Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Hakemistorakenne

2011-03-16T18:33:55Z

Jarno: /* Aiheesta muualla */ linkin korjaus

Linuxin hakemistorakenne on määritetty [[wikipedia:fi:Filesystem_Hierarchy_Standard|FHS-standardissa]], joka määrittää
joukon hakemistoja ja niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Useimmat [[jakelu]]t noudattavat nykyisin tätä standardia. Tunnetuimpana poikkeuksena on [[GoboLinux]], jossa hakemistorakenne on järjestetty kokonaan uudelta pohjalta.

== Yleistä ==
Hakemistorakenne alkaa juurihakemistosta, merkintä kauttaviiva "/", jonka
alle tiedostot ja hakemistot järjestetään puumaiseksi rakenteeksi. Nykyisin on myös yleistynyt vertaus sisäkkäisistä kansioista.

Levyasemat näkyvät käyttäjälle ja ohjelmille hakemistoina. Esimerkiksi CD-levyltä lukiessa ei viitata suoraan asemaan, vaan hakemistoon "/media/cdrom". Tämä mahdollistaa järjestelmän tiedostojen jakamisen usealle fyysiselle laitteelle niin, että haluttu tiedosto löytyy aina standardin mukaista polkua käyttäen, riippumatta tallennuslaitteiden fyysisestä kokoonpanosta.

Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan viitata absoluuttisesta tai suhteellista polkua käyttäen. Absoluuttinen viittaaminen tarkoittaa, että polku tiedostoon kirjoitetaan täydellisenä juurihakemistosta lähtien esimerkiksi "/usr/doc/apache-1.3.34/README". Suhteellinen viittaaminen tarkoittaa, että hakemistopolku on suhteessa aktiiviseen hakemistoon esimerkiksi "../../doc/apache-1.3.34/README".

Tiedostojen fyysinen sijainti voi olla eri kuin mitä virallinen hakemistorakenne antaa ymmärtää: jos jostakin syystä sijoitetaan hakemisto tai tiedosto eri paikkaan kuin missä sen oletetaan olevan, sen tilalle luodan [[symbolinen linkki]] osoittamaan paikkaa, mistä se oikeasti löytyy. Näitä linkkejä käytetään erikoisesti silloin, kun käytännöt ovat vaihdelleet Unixista (ja versiosta) toiseen.

== Juurihakemisto ==
Juurihakemiston "/" alta tulee löytyä järjestelmän käynnistämiseen ja palauttamiseen tarvittavat osat. [[wikipedia:fi:Filesystem_Hierarchy_Standard|FHS-standardi]] määrittää seuraavat hakemistot lukuunottamatta /sys-hakemistoa, joka on lueteltu tässä selkeyden vuoksi:

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/bin
|Välttämättömimmät peruskomennot kaikkien käyttäjien käytettäväksi.
|-
|width=20%|/boot
|Järjestelmän käynnistämiseen tarvittavat tiedostot. [[käynnistyslatain|Käynnistyslataimet]] kuten [[Grub]] ja [[Lilo]] säilövät tarvitsemiansa tietoja tänne.
|-
|width=20%|/dev
|[[Laitetiedostot]].
|-
|width=20%|/etc
|Järjestelmän ja useimpien [[daemon]]ien [[Asetustiedostojen perusteet|asetukset]]. Ohjelmien järjestelmänlaajuiset asetukset.
|-
|width=20%|/home
|Käyttäjien [[kotihakemisto]]t. Käyttäjä voi viitata omaan kotihakemistoonsa <tt>~</tt>-merkillä, muiden kotihakemistoihin <tt>~kayttaja</tt>.
|-
|width=20%|/lib
|Järjestelmän toiminnan kannalta kriittiset jaetut kirjastot sekä [[ydin|ytimen]] moduulit.
|-
|width=20%|/media
|Siirrettävän median liitoskohdat.
|-
|width=20%|/mnt
|Väliaikaisesti [[Mount|liitetyt]] osiot.
|-
|width=20%|/opt
|Isoja, erillisiä ohjelmapaketteja, joita ei jostain syystä haluta lisätä /usr-hakemiston alle (esim. suljettuja ohjelmia). Monissa [[jakelu]]issa on olemassa mm. /opt/[[kde]] ja /opt/[[mozilla]]
|-
|width=20%|/proc
|[[ydin|Ytimen]] ja [[prosessi]]en tiedot. [[Procfs]]-järjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto.
|-
|width=20%|/root
|[[Pääkäyttäjä]]n kotihakemisto.
|-
|width=20%|/sbin
|Välttämättömimmät ylläpito-ohjelmat. Useimmat näistä on tarkoitettu vain pääkäyttäjälle.
|-
|width=20%|/srv
| Paikallisen [[palvelin]]ohjelmiston (esimerkiksi [[HTTP]]- tai [[FTP]]-palvelimen) tarjoamaa sivustokohtaista dataa.
|-
|width=20%|/sys
| [[sys-tiedostojärjestelmä|Sysfs]]-järjestelmän luoma /proc:in tapainen virtuaalinen hakemisto, joka kuvaa laitteiston ja ajurien yhteyksiä. Mukana Linuxin ytimissä 2.6-versiosarjasta lähtien.
|-
|width=20%|/tmp
|Väliaikaistiedostot, tyhjennetään koneen käynnistyessä uudelleen. Kaikilla käyttäjillä on [[tiedoston oikeudet|luku- ja kirjoitusoikeudet]] /tmp-hakemistoon. /tmp saattaa olla [[symbolinen linkki]] hakemistoon /var/tmp.
|-
|width=20%|/usr
|Vain luettavaksi tarkoitettua tietoa, joka on tarvittaessa mahdollista jakaa useamman järjestelmän kesken. Täältä löytyvät mm. useimmat sovellusohjelmat.
|-
|width=20%|/var
|Muuttuvat tiedostot, lokitiedostot yms.
|}

== /home ==

Hakemiston /home alta löytyvät käyttäjien kotihakemistot, esimerkiksi /home/pekka. Kotihakemiston alle tallennetaan kaikki käyttäjän tekemät tiedostot. Tämä helpottaa esimerkiksi tiedostojen varmuuskopiointia, koska kaikki käyttäjän tiedostot löytyvät samasta paikasta. ~-merkki (mato, tilde) viittaa kotihakemistoon, ja useimmissa [[Komentotulkki|komentotulkeissa]] sinne pääsee komentamalla pelkästään <tt>cd</tt>.

Normaalikäyttäjän oikeuksilla pystyy tiedostoja tallentamaan tai muuttamaan vain omaan kotihakemistoon (sekä /tmp, /var/tmp /var/mail/omatunnus ja epäsuorasti esimerkiksi tulostinjonoa ja pelien tuloksia). Käyttäjä ei siis voi vahingossa poistaa tai muuttaa järjestelmän yleisen toiminnan kannalta oleellisia tiedostoja.

== /usr-hierarkia ==

/usr-hakemiston alta löytyvät järjestelmän vähemmän kriittiset osat kuten sovellusohjelmat,
dokumentaatio, ohjelmien jaetut tiedostot kuten fontit, ikonit jne.

=== Pakolliset elementit ===
Normaalin toiminnan kannalta olennaisia elementtejä, joiden tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/bin
|Useimmat kaikkien käyttäjien käytössä olevat komennot ja ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/include
|[[C]]-kääntäjän otsikkotiedostot.
|-
|width=20%|/usr/lib
|Erilaisia ei-kriittisiä [[kirjasto]]ja. Osa näistä on oman alihakemistonsa alla.
|-
|width=20%|/usr/local
|Paikallinen hierarkia. Oletuksena tyhjä, järjestelmän ylläpitäjä voi rakentaa oman tarvitsemansa hierarkian esimerkiksi dokumenttien jakamiseksi käyttäjien kesken. /usr/local/src-hakemiston alle on perinteisesti sijoitettu itse käännettyjen ohjelmien lähdekoodeja. /usr/local/bin ja /usr/local/sbin on tarkoitettu itse tehdyille tai käsin asennetuille ohjelmille ja skripteille.
|-
|width=20%|/usr/sbin
|Ei-kriittiset ensisijaisesti pääkäyttäjälle tarkoitetut ylläpito-ohjelmat.
|-
|width=20%|/usr/share
|Jaetut arkkitehtuurista riippumattomat tiedostot.
Hakemistosta /usr/share saattaa löytyä esimerkiksi seuraavia alikansioita:

* /usr/share/compiz sisältää [[Compiz]]in tiedostoja
* /usr/share/dict sisältää sanalistoja esimerkiksi oikolukua varten
* /usr/share/doc sisältää asennettujen ohjelmien ohjeita
* /usr/share/fpcsrc sisältää [[FreePascal]]:n lähdekoodit
* /usr/share/games sisältää /usr/games-hakemiston pelien staattiset tiedostot
* /usr/share/info sisältää [[info]]-sivut
* /usr/share/lazarus sisältää [[Lazarus]]-ohjelmankehitysympäristön
* /usr/share/man sisältää [[man]]-sivut
* /usr/share/wallpapers sisältää [[KDE]]:n taustakuvakirjastoja
|}

=== Valinnaiset elementit ===

Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/usr/X11R6
|[[X]]-ikkunointijärjestelmä ja sen tarvitsemat osat. Usein symbolinen linkki hakemistoon /usr/bin
|-
|width=20%|/usr/games
|Pelit (varsinaiset ohjelmatiedostot).
|-
|width=20%|/usr/src
|Ohjelmien (mm. ytimen) lähdekoodit.
|-
|}

== /var-hierarkia ==
/var hakemisto on tarkoitettu järjestelmän ja sovellusten muuttuvien tietojen tallentamiseen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi lokitiedostot sovellusten toiminnasta.

=== Pakolliset elementit ===
Pakollisten elementtien tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat normaalin toiminnan kannalta olennaisia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|width=20%|/var/cache
|Sovellusten välimuistitiedot. Tiedostot ovat uudestaan luotavissa ja täällä vain tehokkuussyistä.
|-
|width=20%|/var/lib
|Sovellusten suorituksen aikaiset tilatiedot, mm. [[paketinhallinta|pakettitietokannat]]
|-
|width=20%|/var/local
|Muuttuva data /usr/local-hierarkiasta.
|-
|width=20%|/var/lock
|Lukitustiedostot.
|-
|width=20%|/var/log
|[[Lokitiedostot]].
|-
|width=20%|/var/opt
|Muuttuva data /opt-hierarkiasta.
|-
|width=20%|/var/run
|Prosesseihin liittyvät ajotiedot.
|-
|width=20%|/var/spool
|Sovellusten prosessointia odottava data, mm. tulostusjonot
|-
|width=20%|/var/tmp
|Väliaikaistiedostot, jotka säilytetään uudelleenkäynnistyksen yli.
|}

=== Valinnaiset elementit===
Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

{| border=1 width=100% cellpadding=4 cellspacing=0
|/var/account
|Prosessien aiheuttamien kuormitusten kirjaus.
|-
|/var/crash
|Järjestelmän kaatumisen selvittämistä auttavat tiedostot.
|-
|/var/games
|Pelien muuttuvat tiedot.
|-
|/var/mail
|Käyttäjien postilaatikot.
|-
|/var/yp
|Network Information Service (NIS) tietokannat.
|}

=== Varatut hierarkiat ===

/var-hierarkian alla on historiallisista syistä varattuja hakemistoja:

/var/backups
/var/cron
/var/msgs
/var/preserve

==Katso myös==
*[[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä]]
*[[Miten osioisin kiintolevyn]]
*[[Asetustiedostojen perusteet]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.pathname.com/fhs/ FHS-standardin kotisivu]
*[[wikipedia:en:Filesystem Hierarchy Standard|FHS-standardi englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Desura

2010-12-31T13:38:07Z

Jarno: typo

{{Ohjelma | nimi=Desura | kuva=[[Kuva:desura_logo.png|125px]] | kuvateksti= | lisenssi=suljettu | kotisivu=[http://www.desura.com/ www.desura.com] | käyttöliittymä= | kehittäjä=}}
'''Desura''' on pelimanageriohjelma, joka on saatavissa Windowsille ja se on kehitteillä Linuxille sekä Macille.

Desura-yhteisö ajaa digitaalista jakelupalvelua pelaajille. Mukana ovat parhaat pelit, modit ja ilmaiseksi ladattava sisältö. Ohjelmalla pystyy lataamaan ilmaisia ja maksullisia pelejä, sekä lataamaan peleihin lisäosia eli modeja. Ohjelma toimii [[Steam]]in tavoin.

==Katso myös==
* [[Djl]]
* [[Wine/Steam]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.linuxplanet.org/blogs/?cat=3046 The developers of the digital delivery of gaming Desura reported work on the client for Linux]

[[Luokka:Pelimanagerit]]

Näytön kalibrointi

2010-12-15T03:56:22Z

Jarno: /* Väriprofiilin luominen: LCMS profiler */ linkin korjaus

Kalibroinnin tarkoitus on saada valokuva näyttämään kuvan ottamisesta aina ruudulle ja paperille asti samalta, toistamaan värit sellaisena kuin ne kuvan ottamishetkellä ovat olleet. Tällä kertaa keskitytään vain näytön kalibrointiin, mutta vastaavilla tavoilla voidaan kalibroida niin kamera, tulostin kuin skannerikin.

== Valmistelut ==

* Anna monitorisi olla päällä vähintään puoli tuntia, jotta sen lämpötila varmasti olisi tasaantunut eikä sen muutos vaikuttaisi enää säätöihin.
* Valitse työpöytäsi taustaväriksi neutraali harmaa, jotta värit eivät häiritsisi työskentelyä ja säätöjen tekemistä. Aseta monitorin värilämpötila (colour temperature tai tone tms.) arvoon 6500K. Jos monitori ei anna valita kelvinejä niin arvo 'normal' lienee lähinnä haluttua. Eli kuva ei saa olla sininen eikä punainen.
* Aseta LCD-näyttösi kontrasti n. 90%:n, putkinäytöille jopa 100%.
* Pyri tekemään työtilasi valaistus mahdollisimman tasaiseksi: jos välillä sisään paistaa aurinko ja välillä tehdään yötöitä loisteputkivalaistuksessa, ei yksillä asetuksilla pärjää. Kriittinen työskentely kannattaakin tehdä esimerkiksi talven tai illan hämärässä.
* Varmista että katsot monitoria mahdollisimman kohtisuoraan niin sivu- kuin pystysuunnassa. Erityisesti kannettavien tietokoneiden näytöt ovat herkkiä vääristämään värejä eri kulmilla (ja muutenkin läppäreiden näytöt ovat haasteellisia ellei mahdottomia kuvankäsittelykäytössä..)

* Yleisimmin käytössä olevat 6-bittisten TN-paneelisten näyttöjen vertikaaliset katselukulmat ovat tyypillisesti värikriittisiin työskentelyihin huonosta ala-arvoiseen. 8-bittiset VA- ja IPS-paneelit ovat tähän tarkoitukseen parempia. IPS-paneelit parempia, mutta vastaavasti kalliimpia.

* Pikasäädöt voi käydä tekemässä kuvatoimisto Leukun [http://www.leuku.fi/info/kalibrointidata.htm kalibrointisivulta], jolla saa arvot suunnilleen kohdilleen.

== GAMMApage ==

[[GAMMApage]]lla [http://www.pcbypaul.com/software/GAMMApage.html] voidaan säätää monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:een. GAMMAPage on alla kuvatun Monican rinnakkaisversio, erona on vain eri graafisten kirjastojen käyttö (GAMMAPage: [[GTK]], Monica: [[FLTK]]).

=== Jakeluriippumaton asennus ===
Ohjelman asentaminen [[lähdekoodi]]sta tapahtuu samalla tavalla kuin alla on kuvattu Monicalle.

[[kääntäminen|Käännetään]] GAMMApage lähdekoodista:
[[wget]] http://www.pcbypaul.com/software/dl/GAMMApage-0.5.tar.bz2
[[tar]] xvjf GAMMApage-0.5.tar.bz2
cd GAMMApage-0.5/
[[make]]
[[su]]
make install
Nyt ohjelma voidaan käynnistää helposti komennolla
monica

=== Asennus Ubuntuun ===
Ubuntulle käyvän [[GAMMApage]]n [[deb]]-paketin saa ladattua GetDebistä [http://getdeb.net/app/GAMMAPage].

== Monica ==

GAMMApagen rinnakkaisversio [[Monica]]lla [http://www.pcbypaul.com/software/monica.html] saadaan myös säädettyä monitorin gamma-arvo sRGB-standardin mukaiseen 2.2:een. Monican kotisivulta on tällä hetkellä saatavissa versio 3.4 suoraan asennettavissa olevana binääriversiona sekä uudemman 3.6-version [[lähdekoodi]]t. Tämä ohje opastaa uudemman version asentamiseen.

=== Jakeluriippumaton asennus ===
[[Ohjelman asennus|Käännetään]] Monica lähdekoodista:
[[wget]] http://www.pcbypaul.com/software/dl/monica-3.6.tar.bz2
[[tar]] xvjf monica-3.6.tar.bz2
cd monica-3.6/
[[make]]
[[su]]
make install
Joka asentaa monican polkuun <tt>/usr/bin/monica</tt>, ja se voidaan käynnistää helposti komennolla
monica

=== Asennus Arch Linuxiin ===
*Monican versio 3.5 löytyy [[Arch Linux]]in oletuspakettivarastosta ja voidaan näin ollen asentaa komennolla
[[pacman]] -S monica

===Asennus Mandrivaan===
Monica löytyy [[Mandriva]]n oletuspakettivarastosta nimellä <tt>monica</tt>.

=== Asennus Ubuntuun ===
{{epävirallinen pakettilähde}}
[[Ubuntu]]lle on saatavissa epävirallinen ohjelmapaketti
Aja seuraavat komennot komentoriviltä:
wget http://mbnet.fi/heikki_m/deb/monica/monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (lataa epävirallisen ohjelmapaketin)
sudo [[apt-get]] install libfltk1.1 (asentaa ohjelman riippuvuudet)
sudo [[dpkg]] -i monica_3.6-1-0ubuntu1_i386.deb (asentaa ohjelman)
monica (käynnistää ohjelman)

Ohjelma ei asennu valikoihin automaattisesti mutta voit sen halutessasi sinne itse lisätä.

== GAMMApagen ja Monican käyttö ==
Säädä monitorisi kirkkaus niin, että Monican näyttämän mustan laatikon sisältä juuri ja juuri erottaa harmaan laatikon. Tämän jälkeen säädä kolmea liukusäädintä siten, että laatikossa oleva harmaa näyttää mahdollisimman tasaiselta, eli siinä ei ole selkeästi tummempia ja vaaleampia kohtia. Jos harmaassa laatikossa on värjäytymiä, voit säätää värikohtaiset asetukset poistamalla täppä kohdasta 'synchronize colours' ja säätämällä kullekin värille erikseen käyttämällä apuna apuna värillisiä laatikoita: keskellä olevan tasavärisen laatikon pitäisi erottua mahdollisimman vähän ympäröivästä raidallisesta taustasta.

Paina 'Exit and Save'. Ohjelma mahdollisesti valittaa, että tiedostoa ~/.xinitrc ei löydy, mutta voi luoda sellaisen ja tallentaa asetukset sinne. Paina OK, ohjelman ehdottama ratkaisu on hyvä. Nyt nämä asetukset ladataan jatkossa käynnistyksen yhteydessä.

== Väriprofiilin luominen: LCMS profiler ==

[http://lprof.sourceforge.net/ LCMS profiler] on graafinen käyttöliittymä [http://www.littlecms.com/ LittleCMS]-[[kirjasto]]lle, joka luo [[wikipedia:fi:ICC-profiili|ICC-väriprofiilin]] käyttämällesi kokoonpanolle. Profiililla pystytään kertomaan yhteensopiville ohjelmille tarvittava tieto laitteistosta.

*LCMS profiler löytyy ainakin [[Debian]]in/[[Ubuntu]]n [[paketinhallintajärjestelmä]]stä nimellä lprof. Ubuntun käyttäjät voivat asentaa sen esimerkiksi [[Synaptic]]in ja Kubuntun käyttäjät [[Adept]]in avulla. Jos et löydä ohjelmaa jakelusi paketinhallinnasta, on se [[ohjelmien asentaminen|käännettävä]] käsin [[lähdekoodi]]sta. Lähdekoodipaketin löydät ohjelman kotisivulta.

Ohjelma ilmestynee työpöytäympäristön valikkoon, esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa Grafiikka-valikkoon nimellä LProf. Käynnistä ohjelma.

* Paina 'Monitor Profiler -välilehdeltä 'Enter monitor values' -nappulaa.
* Valitse 'White Point' -pudotusvalikosta esim. 'D65 (daylight)'.
* Paina 'Set Gamma and Black Point'.
* Tee nyt vastaava säätö tässä kuin äsken Monicalla: Gamma-arvon 2.2 kohdalla pitäisi harmaiden liukuvärien olla mahdollisimman samanväriset.
* Paina OK tallentaaksesi tiedot ja vielä uudestaan OK poistuaksesi ''Monitor values'' -ikkunasta.
* Nyt syötä profiilin nimi ''Output profile name'' - ruutuun, esim. /home/käyttäjätunnus/d6500_22.icc (d=daylight, 6500= 6500K, 22 = gamma 2.2). HUOM! Jos ko. kansiota ei ole tai osoite on väärin, ohjelma sammuu mitään ilmoittamatta!
* Sulje ohjelma

Valmis, profiili on luotu! Teippaa nyt monitorisi säädöt piiloon ettei niitä kukaan räklää.

Tämän jälkeen voit ladata luomasi profiilin eri ohjelmien käyttöön, esim. [[Scribus]]iin tai [[LightZone]]en.

==Väriprofiilin käyttö näytön kalibroimiseksi: Xcalib ==
Xcalib mahdollistaa väriprofiilien (<tt>icc</tt>) käytön näytön kalibroimiseksi. Sen avulla on väriprofiileja käyttämällä esimerkiksi mahdollista saada näytön värit vastaamaan tarkasti tulostuksen värejä, mikä on kuvankäsittelyssä tärkeää.

Xcalib löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta paketista <tt>xcalib</tt>. Asennusohjeet löytyvät artikkelista [[ohjelmien asentaminen]].

Asennuksen jälkeen xcalibiä voi testata esimerkiksi komennolla
xcalib -invert -alter
joka ottaa käyttöön käänteiset värit. Alkuperäiset asetukset voi palauttaa komennolla
xcalib -c

Tietty väriprofiili ladataan käyttöön komennolla
xcalib profiilitiedosto.icc

==Lähteet==
*http://docs.scribus.net/index.php?lang=en&page=moncal

== Katso myös ==
*[[X.orgin asetukset]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Laitteisto]]

Keskustelu:HP C4700

2010-12-15T01:57:45Z

Jarno: silmähkö?

Tää artsu pitäis siirtää nimelle ''HP C4700''. /Himanen

"käyttöohjeistus on silmähköä". Silmähkö? --[[Käyttäjä:Jarno|Jarno]] 15. joulukuuta 2010 kello 03.57 (EET)

Aptitude

2010-12-15T00:17:34Z

Jarno: typo

[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|Aptitude työssä.]]

Aptitude on mm. [[Debian GNU/Linux|Debian]]-pohjaisissa jakeluissa käytettävän [[apt]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n [[edustaohjelma]]. Itse Debianissa se on paketinhallinnan virallinen käyttöliittymä. Aptitude pitää kirjaa myös siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti [[Paketinhallintajärjestelmä#Riippuvuudet|riippuvuuksina]], ja osaa apt-getiä paremmin ratkoa jakeluversion päivityksessä uudempaan syntyviä ristiriitoja. Aptitudea voi käyttää joko suoraan komentoriviltä [[apt]]-getin tapaan tai interaktiivisena ohjelmana, käyttäen [[Ncurses|ncursesilla]] toteutettua käyttöliittymää.

== Interaktiivinen käyttö ==

Interaktiivisena aptitude tarjoaa listan [[sources.list|pakettilähteiden]] mukaisissa arkistoissa olevista paketeista, ryhmitettyinä sen mukaan, onko paketti tietoturvapäivitys, uusi (yleensä lähteen lisäämisen takia listalle tullut), asennettu, asentamaton, nykyisten lähteiden ulkopuolelta asennettu, tehtävä (eli monen paketin kokonaisuus) vaiko virtuaalinen paketti. Nämä ryhmät on edelleen jaettu osioiden mukaan: ''main'', ''contrib'' ja ''non-free'' sekä näiden sisällä sen perusteella, mihin tarkoitukseen paketti liittyy (ylläpito, ohjelmointi, ohjelmakirjasto, työpöytä, sähköposti, www, jne.).

Eri toimet hoidetaan yleensä eri näppäimillä: pakettilista päivitetään "u":lla ("update"), päivitykset pyydetään asennettaviksi "U":lla, pyydetyt toimet suoritetaan "g":llä (get); paketteja voi etsiä "/":lla (kuten monessa muussa unix-ohjelmalla), katsella enter-näppäimellä, merkitä asennettaviksi "+":lla, poistettaviksi "-":lla, poistettaviksi asetustiedostoineen "_":lla, merkitä eri tason toimenpitokieltoihin, merkitä automaattisesti asennetuiksi jne. Käytössä on myös valikot.

Kun pyydetty toimi vaatii muiden pakettien asentamisen, nämä merkitään asennettaviksi lisämerkinnällä "automaattisesti asennettu", kun toimi ei onnistu suoraan aptitude tarjoaa eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Kun päivityksiä on tarjolla ja ne on merkitty asennettaviksi ("U") tai paketteja on pyydetty asennettaviksi tai poistettaviksi, painetaan "g"-näppäintä, jolloin aptitude esittelee mitä se seuraavaksi on tekemässä listoina, joissa on varsinaisesti asennettavat paketit, päivitettävät paketit, poistettavat paketit, paketit jotka jätetään sikseen vaikka niitä voisi päivittää, paketit jotka asennetaan riippuvuuksina (joka pakollisina tai suositeltuina sellaisina) ja paketit joita asennettavat ehdottavat lisäksi asennettaviksi.

Listaa kannattaa selailla, ettei esimerkiksi jonkin paketin asennus hävitä paketteja, joita haluaa pitää koneella. Pakettilistaa voi vielä muokata, esimerkiksi niin, että lisää ehdotettuja paketteja asennettavien joukkoon. Kun lista näyttää hyvältä painetaan toisen kerran "g":tä, jolloin paketit asennetaan.

Osa paketeista saattaa kysyä asetuksiin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi kielipaketit saattavat ehdottaa oletuskielen vaihtamista, palvelimet tarkempia asetuksia, [[kernel|ytimen]] päivityksessä muistutetaan järjestelmän uudelleenkäynnistämisestä (jos /boot on eri osiolla, sen pitää olla liitettynä kirjoitusoikeuksin jo ennen ytimen päivitystä) jne. Vastaukset kirjoitetaan muistiin, niin että samaa kysymystä ei tarvitse kysyä uudestaan vastaavaa pakettia asennettaessa. Kysymysten määrää voi säädellä asetustiedostossa, esimerkiksi jos haluaa päivityksen sujuvan yöllä itsekseen.

== Käyttö komentoriviltä ==

Komentoriviltä käytettynä aptituden useimmat valitsimet ovat samoja kuin apt-getin vastaavat. Aptitude tarjoaa myös apt-cachen toiminnallisuuden. Tiettyjä toimintoja, kuten paketin asentaminen [[lähdekoodi]]sta [[kääntäminen|kääntämällä]], tiedostojen etsinnän asentamattomista paketeista ja muualla kuin deb-arkistossa olevan paketin asentaminen hoidetaan vielä muilla ohjelmilla (apt-get, apt-file, dpkg).

=== Päivittäminen ===
Pakettilistan päivittäminen ja paketin asentaminen:
aptitude update; aptitude install paketti

Järjestelmän päivittäminen:
aptitude update; aptitude upgrade

Jakelun päivittäminen versiosta toiseen – tähän saattaa liittyä muitakin toimia, katso [[Debianin päivittäminen#Uuteen julkaisuun päivittäminen|Debianin päivittäminen]] ja julkaisumuistio ("release notes"):
aptitude update; aptitude dist-upgrade

=== Pakettienhallinta ===
Paketin etsiminen paketin nimestä
aptitude search hakusana-tai-hakuehto
Mikäli halutaan hakea pakettia myös kuvauksesta, niin hakusanan eteen liitetään ~d (tällöin haku vastaa parhaiten <tt>apt-cache search</tt> komentoa)
aptitude search ~''d''hakusana

Tietojen katselu ja hakeminen ilman asentamista (hakemistoon <tt>/var/cache/apt/archives</tt>):
aptitude show paketti
aptitude --download-only install paketti

Aptitudella on joukko muita valitsimia ja käyttötapoja. Lisätietoja komennolla <tt>man aptitude</tt>.

== Vastaavat muut käyttöliittymät ==

Eri aptin käyttöliittymiä voi käyttää rinnakkain, mutta tieto siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti ja siten voidaan poistaa kun muut paketit eivät enää tarvitse niitä, ei kirjaudu kaikista käyttöliittymistä. Muita vastaavia interaktiivisia käyttöliittymiä ovat
* [[dselect]], aptituden edeltäjä, jota pidettiin vaikeasti käytettävänä
* [[synaptic]], joka on tarkoitettu [[Gnome]]n kanssa käytettäväksi
* [[adept]], joka on tarkoitettu [[KDE]]n kanssa käytettäväksi
Debiania versiosta toiseen päivitettäessä suositellaan käyttämään aptitudea.

== Katso myös ==
* [[Paketinhallintajärjestelmä]]
* [[Debian#Paketinhallinta|Debianin paketinhallinta]]
* [[Ohjelmien_asentaminen#Debianin_ja_Ubuntun_paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]
* [[Debianin päivittäminen]]
* [[Apt]], [[dpkg]], [[deb]]-paketti
* [[sources.list|Asennuslähteet]]

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Keskustelu:Selainydin

2010-12-13T19:23:24Z

Jarno:

Tämä artikkeli pitää siirtää nimelle Selainmoottori. --[[Käyttäjä:User610|User610]] 13. joulukuuta 2010 kello 13.12 (EET)

:Tulit sitten tännekin, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Bokthorian_varakreivi_Juhana_kolmastoista_nuorempi#Selainydin.2Fmoottori]. --[[Käyttäjä:Jarno|Jarno]] 13. joulukuuta 2010 kello 21.23 (EET)

Keskustelu:Etusivu

2008-07-06T01:56:28Z

Jarno: rv

:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]].

==Keskustelualueen linkitys==
Osa on valittanut keskustelualuelinkkien näkyvän huonosti/hukkuvan massaan. Tämä taitaa olla ongelma varsinkin suuremmilla resoluutioilla ja pienemmällä tekstikoolla. Miten olisi, jos poistettaisiin keskustelualuelinkki wikilinkit-mallineesta ja korvattaisiin se omalla tekstikappaleellaan tervetuloa-mallineessa? Esimerkiksi: "Linux.fi-sivustolta löytyy myös erillinen [http://linux.fi/foorumi/ keskustelualue]." Wikilinkit-mallineen otsikon voisi samalla muuttaa muotoon "Osallistuminen". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 15.45 (EEST)
:Pistetään toki, vaikuttaa järkevältä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. toukokuuta 2008 kello 18.33 (EEST)

==Etusivun linkit==
Mikähän mahtaa olla noiden etusivun linkkien asiakasryhmä? Mikä tekee esimerkiksi Afterdawnin Linux-foorumista niin erityisen, että siitä pitää olla ihan etusivulla maininta? Sama asia Tonnikala.netin kanssa, jos noiden linkkien on tarkoitus olla aloittelijoille tarkoitettuja. Ehkäpä koko laatikosta voisi tehdä täysin neutraalin ja lisätä uuden laatikon "Suomalaisia Linux-foorumeita", joihin voisi openSUSE:n ja Ubuntu-fi.orgin foorumit lisätä? Ja miksei myös tuon Afterdawninkin foorumin. Ja jos täällä Linux.fissä on omakin foorumi, niin siitäkin kannattaisi jossain mainita :-)
--[[Käyttäjä:Teprrr|Teprrr]] 21. elokuuta 2007 kello 18.57 (EEST)
:Oikeastaan koko etusivu kaipaisi remonttia. Aihealuelaatikot ovat päin honkia jne. Mutta asiaan. Linux.fin keskustelualueelle on linkki 'Wikinää'-kohdassa. Alareunan linkit taasen ovat sekava kokoelma jonkun mielestä tärkeimpiä yleisiä Linux-aiheisia sivustoja. Ubuntu Suomi ja OpenSUSE Suomi ovat kyllä sen verran hyviä yhteisöjä että ehkä niihinkin voisi linkittää. Täytyy kuitenkin huomioida että tohon ei kovin montaa linkkiä sovi. Tuota listaa pääsee muuten muokkaamaan muokkaamalla mallinetta [[Malline:Linkkejä]]. -[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. elokuuta 2007 kello 19.58 (EEST)
::On sinne keskustelualueelle linkki myös vasemman laidan päävalikossa... Ja näistä linkeistä sitten: Tuon linkkipalstan alkuperäinen tarkoitus oli kai toimia korvikkeena linux.fi:n vanhalla (wikiä edeltäneellä) etusivulla olleelle vastaavalle linkkilistalle. Eli tuo on olevinaan lista tärkeimmistä distroriippumattomista suomenkielisistä nettisivuista+yhdestä nyysiryhmästä. Tonnikala, flug, sfnet.atk.linux ovat aika itseoikeutettuja tässä kategoriassa. Afterdawn on ehkä hiukan siinä rajoilla ja Raja-anturahan tuosta äsken poistettiin, kun sen toiminta loppui. Vähän aikaa tuossa oli myös Ubuntu tutuksi -wikikirja, mutta se poistettiin juuri tuon distroriippumattomuuskriteerin vuoksi. Mielestäni toimiva idea tälle etusivun linkkilistalle olisi pitää se edelleenkin lyhyenä ja distroriippumattomana, mutta lisätä siihen linkit wikin varsinaisille linkkisivuille, jotka tosin ovat luvattoman hajanaisessa kunnossa (ks. [[Uutissivut]], [[Ulkoiset ohjesivustot]], [[Linkkejä]], [[Linux-aiheiset wikit]] ja [[Linux-aiheiset podcastit]]). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. elokuuta 2007 kello 22.02 (EEST)

==#linux.fi==
Pitäisiköhän etusivulla mainita ettei tällä wikillä ole mitään tekemistä #linux.fi -kanavan kanssa, joka ei ole vieraanvaraisuudestaan (tai aloittelijaystävällisyydestään) järin tunnettu? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2006 kello 22:36:08 (EET)
:Etusivulla jo lukeekin, että wikin irc-kanava on #wikilinux. Uskoisin tämän riittävän, vaikka varmasti moni menee sekaisin #linux.fi:n ja www.linux.fi:n kanssa. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2006 kello 14:44:18 (EET)

==Wikibook==
Olisiko parempi ottaa tuo Ubuntu Wikibook pois linkit-osiosta? Vaikka kyseinen opas onkin erittäin laaja ja laadukas, on se silti kuitenkin vain yhteen distroon keskittyvä, eikä kyseinen paikka ole mielestäni sopiva tämänkaltaiselle yhden distron esilletuomiselle. Parempi olisi pitää etusivun linkkikokoelma pelkästään yleisesti Linuxia käsittelevänä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 01:21:09 (EEST)
:Joo, onhan se vähän oudossa paikkaa, kun tarkemmin miettii (loogisempi ois paikka missä olis muitakin distro-ohjeita). Minusta riittäisi linkki [[Ubuntu]] sivulla --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:21:41 (EEST)

==Sanamuoto==
Sivulla lukee, että "Jos sinulla on joku Linux-ongelma, lue Apua-sivu." Eikös tuo sana "joku" pitäisi korvata sanalla "jokin", jotta mentäisiin ihan kirjakielen mukaan? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. huhtikuuta 2006 kello 14:39:10 (EEST)

== s.a.l. googlessa -linkki ==
Se linkki on vieläkin väärin,

<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fin Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki>

pitäisi korvata tällä

<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki>

jotta homma toimisi suomeksi.
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 11. joulukuuta 2005 kello 18:14:54 (EET)
:Korjattu. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. joulukuuta 2005 kello 19:28:11 (EET)

== Miksi _www._wik... urlissa? ==

Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?

Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen.
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.
-teppo-

== Jäsentely on peffallaan ==

Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin? Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.
:Juuri verkko-osuuden laitoin omalle sivulleen, en tiedä mitä muita juttuja voisi niputtaa yhden yläkäsitteen alle helposti tuolta teknisistä ohjeista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 18:03:37 (EEST)

Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.
-teppo-

== Tarttis tehrä jotain ==

Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.

== Tyylin muutos etusivulla ==
Njaa, sinällään ehkä järkevänsuuntainen muutos, mutta palstat ovat muuhun tyyliin sopimattoman väriset sekä liian alhaalla. Katsopa kunnollinen Linux-wikin palstoitettu etusivu osoitteesta [http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside].

: Nyt on hiukan muutettu, jokainen voi tietenkin itse parantaa sitä mikäli minun jälki ei miellytä.. kunnes ylläpito laittaa etusivun lukkoon (ei huono idea) ja tekee siitä mieleisensä. -- [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]] 24. lokakuuta 2005 kello 18:21:39 (EEST)

== Tyylin muutos etusivulla, osa 2 ==
Tässä olisi minun ehdotukseni etusivun ulkoasuksi. Sanokaa mielellään mielipiteenne. Olisi hyvä, jos asiasta saataisiin kunnon keskustelu aikaiseksi. Katsokaa myös [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomaksen]] ehdotus muokkaushistoriasta.
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 19:31:40 (EEST)
: Siisti tuo, hyvää työtä. --[[Käyttäjä:81.197.25.238|81.197.25.238]] 25. lokakuuta 2005 kello 11:23:47 (EEST)
:Nätti! Loistavaa, tää on heti paljon toimivamman oloinen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 17:47:36 (EEST)
:::Anteeksi kun puutuin muutoksiisi. Tässä kuitenkin vähän selitystä. Tuollainen pikkusälä, kuten huumori ja lelut, on loogista pitää samalla palstalla, eli oikealla. Kaksi pientä artikkelia piiitkien Teknisten ohjeiden jälkeen myös vähän iskee silmään. Jotta palstat olisivat tasapainossa, ja muutenkin logiikan vuoksi lisäsin 'Laitteiston' koko sisällön 'Teknisiin ohjeisiin' ja palautin [[verkko]]ratkaisut sinne. Poistin myös linkin muutamaan turhaan sivuun (esim. [[Palvelimen pystyttäminen]]) joiden sisältö oli jo muissa linkatuissa artikkeleissa. 'Laitteisto' sai siis häipyä, ja sen tilalle korostetulle vihreälle paikalle tuli 'Koulutus' (tuntui tärkeimmältä alareunan muista kokovalkoisista). Onko muuten tekstikoko mielestänne sopiva? Nyt se on 0.9em ja näyttää meikäläisen Konquerorilla ihan hyvältä. Mozillassa ja Firefoxissa taas se on liian pieni. Pitäisikö tekstikoko muuttaa 1em:ksi? Mitä mieltä olette?
::::Ehkä vähän isompi saisi olla, näin Firefoxin näkökulmasta (nyt kun tarkistin, niin Operassa näyttää samalta). Mutta niin, noita teknisiä ohjeita kun on vähän pitkin koko wikiä, niin ne on mielestäni vähän turha listata etusivulle. Ehkei oma mallini ole paras mahdollinen, mutta tyhmältä tuntuu myös listata vain pieni osa niistä... antaa aika suppean kuvan wikin sisällöstä. Lisäksi verkkojuttuja oli tuossa erittäin paljon, niin mielestäni oli hyvä ratkaisu laittaa ne erikseen. Nyt etusivun ulkoasu on kunnossa, vielä kun siihen saataisiin jotain loogista järkeä. En tiedä onko huumorille ja leluille edes järkevää olla omia kohtiaan etusivulla, olisiko joku erillinen artikkeli parempi? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 23:07:25 (EEST)
:::::Isonsin tekstikoon 0.9em:stä 1em:ään. Totta on, että etusivulla on paljon kaikenlaista turhaa kamaa joka päälle päätteeksi on huonosti jäsenneltyä. Ehkäpä kannattaisi ottaa sisällöltään kokonaan uusiksi kaikki muut paitsi ehkä kaksi ylintä kappaletta. Vasemmalla palstalla toiseksi ylimmäinen kappale voisi olla yleistä Linux-tietoutta niinkuin nytkin, ehkäpä tulevaisuudessa ihan omankin wikin piiristä. Sen alle nykyisten teknisten ohjeiden tilalle sopisi luettelo tämän paikan (tulevista) luokista. Oikealla palstalla taas voisi olla linkkejä sellaista tietoa sisältäviin artikkeleihin, joista tänne tulevat ihmiset eniten voisivat olla kiinnostuneita. Tällaisia olisivat ehdottomasti esimerkiksi sellaiset artikkelit kuin [[WLAN]] sekä [[Jakelut]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 26. lokakuuta 2005 kello 16:55:54 (EEST)

== Mandriva Limited Edition 2005 ==

Terve!

Olen aloittelia linuxin puolella ja asensin Mandrivan, mutta en saa sitä käynnistymään graaffiseen tilaan. Emolevy on MSI:n ja näytönohjain on intergroitu piirisarja VIA K8M800. Miten saan asennettua vian ajurit teksti tilassa siihen. Kiitos

T:Mika

mika.k.miettinen@kotikone.fi

:Luehan [[Apua]]-sivu, tämä ei ole varsinaisesti tukifoorumi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13:52:37 (EEST)

== HOWTO -nimiavaruus ==

Olisiko huono idea? --[[Käyttäjä:Erkkimon|Erkkimon]] 26. lokakuuta 2007 kello 06.14 (EEST)
:Onhan meillä jo [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeet-luokka]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. lokakuuta 2007 kello 07.56 (EEST)

Keskustelu:Etusivu

2008-07-06T00:49:40Z

Jarno: rv

SOT

2008-06-30T03:21:45Z

Jarno: Kumottu muokkaus #21866, jonka teki 91.121.207.27 (keskustelu)

Suomen Ohjelmistotyö (SOT) oli suomalainen avoimen lähdekoodin ohjelmistotalo. Se julkaisi jo vuonna 1998 suomenkielisen [[Jakelut|Linux-jakelun]], SOT Linuxin, jota sittemmin julkaistiin myös nimillä [[Best Linux]] ja [[LBA-Linux]]. SOT julkaisi myös omaa toimistopakettiaan, SOT Officea, joka on saatavilla myös Windows-alustalle.

SOT lopetti toimintansa kannattamattomana kesäkuussa 2005.

==Aiheesta muualla==
*[http://web.archive.org/web/20040928195129/http://sot.fi/ SOTin kotisivu] (web.archive.org)
*[http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=10&news_id=45121 Suomen Ohjelmistotyö sulkeutuu]

[[Luokka:Yritykset]]

Unicode

2008-06-27T16:50:14Z

Jarno: Kumottu muokkaus #21733, jonka teki 77.92.88.190 (keskustelu)

{{perustietoa}}
[[wikipedia:fi:Unicode|Unicode Wikipediassa]]

== Esittely ==

'''Unicode''' on standardi, joka muun muassa määrittelee useimmille maailman kirjoitusmerkeille omat merkkikoodinsa. Standardin tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet hyvin erilaiset ja keskenään huonosti yhteensopivat merkistöt. Suomessa on Linux-koneissa käytetty enimmäkseen ISO-8859-15-merkistöä. Vanhojen merkistöjen ongelma on, että niiden merkkivalikoima on hyvin rajallinen, esimerkiksi 256 merkkiä. Se yleensä tarkoittaa, että samalla merkistöllä ei voida esittää useita kovin erilaisia kieliä. Esimerkiksi sama tekstitiedosto tai sähköpostiviesti ei voi sisältää tekstiä kuin niillä kielillä, joita kyseisellä merkistöllä voidaan esittää. Tämä ei kenties häiritse yksittäistä tietokoneenkäyttäjää, mutta sitä mukaa, kun kansainvälinen tietoliikenne on lisääntynyt, on myös lisääntynyt tarve luoda kaikille yhteinen standardi kirjoitusmerkkien esittämiseksi.

Unicode pyrkii ratkaisemaan vanhojen merkistöjen rajallisuuteen liittyvät ongelmat luomalla merkistön, joka sisältää kaikki nykyiset (ja jopa entiset) kirjoitusjärjestelmät. Unicode-standardi käsittää 1 114 112 merkkipaikkaa, ja ne yksilöidään U+xxxx-muotoisella tunnuksella, jossa ”xxxx” on merkin numerokoodi heksadesimaalimuodossa (16-järjestelmä). Mahdolliset koodit ovat U+0000..U+10FFFF. Käytännössä ihan jokainen merkkipaikka ei viittaa mihinkään kirjoitusmerkkiin, vaan mukana on jonkin verran myös erilaisia ohjauskoodeja tietokonetta varten sekä Unicode-standardiin liittyvää erikoistietoa. Joka tapauksessa merkkipaikkoja on niin paljon, että kaikki olemassa olevat ja jo historiaan jääneet kirjoitusmerkit mahtuvan mukaan. Tästä huolimatta merkkipaikkoja on runsaasti tyhjillään tulevaisuuden varalta ja kaikkia tuskin tarvitaan koskaan. Mukana on myös suuri joukko tarkoituksella määrittelemättömiä, yksityiseen käyttöön varattuja merkkipaikkoja.

Unicode-merkkejä sisältävää tekstiä voidaan tallentaa tietokoneelle useilla eri tavoilla. Linuxissa ja yleensäkin tietoliikenteessä käytetty Unicoden koodaustapa on nimeltään '''[[UTF-8]]'''. Tässä koodauksessa yksi Unicode-merkki vie tallennustilaa 1–4 oktettia eli 8 bitin tavua. ASCII-merkistöön kuuluvat merkit (U+0000..U+007F) esitetään UTF-8:ssa sellaisenaan, yhtenä tavuna, joten ASCII on täysin UTF-8-yhteensopiva. Se onkin Linuxissa tärkeää, koska siinä käytetään paljon ASCII-muodossa olevia asetustiedostoja ja käynnistysskriptejä. Muiden kuin ASCII-merkkien esittämiseksi tarvitaan avuksi lisätavuja, ja esimerkiksi suomen kieleen kuuluvien ä- ja ö-kirjainten esittämiseen tarvitaan kaksi tavua.

UTF-8:n lisäksi on olemassa muitakin koodaustapoja, esimerkiksi UTF-16 ja UTF-32. UTF-16:ssa merkit esitetään joko yhtenä 16-bittisenä lukuna, tai mikäli merkin koodi on sitä suurempi, niin kahden 16-bittisen luvun muodostamana nk. sijaismerkkiparina (surrogate pair). UTF-32:ssa merkki esitetään aina yhtenä 32-bittisenä lukuna. Kuten todettu, Linuxissa käytetään pääasiassa UTF-8:aa. Ohjelmat voivat kuitenkin sisäisesti käyttää muitakin koodaustapoja, ja ohjelmien tekijät voivat vapaasti valita omaan ohjelmaansa sopivan tavan tallentaa tietoa.

Nykyisin monet Linux-jakelut käyttävät UTF-8:aa oletuksena. Tämän voi havaita siitä, että järjestelmän käyttämien lokaalien nimessä on ”.UTF-8”. Esimerkiksi Suomessa käytetään lokaalia nimeltä ”fi_FI.UTF-8”. Tällaista lokaalia käytettäessä järjestelmä tukee Unicodea ja mm. tiedostojen nimiin ja tekstitiedostoihin on periaatteessa mahdollista kirjoittaa kaikkia Unicode-merkkejä. Käytännössä mikään fontti ei yksinään kykene näyttämään kaikkia merkkejä.

== [[Tiedostojärjestelmä]]t ==

=== Ext3 ja muut Unixien tiedostojärjestelmät ===

[[Ext3]] on Linuxissa yleisesti käytetty tiedostojärjestelmä. Se tukee täydellisesti Unicodea ja UTF-8:aa mutta tekee sen tavallaan tietämättään, kuten muutkin unixien tiedostojärjestelmät. Ne eivät välitä, mitä merkkejä tiedostojen nimissä on – paitsi nollatavu (ASCII NUL, 0x00) ja [[vinoviiva]] ("/", 0x2F), jotka ovat kiellettyjä – eikä tallenna mitään tietoa käytetystä merkistöstä tai sen koodaustavasta. Ne vain tallentavat ne raa’asti tavujonoina. UTF-8 on nimenomaan suuniteltu niin, että näitä kiellettyjä tai muita ASCII:ssa määriteltyjä tavuja ei tarvita muiden merkkien esittämiseen.

Tiedostojärjestelmää lukiessaan Linux tulkitsee tiedostojen nimet käytössä olevan lokaalin perusteella. Jos käytössä on UTF-8-lokaali (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), niin järjestelmä katsoo, että tiedostojen nimet ovat UTF-8-koodattuja. Tästä seuraa sellainen ikävä asia, että jos tiedostojen nimet on kirjoitettu käyttäen eri lokaalia kuin mikä parhaillaan on käytössä, niin todennäköisesti nimet eivät näy oikein. Tiedostojen nimien muuttaminen merkistökoodauksesta toiseen onnistuu [[convmv]]-ohjelmalla.

=== NTFS ===

[[NTFS]] on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä, ja sitä käytetään Windows-koneissa. Monet Linux-käytäjät pitävät koneellaan myös Windowsia ja liittävät Windowsin kiintolevyosiot osaksi Linux-järjestelmää, joten tässä yhteydessä on syytä kertoa, kuinka se tehdään mahdollisimman yhteensopivasti.

NTFS tukee Unicodea, ja se tallentaa tiedostojen nimet aina UTF-16-muodossa. Jotta kaikki tiedostojen nimet näkyisivät oikein Linuxissa, täytyy Linuxissa olla käytössä UTF-8-lokaali. NTFS-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy [[mount]]-komennolle vielä kertoa, mikä merkistö Linuxissa on käytössä, koska vasta tämän tiedon avulla NTFS:llä olevat tiedostojen nimet osataan muuttaa UTF-16:sta Linuxin ymmärtämään muotoon. UTF-8-lokaalia käytettäessä annetaan [[mount]]-komennolle optioksi ”nls=utf8”. Sen voi tehdä esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa seuraavan esimerkin tapaan:
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs nls=utf8,uid=1000 0 0
Katso lisätietoja artikkelista [[fstab]] sekä Linuxista komennoilla <tt>man mount</tt> ja <tt>man fstab</tt>.

Jos käytössä on uudempi [[ntfs-3g]]-ajuri, käytetään optiota ”locale=fi_FI.UTF-8”:

/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs-3g locale=fi_FI.UTF-8 0 0

=== FAT ===

Myös [[FAT]] on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään paitsi Windowsissa mutta hyvin yleisesti myös USB-muistien, digikameroiden ja kannettavien MP3-soittimien tiedostojärjestelmänä. Pitkissä tiedostojen nimissä myös FAT tukee Unicodea, ja se periaatteessa tallentaa nimet UTF-16-muodossa. Ikänsä vuoksi FAT tukee kuitenkin vain Unicoden ensimmäisiä versioita ja merkkejä vain nk. Basic Multilingual Planesta (U+0000..U+FFFF). FATin tukema merkkivalikoima käsittää kuitenkin suurimman osan maailman kirjoitusmerkeistä, joten sen Unicode-tuki on useimpien kielten näkökulmasta varsin hyvä.

Samoin kuin NTFS:ssä, myös FAT-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy Linuxille kertoa, mihin muotoon tiedostojen nimet täytyy muuttaa. Käytettäessä Linuxissa UTF-8-lokaalia, täytyy FAT-tiedostojärjestelmä liittää Linuxiin antamalla [[mount]]-komennolle optioksi ”utf8”. Siten [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostoon laitettaisiin esimerkiksi rivi:
/dev/hdb5 /media/windows-d vfat utf8,dmask=777,fmask=666 0 0

== Tekstitiedostot ja tekstieditorit ==

Jos omassa Linux-järjestelmässä on aiemmin ollut käytössä ISO-8859-15-merkistö (esimerkiksi lokaali fi_FI@euro) ja sittemmin on siirrytty UTF-8:aan, täytyy omat tekstitiedostot muuttaa UTF-8-koodatuiksi, jotta niiden sisältö näkyisi oikein. Yksi tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa sitten teksti uudella koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentotulkin ja [[recode]]-ohjelman käyttö:
recode ISO-8859-15..UTF-8 tiedosto.txt
Tiedostojen nimissä käytetyn merkistön muuntaminen onnistuu [[convmv]]-nimisellä ohjelmalla.

=== Emacs ===

GNU [[Emacs]] toimii yleensä suoraan UTF-8:n kanssa. Vanhemmissa järjestelmissä on <tt>.emacsrc</tt>-asetustiedostoon lisättävä rivi
(prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)

=== Vim ===

[[Vim]] tukee UTF-8:aa automaattisesti, jos käytössä on UTF-8-lokaali. Nykyiset Vimin versiot tukevat kutakuinkin täydellisesti kaikkia muitakin merkistöjä ja eri koodaustapoja. Tallennettavan tiedoston merkistöön voi vaikuttaa muuttujan 'fileencoding' avulla.

== Muut ohjelmat ==

Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8-merkistökoodauksen käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.

Tällaista ohjelmaa voi käyttää [[luit]]-ohjelman avulla esimerkiksi näin.
LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi
Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.

Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.

== IRC ==

Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta siirrosta luonnollisesti hidastaa se, että monet asiakasohjelmat eivät tue UTF-8-merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta myös se, että vain muutama asiakasohjelma saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista asiakasohjelmista löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön automaattinen tunnistus.
Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.

=== ChatZilla ===

Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.

=== Irssi ===

[[Irssi]] 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä julkaisuehdokkaissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi lokit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat <tt>/set term_charset <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa terminaalin käyttämän merkistön, yleensä UTF-8), <tt>/set recode_out_default_charset</tt> (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille, yleensä UTF-8 tai ISO-8859-15) ja <tt>/recode add <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.

Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. <tt>/set term_type utf8</tt> tai <tt>/set term_type 8bit</tt> on asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa skripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai liitännäisellä charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.

Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-palvelimen kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon <tt>/join #ääkkönen</tt> sijaan <tt>/eval</tt>-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: <tt>/eval /join \344\344kk\366nen</tt>. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].

=== KVIrc ===

IRC-client [[QT]]/[[KDE|KDE:lle]]. Tukee suoraan merkistön automaattista tunnistusta. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla <tt>UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -> Western, Latin 1 + Euro)</tt>.

KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.

=== mIRC ===

mIRC ei ole Linux-ohjelma, mutta monet käyttävät Windowsissa vanhoja versioita siitä ja valittavat UTF:stä juuri siksi että skandit eivät näy heillä. Kuitenkin mIRCin uusi 17.2.2006 julkaistu versio 6.17 osaa näyttää oikein myös UTF-8-koodatut skandit oletusasetuksilla.

=== Wireless IRC ===

Ei tue merkistön automaattista tunnistusta, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.

=== X-Chat ===

Verkkokohtainen merkistön voi valita asetuksista. Merkistön automaattinen tunnistus on käytössä vain kun UTF-8-merkistö on valittu.

X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.

=== jmIrc ===

Asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n, tukee myös merkistön automaattista tunnistusta.

== Tietoturva ==

Unicode tuo mukanaan joukon tietoturvaongelmia, ennen kautta siksi, että se on niin monimutkainen, eikä monikaan ohjelmoija ymmärrä kaikkia niitä mekanismeja, joita tarvitaan hänelle tuntemattomissa kielissä. Perustavanlaatuinen ongelma on, että merkkijonon pituus merkkeinä ei sano paljoakaan sen pituudesta ruudulla (tasaleveälläkään kirjamisella) tai tavuina – eikä päinvastoinkaan. Väärien oletusten varassa toimivat ohjelmat ja [[kirjasto|ohjelmakirjastot]] saattavat olla alttiita puskuriyliovuodoille yms. Tässä muutamia muita ongelmia:

Samaa merkkiä voidaan esittää eri tavoilla, esimerkiksi "ä" sellaisenaan tai "a":n ja pisteiden yhdistelmänä (tämä on ongelmallista myös merkkijonoja etsittäessä [[grep]]illä tms.). Jos merkkien esitystapaa muutetaan sen jälkeen, kun niiden vaarattomuus on tarkistettu, tarkistuksen voi ohittaa. Yksinkertaistettu algoritmi saattaa myös hyväksyä kiellettyjä koodaustapoja, joilla esimerkiksi ASCII-merkkejä voidaan koodata useammassa tavussa tarkistusten ohittamiseksi.

Näytöllä vaarattomalta näyttävä merkkijono on saatettu muodostaa käyttäen lähes samalta näyttäviä merkkejä, joilla kuitenkin on eri merkitys (vrt nokia.com vs. nokía.com). Vastaavaa voi saada aikaan kirjoitussuunnalla kikkailemalla.

==Eräitä Unicode-merkkejä==
* Lainausmerkit (yksin ja kaksin): ’ ’’ ” ””
* Kolme pistettä: … (U+2026 HORIZONTAL ELLIPSIS)
* Luetelmapallo: • (U+2022 BULLET)

===Viivamerkit===
*n‐viiva: – (U+2013 EN DASH)
Käyttö: Varsinaisena ajatusviivana. Ellipsiviiva (poisjätön merkki): 50,– euroa, –kele! Alkamisen ja loppumisen ääripäät: sivut 10–12, Helsingin–Hämeenlinnan rautatie. Lainatun tekstin erottamiseen. Luetteloviiva. Repliikkiviiva. Osapuolten erottamiseen: Paasikiven–Kekkosen linja.
*Yhdysmerkki: ‐ (U+2010 HYPHEN)
Käyttö: yhdysnimissä ja kun sanan toinen puolisko on erisnimi tai lyhenne: Maija‐Liisa Virtanen‐Mäkinen, SM‐kilpailu, Tampere‐talo. Tavuviivana. ”luuta‐akka”, ”pakastekaapit ja ‐arkut”, ”sydän‐ ja verisuonitaudit”

===Matematiikkaa===

* Peruslaskutoimitukset: + − × : ∕ (U+2215 DIVISION SLASH)
* Murtolukuja: ⅓ ⅔ ¼ ½ ¾ ⅕ ⅖ ⅗ ⅘ ⅙ ⅚ ⅛ ⅜ ⅝ ⅞
* ⁄ (U+2044 FRACTION SLASH)
* Yhtäläisyys ja epäyhtäläisyys: ≈ = ≠ < ≤ > ≥
* Yläindeksinumerot ja ‐merkit: ⁰ ¹ ² ³ ⁴ ⁵ ⁶ ⁷ ⁸ ⁹ ⁺ ⁻ ⁼ ⁽ ⁾ ⁿ ⁱ
* Alaindeksinumerot ja ‐merkit: ₀ ₁ ₂ ₃ ₄ ₅ ₆ ₇ ₈ ₉ ₊ ₋ ₌ ₍ ₎
* Muut
** ∶ (U+2236 RATIO)
** ⇒ ∞ ‰ ± °

===Kieliä===
*Englanti:
**— (U+2014 EM DASH)
**“ (U+201C LEFT DOUBLE QUOTATION MARK)
**‘ (U+2018 LEFT SINGLE QUOTATION MARK)
*Espanja: Ñ ñ ¿ ¡
*Norja ja tanska: Æ æ Ø ø
*Ranska: È É Ê Ë è é ê ë Ò Ó Ô ò ó ô Ç ç Ï ï
*Saksa: ß Ü ü
*Viro: Õ õ

===Sekalaisia===
* © ® ℗ ™ ℠ § ¶ µ € → ♀ ♂
*Teinixmäisyyksiä: ☺ ☹ ♥ ‽ ☠ ☢ ☣ ☮ ♫

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Unicode|Unicode suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://iki.fi/~juhtolv/unicode/suomi.html Suomen kielen kirjoittaminen Unicodea käyttäen]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Komentorivikomennot

2008-06-26T17:22:24Z

Jarno: Kumottu muokkaus #21707, jonka teki 71.33.221.54 (keskustelu)

[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia
hallitaan joko [[Komentorivin perusteet|putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen]] avulla. Käyttäjäkohtaiset komentoriviohjelmat (eli sellaiset, joita ei ole asennettu käytettäväksi koko järjestelmässä) sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin-[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistoon]] vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento.

== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat? ==
Ilman hakupolkua käynnistettävät komennot löytyvät [[PATH]]-ympäristömuuttujasta. Tavallisella käyttäjällä sieltä löytyy yleensä ainakin seuraavat:

* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja ohjelmia, jotka eivät ole järjestelmän perustoiminnallisuuden kannalta kriittisiä
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
* /usr/X11R6/bin - [[X Window System|X]]-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat ([[X.org]]:n versiossa 7.0 ja sitä uudemmissa tämä hakemisto on poistettu)

Pääkäyttäjällä siellä ovat yleensä myös seuraavat:
* /sbin - järjestelmän perusylläpitotyökalut
* /usr/sbin - muut ylläpitotyökalut
* /usr/local/sbin - tähän koneeseen erikseen asennetut ylläpitotyökalut

Kunkin ohjelman sijainnin saa selville komennolla [[which]].

Katso myös: [[Linuxin hakemistorakenne]]

== Ajoympäristön tiedot ja ohjeistus ==
* [[apropos]] - tekee hakuja komentojen nimiin ja kuvauksiin käyttäen hyväksi [[whatis]]in tietokantaa
* [[dmesg]] - näyttää järjestelmän lokitietoja
* [[env]] - listaa asetetut ympäristömuuttujat
* [[export]] - asettaa ympäristömuuttujan
* [[free]] - näyttää tietoja muistinkäytöstä
* [[info]] - näyttää komennon [[texinfo]]-ohjesivun
* [[man]] - näyttää komennon man-ohjesivun
* [[ps]] - näyttää listan järjestelmän prosesseista eli ajossa olevista ohjelmista
* [[pwd]] - näyttää nykyisen työhakemiston
* [[setenv]] - asettaa ympäristömuuttujan ([[csh]]-sukuiset komentotulkit)
* [[top]] - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä
* [[uptime]] - näyttää järjestelmän päälläoloajan sekä kuormitustietoja
* [[whatis]] - kertoo lyhyesti komennon tarkoituksen pohjautuen [[man]]-sivuista tehtyyn tietokantaan
* [[whereis]] - näyttää komennon sijainnin [[PATH]]issa, sen lähdekoodin sijainnin sekä man-sivujen sijainnin
* [[which]] - kertoo mistä PATHin paikasta komento löytyi

== Arkistointi ja pakkaus ==
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle
*[[bzcat]] - tulostaa bzip2-pakatun tiedoston sisällön ilman erillistä purkuohjelmaa
*[[cpio]] - tar:in kaltainen paketointityökalu
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte)
*[[tar]] - Luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
*[[zcat]] - tulostaa gzip-pakatun tiedoston sisällön ilman erillistä purkuohjelmaa

== Järjestelmän sammutus ja ajotasojen hallinta ==
*[[chkconfig]] - muokkaa System V -tyyppisen [[init]]in eri [[ajotaso]]issa käynnistettäviä palveluja ([[symbolinen linkki|symboliset linkit]] rc?.d-hakemistoissa)
*[[halt]] - sammuttaa järjestelmän
*[[poweroff]] - sammuttaa järjestelmän
*[[reboot]] - käynnistää järjestelmän uudelleen
*[[shutdown]] - sammuttaa tai käynnistää järjestelmän uudelleen
*[[telinit]] - vaihtaa [[ajotaso]]a ([[init]])

== Kuvatiedostojen muokkaus ==
* [[ImageMagick]] - ImageMagick-paketti sisältää runsaan joukon komentorivipohjaisia kuvankäsittelyohjelmia.
* [[netpmb]] - hakemistossa /usr/bin on satoja ohjelmia joiden nimessä on pbm,ppm,pgm tai pam. Nämä ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa tai tutkia.

== Käyttäjien ja ryhmien hallinta ==
*[[chsh]] - vaihtaa käyttäjän oletuskomentotulkin
*[[finger]] - kertoo tietyn käyttäjän tiedot (myös etänä)
*[[gpasswd]] - säätää ryhmä[[asetustiedosto]]jen /etc/[[group-tiedosto|group]] ja /etc/[[gshadow]] sisältöä lisäämällä ja poistamalla ryhmän jäseniä sekä ylläpitäjiä ja muuttamalla ryhmän salasanaa
*[[groupadd]] - luo uusia ryhmiä
*[[groupdel]] - poistaa ryhmiä
*[[groupmod]] - muuttaa ryhmän nimeä ja [[GID|ryhmätunnusnumeroa]]
*[[grpck]] - tarkistaa ryhmäasetustiedostojen syntaksin
*[[id]] - käyttäjän [[UID|tunnus]]- ja [[GID|ryhmätunnusnumerot]] sekä käyttäjänimen ja ryhmien nimet
*[[last]] - listaa käyttäjien viimeaikaiset sisään- ja uloskirjautumiset sekä järjestelmän käynnistykset ja sulkemiset
*[[lastb]] - listaa epäonnistuneet sisäänkirjautumisyritykset
*[[lastlog]] - näyttää, koska käyttäjät ovat viimeksi olleet sisäänkirjautuneina
*[[locale]] - näyttää locale-ympäristömuuttujien tiedot
*[[mesg]] - säätelee muiden oikeutta lähettää viestejä käyttäjän terminaaliin esimerkiksi [[write]]n avulla
*[[newgrp]] - liittää käyttäjän uuteen ryhmään kesken istunnon kysyen tarvittaessa ryhmän salasanaa
*[[passwd]] - käyttäjän salasanan muuttaminen
*[[su]] - [käyttäjä] - vaihtaa nykyisen käyttäjän parametrina annettuun käyttäjään
*[[sudo]] - mahdollistaa tavalliselle käyttäjälle ohjelmien ajamisen [[root]]-oikeuksilla ilman rootin salasanaa
*[[useradd]] - käyttäjän lisääminen
*[[userdel]] - käyttäjän poistaminen
*[[usermod]] - käyttäjän tietojen muokkaus
*[[users]] - näyttää järjestelmään kirjautuneet käyttäjät
*[[vigr]], [[vipw]] - [[group-tiedosto|group-]] ja [[passwd-tiedosto]]n editointi lukituksia käyttäen
*[[w]] - näyttää tietoja järjestelmään kirjautuneista käyttäjistä
*[[wall]] - lähettää viestin kaikille käyttäjille
*[[who]] - näyttää lyhyet tiedot kirjautuneista käyttäjistä
*[[whoami]] - kuka minä oikeastaan olen?
*[[write]] - lähettää viestin toiselle käyttäjälle

== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==
*[[cal]] - näyttää kalenterin
*[[chvt]] - vaihtaa [[virtuaaliterminaali]]a
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan ja päiväyksen
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
*[[echo]] - tulostaa tekstin
*[[eject]] - avaa tai sulkee cd- tai dvd-aseman kelkan
*[[ghostscript|gs]] - muuntaa saamansa [[PostScript]]- tai [[PDF]]-tiedoston valitulle kuvauskielelle tulostusta varten
*[[gphoto|gphoto2]] - kuvien haku [[Usb-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] tukemattomasta [[digikamera]]sta
*[[hdparm]] - matalan tason kiintolevyasetuksien säätäminen
*[[hwclock]] - kysyy tai asettaa laitteiston kellonajan ja päiväyksen
*[[lp]] - merkkijonon/tiedoston syöttö tulostimelle
*[[volname]] - näyttää asemassa olevan CD- tai DVD-levyn taltionimen
*[[openvt]] - avaa ohjelman uuteen [[virtuaaliterminaali]]in
*[[reset]] - nollaa terminaalin esimerkiksi binääritiedoston tulostamisesta aiheutuvan sekoamisen jäljiltä
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos
*[[tty]] - näyttää [[STDOUT]]iin liitetyn terminaalin [[laitetiedostot|laitetiedoston]]

== Matematiikka ja lausekkeet ==
*[[bc]] - yksinkertainen komentorivillä toimiva laskin
*[[expr]] - suorittaa laskutoimituksia ja vertailee lausekkeita
*[[seq]] - luo joukon annettujen tietojen perusteella
*[[units]] - yksikkömuunnin

== Oikeudet ja omistajuudet ==
*[[chattr]] - asettaa tiedostojen attribuutteja [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]]
*[[chgrp]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston omistavan ryhmän
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston [[Tiedoston oikeudet|käyttöoikeuksia]]
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan

==Osioiden ja tiedostojärjestelmien hallinta==
*[[dumpe2fs]] - näyttää [[ext2]]- ja [[ext3]]-tiedostojärjestelmän tietoja
*[[fdisk]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]
*[[fsck]] - tarkistaa tiedostojärjestelmän yrittäen korjata mahdolliset virheet
*[[mkfs]] - luo uuden tiedostojärjestelmän (vrt. DOSin format)
*[[mkswap]] - luo [[swap]]-tiedostojärjestelmän osioon tai tiedostoon
*[[mount]] - liittää tiedostojärjestelmän
*[[ntfs-3g]] - liittää ntfs-3g-ajuria käyttävän ntfs-tiedostojärjestelmän
*[[parted]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]
*[[sfdisk]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]
*[[swapoff]] - poistaa swap-osion tai -tiedoston käytöstä
*[[swapon]] - ottaa swap-osion tai -tiedoston käyttöön
*[[tune2fs]] - muokkaa [[ext2]]- tai [[ext3]]-tiedostojärjestelmien asetuksia
*[[tunefs.reiserfs]] - muokkaa [[Reiserfs]]-tiedostojärjestelmän asetuksia
*[[umount]] - irrottaa tiedostojärjestelmän

==[[Prosessi]]en ja töiden hallinta ==
*[[anacron]] - suorittaa komennon toistuvasti tiettyyn aikaan (jos kone ei ole tällöin päällä, siirtyy komennon suoritus)
*[[at]] - suorittaa komennon tietyn ajan kuluttua
*[[bg]] - siirtää prosessin (työn) suorituksen taustalle
*[[chroot]] - vaihtaa kaikkien lapsiprosessiensa [[juurihakemisto]]n
*[[cron]] - suorittaa komennon toistuvasti tiettyyn aikaan (jos kone ei ole tällöin päällä, jää komento suorittamatta)
*[[crontab]] - crontabin muokkain (käytetään komentojen ajastamiseen cronilla)
*[[exit]] - sulkee komentotulkki-istunnon
*[[fg]] - siirtää prosessin (työn) suorituksen edustalle
*[[jobs]] - näyttää tämänhetkiset työt
*[[kill]] - tappaa prosessin tai lähettää sille muun signaalin sen [[PID]]-numeron perusteella
*[[killall]] - tappaa prosessin sen nimen tai omistajan perusteella
*[[logout]] - kirjautuu ulos (toimii vain kirjatumiskomentotulkissa)
*[[nice]] - muuttaa prosessin prioriteettia
*[[nohup]] - käynnistää prosessin ilman riippuvaisuutta komentotulkki-istunnosta (prosessin ajo jatkuu, vaikka käyttäjä kirjautuisi ulos)
*[[pgrep]] - listaa tiettyjen käyttäjien käynnissä olevat prosessit
*[[pidof]] - näyttää prosessin PID-numeron
*[[pkill]] - tappaa prosessin sen nimen tai omistajan perusteella, pitkälti sama kuin killall
*[[ps]] - listaa järjestelmän prosessit tietoineen
*[[nice|renice]] - muuttaa jo ajossa olevan prosessin prioriteettia
*[[sleep]] - odottaa määritetyn ajan
*[[time]] - kertoo kauanko komennon suoritus kesti
*[[top]] - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta
*[[wait]] - odottaa, kunnes määritetyn prosessin suoritus loppuu
*[[watch]] - suorittaa tiettyä komentoa ketjussa

== Tekstieditorit (tekstitila) ==
*[[ed]] - [[säännölliset lausekkeet|säännöllisiin lausekkeisiin]] pohjautuva rivieditori
*[[ex]] - rivieditori, [[vi]] ja [[vim]] pohjautuvat ex:iin
*[[emacs]] - edistynyt tekstieditori
*[[nano]] - helppokäyttöinen tekstieditori (kehitetty picon pohjalta)
*[[pico]] - helppokäyttöinen tekstieditori
*[[vim]] - edistynyt tekstieditori
*[[xemacs]] - Emacsista erityisesti [[X Window System|X]]:ää varten tehty versio; toimii myös tekstitilassa

==Tekstitiedostojen katselu ja tulostaminen==
*[[cat]] - tulostaa tiedoston
*[[more]] ja [[less]] - rivittää annetun tiedoston siten, että sitä voidaan selata ruudulla nuolinäppäinten avulla
*[[rev]] - tulostaa tiedoston rivit takaperin
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin aloittaen viimeisestä rivistä

== Tiedoston rivien lajittelu, vertaus ja haut ==
*[[cmp]] - vertaa kahta tiedostoa tavuittain
*[[comm]] - vertaa kahta tiedostoa riveittäin ja näyttää tuloksen sarakkeissa
*[[diff]] - vertaa kahta tiedostoa riveittäin
*[[diff3]] - vertaa yhtä tiedostoa kahta toista vastaan
*[[grep]] - päästää läpi vain rivit jotka täsmäävät tiettyyn ehtoon ([[säännöllinen lauseke]])
*[[sort]] - lajittelee rivit
*[[strings]] - näyttää binäärisen tiedoston sisältämät tulostuskelpoiset merkkijonot
*[[wc]] - näyttää tiedoston merkkien, sanojen ja rivien määrän

== Tiedostojen ja syötteiden muokkaus ==
*[[awk]] - muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
*[[banner]] - tekee ascii-taidebannerin annetusta merkkijonosta
*[[colrm]] - poistaa syötteen riveiltä tietyn merkkivälin
*[[cut]] - poistaa syötteen riveiltä kaiken muun paitsi määritellyn alueen (esim. merkkiväli tai sarake)
*[[expand]] - muuttaa tabit välilyönneiksi
*[[fmt]] - tekstin perusmuotoilu, mm. rivinpituuden muokkaus ja välilyöntien lisääminen kappaleen alkuun
*[[fold]] - pätkii tiedoston rivit tietyn pituisiksi
*[[iconv]] - tekee merkistömuunnoksia
*[[join]] - yhdistää tiedostojen samalla merkkijonolla alkavia rivejä
*[[nl]] - lisää tiedostoon rivinumerot
*[[od]] - tulostaa tiedoston oktaali-, heksadesimaali- tai desimaalimuodossa
*[[patch]] - muuttaa tiedostoa patch-tiedostoon pohjautuen
*[[paste]] - yhdistää tiedostojen rivejä
*[[recode]] - tekee merkistömuunnoksia
*[[sed]] - muokkaa rivejä
*[[split]] - jakaa tiedoston kahteen osaan
*[[tail]], [[head]] - näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
*[[tr]] - poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
*[[unexpand]] - muuttaa välilyönnit tabeiksi
*[[uniq]] - identtisten rivien sivuuttaminen/näyttäminen
*[[yes]] - tulostaa loputtomasti tiettyä merkkijonoa (oletuksena y:tä)

== Tiedostonhallinta ==
*[[cp]] - kopioi tiedostoja ja hakemistoja
*[[df]] - näyttää kaikkien [[mount|liitettyjen]] tiedostojärjestelmien koon ja täyttöasteen
*[[du]] - näyttää tiedostojen ja hakemistojen koon
*[[fdupes]] - etsii/poistaa samanlaiset tiedostot hakemistosta
*[[file]] - kertoo tiedoston tyypin
*[[find]] - etsii tiedostoja
*[[ln]] - tekee [[symbolinen linkki|symbolisia]] ja [[kova linkki|kovia linkkejä]]
*[[locate]] - etsii tiedostoja itse luomansa tietokannan perusteella
*[[ls]] - listaa hakemiston sisällön
*[[lsattr]] - listaa tiedostojen attribuutit [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]]
*[[md5sum]] - laskee tiedostosta md5-tarkistussumman
*[[mkdir]] - luo hakemistoja
*[[mkfifo]] - tekee [[nimetty putki|nimetyn putken]]
*[[mv]] - siirtää tiedostoja ja hakemistoja
*[[readlink]] - näyttää [[symbolinen linkki|symbolisen linkin]] tiedot
*[[rm]] - poistaa tiedostoja ja hakemistoja
*[[rmdir]] - poistaa hakemistoja
*[[sha1sum]] - laskee tiedostosta sha1-tarkistussumman
*[[split]] - pilkkoo tiedoston tietyn kokoisiin paloihin
*[[touch]] - luo tyhjiä tiedostoja ja päivittää tiedostojen aikaleimoja
*[[tree]] - listaa hakemistojen sisällön puumuodossa
*[[unlink]] - matalan tason ohjelma tiedostojen poistamiseksi

== Verkko ==
* [[authbind]] - antaa tavallisille käyttäjille oikeuden käyttää alle 1024:n meneviä porttinumeroita
* [[curl]] - web-selainta emuloiva tiedostojenkopiontiohjelma
* [[DHCP|dhclient]] - hakee verkkoyhteyden asetukset DHCP:n avulla
* [[ifconfig]] - verkkoasetustyökalu
* [[iptables]] - palomuuriasetustyökalu
* [[iwconfig]] - verkkoasetustyökalu [[WLAN]]-yhteyksille
* [[netcat]] - [[TCP/IP]]-protokollaan liittyvä yksinkertainen syöttö ja tulostus
* [[netstat]] - näyttää tietoja järjestelmän verkkolaitteista ja -asetuksista
* [[ping]] - testaa verkkoyhteyttä etäkoneeseen
* [[rcp]] - tiedostojen kopiointi toiselle koneelle (ei salattu)
* [[rsh]] - etäkirjautuminen (ei salattu)
* [[scp]] - kopioi tiedostoja ssh:n yli
* [[ssh]] - ssh-asiakasohjelma, mm. etäkirjautuminen
* [[traceroute]], [[tracepath]], traceroute6, tracepath6 - näyttää ip-pakettien käyttämän reitin
* [[route]] - yhdyskäytäväasetukset (routing)
* [[whois]] - kertoo tietoja etäpalvelimesta
* [[wget]] - kopioi tiedostoja etäpalvelimelta (esim. [[HTTP]] tai [[FTP]])

== Ytimen moduulien hallinta ==
*[[depmod]] - päivittää moduulien riippuvaisuustietokannan
*[[insmod]] - lisää moduulin (ei tue riippuvuuksia)
*[[lsmod]] - listaa käytössä olevat moduulit
*[[modinfo]] - näyttää tietoja moduulista
*[[modprobe]] - lisää, asettaa ja poistaa moduuleita
*[[rmmod]] - poistaa moduulin (ei tue riippuvuuksia)

==Ääni ja video==
*[[flac]] - [[FLAC]]-tiedostojen luonti, purkaminen ja muu käsittely
*[[lame]] - [[mp3]]-tiedostojen luonti, purkaminen ja muu käsittely
*[[mencoder]] - mplayeriin pohjautuva videoiden muunnostyökalu
*[[mpg123]] - yksinkertainen mp3-soitin
*[[mplayer]] - hyvin komentorivillä ja tekstitilassa käytettäväksi soveltuva mediasoitin
*[[ogg123]] - toistaa [[Ogg Vorbis]] -tiedostoja
*[[oggenc]] - Ogg Vorbis -pakkaus
*[[oggdec]] - Ogg Vorbis -purku
*[[sox]] - äänitiedostojen muuntaminen toiseen muotoon

==Katso myös==
*[[Komentorivivinkkejä]]
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut -luokka]]
*[[Bash-skriptaus]]
*[[Komentotulkki]]

==Aiheesta muualla==
*[http://linux.ilmainen.net/komennot.htm DOS- ja Linux-komentojen vastaavuudet] (Tapani Räikkönen)

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

CSS (suojaus)

2008-05-25T21:59:49Z

Jarno: typo

{{perustietoa}}

Koska DVD-kopiosuojausta valvova [[wikipedia:DVD Copy Control Association|DVD CCA]] -organisaatio ei salli CSS:n purkuun tarkoitettua "virallista" menetelmää käytettäväksi avoimen lähdekoodin ohjelmissa, joudutaan niissä käyttämään kopiosuojaukset kokonaan kiertävää [[wikipedia:fi:DeCSS|deCSS]]-menetelmää. Yhdysvalloissa voimassa olevan [[wikipedia:fi:Digital Millennium Copyright Act|tekijänoikeuslain]] vuoksi deCSS on siellä laiton, ja sen vuoksi harvoissa Linux-jakeluissa on DVD-levyjen toistomahdollisuus vakiona.

Myös Suomen uusi, vuoden 2006 alussa voimaan astunut [[wikipedia:fi:Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos|tekijänoikeuslaki]] ''saattaa'' kieltää kyseisen kirjaston levittämisen, joten sitä ei ole voitu levittää esimerkiksi [[SuomiKnoppix]]in mukana.

Kielto suojan kiertämisen mahdollistavien tuotteiden levittämiselle on [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=%22Teknisen%20toimenpiteen%20kiert%C3%A4miskeinojen%20valmistamisen%20ja%20levitt%C3%A4misen%20kielto%22#highlight1 tekijänoikeuslain pykälässä 50 b]. Ohjelma jonka ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa DVD:n laillinen käyttö lienee laillinen, kunhan sitä ei markkinoida työkaluna kiertää suojaus. Oleellista on myös, sopiiko CSS lain "tehokkaan teknisen toimenpiteen" määritelmään ([http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=%22Teknisen%20toimenpiteen%20kiert%C3%A4misen%20kielto%22#highlight1 pykälä 50 a] 2. momentti).

Itse suojauksen kiertäminen on laillista, kunhan suojauksen kiertää laillisesti hankkimansa DVD:n "saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen" ([http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=%22Teknisen%20toimenpiteen%20kiert%C3%A4misen%20kielto%22#highlight1 pykälä 50 a], 3. momentti). Kopiota ei saa valmistaa.

== Kirjaston asentaminen ==
Monet jakelut tarjoavat kuitenkin helppoa tapaa libdvdcss-kirjaston asentamiseksi, jolloin suojatutkin DVD-levyt toimivat. Yleensä on kuitenkin otettava käyttöön [[epäviralliset pakettilähteet|ylimääräisiä pakettilähteitä]], sillä useimpien jakelupakettien virallisissa varastoissa sitä ei edellä mainittujen syiden vuoksi uskalleta levittää.

Kirjaston asentaminen eri jakeluihin neuvotaan yksityiskohtaisesti artikkelissa [[DVD-elokuvat]].

== Katso myös ==
*[[Mplayer]]
*[[Xine]]
*[[VLC]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:CSS_(suojaus)|CSS-suojausta käsittelevä artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Ohjeet]]

UID

2008-05-21T08:55:18Z

Jarno: Kumottu muokkaus #21469, jonka teki 63.226.162.114 (keskustelu)

'''UID''' eli ''User Identifier'' on jokaiselle järjestelmän [[käyttäjä]]lle annettava tunnistenumero. [[Pääkäyttäjä]]n UID on aina 0.

Yleensä matalat UID-numerot on varattu järjestelmän itse käyttämille tunnuksille, kuten bin, daemon, adm, lp, sync, shutdown, mail, news jne. Näiden kiinteästi varattujen (ja siis [[jakelu]]n sisällä muuttumattomien) numeroiden jälkeen on dynaamisesti osoitettavia järjestelmäkäyttäjiä, joita luodaan järjestelmälle eri ohjelmien asennuksen yhteydessä tai muuhun erikoiskäyttöön.

Tavallisten käyttäjien UID:t alkavat yleensä UID:sta 500 tai 1000. Tämän jälkeen saattaa vielä olla erikoistarkoitukseen varattuja UID-alueita. Joissakin järjestelmissä UID voi olla korkeintaan 32767 (215-1), joten tavallisilla koneilla tarvittavat UID:t yritetään pitää tässä välissä. 32-bittiset numerot varataan palvelinten erikoiskäyttöön.

Koska [[tiedostojärjestelmä]]ssä ei ole tietoa käyttäjätunnusten nimistä, vaan pelkästään UID-numeroista, saattavat [[tiedostojen oikeudet]] mennä sekaisin verkkokäytössä (esimerkiksi [[Samba]] tai [[NFS]]) tai käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksen yhteydessä, jollei numerointiin kiinnitä huomiota. Tämä on erityisen harmittavaa palautettaessa tiedostoja uudelleenasennusta edeltäviltä [[varmuuskopiointi|varmuuskopioilta]], mahdollisesti huomaamatta ongelmaa.

GNU [[tarball|tar -arkistoon]] sisällytetään myös käyttäjätunnukset, joita voi pyytää käytettäviksi tiedostoja palautettaessa. Jotkut asennusohjelmat käyttävät myös olemassaolevaa /home-hakemistoa käyttäjätunnusten ja UID-numeroiden yhteyden selvittämiseen. [[passwd]]-tiedoston voi myös sopivilta osin kopioida aiemmasta asennuksesta, jotta ongelmaa ei syntyisi.

==Katso myös==
*[[GID]]
*[[Passwd-tiedosto]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:User_identifier_(Unix)|UID Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

UID

2008-05-21T00:19:13Z

Jarno: rv

Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa

2007-11-25T19:14:48Z

Jarno: typo

Useimmat Windowsista Linuxiin siirtyvät löytävät kaikkiin tarpeisiinsa sopivat Linux-ohjelmat, mutta joissain erikoistapauksissa Windowsista luopuminen on mahdotonta, koska käyttäjän on pakko käyttää jotakin ohjelmaa, josta on olemassa vain Windows-versio.

Tällöin yksi mahdollisuus on yrittää ajaa ko. Windows-ohjelmaa joko yhteensopivuusrajapinnan läpi tai sitten kokonaista Windowsia virtuaalikoneessa.

Suosituin yhteensopivuusrajapinta lienee [[Wine]]. Asenna Wine ja sen jälkeen aja Winellä ko. Windows-ohjelman asennusohjelma. Ohjelmaa ei siis voi kopioida suoraan Windowsista, koska sen käyttö saattaa edellyttää myös tiettyjen kirjastojen ja rekisterimerkintöjen olemassaoloa, jotka eivät siirry pelkällä ohjelman kopioinnilla (tämä koskee myös ohjelman kopiointia toiseen Windowsiin). Jos ohjelma ei toimi kunnolla, voi sitä yrittää säätää perehtymällä [[Winen asetukset|Winen asetuksiin]].

Mikäli Windows-ohjelma ei toimi Winellä, voi asian kiertää asentamalla kokonaisen Windowsin Linuxin alla pyörivän virtuaalikoneen sisään. Suosituimmat virtuaalikoneet työpöytäkäyttöön lienevät maksullinen [[VMware]] ja vapaa [[VirtualBox]]. VMWaresta saa ilmaiseksi mm. server-version, jota käyttämällä voi luoda virtuaalikoneen, asentaa sen sisään Windowsin (XP tai Win98 SE on suositeltavat). Windowsin asentamisen jälkeen kannattaa asentaa virtuaaliseen Windowsiin VMware-tools, jolla näytön ja hiiren toiminta paranee, koska Windows saa VMwaren virtuaalinäytölle ja hiirelle sopivat virtuaaliajurit. Muita laitteita (verkkokortti, CD-asema, USB-väylä) voi myös siirtää virtuaalikoneen käyttöön, mutta niiden ajureiden kanssa voi olla vaikeuksia mikäli Windowsin omat ajurit eivät tunnista ko. virtuaalilaitteita. Virtuaalilaitteisiin ei siis voi käyttää ko. laitteiden varsinaisia Windows-ajureita, koska ne eivät näy virtuaalikoneelle sellaisinaan, vaan erityisinä VMwaren virtuaalilaitteina.

[[Kuva:Vmware_xp.png|thumb|230px|right|VMWare ajamassa Windowsin asennusta]]

Jos virtuaalikonekaan ei toimi, täytyy tyytyä ns. tuplaboottiin, eli pitämään Windowsia ja Linuxia samalla koneella, mutta eri osioilla siten, että tietokoneen käynnistyessä voi valita kumman käyttöjärjestelmän haluaa käynnistää. Ne eivät kuitenkaan voi olla päällä samaan aikaan.

[[Luokka:Ohjeet]]

Verkkokamera

2007-01-10T12:54:58Z

Jarno: /* Still-kuvat */ w

Linuxissa web-kameratuki pohjautuu yleensä [[Video4Linux]]-rajapintaan. Joissakin uusissa [[jakelu]]issa, kuten [[Ubuntu]]ssa, järjestelmä tunnistaa yleensä itsekseen web-kameran ja lataa sen ajurin, jolloin kamera on käytettävissä suoraan. Useimmiten web-kameran ajurit on kuitenkin itse ladattava netistä ja käännettävä.

= Vaatimukset =
Kernelissä on oltava tuki Video4Linuxille (löytyy make menuconfigista polusta <tt>Device Drivers -> Multimedia devices</tt>). Se voidaan kääntää moduuliksi, jolloin moduuli voidaan ladata komennolla
modprobe videodev

= Kameran ajurit =
== Vakiokernelissä ==
[[Kernel|Ytimessä]] on mukana muutamia ajureita Video4Linuxille polussa <tt>Device Drivers -> Multimedia devices -> Video Adapters</tt>. Mikäli löydät sieltä oman kamerasi ajurin, valitse se (yleensä moduuliksi) ja käännä kernelisi uudet moduulit (make modules && make modules_install).

== Philipsin kamerat ==
Philipsin web-kameroille on olemassa epävirallinen avoimen lähdekoodin [http://www.saillard.org/linux/pwc/ pwc]-ajuri 2.6-ytimille. Sivustolta löytyvät myös [http://www.saillard.org/linux/pwc/INSTALL.en asennusohjeet].
 

== Logitechin kamerat ==
Logitechin Quickcam-mallistoa varten on olemassa [http://qce-ga.sourceforge.net/ quickcam]-ajuri, joka löytyy esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] nimellä qc-usb. Asennuksen jälkeen komento modprobe quickcam lataa ajurin ja ottaa kameran käyttöön.

Kyseinen ajuri ei kuitenkaan toimi Quickcam messenger -kameroiden kanssa. Nämä kamerat saa toimimaan [http://home.mag.cx/messenger/ Quickcam Messenger]-ajurilla. Myös tämä ajuri asentuu ytimeen moduuliksi nimeltä quickcam. Asennus hoituu yksinkertaisella skriptillä, paketin purkamisen jälkeen komento ./quickcam.sh aloittaa asennuksen.

Mikäli sinulla on uudenmallinen Logitech Quickcam Express Plus (voit selvittää tämän lsusb - komennolla, ks. alla), yllämainittu ajuri ei toimi ja sinun on käytettävä spca50x - ajuria (ks. Muut kamerat)

ID 046d:0920 Logitech, Inc. QuickCam Express

== Muut kamerat ==
Melko tuntemattomille kameroille yleisin epävirallinen ja avoimen lähdekoodin webkamera-ajuri Linuxille on ranskalaisen Michal Xhaardin kehittämä [http://mxhaard.free.fr spca50x]. Ajurin tekijän kehnosta englannin kielen taidosta huolimatta ajuri tukee kymmeniä eri malleja, kuten käy ilmi sivulla olevasta [http://mxhaard.free.fr/spca5xx.html yhteensopivuuslistasta]. Ajuri on käännettävä itse lähdekoodista (ks. [http://linux.fi/index.php/Ohjelman_asennus#K.C3.A4.C3.A4nt.C3.A4minen_l.C3.A4hdekoodista Ohjelmien kääntäminen lähdekoodista], tarvittava lähdekoodipaketti löytyy sivulta [http://mxhaard.free.fr/download.html Download]. Tarvitset tavanomaisen gcc-ympäristön lisäksi myös nykyisen kernelisi lähdekoodin ja otsikkotiedostot.

= Käyttö =
== Still-kuvat ==
Kun ajurit on asennettu, näkyy web-kamera tavallisena videolaitteena (esim. /dev/video0 tai /dev/video/video0). Yksittäisiä still-kuvia voi ottaa esimerkiksi [[xawtv|xawtv:llä]], [[Camorama]]lla tai [[gqcam|Gqcamilla]].

== Videokeskustelu ==
MSN-pikaviestiverkossa videokeskustelu onnistuu [[amsn|aMSN:n]] uudella 0.9.5-versiolla, [[Kopete]]n 0.11-versiolla (KDE 3.5) sekä java-pohjaisen [[Mercury]]n uudehkoilla versioilla.

Videokeskustelu onnistuu myös esimerkiksi [[Ekiga]]n (entinen GnomeMeeting) avulla.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Työpöytä]]
[[Luokka:Ajurit]]

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2007-01-10T10:34:05Z

Jarno: typo

[[Fedora Core|FC5:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Matrix 2 Reloaded

==Fedora Core 5:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*1. ikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Valitse English.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Suorita osiointi haluamallasi tavalla (tarkempia ohjeita aiemmissa ohjeissa (fc3 ja fc4 asennus).

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Valitse oletuksena olevan Office and Productivity lisäksi Software Development sekä siirrä alareunasta valinta kohtaan Customize now.

*Lisää ja poista haluamasi paketit. Tässä ohjeessa valitaan oletuksien lisäksi seuraavat:
*Kaikki KDE:n paketit
*Application
*-Editors kohtaan lisäksi emacs
*-Games and Entertainment valitaan kaikki
*-Graphical Internet kohtaan lisäksi gftp
*-Graphics kohtaan lisäksi xfig
*-Office/Productivity kohtaan lisäksi xpdf
*-Sound and Video kohdasta poista ensin kaikki ja valitse ainoastaan k3b, kdemultimedia ja mkisofs
*Development
*-KDE Software Development
*-Legacy Software Development
*Base System
*-Dialup Networking Support pois (paitsi jos todella tarvetta)
*-Legacy Software Support
*-System Tools ja oletuksien lisäksi mc
*Languages
*-Finnish Support

*Kun olet varma, että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolle. Valitse next ja asennus alkaa (jos asennat cd-levyiltä, niin vaihtele niitä pyydettäessä)...

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Forward
*Ei muutoksia palomuuriin (Onhan salasanasi varmasti riittävän hankala, jos jätät ssh:n) -> Forward
*Ei muutoksia SELinux asetuksiin -> Forward
*Muuta oikea aika -> Forward
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Forward
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Forward
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Finish

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolia ei enää ole Fedora Core 5:ssa. Se on korvattu pup-ohjelmalla (Software Updater), joka toimii käyttöliittymänä yum-komennolle. RedHat Network Alert Notificationin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

===Yum:in konfigurointi===
Näin konfiguroit yum:in

1. Avaa pääte

2. Siirry pääkäyttäjätilaan

3. su -

4. Aja seuraavat komennot poistaaksesi yum.conf-tiedostosi ja korvataksesi sen uudella

5. cd /etc

6. mv -f yum.conf yum.conf.bak

7. wget http://www.fedorafaq.org/samples/yum.conf

8. Lisäksi asenna yum-konfiguraation vielä seuraavaa repo komentoa käyttäen:

rpm -Uvh http://www.fedorafaq.org/yum http://rpm.livna.org/livna-release-5.rpm

HUOM: Tässä annettu yum-konfiguraatio päivitetään silloin tällöin vaihtelevista syistä. Lisää tietoa saat repoista ja muista fedoraa koskevista aiheesta suomenkielellä osoitteesta http://www.linux-paja.com

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (F – System – Terminal) ja muutu siinä pääkäyttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size XXX M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
*Hyväksy salausavaimien hakeminen vastaamalla y:
Is this ok [y/N]: y 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>avahi-daemon ja avahi-dns-confd</tt> Helpottaa lähiverkon koneiden löytämisen ilman dns-palvelinta. Luultavimmin et tarvitse kumpaakaan.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>bluetooth</tt>: Bluetooth-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poista käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>dhcdbd</tt>: Rajapinta DBUS-väylälle dhcp:n kontrollointiin. Älä käynnistä

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>firstboot</tt>: On jo käyty läpi eli voit poistaa käytöstä.

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>hidd</tt>: Sama kuin bluetooth

*<tt>hplip</tt>: Tukee HP:n tulostimia. Jos moinen löytyy, niin älä poista käytöstä

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>irqbalance</tt>: Poista käytöstä jos koneessasi on vain yksi prosessori.

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tai LVM:n tarkkailu ja hallinta. Luultavimmin et tarvitse.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli dbus-daemon-1 välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>readahead ja readahead_early</tt>: Nopeuttavat ohjelmien käynnistymistä. Jätä käyttöön.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smartd</tt>: Tarkkailee levyjä, jätä päälle

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä. Älä ota käyttöön, jollet erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>wpa_supplicant</tt>: Langattomiin verkkokortteihin. Jollet tunne tarvetta, niin älä käynnistä

*<tt>xfs</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä mahdollisesti tulleen ytimen (kernel) käyttöösi ja saat helposti tiputettua turhat käynnistetyt palvelut pois käytöstä. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys ei ole välttämätön.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy firefox 1.5.0.1 tai uudempi. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (F – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Browse – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – advanced - Edit Languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi (muista hyväksyä sopimusehdot kysyttäessä).
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.63-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa http://www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml. Painamalla Flash-ohjelman päällä hiiren oikeaa nappia saat näkyviin Flash-pluginin valikon. Valitse '''Settings'''. Mikäli avautuvassa ikkunassa ei näy tekstiä johtuu se toistaiseksi korjaamattomasta (6.4.2006) bugista, joka esiintyy [[Fedora Core]]n 5:en version kanssa. Ennen virallisen päivityksen ilmestymistä hätäratkaisu on kirjoittaa [[sudo|pääkäyttäjän oikeuksin]] seuraava:
mkdir -p /usr/X11R6/lib/X11/fs
ln -s /etc/X11/fs/config /usr/X11R6/lib/X11/fs/config
Selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tekstin pitäisi näkyä.

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_09-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 9 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus pääkäyttäjänä (root) komennolla
chmod +x jre-1_5_0_09-linux-i586-rpm.bin
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_09-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_09/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so /usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Asenna hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.8-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (F – Office – Adobe Reader). Sulje ohjelma.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf-tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on ja paina OK.

SELinux voi uusimmissa päivityksissä aiheuttaa käynnistymisongelman. Voit korjata tilanteen antamalla pääkäyttäjänä komennon:

[root@kapanen imut]# chcon -t texrel_shlib_t /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Reader/intellinux/lib/*.so

====Acrobat Readerin liittäminen Mozillaan====
Jotta PDF-dokumentit olisi mahdollista avata suoraan Mozillan ikkunaan, on Mozillan ''plugins''-hakemistoon (oletusarvoisesti ''/usr/lib/mozilla/plugins/'') linkitettävä Acrobat Readerin plugin-osa. Mikäli et tiedä mihin hakemistoon Acrobat Reader asennettiin, on tiedoston hakemistopolku mahdollista selvittää esimerkiksi komennolla
find / -name nppdf.so 2>/dev/null
Plugin-tiedosto on nimeltään nppdf.so. Linkittäminen tapahtuu [[sudo|pääkäyttäjänä]] seuraavasti:
ln -s [äsken löydetty polku] /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Edellinen muotoutuisi oletusasetuksilla seuraavaksi:
ln -s /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Browser/intellinux/nppdf.so /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Käynnistä selain uudestaan ja kokeile ladata sivu http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. Livna.org sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/5/i386/livna-release-5-8.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm --import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan gpg-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla F:n päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaan lukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

yum install mplayer mplayer-skins (21M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Aivan kaikkien dvd-elokuvien kohdalla Mplayer ei välttämättä toimi moitteetta. Siksi voit halutessasi asentaa myös [[Xine]]-mediasoittimen, jolla dvd:n kuin dvd:n on todettu pyörivän ilman ongelmia.

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (10 M paketteja haetaan)

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====Quicktime====

yum install mplayerplug-in

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoitteesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===NTFS-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/ http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti (ohjeet fc4 oppaassa [http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki])

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]