Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelu:Zenwalk

2006-10-03T22:53:42Z

Mikkov:

Siirretty sivulle [[Zenwalk Linux]]

Zenwalk

2006-10-03T22:53:16Z

Mikkov:

{{poistettava}}
Ranskalaisperäinen Zenwalk Linux on kevyt, yhdelle CD:lle mahtuva [[Slackware]]-pohjainen [[jakelu]], jonka painopiste on multimedia-, Internet- ja ohjelmointiominaisuuksissa. Zenwalk tunnettiin aiemmin nimellä Minislack.

Zenwalkin perusperiaatteisiin kuuluu nopeuden, keveyden ja yksinkertaisuuden lisäksi yksi ohjelma per käyttötarkoitus -ajattelu. Oletussähköpostiohjelma on [[S%C3%A4hk%C3%B6postiohjelmat#Mozilla_Thunderbird|Mozilla Thunderbird]], oletusselain [[WWW-selaimet#Firefox|Mozilla Firefox]] ja oletusmusiikkisoitin [[Audacious]]. Asennuksen mukana tulee [[Xfce]]-työpöytäympäristö, mutta [[KDE]]:n ja [[GNOME]]n saa asennettua helposti netpkg-ohjelman avulla.

Zenwalkin [[Tgz]]-paketinhallinta on hajautettu kahden graafisen sovelluksen tehtäväksi: netpkg-ohjelmalla asennetaan ja päivitetään Internet-pakettivarastolta löytyviä keskeisiä paketteja. Pkgtool-sovelluksella hallitaan taas omalle koneelle ladattuja tar.gz -paketteja. Paketinhallintaa voi luonnollisesti käyttää komentorivikomentojenkin avulla. Suuri osa [[Slackware]]-paketeista toimii suoraan myös Zenwalkissa, mutta toki on suositeltavaa käyttää Zenwalkin omia paketteja aina kun tämä on mahdollista.

== Linkkejä ==
* [http://zenwalk.vaihtoehto.org/ Suomenkielinen Zenwalk-foorumi]
* [http://www.zenwalk.org/ Zenwalk Linux]
* [http://www.zengamer.tuxfamily.org/ ZenGamer]

[[Luokka:Jakelut]]

Linux.fi:Poistettavat sivut

2006-10-03T22:51:15Z

Mikkov:

Tällä sivulla käsitellään artikkelien poistoa. Ylläpitäjä hoitaa varsinaisen poiston, täällä vain ilmaistaan poistettavat. Jos ehdotat sivun poistoa, lisää sen alkuun <nowiki>{{poistettava}}</nowiki> ja tälle sivulle maininta lyhyen perustelun kera. Jos sinusta jotai sivua ei pitäisi poistaa, voit kommentoida siitä myös tänne.

*[[Tekstieditorit]] - Tämä on merkitty poistettavaksi. Poistetaanko vai kehitetäänkö?
:Vastaavanlaisia sivuja on muitakin, että mielestäni voisi antaa olla --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. marraskuuta 2005 kello 19:32:03 (EET)
::Eiköhän [[:Luokka:Tekstieditorit]] korvaa tuon? --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. helmikuuta 2006 kello 16:50:26 (EET)
*[[Ohjelmat]] - Aika sisällötön. Ja [[:Luokka:Ohjelmat|ohjelmat-luokan]] kanssa päällekkäin --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2005 kello 21:22:47 (EET)
- Mun mielestä tuo voisi olla yksinkertainen otsikkosivu jossa olisi vain linkkejä tyyliin taulukkolaskentaohjelmat, tekstinkäsittelyohjelmat jne. Tuosta ohjelmat-luokasta ajan mittaan kehittyy todella suuri kun sinne saadaan lueteltua kaikki linuxissa toimivat ohjelmat (mikä on vain hyvä asia mutta sieltä etsiminen voi olla jossain tapauksissa aloittelijoille vaikeaa) eli molempi parempi!
:Yksi mahdollisuus olisi myös tehdä alaluokkia, juuri esimerkiksi tekstieditorit ja taulukkolaskentaohjelmat. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2005 kello 17:44:17 (EET)

*[[Jakelut]]-luokassa joku keskenkasvuinen [[Linuxman]] siirtänyt sivuja väärille otsikoille. Siirsin sisällöt, muutoksista siivottuina, alkuperäisille otsikoilleen. Poistettavia otsikoita: [[Emätin]], [[Immenkalvo]], [[Kuukautiset]], [[Kyrpä]], [[MOVEEEEEEE]], [[Penis]], [[Pillu]], [[SuSE LinuxPillu]], [[SuomiPillu]], [[Ware -cd]]
[[Luokka:Wiki]].
* Näköjään muitakin sivuja on tuhottu. [[Gjgj]]

Linux-pääteympäristö

2006-10-03T22:49:35Z

Mikkov:

{{poistettava}}
Linux-pääteympäristössä tavalliset työasemat korvataan päätteillä, jotka voivat olla joko erikseen hankittuja Linux-päätteitä, tai kiintolevyttömiä vanhoja PC-koneita.
==Toimintaperiaate ja edut==
Pääteympäristössä ohjelmia ajetaan Linux-päätepalvelimella. Koska sovellusohjelmien asennuksia ja päivityksiä tehdään vain yhdelle koneelle, verkon ylläpitotyö vähenee huomattavasti.
Päätelaitteena on mahdollista hyödyntää vanhoja PC-koneita, jolloin ympäristöä kuormitetaan vähemmän, ja säästetään laitehankinnoissa.

==Linux Terminal Server -palvelin==
* Ks. [[LTSP]] ja [[WLAN ja LTSP]]

==Linkkejä==
* [http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/LTSP K12LTSP ja Edubuntu asennusohje]
* [http://www.ltsp.org/ Linux Terminal Server Project]
* [http://www.ltsp.org/documentation/ltsp-3.0.0/instructions-3.0-fi.html LTSP 3.0:n asentaminen]
===Linux-pääteympäristöjen käyttöönottokokemuksia===
* [http://edu.noormarkku.fi/ltsp/index.html Linux pääteympäristön käyttöönotto Noormarkun yläasteella ja Finpyyn koululla]
===Linux-päätteiden jälleenmyyjiä Suomessa===
* [http://www.opinsys.fi Opinsys Oy]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Palvelimet]]

Linux.fi:Poistettavat sivut

2006-10-03T22:42:55Z

Mikkov:

Tällä sivulla käsitellään artikkelien poistoa. Ylläpitäjä hoitaa varsinaisen poiston, täällä vain ilmaistaan poistettavat. Jos ehdotat sivun poistoa, lisää sen alkuun <nowiki>{{poistettava}}</nowiki> ja tälle sivulle maininta lyhyen perustelun kera. Jos sinusta jotai sivua ei pitäisi poistaa, voit kommentoida siitä myös tänne.

*[[Tekstieditorit]] - Tämä on merkitty poistettavaksi. Poistetaanko vai kehitetäänkö?
:Vastaavanlaisia sivuja on muitakin, että mielestäni voisi antaa olla --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. marraskuuta 2005 kello 19:32:03 (EET)
::Eiköhän [[:Luokka:Tekstieditorit]] korvaa tuon? --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. helmikuuta 2006 kello 16:50:26 (EET)
*[[Ohjelmat]] - Aika sisällötön. Ja [[:Luokka:Ohjelmat|ohjelmat-luokan]] kanssa päällekkäin --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2005 kello 21:22:47 (EET)
- Mun mielestä tuo voisi olla yksinkertainen otsikkosivu jossa olisi vain linkkejä tyyliin taulukkolaskentaohjelmat, tekstinkäsittelyohjelmat jne. Tuosta ohjelmat-luokasta ajan mittaan kehittyy todella suuri kun sinne saadaan lueteltua kaikki linuxissa toimivat ohjelmat (mikä on vain hyvä asia mutta sieltä etsiminen voi olla jossain tapauksissa aloittelijoille vaikeaa) eli molempi parempi!
:Yksi mahdollisuus olisi myös tehdä alaluokkia, juuri esimerkiksi tekstieditorit ja taulukkolaskentaohjelmat. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2005 kello 17:44:17 (EET)

*[[Jakelut]]-luokassa joku keskenkasvuinen siirtänyt sivuja väärille otsikoille. Siirsin sisällöt, muutoksista siivottuina, alkuperäisille otsikoilleen. Poistettavia otsikoita: [[Emätin]], [[Immenkalvo]], [[Kuukautiset]], [[Kyrpä]], [[MOVEEEEEEE]], [[Penis]], [[Pillu]], [[SuSE LinuxPillu]], [[SuomiPillu]], [[Ware -cd]]
[[Luokka:Wiki]]

Linux.fi:Poistettavat sivut

2006-10-03T22:42:23Z

Mikkov:

Tällä sivulla käsitellään artikkelien poistoa. Ylläpitäjä hoitaa varsinaisen poiston, täällä vain ilmaistaan poistettavat. Jos ehdotat sivun poistoa, lisää sen alkuun <nowiki>{{poistettava}}</nowiki> ja tälle sivulle maininta lyhyen perustelun kera. Jos sinusta jotai sivua ei pitäisi poistaa, voit kommentoida siitä myös tänne.

*[[Tekstieditorit]] - Tämä on merkitty poistettavaksi. Poistetaanko vai kehitetäänkö?
:Vastaavanlaisia sivuja on muitakin, että mielestäni voisi antaa olla --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. marraskuuta 2005 kello 19:32:03 (EET)
::Eiköhän [[:Luokka:Tekstieditorit]] korvaa tuon? --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. helmikuuta 2006 kello 16:50:26 (EET)
*[[Ohjelmat]] - Aika sisällötön. Ja [[:Luokka:Ohjelmat|ohjelmat-luokan]] kanssa päällekkäin --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2005 kello 21:22:47 (EET)
- Mun mielestä tuo voisi olla yksinkertainen otsikkosivu jossa olisi vain linkkejä tyyliin taulukkolaskentaohjelmat, tekstinkäsittelyohjelmat jne. Tuosta ohjelmat-luokasta ajan mittaan kehittyy todella suuri kun sinne saadaan lueteltua kaikki linuxissa toimivat ohjelmat (mikä on vain hyvä asia mutta sieltä etsiminen voi olla jossain tapauksissa aloittelijoille vaikeaa) eli molempi parempi!
:Yksi mahdollisuus olisi myös tehdä alaluokkia, juuri esimerkiksi tekstieditorit ja taulukkolaskentaohjelmat. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2005 kello 17:44:17 (EET)

*[[Jakelut]]-luokassa joku keskenkasvuinen siirtänyt sivuja väärille otsikoille. Siirsin sisällöt, muutoksista siivottuina, alkuperäisille otsikoilleen. Poistettavia otsikoita: [[Emätin]], [[Immenkalvo]], [[Kuukautiset]], [[Kyrpä]], [[MOVEEEEEEE]], [[Penis]], [[Pillu]], [[SuSE LinuxPillu]], [[SuomiPillu]], [[Ware -cd]] --[[Käyttäjä:Mikkov|Mikkov]]

[[Luokka:Wiki]]

Keskustelu:Kubuntu

2006-10-03T22:32:13Z

Mikkov:

'''Unicode'''

Siirretty sivulle [[Kubuntu]]

Kubuntu

2006-10-03T22:31:32Z

Mikkov:

{{poistettava}}
Kubuntu on [[KDE]]-työpöydällä varustettu versio [[Ubuntu]]sta. Erot näiden kahden jakelun välillä ovat muutoin pienet, käytännössä kyse on yhden jakelun eri asennusmedioista. Mikäli koneessa halutaan käyttää usean eri käyttäjän mieltymysten vuoksi erilaisia työpöytäympäristöjä, voidaan Ubuntuun asentaa ''kubuntu-desktop'' -paketti tai Kubuntuun ''ubuntu-desktop''. Molempia jaellaan vain yhdellä cd:llä tai dvd:llä, julkaisuajankohdat ovat samat ja molemmat paketit sisältävät oletuksena vain yhden työpöytäympäristön.

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Xubuntu]]

== Linkkejä ==
*[http://www.kubuntu.org/ Kubuntun kotisivu]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet [[Ubuntu|Ubuntun]] ja Kubuntun asennukseen ja peruskäyttöön
*[http://linux.sange.fi/kubuntu Lataa suomenkielinen Kubuntu Live-CD]

[[Luokka:Jakelut]]

Livemedia

2006-10-03T22:22:21Z

Mikkov:

{{poistettava}}
Live-CD on Linux-[[jakelut|jakelu]], joka käynnistyy suoraan CD-levyltä eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta, joten mitään vaaraa tällaisen jakelun testaamisesta ei ole tietojen katoamisen tms. kannalta.

===Hyvät puolet===
*Aloittelijaystävällinen
*Järjestelmää on vaikea rikkoa, ja vaikka se särkyisikin, niin uudelleenkäynnistys korjaa vahingot
*Nopea käyttöönotto, ei vaadi asennusta
*Paljon perusohjelmia mukana
*Turvallinen tapa käyttää Internetiä hotellihuoneesta tai muusta ei-turvallisesta paikasta.

===Huonot puolet===
*Usein hitaampi kuin kovalevylle asennettu versio
*Kokoonpanoon tehdyt muutokset eivät tallennu mikäli käytössä ei ole live-cd:tä joka tukee esimerkiksi USB-tikulla
olevaa kotihakemistoa ja/tai union-fs:ää jolloin mikä tahansa CD:llä oleva tiedosto voidaan korvata.
*Käynnistyy hitaasti
*Ohjelmien asennus joskus vaikeaa

==LiveCD:itä==

*[[Damn Small Linux]]
*[[GeeXboX]]
*[http://www.e-fense.com/helix/ Helix]
*[[Knoppix]]
*[[Kororaa]]
*[http://www.linspire.com/ LindowsCD]
*[[Mandriva Move]]
*[[Puppy]]
*[[RIP]]
*[[SuomiKnoppix]]
*[http://www.suse.com/ SUSE Live Eval]
*[[Ubuntu Linux|Ubuntu Live CD]]

==Pelastuslevyt==

LiveCD:t ovat myös hyviä nk. pelastuslevyjä. Jos saa Linuxin tai käynnistyslataimen pahasti sekaisin, voit käynnistää LiveCD:ltä, [[mount|liittää]] tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai kääntää uuden [[Kernel|kernelin]]. Ehkä tunnetuin pelastus-liveCD on [http://www.sysresccd.org/ SystemRescueCD].

Erityinen vaihtoehto on myös NT offline password editor, jolla siis voi muuttaa Windows NT-pohjaisten (NT, 2000, XP) Windowsien salasanoja jos on sattunut unohtumaan

[[Luokka:Jakelut]]

SuomiKnoppix

2006-10-03T22:19:06Z

Mikkov:

SuomiKnoppix on Tapani Räikkösen tekemä versio tunnetusta [[Knoppix]]-[[jakelut|jakelupaketista]]. SuomiKnoppixissa on ohjelmista suomen- ja pääosin myös ruotsinkieliset versiot sekä oletuksena toimivat paikallisasetukset (mm. näppäinasettelu) Suomeen. Työpöytäympäristönä on [[KDE]]. Tällä hetkellä tarjolla on vain CD-versio, mutta myös DVD-versio on tulossa.

SuomiKnoppixin kehitysversion voi ladata osoitteesta http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/. Peilaus löytyy Tonnikalasta osoitteella http://os.tonnikala.org/suomiknoppix/. Torrentti on myös saatavilla osoitteessa http://linuxtracker.org/torrents-details.php?id=2898.

== Historiaa ==
SuomiKnoppix syntyi [http://tapsa.terae.net/linux/ Windowsista Linuxiin ABC:n] kirjoittajan Tapani Räikkösen projektina jatkona kuollelle NordicKnoppixille.

SuomiKnoppixia jaettiin alunperin ftp.funet.fi-palvelussa, mutta Suomen uusi tekijänoikeuslaki [http://www.effi.org/tekijanoikeus/laki/tekijanoikeus-faq.html#LEVITTAMINEN saattaa kieltää] DVD-elokuvien katseluun vaadittavan libdvdcss-kirjaston levittämisen. Koska alkuperäisen SuomiKnoppixin mukana tuli kyseinen kirjasto, se poistettiin jakelusta. Myöhemmin Räikkönen julkaisi SuomiKnoppixista uuden version, jossa ei ole mukana kyseistä kirjastoa.

[[Luokka:Jakelut]]

OpenSUSE

2006-10-03T22:15:00Z

Mikkov:

{{poistettava}}
Nimi '''SuSE''' on alunperin lyhennys sanoista '''Gesellschaft für Software und Systementwicklung GmbH'''. SuSE Linux -[[Jakelut|jakelua]] kehitti saksalainen SuSE GmbH, jonka yhdysvaltalainen Novell osti vuoden 2004 tammikuussa. SuSE Linuxia myydään ohjekirjojen kanssa, mutta sen voi myös asentaa ilmaiseksi FTP:ltä asennuksen aikana imuroimalla tai DVD- tai CD-imageilta. SuSEsta on saatavilla myös live-DVD. Kovin heikkotehoiseen koneeseen SuSEa ei välttämättä kannata asentaa.

SuSEn asetustyökalua '''YaSTia''' (Yet another Setup Tool) on pitkään pidetty eräänä edistyksellisimmistä Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Myös muuten SuSE on erittäin edistynyt Linux-jakelu, joidenkin mielestä jopa edistynein. SuSE on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista, ja myös IBM tekee läheistä Linux-yhteistyötä Novellin kanssa.

Kesällä 2005 SuSE julkaisi OpenSUSE-projektin, jonka idea on vähän sama kuin [[Fedora Core|Fedora-projektilla]] – luoda yhteisöversio kaupallisesti menestyvästä jakelusta.

== Linkkejä ==

* [http://www.novell.com/linux/suse/index.html SuSE Linux]
* [http://www.opensuse.org OpenSUSE]

[[Luokka:Jakelut]]

CentOS

2006-10-03T22:13:16Z

Mikkov:

CentOS on [[RHEL]]:n lähdekoodeista käännetty Linux-jakelu, kuten [[White Box Enterprise Linux]].

==Linkkejä==
*[http://www.centos.org/ CentOS:n kotisivu]

[[Luokka:Jakelut]]

Puppy Linux

2006-10-03T22:11:23Z

Mikkov:

{{poistettava}}

'''Puppy''' (tunnetaan myös nimillä ''Puppy Linux'' ja ''Puppy OS'') on todella pieni [[Live-CD|live-Linux]] jakelu, jonka ensisijainen tarkoitus on tehdä Linuxin kokeilemisesta helppoa. Puppyn voi asentaa myös halutessaan [[wikipedia:fi:Kiintolevy|kiintolevylle]] (omalle osiolleen tai fat-osiolle Windowsin kanssa), [[Usb-muisti|USB-muistitikulle]] tai [[wikipedia:fi:Lähiverkko|lähiverkon]] kautta käynnistettäväksi. Myös [[wikipedia:fi:emulaattori|emulointi]] mm. Windowsista on mahdollista.

Puppyn voi polttaa sekä CD- että DVD-levylle.

Puppy Linuxin erikoisin ominaisuus on, että muutokset jotka tehdään tiedostojärjestelmiin (kuten ohjelmien ja muiden tiedostojen lisäys, poisto, muokkaus) on mahdollista tallentaa takaisin CD- tai DVD-levylle.

==Linkkejä==
* [http://www.puppylinux.com/ Puppyn virallinen kotisivu]

[[Luokka: Jakelut]]

Mandriva Move

2006-10-03T22:10:05Z

Mikkov:

{{Poistettava}}

'''Mandriva Move''' (aiemmin Mandrake Move) on [[Mandriva]]n Linux-jakelun [[LiveCD]]-versio. Nykyinen Mandriva Move perustuu Mandriva 10.0:aan, ja on siten jäljessä kovalevylle asennettavasta Mandriva-versiosta.

== Linkkejä ==

*[http://wwwnew.mandriva.com/en/individuals/products/move Mandriva Move Virallinen sivu]
*[ftp://ftp.song.fi/pub/mirrors/Mandrake-linux/official/iso/move/2.0/i586/ Mandriva moven download-linkki]

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Edubuntu

2006-10-03T22:09:02Z

Mikkov:

Siirretty sivulle [[Edubuntu]]

Edubuntu

2006-10-03T22:08:44Z

Mikkov:

{{poistettava}}

Edubuntu on oppilaitoksille ja kouluille tarkoitettu versio [[Ubuntu|Ubuntusta]].

==Linkkejä==
*[http://www.edubuntu.org Edubuntun kotisivu]

[[Luokka:Jakelut]]

Xubuntu

2006-10-03T22:06:41Z

Mikkov:

{{poistettava}}

Xubuntu on [[Xfce]]-työpöydällä varustettu [[Ubuntu]]-asennuslevy. Erillinen Xubuntu-asennuslevy on saatavilla Ubuntun versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien. Aikaisempiin (K)Ubuntun versioihin se on asennettava erikseen. Tämä tapahtuu asentamalla paketti xubuntu-desktop vaikkapa [[Aptitude]]lla tai [[Synaptic]]illa.

== Linkkejä ==

* [http://www.xubuntu.org/ Xubuntun kotisivut]

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Kubuntu]]

[[Luokka:Jakelut]]

Arch Linux

2006-10-03T22:04:37Z

Mikkov:

{{poistettava}}
Arch Linux on i686 arkkitehtuurille optimoitu [[Jakelut|jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentooseseu on paska]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän hallinnointi on helppoa; apuna on kätevä pakettienhallintaohjelma pacman. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release" tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current versioon säännöllisesti pacmanin avulla.

== Linkkejä ==
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Gnoppix

2006-10-03T21:59:48Z

Mikkov:

Joku teini nimennyt sivun uudelleen, sisältö siirretty alkuperäiselle sivulle.

Gnoppix

2006-10-03T21:58:41Z

Mikkov:

{{poistettava}}

Gnoppix - [[GNOME|Gnome-työpöydällä]] varustettu, [[Ubuntu|Ubuntu-pohjainen]] [[LiveCD]].

== Linkkejä ==

[http://www.gnoppix.org/ Gnoppixin kotisivut]

[[Luokka:Jakelut]]

Hakemistorakenne

2006-02-12T09:56:27Z

Mikkov:

Linuxin hakemistorakenne on määritetty [[wikipedia:fi:Filesystem_Hierarchy_Standard|FHS-standardissa]], se määrittää
joukon hakemistoja ja niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Nykyisin
useimmat jakeluversiot noudattavat tätä standardia.

== Yleistä ==
Hakemistorakenne alkaa juurihakemistosta, merkintä kauttaviiva "/", jonka
alle tiedostot ja hakemistot järjestetään puumaiseksi rakenteeksi. Nykyisin on myös yleistynyt vertaus sisäkkäisistä kansioista.

Levyasemat näkyvät käyttäjälle ja ohjelmille hakemistoina. Esimerkiksi CD-levyltä lukiessa ei viitata suoraan asemaan, vaan hakemistoon "/media/cdrom". Tämä mahdollistaa järjestelmän tiedostojen jakamisen usealle fyysiselle laitteelle niin, että haluttu tiedosto löytyy aina standardin mukaista polkua käyttäen, riippumatta tallennuslaitteiden fyysisestä kokoonpanosta.

Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan viitata absoluuttisesta tai suhteellista polkua käyttäen. Absoluuttinen viittaminen tarkoittaa, että polku tiedostoon kirjoitetaan täydellisenä juurihakemistosta lähtien esimerkiksi "/usr/doc/apache-1.3.34/README". Suhteellinen viittaminen tarkoittaa, että hakemistopolku on suhteessa aktiiviseen hakemistoon esimerkiksi "../../doc/apache-1.3.34/README".

== Juurihakemisto ==
Juurihakemiston "/" alta tulee löytyä järjestelmän käynnistämiseen ja palauttamiseen tarvittavat osat. [[wikipedia:fi:Filesystem_Hierarchy_Standard|FHS-standardi]] määrittää seuraavat hakemistot:

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/bin
|Olennaiset järjestelmäkomennot kaikkien käyttäjien käytettäväksi.
|-
|width=20%|/boot
|Järjestelmän käynnistämiseen tarvittavat tiedostot. Mm. [[GRUB]] säilöö tarvitsemiaan tietoja tänne
|-
|width=20%|/dev
|Laitetiedostot.
|-
|width=20%|/etc
|Järjestelmän asetukset.
|-
|width=20%|/home
|Käyttäjien kotihakemistot. Käyttäjä voi viitata omaan kotihakemistoonsa ~-merkillä.
|-
|width=20%|/lib
|Järjestelmän jaetut kirjastot, sekä kernelin modulit.
|-
|width=20%|/media
|Siirrettävän median liitoskohdat.
|-
|width=20%|/mnt
|Väliaikaisesti liitetyt osiot.
|-
|width=20%|/opt
|Kaupallisten ohjelmistojen käyttämä asennushakemisto.
|-
|width=20%|/proc
|Vain linuxissa. Kernelin ja prosessien tiedot. Procfs levyjärjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto.
|-
|width=20%|/root
|Pääkäyttäjän kotihakemisto.
|-
|width=20%|/sbin
|Järjestelmäsovellukset, ylläpitoon tarvittavia ohjelmia. Yleensä vain pääkäyttäjälle.
|-
|width=20%|/tmp
|Väliaikaistiedostot, tyhjennetään koneen käynnistyessä uudelleen.
|-
|width=20%|/usr
|Hakemiston alla käyttöjärjestelmän kannalta ei-kriittiset osat.
|}

== /home kotihakemistot ==

Hakemiston "/home" alta löytyvät käyttäjän kotihakemistot, esimerkiksi "/home/pekka". Kotihakemiston alle tallennetaan kaikki käyttäjän tekemät tiedostot. Tämä helpottaa esimerkiksi tiedostojen varmuuskopiointia, koska kaikki käyttäjän tiedostot löytyvät samasta paikkaa.

Normaalikäyttäjän oikeuksilla pystyy tiedostoja tallentamaan tai muuttamaan vain omaan kotihakemistoon. Käyttäjä ei siis voi vahingossa poistaa tai muuttaa järjestelmän toiminnan kannalta oleellisia tiedostoja.

== /usr hierarkia ==

/usr hakemiston alta löytyvät järjestelmän vähemmän kriittiset osat kuten sovellusohjelmat,
dokumentaatio, ohjelmien jaetut tiedostot kuten fontit, ikonit jne..

=== Pakolliset elementit ===

Pakolliset elementit tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat normaalin toiminnan kannalta olennaisia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/bin
|Useimmat järjestelmäkomennot ja ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/include
|C-kääntäjän otsikkotiedostot.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Hakemistosta /usr/lib saattaa löytyä seuraavia alihakemistoja
* /usr/lib/fpc/ [[FreePascal]]-kääntäjä joka on [[Pascal]]-ohjelmointikielinen kääntäjä.
|-
|width=20%|/usr/local
|Paikallinen hierarkia. Oletuksena tyhjä, järjestelmän ylläpitäjä voi rakentaa oman tarvitsemansa hierarkian, esim dokumenttien jakoa varten käyttäjien kesken.
|-
|width=20%|/usr/sbin
|Ei-kriittiset järjestelmän käyttämät ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/share
|Jaetut arkkitehtuurista riippumattomat tiedostot.
Hakemistosta /usr/share saattaa löytyä seuraavia alikansioita

* /usr/share/fpcsrc sisältää [[FreePascal]]:n lähdekoodit
* /usr/share/lazarus sisältää [[Lazarus]]-ohjelmankehitysympäristön
|}

=== Valinnaiset elementit ===

Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/X11R6
|Ikkunointijärjestelmä, ja sen tarvitsemat osat.
|-
|width=20%|/usr/games
|Pelit.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Vaihtoehtoisia binäärimuotoja käyttävät kirjastot.
|-
|width=20%|/usr/src
|Ohjelmien lähdekoodit.
|-
|}

== /var hierarkia ==
/var hakemisto on tarkoitettu järjestelmän ja sovellusten muuttuvien tietojen tallentamiseen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi lokitiedostot sovellusten toiminnasta.

=== Pakolliset elementit ===
Pakolliset elementit tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat normaalin toiminnan kannalta olennaisia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/var/cache
|Sovellusten cache tiedot.
|-
|width=20%|/var/lib
|Sovellusten suorituksen aikaiset tilatiedot
|-
|width=20%|/var/local
|Muuttuva data /usr/local hierarkiasta
|-
|width=20%|/var/lock
|Lukitustiedostot.
|-
|width=20%|/var/log
|Lokitiedostot
|-
|width=20%|/var/opt
|Muuttuva data /opt hierarkiasta
|-
|width=20%|/var/run
|Prosesseihin liittyvät ajotiedot.
|-
|width=20%|/var/spool
|Sovellusten prosessointia odottava data
|-
|width=20%|/var/tmp
|Väliaikaistiedostot, jotka säilytetään bootin yli.
|}

=== Valinnaiset elementit===
Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|/var/account
|Prosessien aiheuttamien kuormituksen kirjaus.
|-
|/var/crash
|Järjestelmän kaatumisen selvittämistä auttavat tiedostot.
|-
|/var/games
|Pelien muuttuvat tiedot.
|-
|/var/mail
|Käyttäjien postilaatikot.
|-
|/var/yp
|Network Information Service (NIS) tietokannat.
|}

=== Varatut hierarkiat ===

/var hierarkian alla on historiallisista syistä varattuja hakemistoja.

/var/backups
/var/cron
/var/msgs
/var/preserve

== Linkkejä ==
[http://www.pathname.com/fhs/ FHS-standardin kotisivu]

[[wikipedia:en:fhs|FHS-standardi englanninkielisessä Wikissä]]

[[Luokka:Järjestelmä]]

Hakemistorakenne

2006-02-12T09:56:04Z

Mikkov:

Keskustelu:Hakemistorakenne

2006-02-11T19:53:13Z

Mikkov:

== Ulkoasu ==
Olen uusi wikin kanssa eli tukeeko tämä taulukoita? Nuo hakemistot ja kuvaukset olisivat varmasti luettavampia taulukkomuodossa.
:Ainakin ihan html-tageilla sen voi tehdä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. helmikuuta 2006 kello 13:41:59 (EET)
::Löytyihän ne taulukotkin. Miltä näyttää? Puolet on tehty, huomenna lisää ja linkit kuntoon, jos tuo vaikuttaa paremmalta.

== Hakemistot vs. kansiot ==

Pitäisi puhua hakemistoista, ei kansioista.

Miksi? Esim KDE:ssä käytetään kansio nimeä!

:Joo, käyttöliittymässä. Lokalisointi.orgista:
:folder (s) yleinen rakenteinen sisällysolio esimerkiksi kiintolevyllä, kirjanmerkeissä, FTP-palvelimella, tms.: kansio (KDE, Gnome) , hakemisto (epäsuositeltava) §
:§ Tuskiin minkään muun termin käännöksestä on taisteltu yhtä paljon kuin tämän. Näkökulmia on monia ja eri käännösprojekteissa on tehty erilaisia päätöksiä. Kiista on yleinen myös englanninkielisillä foorumeilla sanojen folder ja directory suhteen.

:Jos ohjelmiston kohderyhmä on peruskäyttäjät, ovat he tottuneet kansio-termiin Windowsissa. Kansio-termi on myös yhtenevä kansiota esittävän kuvakkeen kanssa. Hakemisto on peruskäyttäjälle vaikeasti ymmärrettävä termi, koska kaikissa muissa kuin ATK-alan merkityksissä hakemisto tarkoittaa viitteitä sisältävää luetteloa, kuten henkilöhakemistoa, puhelinluetteloa tai kirjan hakemistoa. Näitä ei yleisesti mielletä sellaisiksi, jotka sisältävät jotain, kun taas kansioiden yleisesti mielletään sisältävän jotain, erityisesti asiakirjoja.

:Kansio-sana ei kuitenkaan ole merkitykseltään aivan mielekäs kaikissa yhdyssanoissa, kuten kansiohierarkia tai kansiopolku.

:ATK-alan ammattilaiset ovat itse usein tottuneet hakemisto-sanaan ja mielellään käyttävät sitä. Siksi se sopii käännökseksi erityisesti järjestelmäohjelmiin ja muihin, joita tavalliset käyttäjät eivät käytä.

::-tpr

"korjasinpa" nuo hakemisto-muotoon.. en tiiä oliko tuo sitten hyvä liike
--[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. heinäkuuta 2005 kello 17:24:28 (EEST)
:Mielestäni ihan hyvä liike, kun se noin yleisesti asiaa käsittelee. Eri asia olisi, jos puhuttaisiin GUI:sta. Kansiorakenne kuulostaa muutenkin vähän omituiselta verrattuna hakemistorakenteeseen :)
::-tpr

Keskustelu:Hakemistorakenne

2006-02-11T19:50:58Z

Mikkov:

== Ulkoasu ==
Olen uusi wikin kanssa eli tukeeko tämä taulukoita? Nuo hakemistot ja kuvaukset olisivat varmasti luettavampia taulukkomuodossa.
:Ainakin ihan html-tageilla sen voi tehdä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. helmikuuta 2006 kello 13:41:59 (EET)
::Löytyihän ne taulukotkin. Miltä näyttää? Puolet on tehty, huomenna lisää, jos tuo vaikuttaa paremmalta.

== Hakemistot vs. kansiot ==

Pitäisi puhua hakemistoista, ei kansioista.

Miksi? Esim KDE:ssä käytetään kansio nimeä!

:Joo, käyttöliittymässä. Lokalisointi.orgista:
:folder (s) yleinen rakenteinen sisällysolio esimerkiksi kiintolevyllä, kirjanmerkeissä, FTP-palvelimella, tms.: kansio (KDE, Gnome) , hakemisto (epäsuositeltava) §
:§ Tuskiin minkään muun termin käännöksestä on taisteltu yhtä paljon kuin tämän. Näkökulmia on monia ja eri käännösprojekteissa on tehty erilaisia päätöksiä. Kiista on yleinen myös englanninkielisillä foorumeilla sanojen folder ja directory suhteen.

:Jos ohjelmiston kohderyhmä on peruskäyttäjät, ovat he tottuneet kansio-termiin Windowsissa. Kansio-termi on myös yhtenevä kansiota esittävän kuvakkeen kanssa. Hakemisto on peruskäyttäjälle vaikeasti ymmärrettävä termi, koska kaikissa muissa kuin ATK-alan merkityksissä hakemisto tarkoittaa viitteitä sisältävää luetteloa, kuten henkilöhakemistoa, puhelinluetteloa tai kirjan hakemistoa. Näitä ei yleisesti mielletä sellaisiksi, jotka sisältävät jotain, kun taas kansioiden yleisesti mielletään sisältävän jotain, erityisesti asiakirjoja.

:Kansio-sana ei kuitenkaan ole merkitykseltään aivan mielekäs kaikissa yhdyssanoissa, kuten kansiohierarkia tai kansiopolku.

:ATK-alan ammattilaiset ovat itse usein tottuneet hakemisto-sanaan ja mielellään käyttävät sitä. Siksi se sopii käännökseksi erityisesti järjestelmäohjelmiin ja muihin, joita tavalliset käyttäjät eivät käytä.

::-tpr

"korjasinpa" nuo hakemisto-muotoon.. en tiiä oliko tuo sitten hyvä liike
--[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. heinäkuuta 2005 kello 17:24:28 (EEST)
:Mielestäni ihan hyvä liike, kun se noin yleisesti asiaa käsittelee. Eri asia olisi, jos puhuttaisiin GUI:sta. Kansiorakenne kuulostaa muutenkin vähän omituiselta verrattuna hakemistorakenteeseen :)
::-tpr

Hakemistorakenne

2006-02-11T19:49:15Z

Mikkov:

== Yleiskuvaus ==
Linuxin hakemistorakenne on määritetty FHS-standardissa, se määrittää
joukon hakemistoja ja niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Nykyisin
useimmat jakeluversiot noudattavat tätä standardia.

Hakemistorakenne koostuu juurihakemistosta, merkintä kauttaviiva "/", jonka
alle tiedostot ja hakemistot järjestetään puumaiseksi rakenteeksi. Nykyisin on myös yleistynyt vertaus sisäkkäisistä kansioista. Levyasemat näkyvät käyttäjälle ja ohjelmille
hakemistoina. Esimerkiksi CD-levyltä lukiessa ei viitata suoraan asemaan, vaan
hakemistoon "/media/cdrom". Tämä mahdollistaa järjestelmän tiedostojen
jakamisen usealle fyysiselle laitteelle niin, että haluttuun tiedostoon voidaan
viitata standardin mukaista polkua käyttäen riippumatta tallennuslaitteiden fyysisestä kokoonpanosta.

== / Juurihakemisto ==
Juurihakemiston alta tulee löytyä järjestelmän käynnistämiseen ja palauttamiseen tarvittavat osat. FSH-standardi määrittää seuraavat hakemistot:

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/bin
|Olennaiset järjestelmäkomennot kaikkien käyttäjien käytettäväksi.
|-
|width=20%|/boot
|Järjestelmän käynnistämiseen tarvittavat tiedostot. Mm. [[GRUB]] säilöö tarvitsemiaan tietoja tänne
|-
|width=20%|/dev
|Laitetiedostot.
|-
|width=20%|/etc
|Järjestelmän asetukset.
|-
|width=20%|/home
|Käyttäjien kotihakemistot. Käyttäjä voi viitata omaan kotihakemistoonsa ~-merkillä.
|-
|width=20%|/lib
|Järjestelmän jaetut kirjastot, sekä kernelin modulit.
|-
|width=20%|/media
|Siirrettävän median liitoskohdat.
|-
|width=20%|/mnt
|Väliaikaisesti liitetyt osiot.
|-
|width=20%|/opt
|Kaupallisten ohjelmistojen käyttämä asennushakemisto.
|-
|width=20%|/proc
|Vain linuxissa. Kernelin ja prosessien tiedot. Procfs levyjärjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto.
|-
|width=20%|/root
|Pääkäyttäjän kotihakemisto.
|-
|width=20%|/sbin
|Järjestelmäsovellukset, ylläpitoon tarvittavia ohjelmia. Yleensä vain pääkäyttäjälle.
|-
|width=20%|/tmp
|Väliaikaistiedostot, tyhjennetään koneen käynnistyessä uudelleen.
|-
|width=20%|/usr
|Hakemiston alla käyttöjärjestelmän kannalta ei-kriittiset osat.
|}

== /usr hakemisto ==

/usr muodostaa oman hierarkian, joka jakautuu useaan osaan:

=== Pakolliset elementit ===

Pakolliset elementit tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat toiminnan kannalta olennaisia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/bin
|Useimmat järjestelmäkomennot ja ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/include
|C-kääntäjän otsikkotiedostot.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Hakemistosta /usr/lib saattaa löytyä seuraavia alihakemistoja
* /usr/lib/fpc/ [[FreePascal]]-kääntäjä joka on [[Pascal]]-ohjelmointikielinen kääntäjä.
|-
|width=20%|/usr/local
|Paikallinen hierarkia. Oletuksena tyhjä, järjestelmän ylläpitäjä voi rakentaa oman tarvitsemansa hierarkian, esim dokumenttien jakoa varten käyttäjien kesken.
|-
|width=20%|/usr/sbin
|Ei-kriittiset järjestelmän käyttämät ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/share
|Jaetut arkkitehtuurista riippumattomat tiedostot.
Hakemistosta /usr/share saattaa löytyä seuraavia alikansioita

* /usr/share/fpcsrc sisältää [[FreePascal]]:n lähdekoodit
* /usr/share/lazarus sisältää [[Lazarus]]-ohjelmankehitysympäristön
|}

=== Valinnaiset elementit ===

Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/X11R6
|Ikkunointijärjestelmä, ja sen tarvitsemat osat.
|-
|width=20%|/usr/games
|Pelit.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Vaihtoehtoisia binäärimuotoja käyttävät kirjastot.
|-
|width=20%|/usr/src
|Lähdekoodit.
|-
|}

== /var hierarkia ==

=== Pakolliset ===

==== /var/cache ====

Sovellusten cache tiedot.

==== /var/lib ====

==== /var/local ====

Muuttuva data /usr/local hierarkiasta

==== /var/lock ====

Lukitustiedostot.

==== /var/log ====

Lokitiedostot

==== /var/opt ====

Muuttuva data /opt hierarkiasta

==== /var/run ====

Prosesseihin liittyvät ajotiedot.

==== /var/spool ====

Sovellusten prosessointia odottava data

==== /var/tmp ====

Väliaikaistiedostot, jotka säilytetään bootin yli.

=== Valinnaiset ===

==== /var/account ====

Prosessien aiheuttamien kuormituksen kirjaus.

==== /var/crash ====

Järjestelmän kaatumisen selvittämistä auttamvat tiedostot.

==== /var/games ====

Pelien muuttuvat tiedot.

==== /var/mail ====

Käyttäjien postilaatikot.

==== /var/yp ====

Network Information Service (NIS) tietokannat.

=== Varatut hierarkiat ===

/var hierarkian alla on historiallisista syistä varattuja hakemistoja.

/var/backups
/var/cron
/var/msgs
/var/preserve

[[Luokka:Järjestelmä]]

Inkscape

2006-01-11T18:58:08Z

Mikkov:

Inkscape on monipuolinen työkalu vektorigrafiikan piirtämiseen, se on [[GPL]]-lisensoitu ja saatavissa useille käyttöympäristöille.

Ensisijaisena tiedostomuotonaan Inkscape käyttää [[W3C:n]] SVG-standardia ([[Scalable Vector Graphics]]), minkä täydellinen tukeminen on projektin yhtenä päämääränä. Inkscape tukee monia kaupallisista sovelluksista löytyviä ominaisuuksia ja on käyttökelpoinen ohjelma varhaisesta kehitysasteestaan huolimatta.

== Linkkejä ==
[http://www.inkscape.org Inkscapen kotisivu]

[[Luokka:Ohjelmat]][[Luokka:Työpöytä]]

Inkscape

2006-01-11T18:57:04Z

Mikkov: /* Linkkejä */

Inkscape

2006-01-11T18:56:47Z

Mikkov:

Slackware

2006-01-11T16:33:30Z

Mikkov: /* Epävirallisia paketteja */

Slackware on yksi kaikkein vanhimmista Linux-jakeluista. Sen kehitys aloitettiin jo 1993. Tästä huolimatta Slackwarea kehitetään yhä aktiivisesti.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma [[Tgz]] (Slackware Package Management). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.gz-tiedostoja ja niitä hallintaan installpkg-, removepkg- ja upgradepkg-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kahdella asennus-cd:llä. Ensimmäisellä cd:llä ovat binäärit. Tämä cd tarvitaan asennukseen. Toisella cd:llä ovat ohjelmien lähdekoodit.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista. Osaava saa sen sopimaan melkein mihin tahansa. Slackware on myös lähes ehdoton valinta, jos haluaa käyttää Linuxia esim. 386:lla.

== Linkkejä ==

*[http://www.slackware.com/ Slackwaren kotisivu]

== Epävirallisia paketteja ==
*[http://www.linuxpackages.net Linuxpackages/ suurin epävirallinen]
*[http://gsb.freerock.org Freerock GNOME-ympäristö]

[[Luokka:Jakelut]]

Slackware

2006-01-11T16:29:55Z

Mikkov: /* Linkkejä */

Slackware on yksi kaikkein vanhimmista Linux-jakeluista. Sen kehitys aloitettiin jo 1993. Tästä huolimatta Slackwarea kehitetään yhä aktiivisesti.

Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma [[Tgz]] (Slackware Package Management). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.gz-tiedostoja ja niitä hallintaan installpkg-, removepkg- ja upgradepkg-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kahdella asennus-cd:llä. Ensimmäisellä cd:llä ovat binäärit. Tämä cd tarvitaan asennukseen. Toisella cd:llä ovat ohjelmien lähdekoodit.

Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista. Osaava saa sen sopimaan melkein mihin tahansa. Slackware on myös lähes ehdoton valinta, jos haluaa käyttää Linuxia esim. 386:lla.

== Linkkejä ==

*[http://www.slackware.com/ Slackwaren kotisivu]

== Epävirallisia paketteja ==
*[http://www.linuxpackages.net http://www.linuxpackages.net] Suurin epävirallinen sivusto
*[http://gsb.freerock.org http://gsb.freerock.org] [[GNOME]]-ympäristö Slackwarelle

[[Luokka:Jakelut]]

Ohjelmien asentaminen

2006-01-11T16:11:24Z

Mikkov:

Ohjelmien asentaminen GNU/Linuxiin onnistuu pääsääntöisesti kahdella tavalla, kääntämällä lähdekoodista tai jakelupaketin omalla [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnalla]].

== Kääntäminen lähdekoodista ==
Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun valmiista paketista, sillä:
* Lähdekoodista asennetun paketin poistaminen on hankalaa
* Paketinhallintatyökalut eivät toimi oikein lähdekoodista asennettujen ohjelmien kanssa
* (Riippuvuuksia ei aina tarkisteta)

Jos lähdekoodista kääntäminen on tehtävä, se on (yleensä) näin helppoa:

# Kopio ohjelman lähdekoodipaketti ja pura se ( tar xvzf hyvasofta.tar.gz / tar xvjf hyvasofta.tar.bz2)
# Siirry paketin hakemistoon (cd hyvasofta)
# Hakemistossa on yleensä tekstitiedostoja, joiden nimet ovat README, INSTALL taikka jotain muuta vastaavaa. Lue nämä ja varmista, että kääntäminen todella tapahtuu niin kuin seuraavassa kerrotaan.
# Aja configure-skripti komennolla ./configure. Jos configure-skriptiä ei ole, kokeile komentoja make config ja/tai make menuconfig. Jos mistään ei tapahdu mitään, katso olisiko hakemistossa install.sh tyylistä skriptiä. Jos on, aja se (./install.sh)
# Käännä ohjelma komennolla make
# Siirry pääkäyttäjäksi komennolla su - ja asenna ohjelma komennolla make install<br>

Joskus configure-skriptissä tulee virheitä puuttuvien pakettien kanssa. Tällöin täytyy vain etsiä jostain tarvittava kirjasto ja asentaa se ensin. On myös mahdollista, että kirjasto itsessään on jo asennettuna, mutta sen header - tiedostoja ym. sisältävä kehityspaketti puuttuu. Esimerkiksi, mikäli configure jää kaipaamaan libaudiofile - pakettia ja se on asennettuna, saattaa kehityspaketti olla nimeltään (Debianin tapauksessa) libaudiofile-dev

On myös suositeltavaa käyttää configure:n kanssa parametriä --prefix=/opt/hyvasofta, sillä silloin ohjelmiston voi poistaa helposti.

Joskus Makefilessä on myös uninstall-toiminto, jolla ohjelma poisto onnistuu kätevästi komennolla <tt>make uninstall</tt>. Huomaa kuitenkin, että mikäli esimerkiksi poistat näin jonkin kirjaston, sitä käyttävät ohjelmat lakkaavat toimimasta.

== [[Debian]]in ja Ubuntun paketinhallinta ==
Debianissa asennetaan suoraviivaisimmin [[Apt|apt-ohjelmalla]]:
apt-get install hyvasofta
Paketteja voi etsiä komennolla:
apt-cache search hyvasofta-tai-muu-hakusana

Ennen molempia komentoja kannattaa päivittää tietokanta komennolla:
apt-get update

Valmiiksi asennettuja ohjelmia voi päivittää yksittäisesti asentamalla halutut ohjelmat "uudelleen" aptin install-komennolla tai yleisesti apt-komennoilla upgrade ja dist-upgrade:
apt-get [dist]upgrade

Näiden käytännön erona on se, että upgrade ei koskaan poista paketteja eikä asenna uusia, kun taas dist-upgrade voi tehdä kumpaakin. Joskus pakettia päivitettäessä sen riippuvuudet määräävät, että jokin vanhentunut paketti poistetaan tieltä tai uusia riippuvuuksia asennetaan, jolloin upgrade jättää sen päivittämättä näiden vaatimusten takia.

Joskus on ohjelma ladattava .deb-pakettina. Tämä asennetaan seuraavasti dpkg-ohjelmalla:
dpkg -i hyvasofta.deb

Paketinhallintaa ei toki ole mikään pakko hoitaa komentotulkista. Deb-paketinhallintaan voi käyttää esimerkiksi graafista synaptic-ohjelmaa:
apt-get install synaptic

Tai aptitudea, joka tuo GUI:n konsoliin:
apt-get install aptitude

Synaptic asentuu kirjoitushetkellä soveltuvaan järjestelmäbinäärihakemistoon (.../sbin/), eikä siksi ole suoraan peruskäyttäjän komentopolulla. Ohjelma tuleekin ajaa suoraan root-käyttäjänä.

Apt-get ja dpkg -ohjelmia on tietysti ajettava pääkäyttäjän oikeuksilla (esimerkiksi [[Sudo|sudolla]] tai siirtymällä pääkäyttäjäksi komennolla <tt>su</tt>).

== Gentoon paketinhallinta ==
Ohjelma asennetaan komennolla:
emerge hyvasofta
Etsiminen hoituu komennolla:
emerge search hyvasofta
Ennen ohjelman asentamista kannattaa katsoa mitä kaikkea sen mukana asentuu. Tämä tapahtuu komennolla:
emerge -p hyvasofta
Kun olet tutustunut [http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml?part=2&chap=2 USE-asetuksiin], [http://www.gentoo.org/doc/fi/] ja osaat niitä käyttää, kannattaa ennen ohjelman asentamista ajaa:
emerge -pv hyvasofta
Tämä komento kertoo mitä USE-asetuksia on käytettävissä.

Ohjelma päivitetään komennolla:
emerge -u hyvasofta
Kaikki koneelle asennetut ohjelmat voi kerralla päivittää komennolla
emerge -u world
Vivut -p ja -v toimivat myös päivityksen yhteydessä ja niitä kannattaa käyttää.

Ja tietokanta päivitetään komennolla:
emerge --sync

Tietokannan voit myös päivittää http-yhden yli, mikäli nettiyhteydessäsi on suuria rajoituksia

emerge-websync

Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa. Muun muassa Porthole,Guitoo ja Portagemaster. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa.

== [[RPM]]-pohjaiset (mm. [[Mandriva]] ja [[Fedora_Core|Fedora]]) ==
Jos RPM-paketti on jo ladattu koneelle, asennus hoituu seuraavasti:
rpm -Uhv hyvasofta.rpm

RPM-pakettien hakuun on monissa distroissa distrokohtainen työkalu, lisäksi näitä voi ladata monien ohjelmien kotisivuilta. Myös [[rpmfind]] auttaa pakettien etsimisessä. Apt-rpm ja YUM ovat myös hyviä työkaluja ohjelmiston etsimiseen.

Mandrivan/Mandraken kanssa kannattaa käyttää [[URPMI]] ohjelmaa joka hoitaa RPM-pakettien käsittelyn ja toisten pakettien riippuvuudet jouhevasti.

[[Luokka:Ohjelmat]][[Luokka:Jakelut]][[Luokka:Järjestelmä]]