Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Elilo

2023-09-11T14:38:11Z

Pyscowicz:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=elilo
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=EFI
| kotisivu=[http://elilo.sf.net elilo.sf.net]
}}

'''elilo''' on [[käynnistyslatain]] [[EFI]]-laiteohjelmistolle ja [[IA64]]- ja [[x86]]-arkkitehtuureille.

==Käyttö==
Käytä joissain [[jakelu]]issa elilo:n mukana tulevaa elilo-skriptiä.
Vaihtoehtoisesti:
#Aseta elilo-versio-arkkitehtuuri.efi-niminen tiedosto sopivalle [[FAT]]-osiolle, tyypillisesti voit käyttää esimerkiksi EFI:n omaa osiota.
#Aseta EFI lataamaan kyseinen tiedosto.
##Käytä [[efibootmgr]]-ohjelmaa
##Käytä osX:n bless-ohjelmaa
##[[refit]] lataa [[EFI-järjestelmäosio| EFI-järjestelmäosion]] .efi-tiedostot automaattisesti.
#Aseta elilo.conf niin, että elilo voi lukea sen.

[[Luokka:Käynnistyslataimet]]

Linphone

2023-09-03T18:49:29Z

Pyscowicz:

{{Ohjelma
| nimi=Linphone
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPLv2]]
| käyttöliittymä=[[GTK2]]
| kotisivu=[http://www.linphone.org/ linphone.org]
| lähdekoodi=[https://gitlab.linphone.org/BC/public gitlab.linphone.org]
}}

'''Linphone''' on vapaa Internet-puhelinsovellus. Linphone-ohjelmalla voi soittaa [[SIP]]-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia) verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen [http://www.linphone.org/eng/linphone/register-a-linphone-account.html oma palvelu]. Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi [[Skype]]llä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia. Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi [http://saunalahti.fi/nettipuhelin/ Saunalahden Nettipuhelimella] voi soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin puhelinliittymiin.

Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa ilmaisia nettipuheluita, jos käytössä on joko langaton verkko tai liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.

Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.)

Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, macOS, Android, iOS, Blackberry. Ohjelmasta on myös suljettu versio Windows WP8 puhelimille.

==Asennus==
{{asenna|Linphone|linphone}}
Android-laitteille Linphone löytyy marketista.

==Käyttöohjeet==
[https://write.flossmanuals.net/linphone-suomeksi/johdanto/ Flossmanuals-sivustolta] löytyy opas Linphonen käyttöön ja asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin.

{{Pikaviestimet ja puhelinohjelmat}}
[[Luokka: Pikaviestimet]]
[[Luokka:Puhelinohjelmat]]

Käyttäjä:Pyscowicz

2023-09-03T11:08:31Z

Pyscowicz:

Hei! Olen Pyscowicz, yksi Linux.fi-sivuston käyttäjistä. Käytän pöytäkoneellani Ubuntu Unity -käyttöjärjestelmää.

Käyttäjä:Pyscowicz

2023-09-03T08:53:22Z

Pyscowicz:

Hei! Olen Pyscowicz, yksi Linux.fi-sivuston käyttäjistä. Käytän pöytäkoneellani Arch Linux -käyttöjärjestelmää Xfce-työpöytäympäristöllä.

Write

2023-09-01T08:31:54Z

Pyscowicz: otsikko pienellä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''write''' on [[komentorivi]]ohjelma, jolla voi lähettää viestejä toisen käyttäjän [[pääte|päätteelle]], käytännössä yleensä [[terminaaliemulaattori|pääteikkunaan]].

write joku

terve, mitä kuuluu
...
^D

Tällöin ''joku'' saa pääteikkunaansa ilmoituksen yhteydenotosta ja rivi riviltä viestit, joita hänelle kirjoitetaan.

Message from ''yhteydenottaja''@''koneennimi'' on pts/0 at 12:49 ...
terve, mitä kuuluu
...
EOF

Halutessaan vastapuoli voi itsekin käynnistää write-ohjelman ja vastata viesteihin. Viestit kirjoitetaan suoraan toisen käyttäjän päätteelle, ei minkään palvelimen välityksellä. Kun write lopetetaan CTRL-C:llä tai CTRL-D:llä (ASCII EOF, "end of file", "tiedoston loppu) vastapuoli saa viestinä "EOF".

write-komennon käyttö viestintään edellyttää, että toisella käyttäjällä on sopiva pääteikkuna esillä. Jos käyttäjä saattaa olla kirjautuneena useammalle päätteelle (useampaan pääteikkunaan), laitetiedoston nimen voi antaa parametrinä.

[[w (komentorivityökalu)|w]] joku

12:59pm up 124 days, 21:09, 17 users, load average: 0.24, 0.22, 0.21
USER TTY FROM LOGIN@ IDLE JCPU PCPU WHAT
joku pts/1 - 13Nov07 17days 1.55s 1.55s -bash
joku pts/6 - 12Nov07 3days 2.13s 2.13s -bash
joku pts/17 - Tue 3pm 39.00s 0.08s 0.08s -bash

write joku pts/17
...

Tässä siis valittiin pääteikkuna, jolla käyttäjä oli ollut tekemättä mitään ("idle") vain 39 sekuntia.

Jos ei halua tulla häirityksi tietyssä pääteikkunassa, tässä ikkunassa voi kieltää viestit

[[mesg]] n

== Katso myös ==
* [[talk]] ([[wikipedia:fi:talk|wikipediassa]]) toimii palvelimen välityksellä, myös koneelta toiselle. Talk käyttää koko ikkunaa keskustelun näyttämiseksi ja edellyttää kutsuun vastaamista käynnistämällä ohjelma.
* [[wall]] lähettää viestejä kaikille kirjautuneille käyttäjille.

[[Luokka: komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka: Pikaviestimet]]

Mesg

2023-09-01T08:31:42Z

Pyscowicz: otsikko pienellä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''mesg''' on [[komentorivikomennot|komentoriviohjelma]], jolla voidaan sallia tai kieltää muiden käyttäjien lähettämien viestien näyttäminen. Sen syntaksi on seuraava:
mesg asetus
Missä <tt>asetus</tt> on joko <tt>y</tt> (viestit sallitaan) tai <tt>n</tt> (viestejä ei sallita). Esimerkiksi viestit kiellettäisiin komennolla
mesg n

Komento muuttaa asetusta sille päätelaitteelle, johon [[standardivirrat|STDIN]] on liitetty. Asetuksen voi siis muuttaa toisen päätelaitteen osalta vuonohjauksella (oikea laitenumero selviää komennolla [[ps]]):
mesg y < /dev/pts/8

Käytännössä mesg muuttaa päätelaitteen oikeuksia: write-ohjelma ajetaan ryhmänään tty, joka on myös näitten laitetiedostojen ryhmä. Oletusoikeuksia voi siis muokata joko laitetiedoston oikeuksien muutoksella (<code>chmod g+w /dev/tty1</code> tms., käytännössä jonkin asetustiedoston kautta) tai ajamalla mesg sopivassa asetustiedostossa (usein /etc/profile tai ~/.profile ja /etc/[[skel]]/profile).

== Katso myös ==
*[[Write]]
*[[Talk]]
*[[Wall]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Chsh

2023-08-31T12:02:24Z

Pyscowicz: otsikko pienellä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''chsh'''-[[komentorivi]]komennolla vaihdetaan [[käyttäjä]]n oletus[[komentotulkki]]a.

Tavallinen käyttäjä voi vaihtaa oletuskomentotulkikseen vain jonkin [[shells-tiedosto|/etc/shells]]-[[asetustiedosto]]on listatuista komentotulkeista. [[Pääkäyttäjä]] voi määrittää tähän minkä ohjelman tahansa (esimerkiksi /sbin/[[nologin]]).

==Käyttö==
Vaihdetaan käyttäjän volodja oletuskomentotulkiksi /bin/[[tcsh]]. Komennon voi ajaa vain pääkäyttäjä tai volodja itse. Mikäli komennon ajaa tavallinen käyttäjä, kysytään ajettaessa käyttäjän [[salasana]]a.
chsh -s /bin/tcsh volodja

==Katso myös==
*[[Passwd]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Chgrp

2023-08-31T12:02:06Z

Pyscowicz: otsikko pienellä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''chgrp''' on [[komentorivi]]ohjelma, jolla voidaan asettaa [[tiedosto]]n tai [[hakemisto]]n [[ryhmä|omistajaryhmä]].

==Käyttö==
Komennon syntaksi on muotoa
chgrp ryhmä tiedosto1 tiedosto2
Kokonainen hakemisto alihakemistoineen voidaan käydä läpi [[valitsin|valitsimella]] <tt>-R</tt> (recursive):
chgrp -R ryhmä hakemisto/

== Katso myös ==
*[[Chown]]
*[[Chattr]]
*[[Tiedoston oikeudet]]

[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Sources.list.d

2023-08-31T12:00:24Z

Pyscowicz: otsikko pienellä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
''/etc/apt/sources.list.d'' hakemiston avulla voit helposti lisätä uusia arkistoja ilman, että sinun tarvitsee muokata keskeistä ''[[sources.list|/etc/apt/sources.list]]''-tiedostoa. Eli voit vain laittaa tähän kansioon tiedoston, jolla on uniikki nimi ja sama muoto kuin ''/etc/apt/sources.list'' ja [[apt]] osaa käyttää sitä.

Jos haluat poistaa lähteen uudelleen, voit vain poistaa kyseisen tiedoston ilman, että sinun tarvitsee käsitellä sivuvaikutuksia, jäsentelyä tai mankelointia ''/etc/apt/sources.list'':in kanssa. Se on tarkoitettu lähinnä skriptejä tai muita paketteja varten, jotta ne voivat laittaa arkistonsa sinne automaattisesti - jos lisäät arkistoja manuaalisesti, voit lisätä ne /etc/apt/sources.listiin manuaalisesti.

[[Luokka:Asetustiedostot]]

[[pl:/etc/apt/sources.list.d]]

Chroot

2023-08-31T12:00:11Z

Pyscowicz: otsikko pienellä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''chroot'''-[[Komentorivi|komennolla]] voi käynnistää ohjelmia siten, että ne näkevät jonkun nykyisen tiedostojärjestelmän alihakemistoa [[juurihakemisto]]kseen.

Jotta ohjelmat toimisivat uudessa juurihakemistossa, on siinä oltava ainakin minimaalinen järjestelmä, sisältäen tarvittavat ohjelmat, niiden tarvitsemat [[kirjasto]]t ja muut aputiedostot sekä joitakin keskeisiä tiedostoja, kuten yleensä (muunnettu) /etc/[[passwd-tiedosto|passwd]]. Jos komentoa käytetään turvallisuuden parantamiseksi, hakemistorakenteen sisällön pitää kuitenkin olla mahdollisimman vähäinen. Ylimääräisiä ohjelmakirjastoja voi välttää [[kääntäminen|kääntämällä]] ohjelmia niin, että niihin sisältyy tarvittavat kirjastot tai valitsemalla ohjelmia, jotka eivät tarvitse kuin muutamia kirjastoja.

Esimerkiksi polun <tt>/mnt/distro</tt> muuttaminen juureksi ja [[bash]]-komentotulkin käynnistäminen siinä onnistuu komennolla
chroot /mnt/distro /bin/[[bash]]

Hieman pidemmällä kaavalla, jos tarkoitus on ajaa tietty ohjelma rajoitetussa ympäristössä:
[[cd]] /mnt/jail
chroot .
cd .
[[su]] - -c '/bin/[[dash]]' [[Käyttäjä|tunnus]]

Tällä jälkimmäisellä tavalla varmistetaan, ettei ohjelmalla (tässä tapauksessa dash) ole avoimia tiedostoja uuden hakemistorakenteen ulkopuolella, kuten [[työhakemisto]] (josta löytyy .. ja sitä kautta koko tavallinen hakemistorakenne). Lisäksi ohjelma ajetaan toisena käyttäjänä, koska pääkäyttäjä voi helposti poistua chroot-vankilasta esimerkiksi luomalla [[Laitetiedostot|laitetiedostoja]] tai uuden vankilan alihakemistoon.

Jos ajat kokonaista jakelua chrootin alaisuudessa, kannattaa [[Mount|liittää]] /[[proc]]-, [[laitetiedostot|/dev-]], /dev/pts/-, /sys- ja /run-[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistot]] myös chrootissa olevan jakelun juurihakemistoon ongelmien välttämiseksi:
mount -t proc proc /mnt/distro/proc
mount -o bind /dev /mnt/distro/dev
mount -o bind /dev/pts /mnt/distro/dev/pts
mount -o bind /sys /mnt/distro/sys
mount -o bind /run /mnt/distro/run

Chroot-tilasta palataan normaalitilaan poistumalla chrootilla käynnistetystä ohjelmasta:
exit

==Katso myös==
*[[debootstrap]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

[[pl:Chroot]]

Hakemistopino

2023-08-31T07:58:11Z

Pyscowicz:

'''Hakemistopino''' (engl. ''directory stack'') on joistakin komentotulkeista löytyvä ominaisuus, joka helpottaa eri hakemistojen välillä navigoimista. Esimerkiksi [[bash]], [[csh]] ja [[zsh]] tukevat hakemistopinoa.

==Käyttöesimerkki==
Käyttöesimerkki zsh:sta, eri komentotulkeissa käytön yksityiskohdat vaihtelevat.

Siirrytään hakemistoon <tt>/usr/src</tt> ja sitten hakemistoon <tt>/boot</tt>
~$ cd /usr/src
/usr/src $ cd /boot
/boot $

Katsotaan hakemistopinon sisältö:
/boot $ dirs
/boot /usr/src ~
/boot $

Palataan edelliseen hakemistoon:
/boot $ popd
/usr/src ~
/usr/src $

Palataan sitä edelliseen hakemistoon, mutta laitetaan pinoon talteen tämä paikka:
/usr/src $ pushd
~ /usr/src
~ $

[[Luokka:Komentorivi]]

Digiboksit

2023-08-29T18:14:36Z

Pyscowicz: /* Laitevertailu */

Digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä vastaanottava digiboksi voi olla nykyään pelkkä vastaanotin lähetysten seuraamiseen tai monipuolinen oleskelutilan viihdekeskus jolla voi hallita eri lähteitä (lähetykset ja tallenteet). Kaikki laitteet ovat käytännössä tietokoneita joissa on käyttöjärjestelmä ja tallentavat versiot sisältävät lisäksi kiintolevyn joihin voi tallentaa vastaanotettua sisältöä tai erikseen tietokoneesta siirrettyjä valokuvia, musiikkia ja videoita.

Laitekirjo on laajaa ja ominaisuudet vaihtelevat. Toisissa on pelkkä sarjaliintäntä jota käyttäen laitteen ohjelmisto voidaan päivittää, uudemmissa löytyy USB- ja langallisia että langattomia Ethernet liitäntöjä joita käyttäen voidaan siirtää sisältöä, hallita laitetta ja asentaa lisäohjelmia. Monipuolisimpia hallitaan yleensä mukana tulleella valmistajan ohjelmistolla joka poikkeuksetta vaatii Windows käyttöjärjestelmän. Käytetyt yhteystavat ovat kuitenkin tunnettuja ja toisia malleja on mahdollista hallita Linuxilla - joitakin jopa erikseen tehdyllä ohjelmistolla - toisia perustyökaluilla. Jälkimmäiset vaativat yleensä enemmän osaamista tai komentorivitulkin käyttöä ja hallinta voi olla rajoittuneempaa kuin valmistajan alkuperäisellä ohjelmistolla.

Poikkeuksena on Dreambox-mallisto joka poikkeaa paljon muista laitteista ja vastaa ominaisuuksiltaan ja avoimuudeltaan monen avoimia ohjelmia tuntevan käyttäjän toiveita.

Sivulta löytyy ohjeita eri laitteille Linux-käyttäjän näkökulmasta.

== Laitevertailu ==

{| class="wikitable"
|-
! Tuote
! Normi
! USB-liitäntä
! Ethernet-portti
! Linux-tuki
! Tallennus verkkoon
! Siirto-ohjelma
! Huomiota
|-
| Dreambox DM500
|
|
| 10BaseTX, 100BaseTX
| kyllä
| kyllä
|
| Käyttöjärjestelmänä Linux.
|-
| Dreambox DM7025
|
|
| 10BaseTX, 100BaseTX
| kyllä
| kyllä
|
| Käyttöjärjestelmänä Linux.
|-
| Dreambox DM8000s
|
|
| 10BaseTX, 100BaseTX
| kyllä
| kyllä
|
| Käyttöjärjestelmänä Linux
|-
| Maximum T/C-8000
|
|
|
|
|
|
|
|-
| Topfield TF5100 PVRc
| [http://fi.wikipedia.org/wiki/DVB-C DVB-C]
| on
| ei
| kyllä
| ei
| [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/HomePage Puppy]
|
|-
| Topfield TF600PVR
| [http://fi.wikipedia.org/wiki/DVB-T DVB-T]
| USB-1.0
| WLAN
| kyllä
| ei
| [[Gphoto]]
| tiedostojen siirto ainoastaan USB:n läpi ja todella hidasta.
|-
| Humax VR9200C ja PVR9500C
|
| on
| ei
| kyllä
| ei
| [http://www.andrewdsmith.plus.com/hummy/humaxGui%20V1.00.src.tar.gz HumaxGui]
|
|-
| Humax 9200T HDD
|
| on
| ?
| kyllä
| ei
| [http://humaxdisk.wikispaces.com/file/view/hdc10008-intel-linux.zip Humaxdisk ]
|
|}

== Humax mallit ==

Humaxille löytyy kaksi vapaata hallintaohjelmaa, [http://www.enigma.eclipse.co.uk/humax/HumaxMediaController.htm Media Controller] ja sitä käyttävä, Qt-pohjainen [http://www.andrewdsmith.plus.com/hummy/ Hummy] graafinen käyttöliittymä. Kumpaakaan ohjelmaa ei ole päivitetty vuoden 2006 jälkeen.

== Maximum mallit ==

== Topfield mallit ==

Mallimerkintä PVR (Personal Video Recorder) viittaa tallentavaan digiboxiin. Mallin lisäkirjaimet C, T ja S viittaavat siirtoverkkoon jossa C on kaapeliverkon, T (terrestial) maanpäällisen ja S satelliittiverkon mukainen.

Riippuen laitteen ominaisuuksista, sen ja tietokoneen välillä voi siirrellä videotallenteita, ohjelmistopäivityksiä, [http://fi.wikipedia.org/wiki/TAP TAP-ohjelmia], musiikkia ja valokuvia. Tallennetut ohjelmat ovat [http://fi.wikipedia.org/wiki/MPEG2 MPEG2] koodattuja [http://en.wikipedia.org/wiki/MPEG_TS MPEG TS säiliössä] ja tiedostotarkennin on ''.rec''.

USB-liitännässä liikkuu jatkuvasti myös kauko-ohjaustietoa joka hidastaa tiedostonsiirtoa, seikka joka häiritsee suurikokoisten tallennettujen ohjelmien osalta. Internetistä saatavilla TAP-ohjelmilla tai Puppyllä voi kytkeä kauko-ohjaustiedon pois päältä jolloin siirron pitäisi nopeutua mutta ajastus ei toimi tällöin.

Topfiled näkyy USB-väylässä digikamerana ja tiedostoja voi siirrellä seuraavilla työkaluilla:

* [[Gphoto]]
* [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/HomePage Puppy] työkalulla.
* [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/FtpdTopfield FTPdTopfield] palvelulla.

Puppy ja FtpdTopfield on alun perin kehitetty [http://en.wikipedia.org/wiki/NSLU2 NSLU2]-adapterille.

Gphoto tunnistaa vastapään automaattisesti joten sitä ei tarvitse antaa --camera optiolla erikseen.

Tiedostojen listaus:
gphoto2 --list-files

Tiedostot listataan rekursiivisesti kaikista hakemistoista ja listauksessa numeroiden globaalisti ''#119'' tyyliin.

Tiedostojen siirto tietokoneeseen:
gphoto2 --get-file 119
gphoto2 --get-file 112-138
gphoto2 --get-all-files

jossa numerosta jätetään risuaidat (#) pois. Kymmenien tiedostojen tapauksessa siirto kestää helposti vuorokausia.

=== Topfield TF5100PVR ===

=== Topfield TF600PVR ===

Tiedonsiirto tietokoneen kanssa on mahdollista USB liitännän kautta. Laitteessa on myös langaton lähiverkkoliitäntä, mutta ilmeisesti sen kautta tiedostonsiirto ei ole mahdollista vaan sitä käytetään internet yhteyden luomiseksi ohjelmistopäivityksiin ja TAP-töpseleiden (Topfield ohjelma-plugin) tarkoituksiin.

USB-liitäntä 1.0 normin mukainen ja hidas.

==Katso myös==

* [[DVD-elokuva_digiboksiin|DVD-elokuva digiboksiin]]
*[[Digi-tv]]
*[[Multimediatietokone]]

==Aiheesta muualla==

*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTv]
* [http://www.dream-multimedia-tv.de/products Dreambox mallisto]
* [http://www.saunalahti.fi/znark/dreambox/dm7025/ Dreambox omistajan sivu]
* [http://www.enigma.eclipse.co.uk/humax/HumaxMediaController.htm Humax Media Controller]
* [http://www.andrewdsmith.plus.com/hummy/ Humax Hummy]
* [http://www.5wwwww5.com/maximum/ Maximum omistajien foorumi]
* [http://www.topfield-finland.com/fi/tf600pvrt/ Topfield TF600PVRt tuotesivu]
* [http://www.topfield-finland.com/fi/tallentavat_digisovittimet_(pvr)/ Topfield mallisto]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Topfield_TAP Topfield TAP page in Wikipedia]
* [http://www.tapworld.net/ Topfield Software Directory]
* [http://www.topfield.cc/ Topfield TAPS & Software]

[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Laitteisto]]

Nemo

2023-08-28T23:38:09Z

Pyscowicz: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=Nemo | kuva=250px | kuvateksti= | lisenssi=GPLv2 | käyttöliittymä= | kotisivu= }} {{minitynkä}} '''Nemo''' on Cinnamonin ensisijainen tiedostohallintaohjelma, joka on haarautettu Nautiluksesta. Luokka:Tiedostonhallinta

{{Ohjelma
| nimi=Nemo
| kuva=[[Tiedosto:Nemo.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]v2
| käyttöliittymä=
| kotisivu=
}}
{{minitynkä}}
'''Nemo''' on [[Cinnamon]]in ensisijainen tiedostohallintaohjelma, joka on haarautettu [[Nautilus|Nautiluksesta]].

[[Luokka:Tiedostonhallinta]]

Tiedosto:Nemo.png

2023-08-28T23:36:29Z

Pyscowicz: Pyscowicz tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Nemo.png

Tiedosto:Nemo.png

2023-08-28T23:35:34Z

Pyscowicz:

Thunar

2023-08-28T09:09:51Z

Pyscowicz: /* Katso myös */

{{ Ohjelma
| nimi=Thunar
| kuva=[[Kuva:Thunar_fm.png|200px]]
| kuvateksti=Thunar näyttämässä hakemiston /usr tiedostolistauksen.
| lisenssi=[[GNU GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK]]
| kotisivu=[http://thunar.xfce.org/ thunar.xfce.org]
}}

'''Thunar''' on [[GTK]]-pohjainen, nopeuteen ja helppokäyttöisyyteen painottuva tiedostoselain [[Xfce]]-työpöytäympäristöön. Thunar on toiminut Xfce:n tiedostonhallintaohjelmana sen 4.4-versiosta lähtien. Aikaisemmissa Xfce:n versioissa oli käytössä toiminnoiltaan selvästi rajoittuneempi [[XFFM|Xffm]].

Thunarissa on kaikki perustiedostoselaimen ominaisuudet ja sen toimintaa voi myös laajentaa erilaisilla liitännäisillä.

== Liitännäisiä ==
* Tiedostojen ominaisuusvalikon laajennus (thunar-apr)
* Pakattujen tiedostojen käsittely (thunar-archive-plugin)
* Mediatiedostojen (kuten [[mp3]]) sisältämään metatietoon pohjautuva tiedostojen uudelleennimeäminen (thunar-media-tags-plugin)
* Laajemmat ominaisuudet tiedostojen uudelleennimeämiseen (thunar-sbr)
* Peukalonkynsien eli esikatselukuvien luoja (thunar-thumbnailers)
* Käyttäjän omat mukautetut toiminnot valikoissa (thunar-uca)

==Katso myös==
*[[Dolphin]]
*[[Konqueror]]
*[[Nautilus]]

[[Luokka:Tiedostonhallinta]]

Manjaro

2023-08-27T19:48:28Z

Pyscowicz:

{{Jakelu
| nimi=Manjaro
| logo=[[Tiedosto:Manjaro logo.png]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Roland Singer, Guillaume Benoit, Philip Müller
| viimeisin versio=20.1.2 (Mikah)
| päivämäärä=2.10.2020
| julkaisusykli=rullaava julkaisutahti
| elinkaari=
| pakettienhallinta=[[pacman]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i686, x86_64, ARM v8
| äitijakelu=[[Arch Linux]]
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[https://manjaro.org/ manjaro.org]
}}

'''Manjaro''' on [[Arch Linux]]in pohjalta kehitetty käyttäjäystävällisyyteen, esteettömyyteen ja tehokkuuteen tähtäävä työpöytäjakelu. Se on suunniteltu olemaan käyttövalmis heti kättelystä ja sen mukana tulee tarpeellisia sovelluksia valmiiksi asennettuna. Arch Linux -taustan takia kyseessä on rullaava jakelu, joka myös käyttää [[pacman]]ia paketinhallintaan.

==Työpöytäympäristöt==

Manjaro tarjoaa oletuksena [[Xfce]]-työpöytäympäristön, mutta virallisesti tuettuja työpöytäympäristöjä on myös [[KDE Plasma]] ja [[GNOME]]. Tarjolla on myös virallista tukea saava minimalistinen järjestelmä ilman työpöytäympäristöä. Epävirallista yhteisön tukea tarjotaan [[Awesome]]-, [[bspwm]]-, [[Budgie]]-, [[Cinnamon]]-, [[i3]]-, [[LXDE]]-, [[LXQT]]-, [[MATE]]- ja [[Openbox]]-työpöytäympäristöille.

==Ominaisuudet==

Manjaron voi asentaa sekä graafisella kuin tekstipohjaisella asennuksella. Rullaava julkaisutahti tarkoittaa, että käyttöjärjestelmä pysyy ajantasalla koko ajan, eikä siten tarvetta ole ei rullaavien jakeluitten massiivisille päivityksille sekä uudelleenasennuksille. Paketinhallinta tapahtuu terminaalista pacmanin avulla ja graafisesti esimerkiksi esiasennetulla [[Pamac]]-työkalulla. Arch Linuxin tavoin Manjaro on yhteensopiva [[AUR]]-pakettivaraston kanssa. Monien muiden asetusten ohella myös ajurit sekä kernelit voi määrittää graafisista työkaluista.

==Eroavaisuudet Arch Linuxiin==
Arch Linuxin vakaat paketit synkronoidaan Manjaron epävakaisiin pakettivarastoihin päivittäin. Paketit pidetään siellä kahden viikon ajan, jonka jälkeen kehittäjät päättävät ovatko paketit tarpeeksi vakaita Manjaron testattavaan pakettivarastoon. Manjaron testaustiimi testaa testattavan pakettivaraston paketit ja niiden ollessa tarpeeksi vakaita, siirtää ne vakaaseen pakettivarastoon käyttäjien saataville.

Toisin kuin tavalliset jakelut, rullaavan julkaisutahdin jakelut (''rolling release''), kuten Arch Linux, eivät porttaa ohjelmien tietoturvapäivityksiä vanhoihin sovellusversioihin, vaan tietoturvapäivitykset tulevat luonnostaan uusien sovellusversioiden mukana. Manjaron kehitystiimin resurssit eivät riitä tuhansien pakettien monitorointiin, jonka takia Manjaron käyttäjät saavatkin kaikki tietoturvapäivitykset vasta kun paketit ovat päätyneet Manjaron vakaaseen pakettivarastoon, eli noin kuukauden myöhemmin kuin Arch Linuxin käyttäjät. [http://allanmcrae.com/2013/01/manjaro-linux-ignoring-security-for-stability/][http://allanmcrae.com/2013/01/manjaro-linux-a-follow-up/][http://allanmcrae.com/2013/10/comparison-of-security-issue-handling/]

Manjaron kehittäjät ovat sittemmin yrittäneet korjata ongelmaa siirtämällä Arch Linuxin pakettivarastossa kriittisiksi merkityt päivitykset nopeammin Manjaron vakaaseen pakettivarastoon. [http://allanmcrae.com/2015/02/improvements-on-manjaro-security-updates/]

==Tietoturvaongelmat==
Oletuksena Manjaron [[ufw|palomuuri]] on pois päältä, kytke se päälle komentoriviltä käskyllä:

sudo ufw enable

==Aiheesta muualla==
* [https://distrowatch.com/table.php?distribution=manjaro DistroWatch - Manjaro]
* [http://manjarognome.mywire.org:6080/vnc.html?autoconnect=1&resize=downscale&quality=5 Manjaro] Voit testata Manjaroa selaimessasi.

{{Arch Linux}}

[[pl:Manjaro]]

Vnstat

2023-08-27T08:45:42Z

Pyscowicz: Pyscowicz siirsi sivun Vnstat uudelle nimelle VnStat

#OHJAUS [[VnStat]]

VnStat

2023-08-27T08:45:42Z

Pyscowicz: Pyscowicz siirsi sivun Vnstat uudelle nimelle VnStat

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{ Ohjelma | nimi=vnStat | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=GPL | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://humdi.net/vnstat/ humdi.net/vnstat] }}
'''vnStat''' on Linux-pohjainen reititinohjelma, joka pitää kirjaa tietokoneiden liikennemääristä. Ohjelman voi määrittää valvomaan tiettyjä verkkolaitteita. Liikennemäärien raportointi onnistuu myös helposti tekstimuotoisten tilastojen avulla. Uusin versio tukee myös tietojen viemistä [[XML]]- ja [[PNG]]-tiedostomuotoihin.

== Katso myös ==
* [[netstat]]
[[Luokka:Verkko]]

VnStat

2023-08-27T08:45:33Z

Pyscowicz:

Inetd

2023-08-26T17:31:42Z

Pyscowicz:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''inetd''' on verkkoa muiden ohjelmien puolesta kuunteleva "superpalvelin". Yhteyden tullessa inetd käynnistää [[asetustiedostojen perusteet|asetustiedoston]] /etc/'''inetd.conf''' perusteella oikean palvelimen, yleensä [[tcpwrappers|tcpd]]:n välityksellä (tai käyttäen itse [[kirjasto]]a libwrap) ja siten tiedostoja /etc/hosts.allow ja /etc/hosts.deny käyttäen.

==inetd.conf==
[[Asetustiedosto]] <tt>inetd.conf</tt> sisältää rivejä, joissa määritellään
* portti, jota on kuunneltava (usein nimellä, jolloin porttinumero haetaan tiedostosta <tt>[[services-tiedosto|/etc/services]]</tt>, [[RPC]]-palveluiden osalta [[rpcd]]:ltä)
* "socket"-tyyppi
* protokolla (tcp, udp tai [[wikipedia:unix domain socket|unix]])
* sallitaanko samanaikaisia yhteyksiä (<tt>wait</tt>/<tt>nowait</tt>)
* käyttäjä ja mahdollisesti ryhmä jonka oikeuksilla kyseinen palvelin käynnistetään (muodossa tunnus:ryhmä)
* käynnistettävä ohjelma ja sen parametrit (usein muodossa <tt>tcpd ohjelma parametrit</tt>).

Portin yhteydessä voidaan määritellä mitä verkkoliitäntää inetd:n tulee tämän palvelun osalta kuunnella. nowait-kohdassa voi määritellä samanaikaisten yhteyksien maksimimäärän (yhteystiheyden voi määrittää komentorivivalitsimella).

localhost:daytime stream tcp nowait [[root]] internal
ident stream tcp wait identd /usr/sbin/identd
168.0.0.2:nntp stream tcp nowait news /usr/sbin/tcpd /usr/sbin/leafnode

<tt>daytime</tt> kertoo ajan [[date]]-komennon tapaan ja sopinee lähinnä testaukseen. [[identd]] kertoo etäpalvelimelle kuka tämän koneen käyttäjä on etäpalvelun käyttäjä (usein salakirjoitetussa muodossa) väärinkäytösten selvittelyn helpottamiseksi. [[leafnode]] on kevyt [[:Luokka:Uutisryhmälukijat|uutisryhmäsovellus]].

==Käyttökohteet==

inetd sopii harvoin käytettyjen kevyiden palveluiden käynnistämiseen, jolloin yhden palvelimen käynnistäminen monen sijasta riittää. inetd:llä saa myös käyttöön [[tcpwrappers|libwrap]]-kirjaston niidenkin palvelinten osalta, jotka eivät sitä itse käytä.

[[SSH|sshd]] ei sovi inetd:stä käynnistettäväksi, koska se luo käynnistyessään avaimia, joiden generointi saattaa kestää jonkin aika. Samaten mahdollisesti raskaasti kuormitettuja palvelimia ei kannattaa käynnistää joka yhteyttä varten erikseen.

== Katso myös ==
*[[xinetd]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietoturva]]

Klear

2023-08-26T13:25:54Z

Pyscowicz: /* Katso myös */

{{Ohjelma
| nimi=Klear
| kuva=
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| lisenssi=[[GPL]]
| kotisivu=[http://klear.org/ http://klear.org/]
}}

'''Klear''' on graafinen DVB-ohjelma jossa on integroitu tallennusjärjestelmä. Ohjelma ei vielä tue oikeaoppisia tekstityksiä (ns. Ylen tekstit), mutta se on suunnitelmissa. Ohjelma ei vielä sisällä kanavien skannausta, joten channels.conf-[[asetustiedosto]] täytyy tehdä itse [[dvbscan]]- tai [[scandvb]]-ohjelmalla (ohjelman nimi riippuu [[jakelu]]sta). Klear on saatavana monille jakeluille, ainakin [[openSUSE]]:lle löytyy [[rpm]]-paketti [http://packman.links2linux.de/ Packman]-lähteestä.

== Ominaisuuksia (versio 0.5.4) ==
* Ohjelman tallennus levylle, myös ajastus
* Ajansiirto, timeshifting
* Virran tallennus MPEG TS (raw) ja MPEG PES -muodoissa
* Elektroninen ohjelmaopas EPG
* OSD
* Kuvaruutukaappaus png- ja bmp-muodoissa

== Saatavuus ==
* Lähdekoodina ohjelman kotisivuilta
* Binääripaketteja eri jakeluille

== channels.conf ==
Klear ymmärtää zap-muotoisen kanavatiedoston, joka täytyy toistaiseksi generoida dvbscan- tai scandvb-sovelluksella. Kanavien skannaamiseen tarvitsee asetustiedoston [http://www.linuxtv.org/cgi-bin/viewcvs.cgi/dvb-apps/util/scan/ Linuxtv.org-sivustolta]. channels.conf -tiedostoja löytyy myös muualta [http://linuxtv.org/wiki/index.php/Category:Channels.conf Linuxtv.org:in sivuilta]

==Katso myös==
*[[Kaffeine]]
*[[kdetv]]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Multimedia]]

Kdetv

2023-08-26T13:25:46Z

Pyscowicz:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=kdetv
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://www.kdetv.org/ kdetv.org]
}}

'''kdetv''' on [[KDE|KDE]]-työpöytäympäristön mukana tuleva television katseluohjelma. Kdtv on pääosin suomennettu.

== Katso myös ==
*[[Linux ja digi-tv]]
*[[Klear]]
*[[Kaffeine]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.kde-apps.org/content/show.php?content=11602 KDE-apps-sivu]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Multimedia]]

GNU arch

2023-08-26T07:43:57Z

Pyscowicz:

{{Ohjelma
| nimi=GNU arch
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=Teksti
| kotisivu=[http://gnu.org/software/gnu-arch/ gnu.org/software/gnu-arch]}}

'''GNU arch''' on [[versionhallintajärjestelmä]]. Se on osa [[GNU|GNU-projektia]], ja on saatavilla Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS X:lle. GNU arch tukee hajautettua lähdekoodin hallintaa.

== Katso myös ==
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.gnu.org/software/gnu-arch/ Ohjelman kotisivu]
*[[wikipedia:GNU arch|Englanninkielisen Wikipedian GNU arch -artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Valve Corporation

2023-08-25T09:19:05Z

Pyscowicz: /* Steam Deck */

{{Yritys
| nimi=Valve Corporation
| logo = [[Tiedosto:Valve logo.svg|150px]]
| logoteksti =
| perustettu = 1996
| toimiala = Tietokonepelit
| alkuperämaa = Yhdysvallat
| kotipaikka = Bellevue, Washington
| kotisivu = [https://www.valvesoftware.com valvesoftware.com]
| avoinkoodi = <li>[https://developer.valvesoftware.com/wiki/Main_Page developer.valvesoftware.com] <li>[https://github.com/ValveSoftware/ github.com/ValveSoftware/]
}}

{{Perustietoa}}

'''Valve Corporation''' (tai pelkkä '''Valve''') on Washingtonissa sijaitseva videopelien kehittämiseen erikoistunut yritys, joka julkaisee [[Steam]]-pelimanageriohjelmaa ja pelikauppaa sekä Linux-pohjaista [[SteamOS]]-käyttöjärjestelmää. Valve tekee myös Windows-pohjaisista peleistä Linux-versioita, mutta myös kuluneen vuosikymmenen aikana on alkanut vahvasti panostamaan Linux-pelaamisen mahdollistamiseen etenkin [[Wine]]-haarauma [[Proton]]in myötä. Sen avulla hyvin monet uusimmatkin nykypelit voivat toimia Linuxilla vähintään yhtä hyvin kuin Windowsilla. Suurin haaste tällä hetkellä on saada myös pelien kopionninestot tukemaan Protonia.

Beta-leima tarkoittaa sitä että peliä ei ole listattu näkyvästi vielä kauppaan, mutta jos omistat pelin Windows- tai macOS-avaimen. Peli näkyy Steamin Linux-pelit osiossa ja on siten myös asennettavissa ja pelattavana beta-versiona.

==Steam Deck==
Heinäkuussa 2021 Valve ilmoitti sekä avasi ennakkovaraukset kehittelemälleen PC käsikonsoli [[Steam Deck]]ille, jota varten SteamOS-versio 3.0 vaihtuisi [[Arch Linux]] -pohjaiseksi ja sen tavoitteena on luoda saumaton konsolimainen pelikokemus, kuten mm. [[wikipedia:fi:Nintendo Switch|Nintendo Switch]]-käsikonsolissa.

==Valven julkaisemia Linux-yhteensopivia laitteistoja==
{| class="toccolours mw-collapsible sortable" style="margin:auto" width="100%"
|-
! align = left width = "40" | [[Tiedosto:Valve logo.svg|40px]]
! align = left | Laite
! align = left | Julkaistu
! align = left | Tarkoitus
|-
|
| [[Steam Machine]]
| 2015
| SteamOS-tietokone (SteamOS 3.0 edeltävät versiot)
|-
|
| [[Steam Controller]]
| 2015
| Ohjain
|-
|
|[[Valve Index]]
| 2019
| [[wikipedia:fi:Virtuaalitodellisuus|Virtuaalitodellisuusjärjestelmä]]
|-
|
| [[Steam Deck]]
| 2022
| SteamOS 3.0-pohjainen käsikonsoli, käsitietokone, ohjain
|}

==Valven julkaisemia (omia) Linux-pelejä==
* [[wikipedia:fi:Half-Life|Half-Life]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life|Half-Life: Source]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life|Half-Life Deathmatch: Source]]
* [[wikipedia:fi:Team_Fortress_Classic|Team Fortress Classic]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life:_Opposing_Force|Half-Life: Opposing Force]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life_2:_Deathmatch|Deathmatch Classic]]
* [[wikipedia:en:Half_Life_Ricochet|Riccochet]]
* [[wikipedia:fi:Counter-Strike|Counter-Strike]]
* [[wikipedia:fi:Blue_Shift|Half-Life: Blue Shift]]
* [[wikipedia:fi:Day_of_Defeat|Day of Defeat]]
* [[wikipedia:fi:Day_of_Defeat:_Source|Day of Defeat: Source]]
* [[wikipedia:fi:Counter-Strike:_Condition_Zero|Counter-Strike: Condition Zero]]
* [[wikipedia:fi:Counter-Strike:_Global_Offensive|Counter-Strike: Global Offensive]]
* [[wikipedia:fi:Counter-Strike:_Source|Counter-Strike: Source]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life_2|Half-Life 2]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life_2:_Deathmatch|Half-Life 2: Deathmatch]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life_2:_Lost_Coast|Half-Life 2: Lost Coast]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life_2:_Episode_One|Half-Life 2: Episode 1]]
* [[wikipedia:fi:Half-Life_2:_Episode_Two|Half-Life 2: Episode 2]]
* [[wikipedia:fi:Portal|Portal]]
* [[wikipedia:fi:Portal 2|Portal 2]]
* [[wikipedia:fi:Team_Fortress_2|Team Fortress 2]]
* [[wikipedia:fi:Left_4_Dead_2|Left 4 Dead 2]]
* [[wikipedia:fi:Dota_2|Dota 2]]
* [[wikipedia:en:Dota_Underlords|Dota Underlords]]
* [[wikipedia:en:Aperture Desk Job|Aperture Desk Job]]
* [[wikipedia:fi:Artifact|Artifact]]

SDK
* [https://developer.valvesoftware.com/wiki/Source_SDK_Base_2007 Source SDK Base 2007]
* [https://developer.valvesoftware.com/wiki/SDK2013_GettingStarted Source SDK Base 2013 Singleplayer]
* [https://developer.valvesoftware.com/wiki/SDK2013_GettingStarted Source SDK Base 2013 Multiplayer]

==Aiheesta muualla==
* [https://store.steampowered.com/linux SteamOS + Linux Titles]
* [https://www.protondb.com/ ProtonDB] ProtonDB-tietokanta Windows-pelien yhteensopivuudesta
* [https://store.steampowered.com/steamdeck Steam Deck] Valven Steam Deck-Linux käsikonsoli
* [https://store.steampowered.com/sub/354231/ Valve Index [[wikipedia:fi:Virtuaalitodellisuus|VR]]-järjestelmä]
* [https://steamcommunity.com/linux Linux Steam community]
* [https://web.archive.org/web/20200501001403/https://blogs.valvesoftware.com/linux/ Valve Linux blogs] {{InternetArchive}}

{{Valve Corporation}}

[[Luokka: Pelialan yritykset]]

Non Mixer

2023-08-23T16:35:23Z

Pyscowicz:

{{Ohjelma | nimi=Non Mixer | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=GPL | kotisivu=http://non-mixer.tuxfamily.org | käyttöliittymä=fltk | kehittäjä=Jonathan Moore Liles}}

'''Non Mixer''' on osa Non-tools -työkalupakkia, joka tarjoaa modulaariset välineet äänitykseen, miksaukseen ja midi-sekvensointiin.

== Aiheesta muualla: ==
* Non tools -kotisivut: http://non.tuxfamily.org

{{Malline:Musiikinteko}}

Startx

2023-08-22T23:49:25Z

Pyscowicz:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''startx''' on komento, jolla tavallisena käyttäjänä voi käynnistää [[X Window System|X-palvelimen]]. Näin voidaan joko välttää [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] käynnistäminen tai luoda uusi istunto automaattisesti käynnistyvän (tai käynnistyvien) rinnalle.

Itse asiassa startx on skripti (katso [[bash-skriptaus]]), joka (muutamien järjestelyiden lisäksi) parsii komentorivin ja kutsuu ohjelmaa [[xinit]] sopivilla parametreillä. Startx-skripti ja etenkin xinitin käynnistämät X:n alustusskriptit ovat monimutkaisia ja eroavat jakelusta toiseen, tässä kuitenkin pääpiirteet:

Startx käyttää kahta parametrijoukkoa, jälkimmäinen välitetään X-palvelimelle, edellinen koskee X:n ohella käynnistettäviä ohjelmia. Nämä kaksi erotetaan kahdella tavuviivalla ("<tt>--</tt>"). Jommankumman tai molemmat voi jättää pois.

== X-palvelinta koskevat parametrit ==

Oletuksena startx käynnistää X-palvelimen <tt>X</tt>:n "näytölle" (englanniksi display) <tt>:0</tt> ja ensimmäiselle vapaalle [[virtuaalikonsoli]]lle, joka yleensä on <tt>vt7</tt>. Jos käytössä on [[graafinen kirjautumisohjelma]], on <tt>:0</tt>-display luultavasti jo sen käytössä, joten startx-komento on tässä tilanteessa esimerkiksi
startx -- :1
Jos lisäksi halutaan määrittää virtuaalikonsoli sekä estää palvelinta kuuntelemasta verkkoa, olisi komento muotoa
startx -- :1 vt8 -nolisten tcp
Viimeksi mainittu on tosin useimmissa jakeluissa turhaa, sillä verkon kuuntelu on tyypillisesti oletuksena pois päältä käytettäessä xinitiä X:n käynnistämiseen. Lisäksi useimmat [[palomuuri]]t on muutenkin asetettu estämään tämänkaltaiset verkosta tulevat pyynnöt.

Erikoistilanteita varten löytyy joukko muita valitsimia, katso esimerkiksi [[man]]-sivua Xserver(1). Jos ensimmäinen parametri alkaa /:llä, se tulkitaan komennoksi, jolla X-palvelin käynnistetään, ja loput komentorivistä tämän komennon parametreiksi. X-palvelimen oletusasetuksia voi myös muuttaa luomalla tiedosto <tt>~/.xserverrc</tt> ja määrittelemällä siihen X:n käynnistävän oletuskomentorivin.

== Ajettavia ohjelmia koskevat parametrit ==

Jollei startx-komennossa määritellä käynnistettäviä ohjelmia, oletuksena käynnistetään tiedostossa <tt>~/.[[xinitrc]]</tt> tai <tt>~/.[[Xclients]]</tt> määritellyt ohjelmat, järjestelmän oletusistunto (tiedoston /etc/X11/xinit/xinitrc ja sen kutsumien skriptien määrittelemänä) tai [[terminaaliemulaattori|päätemulaattori]] [[xterm]]. Järjestelmän oletusistunto voi olla explisiitisti määritelty esimerkiksi asetustiedostossa <tt>/etc/sysconfig/desktop</tt> tai [[symbolinen linkki|linkkinä]] <tt>/etc/alternatives/x-session-manager</tt> (näin on usein jos jokin työpöytäympäristö asennettuna) tai järjestelmä kokeilee muutamia vaihtoehtoja, kunnes löytää toimivan. Riippuen asetuksista oletusistunnon saa vaihdettua myös luomalla tiedoston ~/[[.xsession]] ja määrittelemällä siihen käynnistettävät ohjelmat.

Käynnistettäviä ohjelmia voi määritellä joko istunnon nimellä (usein vaihtoehtoina ovat asennetut työpöytäympäristöt sekä "failsafe") tai muut ohjelmat käynnistävän komennon koko polulla, esimerkiksi <tt>startx /usr/bin/[[FVWM|fvwm]]</tt> (jossa fvwm on [[ikkunointiohjelma]], jonka asetustiedostossa määritellään muut käynnistettävät ohjelmat) tai <tt>$HOME/.xsession</tt>, jos haluttu istunto on määritelty tässä tiedostossa. Komennolle voi antaa parametrejä.

Kolmas mahdollisuus on määritellä pelkästään ohjelmalle [[xterm]] annettavat parametrit ja käynnistää loput istunnosta (ikkunamanageri mukaanlukien) xtermistä käsin.

== Esimerkkejä ==

Käynnistä järjestelmän määrittelemä vikasietoistunto, yleensä pelkkä [[xterm]], DISPLAY-määritteellä :0 ja oletuksen mukaiselle [[virtuaalikonsoli]]lle:
startx failsafe

Käynnistä tiedostossa ~/.xsession2 määritelty istunto:
startx $HOME/.xsession2

Käynnistä järjestelmän oletusistunto toisen istunnon oheen:
startx -- :1 vt8

Käynnistä vastaavasti [[ikkunointiohjelma]] fvwm:
startx /usr/bin/fvwm -- :1 vt8

Käynnistä [[GNOME]] (<tt>gnome-session</tt>) toisella koneella [[ssh]]:n kautta koneelta, jossa melkein vain ssh ja X-palvelin:
startx /usr/bin/ssh tunnus@toinenkone gnome-session

== Katso myös ==
* [[X Window System]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:X]]

Reportbug

2023-08-22T23:47:53Z

Pyscowicz:

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''reportbug''' on [[Debian]]in [[ohjelmointivirhe|virheidenilmoitusohjelma]].

Käynnistettynä ilman [[valitsin|valitsimia]] ohjelma hakee tietoja [[komentorivi]]llä mainitusta [[paketinhallinta|paketista]] tai tiedostosta sekä järjestelmästä ja kysyy käyttäjältä lisätietoja. Virheraportti lähetetään suoraan Debianin virhetietokantaan, jossa paketin kehittäjä voi ottaa siihen kantaa. Virheilmoitukseen liittyvä keskustelu käydään sähköpostitse ja se on nähtävissä virhetietokannan www-käyttöliittymästä.

Ohjelman käyttö kuvataan sen [[man]]uaalisivulla.

==Käyttö==
Ilman valitsimia ohjelma kysyy tarvittavat tiedot käyttäjältä. Jos pakettina ilmoitetaan "other" reportbug esittää listan tavallisista paketteihin suoraan liittymättömistä aiheista.

$ reportbug [[mutt]]
$ reportbug /etc/X11/xinit/[[xinitrc]]
$ reportbug other

===Valitsimia (valikoima)===
Liitä tiedosto virheraporttiin (esimerkiksi tiedosto, jolla virhe ilmaantuu):
: --attach=tiedosto
Käytä tekstitiedostoa osana virheraporttia (esimerkiksi käsin kirjoitettu alustava raportti):
: --include=tekstitiedosto
Palvelin, jota käytetään oletuspalvelimen sijasta:
: --bts=palvelin
Älä liitä asetustiedostoja (saattavat sisältää arkaa tietoa):
: --no-config-files
Lähetä virheraportti itsellesi, näet millainen siitä tulisi:
: --debug
Lähetä kiitosta paketin ylläpitäjälle, ei virheraporttia:
: --kudos
Lähetä virheraportti vain paketin ylläpitäjälle:
: --maintonly
Kerro, että voit vastata vaikeampiinkin kysymyksiin tai ettet tarvitse ohjausta ("novice" eli aloittelija on tällä hetkellä oletusarvo, "standard" vastaa aiempaa oletusarvoa):
: --mode=käyttäjätaso
Näytä koko viesti ennen lähettämistä:
: --paranoid

==Katso myös==
*[[Ohjelmointivirhe]]

==Aiheesta muualla==
*[http://bugs.debian.org Debianin vianseurantajärjestelmä]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]

Apache HTTPD

2023-08-22T23:42:19Z

Pyscowicz:

{{Ohjelma
| nimi=Apache httpd
| kuva=[[Kuva:Apache_httpd_logo.png|200px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Apache-lisenssi]]
| käyttöliittymä=www
| kotisivu=[https://httpd.apache.org/ httpd.apache.org]}}

'''Apache HTTPD''' on [[Apache Software Foundation|Apache-säätiön]] tuottama http-palvelin, joka juuri ja juuri hallitsee http-palvelinmarkkinoita 36.3% markkinaosuudellaan.

==Asennus==
{{asenna|Apache|apache2 tai httpd}}

'''Debian'''-pohjaisissa jakeluissa, kuten '''Ubuntussa''', paketin nimi on ''apache2''. '''Red Hat''' -pohjaisissa jakeluissa, kuten '''CentOSissa''', paketin nimi on puolestaan ''httpd''. Sama nimeämiskäytäntö jatkuu binäärien nimissä ja tiedostopoluissa. Tässä ohjeessa pyritään huomioimaan nimen eri versiot koko ajan.

== Palvelinprosessin käynnistäminen ja hallinta ==
Näissä ohjeissa Apachea hallitaan käyttäen [[systemd|systemd-järjestelmää]]. Systemd on käytössä useimmissa suosituissa Linux-jakeluissa. Varsinkin internetistä etsimällä löytää muitakin ohjeita prosessien hallitsemiseksi. Apachella on oma apachectl-skriptinsä, jota voi niin ikään käyttää.

Mikäli Apache ei ole käynnissä, käynnistäminen tapahtuu komennolla
sudo systemctl start <palvelinprosessi>
Koska Apache on eri jakeluissa eri nimellä, ylläolevassa pitää korvata ''<palvelinprosessi>'' kunkin Linux-jakelun omalla nimityksellä.
Esimerkiksi Ubuntu- ja Debian-palvelimissa Apache-prosessin nimi on '''apache2''' ja käynnistys tapahtuu näin:
sudo systemctl start apache
Red Hat- ja CentOS-palvelimissa Apache löytyy nimellä '''httpd'''
sudo systemctl start httpd

Pysäytys
sudo systemctl stop <palvelinprosessi>

Apachen uudelleen käynnistäminen tapahtuu komennolla
sudo systemctl restart <palvelinprosessi>

Jos Apache halutaan käynnistää automaattisesti palvelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen, se tapahtuu komennolla
sudo systemctl enable <palvelinprosessi>

== Document root ==
Oletuksena Apache tarkkailee tiettyä kansiota, jota se pitää palvelimen juurena. Tuohon kansioon sijoitetut HTML-tiedostot palvelin näyttää selaimella vierailtaessa.
Usein document root on polussa
/var/www/html
Tämä kannattaa tarkistaa Apachen asetuksista. Asetustiedostossa on DocumentRoot -niminen direktiivi, joka asettaa oletussijainnin.

== Web-sivujen katseleminen ==
Kun Apache on käynnissä, voi verkkoselaimella vierailla palvelimen IP-osoitteessa. Mikäli olet asentanut Apachen omalle pöytäkoneellesi, voit käyttää [[loopback]]-osoitetta '''127.0.0.1'''. Kirjoita osoite verkkoselaimen osoiteriville, jolloin Apache näyttää verkkosivuston.

== Apachen asetukset ==
Apachen asetukset löytyvät /etc-kansion alta apachen omasta kansiosta. Sen nimi vaihtelee Linux-jakeluittain.
Ubuntussa ja Debianissa asetukset on tallennettu polkuun
/etc/apache2/
Red Hatissa ja CentOS -palvelimissa asetukset löytyvät polusta
/etc/httpd/

Kansion alla on laajempi alikansiorakenne, joka näyttää tämän tapaiselta:
* conf
** httpd.conf
** magic
* conf.d
** autoindex.conf
** README
** userdir.conf
* conf.modules.d
** 00-base.conf
** 00-ssl.conf
** 01-cgi.conf

Oheinen listaus on CentOS-palvelimelta. Linux-jakelusta ja Apache-konfiguraatiosta riippuen se voi näyttää erilaiselta.

Palvelimen pääkonfiguraatiotiedosto on '''httpd.conf''' tai '''apache2.conf''' jakelusta riippuen. Palvelimeen tutustumisen voi aloittaa lukemalla sen.

Monesti kuitenkin Apache konfiguroidaan useaan eri tiedostoon. conf.d -kansiossa voi olla jokaiselle palvelimen tarjoamalle web-sivustolle oma konfiguraatiotiedostonsa. Apache lukee nämä tiedostot osaksi konfiguraatiotaan siten, kuin ''httpd.conf''-tiedostossa on määrätty.

Apache lukee konfiguraatiotiedostot aakkosjärjestyksessä. Tiedostonimien alkuun voi laittaa järjestysnumerot oikean järjestyksen takaamiseksi, kuten tässäkin esimerkissä on tehty.

Edellä mainittiin, että konfiguraatiotiedostojen hakemistorakenne voi vaihdella. Debian- ja Ubuntu-palvelimella kansiorakenne on hieman erilainen. Siellä konfiguraatiokansiosta löytyy alikansiot ''sites-available'' ja ''sites-enabled''. Sites-available -kansioon tallennetaan web-sivustojen konfiguraatiot, ja ne kytketään käyttöön tekemällä [[symbolinen linkki]] sites-enabled -kansioon.

== Moduulit ==
Apache-palvelimen toimintaa voi muunnella lataamalla käyttöön erilaisia moduuleja. Näitä on paljon eri tarkoituksiin, eikä tässä ole mahdollista käydä asiaa tarkemmin läpi. Usein käytettyjä moduuleja ovat esimerkiksi ''mod_rewrite'', ''mod_userdir'' ja ''mod_ssl''.

conf.modules.d -kansiossa asetetaan, mitkä moduulit on otettu käyttöön. Se tehdään lisäämällä jokaiselle moduulille oma konfiguraatiotiedostonsa.

Debian-pohjaiset järjestelmät jakavat moduulit kahteen kansioon. Toinen on ''mods-available'' ja ''toinen mods-enabled''. Moduulit asennetaan mods-available -kansioon, ja [[ln|linkitetään]] sieltä mods-enabled -kansioon. Debian-pohjaisissa jakeluissa tämä tehdään kahdella eri komennolla: ''a2enmod'' ja ''a2dismod''.

== Apachen lokit ==

Apachen lokitiedostot löytyvät /var/log -kansiosta saman logiikan mukaan kuin konfiguraatiotiedostotkin:
Debian-pohjaisissa jakeluissa polku on
/var/log/apache2
Red Hat -pohjaisissa jakeluissa
/var/log/httpd

Lokeja on kaksi erilaista:
* access.log
* error.log

== Sähköisen henkilökortin tuki ==

=== Yleiset palvelimen asetukset ===

Palvelimella tulee olla CA-varmentajan varmenteet paikallisesti. Ne voi ladata Väestörekisterikeskuksen [http://fineid.fi/default.aspx?docid=2237&site=9&id=332 varmennesivulta], joskin turvallisempaa on käyttää henkilökortilta [[HST#CA-varmenteiden_lukeminen_kortilta]] otettua kopiota. Yleisin tarvittava varmenne on ''juurivarmenne'' tai ''Valtion kansalaisvarmenteet''.

SSLCACertificateFile /etc/pki/vrkrootca.pem
SSLVerifyClient none

Huomioi, että tiedoston alussa on oltava
-----BEGIN CERTIFICATE-----

=== .htaccess tiedosto ===

Apache-palvelimen asetuksia voi muuttaa kansiokohtaisesti erityisen .htaccess-piilotiedoston avulla. Tällä voidaan ottaa käyttöön Apachen moduuleita, ja rajoittaa tai lisätä oikeuksia.

Tunnistettavan URLin hakemistossa ''.htaccess'' tiedoston sisältö:

SSLVerifyClient require
SSLVerifyDepth 10
SSLOptions +StdEnvVars +ExportCertData

=== Ympäristömuuttujat ===

Tunnistetun SSL-yhteyden aikana seuraavat ympäristömuuttjat:

==Katso myös==
*[[nginx]]
*[[Apache HTTPD:n asetukset]]
*[[Apache ja HTTPS]]
*[[Apache-harjoituksia]]
*[[HST]]
*[[LAMP]]
*[[:Luokka:Apache|Apache-luokka]]

==Aiheesta muualla==
*[https://w3techs.com/technologies/details/ws-apache W3Techsin katsaus Apachen käyttöosuuksiin]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Apache]]

Linux kouluissa -projekti

2023-08-22T05:19:07Z

Pyscowicz:

'''Linux kouluissa -projektissa''' kartoitetaan mahdollisuuksia käyttää Linuxia yhä laajemmin myös oppilaitoksissa: palvelimissa, työasemissa, ja toimistokäytössä.

Wikin avulla on kaikkien kiinnostuneiden helppo tuottaa opetukseen sopivaa Linux-materiaalia oppilaitosten käyttöön.

Tämän osion keskustelussa on hyvä pohtia erilaisia keinoja Linuxin käytön lisäämiseksi kouluissa.

==Sisällysluettelo==
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]
*[[Apua tarjoavat yritykset]]
*[[Koulutusta opettajille tarjoavat yritykset]]
*[[Sovellukset]]
*[[Kirjat]]
*[[Opetusmateriaalit]]
*[[Harjoitustehtäviä]]

==Projektin toimintaa==
*[[Koneet kansalle]]

== Katso myös ==
*[[Politiikkaa]] - Linuxin käyttöönottoon vaikuttaminen poliittisesti

== Aiheesta muualla ==
*[http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&oe=UTF8&msa=0&msid=108602642792299127542.00047c8e079f3cf3e9aa5 Suomen VALO-koulut - FOSS / LTSP] - kartta

[[Luokka:Linux kouluissa]]
[[Luokka:Suomi]]

HDMI

2023-08-20T21:42:42Z

Pyscowicz:

'''HDMI''' on portti, joka on lähes jokaisessa nykyajan tietokoneessa, näytössä ja televisiossa. Siitä on tehty myös pienempi versio Micro-HDMI. Se on suunnilleen samanmuotoinen liitin pienempänä versiona. Kaapelin mukana siirtyy kuva näytöstä toiseen.

==Adapterin käyttäminen==

Joskus liitännät eivät täsmää. Näytöstä ei löydy HDMI-liitäntää toisin kuin tietokoneessa, jossa se on ainoa liitäntä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi ostaa täysin uusi näyttö tai kone - voit käyttää adapteria.

Voit ostaa adapterin, eli johdon, jonka toisessa päässä on näytössä oleva liitäntä (esim. DisplayPort) ja toisessa HDMI. Adaptereita on useita erilaisia riippuen liitännöistä.

Käyttäjä:Pyscowicz

2023-08-19T23:38:17Z

Pyscowicz:

Hei! Olen Pyscowicz, yksi Linux.fi-sivuston käyttäjistä. Käytän pöytäkoneellani Arch Linux -käyttöjärjestelmää Cinnamon-työpöytäympäristöllä.

Apache OpenOffice

2023-08-17T21:54:38Z

Pyscowicz: /* Asennus */

{{Ohjelma
| nimi = Apache OpenOffice
| kuva = [[Tiedosto:Apache OpenOffice logo.svg|200px]]
| kuvateksti =
| lisenssi = [[Apache-lisenssi|Apache]] 2.0
| käyttöliittymä =
| kotisivu = [https://www.openoffice.org/ www.openoffice.org]
| lähdekoodi = * [https://github.com/apache/openoffice github.com/apache/openoffice]<li>[https://wiki.openoffice.org/wiki/Source_Code wiki.openoffice.org/wiki/Source_Code]
}}

'''Apache OpenOffice''' ('''AOO''') on [[OpenOffice.org]]-ohjelman pohjalta kehitetty toimisto-ohjelmisto, jota kehittää [[Apache Software Foundation]] säätiö. Se sisältää tekstinkäsittelyohjelman (''Writer''), taulukkolaskentaohjelman (''Calc''), esitysohjelman (Impress), piirto-ohjelman (''Draw''), kaavojen muokkausohjelman (''Math''), sekä tietokantaohjelman (''Base'').

OpenOffice.org -projekti aloitettiin vuonna 2000 avaamalla [[Sun Microsystems]]in ostama StarDivisionin StarOfficen lähdekoodi. [[Oracle]]n ostettua Sun Microsystemsin vuonna 2009. Ohjelmisto päätyi Oraclelle. Suurin osa ohjelmiston johtavista yhteisökehittäjistä erosi syksyllä 2010. Vuonna 2011 Oracle päätti lahjoittaa OpenOffice.org ohjelmiston kokonaisuudessaan [[Apache Software Foundation]]ille. Kehittäjien siirtymästä johtuen OpenOfficeen ei juurikaan tule uusia ominaisuuksia.

==Asennus==
Suurin osa jakeluista ei enää jakele OpenOfficea, vaan [[LibreOffice]] on korvannut sen pakettivalikoimissa. Ohjelma on kuitenkin ladattavissa sen kotisivuilta [[RPM]]- ja [[deb]]-muodoissa x86- ja x86_64-arkkitehtuureille Apache OpenOfficen kotisivuilta.

==Arch Linux==
{{Asenna/yay|openoffice-bin}}

{{Asiakirjamuodot}}
[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]

Ogg123

2023-08-17T10:14:38Z

Pyscowicz: korjattu kaksinkertainen ohjaus

#ohjaus [[Vorbis]]

Arch Linux

2023-08-16T20:30:50Z

Pyscowicz:

{{Jakelu
| nimi=Arch Linux
| logo=[[Kuva:Arch Linux logo.svg|270px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Arch Linux -yhteisö
| viimeisin versio=[https://www.archlinux.org/download/ {{CURRENTYEAR}}.{{CURRENTMONTH}}.01]
| päivämäärä={{CURRENTYEAR}}.{{CURRENTMONTH}}.01
| julkaisusykli=rullaava julkaisu
| elinkaari=
| pakettienhallinta=[[Pacman]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=[[x86_64]]
| äitijakelu=[[CRUX]]
| kotisivu=[https://www.archlinux.org/ archlinux.org]
| lähdekoodi=<li>[https://gitlab.archlinux.org/archlinux gitlab.archlinux.org/archlinux]<li>[https://github.com/archlinux github.com/archlinux]
}}

'''Arch Linux''' on x86-64-arkkitehtuureille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Arch Linuxin i686 tuki päättyi 8.11.2017. Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[Pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[cutting edge]]", eli paketeista tulee tiuhaan uusia versioita. Viive ohjelman ja paketin julkaisun välillä on huomattavasti lyhyempi kuin monilla muilla jakeluilla. Vaikka paketit testataan testing-pakettivarastossa on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös [[AUR]]ista (Arch User Repository) voi löytää paketteja, joita Arch Linuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. [[AUR]]in paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat [[AUR]]-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Suurin osa paketeista päivittyy suoraan omaan pakettivarastoonsa (core/extra), mutta suuremmat kokonaisuudet ja järjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset paketit kierrätetään testing-pakettivaraston kautta ennen siirtoa vakaisiin pakettivarastoihin. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVV.KK.PP. Yleensä ne julkaistaan joka kuukauden ensimmäinen päivä.

Arch Linuxista on myös kernelistä lähtien vapaan ohjelmiston-versio [[Parabola GNU/Linux-libre]] sekä ARM-pohjaisille tietokoneille, kuten [[Raspberry Pi]]-tietokoneelle tarkoitettu versionsa [[Arch Linux ARM]].

==Viralliset pakettivarastot==
Arch Linuxin viralliset pakettivarastot koostuvat vakaista, '''core''', josta löytyy järjestelmän rakentamiseen tarpeelliset paketit, '''extra''' löytyy paketit, jotka eivät sovi ''core'' sisälle, kuten X-ikkunointi, sekä [[AUR]]ista luotettavien käyttäjien adoptoimia paketteja, '''multilib''' sisältää 32-bittiset ohjelmat ja kirjastot, joita tarvitaan 32-bittisten sovellusten suorittamiseen 64-bittisessä ympäristössä, kuten [[Wine]].

''Pääartikkeli:'' [[Arch Linux/Viralliset pakettivarastot]]

==Aiheesta muualla==
* [[archwiki:|ArchWiki]]
* [https://aur.archlinux.org/ Arch User Repository]
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [https://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]

{{Arch Linux}}

[[pl:Arch Linux]]

Arch Linux

2023-08-16T00:02:07Z

Pyscowicz: /* Viralliset pakettivarastot */ community ja extra yhdistetty

{{Jakelu
| nimi=Arch Linux
| logo=[[Kuva:Arch Linux logo.svg|270px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Arch Linux -yhteisö
| viimeisin versio=[https://www.archlinux.org/download/ {{CURRENTYEAR}}.{{CURRENTMONTH}}.01]
| päivämäärä={{CURRENTYEAR}}.{{CURRENTMONTH}}.01
| julkaisusykli=rullaava julkaisu
| elinkaari=
| pakettienhallinta=[[Pacman]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=[[x86_64]]
| äitijakelu=[[CRUX]]
| kotisivu=[https://www.archlinux.org/ archlinux.org]
| lähdekoodi=<li>[https://gitlab.archlinux.org/archlinux gitlab.archlinux.org/archlinux]<li>[https://github.com/archlinux github.com/archlinux]
}}

'''Arch Linux''' on x86-64-arkkitehtuureille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Arch Linuxin i686 tuki päättyi 8.11.2017. Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[Pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[cutting edge]]", eli paketeista tulee tiuhaan uusia versioita. Viive ohjelman ja paketin julkaisun välillä on huomattavasti lyhyempi kuin monilla muilla jakeluilla. Vaikka paketit testataan testing-pakettivarastossa on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös [[AUR]]ista (Arch User Repository) voi löytää paketteja, joita Arch Linuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. [[AUR]]in paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat [[AUR]]-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Suurin osa paketeista päivittyy suoraan omaan pakettivarastoonsa (core/extra/community), mutta suuremmat kokonaisuudet ja järjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset paketit kierrätetään testing-pakettivaraston kautta ennen siirtoa vakaisiin pakettivarastoihin. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVV.KK.PP. Yleensä ne julkaistaan joka kuukauden ensimmäinen päivä.

Arch Linuxista on myös kernelistä lähtien vapaan ohjelmiston-versio [[Parabola GNU/Linux-libre]] sekä ARM-pohjaisille tietokoneille, kuten [[Raspberry Pi]]-tietokoneelle tarkoitettu versionsa [[Arch Linux ARM]].

==Viralliset pakettivarastot==
Arch Linuxin viralliset pakettivarastot koostuvat vakaista, '''core''', josta löytyy järjestelmän rakentamiseen tarpeelliset paketit, '''extra''' löytyy paketit, jotka eivät sovi ''core'' sisälle, kuten X-ikkunointi, sekä [[AUR]]ista luotettavien käyttäjien adoptoimia paketteja, '''multilib''' sisältää 32-bittiset ohjelmat ja kirjastot, joita tarvitaan 32-bittisten sovellusten suorittamiseen 64-bittisessä ympäristössä, kuten [[Wine]].

''Pääartikkeli:'' [[Arch Linux/Viralliset pakettivarastot]]

==Aiheesta muualla==
* [[archwiki:|ArchWiki]]
* [https://aur.archlinux.org/ Arch User Repository]
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [https://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]

{{Arch Linux}}

[[pl:Arch Linux]]

Arch Linux/Viralliset pakettivarastot

2023-08-13T04:10:43Z

Pyscowicz: community ja extra yhdistetty

Arch Linuxin viralliset [[pakettivarasto]]t sisältävät tärkeitä ja olennaisia paketteja, helposti saatavilla [[pacman]]in avulla. Näistä paketeista vastaavat [[archwiki:Package Maintainer|pakettien ylläpitäjät]].

==core==

==extra==

==multilib==
Oletuksena ''multilib'' on pois päältä pakettivarastoissa. ''multilib'' sisältää 32-bittiset ohjelmat ja kirjastot, joita tarvitaan 32-bittisten sovellusten suorittamiseen 64-bittisessä ympäristössä, kuten [[Wine]] ja [[Steam]]. Pakettivaraston lisäämisen jälkeen, yhteensopivat 32-bittiset kirjastot sijaitsevat <tt>/usr/lib32</tt>-hakemistossa.

===Lisääminen===
Lisää multilib

Lisätäksesi multilib-pakettivaraston, poista kommentointi [multilib] osuudesta <tt>/etc/pacman.conf</tt>:

<pre>
/etc/pacman.conf

[multilib]
Include = /etc/pacman.d/mirrorlist
</pre>

Tämän jälkeen [[pacman#Päivittäminen|päivitä]] järjestelmä ja asenna haluamasi paketit.

{{Vinkki|Suorita {{ic|pacman -Sl multilib}} saadaksesi luettelon kaikista paketeista ''multilib''-pakettivarastossa. 32-bittisten kirjastopakettien nimet <code>lib32-</code> alkuisia.}}

[[Luokka:Arch Linux]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Aloittelijalle

2023-08-09T04:05:22Z

Pyscowicz: /* Miten ohjelmia asennetaan? */

[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]
'''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.

Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse.

Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.

== Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==
Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.

Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi.

Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".

=== Windows-tietokoneella ===

Ensin sinun pitää luoda asennusmedia. Asennusmedia tehdään yleensä vähintään 8Gt-kokoiselle USB-muistitikulle. Muistitikun voi formatoida esimerkiksi sovelluksilla Unetbootin, balenaEtcher tai Rufus.

Unetbootin ja balenaEtcher ovat molemmat erittäin yksinkertaisia käyttää. Sinun pitää vain valita oikea tikku (muut tikut kannattaa irroittaa koneesta, jotta tämä on helpompaa) ja lataamasi jakelun ISO-tiedosto. Voit aloittaa muistitikun formatoinnin painikkeella, jossa voi lukea esim. "Start", "Aloita" tai "Flash!".

Rufus-sovelluksessa homma tehdään samoin mutta sinulla on mahdollisuus valita muitakin asetuksia. Kun muistitikku on formatoitu (formatointi voi kestää hetken), sinun pitää käynnistää sen sisältö. Sen voi tehdä kahdella eri tavalla.

==== Muistitikun avaaminen: Tapa 1 ====

1. Klikkaa Aloitus-kuvaketta hiiren kakkospainikkeella.
 
2. Valitse valikosta "Windows-pääte (Järjestelmänvalvoja)"-vaihtoehto.
 
3. Usein sinun pitää klikata "Kyllä" salliaksesi se.
 
4. Kirjoita päätteeseen komento: "shutdown /r /o /f /t 00".
 
5. Kun kone on käynnistynyt uudelleen, valitse "Käytä laitetta"-vaihtoehto ja valitse tikkusi. Valitsemasi jakelun työpöytä tulee esiin, jos tikku toimii.

==== Muistitikun avaaminen: Tapa 2 ====

1. Selvitä, millä näppäimellä pääset tietokoneen BIOS-asetuksiin. Näppäin voi vaihdella koneesta riippuen. Hakemalla Googlesta "<koneen merkki> bios key" saat sen yleensä selville.
 
2. Käynnistä kone uudelleen.
 
3. Kun näyttö menee taas päälle, naputtele selvittämääsi BIOS-näppäintä.
 
4. Muuta BIOS-asetuksia niin, että ulkoisen USB-laitteen (tässä tapauksessa tikun) sisällön on määrä avautua ensimmäisenä. Se voi löytyä monesta paikasta BIOSista riippuen.
 
5. Kun olet saanut muutettua tämän asetuksen, paina sitä näppäintä, joka tallentaa muutokset ja poistuu BIOSista. Ennen poistumista sinun pitää luultavasti vielä vahvistaa toiminto valitsemalla "Yes".

==== Seuraavaksi ====

Jos haluat vaan kokeilla Linuxia, testaile sitä avaamalla sovelluksia ja valikoita. Asennustapauksessa voit siirtyä heti asentamaan.

Kun valitsemasi Linux-jakelu käynnistyy, se voi suoraan kysyä, haluatko kokeilla sitä vai asentaa sen kovalevylle. Toiset jakelut taas menevät työpöydälle ja asentamisen voi aloittaa klikkaamalla "Install"-kuvaketta siellä.

Kuvakkeesta aukeaa sovellus, joka kysyy monia kysymyksiä. Yksi niistä on se, tyhjennetäänkö levy muista tiedoista ennen Linuxin asentamista, vai asennetaanko Linux Windowsin rinnalle. Paras vaihtoehto on aina tyhjentää koko levy. Mahdollista on myös asentaa Windowsin rinnalle mutta se vaatii hiukan enemmän kovalevyn osiointityökalun käyttötaitoa.

Kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin, Linux alkaa asentumaan. Se voi kestää hetken. Kun asennus on valmis, kone kysyy, jatketaanko Linuxin kokeilua muistitikulta vai käynnistetäänkö kone uudelleen aloittaaksesi Linuxin oikean käytön. Kone kannattaa käynnistää uudelleen. Se saattaa myös pyytää irroittamaan tikun eli asennusmedian ja painamaan Enter-näppäintä. Jos niin käy, toimi ohjeen mukaan.

Tämän jälkeen voit alkaa nauttimaan Linuxin käytöstä!

=== Mac-tietokoneilla ===

Valitettavasti uusimmilla Maceilla voit tehdä vain [[Virtuaalikone|Linux-virtuaalikoneen]]. Jos sinulla on Mac ja haluaisit käyttää Linuxia, sinun täytyy melkeinpä tehdä virtuaalikone tai ostaa toinen Windows-kone ja asentaa Linux siihen. [[Raspberry Pi]]-minitietokoneessa on Linux ja sekin on hyvä vaihtoehto sellaiselle, joka sitä haluaa kokeilla.

== Linux-järjestelmän perusteita ==
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.

=== Monen käyttäjän järjestelmä ===
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.

Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (<tt>[[root]]</tt>) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla.

Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].

=== Hakemistorakenne ===
:''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''

Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.

Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.

Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.

Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].

=== Järjestelmän ydin ===
Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen [[Linus Torvalds]]. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.

Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Myös uudempaan ytimeen päivitys voi auttaa, esim. aivan uusimpien näytönohjainten kanssa. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).

Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.

=== Graafinen käyttöliittymä ===
Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.

Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].

=== Komentorivi käyttöliittymä ===
:''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''

Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.

Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].

== Mikä on jakelu? ==
:''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''
Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.

Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.

== Minkä jakelun asentaisin? ==
:''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''
On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.

== Onko jakelu suomenkielinen? ==
Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen [[asennusohjelma]] on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä, lukuisten jakeluiden käyttäessä [[Calamares]]- tai [[Anaconda]]-asennusohjelmia.

Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.

Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.

Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].

== Asennusmedia ==
:''Pääartikkeli: [[Asennusmedian hankkiminen]]''
Jakelun asennukseen tarvitaan [[asennusmedia]], jonka saa ladattua jakelun verkkosivustolta. Asennusmedian ([[levykuva]]n) latauduttua sitä voidaan käyttää suoraan esimerkiksi [[Virtuaalikone|virtuaalikoneen]] asennukseen, mutta laitteen asennukseen pitää se vielä asentaa fyysiselle medialle, kuten USB-muistitikulle ja käynnistää laite medialta.

{{Vinkki|Linuxissa asennusmediat sisältävät yleensä asentimen ohella kokonaisen järjestelmän. Voit siis käynnistää laitteesi suoraan [[Käynnistettävä media|medialta]] ja testata järjestelmää, tekemättä laitteellesi muutoksia.}}

== Miten ohjelmia asennetaan? ==
:''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]-pohjaisilla, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.

Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy.

Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.

Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.

Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]

== Mitä ohjelmia käyttäisin tai asentaisin? ==

''Pääartikkeli: [[Suositellut ohjelmat]]''

Lähes kaikkien jakeluiden kanssa tulee oletusohjelmia ja ohjelmistoja mukana, joilla alkuun pääsee sekä myös ne ovat yleensä jaoteltu käyttötarkoitusten mukaan vaikkapa [[Portaali:Toimisto|toimisto-ohjelmien]] tai [[Portaali:Kuvankäsittely|kuvankäsittelyohjelmien]] mukaan. Jos käyttäjällä on kokemusta toisessa käyttöjärjestelmässä käyttämistään ohjelmista, voi hyvinkin olla mahdollista, että peräti samasta ohjelmasta löytyy myös Linux-versio, kuten vaikkapa [[Firefox]]-verkkoselaimesta tai [[Steam]]-peliohjelmistosta. Ja vaikka näin ei olisi, Linuxin ohjelmavalikoimasta todennäköisesti löytyy useampikin vaihtoehto, yllä olevasta pääartikkelista löydät niin käyttötarpeen kuin tiedostopäätteenkiin mukaan ohjelmaehdotuksia.

[[Luokka:Ohjeet]]

GNOME 2 tutuksi

2023-08-04T08:10:58Z

Pyscowicz:

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on suosittu ja monipuolinen [[työpöytäympäristö]] Linuxille ja muille [[Unix]]eille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuunottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun Gnomen käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==
Yleensä Gnomen kirjaudutaan [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] kautta. Mikäli oletusistunnoksi on asetettu joku muu kuin Gnome, voi kirjautumisohjelman valikoista yleensä pyytää käynnistettäväksi myös Gnome-istunnon. Gnomen omassa [[GDM]]-kirjautumisohjelmassa tämä tehdään painamalla F10 ja valitsemalla valikosta ''Valitse istunto''.

== Työpöytä ==
[[Kuva:Gnome-2.24.png|200px|right|thumb|Gnome 2.24:n työpöytä.]]

Gnomen työpöytä muistuttaa monessa suhteessa muita yleisesti käytettyjä työpöytiä. Työpöydällä on usein muutama esimerkiksi levyasemia tai roskakoria edustava erikoiskuvake, minkä lisäksi siinä voi säilyttää tiedostoja. Työpöydällä olevat tiedostot löytyvät käyttäjän kotihakemistosta, yleensä joko Desktop- tai Työpöytä -hakemistosta.

=== Pikakäynnistimet ===
Työpöydälle voi asettaa [[.desktop|pikakäynnistimiä]] (linkkejä) kansioihin, tiedostoihin, verkkolevyihin ja ohjelmiin. Pikakäynnistin luodaan siirtämällä tiedosto työpöydälle hiiren keskinappi pohjassa ja valitsemalla "Linkitä tähän". Ohjelmien pikakäynnistimiä voi vetää suoraan valikoista työpöydälle, jolloin syntyy pikakäynnistin haluttuun ohjelmaan.

=== Roskakori ===
[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Gnomen tiedostonhallintaohjelma [[nautilus|Nautiluksesta]] käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki työpöydän kuvakkeesta Roskakori, Nautiluksen Sijainnit-valikosta ja usein myös alapaneelin oikeassa laidassa olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===
[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityötilojen]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa.

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==
[[Kuva:GNOME_valikko_sovellukset.png]]

Vasemmassa yläkulmassa sijaitsee yleensä valikkopalkki, jossa on kolme valikkoa. Ensimmäisestä valikosta löytyvät tavalliset ohjelmat. Keskimmäinen tarjoaa nopean pääsyn eri [[Hakemisto|hakemistoihin]] ja [[Tiedosto|tiedostoihin]]. Oikeanpuoleinen valikko on nimetty Gnomen versiosta riippuen joko Työpöytä- tai Järjestelmävalikoksi, mutta yleensä tästä valikosta löytyvät valinnat istunnon lopettamiseen, tietokoneen asetusten muuttamiseen ja ohjeiden lukuun.

== Paneelit ==
Gnomen paneeli on alusta erilaisille sovelmille. Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Myös paneeleihin lisättävät pikakäynnistimet ovat sovelmia.

Sovelmia lisätään paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, valitsemalla aukeavasta valikosta ''Lisää paneeliin''. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan nappia ''Lisää''. Sovellukset -valikosta ja työpöydältä voi käynnistimiä raahata hiirellä myös suoraan paneeliin.

Kaikkia paneelissa olevia sovelmia voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta ''Siirrä''. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen siirtää kuvaketta. Jos kohdassa ''Lukitse paneeliin'' on ruksi, ei painiketta voi liikuttaa ennen kuin lukitus on poistettu.

Useimmissa jakeluissa on oletuksena Gnomessa käytössä palkki ruudun ylä- ja alareunassa. Paneelien lukumäärää voi muuttaa klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä paneelin tyhjää kohtaa ja valitsemalla joko ''Uusi paneeli'' tai ''Poista tämä paneeli''. Paneeleja voi myös siirtää joko raahaamalla niitä hiirellä tai valitsemalla paneelin ''Ominaisuudet'' -ruudusta haluttu sijainti. Myös pystysuoria paneeleja näytön oikeassa ja vasemmassa laidassa voi käyttää.

[[Kuva:GNOME ylapaneeli.png|800px]]

Tästä paneelista (järjestyksessä vasemmalta oikealle) löytyvät valikot, pikapainikkeet ohjelmia varten, ilmoitusalue, erilaisia sovelmia ja kalenteri.

[[Kuva:GNOME alapaneeli.png|800px]]

Alapaneelista löytyvät oletuksena työpöydän näyttämispainike, ikkunaluettelo, työtilanvaihdin sekä usein myös roskakori. Ikkunaluettelosta löytyvät kaikki kyseisessä työtilassa auki olevat ohjelmat.

== Nautilus - tiedostonhallinta ==
[[Nautilus]] on Gnomen tiedostonhallintaohjelma, jota käytetään myös Gnomen työpöydän ja sen kuvakkeiden piirtoon ja toimintoihin. Nautilus osaa paikallisten tiedostojen selailun lisäksi näyttää myös verkkosijainteja mm. [[FTP]]:n, [[SCP|SSH]];n ja [[Samba|Samban]] kautta. Verkkosijainteja voi ottaa käyttöön Sijainnit -valikosta valitsemalla ''Yhdistä palvelimeen''.

== Perusohjelmia ==
Gnome-projekti kehittää työpöytäympäristön lisäksi siihen hyvin sopivia perusohjelmia. Näistä löytyy muun muassa [[WWW-selaimet|WWW -selain]], [[Sähköposti]]- ja kalenteriohjelma sekä mediatoistin ja [[tekstieditori]].

=== Epiphany ===
[[Kuva:Epiphany_2.20.png|200px]]

Gnomen [[WWW-selain]]. [[Epiphany]] perustuu mm. [[Firefox|Firefoxin]] käyttämään [[Gecko]]-selainytimeen, minkä vuoksi Epiphany on hyvin yhteensopiva useimpien WWW-sivujen kanssa.

=== Evolution ===
[[Evolution]] on Gnomen monipuolinen [[Sähköpostiohjelmat|sähköposti]]- ja kalenteriohjelmisto.

=== Totem ===
[[Kuva:GNOME totem.png|200px]]

[[Totem]] on Gnomen mediasoitin, johon saa tuen lähes kaikille ääni- ja videotiedostoille.

=== Gedit ===
[[Kuva:GNOME gedit.png|200px]]

[[Gedit]] on Gnomen tekstieditori, joka osaa syntaksikorostukset. Geditin avulla voi myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja.

=== Evince ===
[[Kuva:GNOME evince.png|200px]]

[[Evince]] on Gnome-työpöydälle tarkoitettu sovellus erilaisten asiakirjojen (mm [[PDF]], [[PostScript|PS]] ja [[wikipedia:Device independent file format|DVI]]) lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt.

=== Laskin ===
[[Kuva:GNOME_laskin.png|200px]]

Laskin on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Asetukset ==
=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla ''Muuta työpöydän taustaa'' saa näkyville Gnomen työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä, sekä välilehteä vaihtamalla myös muita ulkonäköasetuksia.

[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|310px|Työpöydän taustan asetukset]]
[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|310px|Näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsäästäjän saa vaihdettua valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Asetukset'' --> ''Näytönsäästäjä'''. Avautuvassa ikkunassa voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Teemat ===
[[Kuva:GNOME_teemaselain.png|310px|GNOMEn teemaselain]]

Taustakuva-asetusten välilehdestä ''Teema'' tai valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Asetukset'' --> ''Teema'' pääsee teema-asetusikkunaan. Sieltä voi valita haluamansa työpöytäteeman.

Käytössä olevan teeman tarkempia ominaisuuksia, mm säätimiä, värejä, ikkunoiden reunoja, kuvakkeita ja osoittimia, pääsee mukauttamaan valitsemalla ''Oma...''': 

[[Kuva:Gnome-teemat-muokkaa.png|200px|Ikkunoiden reunojen mukautus.]]

====Teemojen asentaminen====
Gnomen mukana tulevan teemavalikoiman lisäksi käyttäjät voivat asentaa itselleen lisää teemoja, joita saa mm. Gnomen grafiikkasivuilta [http://art.gnome.org/] sekä GNOME-Look.orgista [http://www.gnome-look.org/]. Teemat levitetään yleensä [[Tarball|tar-arkistossa]], jotka on helppo asentaa valitsemalla teema-asetuksissa ''Asenna..'' tai raahaamalla arkistotiedosto suoraan teemanvalintaikkunaan.

== Tulostaminen ==
Useimmissa ohjelmissa on Tiedosto-valikon alla Tulosta-vaihtoehto.

Tulostuksen asetuksia voi muokata valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Ylläpito'' --> ''Tulostus''.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

SteamOS

2023-07-29T09:41:54Z

Pyscowicz: /* SteamOS 3 */

{{Jakelu
| nimi = SteamOS
| logo = [[Kuva:SteamOS-logo.png|200px]]
| kuva =
| kuvateksti =
| julkaisija = [[Valve Corporation]]
| viimeisin versio = Holo 3.4.4
| päivämäärä = 29.12.2022
| julkaisusykli =
| elinkaari =
| pakettienhallinta = [[pacman]], [[flatpak]] (versio 3.0 ja uudemmat), [[apt]] (versiot 1.0 sekä 2.0)
| tila = toiminnassa
| arkkitehtuurit = x86_64
| äitijakelu = [[Arch Linux]], alun perin [[Ubuntu]], sittemmin [[Debian]]
| kotisivu = <li> [https://help.steampowered.com/en/faqs/view/1B71-EDF2-EB6D-2BB3 help.steampowered.com/en/faqs/view/1B71-EDF2-EB6D-2BB3] (3.0 Steam Deckin palautuskuva)
| lähdekoodi = <li> [https://repo.steampowered.com/steamos/ repo.steampowered.com/steamos/] <li> [https://github.com/ValveSoftware/SteamOS github.com/ValveSoftware/SteamOS]
}}

'''SteamOS''' on [[Valve]]n julkaisema Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka on tunnettu [[Steam]]-nimisestä videopelien jakelu-, moninpeli- ja viestintäalustasta, sekä peleistä. SteamOS aluksi pyöritti vain Linux-pelejä sekä tuki pelien suoratoistoa lähiverkossa Windows- sekä Mac-laitteilta. Sittemmin SteamOS:n toiminnallisuus on parantunut huomattavasti Valven aktiivisten pyrkimysten myötä vapautua Microsoft Windowsin ikeestä ja SteamOS tätä nykyä tarjoaa erittäin suorituskykyisen pelikokemuksen jopa uusimmille Windows-peleille, jonka mahdollistaa Valven kehittämä [[Wine]]n [[Proton]]-haarauma. SteamOS on käyttäjille ilmainen. Laitevalmistajat voivat lisensoida käyttöjärjestelmän omiin laitteisiinsa.

{{Vinkki|Tällä hetkellä SteamOS on saatavissa vain [[Steam Deck]], sekä muiden [https://videocardz.com/newz/valve-wants-to-optimize-steam-os-for-amd-ryzen-7-6800u-powered-consoles-gpd-confirms AMD-pohjaisten]-käsikonsoleiden/kannettavien käyttöjärjestelmänä, Valven SteamOS palautuslevykuviin pohjautuvaan GitHub-projekti [[HoloISO]]:n avulla on tarkoitus mahdollistaa asentaminen tavalliseen x86-64-tietokoneeseen.}}

==Historia==
SteamOS alun perin kehitettiin [[Ubuntu]]n päälle, mutta lakiteknisistä syistä äitijakeluksi vaihtui Debian. Debianin vakaaseen julkaisuun sisältäen kuitenkin uudemman [[ydin|ytimen]], suljetut AMD:n ja NVIDIA:n näytönohjainajurit, sekä [[Steam]]-asiakasohjelman.

Heinäkuussa 2021 Valve julkaisi [[Steam Deck]] PC-käsipelikonsolin, johon SteamOS:n 3.0 pohjaksi oli vaihtunut [[Arch Linux]], joka on ollut pitkän aikaa yksi parhaimmista jakeluista Linux-pelaamiseen, johtuen rullaavan jakelun jatkuvasti ajantasalla olevista pakettivarastoista, jolloin viimeisimmät kehitysaskeleet niin ytimen, ajurien ja ohjelmistojen suhteen ovat aina saatavilla.

==Ominaisuudet==
===Pelitila===
SteamOS jakautuu kahteen tilaan, oletuksena käynnistyksen yhteydessä käytettävään pelaustilaan, jossa käyttöliittymänä on Steam Deck:stä tuttu, uudistunut Big Picture-tila. Tässä tilassa hyödynnetään Waylandin Gamescope-toteutusta, joka mahdollistaa mm. ruudunpäivitysnopeuden parantamisen [[FSR]]:llä, kuin myös esimerkiksi kuvanlaadun vaivattoman säätämisen. Pelitilasta vaihdetaan työpöytätilaan valikon kautta.

===Työpöytätila===
[[Tiedosto:Steam-deck-large.png|300px|right|KDE Plasma-työpöytäympäristöä voi ohjata niin kosketusnäytöllä, kosketusalustoilla kuin tattiohjaimilla sekä liipaisimilla.]]
Työpöytäympäristönä käytetään [[KDE|KDE Plasma 5]]:sta, jossa on mahdollista käyttää SteamOS perinteisen työpöytäympäristöjakelun tavoin. Vaikka SteamOS on [[Arch Linux]]-pohjainen ja siitä löytyy mm. [[pacman]]-paketinhallintaohjelma. Jakelun luonteesta johtuen, ohjelmien sekä pakettien asennus onnistuu oletuksena ainoastaan KDE:n Discover-paketinhallinnasta, josta on mahdollista asentaa [[flatpak]]-paketteja.

SteamOS:n on mahdollista asentaa myös [[pacman]]in avulla tavallisia paketteja, mutta jollei paketteja asenneta [[kotihakemisto]]on, uuden SteamOS-version myötä mahdolliset asennetut paketit muine mahdollisine muutoksineen pyyhkiytyvät pois.

Työpöytätilasta vaihdetaan takaisin pelitilaan esimerkiksi valikon kautta tai työpöydällä olevaa pikakuvaketta napsauttamalla.

===Tulevia ominaisuuksia===
* [[wikipedia:fi:HDR|HDR]]-väriavaruudelle [https://www.phoronix.com/news/Wine-VK_EXT_hdr_metadata on kehitteillä tuki] SteamOS:lle sekä sen käyttämälle [[Wayland]]in [[Gamescope]]-toteutukselle.

==Proton==
''Pääartikkeli: [[Proton]]''

Koska varsin harvoista peleistä on saatavilla Linux-jakeluiden kanssa yhteensopivia binääreitä, Valve on yhteistyössä [[wikipedia:en:CodeWeavers|Codeweaversin]] työstänyt [[Wine]]-yhteensopivuuskerrosohjelmistoon pohjautuvaa omaa haarautumaansa, Protonia, elokuusta 2018 alkaen. Vuonna 2021, Protonin avulla on mahdollista pelata, jopa viimeisimpiä [[wikipedia:en:AAA_(video_game_industry)|AAA]]-pelejä lähes Windows-suorituskykyä vastaavalla tasolla. Steamin Linux-versiossa Asetuksista Steam Play-kohdassa on mahdollista sallia Steam Playn käyttö kaikissa peleissä sekä valita haluamansa käytettävä Proton-versio.

== Sijoitus Steamin Linux-jakeluiden suosiossa ==
[[Tiedosto:Steam hardware software survey 2023 06.png|left|thumb|Kesäkuun 2023 tilastot]]
SteamOS on noussut suosituimmaksi Linux-jakeluksi Steam-pelipalvelussa, Steam Deckin suosion siivittämänä, joka näkyy mm. Steam Deckin AMD:n järjestelmäpiirin integroidun näytönohjaimen nousussa eniten käytetyksi Linux-järjestelmien näytönohjaimeksi. Steam Deckillä on myös todennäköisesti jotain tekemistä sen kanssa, että [https://gs.statcounter.com/os-market-share/desktop/worldwide/#monthly-202206-202306 Linux-pohjaisten työpöytäkäyttöjakeluiden osuus on saavuttanut 3% suosion työpöytäkäyttöjärjestelmistä].

== Asennus ==
===SteamOS 3===
Valve ei ole vielä julkaissut SteamOS 3:sta julkiseen levitykseen, vaikkakin täysin AMD-pohjaisella laitteistolla SteamOS 3:n levynpalautuskuvien pitäisikin toimia. Väliaikainen ratkaisu on käyttää [[HoloISO]]-projektia.
<li> [https://help.steampowered.com/fi/faqs/view/1B71-EDF2-EB6D-2BB3 help.steampowered.com/en/faqs/view/1B71-EDF2-EB6D-2BB3] (3.0 Steam Deckin palautuskuva)

===SteamOS 2===
{{EOL|SteamOS 2}}
Helmikuun 17. 2014 lähtien ovat DVD-levykuvat olleet saatavilla asennusta varten. Saatavilla on tällä hetkellä vain ja ainoastaan vanhentunut 2019 vuoden Brewmaster 2.195, joka oli tarkoitettu Valven visioimissa [[wikipedia:fi:Steam Machine|Steam Machine]]-pelitietokone/konsoleissa. Käytännössä näiden käyttäminen käyttöjärjestelmänä saati pelaamiseen ei ole toimiva ratkaisu.
* https://repo.steampowered.com/download/
* https://store.steampowered.com/steamos/buildyourown

==Aiheesta muualla==
* [https://distrowatch.com/table.php?distribution=steamos SteamOS DistroWatchissa]

==Katso myös==
* [[HoloISO]]

{{Valve Corporation}}
{{Arch Linux}}

Luokka:Valve Corporation

2023-07-27T00:10:05Z

Pyscowicz: Ak: Uusi sivu: Valve Corporationiin liittyvät artikkelit.

[[Valve Corporation]]iin liittyvät artikkelit.

Fedoran ja Red Hatin päivittäminen

2023-07-23T19:04:01Z