu kymmenen minuutin välein

[Timer]
# Ensimmäinen ajo 10 minuuttia järjestelmän käynnistyksen jälkeen
OnBootSec=10min
# Ajetaan uudelleen 10 minuuttia edellisen ajon päätyttyä jälkeen
OnUnitInactiveSec=10min
Unit=hello.service

[Install]
WantedBy=default.target
</source>

Näin luodut uudet yksiköt on sitten tarpeellista kytkeä päälle ja käynnistää:
<source>
systemctl enable hello.service
systemctl enable hello.timer
systemctl start hello.timer
</source>

Ajastimet voidaan listata <code>systemctl list-timers</code> -komennolla. Esimerkkituloste:

<pre>
# systemctl list-timers
NEXT LEFT LAST PASSED UNIT ACTIVATES
Mon 2018-08-27 18:20:15 EEST 1h 23min left Mon 2018-08-27 12:16:49 EEST 4h 39min ago certbot.timer certbot.service
Mon 2018-08-27 23:31:44 EEST 6h left Sun 2018-08-26 23:31:44 EEST 17h ago systemd-tmpfiles-clean.timer systemd-tmpfiles-clean.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago logrotate.timer logrotate.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago man-db.timer man-db.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago shadow.timer shadow.service

5 timers listed.
Pass --all to see loaded but inactive timers, too.
</pre>

== Verkon hallinta ==

* https://www.freedesktop.org/software/systemd/man/systemd.network.html
* https://www.freedesktop.org/software/systemd/man/systemd.netdev.html - virtuaaliset verkkoliitännät
* <code>networkctl</code>
* <code>systemctl status systemd-networkd</code>
* <code>systemctl status systemd-networkd-wait-online.service</code>

=== Kiinteä IP-osoite ===

<code>/etc/systemd/network/eth0.network</code>:

<pre>
[Match]
# Verkkokortin nimi
Name=eth0

[Network]
Description=eth0:n kiinteä verkko
Address=192.168.1.11/24
# Gateway IP Address
Gateway=192.168.1.1
# DNS server address
DNS=192.168.1.1
#Domains=home.lan
</pre>

=== DHCP ===

<code>/etc/systemd/network/eth0.network</code>:

<pre>
[Match]
# Verkkokortin nimi
Name=eth0

[Network]
Description=eth0:n verkko DHCP:lla
# DHCP no|yes|ipv4|ipv6
DHCP=ipv4
# DNS server address
#DNS=192.168.101.1
#Domains=home.lan
</pre>

=== Verkkokortin nimen vaihtaminen (.link) ===

Verkkokorttien nimiä voidaan vaihtaa SystemD:n <code>.link</code>-tiedostoilla. Verkkokortin uudelleennimeäminen on hyödyksi silloin, kun esimerkiksi palomuurisääntöjä pitää voida helpommin siirtää järjestelmästä toiseen.
Tässä esimerkissä verkkokortti nimeltä <code>eno1</code> uudelleennimetään <code>phy0</code>-nimiseksi.

Listataan verkkokortit:

<pre>
# ip link
1: lo: <LOOPBACK,UP,LOWER_UP> mtu 65536 qdisc noqueue state UNKNOWN mode DEFAULT group default qlen 1000
link/loopback 00:00:00:00:00:00 brd 00:00:00:00:00:00
2: eno1: <BROADCAST,MULTICAST,PROMISC,UP,LOWER_UP> mtu 1500 qdisc fq_codel state UP mode DEFAULT group default qlen 1000
link/ether 74:d0:2b:2c:6e:d7 brd ff:ff:ff:ff:ff:ff
</pre>

Luodaan <code>/etc/systemd/network/10-phy0.link</code>:

<pre>
[Match]
# Käytetään MAC-osoitetta tunnistamaan verkkokortti
MACAddress=74:d0:2b:2c:6e:d7

[Link]
# Uusi nimi
Name=phy0
Description=USB-portin vasemmalla puolella oleva ylempi verkkokortti
MACAddressPolicy=persistent
# Käännä verkkokortin rautakiihdytettyjä ominaisuuksia pois päältä (offloading)
# ethtool-ohjelmalla näitä voidaan hallita vielä monipuolisimmin
#TCPSegmentationOffload=off
#TCP6SegmentationOffload=off
#GenericSegmentationOffload=off
#GenericReceiveOffload=off
#LargeReceiveOffload=off
</pre>

Lisätietoa: https://www.freedesktop.org/software/systemd/man/systemd.link.html

== Muita Init-järjestelmiä ==
Vaikka Systemd on aika laajasti käytössä, ei se silti ole ainoa init-järjestelmä. Esimerkiksi perinteinen [[Sysvinit]], uudempi [[OpenRC]] tai [https://cr.yp.to/daemontools.html daemontools] ovat tapoja hoitaa järjestelmän käynnistäminen. Helpointa on käyttää Linux-jakelua, josta kyseinen init-järjestelmä löytyy. Esimerkiksi [[Gentoo]] käyttää OpenRC:tä.

==Katso myös==
* [[:archwiki:Systemd|Arch Wikin Systemd-artikkeli]]
* [http://without-systemd.org/wiki/index.php/Main_Page Without-Systemd-wiki], jossa on laajemmin systemd:n vaihtoehtoja käsitelty, lisäksi argumentteja, miksi systemd:tä ei välttämättä kannata käyttää sekä ohjeistuksia systemd:n poistamiseen ja korvaamiseen esim. [[:archwiki:OpenRC|OpenRC:llä. (Arch Wiki)]]

[[Luokka: Järjestelmä]]
{{Malline:Palvelin}}

Systemd

2018-08-27T14:05:59Z

Raspi: /* Ajastimet */

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''systemd''' on käyttöjärjestelmän ja siinä ajettavien palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista ohjaava ns. [[init]]-järjestelmä. Useimmat jakelut ovat siirtyneet käyttämään systemd-järjestelmää.

== Ominaisuuksia ==
* Nopeuttaa järjestelmän käynnistymistä suorittamalla toisistaan riippumattomia tehtäviä rinnakkaisesti
* Tarjoaa valmiita toimintoja joilla voidaan korvata pitkiä perinteisten [[init]]-järjestelmien komentosarjoja
* Käyttää Linuxin [[control group]] -toimintoa prosessien seuraamiseen
* Yhteensopiva [[System V init]] -komentosarjojen kanssa
* Tarvittaesa viivästää palveluiden aktivointia siihen asti että joku yrittää niitä käyttää

== Yksiköt ==
Tavallisimmin systemd:n tarjoamia työkaluja käytetään palveluiden, kuten [[ssh]]d tai [[Cups]], hallintaan. Systemd hallitsee palveluiden lisäksi myös muutamaa muunlaista asiaa. Erilaisille systemd:lla käsiteltäville asioille yhteinen termi on ''yksikkö'' (englanniksi unit).

Erityyppiset yksiköt erottaa toisistaan helposti nimen loppuosan perusteella. Palvelut päättyvät aina <tt>.service</tt>-merkkijonoon, kun taas esimerkiksi tiedostojärjestelmien liitospisteitä vastaavien yksiköiden nimien lopussa on aina <tt>.mount</tt>.

Erityyppisten yksiköiden olemassaolo kannattaa huomioida systemd:n työkaluja käyttäessä. Usein järjestelmää hallittaessa tarvitsee käsitellä lähinnä <tt>.service</tt>- ja <tt>.socket</tt> -tyyppisiä yksiköitä.

== systemctl ==
systemctl-työkalua käytetään systemd:n ohjaamiseen. Sen avulla voidaan varsinkin hallita palveluiden käynnistymistä ja sammuttamista. Tässä on käytetty esimerkkinä [[Avahi]]-palvelun mukana tulevaa avahi-daemon.serviceä, mutta komennot toimivat vastaavasti myös monille muille palveluille.

=== Tietoa palveluista ===
systemctl:n list-units -komennolla saa listauksen kaikista järjestelmän palveluista. Ilman --all -valitsinta saa listauksen vain aktiivisista yksiköistä.
Lisäksi --full -valitsin on usein tarpeellinen jotta pitkät yksikönnimet saa kokonaan näkyviin.
systemctl list-units --all

systemctl:n status-komennolla saa selvitettyä tärkeimmät yhteen yksikköön liittyvät tiedot.
systemctl status avahi-daemon.service

Tämän tulisi tulostaa jotain seuraavanlaista:
avahi-daemon.service - Avahi mDNS/DNS-SD Stack
Loaded: loaded (/lib/systemd/system/avahi-daemon.service; enabled)
Active: active (running) since Thu, 27 Oct 2011 10:15:57 +0300; 7h ago
Main PID: 889 (avahi-daemon)
Status: "avahi-daemon 0.6.30 starting up."
CGroup: name=systemd:/system/avahi-daemon.service

Show-komennolla puolestaan saa pidemmän listauksen avahi-daemon.serviceen liittyvistä tiedoista. Se voi olla hyödyllistä esimerkiksi yksikkötiedostoja kirjoitettaessa.
systemctl show avahi-daemon.service

=== Palveluiden käynnistäminen ja pysäyttäminen ===
# Käynnistä Avahi-palvelu
systemctl start avahi-daemon.service

# Pysäyttäminen vastaavasti stop-käskyllä:
systemctl stop avahi-daemon.service

=== Automaattisesti käynnistettävät palvelut ===
Edellämainitut start- ja stop-komennot käynnistävät ja pysäyttävät yksikön, mutta ne eivät vaikuta siihen, mitä käynnistetään automaattisesti. Tähän sen sijaan käytettäisiin systemctl:n enable- ja disable-komentoja.

# Käynnistä sshd.service automaattisesti järjestelmän käynnistyessä
systemctl enable sshd.service

# Poista sshd.service automaattisesti käynnistettävien yksiköiden joukosta
systemctl disable sshd.service

== Journal ==
systemd:n mukana tulee journaliksi kutsuttu lokivarasto, johon kerätään muun
muassa [[dmesg]] -komennonkin tulostama kernelin loki, [[syslog]] -viestit
ja palveluiden ns. stdout/stderr -viestit.

Viestit tallentuvat normaalisti <tt>/var/log/journal/</tt> -hakemistossa
sijaitseviin tiedostoihin. Toisin kuin monet muut lokitiedostot, journalin
tiedostot eivät ole [[tekstitiedosto]]ja. Tämän takia esimerkiksi
perinteinen [[grep]] -työkalu ei suoraan sovellu niiden käsittelyyn yhtä
hyvin kuin perinteisten syslog-palveluiden ylläpitämien tekstimuitoisten
lokien käsittelyyn.

Journalin sisältöä voi tarkastella systemd:n <tt>journalctl</tt> -komennolla.
Yksinkertaisimmillaan komennon voi ajaa ilman parametreja:
journalctl
Näin kutsuttuna journalctl näyttää kaikki journaliin tallennetut viestit.
Oletuksena viestit näytetään tekstinä, jonka asettelu muistuttaa perinteistä
syslog-lokitiedostoissa käytettyä asettelua. Vaikka journalctl normaalisti
terminaalissa ajettuna automaattisesti avaa lokiviestit [[less]]in sisään,
voi sen tulosteen myös putkittaa muille prosesseille:
journalctl | grep avahi-daemon
Näin voisi esimerkiksi hakea lokista vain viestejä, jotka liittyvät
Avahi-palveluun. Mikäli journalctl:n stdout ei ole terminaali, se ei
käynnistä lessiä.

=== Haku yksikön perusteella ===
Edellä esitettiin, kuinka grepin avulla voisi hakea journalista kaikki
avahiin liittyvät viestit. Esitetty tapa kuitenkin on jonkin verran epätarkka,
sillä myös muut kuin jonkun palvelun tekemät viestit voivat sisältää
hakuun liittyvän palvelun nimen.

Jokaiseen journaliin kirjattuun viestiin kuitenkin erikseen merkitään,
mistä yksiköstä viesti on peräisin. Journalctl voi pyydettässä hyödyntää
tätä tietoa näytettävien lokitietojen rajaamiseen:
journalctl -u avahi-daemon
Nyt journalctl:n pitäisi näyttää vain oikeasti avahi-daemon.servicesta peräisin
olevat viestit, vaikka journalissa olisi muitakin merkkijonon
<tt>avahi-daemon</tt> sisältäviä viestejä.

=== Haku käynnistyskierroksen perusteella ===
Usein halutaan katsoa vain lokeja alkaen vain siitä hetkestä, kun kone viimeksi
käynnistettiin. Tähän voi hyödyntää journalctl:n <tt>-b</tt> -valitsinta:
journalctl -b
Tämä näyttää kaikki nykyiseen käynnistyskierrokseen liittyvät viestit.
Valitsimen voi yhdistää myös esimerkiksi edellä esiteltyyn <tt>-u</tt> -valitsimeen:
journalctl -b -u avahi-daemon

Oletuksena <tt>-b</tt> -valitsin näyttää nykyisen käynnistyskierroksen, mutta
se voi myös ottaa vastaan parametrin, jolla valitaan joku muu käynnistyskierros.
Parametrista ehkä tavallisimmin tarpeellinen on negatiivinen numero, joilla saa
valittua uusia käynnistyskierroksia:
journalctl -b -1
journalctl -b -2
Komennoista ylempi näyttää nykyistä edeltävän käynnistyskierroksen viestit ja
jälkimmäinen sitä edeltävän kierroksen viestit.

Myös positiivisia numeroita voi käyttää. Niissä esimerkiksi 1 vastaa vanhinta
journaliin tallentunutta käynnistyskierrosta, ja 2 toiseksi vanhinta.

Mikäli on vaikea tietää tai muistaa, monenko käynnistyskerran takana joku
kiinnostava osa lokia on mutta haettu ajankohta on tiedosssa, voi ajankohtaa
vastaavan käynnistyskierrosnumeron selvittää <tt>--list-boots</tt> -valitsimella:
journalctl --list-boots

=== Haku päivämäärän mukaan ===
Esimerkiksi tietyn viikon viestit voi hakea <tt>--since</tt> -valitsimen ja
<tt>--until</tt> -valitsimen avulla:
journalctl --since 2014-04-07 --until 2014-04-13

== Omat yksikkötiedostot ==
Suurin osa käyttäjistä tulee toimeen ohjelmien mukana tulevilla yksikkötiedostoilla, mutta toisinaan on tarvetta joko muokata olemassaolevia yksiköitä tai luoda kokonaan uusia. Kumpikin on suhteellisen helppoa, sillä yksikkötiedostot ovat yksinkertaisehkoja tekstitiedostoja. Tiedostoformaatti on dokumentoitu <tt>systemd.unit</tt>-nimisessä [[man]]-sivussa.

Systemd-yksiköitä voivat tehdä myös muut kuin ylläpitäjäkäyttäjät. Lisäämällä hakemistoon <tt>~/.config/systemd/user/</tt> yksikkötiedostoja, käyttäjä voi asettaa omia prosesseja käynnistettäväksi esimerkiksi järjestelmän käynnistyksen yhteydessä tai ajastimella. Käyttäjän omien systemd-yksiköiden ohjaamiseen käytetään komentojen nimissä aina <tt>--user</tt>-parametria:
systemctl --user start oma-palvelu.service
journalctl --user

=== Järjestelmän yksikkötiedostojen muokkaaminen ===
Järjestelmän mukana toimitettavat yksikkötiedostot sijaitsevat luultavasti <tt>/lib/systemd/system/</tt>-hakemistossa. Niitä on mahdollista muokata suoraan sielläkin, mutta mieluummin kannattaa ottaa siellä sijaitsevasta yksiköstä kopio <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon ja muokata sitä siellä. Tällöin systemd <tt>/etc</tt>:n alla sijaitsevaa yksikköä ennemmin kuin <tt>/lib</tt>:n alla olevaa, ja ohjelmiston päivittyminen ei ylikirjoita paikallisesti tehtyjä muutoksia.

=== Kokonaan uusien yksikkötiedostojen kirjoittaminen ===
Joskus on tarpeen luoda kokonaan uusia yksikköjä, esimerkiksi ajamaan joku komento aina koneen käynnistyessä tai pitämään käynnissä jotain ohjelmistoa jonka mukana ei tullut yksikköä systemd:lle.

Myös itse kirjoitetut yksiköt kannattaa sijoittaa <tt>/etc/systemd/system/</tt>-hakemistoon.

Allaoleva esimerkkiyksikkö ajaa yksikköä käynnistettäessä yksinkertaisen komennon. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kopioimalla sen sisällön <tt>/etc/systemd/system/hello.service</tt>-nimiseen tiedostoon.
[Unit]
Description=A simple example service unit that runs a command when started
[Service]
Type=oneshot
ExecStart=/bin/echo Hello!

Yksikkötiedostoformaatissa erilaisia direktiivejä on kymmeniä, mutta jossain tapauksissa ihan muutama niistä riittää. Usein kannattaa katsoa mallia järjestelmän mukana toimituista yksiköistä <tt>/lib/systemd/system/</tt> -hakemistosta ja systemd:n dokumentaatiosta.

=== Ajastimet ===
Systemd tarjoaa perinteisen [[cron]]-palvelun tapaiset toiminnot komentojen ajastamiseen. Esimerkiksi edellisessä kohdassa tehty hello-palvelu voitaisiin ajastaa käynnistymään kymmenen minuutin välein luomalla tiedosto <tt>/etc/systemd/system/hello.timer</tt> tähän tapaan:

<source>
[Unit]
Description=Ajetaan hello-palvelu kymmenen minuutin välein

[Timer]
# Ensimmäinen ajo 10 minuuttia järjestelmän käynnistyksen jälkeen
OnBootSec=10min
# Ajetaan uudelleen 10 minuuttia edellisen ajon päätyttyä jälkeen
OnUnitInactiveSec=10min
Unit=hello.service

[Install]
WantedBy=default.target
</source>

Näin luodut uudet yksiköt on sitten tarpeellista kytkeä päälle ja käynnistää:
<source>
systemctl enable hello.service
systemctl enable hello.timer
systemctl start hello.timer
</source>

Ajastimet voidaan listata <code>systemctl list-timers</code> -komennolla. Esimerkkituloste:

<pre>
# systemctl list-timers
NEXT LEFT LAST PASSED UNIT ACTIVATES
Mon 2018-08-27 18:20:15 EEST 1h 23min left Mon 2018-08-27 12:16:49 EEST 4h 39min ago certbot.timer certbot.service
Mon 2018-08-27 23:31:44 EEST 6h left Sun 2018-08-26 23:31:44 EEST 17h ago systemd-tmpfiles-clean.timer systemd-tmpfiles-clean.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago logrotate.timer logrotate.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago man-db.timer man-db.service
Tue 2018-08-28 00:00:00 EEST 7h left Mon 2018-08-27 00:00:01 EEST 16h ago shadow.timer shadow.service

5 timers listed.
Pass --all to see loaded but inactive timers, too.
</pre>

==Kritiikkiä==
Parannuksistaan huolimatta, systemd-järjestelmää kohtaan on myös lukuisia vasta-argumentteja, joista keskeisin, että systemd on [https://en.wikipedia.org/wiki/Unix_philosophy#Do_One_Thing_and_Do_It_Well unix-filosofian] ''( "tee yksi asia ja tee se hyvin" )''-vastainen tiivistää ongelman sillä systemd ei pelkästään hoida init-järjestelmän tehtäviä, vaan myös virranhallinta, laitteiston hallinta, [[Mount|liittäminen]], [[komentojen ajastaminen]], levyjen salaus, [[Pistoke|pistoke-rajapinta]], verkon asetukset, kirjautumisen / session-hallinta, readahead, GPT-osioinnin löytäminen, container registration, hostname/locale/time hallinta, mDNS/DNS-SD, Linux-konsoli ja monia muita toimintoja tiivistettynä yhteen.

==Katso myös==
* [[:archwiki:Systemd|Arch Wikin Systemd-artikkeli]]
* [http://without-systemd.org/wiki/index.php/Main_Page Without-Systemd-wiki], jossa on laajemmin systemd:n vaihtoehtoja käsitelty, lisäksi argumentteja, miksi systemd:tä ei välttämättä kannata käyttää sekä ohjeistuksia systemd:n poistamiseen ja korvaamiseen esim. [[:archwiki:OpenRC|OpenRC:llä. (Arch Wiki)]]

[[Luokka: Järjestelmä]]

Rdfind

2018-07-26T13:05:22Z

Raspi: +sorsat

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=rdfind
| kuva=
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=teksti
| lisenssi=[[GPL]]v2
| kotisivu=[http://rdfind.pauldreik.se/ rdfind.pauldreik.se]
}}

'''rdfind''' on ohjelma duplikaattitiedostojen löytämiseen.

==Asennus==
===Debian ja Ubuntu===
{{Asenna|rdfind|rdfind|Debian-pohjaisten}}

==Käyttö==
Testaa mitä tapahtuisi:

rdfind -dryrun true -deleteduplicates true -checksum sha1 /home/storage

Ohjelma kirjoittaa results.txt-tiedoston, josta voi tutkia mitä tiedostoja löytyi.

Aja komento oikeasti:

rdfind -deleteduplicates true -checksum sha1 /home/storage

==Aiheesta muualla==
* [https://github.com/pauldreik/rdfind Ohjelman lähdekoodi]

== Katso myös ==
* [[rmlint]]
* [[fdupes]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Tulostimet

2018-01-29T14:48:11Z

Raspi: /* Hewlett-Packard */

Tietoa eri tulostimien toimivuudesta Linuxin kanssa.

== [[Brother]] ==

=== HL 5240 ===
Toimii, muttei kannata käyttää PostScript-ajuria, vaikka yleensä myös silläkin toimii. Käyttää tulostukseen BRScriptiä, joka on osittain yhteensopiva PostScriptin kanssa. Liitännät LPT ja USB.

=== DCP 1510 ===
Tulostus toimii heittämällä, skanneri tarvitsee ajurit, Liitännät USB. Lasermonitoimilaite.

=== DCP 7010 ===
Tulostus toimii heittämällä, skanneri tarvitsee ajurit, Liitännät LTP ja USB. Lasermonitoimilaite.

=== DCP 7030 ===
Tulostus toimii heittämällä, skanneri tarvitsee ajurit, Liitännät USB.

=== DCP-7070DW ===
Toimii verkkotulostimena ja scannerina. Lasermonitoimilaite.

== [[Canon]] ==

===pixma mp280===
Canonin pixma mp280 tulostinajuria ei löydy [[Ubuntu]] jakelun paketinhallinnasta, mutta sen voi asentaa [[Debian]] ja [[Fedora]] pohjaisiin jakeluihin Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100301402.html kotisivuilta] löytyvällä asennuspaketilla. Kuvanlukijaa varten katso artikkeli [[Skannerin valinta#Canon pixma mp280|Skannerin valinta]].

Ajuripaketin asennus [[Ubuntu]] ja [[Debian]] pohjaiseen jakeluun. Hae Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100301402.html kotisivuilta] <tt>cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb.tar.gz</tt> niminen paketti ja pura se seuraavilla komentorivi komennoilla.

tar xvkf cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb.tar.gz
cd cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

== [[Hewlett-Packard]] ==

HP:n tulostimet käyttävät HP Linux Imaging and Printing (HPLIP) -ajureita. Tämä löytyy yleensä '''hplip'''-paketin nimellä. Verkon kautta toimivat tulostimet toimivat yleensä paremmin kuin suoraan koneeseen liitettävät USB-väyläiset tulostimet.
* [https://developers.hp.com/hp-linux-imaging-and-printing HPLIP:in kotisivu]
* [https://launchpad.net/hplip HPLIP @launchpad]
* [https://developers.hp.com/hp-linux-imaging-and-printing/supported_devices/index Lista tuetuista tulostimista] HP:n sivulla.

=== Laserjet III ===

[[Tiedosto:LJIID-LaserJet.jpg|right|150px|thumb|LaserJet III, aikansa klassikko.]]
'''Laserjet 3''' on tulostimien Kuplavolkkari, klassikkolaite joka on aikanaan paljon myyty, mekaanisesti suhteellisen yksinkertainen, helposti korjattavissa ja sille oli varaosia helpsti saatavilla. Tulostimen paperirata on melko suora (hyvä asia) ja paksuilla materiaaleilla sen saa suoraksi takaluukun avaamalla. Laitteesta on yhden ja kahden tarjottimen versioita. Liitäntänä ainoastaan rinnakkaisliintäntä (ja rs-232?), verkkoliintäntä toteutettiin yleensä erillisellä, ulkoisella JetDirect-laitteella. Linuxin kanssa toimiva, joskin nykynormein hidas laite vieläkin jos sellaisen saa jostain käsiinsä.

=== Laserjet 4100 ===

[[Tiedosto:4100-LaserJet.jpg|right|150px|thumb|Laserjet 4100.]]

'''Laserjet 4100TN''' Toimii ongelmitta [[CUPS]]:n kanssa verkkoliitännän kautta, näkyy [[IPP]]-protokollalla.

=== Photosmart B010 ===

Toimii suoraan kytkemisestä.

=== PSC 2355===
HP PSC 2355 all-in-one saadaan toimimaan [http://linuxprinting.org Linuxprinting.orgin] [http://linuxprinting.org/show_driver.cgi?driver=lbp660&fromprinter=Canon-LBP-660 ohjeella] helposti.

== [[Samsung]] ==
Ohjeessa varoitetaan asentamasta ajureita suoraan Samsungin sivuilta.
*[http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=341621 Guide to installing Samsung printers & the Unified Linux Driver]
*[http://www.bchemnet.com/suldr/index.html The Samsung Unified Linux Driver Repository]

== Katso myös ==
* [[Tulostimen valinta]]
* [[Tulostusjono]]
* [[Turboprint]]
* [[Tulostaminen CD-levyn pinnalle]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ajurit]]

Keskustelu:Let's Encrypt

2017-01-26T16:38:12Z

Raspi:

Tuo sertifikaattien komentoriviohjelma kulkee nykyään nimellä certbot - https://github.com/certbot/certbot & https://certbot.eff.org/ --[[Käyttäjä:Raspi|raspi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raspi|keskustelu]]) 26. tammikuuta 2017 kello 18.38 (EET)

Asennuksesta puuttuu joitain kohtia, koska käytin pohjana valmista asennusta, joten jos joku asentaa nollapohjalta LE:n niin voisi lisätä ko. puuttuvat kohdat. --[[Käyttäjä:Raspi|raspi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raspi|keskustelu]]) 30. huhtikuuta 2016 kello 12.49 (EEST)

:Joo, tehdään ohjeesta geneerinen niin ettei se koske vain Archia vaan on sovellettavissa kaikille jakeluille. --[[Käyttäjä:Oselotti|oselotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2016 kello 13.21 (EEST)

Printenv

2016-12-28T16:00:40Z

Raspi: Ak: Uusi sivu: {{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}} '''printenv''' tulostaa ympäristömuuttujat (Environmental variables). $ printenv LS_COLORS=rs=0:di=01;34:ln=01;36:mh=00:pi=40;3...

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''printenv''' tulostaa ympäristömuuttujat (Environmental variables).

$ printenv
LS_COLORS=rs=0:di=01;34:ln=01;36:mh=00:pi=40;33:so=01;35:do=01;35:bd=40;33;01:cd=40;....
XDG_CONFIG_HOME=/home/kayttaja/.config
LESSCLOSE=/usr/bin/lesspipe %s %s
XDG_MENU_PREFIX=lxqt-
LXQT_SESSION_CONFIG=session
LANG=fi_FI.UTF-8
GDM_LANG=fi
DISPLAY=:0
GTK2_MODULES=overlay-scrollbar
GTK_OVERLAY_SCROLLING=0
GTK_CSD=0
XDG_VTNR=7
SSH_AUTH_SOCK=/tmp/ssh-TGJ7VREH1vpe/agent.1340
MANDATORY_PATH=/usr/share/gconf/lxqt.mandatory.path
XDG_SESSION_ID=c1
XDG_GREETER_DATA_DIR=/var/lib/lightdm-data/kayttaja
USER=kayttaja
DESKTOP_SESSION=lxqt
DEFAULTS_PATH=/usr/share/gconf/lxqt.default.path
QT_QPA_PLATFORMTHEME=lxqt
PWD=/home/kayttaja
HOME=/home/kayttaja
BROWSER=firefox
SSH_AGENT_PID=1417
QT_ACCESSIBILITY=1
XDG_SESSION_TYPE=x11
QT_PLATFORM_PLUGIN=lxqt
XDG_DATA_DIRS=/usr/share/lxqt:/usr/local/share/:/usr/share/:/var/lib/snapd/desktop:/usr/share
XDG_SESSION_DESKTOP=lxqt
SAL_USE_VCLPLUGIN=kde4
GTK_MODULES=gail:atk-bridge
TERM=xterm
SHELL=/bin/bash
XDG_SEAT_PATH=/org/freedesktop/DisplayManager/Seat0
XDG_CURRENT_DESKTOP=LXQt
QT_LINUX_ACCESSIBILITY_ALWAYS_ON=1
XDG_SEAT=seat0
SHLVL=1
LANGUAGE=fi
GDMSESSION=lxqt
XDG_CACHE_HOME=/home/kayttaja/.cache
LOGNAME=kayttaja
DBUS_SESSION_BUS_ADDRESS=unix:path=/run/user/1000/bus
XDG_RUNTIME_DIR=/run/user/1000
XAUTHORITY=/home/kayttaja/.Xauthority
XDG_DATA_HOME=/home/kayttaja/.local/share
XDG_SESSION_PATH=/org/freedesktop/DisplayManager/Session0
XDG_CONFIG_DIRS=/etc/xdg/xdg-lxqt:/etc/xdg
PATH=/usr/local/sbin:/usr/local/bin:/usr/sbin:/usr/bin:/sbin:/bin:/usr/games:/usr/local/games:/snap/bin
LESSOPEN=| /usr/bin/lesspipe %s
_=/usr/bin/printenv

Jokaisen yksittäisen ympäristömuuttujan voi tulostaa esim. näin:

$ echo $PWD

Usbip

2016-11-19T16:14:57Z

Raspi:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''usbip''' on ytimen moduuli, jolla [[USB]]-laitteita voi jakaa verkon yli (USB over IP). usbip käyttää vakiona [[TCP]]-porttia 3240.

== Asennus ==

Arch Linux:
# pacman -S usbip

[[systemd]]:tä käyttävät:
# systemctl enable usbip
# systemctl start usbip

Kirjoitushetkellä kone ei pystynyt löytämään/kytkeytymään USB-laitteisiin <code>usbip</code>:llä, joten koneen uudelleenkäynnistys tarvittiin.

== Laitteen irrotus asiakkaan päästä ==

Listaa portit:

# usbip port

Portissa 0 olevan laitteen irroitus:

# usbip detach --port 0

== Laitteen irrotus palvelimen päästä ==

Väylätunnisteen 1-1.4 poisto:

# usbip unbind 1-1.4

== Esimerkki ==
Tässä esimerkissä tuodaan Raspberry Pi 3 -minitietokoneeseen kytketty USB-skanneri verkon yli virtuaalikoneeseen, joka pyörii VMWare ESXi:n päällä. Molemmissa koneissa on Arch Linux.

=== Kone joka jakaa laitteen (palvelin): ===
Asenna <code>usbip</code> yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Etsi haluamasi laite:

# usbip list --local

Jaa haluamasi laite:

Väylätunnisteen 1-1.4 lisäys:

# usbip bind --busid 1-1.4

=== Kone johon laite liitetään (asiakas): ===
Asenna <code>usbip</code> yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Kytke laite:

# modprobe vhci-hcd
# usbip attach --remote 192.168.x.x --busid 1-1.4

Tarkista, että laite on tuotu:

# lsusb

Tämän jälkeen voit alkaa käyttämään laitetta kuten se olisi fyysisesti kiinni koneessa.

== Katso myös ==
* [[lsusb]]
* http://usbip.sourceforge.net/ (Linux, Windows)
* http://www.virtualhere.com/ (Linux, Windows, OSX)

[[Luokka: Ydin]]

Usbip

2016-11-17T19:22:10Z

Raspi:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''usbip''' on ytimen moduuli, jolla [[USB]]-laitteita voi jakaa verkon yli (USB over IP). usbip käyttää vakiona [[TCP]]-porttia 3240.

== Asennus ==

Arch Linux:
# pacman -S usbip

[[systemd]]:tä käyttävät:
# systemctl enable usbip
# systemctl start usbip

Kirjoitushetkellä kone ei pystynyt löytämään/kytkeytymään USB-laitteisiin <code>usbip</code>:llä, joten koneen uudelleenkäynnistys tarvittiin.

== Laitteen irrotus asiakkaan päästä ==

Listaa portit:

# usbip port

Portissa 0 olevan laitteen irroitus:

# usbip detach --port 0

== Laitteen irrotus palvelimen päästä ==

Väylätunnisteen 1-1.4 poisto:

# usbip unbind 1-1.4

== Esimerkki ==
Tässä esimerkissä tuodaan Raspberry Pi 3 -minitietokoneeseen kytketty USB-skanneri verkon yli virtuaalikoneeseen, joka pyörii VMWare ESXi:n päällä. Molemmissa koneissa on Arch Linux.

=== Kone joka jakaa laitteen (palvelin): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Etsi haluamasi laite:

# usbip list --local

Jaa haluamasi laite:

Väylätunnisteen 1-1.4 lisäys:

# usbip bind --busid 1-1.4

=== Kone johon laite liitetään (asiakas): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Kytke laite:

# modprobe vhci-hcd
# usbip attach --remote 192.168.x.x --busid 1-1.4

Tarkista, että laite on tuotu:

# lsusb

Tämän jälkeen voit alkaa käyttämään laitetta kuten se olisi fyysisesti kiinni koneessa.

== Katso myös ==
* [[lsusb]]
* http://usbip.sourceforge.net/ (Linux, Windows)
* http://www.virtualhere.com/ (Linux, Windows, OSX)

Usbip

2016-11-17T19:16:06Z

Raspi:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''usbip''' on ytimen moduuli, jolla [[USB]]-laitteita voi jakaa verkon yli (USB over IP).

== Asennus ==

Arch Linux:
# pacman -S usbip

[[systemd]]:tä käyttävät:
# systemctl enable usbip
# systemctl start usbip

Kirjoitushetkellä kone ei pystynyt löytämään/kytkeytymään USB-laitteisiin <code>usbip</code>:llä, joten koneen uudelleenkäynnistys tarvittiin.

== Laitteen irrotus asiakkaan päästä ==

Listaa portit:

# usbip port

Portissa 0 olevan laitteen irroitus:

# usbip detach --port 0

== Laitteen irrotus palvelimen päästä ==

Väylätunnisteen 1-1.4 poisto:

# usbip unbind 1-1.4

== Esimerkki ==
Tässä esimerkissä tuodaan Raspberry Pi 3 -minitietokoneeseen kytketty USB-skanneri verkon yli virtuaalikoneeseen, joka pyörii VMWare ESXi:n päällä. Molemmissa koneissa on Arch Linux.

=== Kone joka jakaa laitteen (palvelin): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Etsi haluamasi laite:

# usbip list --local

Jaa haluamasi laite:

Väylätunnisteen 1-1.4 lisäys:

# usbip bind --busid 1-1.4

=== Kone johon laite liitetään (asiakas): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Kytke laite:

# modprobe vhci-hcd
# usbip attach --remote 192.168.x.x --busid 1-1.4

Tarkista, että laite on tuotu:

# lsusb

Tämän jälkeen voit alkaa käyttämään laitetta kuten se olisi fyysisesti kiinni koneessa.

== Katso myös ==
* [[lsusb]]
* http://usbip.sourceforge.net/ (Linux, Windows)
* http://www.virtualhere.com/ (Linux, Windows, OSX)

Usbip

2016-11-17T19:06:57Z

Raspi:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''usbip''' on ytimen moduuli, jolla [[USB]]-laitteita voi jakaa verkon yli (USB over IP).

== Asennus ==

Arch Linux:
# pacman -S usbip

[[systemd]]:tä käyttävät:
# systemctl enable usbip
# systemctl start usbip

Kirjoitushetkellä kone ei pystynyt löytämään/kytkeytymään USB-laitteisiin <code>usbip</code>:llä, joten koneen uudelleenkäynnistys tarvittiin.

== Esimerkki ==
Tässä esimerkissä tuodaan Raspberry Pi 3 -minitietokoneeseen kytketty USB-skanneri verkon yli virtuaalikoneeseen, joka pyörii VMWare ESXi:n päällä. Molemmissa koneissa on Arch Linux.

=== Kone joka jakaa laitteen (palvelin): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Etsi haluamasi laite:

# usbip list --local

Jaa haluamasi laite:

# usbip bind --busid 1-1.4

=== Kone johon laite liitetään (asiakas): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Kytke laite:

# modprobe vhci-hcd
# usbip attach --remote 192.168.x.x --busid 1-1.4

Tarkista, että laite on tuotu:

# lsusb

Tämän jälkeen voit alkaa käyttämään laitetta kuten se olisi fyysisesti kiinni koneessa.

== Katso myös ==
* [[lsusb]]
* http://usbip.sourceforge.net/ (Linux, Windows)
* http://www.virtualhere.com/ (Linux, Windows, OSX)

Usbip

2016-11-17T19:04:46Z

Raspi: Ak: Uusi sivu: {{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}} '''usbip''' on ytimen moduuli, jolla USB-laitteita voi jakaa verkon yli (USB over IP). == Asennus == Arch Linux: # pacman -S usbip...

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''usbip''' on ytimen moduuli, jolla [[USB]]-laitteita voi jakaa verkon yli (USB over IP).

== Asennus ==

Arch Linux:
# pacman -S usbip

[[systemd]]:tä käyttävät:
# systemctl enable usbip
# systemctl start usbip

Kirjoitushetkellä kone ei pystynyt löytämään/kytkeytymään USB-laitteisiin `usbip`:llä, joten koneen uudelleenkäynnistys tarvittiin.

== Esimerkki ==
Tässä esimerkissä tuodaan Raspberry Pi 3 -minitietokoneeseen kytketty USB-skanneri verkon yli virtuaalikoneeseen, joka pyörii VMWare ESXi:n päällä. Molemmissa koneissa on Arch Linux.

=== Kone joka jakaa laitteen (palvelin): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Etsi haluamasi laite:

# usbip list --local

Jaa haluamasi laite:

# usbip bind --busid 1-1.4

=== Kone johon laite liitetään (asiakas): ===
Asenna `usbip` yllä olevan ohjeen mukaisesti.

Kytke laite:

# modprobe vhci-hcd
# usbip attach --remote 192.168.x.x --busid 1-1.4

Tarkista, että laite on tuotu:

# lsusb

Tämän jälkeen voit alkaa käyttämään laitetta kuten se olisi fyysisesti kiinni koneessa.

== Katso myös ==
* [[lsusb]]
* http://usbip.sourceforge.net/ (Linux, Windows)
* http://www.virtualhere.com/ (Linux, Windows, OSX)

Etckeeper

2016-11-16T15:10:49Z

Raspi:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=etckeeper
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]v2+
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[https://joeyh.name/code/etckeeper/ joeyh.name/code/etckeeper]
}}

'''etckeeper''' on kokoelma työkaluja, joilla <tt>/etc</tt>-hakemisto saadaan versionhallinnan alle. Versionhallinta mahdollistaa konfiguraatiotiedostojen asetusten palauttamisen ja historiaseurannan. etckeeper kytkeytyy muun muassa [[APT]]-, [[Yum]]- ja [[Pacman-G2]] -paketinhallintaan ja järjestelmän päivitysten yhteydessä <tt>/etc</tt>-hakemiston muutokset tallennetaan atomisesti päivityksen loputtua. Etckeeper tukee useampaa versionhallintaohjelmaa, vakiona ohjelma käyttää [[Git]]-versionhallintaa.

[[Luokka: Järjestelmä]]
[[Luokka: Paketinhallinta]]

Rdfind

2016-11-16T15:08:44Z

Raspi: + rmlint & fdupes

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=rdfind
| kuva=
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=teksti
| lisenssi=[[GPL]]v2
| kotisivu=[http://rdfind.pauldreik.se/ rdfind.pauldreik.se]
}}

'''rdfind''' on ohjelma duplikaattitiedostojen löytämiseen.

==Asennus==
===Debian ja Ubuntu===
{{Asenna|rdfind|rdfind|Debian-pohjaisten}}

==Käyttö==
Testaa mitä tapahtuisi:

rdfind -dryrun true -deleteduplicates true -checksum sha1 /home/storage

Ohjelma kirjoittaa results.txt-tiedoston, josta voi tutkia mitä tiedostoja löytyi.

Aja komento oikeasti:

rdfind -deleteduplicates true -checksum sha1 /home/storage

== Katso myös ==
* [[rmlint]]
* [[fdupes]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

SNMP

2016-11-16T14:10:35Z

Raspi: Ak: Ohjaus sivulle Simple Network Management Protocol

#REDIRECT [[Simple Network Management Protocol‎]]

Simple Network Management Protocol

2016-11-16T14:09:52Z

Raspi: Ak: Uusi sivu: Simple Network Management Protocol (SNMP) on TCP/IP-verkkojen hallinnassa käytettävä tietoliikenneprotokolla. Protokollan avulla voidaan kysellä verkossa olevan laitteen ti...

Simple Network Management Protocol (SNMP) on [[TCP/IP]]-verkkojen hallinnassa käytettävä tietoliikenneprotokolla. Protokollan avulla voidaan kysellä verkossa olevan laitteen tilaa tai laite voi itsenäisesti antaa hälytyksiä.

Laitteen tiedot kuvataan MIB:ssä (Management Information Base).

SNMP käyttää [[UDP]]-portteja 161 ja 162. Porttia 161 käytetään kyselyihin ja porttia 162 hälytyksiin.

Yleisiä tietoja ovat:
* Prosessorin käyttöaste
* Levytila
* Muistinkäyttö
* IP-osoite
* Lista ethernet-porteista ja niiden nopeuksista

Linuxissa SNMP-palvelua voidaan laajentaa skripteillä antamaan lisätietoa. Paketin nimi on yleensä `snmpd`.

SNMP TRAP -hälytyksiä voi olla esimerkiksi:
* Levytila loppuu
* Muisti loppuu
* [[RAID]]-pakka on hajoamassa/hajonnut

== Protokolla (versio 1) ==
Protokollassa on neljänlaisia viestejä:
* GET, palautetaan nimetty tieto
* GETNEXT, palautetaan seuraava tieto (voidaan käydä kaikki tiedot läpi järjestyksessä)
* SET, muutetaan tietoa
* TRAP, raportoidaan muuttuneesta tilanteesta, esimerkiksi hälytys

IPMI

2016-11-16T13:52:15Z

Raspi: Ak: Ohjaus sivulle Intelligent Platform Management Interface

#REDIRECT [[Intelligent Platform Management Interface]]

Intelligent Platform Management Interface

2016-11-11T17:35:26Z

Raspi:

'''Intelligent Platform Management Interface''' (IPMI) on emolevyn rajapinta tietokoneen etäohjausta varten. IPMI mahdollistaa tietokoneen hallinnan verkon yli aivan kuin olisit koneen ääressä fyysisesti. IPMI mahdollistaa yleensä vähintään käyttöjärjestelmän asennuksen, BIOS-asetusten säädön, virranhallinnan, tapahtumalokien lukemisen ja eri anturitietojen lukemisen (virrankäyttö, tuulettimien nopeus, ..). IPMI osaa myös antaa tietoa [[SNMP]]:llä ja mahdolliset SNMP trap -hälytykset.

Yleensä emolevyssä on erillinen ethernet-portti IPMI-ohjausta varten. Jotkut valmistajat ovat luoneet www-käyttöliittymän ja jotkut tarvitsevat erillisen hallintaohjelman. Erillinen IPMI-ethernet-portti kannattaa tietoturvasyistä laittaa erilliseen eristettyyn [[VLAN]]:iin kytkimessä.

== IPMIView (SuperMicro) (Windows) ==
<gallery>
Supermicro ipmi screen.png|Ruutu
Supermicro ipmi screen mount.png|Asemien liittäminen käyttöjärjestelmän asentamista varten
Supermicro ipmi network settings.png|Verkkoasetukset
Supermicro ipmi power control.png|Virranhallinta
Supermicro ipmi sensors.png|Anturit
</gallery>

== Lisää aiheesta ==
* https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligent_Platform_Management_Interface

Tiedosto:Supermicro ipmi sensors.png

2016-11-11T17:30:29Z

Raspi: