Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Suositeltavat jakelut

2024-09-29T06:01:51Z

Jessej: tarkenne, kun ei vaikuta tai ehkä pyrikään olemaan kattava esitys

'''Linux''' tunnetaan valinnanvarastaan ja mukautumisestaan käyttäjän tarpeisiin. Valinnanvara saattaa kuitenkin hämmentää uutta käyttäjää, niinpä listasimme eräitä suosittuja jakeluita, jotka sopivat monenlaiseen käyttöön.

Jokaisesta listatusta on saatavilla liveasennuslevykuvat, joiden avulla voit testata jakelua livenä asennusmedialta, ilman asentamista tai muiden muutosten tekemistä laitteeseesi. Jos luot asennusmedian käyttäen [[Ventoy|Ventoyta]], voit jopa asentaa samalle medialle useiden jakeluiden asennuslevykuvia samanaikaisesti.

== Debian pohjaiset ==

=== Ubuntu ===
''Pääartikkeli: [[Ubuntu]]

[[Ubuntu]] on aloittalijallekin käyttäjä ystävällinen, helppokäyttöinen, suomenkielinen ja turvallinen jakelu. Focal Fossa on myös Canonicalin julkaiseman Ubuntun uusin pitkäaikaistuettu versio, johon riittää päivityksiä vuoteen 2025 saakka. Sen ominaisuuksiin kuuluu mm. entistä sulautuvampi [[Gnome]] 3.36 työpöytäympäristö ja linux-ytimen 5.4 versio paremmalla laitetuella, sekä TV- ja 4K-näytön omistajille ractional scaling-skaalausominaisuuden parannukset. Ubuntulla on laaja [https://help.ubuntu.com/ dokumentaatio], [https://askubuntu.com/ Ask Ubuntu -palvelu] ja aktiivinen [https://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualue]. Tätä jakelua myös Linux pelaajat suosivat.

'''Tutustu ja lataa Ubuntu täältä: [https://ubuntu-fi.org/lataa-ubuntu/ ubuntu-fi.org]'''

=== Linux Mint ===
''Pääartikkeli: [[Linux Mint]]

Mint on helppokäyttöinen Linux-jakelu, joka sopii hyvin aloittelijoille mutta myös kokeneemmalle käyttäjälle. Siinä tulee mukana tuki suljetuille multimediatiedostoille. Pakettivarastot ovat valtavat, sillä Mint on yhteensopiva Ubuntun pakettien kanssa, joskin sillä on myös omat pakettivarastot. Mintiin on saatavilla kaikki yleisimmät ohjelmat, kuten esimerkiksi Skype, Google Chrome, Firefox ja LibreOffice. Mintistä on saatavilla neljä versiota, moderneille tietokoneille tarkoittu Cinnamon, hieman vahnemmille tarkoitettu Mate ja erittäin iäkkäilläkin koneilla toimiva Xfce. Lisäksi tarjolla on viimeisintä tekniikkaa tarjoava Edge Cinnamon-versio.

'''Tutustu ja lataa Linux Mint täältä: [https://linuxmint.com/download.php]'''

== Fedora Linux-pohjaiset ==
Kaikki alla olevat jakelut ovat myös samaa Fedora-jakelujen perhettä, joten ne toimivat hyvin yhteen. Jos mietit vaikkapa omiin laitteisiisi Linuxia, niin yksi järjestely voisi olla asentaa ensisijaisesti käyttämääsi työasemaan Fedora ja toiseen harvemmin käytettyyn Rocky Linux. Organisaatio taas voi haluta asentaa käyttäjien työasemiin Fedoran ja palvelimiin Rocky Linuxin.

=== Fedora Linux ===
''Pääartikkeli: [[Fedora Linux]]''

[[Fedora]] on oiva valinta kaikenlaisiin työasemiin ja palvelimiin, kun halutaan ajantasaiset paketit ja ripeät päivitykset. Se sisältää kaiken tarvittavan tehokkaaseen työskentelyyn uusimmilla sovelluksilla, työkaluilla ja muilla ohjelmistoilla. Työpöytäympäristönä siinä on [[GNOME]], kuten muissakin Linuxeissa, voit kuitenkin vaihtaa sen jos haluat. Fedorasta on myös saatavilla versioita, joissa on valmiina esiasennettuna eri työpöytäympäristö. Puolen vuoden välein saataville tulee uusi julkaisu ja jokaista julkaisua tuetaan noin 13 kuukautta, joten uuteen julkaisuun päivittämisellä ei ole kiire.
Fedoralla on laaja [https://docs.fedoraproject.org dokumentaatio], kätevä [https://ask.fedoraproject.org Ask Fedora -palvelu], aktiivinen [https://discussion.fedoraproject.org foorumi] ja paljon [https://start.fedoraproject.org muuta].

'''Tutustu ja lataa Fedora täältä: [https://fedoralinux.org fedoralinux.org]'''

=== Rocky Linux ===
''Pääartikkeli: [[Rocky Linux]]''

[[Rocky Linux]] on oiva valinta kaikenlaisiin työasemiin ja palvelimiin, kun halutaan varmuutta ja pitkä tukiaika. Siihen on saatavilla vinopino käteviä sovelluksia ja muita ohjelmistoja, vankalla toiminnalla. Työpöytäympäristönä siinä on GNOME, kuten muissakin Linuxeissa, voit kuitenkin vaihtaa sen jos haluat. Rockysta on myös saatavilla versioita, joissa on esiasennettuna eri työpöytäympäristö. Uusia julkaisu tulee saataville kahden vuoden välein ja niillä on pitkä 10 vuoden tukiaika, joten uuteen julkaisuun päivittämisellä ei varmasti ole kiire! Rocky Linux on myös Fedora-pohjainen, eli Fedorasta otetaan parin vuoden välein yksi julkaisu, josta tehdään seuraava Rocky Linux ja jolle annetaan 10 vuoden päivitystuki. Tämän takia Fedorassa ja Rockyssa on paljon samaa ja ne toimivat hyvin yhteen.
Rockylla on laaja [https://docs.rockylinux.org dokumentaatio], [https://errata.rockylinux.org errata-palvelu], eläväinen [https://forums.rockylinux.org foorumi] ja paljon [https://wiki.rockylinux.org/link-directory muuta].

'''Tutustu ja lataa Rocky täältä: [https://rockylinux.org rockylinux.org]'''

=== Red Hat Enterprise Linux - jakelu maksullisella tuella ===
''Pääartikkeli: [[Red Hat Enterprise Linux]]''

Jos olet suunnittelemassa organisaatiolle IT-ratkaisuja, niin [[Red Hat Enterprise Linux]](RHEL) voi olla yksi vaihtoehto. Se on kuin Rocky Linux, mutta erona on sen mukana tuleva Red Hatin tuki, josta voi olla hyötyä, mikäli ongelmia ilmenee. Uusia julkaisuja tulee saataville 2 vuoden välein ja niillä on 10 vuoden tukiaika. Tarkalleen ottaen, kun tehdään julkaisuja Rockyyn/RHEL:iin, ensiksi RHEL tekee omansa ja vasta sen jälkeen RHEL:in uudesta julkaisusta tehdään Rocky Linux.
RHEL:illä on laaja [https://access.redhat.com/documentation dokumentaatio] ja muuta materiaalia saatavilla.

'''Tutustu ja osta Red Hat Enteprise Linux täältä: [https://redhat.com/rhel redhat.com/rhel]'''

==Arch Linux-pohjaiset==

===Manjaro===

Manjarosta on saatavilla monta eri [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristöä]] ja sitä voi käyttää monenlaisiin hommiin: koulutehtäviin, pelaamiseen ja vaikka mihin!

'''Tutustu ja lataa Manjaro täältä: [https://manjaro.org manjaro.org]'''

==Katso myös==
* [[Aloittelijalle]]
* [[Jakelu]]
* [[Jakelut]]

==Aiheesta muualla==
* [https://start.fedoraproject.org Fedoran verkkosivusto]
* [https://rockylinux.org Rockyn verkkosivusto]
* [https://redhat.com/rhel Red Hat Enteprise Linuxin verkkosivusto]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]

PDF

2024-09-27T06:31:55Z

Jessej: muodoista

{{perustietoa}}
{{Tiedostomuodot
| nimi = PDF (.pdf)
| logo =
| logoteksti =
| kehittäjä = [[Adobe|Adobe Systems]]
| säiliönmuoto = PDF/A, PDF/E, PDF/UA, PDF/VT, PDF/X
| tiedostopääte = .pdf
| mediatyyppi = application/pdf application/x-pdf application/x-bzpdf application/x-gzpdf
| koodekki =
| vakaaversio =
| vakaapvm =
| ohjelmoitu =
| lisenssi = ISO 32000-1 Avoin standardi
| kotisivu =
| avoinkoodi =
}}
'''PDF''' ''(Portable Document Format)'' on [[PostScript]]-kieleen pohjautuva tiedostomuoto.

PDF:stä on lukuisia eri muotoja eikä kaikkien muotojen yhteensopivuudesta ole takeita.[https://en.opensuse.org/Concepts_printing#PDF:_The_recent_printing_data_format] Arkistointi käyttööon Libreoffice suosittelee PDF/A, ISO 19005 -muodon PDF/A-2b-versiota.[https://help.libreoffice.org/24.8/en-US/text/shared/01/ref_pdf_export_general.html]

[[:Luokka:PDF-ohjelmat|PDF-ohjelmia]], joilla tuotetaan, luetaan ja käsitellään on tarjolla useita.

==Lukee ja tuottaa PDF-tiedostoja==
* [[AbiWord]] on kevyt tekstinkäsittelyohjelma, joka osaa tallentaa tekstiä PDF-muotoon.
* [[LibreOffice Writer]] on tekstinkäsittelyohjelma, joka osaa tallentaa tekstiä PDF-muotoon.
* [[Ps2pdf]] on komentoriviohjelma, jolla muutetaan [[PostScript]]-muotoisia tiedostoja PDF-muotoon.
* [[Pstoedit]] muuttaa [[PostScript]]- tai PDF-tiedostot muokattaviksi vektoritiedostoiksi.

==Lukee PDF-tiedostoja==
* [[Okular]] on ohjelma dokumenttien ja kuvien katseluun. Ohjelma tukee useita tiedostomuotoja kuten PDF, ePub ja DjVu.
* [[Evince]] on [[GNOME]]n oletusasiakirjakatselin.
* [[Ghostscript]] toimii PDF- ja PostScript-tiedostoissa. Se kykenee rasteroimaan tiedostoja useisiin eri laitteisiin esikatselua ja tulostusta varten
* [[Foxit Reader]] on kaupallinen ja ilmainen PDF-lukija.
* [[Firefox]] osaa avata internet-sivuilla olevia PDF-tiedostoja
* [[Xpdf]] on avoimen lähdekoodin PDF-katseluohjelma.
* [[GNU GV]] mahdollistaa PostScript- ja PDF-dokumenttien katselun ja navigoinnin X-näytöllä tarjoamalla graafisen käyttöliittymän Ghostscript-tulkille.
* [[Mupdf]] on kevyt PDF-, XPS- ja E-kirjojen katseluohjelma.
* [[Qpdfview]] on kevyt asiakirjojen katseluohjelma, joka pystyy avaamaan PDF-, PostScript- ja DjVu-e-kirjoja ja -asiakirjoja.
* [[Adobe Reader]] on Adoben PDF-katseluohjelma.

==Katso myös==
* [[Suositellut ohjelmat]]

{{Asiakirjamuodot}}

Matkapuhelimet

2024-08-22T15:10:52Z

Jessej: päiv.

Tämä sivu esittelee Linuxia käyttäviä matkapuhelimia ja laitteita.

[[Android]] pohjaiset puhelimet ovat melko yleisiä. Työpöytälinuxin kaltaiset jakelut ja laitteet ovat harvinaisempia eivätkä ole saapuneet ns. yleisesti markkinoille.

Linuxia hyödyntäviä matkapuhelinvalmistajia ovat olleet mm. Nokia, Motorola, NEC, NTT DoCoMo, Panasonic, Samsung, Sony Ericsson ja Vodafone.

==Qtopia==
===Greenphone===
[[wikipedia:en:Greenphone|Greenphone]] on [[Trolltech]]in [http://trolltech.com/products/qtopia/greenphone] kehittämä älypuhelin, joka toimii [[Qtopia]]-alustalla. Puhelin on suunnattu ohjelmistokehittäjille, ja varsinaista loppukäyttäjän mallia tuotteesta ei ole.

==LiMo==
===LiMo===
LiMo-nimistä Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää kehittää [http://www.limofoundation.org/ LiMo Foundation]. Siihen perustuvia matkapuhelimia valmistavat mm. NEC, Motorola ja Panasonic.

==OpenMoko==
===Neo1973===
FIC GSM Neo1973 on [[wikipedia:fi:OpenMoko|OpenMoko]]-alustalla varustettu "avoin" älypuhelin. Loppukäyttäjille tarkoitettu versio [http://www.openmoko.com OpenMoko] puhelimesta oli tulossa markkinoille jo vuoden 2007 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta myöhästelyjen vuoksi julkaisuajankohta siirrettiin lokakuuhun 2007.

===Neo FreeRunner===
Neo FreeRunner (''aka gta02-core'') on [[OpenMoko]]-alustalla varustettu "avoin" älypuhelin. Laite julkistettiin suurin odotuksin, joskin siinä ilmeni tuotannon aloittamisen jälkeen pieniä virheitä rautasuunnittelussa. Laitetta valmistettiin pari tuotantoerää joka myytiin heti loppuun. Sen jatkokehitys lopetettiin, joskin rautakehitystä on jatkettu Internetissä verkkaisesti [http://wiki.openmoko.org/wiki/Gta02-core Gta02-core] projektissa.

=== Gta03-core ===

Projekti tiedettävästi oli olemassa, mutta sen nopeasta loppumisesta ja taustoista on vähän tietoa.

=== Gta04-core ===

Gta04 on nykyinen OpenMokon ekosysteemin aktiviinen projekti. Se tuottaa toimivan piirikortin jonka voi vaihtaa alkuperäiseen OpenMokon koteloon ja käyttää sen akkua. Sen voi ostaa joko pelkkänä kalustettuna piirikorttina näyttöineen tai täydellisenä puhelimena kuorineen ja akkuineen.

* [http://wiki.openmoko.org/wiki/GTA04 openmoko.org/wiki/GTA04]
* [http://www.gta04.org gta04.org]

==Android==
Maailman käytetyin älypuhelinten käyttöjärjestelmä on Linuxin [[ydin]]tä käyttävä Google [[Android]]. Laitteita valmistavat mm. Samsung, Motorola ja HTC.

==Maemo==
===Nokia N900===
[[N900]] [http://www.nokia.fi/tuotteet/kaikki-puhelimet/nokia-n900#/main/landing] on Linux-käyttöjärjestelmällä varustettu kosketusnäytöllinen älypuhelin, josta myös löytyy alta liukuva qwerty-näppämistö. Se käyttää [[Maemo]] 5 -alustaa.

Intel ja Nokia kehittivät yhdessä [[MeeGo]]-alustaa älypuhelimille ja minikannettaville ja se on saatavissa myös N900-mallille. [http://neo900.org/ neo900] on projekti joka pyrkii kehittämään uudet sisuskalut vanhoihin n900:n kuoriin.

==MeeGo==

'''Meego''' syntyi Nokian ja Intelin yhdistettyä Maemo- ja Moblin Linux-käyttöjärjestelmänsä uudeksi yhteiseksi projektikseen, Meegoksi. Meegon tarina loppui lyhyeen - monen mielestä ennen kuin se ehti kunnolla alkaakkaan - Nokian ilmoitettua luopuvansa koko Linux-strategiasta ja siirtymisestä nykyisiin Microsoftin Windows-pohjaisiin puhelimiin. Aiheesta on toimitettu ansiokas artikkeli Muropaketti-verkkoyhteisössä:

* [http://taskumuro.com/artikkelit/nokia-meegon-tarina taskumuro.com - Nokia Meegon tarina]

Meegossa piti alkuperäisten määritysten mukaan olla Moblinista peritty RPM-paketinhallinta, mutta siihen ei siirrytty ennen tuotekehityksen loppumista.

===Nokia N950===
N950 on Linux-käyttöjärjestelmällä varustettu, valmistajan tuotekehityksen älypuhelin. Se käyttää [[MeeGo]]-alustaa, joka on jokseenkin sama mikä myytävässä Nokia N9 puhelimessa on. Laitteessa on saranoitu runko joka avattuna paljastaa matalan QWERTY-näppäimistön. Näppäimistöstä on tiedettävästi vain englanninkielinen versio ja sen käyttötuntuma on huonohko nappien mataluuden, pienen pinta-alan ja vasteen takia. Näyttö on parempi kuin N9:ssä mm suuremman resoluution takia. Puhelimessa on metallikuori ja siten se painaa huomattavasti enemmän kuin N9. Myöskään N9:tä tuttua USB-liittimen kantta ei ole, vaan liitin on vain avoin reikä kuoressa rungon keskellä. SIM-kortin paikka on kumisen kannen alla laitteen kyljessä.

* [http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article583339.ece TIVI - Nokia vahvistaa: MeeGo-puhelin N950 tänä vuonna]

=== Nokia N9 ===

N9 oli Nokian ensimmäinen myyntiin päätynyt, suuren volyymin ja uuden Linux-strategian mukainen matkapuhelin. Siten siihen oli ladattu paljon odotuksia ja sen vastaanottoa markkinoilla seurattiin tarkasti. Laitetta myytiin paljon suhteessa sen markkinointipanoksiin.

== Jolla ==

'''[[Jolla]]''' julkaisi [[Sailfish]]- pohjaisen puhelimen markkinoille. Sittemmin vain ohjelmiston kehitystä.
* [[Jolla JP-1301]] on Jollan ensimmäinen, 2013 myyntiin tullut, puhelinmalli.

==Katso myös==
* [[Matkapuhelin modeemina]]
* [[Matkapuhelin työkalut]]
* [[Mobiilivarmenne]]
* [[Navigaattorit]]
* [[Tabletit]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Matkapuhelimet]]

CalDAV

2024-03-05T12:35:31Z

Jessej: Jessej siirsi sivun Caldav uudelle nimelle CalDAV: samalla tavalla kuin WebDAV

{{Perustietoa|en:Caldav}}
'''CalDAV''' eli '''Calendaring Extensions to [[WebDAV]]''' on protokolla [[kalenteriohjelma|kalentereiden]] synkronointiin. Sen avulla asiakas voi käyttää ajoitustietoja etäpalvelimella.
[[Luokka:Käsitteet]]

Caldav

2024-03-05T12:30:12Z

Jessej: Jessej siirsi sivun Caldav uudelle nimelle CalDAV: samalla tavalla kuin WebDAV

#OHJAUS [[CalDAV]]

WebDAV

2024-03-05T12:27:50Z

Jessej: johdannaisia, w

'''WebDAV''' on [[HTTP]]-protokolaan perustuva virtuaalinen [[tiedostojärjelmä]]. WebDAV tulee sanoista "Web-based Distributed Authoring and Versioning". Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa [[Palvelin|palvelimella]] olevien tiedostojen luominen, muokkaus ja siirtäminen.

Käytännössä WebDAV mahdollistaa palvelimella olevien tiedostojen käsittelyn kuten ne olisivat omalla koneella. Tiedostojen käsittely onnistuu protokolaa tukevien selaimien avulla, lisäohjelmalla, tai liittämällä WebDAV osaksi tiedostojärjestelmää ja käyttämällä paikallista tiedostohallintaohjelmaa kuten [[Dolphin]] tai [[Nautilus]].

WebDAV:iin perustuvia protokollia:
*[[CalDAV]] eli Calendaring Extensions to WebDAV - kalenteri
*[[CardDAV]] eli vCard Extensions to WebDAV (CardDAV) - osoitekirja

== Liittäminen tiedostonhallintaohjelmalla ==
Esimerkiksi palveluna hankitun [[eGroupware]]n kotihakemiston voi liittää käyttäen [[Dolphin]]ia.
Hiiren hiiren oikealla näppäimellä luodaan:

[[Tiedosto:Dolphin-uusi_linkki1.png|500px]]
[[Tiedosto:Dolphin-uusi_linkki2.png|350px]]
webdavs://omayritys.egroupware.de/egw/webdav.php/home

[[Luokka: Tiedostojärjestelmät]]

CalDAV

2024-03-05T12:19:48Z

Jessej: w

PIM

2024-02-20T09:06:55Z

Jessej: Merkuro

'''PIM''' eli Personal information management (suom. henkilökohtaisten tietojen hallinta) tarkoittaa yleensä ohjelmia, joilla hoidetaan henkilökohtaista tietoja kuten viestintää, kalenteria ja muistiinpanoja. Ne rakentuu usein [[Sähköpostiohjelmat|sähköpostiohjelman]] ympärille. [[Työryhmäohjelmisto]] (Groupware) on lähekkäinen termi.

PIM-ohjelmistoja:
*[[Evolution]]
*[[Kontact]] - [https://apps.kde.org/kontact/ Kontact]
*[[Merkuro Calendar]] - [https://apps.kde.org/merkuro.calendar/ Merkuro Calendar] vain kalenteri
*[[Mozilla Thunderbird]]

[[Luokka:PIM]]

Akonadi

2024-02-19T21:16:12Z

Jessej: w

[[Tiedosto:Akonadi Architecture.png|right|thumb|Akonadin ''arkkitehtuurikaavio'' sen julkaisuajankohtana. Yhtenäinen ohjelmointirajapinta mahdollistaisi laajemman PIM-tietojen hyödyntämisen työpöytäohjelmissa.]]
'''Akonadi''' on [[KDE]]-työpöytäpympäristöön kehitetty [[PIM]]-ohjelmistojen yhteinen käyttörajapinta ja sisältöjen välimuisti. Järjestelmä esiteltiin yhtenä suurimpana ja mullistavampana muutoksena KDE-3.x versioista 4.x versioihin siirryttäessä. Ennen Akonadia eri ohjelmat kuten sähköposti, kalenteri ja osoitekirja käyttivät eri tietovarastoja (IMAP, POP, Webdav, VCARD, iCAL-tiedostot ja -hakemistot) suoraan, nykyään niiden käyttö tapahtuu keskitetysti Akonadin kautta.

Varhaista versiota ehdotettiin 25.4.2008 [http://freedesktop.org Freedesktop.org] -yhteisön työpöytästandardiksi ([https://bugs.freedesktop.org/show_bug.cgi?id=15711 bug 15711], [http://markmail.org/message/4wq7y3obdg3hloam#query:+page:1+mid:i5tci7v2a2akihs5+state:results meililistan keskustelu]) ja käydyn keskustelun lopputuloksena ehdotelma tyrmättiin täysin, enimmäkseen ratkaisun [[Qt]]-riippuuvuden takia.

Välimuistitoiminto ei käytännössä toimi vaan itse asiassa usein hidastaa käyttöä, kuten sähköpostin avaamista verrattuna perinteiseen suoraan, esimerkiksi IMAP-yhteyteen. Syynä tähän voi olla taustalla tapahtuvia pitkäaikaisia jonotettuja tehtäviä joita ei priorisoida ihmisen toimia alemmaksi.

Vuosia kestänyt Akonadin kehitys on ollut takkuista ja monet sen vakaaseen KDE-julkaisuun menneet versiot ovat olleet rikkinäisiä.
Ratkaisua on myös kritisoitu sen suunnitteluvaiheesta asti, mm välimuistissa käytetyn täyden RDBMS-järjestelmän ([[mysql]], [[postgresql]]) takia jonka tarpeettomien monen käyttäjän- ja verkkotuen takia. Ne ovat raskaita ja yhdessä Akonadi-prosessien kanssa rasittavat työpöytää ajavan laitteen prosessoritehoa kohtuuttomasti ja vievät ajomuistia (virtuaalimuistia) helposti useita gigatavuja. Kehitysvuosien kuluessa on nähty ja kokeiltu eri tallennusjärjestelmiä. Yksi kuormittavista syistä on tehdä oletuksena kopiot kaikista kansioista ja niiden kaikista viesteistä kysymättä käyttäjältä mitään. Ominaisuus kuormittaa työpöytäkonetta ja verkkoyhteyttä usein huomattavasti jos viestimäärä on suuri.

Useiden tilien ja isojen kansiokokoelmien asetusten tekeminen on työlästä koska ne pitää tehdä kansiokohtaisesti. Erityisen turhauttavaksi ja työlääksi tämän tekee huonosti valitut oletusasetukset ja tilanne jossa Akonadi sekoittaa asetukset itse tai hävittää osin joko levyn täyttyessä, ohjelmistopäivityksissä tai vastaavissa tilanteissa. Vaikka järjestelmän pitäisi olla pelkkä harmonisoitu rajapinta ja välimuisti, siitä huolimatta sen omaan tietokantaan tallentuu PIM ohjelmien asetuksia jotka menetetään jos tietovarasto vaihdetaan tai alustetaan uudestaan. Asetusohjelmat (akonaditray icon, konfigurointi-käyttöliittymä) vaihtelevat versiosta toiseen vakaassa [[jakelu|jakelussa]] - tai jopa katoavat kokonaan, jolloin asetuksia pitää muuttaa tekstitiedostoista.

== Aiheesta muualla ==
* [https://community.kde.org/KDE_PIM/Akonadi kde.org Akonadi]

[[Luokka: PIM]]

PIM

2024-02-19T21:01:38Z

Jessej: jäsentelyksi

Opensync

2024-02-19T20:46:50Z

Jessej: w

{{Ohjelma
| nimi=Opensync
| kuva=
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=komentorivi, ?
| lisenssi= [[GNU]] [[GPL]]
| kotisivu=[http://opensync.org opensync.org]
}}

'''OpenSync''' on kirjasto jota on kehitetty mobiililaitteiden [[PIM|henkilökohtaisten tietojen]] synkronointiin. Arkkitehtuurissa on modularisoitu synkronointi-logiikka, protokollat, datatyypit ja päätelaitetuet omiksi plugineikseen joita voi asentaa ja ladata tarpeen mukaan. Kirjaston mukana tulee komentorivityökalu jota käytetään lähinnä kehityksessä, lopulliset Opensync kirjastoa hyödyntävät sovellukset ovat omia projektejaan.

Projekti sai alkunsa ''Multisync'' nimisen projektin jatkumona ja aloitettiin kun koodi uudelleenjärjesteltiin modulaariseksi.

Toteuttaminen on osoittautunut suunniteltua vaikeammaksi ja on kärsinyt monimutkaisuudesta ja kehittäjien puutteesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

==Katso myös==
* [[Matkapuhelintyökalut]]

== Aiheesta muualla ==
* [http://opensync.org opensync.org] - Projektin kotisivu.

[[Luokka:Matkapuhelimet]]
[[Luokka:PIM]]
[[Luokka:Synkronointi]]

Mozilla Thunderbird

2024-02-18T21:30:56Z

Jessej: tarkennus

{{Ohjelma
| nimi=Mozilla Thunderbird
| kuva=[[Kuva:Thunderbird logo.png|170px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[MPL]]/[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[GTK]]
| kotisivu=[https://www.mozilla.org/thunderbird/ www.mozilla.org/thunderbird]
}}

[[Tiedosto:MozillaThunderbird.png|250px|right|thumb|MozillaThunderbird sähköpostiohjelma]]
'''Mozilla Thunderbird''' on [[Mozilla]]-projektin kehittämä [[sähköposti]] ja [[PIM]]-ohjelma sekä [[uutisryhmä]]- ja RSS-syötelukija. Se sai alkunsa, kun [[Mozilla Firefox|Firefox]]-selainta kehitettäessä sähköpostiohjelma jätettiin tietoisesti pois paketista, sillä Firefoxin idea on olla mahdollisimman kevyt paketti. Thunderbird perustuu Mozilla Suite -ohjelmistopaketin sähköpostiohjelmaan.

Thunderbirdissä on [[SpamAssassin]]iin perustuva oppiva roskapostisuodatin, sekä [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/lightning/ Lightning]-kalenteri ja muistikirja. [[Debian]]issa Thunderbird on nimellä Icedove tavaramerkkiongelmien vuoksi. Thunderbird säilyttää profiilitietojaan yleensä hakemistossa <tt>~/.mozilla-thunderbird/</tt>.

==Asennus==
{{asenna|Thunderbird|thunderbird}}

==Lisäosat==
* Thunderbirdiin on saatavana myös [[ClamAV]]-ohjelmaa hyödyntävä kokeellinen virustorjuntalisäosa [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/6663 clamdrip].
* [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/lightning/ Lightning-kalenteri]
Ohjelmaan myös löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta lisäosia mm.
*[[Enigmail]] - Liitännäinen, joka lisää Thunderbirdiin tuen PGP-salaukselle ja -allekirjoitukselle [[gpg]]-ohjelmiston avulla
*[[Davmail]] - yhdyskäytävä Exchange-palvelimelle.
*[[Thunderbird-gnome-support]] - lisäosa, jonka avulla se voi käyttää eri protokollia, jotka käsittelevät [[GNOME-VFS]]:ää, kuten [[Smb]]:tä tai [[sftp]]:tä tai muita [[Gnome]]n ominaisuuksia.
*Suomen kielen [[Voikko]] oikoluvun käyttö Thunderbird ohjelmissa löytyy [http://ap1.pp.fi/mozilla/mozilla+voikko.html tästä] osoitteesta.

==Ongelmia ja ratkaisuja==
===Usean osoitetiedoston tuonti===
Thunderbird (115.7.0) osaa tuoda vain yhden [https://fi.wikipedia.org/wiki/VCard vCard] vcf-osoitetiedoston kerrallaan mutta osaa lukea usean osoitteen tiedot kerralla, jos ne ovat yhdessä tiedostossa. Jos siis tuotavat osoitteet ovat useassa tiedostossa ne kannattaa ensin yhdistää yhdeksi tiedostoksi ja sitten tuoda yhdellä kertaa kaikki. Yhdistäminen onnistuu esim. [[cat]]-komennolla.

== Katso myös ==
* [[Trustedbird]]
* [[Sähköpostiohjelmat]]
* [[Exchangen käyttö Linuxissa]]
* [[HST]] - Henkilökortin varmenteiden käyttö.

==Aiheesta muualla==
*[https://support.mozilla.org/fi/products/thunderbird Thunderbird-ohjeita suomeksi]
*[http://www.mozilla.fi/keskustelu/ Thunderbird-keskustelua Suomeksi]
*[https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/ Thunderbirdin lisäosat]

[[Luokka:Sähköpostiohjelmat]]
[[Luokka:Syötelukijat]]
[[Luokka:Uutisryhmälukijat]]

Mozilla Thunderbird

2024-02-18T20:48:46Z

Jessej: Usean osoitetiedoston tuonti

{{Ohjelma
| nimi=Mozilla Thunderbird
| kuva=[[Kuva:Thunderbird logo.png|170px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[MPL]]/[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[GTK]]
| kotisivu=[https://www.mozilla.org/thunderbird/ www.mozilla.org/thunderbird]
}}

[[Tiedosto:MozillaThunderbird.png|250px|right|thumb|MozillaThunderbird sähköpostiohjelma]]
'''Mozilla Thunderbird''' on [[Mozilla]]-projektin kehittämä [[sähköposti]]ohjelma sekä [[uutisryhmä]]- ja RSS-syötelukija. Se sai alkunsa kun [[Mozilla Firefox|Firefox]]-selainta kehitettäessä sähköpostiohjelma jätettiin tietoisesti pois paketista, sillä Firefoxin idea on mahdollisimman kevyt paketti. Thunderbird perustuu Mozilla Suite -ohjelmistopaketin sähköpostiohjelmaan.

Thunderbirdissä on [[SpamAssassin]]iin perustuva oppiva roskapostisuodatin, sekä [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/lightning/ Lightning]-kalenteri ja muistikirja. [[Debian]]issa Thunderbird on nimellä Icedove tavaramerkkiongelmien vuoksi. Thunderbird säilyttää profiilitietojaan yleensä hakemistossa <tt>~/.mozilla-thunderbird/</tt>.

==Asennus==
{{asenna|Thunderbird|thunderbird}}

==Lisäosat==
* Thunderbirdiin on saatavana myös [[ClamAV]]-ohjelmaa hyödyntävä kokeellinen virustorjuntalisäosa [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/6663 clamdrip].
* [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/lightning/ Lightning-kalenteri]
Ohjelmaan myös löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta lisäosia mm.
*[[Enigmail]] - Liitännäinen, joka lisää Thunderbirdiin tuen PGP-salaukselle ja -allekirjoitukselle [[gpg]]-ohjelmiston avulla
*[[Davmail]] - yhdyskäytävä Exchange-palvelimelle.
*[[Thunderbird-gnome-support]] - lisäosa, jonka avulla se voi käyttää eri protokollia, jotka käsittelevät [[GNOME-VFS]]:ää, kuten [[Smb]]:tä tai [[sftp]]:tä tai muita [[Gnome]]n ominaisuuksia.
*Suomen kielen [[Voikko]] oikoluvun käyttö Thunderbird ohjelmissa löytyy [http://ap1.pp.fi/mozilla/mozilla+voikko.html tästä] osoitteesta.

==Ongelmia ja ratkaisuja==
===Usean osoitetiedoston tuonti===
Thunderbird (115.7.0) osaa tuoda vain yhden [https://fi.wikipedia.org/wiki/VCard vCard] vcf-osoitetiedoston kerrallaan mutta osaa lukea usean osoitteen tiedot kerralla, jos ne ovat yhdessä tiedostossa. Jos siis tuotavat osoitteet ovat useassa tiedostossa ne kannattaa ensin yhdistää yhdeksi tiedostoksi ja sitten tuoda yhdellä kertaa kaikki. Yhdistäminen onnistuu esim. [[cat]]-komennolla.

== Katso myös ==
* [[Trustedbird]]
* [[Sähköpostiohjelmat]]
* [[Exchangen käyttö Linuxissa]]
* [[HST]] - Henkilökortin varmenteiden käyttö.

==Aiheesta muualla==
*[https://support.mozilla.org/fi/products/thunderbird Thunderbird-ohjeita suomeksi]
*[http://www.mozilla.fi/keskustelu/ Thunderbird-keskustelua Suomeksi]
*[https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/ Thunderbirdin lisäosat]

[[Luokka:Sähköpostiohjelmat]]
[[Luokka:Syötelukijat]]
[[Luokka:Uutisryhmälukijat]]

Cat

2024-02-18T20:43:33Z

Jessej: Tekstitiedostojen yhdistäminen

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''cat''' (lyh. concatenate) on [[komentorivi]]komento, joka ottaa syötteekseen yhden tai useampia tiedostoja ja tulostaa ne sitten [[Standardivirrat|stdout]]iin eli yleensä ruudulle. Tekstitiedostojen yhdistäminen onnistuu, kun ohjaa tulosteen tiedostoon.

== Käyttö ==
Tulostaa ruudulle tiedoston <tt>teksti.txt</tt>:
cat teksti.txt

Yhdistää tiedostot, tulostaa ne ruudulle ja numeroi rivit ([[valitsin]] <tt>-n</tt>):
cat -n tiedosto1 tiedosto2 tiedosto2

===Tekstitiedostojen yhdistäminen===
Lukee kaikki (*) tiedostot aktiivisesta hakemistosta (./) ja tallentaa (>) ne yhdeksi pötköksi uuteen tiedostoon (kohdetiedosto). >> komennolla syöte lisättäisiin kohteen jatkoksi, jos siis se olisi jo olemassa.

cat ./* > kohdetiedosto

== Katso myös ==
* [[zcat]]
* [[tac]]
* [[more]]
* [[less]]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

[[pl:Cat]]

KDiff3

2021-03-12T14:37:01Z

Jessej: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=KDiff3 | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=GPLv2+, GFDL | käyttöliittymä=Qt | kotisivu=https://apps.kde.org/en/kdiff3 }} '''KDiff3''' on graafinen ohj...

{{Ohjelma
| nimi=KDiff3
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]v2+, [[GFDL]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=https://apps.kde.org/en/kdiff3
}}

'''KDiff3''' on graafinen ohjelmisto, jolla voi verrata tiedostojen tai kansioiden eroja ja yhdistää näitä. Tavallinen käyttökohde on eri versioiden vertailu [[:Luokka:Kehitystyökalut|ohjelmistokehityksessä]].

==Katso myös==
* [[diff]]
* [[colordiff]]
* [[Kompare]]
* [[Meld]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

Locale

2020-09-01T09:34:00Z

Jessej: termistöä, yms.

'''Locale''' (lokaali, lokaaliasetukset) on [[komentorivi]]ohjelma, joka tulostaa kieltä ja muita alueellisia tietoja koskevat [[ympäristömuuttuja]]t ja näyttää asennetut lokaalivaihtoehdot.

Localeen liittyvät muuttujat määräävät [[kotoistus|kotoistetun]] ohjelman käyttämän käyttöliittymäkielen ja kieleen ja kulttuuriin liittyvät käytännöt, esimerkiksi päivämäärien muodon, desimaalierottimen ja aakkosjärjestyksen. Locale asetukset voivat siis poiketa toisistaan, käyttöliittymä voi olla vaikka englanniksi ja muut merkintätavat Suomen tavan mukaan.

Kaikissa ohjelmissa ei hyödynnetä kaikkia vivahteita. Jos osaa ohjelmasta ei ole käännetty käytetään siltä osin alkuperäistä (englannin) kieltä. Joissakin ohjelmissa käytetään näitten muuttujien sijaan ohjelman valikoita tai muita asetuksia.

==Käyttö==
Tulostetaan kieli- ja aluemuuttujien tiedot:
kayttaja@kone:~$ locale
LANG=en_GB.utf8
LC_CTYPE="en_GB.utf8"
LC_NUMERIC="en_GB.utf8"
LC_TIME="en_GB.utf8"
LC_COLLATE="en_GB.utf8"
LC_MONETARY="en_GB.utf8"
LC_MESSAGES="en_GB.utf8"
LC_PAPER="en_GB.utf8"
LC_NAME="en_GB.utf8"
LC_ADDRESS="en_GB.utf8"
LC_TELEPHONE="en_GB.utf8"
LC_MEASUREMENT="en_GB.utf8"
LC_IDENTIFICATION="en_GB.utf8"
LC_ALL=en_GB.utf8

Lokaalit ovat muotoa <tt>kieli_ALUE.merkistö</tt>. Lokaali <tt>en_GB.utf8</tt> tarkoittaa siis englanninkielen brittiversiota [[UTF-8]] -merkistöllä koodattuna.

Tulostetaan asennetut lokaalit (joskus ''hyvin'' pitkä lista, tässä erään järjestelmän oletusvalikoima: eri englannin muunnelmia sekä [[C]]- ja [[POSIX]]-oletuslokaalit):
kayttaja@kone:~$ locale -a
C
en_AU.utf8
en_BW.utf8
en_CA.utf8
en_DK.utf8
en_GB.utf8
en_HK.utf8
en_IE.utf8
en_IN
en_NZ.utf8
en_PH.utf8
en_SG.utf8
en_US.utf8
en_ZA.utf8
en_ZW.utf8
POSIX

Tulostetaan asennetut suomenkieliset lokaalit (jotka yleensä alkavat kielikoodilla ”fi”, tässä [[Debian]]):
kayttaja@kone:~$ locale -a | [[grep]] "^fi"
fi_FI
fi_FI@euro
fi_FI.iso88591
fi_FI.iso885915@euro
fi_FI.utf8
fil_PH
fil_PH.utf8
finnish

Tähän eksyi näköjään mukaan filipino.

<tt>fi</tt>, <tt>fi_FI</tt> ja <tt>finnish</tt> viittaavat (vrt. [[locale.alias]]) johonkin suomi-lokaaliin. Nykyään suositeltava suomi-lokaali on yleensä [[Unicode]]a käyttävä <tt>fi_FI.[[UTF-8|utf8]]</tt>. Yhteensopivuussyistä vanhemmat merkistöjä ISO-8859-1 ja -15 käyttävät lokaalit voivat joskus olla paremmat.

Saame:
kayttaja@kone:~$ locale -a | grep "^se"
se_NO
se_NO.utf8

Kaikki Suomi-lokaalit:
kayttaja@kone:~$ locale -a | grep "_FI" | [[less]]

==Ympäristömuuttujat==

Haluttua locale-ympäristöä säädetään joukolla [[Ympäristömuuttuja|ympäristömuuttujia]] (katso yllä). Näistä erityisen kiinnostavia ovat seuraavat:

*LANG: oletuslokaali
*LC_CTYPE: käytettävä merkistö, merkkien luokittelu sekä pienten ja isojen kirjainten vastaavuus
*LC_COLLATE: aakkosjärjestys
*LC_MESSAGES: ohjelmien viestien kieli; jos käännös puuttuu viesti näytetään alkuperäisellä kielellä (käytännössä englanniksi)
*LANGUAGE: [[GNU]]-projektin LANG-muuttuja, hyväksyy listan eri vaihtoehdoista
*LC_ALL: käytettävä lokaali muista locale-muuttujista välittämättä

==Lokaalien generointi==

Kotikoneilla harvemmin on tarvetta tukea maailman kaikkia kieliä ja kulttuureja. Tilan säästämiseksi lokaaleja generoidaan usein käytettäviksi vain pyynnöstä. C ja POSIX (eli [[C]]-kielen ja [[POSIX]]-standardin oletuslokaalit, käytännössä samat) ovat aina käytössä, usein oletusarvoisesti liuta englanninkielisiä lokaaleja sekä asennuksessa valittu järjestelmän oletuskieli. Tuen saamiseksi muut halutut lokaalit pitää generoida. Tapa vaihtelee jakelusta toiseen.

Debianissa käytetään asetustiedostoa <tt>/etc/[[locale.gen]]</tt>, jossa tarpeettomat lokaalit on muunnettu ”kommenteiksi” #-merkillä. Tämä merkki poistetaan halutuilta riveiltä ja sen jälkeen annetaan komento
root@kone# [[locale-gen]]
Tämä ohjelma ajaa [[localedef]]-ohjelman jokaisen halutun lokaalin generoimiseksi.

Vastaavan voi myös tehdä komennolla
root@kone# [[dpkg-reconfigure]] locales

==Lokaalin asettaminen==
Lokaalin voi asettaa tiettyyn arvoon [[komentotulkki|komentotulkista]] riippuen (esimerkiksi) komennolla
[[export]] LANG=fi_FI.utf8
tai
[[setenv]] LANG fi_FI.utf8

Edellinen toimii mm [[bash]]issa ja [[zsh]]:ssa, jälkimmäinen [[csh]]-sukuisissa tulkeissa. Komento voi olla hyvä lisätä komentotulkin käynnistys[[skripti]]in ([[bashrc]], [[zsh|zshrc]], [[tcsh|tcshrc]] ym), mikäli haluaa asetuksen pysyvän jatkuvasti voimassa.

Käyttämällä LANG-muuttujaa yksittäiset arvot voi asettaa toisenlaisiksi, esimerkiksi virheviestit alkukielellä (englanniksi) ja aakkostaminen perinteiseen tapaan jossa 00INDEX.txt ja README hakemistolistauksen alussa:
[[export]] LC_MESSAGES=C LC_COLLATE=C

Käyttämällä muuttujaa LC_ALL näiden muiden muuttujien arvot jätetään huomiotta, mikä on kätevää esimerkiksi yksittäisen komennon ajamiseksi oletusympäristössä tai aiotussa oletusympäristössä:
[[env]] LC_ALL=C

Joskus saattaa tulla tilanne että [[kotoistus]] on huono että haluaa ajaa jonkin ohjelman englanniksi. Se tapahtuu seuraavasti [[komentorivi]]ltä.
LC_ALL=C ohjelmannimi

==Jakelukohtaista==
===Ubuntun päätteen maa-asetusten vaihtaminen===

sudo apt-get update
sudo apt-get install console-data
sudo apt-get install console-setup
sudo apt-get install console-locales
sudo apt-get install keyboard-configuration

dpkg-reconfigure console-data
dpkg-reconfigure console-setup
dpkg-reconfigure console-locales
dpkg-reconfigure keyboard-configuration

=== Opensuse ja KDE ===
Opensusella (15.1) KDE:n Järjestelmäasetukset tallentuu tiedostoon ~/.config/plasma-localerc.

==Katso myös==
*[[Lokalisointi]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Kotoistus

2020-09-01T02:55:16Z

Jessej: selvennystä

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia tai muita haluttuja asetuksia asettamalla sopivat [[Locale]]-asetukset. Tämä tehdään asettamalla [[ympäristömuuttuja|ympäristömuuttujia]], yleensä LANG tai LC_CTYPE. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä yleisesti, yksittäin ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [https://lokalisointi.fi lokalisointi.fi] tarjoaa sivustollaan sanakirjan, josta löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi. Lisäksi lokalisointi.fi-sivustolla viitataan useisiin muihin projekti-/valmistajakohtaisiin sanastoihin.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.fi/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla].

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla. Lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.comissa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Transifexista oli aiemmin olemassa [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu, joka oli kenen tahansa vapaasti asennettavissa. Jossain vaiheessa tämän Transifexin avoimen lähdekoodin version päivittäminen kuitenkin lakkasi, ja Transifexia on nyt jo jonkin aikaa kehitetty täysin suljetun lähdekoodin ohjelmistona. Transifex-yrityksen ideana on, että kaikki käyttävät [https://www.transifex.com/ transifex.com]-palvelinta.

Tunnetuimpia Transifexiä käyttäviä julkisia käännösprojekteja ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, Kodi, Clementine ja tietyt freedesktop.org-ohjelmistot.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://hosted.weblate.org/ Mikä hyvänsä vapaan koodin projekti voi anoa palvelinta käyttöönsä.

=== Zanata ===

[https://zanata.org/ Zanata] on Red Hatin kehittämä avoimen lähdekoodin käännöstyökalu. Transifexin muututtua epävapaaksi Fedora-projektin kotoistus on siirtymässä Zanataan (tilanne tammikuussa 2015).

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]], johon on mahdollista tuoda käännösmuisti muista ohjelmista.
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Locale

2020-08-30T17:06:00Z

Jessej: /* Jakelukohtaista */ Opensuse ja KDE

'''Locale''' on [[komentorivi]]ohjelma, joka tulostaa kieltä ja muita alueellisia tietoja koskevat [[ympäristömuuttuja]]t ja näyttää asennetut lokaalivaihtoehdot.

Lokaliin liittyvät muuttujat määräävät ”[[kotoistus|kansainvälistetyn]]” ohjelman käyttämän kielen ja kieleen ja kulttuuriin liittyvät käytännöt, esimerkiksi päivämäärien muodon, desimaalierottimen ja aakkosjärjestyksen.

Kaikissa ohjelmissa ei hyödynnetä kaikkia vivahteita. Jos osaa ohjelmasta ei ole käännetty käytetään siltä osin alkuperäistä (englannin) kieltä. Joissakin ohjelmissa käytetään näitten muuttujien sijaan ohjelman valikoita tai muita asetuksia.

==Käyttö==
Tulostetaan kieli- ja aluemuuttujien tiedot:
kayttaja@kone:~$ locale
LANG=en_GB.utf8
LC_CTYPE="en_GB.utf8"
LC_NUMERIC="en_GB.utf8"
LC_TIME="en_GB.utf8"
LC_COLLATE="en_GB.utf8"
LC_MONETARY="en_GB.utf8"
LC_MESSAGES="en_GB.utf8"
LC_PAPER="en_GB.utf8"
LC_NAME="en_GB.utf8"
LC_ADDRESS="en_GB.utf8"
LC_TELEPHONE="en_GB.utf8"
LC_MEASUREMENT="en_GB.utf8"
LC_IDENTIFICATION="en_GB.utf8"
LC_ALL=en_GB.utf8

Lokaalit ovat muotoa <tt>kieli_ALUE.merkistö</tt>. Lokaali <tt>en_GB.utf8</tt> tarkoittaa siis englanninkielen brittiversiota [[UTF-8]] -merkistöllä koodattuna.

Tulostetaan asennetut lokaalit (joskus ''hyvin'' pitkä lista, tässä erään järjestelmän oletusvalikoima: eri englannin muunnelmia sekä [[C]]- ja [[POSIX]]-oletuslokaalit):
kayttaja@kone:~$ locale -a
C
en_AU.utf8
en_BW.utf8
en_CA.utf8
en_DK.utf8
en_GB.utf8
en_HK.utf8
en_IE.utf8
en_IN
en_NZ.utf8
en_PH.utf8
en_SG.utf8
en_US.utf8
en_ZA.utf8
en_ZW.utf8
POSIX

Tulostetaan asennetut suomenkieliset lokaalit (jotka yleensä alkavat kielikoodilla ”fi”, tässä [[Debian]]):
kayttaja@kone:~$ locale -a | [[grep]] "^fi"
fi_FI
fi_FI@euro
fi_FI.iso88591
fi_FI.iso885915@euro
fi_FI.utf8
fil_PH
fil_PH.utf8
finnish

Tähän eksyi näköjään mukaan filipino.

<tt>fi</tt>, <tt>fi_FI</tt> ja <tt>finnish</tt> viittaavat (vrt. [[locale.alias]]) johonkin suomi-lokaaliin. Nykyään suositeltava suomi-lokaali on yleensä [[Unicode]]a käyttävä <tt>fi_FI.[[UTF-8|utf8]]</tt>. Yhteensopivuussyistä vanhemmat merkistöjä ISO-8859-1 ja -15 käyttävät lokaalit voivat joskus olla paremmat.

Saame:
kayttaja@kone:~$ locale -a | grep "^se"
se_NO
se_NO.utf8

Kaikki Suomi-lokaalit:
kayttaja@kone:~$ locale -a | grep "_FI" | [[less]]

==Ympäristömuuttujat==

Haluttua locale-ympäristöä voi säätää joukolla ympäristömuuttujia (katso yllä). Näistä erityisen kiinnostavia ovat seuraavat:

*LC_CTYPE: käytettävä merkistö, merkkien luokittelu sekä pienten ja isojen kirjainten vastaavuus
*LC_COLLATE aakkosjärjestys
*LC_MESSAGES: ohjelmien viestien kieli; jos käännös puuttuu viesti näytetään alkuperäisellä kielellä (käytännössä englanniksi)
*LANG: oletusympäristö
*LANGUAGE: [[GNU]]-projektin LANG-muuttuja, hyväksyy listan eri vaihtoehdoista
*LC_ALL: käytettävä ympäristö muista locale-muuttujista välittämättä

==Lokaalien generointi==

Kotikoneilla harvemmin on tarvetta tukea maailman kaikkia kieliä ja kulttuureja. Tilan säästämiseksi lokaaleja generoidaan usein käytettäviksi vain pyynnöstä. C ja POSIX (eli [[C]]-kielen ja [[POSIX]]-standardin oletuslokaalit, käytännössä samat) ovat aina käytössä, usein oletusarvoisesti liuta englanninkielisiä lokaaleja sekä asennuksessa valittu järjestelmän oletuskieli. Tuen saamiseksi muut halutut lokaalit pitää generoida. Tapa vaihtelee jakelusta toiseen.

Debianissa käytetään asetustiedostoa <tt>/etc/[[locale.gen]]</tt>, jossa tarpeettomat lokaalit on muunnettu ”kommenteiksi” #-merkillä. Tämä merkki poistetaan halutuilta riveiltä ja sen jälkeen annetaan komento
root@kone# [[locale-gen]]
Tämä ohjelma ajaa [[localedef]]-ohjelman jokaisen halutun lokaalin generoimiseksi.

Vastaavan voi myös tehdä komennolla
root@kone# [[dpkg-reconfigure]] locales

==Lokaalin asettaminen==
Lokaalin voi asettaa tiettyyn arvoon [[komentotulkki|komentotulkista]] riippuen (esimerkiksi) komennolla
[[export]] LANG=fi_FI.utf8
tai
[[setenv]] LANG fi_FI.utf8

Edellinen toimii mm [[bash]]issa ja [[zsh]]:ssa, jälkimmäinen [[csh]]-sukuisissa tulkeissa. Komento voi olla hyvä lisätä komentotulkin käynnistys[[skripti]]in ([[bashrc]], [[zsh|zshrc]], [[tcsh|tcshrc]] ym), mikäli haluaa asetuksen pysyvän jatkuvasti voimassa.

Käyttämällä LANG-muuttujaa yksittäiset arvot voi asettaa toisenlaisiksi, esimerkiksi virheviestit alkukielellä (englanniksi) ja aakkostaminen perinteiseen tapaan jossa 00INDEX.txt ja README hakemistolistauksen alussa:
[[export]] LC_MESSAGES=C LC_COLLATE=C

Käyttämällä muuttujaa LC_ALL näiden muiden muuttujien arvot jätetään huomiotta, mikä on kätevää esimerkiksi yksittäisen komennon ajamiseksi oletusympäristössä tai aiotussa oletusympäristössä:
[[env]] LC_ALL=C

Joskus saattaa tulla tilanne että [[kotoistus]] on huono että haluaa ajaa jonkin ohjelman englanniksi. Se tapahtuu seuraavasti [[komentorivi]]ltä.
LC_ALL=C ohjelmannimi

==Jakelukohtaista==
===Ubuntun päätteen maa-asetusten vaihtaminen===

sudo apt-get update
sudo apt-get install console-data
sudo apt-get install console-setup
sudo apt-get install console-locales
sudo apt-get install keyboard-configuration

dpkg-reconfigure console-data
dpkg-reconfigure console-setup
dpkg-reconfigure console-locales
dpkg-reconfigure keyboard-configuration

=== Opensuse ja KDE ===
Opensusella (15.1) KDE:n Järjestelmäasetukset tallentuu tiedostoon ~/.config/plasma-localerc.

==Katso myös==
*[[Lokalisointi]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Käyttäjä:Jessej

2020-08-30T16:58:32Z

Jessej: p

==Hiekkalaatikko==
<ref> Opensuse 15.1</ref>

</references>

Käyttäjä:Jessej

2020-08-30T16:58:03Z

Jessej: Ak: Uusi sivu: ==Hiekkalaatikko== <ref> Opensuse 15.1</ref>

==Hiekkalaatikko==
<ref> Opensuse 15.1</ref>

Akregator

2020-08-12T08:48:03Z

Jessej: lisätietoja

{{Ohjelma
| nimi=Akregator
| kuva=[[Kuva:Akregator.png|200px]]
| kuvateksti=Wikin tuoreet muutokset Akregatorissa
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[https://userbase.kde.org/Akregator userbase.kde.org/Akregator]
}}

'''Akregator''' on RSS- ja Atom-syötelukija [[KDE]]-työpöytäympäristölle. Syötelukijat tarjoavat mukavan tavan seurata esimerkiksi uutisia, blogeja eli verkkopäiväkirjoja sekä paljon muuta. Sen sijaan, että joutuisit tarkastamaan suosikkisivusi itse, Akregator hoitaa asian puolestasi. Ohjelman toiminta vaatii, että sivusto tarjoaa syötteen.

Syötelista tallennetaan [[.opml]] tiedostoon. Artikkelien tallentamiseen Akregator käyttää [[Metakit]]tia. Se on sulautettu tietokanta ja tiedostot ovat .mk4 päätteisiä.

== Katso myös ==
*[[Liferea]]

==Aiheesta muualla==
* [https://kontact.kde.org/components/akregator.html Kontact - Akregator]
* [https://userbase.kde.org/Akregator Akregator - Userbase]


[[Luokka:Syötelukijat]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

[[pl:Akregator]]

OpenSUSE

2020-07-30T17:41:44Z

Jessej: /* Versiot */ w

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Jakelu
| nimi=openSUSE
| logo=[[Kuva:OpenSUSE-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Suse]]
| viimeisin versio=[https://doc.opensuse.org/release-notes/x86_64/openSUSE/Leap/15.2/ Leap 15.2]
| päivämäärä=2020-07-02
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[ZYpp]] ([[zypper]])/[[YaST]]
| julkaisusykli=8kk tai rullaava julkaisutahti
| elinkaari=18kk <ref>https://en.opensuse.org/Lifetime<ref/>
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86_64 (Leap)
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.opensuse.org/ www.opensuse.org]
}}

'''openSUSE''' on yksi suosituimmista [[jakelu]]ista. openSUSEa kehitetään yhteisön sekä [[Suse]]n avustuksella. openSUSEn "sisar"-julkaisu [[SUSE Linux Enterprise]] on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista. Näiden molempien historia pohjautuu Suse-linux:iin ja niiden kehitys kulkee jossain määrin rinnakkain.

==Versiot==
openSUSEsta on kaksi eri versiota [[OpenSUSE Tumbleweed|Tumbleweed]] ja Leap.

Tumbleweed on rullaavan julkaisutahdin versio, josta ei julkaista erillisiä versioita vaan siihen tulee aina uusimmat paketit. Tumbleweedia suositellaan edistyneemmille käyttäjille. Se asennetaan julkaistusta snapshotista. Tumbleweedistä julkaistaan 32-bittinen ja 64-bittinen versio.

Version 13.2 jälkeen perinteinen openSUSE siirtyi toisenlaiseen julkaisumalliin, jossa tavallinen versioittain julkaistava versio seuraa SLES:iä. Samalla versionumerossa hypättiin numeroon 42.1 ja yleiseksi nimeksi sille annettiin Leap. 32-bittinen versio pudotettiin pois. 42-nimen jälkeen versionnumeroinnissa palattiin 15-sarjaan. Tumbleweedistä 32-bittinen versio julkaistaan edelleen.

==Työpöytäympäristöt==
openSUSE on yksi harvoista jakeluista, jotka kohtelevat kaikkia [[työpöytäympäristö]]jä tasapuolisesti. openSUSEn asennusohjelma kysyy käyttäjältä haluttua työpöytäympäristöä ja asentaa sen. Perinteisesti SUSE-jakelut on kuitenkin mielletty [[KDE]]-jakeluiksi, sillä openSUSEn kehittäjät tekevät paljon töitä monien ''ei-[[Qt]]'' -ohjelmien, kuten [[Firefox]]in, integroimiseksi KDE-työpöytäympäristöön. KDE on asennusohjelmassa oletus.

==Järjestelmänhallinta==
SUSEn asetustyökalu [[YaST]] on yksi monipuolisimmista Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Muille jakeluille ei yksinkertaisesti löydy samanlaista ja samantasoista työkalua, joka pystyisi säätämään lukuisia järjestelmän asetuksia ja hallitsemaan paketteja.

===Pakettienhallinta===
openSUSEn käyttää [[LSB]]-standardin mukaisesti [[RPM]]-pakettienhallintajärjestelmää. openSUSEn paketinhallintatyökalu on [[ZYpp]], jota käytetään joko komentorivipohjaisella [[zypper]]illä, tai graafisilla ohjelmilla kuten [[YaST]]illa tai [[PackageKit]]illä.

==Historia==
SUSE (alun perin lyhennys sanoista ''Gesellschaft für Software und Systementwicklung GmbH'') on alun perin saksalaisen SUSE GmbH:n kehittämä [[Jakelut|jakelu]], jonka yhdysvaltalainen [[Novell]] osti vuoden 2004 tammikuussa. Tämän jälkeen aloitettiin Opensuse. Attachmate Groupin ostettua Novelin se jakautti Novellin ja Susen omiksi tytäryhtiöiksi. Attachmate Groupin sulautui Micro Focusiin 2014. 18. maaliskuuta 2019. EQT Partners osti Susen; samalla Suse palasi itsenäiseksi yhtiöksi.

SUSE:sta on tarjolla siis kaupallinen [[SUSE Linux Enterprise]] -versio ja yhteisöpohjainen ilmainen openSUSE. openSUSE:n idea on samankaltainen kuin [[Fedora]]lla: luoda yhteisöversio kaupallisesti menestyvästä jakelusta.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.opensuse.org/ openSUSE Homepage]
* [http://opensuse.fi/ Suomenkielinen openSUSE-sivusto]
* [http://www.novell.com/linux/ SUSE Linux Enterprise]
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/OpenSUSE ] OpenSUSE Wikipediassa

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:OpenSUSE]]

[[pl:openSUSE]]

Zypper

2020-07-30T17:39:58Z

Jessej: /* Aiheesta muualla */ hävinnä

{{Ohjelma
| nimi=Zypper
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[https://en.opensuse.org/Portal:Zypper en.opensuse.org/Portal:Zypper]
}}

'''Zypper''' on [[openSUSE]]ssa, sekä monissa mobiililaitteille suunnatuissa jakeluissa käytössä oleva [[komentorivi]]pohjainen käyttöliittymä [[ZYpp]]-[[paketinhallinta]]työkalulle. Se mahdollistaa muun muassa pakettien asentamisen, päivittämisen ja poistamisen sekä ohjelmalähteiden hallinnan.

==Käyttö==
{{Oikeudet}}
Tietty paketti asennetaan komennolla
# zypper install paketti
tai lyhyemmin komennolla
# zypper in paketti

Vastaavasti paketti poistetaan komennolla
# zypper remove paketti
tai
# zypper rm paketti

Yhdellä komennolla on mahdollista sekä asentaa että poistaa paketteja. Jos esimerkiksi halutaan poistaa paketti <tt>[[xchat]]</tt> ja asentaa paketti <tt>[[irssi]]</tt>, merkitään asennettavat paketit +-merkillä ja poistettavat miinuksella (-):
# zypper install irssi -xchat
Huomaa, että jos lueteltavista paketeista ensimmäinen on poistettava (eli sen edessä on miinusmerkki), on ennen paketteja laitettava kaksi miinusmerkkiä (--). Näin Zypper tajuaa, että kyseessä on poistettava paketti eikä ohjelman parametri:
# zypper install -- -xchat irssi

Zypper mahdollistaa jokerimerkkien (*) käytön pakettien nimissä, esimerkiksi seuraava poistaisi kaikki kde-alkuiset paketit:
# zypper remove kde*

Esimerkiksi Internetistä ladattu [[RPM]]-paketti asennetaan komennolla
# zypper install ./tiedosto.rpm
RPM-paketti voi sijaita myös verkossa:
# zypper install http://palvelin.fi/ohjelma.rpm

Järjestelmä päivitetään komennolla
# zypper update

==Katso myös==
*[[Paketinhallintajärjestelmä]]
*[[Ohjelmien asentaminen]]
*[[RPM]]

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:OpenSUSE]]

[[pl:zypper]]

OpenSUSE

2020-07-30T17:31:43Z

Jessej: päivitystä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Jakelu
| nimi=openSUSE
| logo=[[Kuva:OpenSUSE-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Suse]]
| viimeisin versio=[https://doc.opensuse.org/release-notes/x86_64/openSUSE/Leap/15.2/ Leap 15.2]
| päivämäärä=2020-07-02
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[ZYpp]] ([[zypper]])/[[YaST]]
| julkaisusykli=8kk tai rullaava julkaisutahti
| elinkaari=18kk <ref>https://en.opensuse.org/Lifetime<ref/>
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86_64 (Leap)
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.opensuse.org/ www.opensuse.org]
}}

'''openSUSE''' on yksi suosituimmista [[jakelu]]ista. openSUSEa kehitetään yhteisön sekä [[Suse]]n avustuksella. openSUSEn "sisar"-julkaisu [[SUSE Linux Enterprise]] on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista. Näiden molempien historia pohjautuu Suse-linux:iin ja niiden kehitys kulkee jossain määrin rinnakkain.

==Versiot==
openSUSEsta on kaksi eri versiota Tumbleweed ja Leap.

Tumbleweed on rullaavan julkaisutahdin versio, josta ei julkaista erillisiä versioita vaan siihen tulee aina uusimmat paketit. Tumbleweedia suositellaan edistyneemmille käyttäjille. Se asennetaan julkaistusta snapshotista. Tumbleweedistä julkaistaan 32-bittinen ja 64-bittinen versio.

Version 13.2 jälkeen perinteinen openSUSE siirtyi toisenlaiseen julkaisumalliin, jossa tavallinen versioittain julkaistava versio seuraa SLES:iä. Samalla versionumerossa hypättiin numeroon 42.1 ja yleiseksi nimeksi sille annettiin Leap. 32-bittinen versio pudotettiin pois. 42-nimen jälkeen versionnumeroinnissa palattiin 15-sarjaan. Tumbleweedistä 32-bittinen versio julkaistaan edelleen.

==Työpöytäympäristöt==
openSUSE on yksi harvoista jakeluista, jotka kohtelevat kaikkia [[työpöytäympäristö]]jä tasapuolisesti. openSUSEn asennusohjelma kysyy käyttäjältä haluttua työpöytäympäristöä ja asentaa sen. Perinteisesti SUSE-jakelut on kuitenkin mielletty [[KDE]]-jakeluiksi, sillä openSUSEn kehittäjät tekevät paljon töitä monien ''ei-[[Qt]]'' -ohjelmien, kuten [[Firefox]]in, integroimiseksi KDE-työpöytäympäristöön. KDE on asennusohjelmassa oletus.

==Järjestelmänhallinta==
SUSEn asetustyökalu [[YaST]] on yksi monipuolisimmista Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Muille jakeluille ei yksinkertaisesti löydy samanlaista ja samantasoista työkalua, joka pystyisi säätämään lukuisia järjestelmän asetuksia ja hallitsemaan paketteja.

===Pakettienhallinta===
openSUSEn käyttää [[LSB]]-standardin mukaisesti [[RPM]]-pakettienhallintajärjestelmää. openSUSEn paketinhallintatyökalu on [[ZYpp]], jota käytetään joko komentorivipohjaisella [[zypper]]illä, tai graafisilla ohjelmilla kuten [[YaST]]illa tai [[PackageKit]]illä.

==Historia==
SUSE (alun perin lyhennys sanoista ''Gesellschaft für Software und Systementwicklung GmbH'') on alun perin saksalaisen SUSE GmbH:n kehittämä [[Jakelut|jakelu]], jonka yhdysvaltalainen [[Novell]] osti vuoden 2004 tammikuussa. Tämän jälkeen aloitettiin Opensuse. Attachmate Groupin ostettua Novelin se jakautti Novellin ja Susen omiksi tytäryhtiöiksi. Attachmate Groupin sulautui Micro Focusiin 2014. 18. maaliskuuta 2019. EQT Partners osti Susen; samalla Suse palasi itsenäiseksi yhtiöksi.

SUSE:sta on tarjolla siis kaupallinen [[SUSE Linux Enterprise]] -versio ja yhteisöpohjainen ilmainen openSUSE. openSUSE:n idea on samankaltainen kuin [[Fedora]]lla: luoda yhteisöversio kaupallisesti menestyvästä jakelusta.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.opensuse.org/ openSUSE Homepage]
* [http://opensuse.fi/ Suomenkielinen openSUSE-sivusto]
* [http://www.novell.com/linux/ SUSE Linux Enterprise]
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/OpenSUSE ] OpenSUSE Wikipediassa

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:OpenSUSE]]

[[pl:openSUSE]]

Pdftk

2020-06-30T09:56:50Z

Jessej: Pdftk-QGUI

'''Pdftk''' (The PDF toolkit) on [[PDF]]-tiedostojen käsittelyyn tarkoitettu komentorivityökalu. Pdftk:lla voi muun muassa yhdistää ja paloitella PDF-tiedostoja, kiertää tiedostoja tai yksittäisiä sivuja, salata ja purkaa salauksen, muokata metadataa, täyttää täytettäviä PDF-lomakkeita sekä korjata PDF-tiedostoja.

Pdftk on lisensoitu [[GPL]]-lisenssillä, ja se on saatavilla paitsi Linuxille, myös Windowsille, Mac OS X:lle, FreeBSD:lle ja Solarikselle.

Ohjelmaan on myös "Pdftk-QGUI" -niminen QT4:llä tehty graafinen käyttöliittymä.

==Aiheesta muualla==
* [http://www.accesspdf.com/pdftk/ Pdftk:n kotisivu]

[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:PDF-ohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Nextcloud

2019-11-11T18:16:44Z

Jessej: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=Nextcloud | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=AGPLv3 | käyttöliittymä=www | kotisivu=[https://nextcloud.com/ nextcloud.com] | lahdekoodi=[https://github.com/ne...

{{Ohjelma
| nimi=Nextcloud
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[AGPL]]v3
| käyttöliittymä=www
| kotisivu=[https://nextcloud.com/ nextcloud.com]
| lahdekoodi=[https://github.com/nextcloud/server github.com/nextcloud]
}}

'''Nextcloud''' on pilviohjelmisto. Nextcloud tarjoaa palvelin- ja asiakasohjelmat, joiden avulla omaa pilveä voi ylläpitää itse, mutta sitä tarjotaan myös palveluna.

Sitä kehittää Nextcloud GmbH. -yritys ja Nextcloud-yhteisö. Nextcloud on forkki ownCloud:ista, sen perustajan Frank Karlitschekin tekemänä.

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

Pilvipalvelut

2019-11-11T18:06:46Z

Jessej: /* Avoin lähdekoodi */ f

Tässä artikkelissa tutustumme suljetun lähdekoodin ilmaisiin ja maksullisiin pilvipalveluihin, sekä avoimen lähdekoodin palveluihin. Osa suljetun lähdekoodin asennusohjelmista voi olla jopa [[GPL]]-lisensioituja. Ohjelmista on saatavilla virallista ja epävirallista tukea. On myös palveluita joihin saa vain epävirallista tukea esimerkiksi asennuspaketin tai synkronointisovelluksen muodossa. Näistä on maininta sovelluksen muissa tiedoissa.

==Suljettu lähdekoodi==
* [[Dropbox]] on suljetun lähdekoodin tiedostojen synkronointisovellus ja pilvipalvelu.
* [[Google Drive]] on [[Google]]n luoma suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[MEGA]] on suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu, joka salaa tiedostot ennen palveluun tallentamista.
* [[OneDrive]] on [[Microsoft]]in suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[SpiderOak]] on suljetun lähdekoodin pilvipalvelu, jota mainostetaan turvallisempana vaihtoehtona perinteisille pilvipalveluille.
* [[Wuala]] on [[LaCie]]n suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[Yandex Disk]] on venäläisen [[Yandex]]-hakukoneyhtiön ylläpitämä suljetun lähdekoodin pilvipalvelu.
* [[Adobe Document Cloud]] on [[Adobe]]n suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.

==Avoin lähdekoodi==
* [[git-annex assistant]] on ohjelma hakemiston synkronointiin eri laitteiden välillä. Ohjelmaa voi verrata kaupalliseen [[Dropbox]]iin
* [[Nextcloud]] on pilviohjelmisto, johon kuuluu sekä asiakas- että palvelinohjelmat. Tuki löytyy työpöydän lisäksi muun muassa eri mobiilialustoille. Owncloud-forkki sen perustajan toimesta.
* [[ownCloud]] on pilviohjelmisto, johon kuuluu sekä asiakas- että palvelinohjelmat. Tuki löytyy työpöydän lisäksi muun muassa eri mobiilialustoille.
* [[SparkleShare]] on ohjelma tiedostojen synkronointiin. Ja siinä on asiakaspuolen salaus.
* [[rclone]] on komentoriviltä käytettävä pilvipalveluiden synkronointiohjelmisto. rclone tukee useita pilvipalveluja.

==Testituloksia==
Kaikissa palveluissa on myös ostettavissa lisää tilaa maksua vastaan. Katso kohdat linux tuki ja linux-yhteensopivuus. Vihreä väri tarkoittaa virallista palveluntarjoajan tukea. Ja punainen kolmannen osapuolen epävirallista tukea. Jos väri on valkoinen niin yhteensopivuus rajoittuu Debian tai Fedora pohjaisiin jakeluihin. Vihreä väri kertoo salauksesta että se on paras mahdollinen.

{| class="wikitable"
! Palvelu
! ilmainen tila
! Käyttöjärjestelmät
! Linux tuki
! Salaus
! Tarkistettu
|-
| [[Adobe Document Cloud]]
| 5 Gt
| Windows, OS X
| {{ei|ei tietoa}}
| {{ei|[http://www.adobe.com/go/dc_esign_security_overview Palvelin puolen salaus AES 256-bit, HTTPS tuki]}}
| 31.12.2015
|-
| [[Dropbox]]
| 2 Gt (kasvat.)
| Linux, Windows, OS X
| {{kyllä|virallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei|[https://www.dropbox.com/help/27?path{{=}}security_and_privacy Ei asiakaspuolen salausta, vain palvelinpuolen salaus]}}
| 08.04.2015
|-
| [[Google Drive]]
| 15 Gt (kasvat.)
| Windows, OS X, Linux
| {{ei|epävirallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei}}
| 30.03.2015
|-
| [[MEGA]]
| 50 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{Kyllä|virallinen tuki}}
| {{Kyllä|[https://mega.co.nz/#help/security Asiakaspuolen salaus AES 128bit, RSA 2048bit]}}
| 07.04.2015
|-
| [[OneDrive]]
| 5 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{ei|epävirallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei}}
| 30.03.2015
|-
| [[Elisan Pilvilinna]]
| ?
| Windows, OS X
| {{ei}}
| {{ei|Ei salausta}}
| 09.02.2016
|-
| [[SpiderOak]]
| 2 Gt
| Linux, Windows, Mac, iOS, Android,
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä|[https://spideroak.com/engineering_matters#encryption Asiakaspuolen salaus AES 256bit, HMAC-SHA 256bit]}}
| 30.03.2015
|-
| [[Wuala]]
| 5 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä|[https://www.wuala.com/en/learn/technology Asiakaspuolen salaus AES- 256, RSA 2048, SHA-256]}}
| 08.04.2015
|-
| [[Yandex Disk]]
| 10 Gt
| Windows, OS X, Linux, Android, iOS
| {{kyllä|virallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei|[https://yandex.com/support/disk/faq.xml#saf%D0%B5ty Palvelinpuolen salaus]}}
| 13.09.2015
|}

==Yksityisyys==
Suurin osa pilvipalveluista on käyttöehtojensa turvin ottanut oikeudekseen tutkia asiakkaidensa tiedostoja. Ainakin OneDriven, Google Driven ja Dropboxin tiedetään käyttävän [[wikipedia:en:PhotoDNA|PhotoDNA]]:ta tai vastaavaa ohjelmaa asiakkaiden tiedostojen vahtimiseen. Käytännössä pilvipalvelut, oma-aloitteisesti ilman mitään tutkintapyyntöä, ilmiantavat poliisille esimerkiksi laittomia tai piraattitiedostoja tallentavia asiakkaita.[http://mpc.fi/etusivu/ole-tarkkana-mita-tallennat-dropbox-paljastaa-laittoman-sisallon/204971]

Laillisiin tarkoituksiin palveluita käyttävienkin tiedostot tutkitaan vaikkei olisi mitään syytä epäillä heitä mistään rikoksesta. Tästä syystä pilvipalveluihin tallennettaessa tulisi aina käyttää jotain [[:Luokka:Salausohjelmat|salausohjelmaa]].

Myöskään se että palvelu käyttää palvelinpuolen salausta, ei tarkoita sitä etteikö heillä olisi pääsyä tiedostoihin. Palvelinpuolen salaus on sitä varten ettei kolmansilla osapuolilla olisi pääsyä palvelimille tallennettuihin tiedostoihin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Dropbox, joka vuokraa Amazonilta palvelintilaa.

Suurin osa ohjelmista käyttää [[TLS]]-tekniikkaa selain- ja synkrointisovelluksissa, jolloin tiedostot tunneloidaan salatun tunnelin läpi. Tiedostoja ei siis salata, vaan ne tunneloidaan palvelimelle, jolloin lopputulos pilvipalvelussa on yhä selväkielinen. Tunnelointia käytetään [[wikipedia:fi:Mies välissä -hyökkäys|''mies-välissä'' -hyökkäyksen]] estämiseen.

==Tiedostojen salaus==
Pilvipalveluiden kanssa sopivia ohjelmia on useita. On parasta valita joku alustariippumaton ohjelma, joista tässä muutamia.
* [[EncFS]] lienee kaikkein kätevin ohjelma tiedostojen automaattiseen salaukseen. EncFS toimii siten että sillä on erillinen varastohakemisto, sekä hakemisto johon varasto mountataan. Varastohakemisto voidaan sitten synkronoida pilvipalveluun. Jokainen tiedosto salataan erikseen, joten synkronointi on nopeaa eikä konflikteja synny. Kätevä lisäosa EncFS:n kanssa on [[Cryptkeeper]], joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän EncFS:lle.
* [[VeraCrypt]] toimii taas siten, että tiedostot tallennetaan virtuaaliosiolle, joka on vain suuri tiedosto. Pilvipalvelun kanssa käytettäväksi tämä ei ole kaikkein optimaalisin vaihtoehto, sillä varsinkin jos osio on suuri, niin synkronoiminen vie paljon aikaa. Tämä johtuu siitä että kun yksikin tiedosto muuttuu virtuaaliosion sisällä, muuttuu myös virtuaaliosio ja se joudutaan synkronoimaan kokonaan uudelleen.
* [[CryptSync]] on pieni apuohjelma, joka synkronoi kahta kansiota samalla kun se salaa sisältöä yhteen kansioon.

[[Luokka: Pilvitallennusohjelmat]]
{{Salausohjelmia}}
{{Pilvipalvelut}}

OwnCloud

2019-11-11T18:06:24Z

Jessej: f

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=ownCloud
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[AGPL]]v3+
| käyttöliittymä=www
| kotisivu=[https://owncloud.org/ owncloud.org]
| lahdekoodi=[https://github.com/owncloud github.com/owncloud]
}}

'''ownCloud''' on pilviohjelmisto, jonka avulla voi synkronoida tiedostot eri laitteiden välillä. ownCloud tarjoaa palvelin- ja asiakasohjelmat, joiden avulla omaa pilveä voi ylläpitää itse, mutta myös monet yritykset tarjoavat ownCloud-pilvitallennusta.

==Asennus==
===Asiakasohjelma===
{{Asenna|ownCloud-asiakasohjelma|owncloud-client|joidenkin}}

Mikäli oma jakelu ei tarjoa ownCloud-asiakasohjelmaa, openSUSE Build Service tarjoaa pakettivarastot useille jakeluille.
* [http://software.opensuse.org/download/package?project=isv:ownCloud:desktop&package=owncloud-client software.opensuse.org/download/package?project=isv:ownCloud:desktop&package=owncloud-client]

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]
* [[Nextcloud]] - Forkki

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

OwnCloud

2019-11-11T18:05:18Z

Jessej: /* Katso myös */ NextCloud

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=ownCloud
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[AGPL]]v3+
| käyttöliittymä=www
| kotisivu=[https://owncloud.org/ owncloud.org]
| lahdekoodi=[https://github.com/owncloud github.com/owncloud]
}}

'''ownCloud''' on pilviohjelmisto, jonka avulla voi synkronoida tiedostot eri laitteiden välillä. ownCloud tarjoaa palvelin- ja asiakasohjelmat, joiden avulla omaa pilveä voi ylläpitää itse, mutta myös monet yritykset tarjoavat ownCloud-pilvitallennusta.

==Asennus==
===Asiakasohjelma===
{{Asenna|ownCloud-asiakasohjelma|owncloud-client|joidenkin}}

Mikäli oma jakelu ei tarjoa ownCloud-asiakasohjelmaa, openSUSE Build Service tarjoaa pakettivarastot useille jakeluille.
* [http://software.opensuse.org/download/package?project=isv:ownCloud:desktop&package=owncloud-client software.opensuse.org/download/package?project=isv:ownCloud:desktop&package=owncloud-client]

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]
* [[NextCloud]] - Forkki

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

Pilvipalvelut

2019-11-11T18:02:19Z

Jessej: /* Avoin lähdekoodi */ NextCloud

Tässä artikkelissa tutustumme suljetun lähdekoodin ilmaisiin ja maksullisiin pilvipalveluihin, sekä avoimen lähdekoodin palveluihin. Osa suljetun lähdekoodin asennusohjelmista voi olla jopa [[GPL]]-lisensioituja. Ohjelmista on saatavilla virallista ja epävirallista tukea. On myös palveluita joihin saa vain epävirallista tukea esimerkiksi asennuspaketin tai synkronointisovelluksen muodossa. Näistä on maininta sovelluksen muissa tiedoissa.

==Suljettu lähdekoodi==
* [[Dropbox]] on suljetun lähdekoodin tiedostojen synkronointisovellus ja pilvipalvelu.
* [[Google Drive]] on [[Google]]n luoma suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[MEGA]] on suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu, joka salaa tiedostot ennen palveluun tallentamista.
* [[OneDrive]] on [[Microsoft]]in suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[SpiderOak]] on suljetun lähdekoodin pilvipalvelu, jota mainostetaan turvallisempana vaihtoehtona perinteisille pilvipalveluille.
* [[Wuala]] on [[LaCie]]n suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[Yandex Disk]] on venäläisen [[Yandex]]-hakukoneyhtiön ylläpitämä suljetun lähdekoodin pilvipalvelu.
* [[Adobe Document Cloud]] on [[Adobe]]n suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.

==Avoin lähdekoodi==
* [[git-annex assistant]] on ohjelma hakemiston synkronointiin eri laitteiden välillä. Ohjelmaa voi verrata kaupalliseen [[Dropbox]]iin
* [[NextCloud]] on pilviohjelmisto, johon kuuluu sekä asiakas- että palvelinohjelmat. Tuki löytyy työpöydän lisäksi muun muassa eri mobiilialustoille. Owncloud-forkki sen perustajan toimesta.
* [[ownCloud]] on pilviohjelmisto, johon kuuluu sekä asiakas- että palvelinohjelmat. Tuki löytyy työpöydän lisäksi muun muassa eri mobiilialustoille.
* [[SparkleShare]] on ohjelma tiedostojen synkronointiin. Ja siinä on asiakaspuolen salaus.
* [[rclone]] on komentoriviltä käytettävä pilvipalveluiden synkronointiohjelmisto. rclone tukee useita pilvipalveluja.

==Testituloksia==
Kaikissa palveluissa on myös ostettavissa lisää tilaa maksua vastaan. Katso kohdat linux tuki ja linux-yhteensopivuus. Vihreä väri tarkoittaa virallista palveluntarjoajan tukea. Ja punainen kolmannen osapuolen epävirallista tukea. Jos väri on valkoinen niin yhteensopivuus rajoittuu Debian tai Fedora pohjaisiin jakeluihin. Vihreä väri kertoo salauksesta että se on paras mahdollinen.

{| class="wikitable"
! Palvelu
! ilmainen tila
! Käyttöjärjestelmät
! Linux tuki
! Salaus
! Tarkistettu
|-
| [[Adobe Document Cloud]]
| 5 Gt
| Windows, OS X
| {{ei|ei tietoa}}
| {{ei|[http://www.adobe.com/go/dc_esign_security_overview Palvelin puolen salaus AES 256-bit, HTTPS tuki]}}
| 31.12.2015
|-
| [[Dropbox]]
| 2 Gt (kasvat.)
| Linux, Windows, OS X
| {{kyllä|virallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei|[https://www.dropbox.com/help/27?path{{=}}security_and_privacy Ei asiakaspuolen salausta, vain palvelinpuolen salaus]}}
| 08.04.2015
|-
| [[Google Drive]]
| 15 Gt (kasvat.)
| Windows, OS X, Linux
| {{ei|epävirallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei}}
| 30.03.2015
|-
| [[MEGA]]
| 50 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{Kyllä|virallinen tuki}}
| {{Kyllä|[https://mega.co.nz/#help/security Asiakaspuolen salaus AES 128bit, RSA 2048bit]}}
| 07.04.2015
|-
| [[OneDrive]]
| 5 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{ei|epävirallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei}}
| 30.03.2015
|-
| [[Elisan Pilvilinna]]
| ?
| Windows, OS X
| {{ei}}
| {{ei|Ei salausta}}
| 09.02.2016
|-
| [[SpiderOak]]
| 2 Gt
| Linux, Windows, Mac, iOS, Android,
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä|[https://spideroak.com/engineering_matters#encryption Asiakaspuolen salaus AES 256bit, HMAC-SHA 256bit]}}
| 30.03.2015
|-
| [[Wuala]]
| 5 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä|[https://www.wuala.com/en/learn/technology Asiakaspuolen salaus AES- 256, RSA 2048, SHA-256]}}
| 08.04.2015
|-
| [[Yandex Disk]]
| 10 Gt
| Windows, OS X, Linux, Android, iOS
| {{kyllä|virallinen tuki, [[rclone]]}}
| {{ei|[https://yandex.com/support/disk/faq.xml#saf%D0%B5ty Palvelinpuolen salaus]}}
| 13.09.2015
|}

==Yksityisyys==
Suurin osa pilvipalveluista on käyttöehtojensa turvin ottanut oikeudekseen tutkia asiakkaidensa tiedostoja. Ainakin OneDriven, Google Driven ja Dropboxin tiedetään käyttävän [[wikipedia:en:PhotoDNA|PhotoDNA]]:ta tai vastaavaa ohjelmaa asiakkaiden tiedostojen vahtimiseen. Käytännössä pilvipalvelut, oma-aloitteisesti ilman mitään tutkintapyyntöä, ilmiantavat poliisille esimerkiksi laittomia tai piraattitiedostoja tallentavia asiakkaita.[http://mpc.fi/etusivu/ole-tarkkana-mita-tallennat-dropbox-paljastaa-laittoman-sisallon/204971]

Laillisiin tarkoituksiin palveluita käyttävienkin tiedostot tutkitaan vaikkei olisi mitään syytä epäillä heitä mistään rikoksesta. Tästä syystä pilvipalveluihin tallennettaessa tulisi aina käyttää jotain [[:Luokka:Salausohjelmat|salausohjelmaa]].

Myöskään se että palvelu käyttää palvelinpuolen salausta, ei tarkoita sitä etteikö heillä olisi pääsyä tiedostoihin. Palvelinpuolen salaus on sitä varten ettei kolmansilla osapuolilla olisi pääsyä palvelimille tallennettuihin tiedostoihin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Dropbox, joka vuokraa Amazonilta palvelintilaa.

Suurin osa ohjelmista käyttää [[TLS]]-tekniikkaa selain- ja synkrointisovelluksissa, jolloin tiedostot tunneloidaan salatun tunnelin läpi. Tiedostoja ei siis salata, vaan ne tunneloidaan palvelimelle, jolloin lopputulos pilvipalvelussa on yhä selväkielinen. Tunnelointia käytetään [[wikipedia:fi:Mies välissä -hyökkäys|''mies-välissä'' -hyökkäyksen]] estämiseen.

==Tiedostojen salaus==
Pilvipalveluiden kanssa sopivia ohjelmia on useita. On parasta valita joku alustariippumaton ohjelma, joista tässä muutamia.
* [[EncFS]] lienee kaikkein kätevin ohjelma tiedostojen automaattiseen salaukseen. EncFS toimii siten että sillä on erillinen varastohakemisto, sekä hakemisto johon varasto mountataan. Varastohakemisto voidaan sitten synkronoida pilvipalveluun. Jokainen tiedosto salataan erikseen, joten synkronointi on nopeaa eikä konflikteja synny. Kätevä lisäosa EncFS:n kanssa on [[Cryptkeeper]], joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän EncFS:lle.
* [[VeraCrypt]] toimii taas siten, että tiedostot tallennetaan virtuaaliosiolle, joka on vain suuri tiedosto. Pilvipalvelun kanssa käytettäväksi tämä ei ole kaikkein optimaalisin vaihtoehto, sillä varsinkin jos osio on suuri, niin synkronoiminen vie paljon aikaa. Tämä johtuu siitä että kun yksikin tiedosto muuttuu virtuaaliosion sisällä, muuttuu myös virtuaaliosio ja se joudutaan synkronoimaan kokonaan uudelleen.
* [[CryptSync]] on pieni apuohjelma, joka synkronoi kahta kansiota samalla kun se salaa sisältöä yhteen kansioon.

[[Luokka: Pilvitallennusohjelmat]]
{{Salausohjelmia}}
{{Pilvipalvelut}}

GOG.com

2019-11-06T19:50:54Z

Jessej: vähän lisäystä, kh

{{Ohjelma
| nimi=GOG.com
| kuva=[[Tiedosto:gog-logo.png|125px]]
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=
| lisenssi=[[suljettu]]
| kotisivu=[https://www.gog.com/ www.gog.com]
}}
'''GOG.com''' (aiemmin Good Old Games) on puolalaisen pelialayritys CD Projektin digitaalinen pelikauppa, josta on saatavissa kopiosuojaamattomia pelejä Windowsille, Linuxille ja Macille. Pelien asennustiedostot lisämateriaaleineen ovat ladattavissa käyttäjän koneelle ja joitakin moninpeli-poikkeuksia lukuunottamatta ne eivät vaadi aktivointeja tai internet-yhteyttä toimiakseen. Selainkäyttöliittymän lisäksi tarjolla on GOG Galaxy -ohjelma, joka ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarjolla linuxille.

Aiemman Good Old Games -nimen mukaisesti kauppa keskittyi erityisesti vanhojen pelien tarjoamiseen. Sittemmin mukaan on tullut myös tuoreempia ja aivan uusiakin pelejä.

==GOG Galaxy==
Pelimanageri GOG Galaxy julkaistiin 2015, ja on saatavilla Windowsille sekä MacOS:lle. Linux-versio on tiettävästi kehitteillä. Windows-versiota on mahdollista käyttää [[Wine]]n kautta. [[Steam]]in pakollisuutta lukuunottamatta Galaxyn toiminnallisuus on lähes vastaava, pelien ostamisesta ja hallinnoinnista moninpelaamiseen sekä ystävien kanssa viestintään.

==Katso myös==
* [[GameHub]] on epävirallinen pelimanageriohjelma, joka helpottaa useiden pelikokoelmien mm. GOG.comin, Humble Bundlen ja Humble Troven hallintaa ja pelien latausta.
* [[Lutris]] on pelimanageriohjelmisto Linuxille, joka tarjoaa helpon käyttöliittymän eri kauppapaikkojen, alustojen pelien pelaamiseen.
* [[Steam]] on Valven kehittämä pelien ja muiden ohjelmien jakeluun ja moninpelaamiseen tarkoitettu sovellus, josta on saatavissa versiot Windowsille, Mac OS:lle ja Linuxille.
* [[itch]] on pelimanageriohjelma ja pelikauppa.

==Aiheesta muualla==
* [https://sites.google.com/site/gogdownloader/ LGOG Downloader] on epävirallinen latausohjelma Linuxille.

{{Pelimanagerit}}
[[Luokka: Pelikaupat ja pelimanagerit]]

Portaali:Musiikinteko Linuxilla

2019-11-06T19:28:51Z

Jessej: videolinkki

[[Tiedosto:Mixxx.png|400px|right|thumb|[[Mixxx]] -dj-ohjelma]]Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat säveltää, sovittaa, nauhoittaa, miksata, sekvensoida tai nuotintaa musiikkia Linux-ympäristössä. Monesti musiikintekoon liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin musiikkiohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!

== Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta? ==
Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja OS X:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.

Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliammattilais- ja ammattilaistason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna.

Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä musiikinteko-ohjelmia ei ole kovin paljoa, ja on sellaisiakin asioita, joita Linuxilla ei yksinkertaisesti kykene tekemään. Tilanne kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä musiikkityyliä tai työtapaa halutaan käyttää. Lisäksi muutamat Linuxille tehdyt maksulliset suljetun lähdekoodin ohjelmat tarjoavat laadukkaita musiikintekoympäristöjä.

== Äänikortin valinta ==
Äänikortiksi voi valita USB- Firewire- tai PCI-äänikortin. Hyvä listaus toimivista laitteista löytyy [http://wiki.linuxaudio.org/wiki/current_audio_gear Linuxaudio-wikistä]. USB- ja PCI-äänikorttien ajurit tarjoaa Linux-ytimen äänijärjestelmä [[ALSA | Alsa]], ja sen kotisivuilta löytyykin hyvä listaus toimivista korteista. Firewire-äänikorttien ajurit ja -tuki on oma projektinsa nimeltä Ffado.
* [http://wiki.linuxaudio.org/wiki/current_audio_gear Lista Linuxin kanssa testatuista äänikorteista] (Mukana USB- ja firewire-kortteja, osa ei toimi Linuxin kanssa, joten sivu kannattaa lukea huolella!)
* [http://www.ffado.org/?q=devicesupport/list Ffado-projektin äänikorttilistaus] (Firewire-kortit)
* [http://www.alsa-project.org/main/index.php/Matrix:Main Alsa Soundcard Matrix] (PCI- ja USB-kortit)

== Midi-laitteiden valinta ==
Midi-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI -interfacet, kuten M-Audion USB Uno toimivat yleensä ongelmitta. Kaikki midi-laitteet käyttävät [[ALSA]]-ajureita lukuunottamatta Firewire-äänikorteissa olevia midi-liitäntöjä. Midi-laitteita on helppo kytkeä toisiinsa [[Qjackctl#Midi-liitännät | Jack Controlin]] avulla.

== Distribuution valinta ==
[[Tiedosto:Musescore.png|300px|right|thumb|[[MuseScore]] -nuotinnusohjelma]][[Ubuntu]] ja [[Fedora]] ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.

Toivon mukaan lähivuosina tilanne korjaantuu, mutta tätä kirjoitettaessa (Syyskuussa 2012) on edelleen suositeltavinta käyttää jotain musiikintekoon erikseen suunnattua järjestelmää. Tällaisissa järjestelmissä asetukset on valmiiksi säädetty siten, että äänikortin kytkeminen ja konfigurointi on helppoa.

Seikkailunhaluiset voivat myös koettaa rakentaa oman musiikintuotantojärjestelmänsä esimerkiksi [[Arch Linux | Arch Linuxin]] päälle. Tämä vaihtoehto on saavuttanut viime vuosina jonkin verran suosiota, ja tarjoaa parhaimmillaan vakaan ja tehokkaan työskentely-ympäristön.

* [[Musiikintekoon suuntautuneet Linux-jakelut]]

== Mikä on Jack? ==
[[Jack]] on järjestelmä, johon jokainen Linuxilla musiikkia tekevä törmää. Se on hienostunut ja tehokas järjestelmä, joka hallitsee äänikorttia, ja kytkee laitteiston ja ohjelmat toisiinsa. Jackin avulla voi kytkeä ohjelmia toisiinsa täysin vapaasti, eikä se tee eroa esimerkiksi rautasyntetisaattorin ja softasyntetisaattorin välillä. Sekä audio- että midikytkennät onnistuvat.

Jack on taustaprosessi, joka käynnistetään erillisellä asetusohjelmalla nimeltä [[QJackCtl]] tai tuttavallisemmin ''Jack Control''. Saman ohjelman kautta myös säädetään Jackin asetuksia.

* [[Jack | Lisätietoa Jackista]]
* [[Jack#QJackCtl | Jack Controlin käyttöohje]]

== Modulaarinen työympäristö ==
Jackista johtuen monet musiikintekoprosessit Linuxissa tehdään useammalla kuin yhdellä ohjelmalla. Ei ole tavatonta, että midisekvensseriin kytketään standalone-softasyntikka ja sampleri tai rumpukone, jotka ehkä vielä ajetaan virtuaalisen efektiräkin lävitse. Tästä syystä projektien tallentaminen ei aina ole mutkatonta: jokaisen ohjelman tila täytyy tallentaa erikseen, kuten myös ohjelmien väliset Jack-kytkennät.

Jack Controlin [[Qjackctl#Patchbay | Patchbayn]] kaltaiset työkalut ovat yksinkertaisin ratkaisu ohjelmien välisten kytkentöjen tallentamiseen, mutta myös varsinaisia [[Sessionhallintatyökalut | sessionhallintatyökaluja]] on kehitelty. Nämä ohjelmat osaavat käynnistää joukon ohjelmia, ladata niihin oikeat projektitiedostot ja patchit ja kytkeä ne toisiinsa Jackin kautta. Kenttä on toistaiseksi vielä aika elävä, eikä yksittäistä standardia ole muodostunut.

* [[Sessionhallintatyökalut | Lue lisää sessionhallinnasta ]]

== Plugineja ==
Kaikki eivät välitä modulaarisuudesta, ja siksi Linuxillekin on saatavilla koko ajan lisääntyvä määrä plugineja, joiden avulla kaiken voi tehdä yhdessä ohjelmassa. Ilmaispuoli kehittyy koko ajan, mutta etenkin kaupalliset ohjelmistot tarjoavat tämän vaihtoehdon.

* [[Efekti- ja instrumenttipluginit]]

== Kaupalliset ohjelmistot ==
Vaikka suurin osa kaupallisista musiikinteko-ohjelmista tehdäänkin Windowsille ja Os X:lle, löytyy Linuxillekin muutamia harkitsemisen arvoisia ohjelmistoja.

* [[Digitaalinen äänitystyöasema#Kaupallisia ohjelmistoja|Lista kaupallisista musiikinteko-ohjelmista]]

== Miten pääsen alkuun? ==

Koska Linuxissa filosofia musiikintekoon on erilainen, tarvitaan erillisiä artikkeleita siitä, miten mikäkin homma Linuxilla hoituu.
* [[Musiikinteko:Aloittelijan Tutoriaali#Elektroninen musiikki |Miten teen elektronista musiikkia, kuten rap-biitin, trancea tai dubstepia?]]
* [[Musiikinteko:Aloittelijan Tutoriaali#Kitaraäänitys |Miten äänitän uusimpaan biisiini kitara- ja lauluraidat?]]
* [[Musiikinteko:Aloittelijan Tutoriaali#Sävellys ja nuotinnus |Miten sävellän musiikkia ja kirjoitan nuotteja?]]
* [[Musiikinteko:Aloittelijan Tutoriaali#Ambient |Miten teen ambient-musiikkia?]]

=== Muuta hyödyllistä ===
* [[Audacity - Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen]]

== Sivu on työn alla ==
Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa. Tällä hetkellä työtä tekevät lähinnä [[Käyttäjä:heikkiket | heikkiket]] ja [[Käyttäjä:lahtis | Lahtis]], joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä [[Musiikinteko:Lista musiikinteko-ohjelmista]]-sivulla.
Kaikkien musiikkiaiheisten artikkelien lopussa näkyvä ''Musiikintekoon liittyvät artikkelit'' on oivallinen listaus, jonka avulla pääset kätevästi tutustumaan wikin tarjoamaan tietoon.

* [[Musiikinteko:Lista musiikinteko-ohjelmista | Laaja listaus Linuxille saatavilla olevista musiikinteko-ohjelmista]]

== Lisätietoa englanniksi ==

Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin.
* Linuxaudio-wiki: http://wiki.linuxaudio.org
* Videoita aloittelijalle aiheista kuten Ardour ja Hydrogen (rumpukone): www.youtube.com /user/LinuxMusic1/videos

{{Malline:Musiikinteko}}
[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Musiikinteko]]
[[Luokka:Portaalit]]

OpenSUSE

2018-05-06T19:56:19Z

Jessej: p

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Jakelu
| nimi=openSUSE
| logo=[[Kuva:OpenSUSE-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Novell]]
| viimeisin versio=[https://doc.opensuse.org/release-notes/x86_64/openSUSE/Leap/42.1/ Leap 42.1]
| päivämäärä=4.11.2015
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[ZYpp]] ([[zypper]])/[[YaST]]
| julkaisusykli=8kk tai rullaava julkaisutahti
| elinkaari=18kk
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86_64
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.opensuse.org/ www.opensuse.org]
}}

'''openSUSE''' on yksi suosituimmista [[jakelu]]ista. openSUSEa kehitetään yhteisön sekä [[Novell]]in avustuksella. openSUSEn "sisar"-julkaisu Novellin [[SUSE Linux Enterprise]] on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista. Näiden molempien historia pohjautuu Suse-linux:iin ja niiden kehitys kulkee jossain määrin rinnakkain.

==Versiot==
openSUSEsta on kaksi eri versiota. Tumbleweed on rullaavan julkaisutahdin versio, josta ei julkaista erillisiä versioita vaan siihen tulee aina uusimmat paketit. Tumbleweed sopii lähinnä edistyneemmille käyttäjille.

Version 13.2 jälkeen perinteinen openSUSE siirtyi toisenlaiseen julkaisumalliin jossa tavallinen versioittain julkaistava versio seuraa SLES:iä. Samalla versionumerossa hypättiin numeroon 42.1 ja 32-bittinen versio pudotettiin pois. Tumbleweedistä 32.-bittinen versio julkaistaan edelleen.

==Työpöytäympäristöt==
openSUSE on yksi harvoista jakeluista, jotka kohtelevat kaikkia [[työpöytäympäristö]]jä tasapuolisesti. openSUSEn asennusohjelma kysyy käyttäjältä haluttua työpöytäympäristöä ja asentaa sen. Perinteisesti SUSE-jakelut on kuitenkin mielletty [[KDE]]-jakeluiksi, sillä openSUSEn kehittäjät tekevät paljon töitä monien ''ei-[[Qt]]'' -ohjelmien, kuten [[Firefox]]in, integroimiseksi KDE-työpöytäympäristöön. KDE on asennusohjelmassa oletus.

==Järjestelmänhallinta==
SUSEn asetustyökalu [[YaST]] on yksi monipuolisimmista Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Muille jakeluille ei yksinkertaisesti löydy samanlaista ja samantasoista työkalua, joka pystyisi säätämään lukuisia järjestelmän asetuksia ja hallitsemaan paketteja.

===Pakettienhallinta===
openSUSEn käyttää [[LSB]]-standardin mukaisesti [[RPM]]-pakettienhallintajärjestelmää. openSUSEn paketinhallintatyökalu on [[ZYpp]], jota käytetään joko komentorivipohjaisella [[zypper]]illä, tai graafisilla ohjelmilla kuten [[YaST]]illa tai [[PackageKit]]illä.

==Historia==
SUSE (alun perin lyhennys sanoista ''Gesellschaft für Software und Systementwicklung GmbH'') on alun perin saksalaisen SUSE GmbH:n kehittämä [[Jakelut|jakelu]], jonka yhdysvaltalainen [[Novell]] osti vuoden 2004 tammikuussa. Nykyään SUSE:sta on tarjolla kaupallinen SUSE Linux Enterprise -versio ja yhteisöpohjainen ilmainen openSUSE. openSUSE:n idea on samankaltainen kuin [[Fedora]]lla: luoda yhteisöversio kaupallisesti menestyvästä jakelusta.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.opensuse.org/ openSUSE Homepage]
* [http://opensuse.fi/ Suomenkielinen openSUSE-sivusto]
* [http://www.novell.com/linux/ SUSE Linux Enterprise]

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:OpenSUSE]]

[[pl:openSUSE]]

Zypper

2014-03-08T12:42:21Z

Jessej: /* Aiheesta muualla */ f

'''Zypper''' on [[openSUSE]]ssa, sekä monissa mobiililaitteille suunnatuissa jakeluissa käytössä oleva [[komentorivi]]pohjainen käyttöliittymä [[ZYpp]]-[[paketinhallinta]]työkalulle. Se mahdollistaa muun muassa pakettien asentamisen, päivittämisen ja poistamisen sekä ohjelmalähteiden hallinnan.

== Käyttö ==
Tietty paketti asennetaan komennolla
zypper install paketti
tai lyhyemmin komennolla
zypper in paketti

Vastaavasti paketti poistetaan komennolla
zypper remove paketti
tai
zypper rm paketti

Yhdellä komennolla on mahdollista sekä asentaa että poistaa paketteja. Jos esimerkiksi halutaan poistaa paketti <tt>[[xchat]]</tt> ja asentaa paketti <tt>[[irssi]]</tt>, merkitään asennettavat paketit +-merkillä ja poistettavat miinuksella (-):
zypper install irssi -xchat
Huomaa, että jos lueteltavista paketeista ensimmäinen on poistettava (eli sen edessä on miinusmerkki), on ennen paketteja laitettava kaksi miinusmerkkiä (--). Näin Zypper tajuaa, että kyseessä on poistettava paketti eikä ohjelman parametri:
zypper install -- -xchat irssi

Zypper mahdollistaa jokerimerkkien (*) käytön pakettien nimissä, esimerkiksi seuraava poistaisi kaikki kde-alkuiset paketit:
zypper remove kde*

Esimerkiksi Internetistä ladattu [[RPM]]-paketti asennetaan komennolla
zypper install ./tiedosto.rpm
RPM-paketti voi sijaita myös verkossa:
zypper install http://palvelin.fi/ohjelma.rpm

Järjestelmä päivitetään komennolla
zypper update

== Katso myös ==
*[[Paketinhallintajärjestelmä]]
*[[Ohjelmien asentaminen]]
*[[Apt]]
*[[Dpkg]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://opensuse.fi/Zypper Zypper-ohje] openSUSE Suomen wikissä

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:OpenSUSE]]