Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Jarkko

2010-08-07T17:32:11Z

Jarkko: p

Mercurial

2010-01-11T23:10:56Z

Jarkko: /* Olemassa olevan projektin tuominen */ tarkennus: palvelimelta

{{Ohjelma
| nimi=Mercurial
| kuva=[[Image:mercurial-logo.png|Mercurial-logo]]
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=Teksti
| lisenssi=[[GPL]]
| kotisivu=[http://mercurial.selenic.com/ mercurial.selenic.com]}}
Mercurial on [[Python]]illa ja [[C]]:llä toteutettu kevyt ja nopea hajautettu [[versionhallintajärjestelmä]]. Vaikka Mercurial on suhteellisen uusi, monet ohjelmistokehittäjät ja projektit (kuten [[Mozilla]]) ovat ottaneet sen käyttöön.

Mercurial-projekteilla ei ole [[CVS]]:n tai [[Subversion]]in tapaan yhtä keskeistä tietovarastoa (engl. ''repository'') jonne jokainen kehittäjä tekee muutokset, vaan kaikki tietovarastot ovat samanarvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kehittäjällä on oma paikallinen kopio koko projektin kehityshistoriasta, ja tehdyt muutokset siirtyvät varastosta toiseen. Kehittäjä voi näin ollen tuoda kenen tahansa kehityshaaran (engl. ''branch'') omalle koneelleen ja yhdistää muutokset omaan paikalliseen kopioonsa.

== Asennus ==

Mercurial löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>mercurial</tt>. Jos kuitenkin haluat ohjelmasta uusimman version, saatat joutua joko asentamaan ohjelmiston käsin tai käyttämään [http://peak.telecommunity.com/DevCenter/EasyInstall Easy Install] -ohjelmaa, joka on tarkoitettu Python-ohjelmien asennukseen.

=== Easy Install ===

Mercurialin asennus tai päivitys uusimpaan versioon tapahtuu komennolla:

$ easy_install -U mercurial

Easy Install asentaa Mercurialin skriptin (<tt>hg</tt>) ja kirjastot niihin hakemistoihin, joka on määritelty tiedostossa <tt>.pydistutils.cfg</tt>. Voit esimerkiksi määrittää hakemistoksi kotihakemistosi, jolloin et tarvitse [[Root|pääkäyttäjä]]n oikeuksia. Tiedoston sisältö voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

[install]
install_lib = /home/kayttaja/lib/python
install_scripts = /home/kayttaja/bin

=== Asentaminen käsin kotihakemistoon ===

$ cd $HOME
$ wget http://www.selenic.com/mercurial/release/mercurial-VERSIO.tar.gz # esim. mercurial-1.1.1.tar.gz
$ tar -xzvf mercurial-VERSIO.tar.gz
$ cd mercurial-VERSIO
$ python setup.py install

Kun haluat asentaa itse käännetyt ohjelmistot ja kirjastot johonkin tiettyyn hakemistoon, voit käyttää valitsinta <tt>--home=hakemisto</tt>:

$ python setup.py install --home=$HOME/paketit/

Tällöin tarvittavat binäärit ja kirjastot asentuvat hakemistoihin <tt>$HOME/paketit/bin/</tt> ja <tt>$HOME/paketit/lib/</tt>.

== Ohjelman peruskäyttö ==
Mercurialia käytetään komennolla <tt>hg</tt>. Ohjelman sisäiset komennot saa listattua komennolla <tt>hg help</tt>. Aliakset saa näkyviin käyttämällä <tt>help</tt>-komennon kanssa <tt>-v</tt>-valitsinta. Yksittäisen komennon käyttöohjeen näkee komennolla <tt>hg help komento</tt> (esim. <tt>hg help clone</tt>).

=== Olemassa olevan projektin tuominen ===
Olemassa olevasta projektista voi tehdä paikallisen kopion komennolla
$ hg clone http://palvelin.example/projekti
Se hakee palvelimelta kopion kohteesta "projekti" ja tallentaa sen uuteen samannimiseen hakemistoon.

Projektin tiedostot päivitetään palvelimelta komennolla
$ hg pull http://palvelin.example/projekti

Samalla kopioituu palvelimella oleva muutoshistoria. Huomaa, että tämä ei kuitenkaan päivitä työkopion tiedostoja. Jos aiot tehdä muutoksia johonkin projektin tiedostoista, kannattaa päivittää tiedostot myös työkopioon. Tämä tapahtuu komennolla
$ hg update

Vaihtoehtoisesti voit käyttää <tt>pull</tt>-komennon kanssa valitsinta <tt>-u</tt>, jolloin työkopio päivitetään automaattisesti paikallisen kopion päivityksen jälkeen.
$ hg pull -u http://palvelin.example/projekti

=== Uuden projektin luominen ===

Uusi projekti luodaan komennolla <tt>init</tt>
$ cd projekti/
$ hg init
Tämä tekee hakemistoon uuden hakemiston nimeltä <tt>.hg</tt>, jossa Mercurial säilyttää projektin tietoja.

=== Tiedostojen lisääminen ja poistaminen ===
Tiedostoja lisätään projektiin komennolla <tt>add</tt>.
$ hg add sound.c input.c
Jos <tt>add</tt>-komennolle ei anneta yhtään tiedostonimeä, Mercurial lisää kaikki nykyisen hakemiston tiedostot varastoon.

Poistaminen tapahtuu vastaavasti komennolla <tt>remove</tt> (lyhyemmin <tt>rm</tt>).
$ hg remove sound.c

Tiedostojen uudelleennimeäminen tapahtuu komennolla <tt>rename</tt>.
$ hg rename vanha.c uusi.c

Paikallisessa varastossa olevat muokatut tiedostot voi nähdä komennolla <tt>status</tt>.
$ hg status
? TODO
M main.c
M graphics.c
A input.c
R sound.c

Merkki ennen tiedoston nimeä kertoo, mitä tiedostolle on tehty.

M = tiedostoa on muutettu 
A = tiedosto on lisätty 
R = tiedosto on poistettu 
? = tiedostoa ei ole lisätty varastoon

Jos projektiin ei ole tehty muutoksia, <tt>status</tt>-komento ei tulosta mitään.

=== Muutoksien päivittäminen ===
Tehdyt muutokset voidaan päivittää paikalliseen varastoon komennolla
$ hg commit

Tämä avaa oletuseditorin johon voit kirjoittaa muutostapahtumalle kuvauksen. Yleensä kannattaa kirjoittaa ensimmäiselle riville lyhyt kuvaus joka yksinään pystyy kertomaan mitä muutoksia on tehty. Tämä siitä syystä, että vain ensimmäinen rivi näkyy esim. <tt>log</tt>-komennon tulosteessa. Muut rivit kannattaa käyttää yksityiskohtaisempaan kuvaukseen.

Jos et haluakaan tehdä muutosta, voit sulkea tekstieditorin tallentamatta tiedostoa.

Päivitykseen voi myös lisätä suoraan lyhyen kommentin käyttämällä valitsinta <tt>-m</tt>:
$ hg commit -m "Korjasin muistivuodon"

Muutoksien päivittäminen ulkoiseen varastoon tapahtuu komennolla
$ hg push http://palvelin.example/projekti

Muutoshistorian voi nähdä komentamalla
$ hg log

Työskentelyn alla olevan projektin tämänhetkiset muutokset näkee komentamalla
$ hg diff

Tämä näyttää muutokset ''unified diff'' -muodossa. Tämä vastaa [[diff]]-ohjelman tulostetta <tt>-u</tt>-valitsimella varustettuna.

Käyttämällä <tt>-t</tt>-valitsinta voidaan nähdä revisioiden väliset muutokset. Esimerkiksi revisioiden 100 ja 101 väliset muutokset näet komennolla
$ hg diff -r 100:101

== Katso myös ==
*[[CVS]]
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[Bazaar]]

== Aiheesta muualla==
*[http://www.selenic.com/mercurial/wiki/index.cgi/QuickStart Mercurial Quick Start] – pikaopas Mercurialin käyttämiseksi (englanniksi)
*[http://hgbook.red-bean.com/ Mercurial: The Definitive Guide] – kattava ja ajan tasalla pidetty käsikirja (englanniksi)

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Mercurial

2009-12-06T17:39:29Z

Jarkko: Kotisivun URL muuttunut.

{{Ohjelma
| nimi=Mercurial
| kuva=[[Image:mercurial-logo.png|Mercurial-logo]]
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=Teksti
| lisenssi=[[GPL]]
| kotisivu=[http://mercurial.selenic.com/ mercurial.selenic.com]}}
Mercurial on [[Python]]illa ja [[C]]:llä toteutettu kevyt ja nopea hajautettu [[versionhallintajärjestelmä]]. Vaikka Mercurial on suhteellisen uusi, monet ohjelmistokehittäjät ja projektit (kuten [[Mozilla]]) ovat ottaneet sen käyttöön.

Mercurial-projekteilla ei ole [[CVS]]:n tai [[Subversion]]in tapaan yhtä keskeistä tietovarastoa (engl. ''repository'') jonne jokainen kehittäjä tekee muutokset, vaan kaikki tietovarastot ovat samanarvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kehittäjällä on oma paikallinen kopio koko projektin kehityshistoriasta, ja tehdyt muutokset siirtyvät varastosta toiseen. Kehittäjä voi näin ollen tuoda kenen tahansa kehityshaaran (engl. ''branch'') omalle koneelleen ja yhdistää muutokset omaan paikalliseen kopioonsa.

== Asennus ==

Mercurial löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>mercurial</tt>. Jos kuitenkin haluat ohjelmasta uusimman version, saatat joutua joko asentamaan ohjelmiston käsin tai käyttämään [http://peak.telecommunity.com/DevCenter/EasyInstall Easy Install] -ohjelmaa, joka on tarkoitettu Python-ohjelmien asennukseen.

=== Easy Install ===

Mercurialin asennus tai päivitys uusimpaan versioon tapahtuu komennolla:

$ easy_install -U mercurial

Easy Install asentaa Mercurialin skriptin (<tt>hg</tt>) ja kirjastot niihin hakemistoihin, joka on määritelty tiedostossa <tt>.pydistutils.cfg</tt>. Voit esimerkiksi määrittää hakemistoksi kotihakemistosi, jolloin et tarvitse [[Root|pääkäyttäjä]]n oikeuksia. Tiedoston sisältö voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

[install]
install_lib = /home/kayttaja/lib/python
install_scripts = /home/kayttaja/bin

=== Asentaminen käsin kotihakemistoon ===

$ cd $HOME
$ wget http://www.selenic.com/mercurial/release/mercurial-VERSIO.tar.gz # esim. mercurial-1.1.1.tar.gz
$ tar -xzvf mercurial-VERSIO.tar.gz
$ cd mercurial-VERSIO
$ python setup.py install

Kun haluat asentaa itse käännetyt ohjelmistot ja kirjastot johonkin tiettyyn hakemistoon, voit käyttää valitsinta <tt>--home=hakemisto</tt>:

$ python setup.py install --home=$HOME/paketit/

Tällöin tarvittavat binäärit ja kirjastot asentuvat hakemistoihin <tt>$HOME/paketit/bin/</tt> ja <tt>$HOME/paketit/lib/</tt>.

== Ohjelman peruskäyttö ==
Mercurialia käytetään komennolla <tt>hg</tt>. Ohjelman sisäiset komennot saa listattua komennolla <tt>hg help</tt>. Aliakset saa näkyviin käyttämällä <tt>help</tt>-komennon kanssa <tt>-v</tt>-valitsinta. Yksittäisen komennon käyttöohjeen näkee komennolla <tt>hg help komento</tt> (esim. <tt>hg help clone</tt>).

=== Olemassa olevan projektin tuominen ===
Olemassa olevasta projektista voi tehdä paikallisen kopion komennolla
$ hg clone http://palvelin.example/projekti
Se hakee palvelimelta kopion kohteesta "projekti" ja tallentaa sen uuteen samannimiseen hakemistoon.

Projektin tiedostot päivitetään komennolla
$ hg pull http://palvelin.example/projekti

Samalla kopioituu palvelimella oleva muutoshistoria. Huomaa, että tämä ei kuitenkaan päivitä työkopion tiedostoja. Jos aiot tehdä muutoksia johonkin projektin tiedostoista, kannattaa päivittää tiedostot myös työkopioon. Tämä tapahtuu komennolla
$ hg update

Vaihtoehtoisesti voit käyttää <tt>pull</tt>-komennon kanssa valitsinta <tt>-u</tt>, jolloin työkopio päivitetään automaattisesti paikallisen kopion päivityksen jälkeen.
$ hg pull -u http://palvelin.example/projekti

=== Uuden projektin luominen ===

Uusi projekti luodaan komennolla <tt>init</tt>
$ cd projekti/
$ hg init
Tämä tekee hakemistoon uuden hakemiston nimeltä <tt>.hg</tt>, jossa Mercurial säilyttää projektin tietoja.

=== Tiedostojen lisääminen ja poistaminen ===
Tiedostoja lisätään projektiin komennolla <tt>add</tt>.
$ hg add sound.c input.c
Jos <tt>add</tt>-komennolle ei anneta yhtään tiedostonimeä, Mercurial lisää kaikki nykyisen hakemiston tiedostot varastoon.

Poistaminen tapahtuu vastaavasti komennolla <tt>remove</tt> (lyhyemmin <tt>rm</tt>).
$ hg remove sound.c

Tiedostojen uudelleennimeäminen tapahtuu komennolla <tt>rename</tt>.
$ hg rename vanha.c uusi.c

Paikallisessa varastossa olevat muokatut tiedostot voi nähdä komennolla <tt>status</tt>.
$ hg status
? TODO
M main.c
M graphics.c
A input.c
R sound.c

Merkki ennen tiedoston nimeä kertoo, mitä tiedostolle on tehty.

M = tiedostoa on muutettu 
A = tiedosto on lisätty 
R = tiedosto on poistettu 
? = tiedostoa ei ole lisätty varastoon

Jos projektiin ei ole tehty muutoksia, <tt>status</tt>-komento ei tulosta mitään.

=== Muutoksien päivittäminen ===
Tehdyt muutokset voidaan päivittää paikalliseen varastoon komennolla
$ hg commit

Tämä avaa oletuseditorin johon voit kirjoittaa muutostapahtumalle kuvauksen. Yleensä kannattaa kirjoittaa ensimmäiselle riville lyhyt kuvaus joka yksinään pystyy kertomaan mitä muutoksia on tehty. Tämä siitä syystä, että vain ensimmäinen rivi näkyy esim. <tt>log</tt>-komennon tulosteessa. Muut rivit kannattaa käyttää yksityiskohtaisempaan kuvaukseen.

Jos et haluakaan tehdä muutosta, voit sulkea tekstieditorin tallentamatta tiedostoa.

Päivitykseen voi myös lisätä suoraan lyhyen kommentin käyttämällä valitsinta <tt>-m</tt>:
$ hg commit -m "Korjasin muistivuodon"

Muutoksien päivittäminen ulkoiseen varastoon tapahtuu komennolla
$ hg push http://palvelin.example/projekti

Muutoshistorian voi nähdä komentamalla
$ hg log

Työskentelyn alla olevan projektin tämänhetkiset muutokset näkee komentamalla
$ hg diff

Tämä näyttää muutokset ''unified diff'' -muodossa. Tämä vastaa [[diff]]-ohjelman tulostetta <tt>-u</tt>-valitsimella varustettuna.

Käyttämällä <tt>-t</tt>-valitsinta voidaan nähdä revisioiden väliset muutokset. Esimerkiksi revisioiden 100 ja 101 väliset muutokset näet komennolla
$ hg diff -r 100:101

== Katso myös ==
*[[CVS]]
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[Bazaar]]

== Aiheesta muualla==
*[http://www.selenic.com/mercurial/wiki/index.cgi/QuickStart Mercurial Quick Start] – pikaopas Mercurialin käyttämiseksi (englanniksi)
*[http://hgbook.red-bean.com/ Mercurial: The Definitive Guide] – kattava ja ajan tasalla pidetty käsikirja (englanniksi)

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Mercurial

2009-04-08T20:04:50Z

Jarkko: /* Aiheesta muualla */ kirjan nimi muuttunut

{{Ohjelma
| nimi=Mercurial
| kuva=[[Image:mercurial-logo.png|Mercurial-logo]]
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=Teksti
| lisenssi=[[GPL]]
| kotisivu=[http://selenic.com/mercurial selenic.com/mercurial]}}
Mercurial on [[Python]]illa ja [[C]]:llä toteutettu kevyt ja nopea hajautettu [[versionhallintajärjestelmä]]. Vaikka Mercurial on suhteellisen uusi, monet ohjelmistokehittäjät ja projektit (kuten [[Mozilla]]) ovat ottaneet sen käyttöön.

Mercurial-projekteilla ei ole [[CVS]]:n tai [[Subversion]]in tapaan yhtä keskeistä tietovarastoa (engl. ''repository'') jonne jokainen kehittäjä tekee muutokset, vaan kaikki tietovarastot ovat samanarvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kehittäjällä on oma paikallinen kopio koko projektin kehityshistoriasta, ja tehdyt muutokset siirtyvät varastosta toiseen. Kehittäjä voi näin ollen tuoda kenen tahansa kehityshaaran (engl. ''branch'') omalle koneelleen ja yhdistää muutokset omaan paikalliseen kopioonsa.

== Asennus ==

Mercurial löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>mercurial</tt>. Jos kuitenkin haluat ohjelmasta uusimman version, saatat joutua joko asentamaan ohjelmiston käsin tai käyttämään [http://peak.telecommunity.com/DevCenter/EasyInstall Easy Install] -ohjelmaa, joka on tarkoitettu Python-ohjelmien asennukseen.

=== Easy Install ===

Mercurialin asennus tai päivitys uusimpaan versioon tapahtuu komennolla:

$ easy_install -U mercurial

Easy Install asentaa Mercurialin skriptin (<tt>hg</tt>) ja kirjastot niihin hakemistoihin, joka on määritelty tiedostossa <tt>.pydistutils.cfg</tt>. Voit esimerkiksi määrittää hakemistoksi kotihakemistosi, jolloin et tarvitse [[Root|pääkäyttäjä]]n oikeuksia. Tiedoston sisältö voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

[install]
install_lib = /home/kayttaja/lib/python
install_scripts = /home/kayttaja/bin

=== Asentaminen käsin kotihakemistoon ===

$ cd $HOME
$ wget http://www.selenic.com/mercurial/release/mercurial-VERSIO.tar.gz # esim. mercurial-1.1.1.tar.gz
$ tar -xzvf mercurial-VERSIO.tar.gz
$ cd mercurial-VERSIO
$ python setup.py install

Kun haluat asentaa itse käännetyt ohjelmistot ja kirjastot johonkin tiettyyn hakemistoon, voit käyttää valitsinta <tt>--home=hakemisto</tt>:

$ python setup.py install --home=$HOME/paketit/

Tällöin tarvittavat binäärit ja kirjastot asentuvat hakemistoihin <tt>$HOME/paketit/bin/</tt> ja <tt>$HOME/paketit/lib/</tt>.

== Ohjelman peruskäyttö ==
Mercurialia käytetään komennolla <tt>hg</tt>. Ohjelman sisäiset komennot saa listattua komennolla <tt>hg help</tt>. Aliakset saa näkyviin käyttämällä <tt>help</tt>-komennon kanssa <tt>-v</tt>-valitsinta. Yksittäisen komennon käyttöohjeen näkee komennolla <tt>hg help komento</tt> (esim. <tt>hg help clone</tt>).

=== Olemassa olevan projektin tuominen ===
Olemassa olevasta projektista voi tehdä paikallisen kopion komennolla
$ hg clone http://palvelin.example/projekti
Se hakee palvelimelta kopion kohteesta "projekti" ja tallentaa sen uuteen samannimiseen hakemistoon.

Projektin tiedostot päivitetään komennolla
$ hg pull http://palvelin.example/projekti

Samalla kopioituu palvelimella oleva muutoshistoria. Huomaa, että tämä ei kuitenkaan päivitä työkopion tiedostoja. Jos aiot tehdä muutoksia johonkin projektin tiedostoista, kannattaa päivittää tiedostot myös työkopioon. Tämä tapahtuu komennolla
$ hg update

Vaihtoehtoisesti voit käyttää <tt>pull</tt>-komennon kanssa valitsinta <tt>-u</tt>, jolloin työkopio päivitetään automaattisesti paikallisen kopion päivityksen jälkeen.
$ hg pull -u http://palvelin.example/projekti

=== Uuden projektin luominen ===

Uusi projekti luodaan komennolla <tt>init</tt>
$ cd projekti/
$ hg init
Tämä tekee hakemistoon uuden hakemiston nimeltä <tt>.hg</tt>, jossa Mercurial säilyttää projektin tietoja.

=== Tiedostojen lisääminen ja poistaminen ===
Tiedostoja lisätään projektiin komennolla <tt>add</tt>.
$ hg add sound.c input.c
Jos <tt>add</tt>-komennolle ei anneta yhtään tiedostonimeä, Mercurial lisää kaikki nykyisen hakemiston tiedostot varastoon.

Poistaminen tapahtuu vastaavasti komennolla <tt>remove</tt> (lyhyemmin <tt>rm</tt>).
$ hg remove sound.c

Tiedostojen uudelleennimeäminen tapahtuu komennolla <tt>rename</tt>.
$ hg rename vanha.c uusi.c

Paikallisessa varastossa olevat muokatut tiedostot voi nähdä komennolla <tt>status</tt>.
$ hg status
? TODO
M main.c
M graphics.c
A input.c
R sound.c

Merkki ennen tiedoston nimeä kertoo, mitä tiedostolle on tehty.

M = tiedostoa on muutettu 
A = tiedosto on lisätty 
R = tiedosto on poistettu 
? = tiedostoa ei ole lisätty varastoon

Jos projektiin ei ole tehty muutoksia, <tt>status</tt>-komento ei tulosta mitään.

=== Muutoksien päivittäminen ===
Tehdyt muutokset voidaan päivittää paikalliseen varastoon komennolla
$ hg commit

Tämä avaa oletuseditorin johon voit kirjoittaa muutostapahtumalle kuvauksen. Yleensä kannattaa kirjoittaa ensimmäiselle riville lyhyt kuvaus joka yksinään pystyy kertomaan mitä muutoksia on tehty. Tämä siitä syystä, että vain ensimmäinen rivi näkyy esim. <tt>log</tt>-komennon tulosteessa. Muut rivit kannattaa käyttää yksityiskohtaisempaan kuvaukseen.

Jos et haluakaan tehdä muutosta, voit sulkea tekstieditorin tallentamatta tiedostoa.

Päivitykseen voi myös lisätä suoraan lyhyen kommentin käyttämällä valitsinta <tt>-m</tt>:
$ hg commit -m "Korjasin muistivuodon"

Muutoksien päivittäminen ulkoiseen varastoon tapahtuu komennolla
$ hg push http://palvelin.example/projekti

Muutoshistorian voi nähdä komentamalla
$ hg log

Työskentelyn alla olevan projektin tämänhetkiset muutokset näkee komentamalla
$ hg diff

Tämä näyttää muutokset ''unified diff'' -muodossa. Tämä vastaa [[diff]]-ohjelman tulostetta <tt>-u</tt>-valitsimella varustettuna.

Käyttämällä <tt>-t</tt>-valitsinta voidaan nähdä revisioiden väliset muutokset. Esimerkiksi revisioiden 100 ja 101 väliset muutokset näet komennolla
$ hg diff -r 100:101

== Katso myös ==
*[[CVS]]
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[Bazaar]]

== Aiheesta muualla==
*[http://www.selenic.com/mercurial/wiki/index.cgi/QuickStart Mercurial Quick Start] – pikaopas Mercurialin käyttämiseksi (englanniksi)
*[http://hgbook.red-bean.com/ Mercurial: The Definitive Guide] – kattava ja ajan tasalla pidetty käsikirja (englanniksi)

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Mercurial

2009-04-08T20:03:50Z

Jarkko: Kaksoispiste pois. Epäselvyys (osittain) pois.

{{Ohjelma
| nimi=Mercurial
| kuva=[[Image:mercurial-logo.png|Mercurial-logo]]
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=Teksti
| lisenssi=[[GPL]]
| kotisivu=[http://selenic.com/mercurial selenic.com/mercurial]}}
Mercurial on [[Python]]illa ja [[C]]:llä toteutettu kevyt ja nopea hajautettu [[versionhallintajärjestelmä]]. Vaikka Mercurial on suhteellisen uusi, monet ohjelmistokehittäjät ja projektit (kuten [[Mozilla]]) ovat ottaneet sen käyttöön.

Mercurial-projekteilla ei ole [[CVS]]:n tai [[Subversion]]in tapaan yhtä keskeistä tietovarastoa (engl. ''repository'') jonne jokainen kehittäjä tekee muutokset, vaan kaikki tietovarastot ovat samanarvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kehittäjällä on oma paikallinen kopio koko projektin kehityshistoriasta, ja tehdyt muutokset siirtyvät varastosta toiseen. Kehittäjä voi näin ollen tuoda kenen tahansa kehityshaaran (engl. ''branch'') omalle koneelleen ja yhdistää muutokset omaan paikalliseen kopioonsa.

== Asennus ==

Mercurial löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>mercurial</tt>. Jos kuitenkin haluat ohjelmasta uusimman version, saatat joutua joko asentamaan ohjelmiston käsin tai käyttämään [http://peak.telecommunity.com/DevCenter/EasyInstall Easy Install] -ohjelmaa, joka on tarkoitettu Python-ohjelmien asennukseen.

=== Easy Install ===

Mercurialin asennus tai päivitys uusimpaan versioon tapahtuu komennolla:

$ easy_install -U mercurial

Easy Install asentaa Mercurialin skriptin (<tt>hg</tt>) ja kirjastot niihin hakemistoihin, joka on määritelty tiedostossa <tt>.pydistutils.cfg</tt>. Voit esimerkiksi määrittää hakemistoksi kotihakemistosi, jolloin et tarvitse [[Root|pääkäyttäjä]]n oikeuksia. Tiedoston sisältö voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

[install]
install_lib = /home/kayttaja/lib/python
install_scripts = /home/kayttaja/bin

=== Asentaminen käsin kotihakemistoon ===

$ cd $HOME
$ wget http://www.selenic.com/mercurial/release/mercurial-VERSIO.tar.gz # esim. mercurial-1.1.1.tar.gz
$ tar -xzvf mercurial-VERSIO.tar.gz
$ cd mercurial-VERSIO
$ python setup.py install

Kun haluat asentaa itse käännetyt ohjelmistot ja kirjastot johonkin tiettyyn hakemistoon, voit käyttää valitsinta <tt>--home=hakemisto</tt>:

$ python setup.py install --home=$HOME/paketit/

Tällöin tarvittavat binäärit ja kirjastot asentuvat hakemistoihin <tt>$HOME/paketit/bin/</tt> ja <tt>$HOME/paketit/lib/</tt>.

== Ohjelman peruskäyttö ==
Mercurialia käytetään komennolla <tt>hg</tt>. Ohjelman sisäiset komennot saa listattua komennolla <tt>hg help</tt>. Aliakset saa näkyviin käyttämällä <tt>help</tt>-komennon kanssa <tt>-v</tt>-valitsinta. Yksittäisen komennon käyttöohjeen näkee komennolla <tt>hg help komento</tt> (esim. <tt>hg help clone</tt>).

=== Olemassa olevan projektin tuominen ===
Olemassa olevasta projektista voi tehdä paikallisen kopion komennolla
$ hg clone http://palvelin.example/projekti
Se hakee palvelimelta kopion kohteesta "projekti" ja tallentaa sen uuteen samannimiseen hakemistoon.

Projektin tiedostot päivitetään komennolla
$ hg pull http://palvelin.example/projekti

Samalla kopioituu palvelimella oleva muutoshistoria. Huomaa, että tämä ei kuitenkaan päivitä työkopion tiedostoja. Jos aiot tehdä muutoksia johonkin projektin tiedostoista, kannattaa päivittää tiedostot myös työkopioon. Tämä tapahtuu komennolla
$ hg update

Vaihtoehtoisesti voit käyttää <tt>pull</tt>-komennon kanssa valitsinta <tt>-u</tt>, jolloin työkopio päivitetään automaattisesti paikallisen kopion päivityksen jälkeen.
$ hg pull -u http://palvelin.example/projekti

=== Uuden projektin luominen ===

Uusi projekti luodaan komennolla <tt>init</tt>
$ cd projekti/
$ hg init
Tämä tekee hakemistoon uuden hakemiston nimeltä <tt>.hg</tt>, jossa Mercurial säilyttää projektin tietoja.

=== Tiedostojen lisääminen ja poistaminen ===
Tiedostoja lisätään projektiin komennolla <tt>add</tt>.
$ hg add sound.c input.c
Jos <tt>add</tt>-komennolle ei anneta yhtään tiedostonimeä, Mercurial lisää kaikki nykyisen hakemiston tiedostot varastoon.

Poistaminen tapahtuu vastaavasti komennolla <tt>remove</tt> (lyhyemmin <tt>rm</tt>).
$ hg remove sound.c

Tiedostojen uudelleennimeäminen tapahtuu komennolla <tt>rename</tt>.
$ hg rename vanha.c uusi.c

Paikallisessa varastossa olevat muokatut tiedostot voi nähdä komennolla <tt>status</tt>.
$ hg status
? TODO
M main.c
M graphics.c
A input.c
R sound.c

Merkki ennen tiedoston nimeä kertoo, mitä tiedostolle on tehty.

M = tiedostoa on muutettu 
A = tiedosto on lisätty 
R = tiedosto on poistettu 
? = tiedostoa ei ole lisätty varastoon

Jos projektiin ei ole tehty muutoksia, <tt>status</tt>-komento ei tulosta mitään.

=== Muutoksien päivittäminen ===
Tehdyt muutokset voidaan päivittää paikalliseen varastoon komennolla
$ hg commit

Tämä avaa oletuseditorin johon voit kirjoittaa muutostapahtumalle kuvauksen. Yleensä kannattaa kirjoittaa ensimmäiselle riville lyhyt kuvaus joka yksinään pystyy kertomaan mitä muutoksia on tehty. Tämä siitä syystä, että vain ensimmäinen rivi näkyy esim. <tt>log</tt>-komennon tulosteessa. Muut rivit kannattaa käyttää yksityiskohtaisempaan kuvaukseen.

Jos et haluakaan tehdä muutosta, voit sulkea tekstieditorin tallentamatta tiedostoa.

Päivitykseen voi myös lisätä suoraan lyhyen kommentin käyttämällä valitsinta <tt>-m</tt>:
$ hg commit -m "Korjasin muistivuodon"

Muutoksien päivittäminen ulkoiseen varastoon tapahtuu komennolla
$ hg push http://palvelin.example/projekti

Muutoshistorian voi nähdä komentamalla
$ hg log

Työskentelyn alla olevan projektin tämänhetkiset muutokset näkee komentamalla
$ hg diff

Tämä näyttää muutokset ''unified diff'' -muodossa. Tämä vastaa [[diff]]-ohjelman tulostetta <tt>-u</tt>-valitsimella varustettuna.

Käyttämällä <tt>-t</tt>-valitsinta voidaan nähdä revisioiden väliset muutokset. Esimerkiksi revisioiden 100 ja 101 väliset muutokset näet komennolla
$ hg diff -r 100:101

== Katso myös ==
*[[CVS]]
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[Bazaar]]

== Aiheesta muualla==
*[http://www.selenic.com/mercurial/wiki/index.cgi/QuickStart Mercurial Quick Start] – pikaopas Mercurialin käyttämiseksi (englanniksi)
*[http://hgbook.red-bean.com/ Distributed revision control with Mercurial] – kattava ja ajan tasalla pidetty käsikirja (englanniksi)

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

GTK+

2009-02-19T11:16:11Z

Jarkko: GTK+

GTK+ (Gimp ToolKit) on kirjasto graafisen käyttöliittymän toteuttamiseen. GTK+:n kehitys alkoi [[GIMP | The GIMP]]-kuvankäsittelyohjelman kehittelyn myötä, [[Qt]]:n lisenssi kun ei vielä silloin ollut tarpeeksi salliva. GTK+-kirjastoa käyttäviä ohjelmia voidaan kirjoittaa [[C]]:n ja C++:n lisäksi monilla muilla [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielillä]], ja [[Unix]]-tyylisten käyttöjärjestelmien lisäksi useille muille alustoille (mm. [[Windows]] ja [[Maemo]]) GTK+:n lisenssi on [[LGPL]].

==GTK+-kirjastoa käyttäviä ohjelmia==

* [[GIMP | The GIMP]]
* [[GNOME]]
* [[Lazarus]]

==Katso myös==
*[[Qt]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.gtk.org/ Kotisivu]
* [http://zetcode.com/tutorials/gtktutorial/ Opas GTK+-ohjelmointiin]

[[Luokka:Kirjastot]]

Warzone 2100

2009-02-15T10:26:33Z

Jarkko: yhdyssanat

{{ Ohjelma | nimi=Warzone 2100 | kuva=[[kuva:Warzone2100.jpeg|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[OpenGL]] | kotisivu=[http://wz2100.net/ http://wz2100.net/] }}

Warzone 2100 Resurrection Project on kolmiulotteinen [[wikipedia:fi:Strategiapeli|reaaliaikastrategiapeli]], joka on saanut vaikutteita [[wikipedia:fi:Command_%26_Conquer:_Red_Alert|Red Alert]] -pelistä.
Pelin on kehittänyt Pumpkin Studios vuonna 1999. Vuonna 2004 lähdekoodi julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alla ja 2008 lupa saatiin myös musiikille ja pelissä näkyville filmipätkille.

Vuonna 2100 ihmiskunta on melkein tuhonnut maapallon ydinohjuksilla. Maassa taistellaan jälleenrakentamisen puolesta.
Peli tarjoaa kampanjan, ohjeistuksen (tutoriaali), moninpelin ja yksinpelin skirmish-moodissa. Pelin tekniikkapuussa on 400 erilaista vaihtoehtoa, joka mahdollistaa monenlaisten yksiköiden kehittelyn. Lisäksi pelissä on mallijärjestelmä, jolla voi kehittää rakennuksia, aseita ja ajoneuvoja. Peli on myös täysin suomennettu.
Ominaisuuksiin kuuluu mm. 2 000 erilaista ajoneuvoa, 3 suurta yksinpelikampanjaa, 24 nopean toiminnan karttaa (tehtäviä), tekoäly ja hienot kolmiulotteiset grafiikat.

Peli on saatavana Linuxin lisäksi myös Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

==Asennus==
{{asenna|Warzone 2100|warzone2100}}

==Katso myös==
* [[Widelands]] – Settlers 2 -tyylinen [[wikipedia:fi:Strategiapeli|reaaliaikastrategiapeli]]
* [[Bos Wars]]

==Aiheesta muualla==
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Warzone_2100 Warzone 2100 englanninkielisessä wikipediassa]
* [http://wz2100.net/ Pelin kotisivu]
[[Luokka:Strategiapelit]]

Keskustelu:Linuxin asentaminen USB-muistille

2009-02-08T14:01:29Z

Jarkko: kannatan Pb:n ehdotusta

Boottaava ei ole kovin hyvää suomea. Olisiko parempi nimi esim. ''Käynnistyvä USB-muisti'' tms? --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. helmikuuta 2009 kello 13.11 (UTC)
:Linuxin asentaminen USB-muistille? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 8. helmikuuta 2009 kello 13.33 (UTC)
::Tämä on mielestäni kuvaavin. --[[Käyttäjä:Jarkko|Jarkko]] 8. helmikuuta 2009 kello 14.01 (UTC)

Linuxin asentaminen USB-muistille

2009-02-08T10:52:42Z

Jarkko: palautus 91.156.49.80:n tyhjennyksen jäljiltä

[[Kuva:USB flash drive.jpg|200px|thumb|USB-muistitikku]]
On olemassa erilaisia tapoja millä saa Linuxin asennettua [[USB-muisti]]lle. Osalla näistä ohjelmista voi luoda USB-muistilta asennettavia tai käynnistyviä [[jakelu]]ita.

==Ohjelmia==
* [http://unetbootin.sourceforge.net/ UNetbootin] osaa luoda käynnistyvän USB-muistin monista eri Linux jakelupaketeista ilman, että sitä tarvitsee kirjoittaa CD-levylle. Ohjelmasta on saatavana Linux- ja Windows-versiot.
* [http://www.pendrivelinux.com/ Pendrivelinux] käynnistää Linux käyttöjärjestelmän USB tikulta. Sivustolla löytyy ohjeita käynnistykseen käytettävän USB-muistin tekemiseksi.
* [http://ppa.launchpad.net/ogra/ubuntu/pool/main/u/usb-imagewriter/usb-imagewriter_0.1-1~ppa1_all.deb USB Image Writer Ubuntulle]. Ohje löytyy [http://wiki.ubuntu-fi.org/usbimagewriter Ubuntu Suomi Wikistä]. USB-muisteille voidaan asentaa käyttöjärjestelmä ja sitä voidaan käyttää LiveCD:n tavoin.

==Komentoriviltä asennus (<tt>[[dd]]</tt>) ==
USB-muisteille voidaan asentaa käyttöjärjestelmä [[levykuva]]sta ja sitä voidaan käyttää LiveCD:n tavoin.

Lataa aluksi [[jakelu]]n [[img]]- tai [[iso]]-muotoinen [[levykuva]] ja aseta USB-muisti tietokoneesi USB-korttipaikkaan. Seuraavaksi tarvitset muistitikun [[laitetiedosto]]n (yleensä esim. <tt>/dev/sdb</tt>), jonka saa selville komennolla <tt>[[dmesg]]</tt>. Komennon tuloste on muistitikun liittämisen jälkeen seuraavanlainen:
Initializing USB Mass Storage driver...
scsi2 : SCSI emulation for USB Mass Storage devices
usbcore: registered new interface driver usb-storage
USB Mass Storage support registered.
usb-storage: device found at 4
usb-storage: waiting for device to settle before scanning
usb-storage: device scan complete
scsi 2:0:0:0: Direct-Access 0.00 PQ: 0 ANSI: 2
sd 2:0:0:0: [sdb] 3948544 512-byte hardware sectors (2022 MB)
sd 2:0:0:0: [sdb] Write Protect is off
sd 2:0:0:0: [sdb] Mode Sense: 00 00 00 00
sd 2:0:0:0: [sdb] Assuming drive cache: write through
sd 2:0:0:0: [sdb] 3948544 512-byte hardware sectors (2022 MB)
sd 2:0:0:0: [sdb] Write Protect is off
sd 2:0:0:0: [sdb] Mode Sense: 00 00 00 00
sd 2:0:0:0: [sdb] Assuming drive cache: write through
sdb:
sd 2:0:0:0: [sdb] Attached SCSI removable disk
sd 2:0:0:0: Attached scsi generic sg2 type 0
Tästä nähdään että muistitikun tunnus on <tt>sdb</tt> eli sen laitetiedosto on <tt>/dev/sdb</tt>.

Lopuksi voidaan kirjoittaa levykuva muistitikulle. '''Huomaa, että muistitikun tiedostot poistetaan! Ole myös täysin varma muistitikun laitetiedostosta, tai muuten sekoitat kovalevysi'''. Kirjoittaminen tapahtuu komennolla ([[pääkäyttäjä]]nä)
dd if=/polku/kirjoitettavaan/tiedostoon.img of=/dev/usb-muistille-annettu-laitenimi bs=2022

Odota kunnes päätteessä lukee taas esimerkiksi "käyttäjä@kone". Sen jälkeen voit irrottaa USB-muistin koneesta.

Käynnistä kone uudelleen USB-muisti koneeseen kytkettynä. Jos BIOS ei käynnistä konetta automaattisesti muistitikulta, on BIOSin asetuksista valittava käynnistysmediaksi USB-muisti.

==Katso myös==
* [[Levykuva]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Järjestelmä]]

Tupi

2009-02-07T12:20:32Z

Jarkko:

{{Ohjelma
| nimi=KToon
| kuva=[[kuva:KToon-logo.jpg]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://ktoon.toonka.com/ http://ktoon.toonka.com]}}
[[Kuva:Ktoon.png‎|250px|thumb|KToon muokkain]]
KToon on [[Qt]]-pohjainen [[Flash]]-muokkain, jolla voi luoda kaksiulotteisia animaatioita ja pelejä www-sivuille. KToon sisältää monipuoliset piirto- ja animointityökalut.

Muihin ohjelman ominaisuuksiin kuuluu animaation kohtauksienhallinta, aikajana kuvien kronologiseen hallintaan ja mahdollisuus tallentaa oma animaatio Flashina tai useissa erilaisissa videotiedostomuodoissa.

==Asennus==
===Arch Linux===
[[Arch Linux]]in [[AUR]]-palvelussa on KToonille PKGBUILD [http://aur.archlinux.org/packages.php?do_Details=1&ID=7030&O=0&L=0&C=0&K=ktoon&SB=n&SO=a&PP=25&do_MyPackages=0&do_Orphans=0&SeB=nd].

===Mandriva===
KToon löytyy valmiina [[Mandriva]]n [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>ktoon</tt>.

===openSUSE===
KToonin [[RPM]]-paketti [[openSUSE]]lle on saatavissa epävirallisesta asennuslähteestä [http://software.opensuse.org/search?baseproject=openSUSE%3A10.3&q=ktoon].

===Ubuntu===
KToon löytyy valmiina [[Ubuntu]]n [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>ktoon</tt>.

KToonin [http://developer.berlios.de/projects/ktoon/ kehitys] sivuilta löytyy valmis binääripaketti [[Ubuntu]]lle.
Komentorivillä asennus tapahtuu komennoilla
tar xvfz ktoon0.8-ubuntu6.06.tar.gz
cd ktoon
./ktoon

=== Kehitysversion asentaminen ===
Kehitysversion [[lähdekoodi]]t voi hakea ohjelmiston [[Subversion]]-[[versionhallinta|versionhallinnasta]] komennolla
svn checkout http://svn.berlios.de/svnroot/repos/ktoon/trunk/ktoon
Tämän jälkeen ohjelma täytyy [[Kääntäminen|kääntää]].

==Katso myös==
*[[Pencil]]
*[[Synfig]]
*[[SWF Tools]]

==Aiheesta muualla==
*[http://ktoon.toonka.com/ KToonin kotisivu]
*[http://developer.berlios.de/projects/ktoon/ KToon-kehityssivusto]
*[http://www.libming.org/ Ming kirjasto Macromedia Flash tiedostoille]

[[Luokka:Flash-editorit]]
[[Luokka:Animointiohjelmat]]

Xmonad

2009-02-07T11:28:53Z

Jarkko: logo

{{Ohjelma
| nimi=xmonad
| kuva=[[Kuva:Xmonad-logo.png]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]
| käyttöliittymä=[[X]]
| kotisivu=[http://xmonad.org xmonad.org]}}

xmonad on dynaaminen, automaattisesti ikkunat järjestävä [[ikkunointiohjelma]]. Se pyrkii käyttämään kuvaruudun tilan mahdollisimman tehokkaasti ja tekemään [[näppäimistö]]llä työskentelyn helpoksi. Kaikkia ikkunamanagerin komentoja voi käyttää näppäimistön kautta. Ohjelman toimintaa voi laajentaa [[Haskell]]-ohjelmointikielellä. Käyttäjä voi ohjelmoida oman algoritmin esimerkiksi ikkunoiden järjestämiseen.

== Asennus ==
{{Asenna|xmonad|xmonad}}

Ohjelman uusimman version voi myös ladata suoraan sen virallisesta [[Darcs]]-varastosta komennolla

darcs get http://code.haskell.org/xmonad

== Aiheesta muualla ==
*[http://xmonad.org/tour.html Lyhyt käyttöohje]
*[http://xmonad.org/documentation.html Ohjelman dokumentaatio]

[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Tiedosto:Xmonad-logo.png

2009-02-07T11:28:11Z

Jarkko:

{{PD}}
{{Logo|xmonad}}

[[xmonad]]in logo. [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Xmonad-logo.png Public domain].

Tiedosto:Xmonad-logo.png

2009-02-07T11:27:44Z

Jarkko: {{Logo|xmonad}} {{PD}} xmonadin logo. [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Xmonad-logo.png Public domain].

{{Logo|xmonad}}
{{PD}}
[[xmonad]]in logo. [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Xmonad-logo.png Public domain].

Wait

2009-02-07T11:23:55Z

Jarkko: pilkku pois komennosta

Wait on [[komentotulkki|komentotulkin]] sisäinen komento, joka odottaa, kunnes tietty [[prosessi]] on saatu suoritettua loppuun. Komennon syntaksi on seuraava
wait pid
missä <tt>pid</tt> on sen prosessin [[PID]]-tunniste, jonka loppumista odotetaan.

Wait on ajettava siinä komentotulkissa, jossa myös odotettava ohjelma on ajossa. Muutoin wait antaa virheilmoituksen
bash: wait: pid 12568 is not a child of this shell

== Esimerkki ==
Laitetaan taustalle pyörimään jokin ohjelma:
$ [[yes]] > /dev/null &
[1] 12646
, mikä käynnistää [Prosessi#Prosessien_tausta-ajo|taustalle]] ohjelman [[yes]] ja [[Komentorivin perusteet|ohjaa]] sen tulosteen [[laitetiedostot|laitetiedostoon]] <tt>/dev/null</tt>. Toisella rivillä näkyvä numerosarja <tt>12646</tt> on prosessin PID-numero. Ajetaan nyt komento
$ wait 12646
ja huomataan, että komentotulkki jää odottamaan aiemmin käynnistetyn yes:in sulkeutumista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kirjoittamalla toiseen komentotulkkiin komento
$ [[killall]] yes
jonka jälkeen havaitaan, että edellä käynnistetty wait saa työnsä päätökseen (se on odottanut ohjelman sammumiseen asti) ja sulkeutuu itse.

== Katso myös ==
*[[Komentorivikomennot]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Xmonad

2009-02-07T11:17:42Z

Jarkko: laajennusta

{{Ohjelma
| nimi=xmonad
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]
| käyttöliittymä=[[X]]
| kotisivu=[http://xmonad.org xmonad.org]}}

xmonad on dynaaminen, automaattisesti ikkunat järjestävä [[ikkunointiohjelma]]. Se pyrkii käyttämään kuvaruudun tilan mahdollisimman tehokkaasti ja tekemään [[näppäimistö]]llä työskentelyn helpoksi. Kaikkia ikkunamanagerin komentoja voi käyttää näppäimistön kautta. Ohjelman toimintaa voi laajentaa [[Haskell]]-ohjelmointikielellä. Käyttäjä voi ohjelmoida oman algoritmin esimerkiksi ikkunoiden järjestämiseen.

== Asennus ==
{{Asenna|xmonad|xmonad}}

Ohjelman uusimman version voi myös ladata suoraan sen virallisesta [[Darcs]]-varastosta komennolla

darcs get http://code.haskell.org/xmonad

== Aiheesta muualla ==
*[http://xmonad.org/tour.html Lyhyt käyttöohje]
*[http://xmonad.org/documentation.html Ohjelman dokumentaatio]

[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Xmonad

2009-02-06T23:12:35Z

Jarkko: asennus

{{Ohjelma
| nimi=xmonad
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]
| käyttöliittymä=[[X]]
| kotisivu=[http://xmonad.org xmonad.org]}}

xmonad on dynaaminen, automaattisesti ikkunat järjestävä [[ikkunointiohjelma]]. Se on toteutettu [[Haskell]]-ohjelmointikielellä ja pyrkii tekemään [[näppäimistö]]llä työskentelyn mahdollisimman helpoksi.

== Asennus ==
{{Asenna|xmonad|xmonad}}

Ohjelman uusimman version voi myös ladata suoraan sen virallisesta [[Darcs]]-varastosta komennolla

darcs get http://code.haskell.org/xmonad

== Aiheesta muualla ==
*[http://xmonad.org/documentation.html Ohjelman dokumentaatio]

[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Man

2009-02-06T23:08:06Z

Jarkko:

[[Kuva:man.vim.jpg|200px|right|thumb|[[Vim]]in man-sivun alkupäätä.]]
Man-komennolla saat esille ohjelman [[Dokumentaatio|ohjeita]] sisältävän manuaalisivun.

== Man-sivut ==
Man-sivut on jaettu kahdeksaan eri kategoriaan, jotka ovat seuraavat:
#Yleiset komennot
#Järjestelmäkutsut
#C-kirjaston funktiot
#Erikoistiedostot (yleensä <tt>/dev</tt>-hakemiston laitetiedostoja)
#Tiedostomuodot
#Pelit
#Sekalaista
#Järjestelmänhallinnan komennot ja [[demoni]]t eli taustaprosessit

Man-sivut ovat järjestelmän käyttöohjeita, ja lähes jokainen ohjelma sisältää oman man-sivunsa. Sivujen selailu onnistuu komennolla <tt>man ohjelman_nimi</tt>. Myös monien ohjelmointikielien funktioille on omat man-sivunsa (esim. <tt>man printf</tt>). Tämä komento siis näyttää man-sivun halutusta aiheesta. Man-komento ei suinkaan ole ainoa millä man-sivuja voidaan selata, on olemassa myös mm. [[apropos]]- ja [[whatis]]-työkalut, jotka on suunnattu lähinnä man-sivujen etsimiseen.

Man-sivut ovat hyvin loogisia rakenteeltaan, yleensä ne sisältävät järjestyksessään seuraavat osiot: ohjelman nimi (''name''), mahdolliset valitsimet (''synopsis''), ohjelman kuvaus (''description''), ohjelman asetukset (''options''), ohjelman tiedostot (''files''), ja katso myös (''see also''), tiedot virheraportointia varten (''bugs'') ja tiedot tekijöistä (''author''). Nämä voivat myös esiintyä eri nimillä, osa niistä voi puuttua tai niitä voi olla enemmän. Mutta nämä ovat man-sivujen standardiosiot. Voit tulkita niitä seuraavasti:

*''Name'' on ohjelman nimi sekä lyhyt kuvaus ohjelmasta, siihen ei ole sen kummallisempaa lisättävää.
*''Synopsis'' kertoo, mitä valitsimia voidaan lisätä komennon perään ja pääasiallisesti sen, kuinka niitä käytetään. ''Synopsis''-osiossa on erikoismerkintöjä, joilla on oma tarkoituksensa optioiden selittämisessä. Esimerkiksi komento <tt>man man</tt> näyttää jotakuinkin seuraavaa:
'''man''' ['''-c'''|'''-w'''|'''-tZ'''] ['''-H'''[browser]] ...
Lihavoitu osa tekstistä kertoo meille, että se tulee kirjoittaa juuri tuolla tavalla – pienillä ja isoilla kirjaimilla on väliä. Alleviivattu teksti taas tulee korvata vihjeen mukaisella argumentilla. Tässä tapauksessa argumentti on <tt>browser</tt> (selain), joka voidaan korvata esimerkiksi [[Konqueror]]illa. |-merkit taas kertovat, ettei näitä samojen sulkujen sisässä olevia argumentteja voi käyttää yhtäaikaisesti.

*''Description'' on pidennetty kuvaus ohjelmasta ja lyhyt kertomus sen toiminnasta ja erikoispiirteistä.
*''Options'' kertoo tarkasti jokaisen erillisen valitsimen toiminnan sekä selittää, kuinka ja missä tilanteessa niitä tulisi käyttää.
*''Files'' näyttää komentoon liittyvien tärkeiden tiedostojen (esimerkiksi asetustiedostot) sijainnit [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistopuussa]].
*''See Also'' näyttää muut man-sivut, joista voi olla hyötyä komennon kanssa ja sellaiset man-sivut, joihin on man-sivulla viitattu.
*''Bugs'' ei suinkaan kerro mitä virheitä ohjelmassa on, vaan osoitteen johon virheraportteja voidaan lähettää.
*''Authors'' kertoo ohjelman tekijät ja mahdollisesti valmistumisajankohdan

Nyt osaamme siis tulkita man-sivuilta löytyviä tietoja. Seuraavaksi siirrymmekin sitten edistyksellisempiin ominaisuuksiin kuten sivujen hakemiseen.

== Käyttö ==
man zsh
Avaa [[zsh]]-[[komentotulkki|komentotulkin]] man-sivun.

Joskus eri kategorioissa saattaa olla samannimisiä komentoja. Tällöin man-komennolla on kerrottava halutun kategorian numero. Esimerkiksi komento
man 1 echo
avaa eri man -sivun kuin komento
man 3 echo
Pelkkä komento
man echo
avaa sivun echo(1), koska tämä on yleisemmin käytetty komento. Sen onko samalla nimellä useita eri man-sivuja saa selville [[whatis]]-komennolla.

Man-sivua ei välttämättä aina löydy sille komennolle tai ainakaan sillä nimellä, mitä etsitään. Ei paniikkia, man-sivut sisältävät loistavat hakuominaisuudet - tai oikeastaan [[bash]]-komentokehote ja man-ohjelma sisältävät, sillä bashin tuntemuksella voi parantaa hakuominaisuuksia huomattavasti. Man-sivujen hakeminen tapahtuu komennolla <tt>man -k haettava_sana</tt>. Se kutsuu komentoa [[apropos]], joten voit myös käyttää muotoa <tt>apropos haettava_sana</tt> ja saat saman tuloksen. Otetaan esimerkki komennon [[bzip2]] man-sivun hakemisesta:

man -k bzip2
Suorittaa haun järjestelmän man-sivujen otsaketiedoista, tässä tapauksessa kaikista joihin sisältyy merkkijono [[bzip2]].
Komennon tuloste näyttää tältä: (vain osa tulosteesta)
bunzip2 [bzip2] (1) - a block-sorting file compressor, v1.0.2
bzcat [bzip2] (1) - decompresses files to stdout
bzcmp [bzdiff] (1) - compare bzip2 compressed files
bzdiff (1) - compare bzip2 compressed files
Rivien muotoilu on seuraava: ''Ohjelman nimi (kategorian numero) - kuvaus''.

Aproposin ja man -k:n haku perustuu [[whatis]]in tietokantaan.

Joskus samalla ohjelmalla on useampia man-sivuja eri kategorioissa. Kokeillaan esimerkiksi avata komennon <tt>foo</tt> man-sivu (tällaista ei siis ole oikeasti):
man foo
foo(3) – Foo-funktio
foo(1) – Foo-komento
Jolloin foo-komennon man-sivun näkisimme komennolla
man 1 foo

== Katso myös ==
*[[Info]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjelukijat]]

Bazaar

2009-02-06T22:47:18Z

Jarkko:

{{Ohjelma
| nimi=Bazaar
| kuva=[[Kuva:Bazaar-logo.jpg]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://bazaar-vcs.org bazaar-vcs.org]}}
Bazaar on vapaa, hajautettu [[versionhallintaohjelma]] joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS:lle.

== Yleistä ==
Bazaar on hajautettu versionhallintajärjestelmä, eli sitä käytettäessä ei normaalisti olla yhteydessä palvelimeen. Bazaaria käytetään normaalisti omalla koneella, ja oman version voi halutessaan lähettää palvelimelle. Bazaar ei myöskään vaadi erillistä keskuspalvelinta tai tällaisia palvelimia voi olla useita.

Bazaarin lisäksi hajautettu versionhallintajärjestelmä on mm. [[Git]].

== Asennus ==
Bazaar löytyy useimpien [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä]]stä paketista <tt>bazaar</tt> tai <tt>bzr</tt>.

== Käyttö ==
Bazaaria käytetään komennolla
$ bzr

Aluksi kerrotaan oma nimi ja sähköposti, jotta ne näkyisivät oikein lokeissa:
$ bzr whoami "Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>"

Koska Bazaar on hajautettu versionhallintaohjelma, sitä käytettäessä toimitaan omalla koneella sijaitsevan varaston kanssa. Tämä varasto voidaan toki aina tarpeen tullen laittaa verkkoon julkiselle palvelimelle.

=== Paikallisen varaston luominen ===
Tiettyyn hakemistoon voidaan perustaa uusi varasto komennolla
bzr init
Tämä komento luo kyseiseen hakemistoon piilotetun hakemiston <tt>.bzr</tt>, jossa Bazaar säilyttää tarvitsemiaan tietoja.

Projektiin otetaan mukaan tiedostoja ja hakemistoja komennolla
bzr add tiedosto
Luodaan esimerkiksi uusi projekti, jota käytämme Bazaariin tutustumiseen:
$ mkdir bazaar
$ cd bazaar/
$ bzr init
$ [[touch]] tietoa.txt
$ touch lisenssi
$ bzr add tietoa.txt lisenssi
added tietoa.txt
added lisenssi
Kaikki hakemiston tiedostot voitaisiin lisätä kerralla komennolla
bzr add

Seuraavaksi tallennamme projektistamme ensimmäisen ''revision'' versionhallintajärjestelmään komennolla <tt>bzr commit</tt> jolle voidaan antaa myös kuvaus muutoksesta:
<pre>
$ bzr commit -m "Projektin alku"
$ Committing to: /koodaus/bazaar/
$ added lisenssi
$ added tietoa.txt
$ Committed revision 1.
</pre>

<tt>bzr commit</tt> lisää Bazaarin tietokantaan uuden ''revision'', johon on myöhemmin mahdollista palata ja jota voidaan muutenkin hyödyntää esimerkiksi tutkimalla koodiin tehtyjä muutoksia.
=== Revisiohistoria ===
Muokataan seuraavaksi projektiamme kirjoittamalla jotain tekstiä tiedostoon <tt>tietoa.txt</tt>. Edellisen <tt>bzr commit</tt> -komennon jälkeen tekemämme muutokset näemmä komennolla <tt>bzr diff</tt>:
<pre>
$ bzr diff
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-04-13 16:39:33 +0000
+++ tietoa.txt 2008-04-13 16:42:09 +0000
@@ -0,0 +1,1 @@
+Bazaar on vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös
Windowsille ja Mac OS:lle.
</pre>
Tämä muutos voidaan nyt tallentaa varastoon kuten edellä:
<pre>
$ bzr commit -m "Perustietoja"
Committing to: /koodaus/bazaar/
modified tietoa.txt
Committed revision 2.
</pre>

Varastoon tehtyjä muutoksia voidaan seurata lokista:
<pre>
$ bzr log
------------------------------------------------------------
revno: 2
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:43:33 +0300
message:
Perustietoja
------------------------------------------------------------
revno: 1
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:39:33 +0300
message:
Projektin alku
</pre>

<tt>bzr diff</tt> -komennolla voidaan lisäksi vertailla tiettyjä revisioita. Nykyisen varaston sisällön eron tiettyyn revisioon näkee komennolla
bzr diff -r VERSIO
Ja tiettyjen revisioiden välillä tapahtuneet muutokset on mahdollista selvittää komennolla
bzr diff -r VERSIO..VERSIO
Esimerkiksi revisiosta 1 revisioon 3 tapahtuneet muutokset näkee komennolla
bzr diff -r 1..3
Huomaa kaksi pistettä. Komennon tuloste on samanlaista kuin [[diff]]-komentoa käytettäessä.

Muutosten tarkastelu voidaan rajata koskemaan vain tiettyjä tiedostoja komennolla
bzr diff tiedosto1 tiedosto2

=== Historiaan palaaminen ===
Bazaariin tallennettuihin (<tt>bzr commit</tt>) revisioihin on tarvittaessa mahdollista palata. Muutetaan esimerkiksi tiedostoa <tt>tietoa.txt</tt> ja lisätään sinne kirjoitusvirhe:
$ bzr commit -m "Parantelua"
$ bzr diff -r2
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-11-11 14:45:35 +0000
+++ tietoa.txt 2008-11-11 14:49:15 +0000
+Tämä ilmestyi tänne vahingossa, ei pitänyt tallenttaa/committaa
Nyt voimme kumota virheemme kahdella tapaa. Koko edellisen commitin vaikutus voidaan poistaa tietokannasta komennolla
bzr uncommit
Tämä kumoaa kaikki edellisen commitin vaikutukset ja palauttaa tietokannan edellistä revisiota (tässä rev 2) vastaavaan tilaan. Komento kysyy vielä vahvistuksen, jotta tietoa ei poisteta vahingossa. Komento jättää tiedostot ennalleen, eli tässä tapauksessa ne jäisivät revisiota 3 vastaavaan tilaan.

Fiksumpi tapa tiettyyn revisioon palaamiseen on <tt>revert</tt>-toiminto:
bzr revert
Jos mitään parametreja ei anneta, palataan tällä komennolla edellistä committia vastaavaan tilaan, eli kaikki muutokset, joita ei ole viety tietokantaan komennolla <tt>bzr commit</tt> kumotaan.

Tiettyyn revisioon voidaan palata valitsimella -r:
bzr revert -r REVISIO
esimerkiksi
bzr revert -r 2
Komento muuttaa projektin tiedostot vastaamaan revision 2 tilaa. Tämän jälkeen muutokset on vietävä vielä tietokantaan komennolla
bzr commit -m "Paltaan takaisin toimivaanversioon"

Revertin etu <tt>uncommit</tt>-toimintoon nähden on se, että tällöin mitään tietoa ei hävitetä, vaan "kumotut" muutokset löytyvät edelleen historiasta normaalisti.

=== Tagit ===
Bazaar mahdollistaa tiettyjen revisioiden nimeämisen ''tageilla''. Esimerkiksi kun ohjelmasta julkaistaan tietty versio (esimerkiksi 1.0), voitaisiin tälle versiolle antaa tagi "versio-1.0". Tällöin on esimerkiksi tarvittaessa helppo palata tähän versioon tai tarkastella, mitä muutoksia tämän version jälkeen on tehty.

Nykyiselle revisiolle asetetaan tagi komennolla
bzr tag "nimi"
esimerkiksi
bzr tag "versio-1.0"
Tagi voidaan asettaa myös jollekin tietylle revisiolle komennolla
bzr tag -r REVSISIO "nimi"
esimerkiksi
bzr tag -r 2 "versio-0.1"

Nyt tageja voidaan käyttää revisioiden sijaan esim. vertailtaessa ohjelmaan tehtyjä muutoksia. Tällöin <tt>bzr</tt>:n <tt>-r</tt>-parametrille annetaan revision sijasta tagi muodossa <tt>tag:nimi</tt>. Esimerkiksi tagilla "versio-1.0" nimetyn revision ja nykyisen revision välillä tapahtuneet muutokset näkee komennolla
bzr diff -r tag:versio-1.0
Ja vastaavasti versioon 1.0 voitaisiin palata komennolla
bzr revert -r tag:versio-1.0

Tageja on myös mahdollista poistaa komennolla
bzr tag --delete tagi

Kaikki tagit näkee komennolla
bzr tags
Komennon tulosteena on lista, jossa näkyy tagi ja sitä vastaava revisio.

=== Ulkoisen palvelimen käyttö ===
Tässä vaiheessa voisimme haluta siirtää muutoksemme palvelimelle, jotta muut kehittäjät voisivat osallistua kehitystyöhön. Tämä onnistuu lähettämällä varasto ulkoiselle palvelimelle komennolla <tt>bzr push</tt>:
$ bzr push --create-prefix sftp://tunnus@palvelin.com/~/public_html/rojekti
2 revision(s) pushed.
Tässä <tt>--create-prefix</tt> tarkoittaa sitä, että Bazaar luo projektihakemiston, jos se ei vielä ole olemassa. On syytä huomata, että Bazaar lähettää kaikki revisiot, jotka paikalliseen varastoon on tallennettu, ei vain uusinta.
''Huom: esim. Ubuntu vaatii paketin python-paramiko -asennuksen jotta Bazaarin käyttämä, pythonilla tehty ssh-yhteys onnistuu.''

Palvelimella oleva projekti taas voidaan hakea komennolla <tt>bzr branch</tt>:
$ bzr branch http://osoite.fi/rojekti
Tällöinkin Bazaar hakee kaikki projektin revisiot. Osoite on yksinkertaisesti jokin hakemisto, josta löytyy <tt>.bzr</tt>-niminen Bazaarin oman tietokannan sisältävä hakemisto.

=== Kehityshaarat ===

Bazaar mahdollistaa useiden kehityshaarojen luomisen ja hallinnoinnin. Esimerkiksi ohjelmaa kehitettäessä ohjelman sen hetkisestä tilasta voitaisiin uusi kehityshaara, ''branch'', joka on alkuperäisen ohjelman kopio. Tähän haaraan voidaan sitten tehdä rauhassa suuria muutoksia esimerkiksi uuden ominaisuuden lisäämiseksi ilman pelkoa siitä, että alkuperäistä ohjelman kehitystä häiritään. Esimerkkitilanne voisi olla vaikka graafisen käyttöliittymän lisääminen ohjelmaan. Pienessä mittakaavassa sama asia on se, että useampi henkilö muokkaa ohjelmaa erikseen omalla koneellaan ja lopulta haluaa siirtää muutoksensa takaisin palvelimelle.

Kun kehityshaaraan on tehty halutut muutokset, ne voidaan tuoda takaisin "päähaaraan" (Bazaarissa sinänsä mikään haara ei ole toista tärkeämpi, mutta tässä päähaaralla tarkoitetaan esimerkiksi projektin virallista Bazaar-versionhallintaa). Tätä kahden haaran yhdistämistä kutsutaan nimellä ''merge''.

Toiseen haaraan tehdyt muutokset tuodaan omaan kehityshaaraan komennolla
bzr merge http://projekti.fi/kehityshaara
Jos osoitetta ei anneta, bzr hakee siihen kehityshaaraan, josta koneella oleva haara on kopio, tehdyt muutokset ja yhdistää ne koneella olevaan paikalliseen haaraan.

Bazaar yrittää automaattisesti yhdistää muutokset. Jos merge ilmoittaa "All changes applied succesfully", on se automaattisesti osannut yhdistämään versiot. Muutokset näkee komennolla
$ bzr diff
Joskus merge ei kuitenkaan osaa yhdistää versioita kokonaan automaattisesti. Näin tapahtuu silloin, kun samaa osaa tiedostosta on muokattu molemmissa haaroissa. Tällöin syntyy ristiriita (''conflict'') joka on ratkaistava käsin. Tiedostot, joita ristiriidat koskevat, näkee komennolla
$ bzr conflicts
Tämän jälkeen ongelmat täytyy käydä ratkaisemassa koodista käsin. Kun tämä on tehty, poistetaan ristiriita Bazaarin tietokannasta komennolla
$ bzr resolve TIEDOSTONIMI
Lopuksi muutokset tallennetaan paikalliseen varastoon normaalisti komennolla
$ bzr commit -m "Yhdistetty Pekan version kanssa"

== Launchpad ==
Bazaar-palvelimen asentamisen sijaan voidaan käyttää myös julkisia Bazaar-palvelimen tarjoavia palveluita. Suurin tällainen on mm. [[Ubuntu]]n kehitysalustana käytettävä [http://www.launchpad.net Launchpad]. Jokainen käyttäjä voi vapaasti käyttää Launchpadin Bazaar-palvelua rekisteröitymällä palveluun.

Muutoksia lähetettäessä käyttäjä tunnistetaan [[SSH]]-avaimen avulla. Käyttäjän julkinen SSH-avain löytyy polusta <tt>~/.ssh/id_dsa.pub</tt> tai <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt>. Jos tällaisia tiedostoa ei löydy, on SSH-avainpari luotava komennolla <tt>ssh-keygen</tt>. Tämän jälkeen kyseisen tiedoston sisältö on kerrottava Launchpadiin menemällä ensin omalle käyttäjäsivulle ja tämän jälkeen napsauttamalla ''Update SSH keys'' -linkkiä ja kopioimalla tiedoston sisältö sivun alareunassa olevaan tekstikenttään.

Tämän jälkeen versiot voi lähettää Launchpadiin komennolla
$ bzr push bzr+ssh://käyttäjätunnus@bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti
missä <tt>käyttäjätunnus</tt> näkyy mm. käyttäjäsivun URL-osoitteessa. Vastaavasti tämä projekti voitaisiin kopioida komennolla
$ bzr branch http://bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti

== Katso myös ==
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[CVS]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://bazaar-vcs.org/ Ohjelman kotisivu]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/mini-tutorial/index.html Pikaohje]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/user-guide/index.html Käyttäjän opas]
*[[wikipedia:Bazaar (software)|Englanninkielisen Wikipedian Bazaar-artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Versionhallintaohjelma

2009-02-06T22:46:08Z

Jarkko: Ak: Ohjaus sivulle Versionhallintajärjestelmä

#ohjaus [[Versionhallintajärjestelmä]]

Beep Media Player

2009-02-06T22:41:00Z

Jarkko: GTK+

Beep Media Player eli BMP on [[GTK+|GTK+ 2]] -pohjainen, [[XMMS]]:stä [[fork|haarautettu]] musiikkisoitin.

BMP:n tekijät kokivat XMMS-taustan kuitenkin aikaa myöten liian rajoittuneeksi, minkä johdosta ohjelman kehitys katkesi lokakuussa 2005 julkaistuun 0.9.7.1-versioon. Tämän jälkeen BMP:n tekijät siirtyivät kehittämään uutta, [[BMPx]]:ksi ("Beep Media Player Experimental") nimettyä multimediasoitinta. BMPx pohjautuu lähes kokonaan uudelleenkirjoitettuun koodiin käyttäen [[backend]]inään [[GStreamer|GStreameria]]. BMP 0.9.7.1:stä on sittemmin haarautettu [[Audacious]]-soitin, jota kehitetään vanhaan XMMS-koodipohjaan perustuen.

==Aiheesta muualla==
*[http://bmp.beep-media-player.org/index.php/BMP_Homepage Kotisivu]

[[Luokka:Multimedia]]

Linux

2009-02-06T22:36:14Z

Jarkko:

{{perustietoa}}
Käsitteellä Linux voidaan tarkoittaa sekä [[wikipedia:fi:Linux (ydin)|Linux]]-nimistä käyttöjärjestelmän [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmän ydin|ydintä]] (engl. ''kernel'') että sen ympärille rakennettua [[Linux-käyttöjärjestelmä]]ä eli [[GNU/Linux]]ia.

==Katso myös==
*[[kernel|Linux-ydin]]
*[[Aloittelijalle|Linux-aloittelijan ohjeet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Järjestelmä]]

Pkill

2009-02-06T22:35:34Z

Jarkko:

Pkill on [[pgrep]]in tapaan toimiva [[komentorivikomennot|komentorivikomento]], joka [[killall]]-komennon tapaan tappaa tietyt [[prosessi]]t prosessien nimen ([[PID]]) ja niitä ajavan käyttäjän perusteella. Sen syntaksi on seuraava
pkill [-signaali] [VALITSIMET] prosessi
missä <tt>signaali</tt> on [[signaali]], joka prosessille lähetetään (esim. 9). Signaalia ei ole pakko antaa.

Pkillin kanssa voi käyttää samoja valitsimia kuin <tt>pgrep</tt>in kanssa. Valitsimia on listattu artikkelissa [[pgrep]].

Esimerkiksi käyttäjän <tt>tux</tt> ajossa olevat [[yes]]:it tapettaisiin komennolla
pkill yes -u tux
Toisen käyttäjän prosesseja voi luonnollisesti tappaa vain [[pääkäyttäjä]].

== Katso myös ==
*[[Killall]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Prosessienhallinta]]

Neverball

2009-02-06T16:54:44Z

Jarkko:

[[Kuva:Neverball_1.4.jpg|right|200px|thumb|Neverball]]

Neverball on nopeatempoinen, kolmiulotteinen taitopeli, jossa pelaaja kallistelee hiirtä tai joystickia käyttäen tasoa tarkoituksenaan ohjata tasolla liikkuvaa palloa keräten kolikoita ja pyrkien maalia kohti. Läheinen kaupallinen sukulainen on pelikonsoleille julkaistu Super Monkey Ball.

Neverputt on samaa fysiikka- ja grafiikkamoottoria käyttävä 1–4 pelaajan minigolfpeli.

[[Kuva:Neverputt_1.4.jpg|right|200px|thumb|Neverputt]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.icculus.org/neverball/ Neverball] – Kotisivu
*[http://www.nevercorner.net/ Neverforum] – Keskustelua pelistä

[[Luokka:Taitopelit]]

Xvid

2009-02-06T13:25:00Z

Jarkko: välilyönti unohtui

{{perustietoa}}
Xvid on avoimen lähdekoodin MPEG-4-videokoodekki. Yleisimmät [[:Luokka:Multimedia|Linux-videosoittimet]] tukevat sitä.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Xvid|Xvid Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Xvid

2009-02-06T13:24:19Z

Jarkko: XviD -> Xvid

{{perustietoa}}
Xvid on avoimen lähdekoodin MPEG-4 -videokoodekki. Yleisimmät [[:Luokka:Multimedia|Linux-videosoittimet]] tukevat sitä.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Xvid|Xvid Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

XviD

2009-02-06T13:23:36Z

Jarkko: siirsi sivun ”XviD” ohjauksen ”Xvid” päälle: nimi muuttunut jo yli kaksi vuotta sitten

#OHJAUS [[Xvid]]

Xvid

2009-02-06T13:23:36Z

Jarkko: siirsi sivun ”XviD” ohjauksen ”Xvid” päälle: nimi muuttunut jo yli kaksi vuotta sitten

{{perustietoa}}
XviD on avoimen lähdekoodin MPEG-4 -videokoodekki. Yleisimmät [[:Luokka:Multimedia|Linux-videosoittimet]] tukevat sitä.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:XviD|XviD Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Käyttäjä:Jarkko

2009-02-06T11:07:35Z

Jarkko: yhteystietoja

Jarkko Piiroinen.

== Yhteystiedot ==
* Sähköposti: jarkko.piiroinen at iki piste fi 
* [http://linux.fi/foorumi/ Linux.fi:n keskustelualueella] kirjoittelen nimimerkillä ''jmp''. 
* IRCnetin [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]]-kanavalta minut tavoittaa nimimerkillä ''jmip'' (samalla nimimerkillä myös muualla).

JAMin

2009-02-06T10:50:54Z

Jarkko: sitova välilyönti pois

{{ Ohjelma | nimi=JAMin | kuva=[[Kuva:JAMin.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://jamin.sourceforge.net http://jamin.sourceforge.net]}}

JAMin on suunniteltu ammattilaiskäyttöön masterointirajapinnaksi JACKille. JAMin on avointa lähdekoodia.
Ohjelma käyttää LADSPAa digitaalisen singaaleiden [[wikipedia:fi:Digitaalinen_signaalinkäsittely|DSP]] prosessointiin. JAMin soveltuu hyvin käytettäväksi [[Digitaalinen äänitystyöasema|digitaalisessa äänitystyöasemassa]].

==Ominaisuudet==
* Lineaariset filtterit
* JACK I/O
* 30 kanavan graafinen [[wikipedia:fi:Ekvalisaattori|taajuuskorjain]] eli terssikorjain
* Graafinen taajuuskorjain säätöarvo säätimillä
* Spektrin analysaattori
* 3 kanavan huipun [[wikipedia:fi:Kompressori_(audio)|kompressori]]
* Tiiliseinän ennakointi rajoitin (Lookahead brickwall limiter)
* Monikanavaisen stereon prosessointi
* Esiajastus ja paikka
* Dynamiikan maksimisoija.

==Asennus==

===Lähdekoodista asentaminen===
JAMin uusimman version [[lähdekoodi]]n voi ladata sen [http://jamin.sourceforge.net/en/install.html kotisivuilta].
Saatu lähdekoodipaketti täytyy tämän jälkeen [[kääntäminen|kääntää]].

==Katso myös==
* [[Ardour]]
* [[JACK_rack|JACK Rack]]

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Multimedia]]

Valgrind

2009-02-06T10:48:44Z

Jarkko: helgrind, wikitystä

{{ Ohjelma | nimi=valgrind | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]]| käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://valgrind.org valgrind.org] }}

Valgrind on helppokäyttöinen ja hyödyllinen muistidebuggaus- ja profilointityökalu Linuxille, joka tukee x86-, AMD64-, ppc- ja ppc64-prosessorityyppejä.

== Käyttö ==

Valgrind käynnistetään kuten [[Gdb]]
valgrind ./ohjelma

Tämän jälkeen Valgrind tulostaa, oletuksena standarditulostusvirtaan, mm. hyödyllistä tietoa ohjelman muistinkäytön puutteista, jos niitä on.

===Työkalut===

Mikäli haluat käyttää jotain muuta työkalua kuin memcheck, käytä valitsinta <tt>--tool=<työkalu></tt>.

Valittavana on seuraavat työkalut:

* Memcheck, erinomainen työkalu muistinhallinnan virheiden löytämiseen.
* Cachegrind, työkalu, joka kertoo kuinka hyvin ohjelmasi hyödyntää prosessorivälimuistia.
* Callgrind, työkalu, joka antaa kehittäjälle olennaista tietoa ohjelman eri osien käyttämistä prosessoriresursseista .
* Massif, työkalu ohjelman dynaamisesti varattavan muistin käytön profilointiin.
* Helgrind, synkronointivirheiden etsimiseen POSIX-säikeitä käyttävistä ohjelmista.

== Tulosteen tulkinta ==

Valgrindin tulostamien rivien alussaoleva ==[[PID]]== kertoo senhetkisen ajettavan prosessin prosessitunnuksen.
Ohjelman oma tuloste taas tulostuu sellaisenaan ilman tätä merkintää.

===tool=memcheck===

==12799== Invalid read of size 4
Edellinen merkintä kertoo, että muistista on luettu alue standardikirjastolta varattujen muistialueiden ulkopuolelta. "of size 4" kertoo tässä, että luvun koko on neljän tavun eli 32 bitin kokoinen. Tämä on ehdottomasti virhe, tarkista esimerkiksi taulukoiden indeksoinnit.
Merkinnän jälkeen tulostuu kutsupino, joka kertoo, missä virhe tapahtuu. Esimerkiksi:
==12393== at 0x80483FA: main (testi.c:7)
kertoo, että virhe tapahtuu suoritettavan ohjelman kohdassa 0x80483FA, funktiossa <tt>main()</tt>, lähdekooditiedostossa testi.c ja rivillä 7.

==16340== Address 0x416702D is 1 bytes after a block of size 4 alloc'd
Kertoo luetun muistiosoitteen ja hyödyllistä tietoa sen sijainnista suhteessa varattuun muistiin.

==17298== Invalid write of size 1
Merkintä kertoo, että muistiin on kirjoitettu alue varattujen muistialueiden ulkopuolelta. Tulkinta on lähes täysin vastaava edelliseen nähden.

==18096== Conditional jump or move depends on uninitialised value(s)
Tämä virhe syntyy, kun koodissa on käytetty if-, for- tai while-ohjauslausekkeiden ehtona muuttujaa, jonka muistialue on alustamaton tai jonka muistialueen sisältö ei ole määräytynyt täsmällisesti ohjelman ajon aikana.

Tässä vikana voi olla esimerkiksi unohtunut <tt>= NULL</tt> -sijoitus olemattomalle oliolle, kun olion ja <tt>NULL</tt>:n vertailua käytetään ehtona olion käsittelylle. Kannattaa kuitenkin välttää logiikkavirheiden peittämistä mielivaltaisella alustamisella!

===Yhteenveto ohjelman muistinkäytöstä===

==8843== ERROR SUMMARY: 4 errors from 4 contexts (suppressed: 7 from 1)
==8843== malloc/free: in use at exit: 4 bytes in 1 blocks.
==8843== malloc/free: 1 allocs, 0 frees, 4 bytes allocated.
==8843== For counts of detected errors, rerun with: -v
==8843== searching for pointers to 1 not-freed blocks.
==8843== checked 53,100 bytes.

Käyttämällä valitsinta <tt>--leak-check=full</tt> saadaan tietoa menetetystä muistista:

==8843== 4 bytes in 1 blocks are definitely lost in loss record 1 of 1
==8843== at 0x4021628: malloc (in /usr/lib/valgrind/x86-linux/vgpreload_memcheck.so)
==8843== by 0x80483F1: main (testi.c:7)

Tämä kertoo, että kadotettu 4 tavun kokoinen 1 muistialue (block) varattiin käyttöön testi.c:n rivillä 7. Monimutkaisemmissa tilanteissa tulostuu koko kutsupino, joka aiheutti muistinvaraamisen. Se on kuitenkin tulkittavissa, kuten aiemmin esitettiin.

==8843== LEAK SUMMARY:
==8843== definitely lost: 4 bytes in 1 blocks.
==8843== possibly lost: 0 bytes in 0 blocks.
==8843== still reachable: 0 bytes in 0 blocks.
==8843== suppressed: 0 bytes in 0 blocks.
==8843== Reachable blocks (those to which a pointer was found) are not shown.
==8843== To see them, rerun with: --show-reachable=yes

Tämä kertoo yhteenvedon hukatusta muistista - hyvässä C-kielisessä ohjelmassa tyypillisesti kaikki luvut tässä ovat nollia.

"definitely lost" kertoo, että muistialueen käsittely voidaan varmasti tulkita muistivuodoksi.

"possibly lost" kertoo, että muistialueen käsittely voidaan luultavasti tulkita muistivuodoksi.

"still reachable" kertoo, että varattuun muistialueeseen on säilytetty viittaus ohjelman loppuun asti, mutta sitä ei vapauteta ennen ohjelma päättymistä. Tunnetusti C++:n standardikirjastojen templaattisäilöt eivät vapauta muistia välttämättä käskettäessäkään, vaan säilyttävät varauksen, jotta alue voitaisiin ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön. Tästä ei siis tarvitse välttämättä C++-ohjelmissa huolestua.

==Vaihtoehtoiset käyttöliittymät==

== Aiheesta muualla ==

*[http://jumi.lut.fi/~paalanen/htyot/valgrind.html Valgrind - muistidebuggeri] -opas

== Katso myös ==

*[[Gdb]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

IBM Thinkpad T60

2009-02-06T10:35:36Z

Jarkko:

Tämä sivu käsittelee Linuxin asentamisesta kannettavaan tietokoneeseen mallia IBM Thinkpad T60.

== Laitteistokokoonpano ==

Seuraavassa on koneen laitteistokokoonpano

{|
|'''Suoritin:'''
|Intel Core 2 Duo
|-
|'''Keskusmuisti:'''
|1 Gt DDR2
|-
|'''Kiintolevy:'''
|80 Gt
|-
|'''Näytönohjain:'''
|Integroitu Intel GL945
|-
|'''Äänikortti:'''
|Integroitu Intel Corporation 82801G (ICH7 Family) High Definition Audio Controller (rev 02)
|-
|'''Langaton verkkosovitin:'''
| Intel Corporation PRO/Wireless 3945ABG
|-
|'''Verkkosovitin:'''
|Intel Corporation 82573L
|-
|'''Muuta:'''
|DVD/RW-asema, 4 USB-porttia, S-video-liitin, 56k modeemi, 2 PCMCIA-paikkaa
|}

== Asennus ja muut huomiot ==

{|
|'''Asennuksen ajankohta'''
|syyskuu 2007
|-
|'''Jakeluversio'''
|[[Ubuntu]] 7.04 (Feisty Fawn) ja Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon)
|}

=== Huomiot ===
Pääsääntöisesti kaikki toimii suoraan.

== Asennusongelmat ja niiden ratkaisuja ==
Ubuntu 7.10:n kanssa saattaa esiintyä ongelmia [[WLAN-kortit|WLAN-kortin]] kanssa. Kts. [[IBM Thinkpad T60#WLAN]].

=== Näytönohjain ===
[[Näytönohjain]] toimii avoimilla 3D-kiihdyttävillä ajureilla suoraan. Ulkoinen VGA-liitäntään liitettävä näyttö ei toimi.

Ubuntu 8.04:n kanssa VGA-liitäntä toimii automaattisesti.

==== Ratkaisu ====
Ulkoista näyttöä varten löytyy ohjeet [http://www.thinkwiki.org/wiki/Intel_Graphics_Media_Accelerator_950 ThinkWikistä]. Niitä ei kuitenkaan testattu.

=== WLAN ===
Langaton verkkokortti toimii, mutta ajuri tarvitsee pienen suljetun lähdekoodin osan. Ubuntussä kortti toimii kuitenkin suoraan.

Jos [[NetworkManager]]-ohjelma ei onnistu liittymään langattomaan verkkoon, kannattaa kokeilla ajaa käsin [[dhclient]]:
sudo dhclient
Tämä ongelma saattaa esiintyä Ubuntu 7.10:n kanssa.

Lisätietoja WLAN-yhteyksistä löytyy artikkelista [[WLAN]].

=== Keskeytys- ja lepotila ===
Keskeytys- ja lepotila toimivat oikein Ubuntu 7.10:ssä. 7.04:ssä on tehtävä seuraavat asetukset:
*Tiedostoon <tt>/etc/acpi/suspend.d/10-thinkpad-standby</tt> on lisättävä rivi
/etc/init.d/powernowd stop
*ja tiedostoon <tt>/etc/acpi/resume.d/90-thinkpad-unstandby.sh</tt> rivi
/etc/init.d/powernowd start
*Tiedostosta <tt>/etc/default/acpi-support</tt> löytyvä rivi
MODULES=""
*on muutettava muotoon
MODULES="ipw3945"
*Lisäksi saman tiedoston rivi
POST_VIDEO=true
*on muutettava muotoon
POST_VIDEO=false

=== Sormenjälkitunnistin ===
Koneen sormenjälkitunnistimella on mahdollista korvata salasanan syöttäminen. Lisätietoja tästä löytyy artikkelista [[Thinkfinger]].

[[Luokka:Asennukset]]

Malline:Ohjelma

2009-02-06T10:32:35Z

Jarkko: rivinvaihto pois: lisää muuten ylimääräisen rivin joka artikkelin alkuun

{| class="toccolours" style="float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 19em; font-size: 88%; clear: right;" cellspacing="2"
|-
! colspan="2" style="text-align: center; font-size: larger;" | {{{nimi}}}
|-
| colspan="2" style="padding: 0.5em 0; text-align: center;" | {{{kuva}}} {{{kuvateksti}}}
|- style="vertical-align: top;"
|'''Käyttöliittymä'''
| {{{käyttöliittymä}}}
|- style="vertical-align: top;"
|'''Lisenssi'''
| {{{lisenssi}}}
|- style="vertical-align: top;"
|'''Kotisivu'''
| {{{kotisivu}}}
|}<noinclude>

== Käyttö ==
Lisää artikkelin alkuun seuraava teksti:
<pre>
{{Ohjelma
| nimi=Ohjelman nimi
| kuva=[[Kuva:ohjelman_logotiedosto.png]]
| kuvateksti=näkyvä kuvateksti
| lisenssi=[[ohjelman lisenssi]]
| käyttöliittymä=teksti/[[Qt]]/[[GTK]]/www
| kotisivu=[http://www.sivu.org/ www.sivu.org]}}
</pre>

Kohtia voi jättää myös tyhjäksi. Lisätietoja löytyy sivulta [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä/Ohjelmat]].
</noinclude>

Midnight Commander

2009-02-06T10:27:41Z

Jarkko: linkin päivitys

{{Ohjelma | nimi=Midnight Commander| kuva=[[Kuva:MidnightCommander.png|thumb|250px]] | kuvateksti=| lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[ncurses]] | kotisivu=[http://www.midnight-commander.org/ midnight-commander.org]}}
Midnight Commander eli <tt>mc</tt> on tehokas [[ncurses]]-pohjainen tekstitilassa käytettävä tiedostoselain joka tukee mm. [[ftp]]- ja [[ssh]]-yhteyskäytäntöjä ([[FISH]]). Ohjelmaan on myöhemmin lisätty tuki hiirelle. Sen esikuvana on DOS-maailmassa aikoinaan suosittu Norton Commander. Vaikka Midnight Commander on tehty [[UNIX]]in kaltaisia järjestelmiä silmällä pitäen, se toimii myös [[Windows]]issa [[Cygwin]]-ohjelmiston avulla.

==Katso myös==
*[[TUI]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:en:Midnight Commander|Midnight Commander englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Tiedostonhallinta]]

GNU GPL

2009-02-06T10:25:02Z

Jarkko: Licence -> License

{{perustietoa}}
GNU GPL eli GNU General Public License on yleisin avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa käytetty lisenssi. Nykyään käytössä on useimmiten GPL:n versio 2, mutta kesäkuussa 2007 julkaistuun kolmosversioon ollaan monissa projekteissa siirtymässä. Lisenssin uusi versio on periaatteiltaan sama kuin aiemmatkin, mutta se tukkii joitakin porsaanreikiä, joita edellistä lisenssiversiota kirjoitettaessa ei huomattu. Lähinnä ns. "anti-tivoization"-pykälän vuoksi esimerkiksi Linuxin [[ydin]] ei ole ainakaan toistaiseksi siirtymässä GPL:n kolmanteen versioon.

GPL on ns. ''copyleft''-lisenssi. Sen alla lisensoidusta ohjelmasta pitää aina olla saatavilla lähdekoodi, ja ohjelmaa voi vapaasti käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, muokata ja levittää edelleen (myös kaupallisesti). GPL kuitenkin vaatii, että ohjelmaa ja siihen perustuvia muita ohjelmia levitetään GPL:n alaisuudessa.

== Katso myös ==
*[[Apache-lisenssi]]
*[[BSD-lisenssi]]
*[[GNU LGPL]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:GNU GPL|Wikipedian GNU GPL -artikkeli]].
*[http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html Lisenssin englanninkielinen versio]
*[http://avautuma.blogspot.com/2007/07/mark-radcliffen-nkemys-gplv3sta.html GPLv2:n ja GPLv3:n erot]
*[http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.html GPLv3:n epävirallinen suomennos]
*[http://www.turre.com/licenses/gpl-2.0_fi.html GPLv2:n epävirallinen suomennos]

[[Luokka:Lisenssit]]

Mercurial

2009-02-05T20:10:30Z

Jarkko: p

{{Ohjelma
| nimi=Mercurial
| kuva=[[Image:mercurial-logo.png|Mercurial-logo]]
| kuvateksti=
| käyttöliittymä=Teksti
| lisenssi=[[GPL]]
| kotisivu=[http://selenic.com/mercurial selenic.com/mercurial]}}
Mercurial on [[Python]]illa ja [[C]]:llä toteutettu kevyt ja nopea [[versionhallintajärjestelmä]]. Vaikka Mercurial on suhteellisen uusi, monet ohjelmistokehittäjät ja projektit (kuten [[Mozilla]]) ovat ottaneet sen käyttöön.

Mercurial on lähtökohtaisesti suunniteltu hajautettuun lähdekoodin hallintaan. Projektilla ei ole [[CVS]]:n tai [[Subversion]]in tapaan yhtä keskeistä lähdekoodivarastoa (engl. ''repository'') jonne jokainen kehittäjä tekee muutokset, vaan kaikki varastot ovat samanarvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kehittäjällä on oma paikallinen kopio koko projektin kehityshistoriasta, ja tehdyt muutokset siirtyvät varastosta toiseen. Kehittäjä voi näin ollen tuoda kenen tahansa kehityshaaran (engl. ''branch'') omalle koneelleen ja yhdistää muutokset omaan paikalliseen kopioonsa.

== Asennus ==

Mercurial löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>mercurial</tt>. Jos kuitenkin haluat ohjelmasta uusimman version, saatat joutua joko asentamaan ohjelmiston käsin tai käyttämään [http://peak.telecommunity.com/DevCenter/EasyInstall Easy Install] -ohjelmaa, joka on tarkoitettu Python-ohjelmien asennukseen.

=== Easy Install ===

Mercurialin asennus tai päivitys uusimpaan versioon tapahtuu komennolla:

$ easy_install -U mercurial

Easy Install asentaa Mercurialin skriptin (<tt>hg</tt>) ja kirjastot niihin hakemistoihin, joka on määritelty tiedostossa <tt>.pydistutils.cfg</tt>. Voit esimerkiksi määrittää hakemistoksi kotihakemistosi, jolloin et tarvitse [[Root|pääkäyttäjä]]n oikeuksia. Tiedoston sisältö voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

[install]
install_lib = /home/kayttaja/lib/python
install_scripts = /home/kayttaja/bin

=== Asentaminen käsin kotihakemistoon ===

$ cd $HOME
$ wget http://www.selenic.com/mercurial/release/mercurial-VERSIO.tar.gz # esim. mercurial-1.1.1.tar.gz
$ tar -xzvf mercurial-VERSIO.tar.gz
$ cd mercurial-VERSIO
$ python setup.py install

Kun haluat asentaa itse käännetyt ohjelmistot ja kirjastot johonkin tiettyyn hakemistoon, voit käyttää valitsinta <tt>--home=hakemisto</tt>:

$ python setup.py install --home=$HOME/paketit/

Tällöin tarvittavat binäärit ja kirjastot asentuvat hakemistoihin <tt>$HOME/paketit/bin/</tt> ja <tt>$HOME/paketit/lib/</tt>.

== Ohjelman peruskäyttö ==
Mercurialia käytetään komennolla <tt>hg</tt>. Ohjelman sisäiset komennot saa listattua komennolla <tt>hg help</tt>. Aliakset saa näkyviin käyttämällä <tt>help</tt>-komennon kanssa <tt>-v</tt>-valitsinta. Yksittäisen komennon käyttöohjeen näkee komennolla <tt>hg help komento</tt> (esim. <tt>hg help clone</tt>).

=== Olemassa olevan projektin tuominen ===
Olemassa olevasta projektista voi tehdä paikallisen kopion komennolla
$ hg clone http://palvelin.example/projekti
Se hakee palvelimelta kopion kohteesta "projekti" ja tallentaa sen uuteen samannimiseen hakemistoon.

Projektin tiedostot päivitetään komennolla
$ hg pull http://palvelin.example/projekti

Samalla kopioituu palvelimella oleva muutoshistoria. Huomaa, että tämä ei kuitenkaan päivitä työkopion tiedostoja. Jos aiot tehdä muutoksia johonkin projektin tiedostoista, kannattaa päivittää tiedostot myös työkopioon. Tämä tapahtuu komennolla
$ hg update

Vaihtoehtoisesti voit käyttää <tt>pull</tt>-komennon kanssa valitsinta <tt>-u</tt>, jolloin työkopio päivitetään automaattisesti paikallisen kopion päivityksen jälkeen.
$ hg pull -u http://palvelin.example/projekti

=== Uuden projektin luominen ===

Uusi projekti luodaan komennolla <tt>init</tt>
$ cd projekti/
$ hg init
Tämä tekee hakemistoon uuden hakemiston nimeltä <tt>.hg</tt>, jossa Mercurial säilyttää projektin tietoja.

=== Tiedostojen lisääminen ja poistaminen ===
Tiedostoja lisätään projektiin komennolla <tt>add</tt>.
$ hg add sound.c input.c
Jos <tt>add</tt>-komennolle ei anneta yhtään tiedostonimeä, Mercurial lisää kaikki nykyisen hakemiston tiedostot varastoon.

Poistaminen tapahtuu vastaavasti komennolla <tt>remove</tt> (lyhyemmin <tt>rm</tt>).
$ hg remove sound.c

Tiedostojen uudelleennimeäminen tapahtuu komennolla <tt>rename</tt>.
$ hg rename vanha.c uusi.c

Paikallisessa varastossa olevat muokatut tiedostot voi nähdä komennolla <tt>status</tt>.
$ hg status
? TODO
M main.c
M graphics.c
A input.c
R sound.c

Merkki ennen tiedoston nimeä kertoo, mitä tiedostolle on tehty.

M = tiedostoa on muutettu 
A = tiedosto on lisätty 
R = tiedosto on poistettu 
? = tiedostoa ei ole lisätty varastoon

Jos projektiin ei ole tehty muutoksia, <tt>status</tt>-komento ei tulosta mitään.

=== Muutoksien päivittäminen ===
Tehdyt muutokset voidaan päivittää paikalliseen varastoon komennolla
$ hg commit

Tämä avaa oletuseditorin johon voit kirjoittaa muutostapahtumalle kuvauksen. Yleensä kannattaa kirjoittaa ensimmäiselle riville lyhyt kuvaus joka yksinään pystyy kertomaan mitä muutoksia on tehty. Tämä siitä syystä, että vain ensimmäinen rivi näkyy esim. <tt>log</tt>-komennon tulosteessa. Muut rivit kannattaa käyttää yksityiskohtaisempaan kuvaukseen.

Jos et haluakaan tehdä muutosta, voit sulkea tekstieditorin tallentamatta tiedostoa.

Päivitykseen voi myös lisätä suoraan lyhyen kommentin käyttämällä valitsinta <tt>-m</tt>:
$ hg commit -m "Korjasin muistivuodon"

Muutoksien päivittäminen ulkoiseen varastoon tapahtuu komennolla
$ hg push http://palvelin.example/projekti

Muutoshistorian voi nähdä komentamalla
$ hg log

Työskentelyn alla olevan projektin tämänhetkiset muutokset näkee komentamalla
$ hg diff

Tämä näyttää muutokset ''unified diff'' -muodossa. Tämä vastaa [[diff]]-ohjelman tulostetta <tt>-u</tt>-valitsimella varustettuna.

Käyttämällä <tt>-t</tt>-valitsinta voidaan nähdä revisioiden väliset muutokset. Esimerkiksi revisioiden 100 ja 101 väliset muutokset näet komennolla
$ hg diff -r 100:101

== Katso myös ==
*[[CVS]]
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[Bazaar]]

== Aiheesta muualla==
*[http://www.selenic.com/mercurial/wiki/index.cgi/QuickStart Mercurial Quick Start] – pikaopas Mercurialin käyttämiseksi (englanniksi)
*[http://hgbook.red-bean.com/ Distributed revision control with Mercurial] – kattava ja ajan tasalla pidetty käsikirja (englanniksi)

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Qjackctl

2009-02-05T13:02:26Z

Jarkko: kuva mallineeseen

{{ Ohjelma | nimi=Qjackctl | kuva=[[Kuva:qjackctl.png|240px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL|GPLv2+]] | käyttöliittymä=[[QT]] | kotisivu=[http://qjackctl.sourceforge.net http://qjackctl.sourceforge.net]}}
Qjackctl on pieni ohjelma joka kontrolloi [[Jack_Audio_Connection_Kit|JACK]]-äänipalvelinta.
Ohjelma tarjoaa yksinkertaisen [[GUI]]-dialogin [[Jack_Audio_Connection_Kit|JACK]] äänipalvelimen asetuksille, jotka tallennetaan sessioon. Qjackctl soveltuu hyvin [[Digitaalinen äänitystyöasema|digitaaliseen äänitystyöasemaan]].

==Asenna==
{{asenna|Qjackctl|qjackctl}}

==Katso myös==
*[[Jack_Audio_Connection_Kit|JACK]]
*[[JACK rack]]

[[Luokka:Multimedia]]

Xterm

2009-02-04T22:42:51Z

Jarkko: kh

'''xterm''' on [[X Window System]]ille tehty [[terminaaliemulaattori]], joka kuuluu X:n perusohjelmiin, vaikka onkin monipuolinen. Mikäli varsinainen xterm ei ole asennettuna, sillä nimellä on yleensä toinen, keskeisten ominaisuuksien osalta yhteensopiva ohjelma.

xterm emuloi [[päätetyyppi|päätetyyppejä]] vt102 (melko kattavasti) ja vt220 (ilman ladattavia fontteja) sekä vektorigrafiikkapäätettä [[tektronix 4014]] (eri ikkunassa). xtermillä on myös näistä poikkeavia ominaisuuksia, joita saa parhaiten hyödynnettyä asetuksella TERM=xterm (xterm toimii yllämainittujen lisäksi myös TERM-asetuksilla vt100, ansi ja dumb).

Näyttöä pystyy vierittämään niin, että aikaisemmin näytettyjä rivejä saa takaisin näytölle, joko vierityspalkilla tai Näppäinyhdistelmällä SHIFT-PgUp. Käytössä on myös toinen näyttötila, jota esimerkiksi [[less]] käyttää, jotta se ei sotkisi näyttöhistoriaa. Näiden kahden välillä voi vaihtaa xtermin valikkojen avulla (CTRL-hiirinäppäin).

==Käyttöesimerkkejä==

Xterm käynnistetään oletusasetuksilla pelkällä xterm-komennolla:
xterm

Värejä voi muuttaa mm. valitsimilla <tt>-fg</tt> ja <tt>-bg</tt>. Tässä laitetaan valkoiset kirjaimet mustalle taustalle:
xterm -fg white -bg black

Jos halutaan vaikkapa käynnistää [[Bsdgames|tetris-bsd]] samalla kun xterm käynnistetään, käytetään <tt>-e</tt>-valitsinta:
xterm -e tetris-bsd

Xtermin asetuksia voi säätää valikoilla, jotka aukeavat pitämällä Control-näppäintä painettuna, osoittamalla Xterm-ikkunaa ja painamalla hiiren nappuloita 1, 2 tai 3.

Xtermin voi nollata komennolla [[Reset|reset]].

[[Luokka:Terminaaliemulaattorit]]

Double Commander

2009-02-04T22:38:10Z

Jarkko:

{{Ohjelma
| nimi=Double Commander
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[GTK]] (1 ja 2)
| kotisivu=[http://doublecmd.sourceforge.net/ doublecmd.sourceforge.net]}}
Double Commander on tiedostonhallintaohjelma. Se on saatavana Linuxiin sekä [[GTK]]- että [[KDE]]-pohjaisena. Tiedostojen kopioimisen, poistamisen ja siirtämisen ohella ohjelma sisältää mm. mahdollisuuden pakattujen tiedostojen käsittelyyn, [[tekstieditori]]n syntaksin värikorostuksella sekä mahdollisuuden tiedostojen katseluun binääri-, heksadesimaali- tai tekstimuodossa. Myös Windows-versio on olemassa.

== Tuettuja pakkausformaatteja ==
* [[tar]].[[gzip|gz]]
* tar.[[bzip2|bz2]]
* zip
* [[RPM]]
* [[cpio]]
* [[deb]]

[[Luokka:Tiedostonhallinta]]
[[Luokka:Pakkausohjelmat]]
[[Luokka:Tekstieditorit]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

Cowsay

2009-02-04T22:26:01Z

Jarkko: wikilinkki

Cowsay on pieni [[komentorivi]]ohjelma, jolla on mahdollista tulostaa tekstiä lehmän puhe- tai ajatuskuplaan ja lisäksi monella muullakin tavalla.

== Käyttö ==
Yksinkertaisimmillaan cowsaytä voidaan käyttää syntaksilla <tt>cowsay viesti</tt>, esimerkiksi

$cowsay linux.fi!
___________
< linux.fi! >
-----------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Toisaalta cowsay:n kanssa on mahdollista käyttää monia parametreja, joilla tulostetta voi muotoilla. Oheessa on esiteltynä osa niistä:
*<tt>-W luku</tt>: Rivitys, jos rivin pituus on suurempi kuin <tt>luku</tt> niin rivinvaihto tulee parametrina annetun luvun kohdalle.
*<tt>-d</tt>: Lehmä piirretään kuolleena :(
*<tt>-t</tt>: Väsynyt lehmä
*<tt>-w</tt>: Pirteä lehmä
*<tt>-e merkkijono</tt>: Lehmän silmiksi laitetaan parametrina annettu merkkijono.

Korvaamalla komento cowsay komennolla cowthink, saadaan puhekuplan sijaan ajatuskupla.

Esimerkki:
$cowthink -e xX -W 12 1234567890123456
_____________
( 12345678901 )
( 23456 )
-------------
o ^__^
o (xX)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Yleensä cowsaytä käytetään siten, että sille [[Komentorivin perusteet|putkitetaan]] syöte toisesta ohjelmasta, esimerkiksi:
$uname -a | cowsay
______________________________________
/ Linux poyta 2.6.17-10-generic #2 SMP \
| Fri Oct 13 18:45:35 UTC 2006 i686 |
\ GNU/Linux /
--------------------------------------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Lisää hahmoja löydät komennolla
$cowsay -l
Otamme nyt käyttöön vaikkapa hahmon tux
$cowsay -f tux Minä olen tux
________________
< Minä olen tux >
----------------
\
\
.--.
|o_o |
|:_/ |
// \ \
(| | )
/'\_ _/`\
\___)=(___/

== Katso myös ==
*[[Komentorivin perusteet]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Active Directory

2009-02-04T22:24:40Z

Jarkko: /* Linuxin liittäminen Active Directory -verkkoon */ pilkun siirto

Active Directory (AD) on käyttäjätietokanta ja hakemistopalvelu, jolla hallitaan verkon käyttäjiä, tietokoneita ja eri resursseja. Se mahdollistaa keskitetyn resurssien jakamisen käyttäjille ja sovelluksille ja tarjoaa myös tavan nimetä, kuvata, paikallistaa, hallita ja suojata verkon resursseja.

Active Directoryä käytetään etenkin monissa yrityksissä. Linuxissa Active Directoryn käyttö onnistuu [[Samba]]n avulla. Windows-puolella Windows Server 2000 ja 2003 sisältävät Active Directory -palvelimen.

== Linuxin liittäminen Active Directory -verkkoon ==
Seuraavassa toimialueeena (''domain'') palvelinta <tt>ad.firma.fi</tt> ja toimialueen ohjauskoneena (''domain controller'') toimii Windows-palvelin nimeältään <tt>server1</tt>.

Huomaa, että asetustiedostoissa tekstin koolla on väliä, eli jos mallissa joku asetus on kirjoitettu isolla, se tulee kirjoittaa asetustiedostoon isoilla kirjaimilla

Aluksi on asennettava tarvittavat ohjelmat. [[Debian]]-pohjaisissa järjestelmissä on asennettava paketit <tt>krb5-user winbind samba ntpdate</tt> ja <tt>libpam-modules</tt>. Muista jakeluista löytynee paketit suunnilleen samoilla nimillä. Lisätietoja pakettien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

Seuraavaksi tarkistetaan verkon toimivuus testaamalla, että [[DNS]]-kyselyt toimivat molempiin suuntiin (nimestä IP-osoitteeksi ja päinvastoin) komentamalla
nslookup server1.ad.firma.fi
Tuloksen pitäisi näyttää jotakuinkin tältä:
<pre>Server: 10.0.0.10
Address: 10.0.0.10#53

Name: server1.ad.firma.fi
Address: 10.0.0.10
</pre>
AD käyttää DNS:ää nimien selvitykseen ja toimiva DNS palvelin on AD:n elinehto.

AD-verkon koneella on oltava sama kellonaika kun AD-palvelimella ongelmien välttämiseksi. Tämä varmistetaan asettamalla Linux päivittämään kellonaika AD-palvelimelta esimerkiksi viiden minuutin välein. Tämä tapahtuu lisäämällä [[ajoitetut tehtävät|ajoitetun tehtävän]] [[cron]]ille komentamalla pääkäyttäjänä
crontab -e
ja lisäämällä aukeavassa [[tekstieditori]]ssa tiedostoon rivin
*/5 * * * * root ntpdate server1.ad.firma.fi

Tehdään seuraavaksi Kerbos5-järjestelmän asetukset lisäämällä tiedostoon <tt>/etc/krb5.conf</tt> rivit:
<pre>
[libdefaults]
default_realm = AD.FIRMA.FI

[realms]
AD.FIRMA.FI = {
kdc = server1.ad.firma.fi
admin_server = server1.ad.firma.fi
default_domain = ad.firma.fi
}

[domain_realm]
.ad.firma.fi = AD.FIRMA.FI
ad.firma.fi = AD.FIRMA.FI
</pre>
AD:ssä oikeuksien välitys tietokoneesta toiseen hoidetaan Kerberoksen avulla. Siitä johtuen myös Linux-kone tulee asentaa käyttämään Kerberossia.
Jos olet kiinnostunut siitä, mikä kerberos tarkemmin sanottuna on ja mitä se tekee, niin kannattaa lukea tämä seminaarityö: http://www.it.lut.fi/kurssit/01-02/010628000/semmat/Kerberos.pdf

Kerberosin toiminta voidaan testata komennolla:
kinit administrator@AD.FIRMA.FI

Kerberos pyytää tämän jälkeen verkon pääkäyttäjän (Administratorin) salasanaa ja jos sen syöttämisen jälkeen ei tule virheilmoituksia, niin Kerberoksen tunnistautuminen onnistui ja voidaan jatkaa eteenpäin.

Seuraavaksi tehdään [[Samba]]n ja [[Winbind]]in asetukset tiedostoon <tt>/etc/samba/smb.conf</tt>:
<pre>
[global]
security = ads
realm = AD.FIRMA.FI
workgroup = AD
idmap uid = 10000-20000
idmap gid = 10000-20000
winbind use default domain = yes
domain master = no
template shell = /bin/bash
</pre>
AD käyttää sisäisesti [[LDAP]]:ta käyttäjätietojen hallintaan. Käyttäjätietojen hakeminen AD:stä on mahdollista myös LDAP:in avulla, mutta koska sen käyttöönotto on hyvin monimutkaista on Sambaan kehitetty winbind-lisäosa, joka on tarkoitettu AD-verkkoon liittymiseen.

Ylläoleva asetustiedosto sallii winbind (AD) -tunnusten käyttämisen Linuxin palveluille eikä jaa automaattisesti mitään tiedostoja tai resursseja Samban avulla. Samalla asetukset kuitenkin mahdollistavat resurssien jakamisen Samballa niin, että AD käyttäjät voivat niitä käyttää.

Samban asetusten toimivuus testataan komennolla:
testparm
Jos se ei anna virheilmoituksia on Samballa toimivat asetukset. Samba ja Winbind on käynnistettävä uudelleen, jotta asetukset tulisivat voimaan:
/etc/init.d/samba restart
/etc/init.d/winbind restart

Seuraavaksi voidaan liittyä AD-verkkoon komennolla
net ads join -U administrator@AD.FIRMA.FI

Nyt Winbindin toiminta voidaan testata komennoilla
wbinfo -u
ja
wbinfo -g
joiden pitäisi näyttää AD:n käyttäjät ja ryhmät.

Mahdollistetaan seuraavaksi se, että järjestelmä voi tarkistaa käyttäjät ja ryhmät Winbindin avulla: lisätään tiedostoon <tt>/etc/nsswitch.conf</tt> kahdelle ensimmäiselle riville winbind-sanat siten, että nuo rivit näyttävät tältä:
<pre>
passwd: compat winbind
group: compat winbind
</pre>

Nyt voidaan mahdollistaa sisäänkirjautuminen AD-tunnuksilla lisäämällä kirjautumishallinta [[PAM]]:in asetuksiin tiedoston <tt>/etc/pam.d/common-auth</tt> alkuun rivi
auth sufficient pam_winbind.so
ja tieodoston <tt>/etc/pam.d/common-account</tt> alkuun rivi
account sufficient pam_winbind.so

Vielä on sallittava AD:n käyttäjien kotihakemistojen luominen lisäämällä tiedoston <tt>/etc/pam.d/common-session</tt> alkuun rivi:
session required pam_mkhomedir.so

Tähän liittyen luodaan vielä lopuksiAD:n käyttäjien kotihakemistoille hakemisto <tt>/home/AD</tt>:
mkdir /home/AD

Linux käyttää PAM:ia erilaisten tunnistamismenetelmien liittämiseksi palveluihin. Eli PAM:in avulla voidaan määrittää mitä tapaa käyttäjän tunnistamiseen mikäkin palvelu käyttää. Jos olet kiinnostunut tietämään tarkemmin mikä PAM on ja miten se toimii kannattaa lukea tämä seminaarityö aiheesta: http://www.it.lut.fi/kurssit/01-02/010628000/semmat/pam.pdf

Nyt koneen pitäisi olla liitetty AD-verkkoon ja sisäänkirjautumisen pitäisi onnistua AD-verkon tunnuksilla.

[[Luokka:Verkko]]

Cat

2009-02-04T22:22:26Z

Jarkko: zcat

cat on [[komentorivi]]komento, joka ottaa syötteekseen yhden tai useampia tiedostoja ja tulostaa ne sitten [[STDOUT]]iin eli yleensä ruudulle.

== Käyttö ==
cat teksti.txt
Tulostaa ruudulle tiedoston teksti.txt.

cat -n tiedosto1 tiedosto2 tiedosto2 ...
Yhdistää tiedostot, tulostaa ne ruudulle ja numeroi rivit (valitsin -n).

== Katso myös ==
* [[Zcat]]
* [[Tac]]
* [[More]]
* [[Less]]

[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Free

2009-02-04T22:18:53Z

Jarkko: valitsin

Free on [[komentorivi|komentoriviohjelma]], joka näyttää tietoja keskusmuistin ja välimuistin (''[[swap]]'') käytöstä. Tiedot saa näkyviin yksinkertaisesti komennolla
free
Usein kuitenkin käytetään valitsinta <tt>-m</tt>, joka näyttää arvot megatavuina
free -m

Tuloste voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
<pre>
total used free shared buffers cached
Mem: 756 554 202 0 58 297
-/+ buffers/cache: 198 558
Swap: 996 0 996
</pre>
<tt>Total</tt>-sarake kertoo muistin kokonaismäärän, <tt>used</tt> tällä hetkellä käytössä olevan muistin ja <tt>free</tt> käyttämättömän. <tt>Buffers</tt> ja <tt>cached</tt> kertovat mikä osa muistista käytetään mm. levyvälimuistiin. <tt>Shared</tt> on vanhentunut, eikä sitä pidä huomioida.

Monesti <tt>free</tt>-sarakkeen arvo näyttää hyvin pieneltä, mutta se ei kerro koko totuutta. Linuxin periaate muistinkäytössä on, että käyttämätön muisti on turhaa muistia. Niinpä [[Kernel|ydin]] pyrkii käyttämään kaiken muistin esimerkiksi kiintolevyn levyvälimuistina. Tämä muisti on kuitenkin tarvittaessa nopeasti vapautettavissa sovellusten käyttöön.

Yleensä se rivi, josta ollaan kiinnostuneita on <tt>-/+ buffers/cache:</tt>, sillä se kertoo kuinka paljon sovellukset vievät muistia (tässä tapaksessa 198 mt) ja paljonko muistia on vapaana tai vapautettavissa välimuisteista sovellusten käyttöön (558 mt).

==Katso myös==
*[[Swap]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Synfig Studio

2009-02-04T22:17:49Z

Jarkko: /* Lähdekoodista asentaminen */

Synfig Studio on 2D-vektorianimaatioiden tekemiseen tarkoitettu ohjelma Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

==Asennus==
[[Komentorivi]]pohjainen renderöijä tulee paketissa <tt>synfig</tt> ja graafinen käyttöliittymä paketissa <tt>synfigstudio</tt>.

Synfig ja Synfig Studio löytyvät ainakin [[Debian]]in, [[Mandriva]]n, [[Pardus]]in, [[Ubuntu]]n ja [[Zenwalk]]in oletus[[pakettivarasto]]ista.

===Arch Linux===
[[AUR]]ista löytyy Synfigille ja Synfig Studiolle [http://aur.archlinux.org/packages.php?K=synfig PKGBUILDit].

===Fedora===
Epävirallisia [[rpm]]-paketteja [[Fedora]]lle löytyy osoitteesta
http://atrus.mmaa.ru/synfig/

===openSUSE===
Paketit löytyvät epävirallisesta [http://packman.links2linux.de/ Packman]-pakettivarastosta.

===Lähdekoodista asentaminen===
[[Lähdekoodi]]t voi hakea Synfigin [http://synfig.org/Download kotisivulta].

Tämän jälkeen ohjelma täytyy [[Kääntäminen|kääntää]].

==Katso myös==
* [[Ktoon]]
* [[Pencil]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.synfig.org/ Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Animointiohjelmat]]

Google Earth

2009-02-04T22:15:21Z

Jarkko:

{{ Ohjelma | nimi=Google Earth | kuva=[[Kuva:Google-logo.gif]] | kuvateksti= | lisenssi=suljettu | käyttöliittymä=[[OpenGL]] | kotisivu=[http://earth.google.com/ earth.google.com] }}
Google Earth on ilmainen kartasto-, matkailu- ja [[wikipedia:fi:Paikkatietojärjestelmät|GIS]]-ohjelma. Se perustuu karttoihin, satelliittikuviin ja 3D-rakennuksiin. Tarkempia satelliittikuvia ja 3D-mallinnettuja rakennuksia on tarjolla tiheimmin asutuista alueista.

Google Earthilla voi myös mm. tutkia tähtiä. Uusin Beta 5 -versio päästää käyttäjät tutkimaan kolmiulotteisesti myös valtamerien elämää, merenalaisia tulivuoria ym.

Google Earth on Linuxin lisäksi saatavilla Windowsille ja Mac OS X:lle.

[[Kuva:Google-Earth-4.3.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 4.3]]
[[Kuva:Google-Earth-b5.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 5]]

==Asennus==
Asennusohjelma Linuxille on ladattavissa Google Earthin [http://earth.google.com/intl/fi/download-earth.html kotisivuilta]. Latauksen jälkeen anna ohjelmalle [[tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]] ja aja se klikkaamalla sen kuvaketta tiedostonhallintaohjelmassa.

Sama onnistuu myös [[komentorivi]]ltä komennoilla
[[chmod]] +x GoogleEarthLinux.bin
./GoogleEarthLinux.bin

==Katso myös==
* [[Picasa]]
* [[Google Chrome]]

==Aiheesta muualla==
* [http://earth.google.com/intl/fi/tour.html Google Earth] -kuvakaappauksia

[[Luokka:Tiedeohjelmat]]

Picasa

2009-02-04T22:05:42Z

Jarkko: wikilinkki toimimaan

{{ Ohjelma | nimi=Picasa | kuva=[[Kuva:Picasa-logo.png]] | kuvateksti= | lisenssi=Suljettu | käyttöliittymä=[[X11]] | kotisivu=[http://picasa.google.com/ picasa.google.com] }}
[[Kuva:Picasa2.png‎|250px|right|thumb|Picasa 2]]
[[Kuva:Picasa-3.png‎‎|250px|right|thumb|Picasa 3]]

Picasa on Googlen ilmaiseksi jakelema digikuvien hallintaohjelma. Tietokantatoimintojen lisäksi Picasaan sisältyvät peruskuvankäsittelytoiminnot, kuten punasilmäisyyden poisto sekä kuvan terävyyden, valoisuuden ym. säätö.

Alunperin Picasa on ollut saatavilla vain Windows XP:lle, mutta loppukeväästä 2006 lähtien Google on jaellut ohjelmasta [[Wine]]n avulla Linuxille sovitettua versiota.

== Asennus ==
Picasan [http://picasa.google.com/linux/ kotisivulta] löytyy useille jakeluille sovitetut asennuspaketit.

[[epävirallinen pakettilähde|Epäviralliset pakettilähteet]] [[yum]]:lle ja [[apt]]ille saa osoitteesta http://www.google.com/linuxrepositories/testrepo.html.

== Katso myös ==
* [[Digikam]]
* [[F-Spot]]

==Aiheesta muualla==
* [http://picasa.google.com/linux/ Picasa Linuxille]
* [http://forums.picasa.com/ Picasa ja Linux -keskustelufoorumi]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Google Earth

2009-02-03T23:49:26Z

Jarkko: kh

{{ Ohjelma | nimi=Google Earth | kuva=[[Kuva:Google-logo.gif]] | kuvateksti= | lisenssi=suljettu | käyttöliittymä=[[OpenGL]] | kotisivu=[http://earth.google.com http://earth.google.com] }}
Google Earth on ilmainen matkailuohjelma. Sen avulla voi käydä virtuaalisesti missä tahansa maailmankolkassa suoraan tietokoneelta.
Google Earth perustuu karttoihin, satelliittikuviin ja 3D-rakennuksiin. Ohjelmisto tarjoaa korkealuokkaisia satelliittikuvia koko maailmasta. Ohjelmalla voi tutkia jopa tähtiä. Ohjelma on saatavilla Linuxin lisäksi Mac OS X:lle ja Windowsille. Google Earthin uusin Beta 5 -versio päästää käyttäjät tutkimaan kolmiulotteisesti myös valtamerien elämää, merenalaisia tulivuoria ym.

[[Kuva:Google-Earth-4.3.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 4.3]]
[[Kuva:Google-Earth-b5.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 5]]

==Asennus==
Lataa Google Earth [http://earth.google.com/intl/fi/download-earth.html kotisivuilta] binääritiedosto ja asenna se komennolla:

chmod -x GoogleEarthLinux.bin
sudo ./GoogleEarthLinux.bin

==Katso myös==
* [[Picasa]]
* [[Google Chrome]]

==Aiheesta muualla==
* [http://earth.google.com/intl/fi/tour.html Google Earth] kuvakaappauksia.

[[Luokka:Matkailuohjelmat]]
[[Luokka:Tiedeohjelmat]]

X Window System

2009-01-30T12:53:28Z

Jarkko: /* X tänään */ X.Org

[[Kuva:Mix-xterm-tetrisbsd.png|200px|thumb|right|X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.]]
X Window Systemistä (lyhyemmin ''X'' tai ''X11'') eli X-ikkunoinnista on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Se tarjoaa ikkunoihin pohjautuvan graafisen käyttöliittymät peruspalvelut kuten laitteiden hallinnan. X mahdollistaa vierekkäisten, päällekkäisten ym. ikkunoiden piirtämisen, mutta ei tarjoa käyttöliittymää esimerkiksi ikkunoiden liikuttamiseen, vaan tämän tehtävän hoitaa erillinen [[ikkunointiohjelma]]. X ei myöskään määrittele mitään erityistä käyttöliittymää, vaan se on vapaasti valittavissa.

Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä [[wikipedia:fi:MIT|MIT]]:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä "X Windows".

== Rakenne ja käyttöliittymät ==
X Window System suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa, sanotaan X-palvelimeksi, kun taas X:ää käyttöliittymäänsä käyttävät ohjelmat ovat X-asiakkaita. Etäkäytössä asiakas ja palvelin käyttävät verkkoprotokollia, samalla koneella ajettaessa nopeampia kommunikointitapoja.

X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri (ei kovin erikoinen tilanne [[X-pääte]]ympäristössä). Samalla näytöllä voi myös olla monella eri koneella ajettavien ohjelmien ikkunoita, eikä koneilla tarvitse olla samaa käyttöjärjestelmää.

X ei sinällään määrittele mitään käyttöliittymää, vaan jokainen ohjelma määrittelee itse käyttöliittymänsä. Erinäisiä käytäntöjä toki on. X:n oheen käynnistetään yleensä [[työpöytäympäristö]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]], joka huolehtii ikkunoiden asettelusta, mahdollisista tehtäväpalkeista, fokuksen antamisesta oikeille ohjelmille jne. X:ää voi kuitenkin käyttää ilman tällaisia ohjelmia eikä niillä itse X:n kannalta ole erikoisasemaa.

Ikkunointiohjelmaa käytettäessä se hoitaa ikkunoiden asennoimisen ja siirtelyn, ohjelmien ikkunoita ympäröivät kehykset painikkeineen ja usein käynnistää erillisiä hallintaikkunoita, joissa esimerkiksi eri [[virtuaalityöpöytä|virtuaalityöpöytiä]], ohjelmalistoja ja tehtäväpalkkeja. Ikkunointiohjelman asetustiedostossa määritellään myös oletuksena käynnistettävät sovellukset.

Sovellusten käyttöliittymä ei riipu käytettävästä ikkunointiohjelmasta tai työpöytäympäristöstä, vaikkakin sovellukset on voitu kirjoittaa kunnioittamaan näiden antamia vinkkejä ja ohjeita. Käytössä on muutamia [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]], joiden avulla ohjelmat toteuttavat oman käyttöliittymänsä, ja osaa näistä kehitetään työpöytäympäristöjä huomioiden, niin että työpöytäympäristön asetuksilla voidaan määritellä ohjelmille yhtenäiset [[teema]]t ja fontit (katso [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]]).

==Käyttö==
X käynnistetään joko yhdessä [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] kanssa järjestelmän käynnistysskripteistä (katso [[init]]) tai käsin komennolla [[startx]]. startx:llä voi myös käynnistää X-istuntoja automaattisesti käynnistettyjen lisäksi.

X-istunnosta voi siirtyä tekstipohjaisiin virtuaalikonsoleihin näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+F(1-6), esimerkiksi Ctrl+Alt+F4. X-istunnon voi pakottaa sulkeutumaan näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Backspace (Askelpalautin).

Ohjelmia voi käynnistää X-näytölle [[komentorivi]]ltä kertomalle niille X-palvelimen osoite:
env DISPLAY=:0 xterm &
xterm -display :0 &

X:ää jo käyttävillä ohjelmilla on tieto [[ympäristömuuttuja]]ssa <tt>DISPLAY</tt>, joten niistä käsin käynnistettyinä ohjelmat osaavat automaattisesti käyttää oikeaa näyttöä. X:ää käyttävät ohjelmat yleensä tunnistavat yhteisen joukon [[valitsin|valitsimia]], millä määritellään esimerkiksi minne tai kuinka isona ohjelman kuuluu avata ikunansa.

Työpöytäympäristöillä ja ikkunointiohjelmilla on myös omat tapansa käynnistää ohjelmia valikoista tai ikoneita klikkaamalla. Käynnistäminen komentoriviltä on eduksi silloin, jos tahtoo käynnistää ohjelman tietyillä parametreilla tai ympäristömuuttuja-asetuksilla tai jos virheilmoituksia ei muuten saa talteen.

==Tietoturva==
X tarjoaa monia tapoja, joilla ohjelmat voivat häiritä tai vakoilla toistensa toimintaa. Oletus on, että ajettavat ohjelmat ovat luotettavia ja hyvin käyttäytyviä. Normaalisti tämä ei ole ongelma, sillä jos koneella ajetaan [[haittaohjelmat|haittaohjelma]], sillä on riittävät oikeudet tehdä mitä tahansa kyseisenä käyttäjänä ilmankin X:ää. Ongelma syntyy, jos toisella koneella ajettava vihamielinen ohjelma pääsee käsiksi X:n palveluihin.

Perinteisesti X kuuntelee verkkoa, koska X-asiakkaathan ovat usein toisella koneella. Nykyään etäyhteydet hoidetaan [[ssh]]:lla, joka putkittaa X-yhteydet niin että ne X:lle näyttävät tulevan samalta koneelta. X:llä on [[xauth]]-tunnistusjärjestelmä, mutta verkon kuuntelu on turhaa, siksi valitsinta <tt>-nolisten tcp</tt> kannattaa käyttää käynnistettäessä "raakaa" X:ää esimerkiksi komennoilla <tt>X</tt> tai <tt>Xnest</tt>. Useimmissa jakeluissa <tt>--nolisten tcp</tt> on oletuksena päällä käytettäessä komentoja <tt>xinit</tt> tai <tt>startx</tt>. Missään tapauksessa ei pidä käyttää [[xhost]]-komentoa (tarvittaessa tiedoston .Xauthority voi kopioida toiselle käyttäjälle, [[root]]in tapauksessa symlinkki tai ympäristömuuttuja XAUTHORITY riittää).

Nykyisissä X-palvelimissa on myös mahdollista ajaa osa ohjelmista suojatussa ympäristössä, jossa ne eivät pääse käyttämään X:n vaarallisimpia ominaisuuksia. Tätä ominaisuutta kannattaa käyttää, jos etäkäyttää koneita, joiden ylläpitoon tai tietoturvaan ei luota. Etäkäytössä ei välttämättä tarvitse putkittaa X:ää ollenkaan. Katso [[ssh]] ja valitsimet -x, -X ja -Y (asetustiedostossa ForwardX11 ja ForwardX11Trusted).

==Historiaa==
Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena.

Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö.

Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 MIT julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).

X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]]. Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995.

==X tänään==
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä muiden konfliktien ohella johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.Orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten [[Sun Microsystems]], [[Red Hat]], [[Novell]] ja [[Hewlett Packard]].

X.Orgin versioissa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten palvelinpuolen anti-aliasing-fontit, [[IPv6]]-tuki sekä näyttöasetusten muuttaminen ajon aikana [[RandR]]-protokollan avulla.

== Katso myös ==
*[[X.orgin asetukset]]
*[[Ikkunointiohjelma]]
*[[Työpöytäympäristö]]
*[[X:n leikepöydät]]
*[[RandR]]
*[[Gadget]]
*[[Widget]]
*[[Cygwin]] (X-ympäristö Windowsille)

== [[man]]-sivuja ==
* X(7)
* Xserver(1)
* XFree86(1)
* XStandards(7)

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:X_Window_System|X Wikipediassa]]
* [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ]
* [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu]
* [http://www.apple.com/macosx/features/x11/ X11 Mac OS X:lle]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:X]]

Hakkeri

2009-01-30T12:43:39Z

Jarkko:

{{perustietoa}}
Sana '''hakkeri''' tarkoittaa edistynyttä tietyllä tavalla ajattelevaa ja toimivaa tietokoneharrastajaa, mutta sitä on käytetty myös tarkoittamaan tietokonerikollisia. Esimerkiksi Linuxin [[ydin|ytimen]] kehittäjiä kutsutaan hakkereiksi.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Hakkeri|Hakkeri suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[http://catb.org/jargon/html The Jargon File]

[[Luokka:Käsitteet]]

GNU arch

2009-01-30T12:35:44Z

Jarkko: Ak: Uusi sivu: {{Ohjelma | nimi=GNU arch | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=GPL | käyttöliittymä=Teksti | kotisivu=[http://gnu.org/software/gnu-arch/ gnu.org/software/gnu-arch]}} GNU ar...

{{Ohjelma
| nimi=GNU arch
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=Teksti
| kotisivu=[http://gnu.org/software/gnu-arch/ gnu.org/software/gnu-arch]}}
GNU arch on [[versionhallintajärjestelmä]]. Se on osa [[GNU|GNU-projektia]], ja on saatavilla Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS X:lle. GNU arch tukee hajautettua lähdekoodin hallintaa.

== Katso myös ==
*[[Darcs]]
*[[Git]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.gnu.org/software/gnu-arch/ Ohjelman kotisivu]
*[[wikipedia:GNU arch|Englanninkielisen Wikipedian GNU arch -artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Bazaar

2009-01-30T12:24:26Z

Jarkko: malline samaan kohtaan kuin muissakin

{{Ohjelma
| nimi=Bazaar
| kuva=[[Kuva:Bazaar-logo.jpg]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://bazaar-vcs.org bazaar-vcs.org]}}
Bazaar on vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös Windowsille ja Mac OS:lle.

== Yleistä ==
Bazaar on hajautettu versionhallintajärjestelmä, eli sitä käytettäessä ei normaalisti olla yhteydessä palvelimeen. Bazaaria käytetään normaalisti omalla koneella, ja oman version voi halutessaan lähettää palvelimelle. Bazaar ei myöskään vaadi erillistä keskuspalvelinta tai tällaisia palvelimia voi olla useita.

Bazaarin lisäksi hajautettu versionhallintajärjestelmä on mm. [[Git]].

== Asennus ==
Bazaar löytyy useimpien [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä]]stä paketista <tt>bazaar</tt> tai <tt>bzr</tt>.

== Käyttö ==
Bazaaria käytetään komennolla
$ bzr

Aluksi kerrotaan oma nimi ja sähköposti, jotta ne näkyisivät oikein lokeissa:
$ bzr whoami "Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>"

Koska Bazaar on hajautettu versionhallintaohjelma, sitä käytettäessä toimitaan omalla koneella sijaitsevan varaston kanssa. Tämä varasto voidaan toki aina tarpeen tullen laittaa verkkoon julkiselle palvelimelle.

=== Paikallisen varaston luominen ===
Tiettyyn hakemistoon voidaan perustaa uusi varasto komennolla
bzr init
Tämä komento luo kyseiseen hakemistoon piilotetun hakemiston <tt>.bzr</tt>, jossa Bazaar säilyttää tarvitsemiaan tietoja.

Projektiin otetaan mukaan tiedostoja ja hakemistoja komennolla
bzr add tiedosto
Luodaan esimerkiksi uusi projekti, jota käytämme Bazaariin tutustumiseen:
$ mkdir bazaar
$ cd bazaar/
$ bzr init
$ [[touch]] tietoa.txt
$ touch lisenssi
$ bzr add tietoa.txt lisenssi
added tietoa.txt
added lisenssi
Kaikki hakemiston tiedostot voitaisiin lisätä kerralla komennolla
bzr add

Seuraavaksi tallennamme projektistamme ensimmäisen ''revision'' versionhallintajärjestelmään komennolla <tt>bzr commit</tt> jolle voidaan antaa myös kuvaus muutoksesta:
<pre>
$ bzr commit -m "Projektin alku"
$ Committing to: /koodaus/bazaar/
$ added lisenssi
$ added tietoa.txt
$ Committed revision 1.
</pre>

<tt>bzr commit</tt> lisää Bazaarin tietokantaan uuden ''revision'', johon on myöhemmin mahdollista palata ja jota voidaan muutenkin hyödyntää esimerkiksi tutkimalla koodiin tehtyjä muutoksia.
=== Revisiohistria ===
Muokataan seuraavaksi projektiamme kirjoittamalla jotain tekstiä tiedostoon <tt>tietoa.txt</tt>. Edellisen <tt>bzr commit</tt> -komennon jälkeen tekemämme muutokset näemmä komennolla <tt>bzr diff</tt>:
<pre>
$ bzr diff
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-04-13 16:39:33 +0000
+++ tietoa.txt 2008-04-13 16:42:09 +0000
@@ -0,0 +1,1 @@
+Bazaar on vapaa, hajautettu versionhallintaohjelma joka on saatavissa Linuxin lisäksi myös
Windowsille ja Mac OS:lle.
</pre>
Tämä muutos voidaan nyt tallentaa varastoon kuten edellä:
<pre>
$ bzr commit -m "Perustietoja"
Committing to: /koodaus/bazaar/
modified tietoa.txt
Committed revision 2.
</pre>

Varastoon tehtyjä muutoksia voidaan seurata lokista:
<pre>
$ bzr log
------------------------------------------------------------
revno: 2
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:43:33 +0300
message:
Perustietoja
------------------------------------------------------------
revno: 1
committer: Erkki Esimerkki <erkki@linux.fi>
branch nick: bazaar
timestamp: Sun 2008-04-13 19:39:33 +0300
message:
Projektin alku
</pre>

<tt>bzr diff</tt> -komennolla voidaan lisäksi vertailla tiettyjä revisioita. Nykyisen varaston sisällön eron tiettyyn revisioon näkee komennolla
bzr diff -r VERSIO
Ja tiettyjen revisioiden välillä tapahtuneet muutokset on mahdollista selvittää komennolla
bzr diff -r VERSIO..VERSIO
Esimerkiksi revisiosta 1 revisioon 3 tapahtuneet muutokset näkee komennolla
bzr diff -r 1..3
Huomaa kaksi pistettä. Komennon tuloste on samanlaista kuin [[diff]]-komentoa käytettäessä.

Muutosten tarkastelu voidaan rajata koskemaan vain tiettyjä tiedostoja komennolla
bzr diff tiedosto1 tiedosto2

=== Historiaan palaaminen ===
Bazaariin tallennettuihin (<tt>bzr commit</tt>) revisioihin on tarvittaessa mahdollista palata. Muutetaan esimerkiksi tiedostoa <tt>tietoa.txt</tt> ja lisätään sinne kirjoitusvirhe:
$ bzr commit -m "Parantelua"
$ bzr diff -r2
=== modified file 'tietoa.txt'
--- tietoa.txt 2008-11-11 14:45:35 +0000
+++ tietoa.txt 2008-11-11 14:49:15 +0000
+Tämä ilmestyi tänne vahingossa, ei pitänyt tallenttaa/committaa
Nyt voimme kumota virheemme kahdella tapaa. Koko edellisen commitin vaikutus voidaan poistaa tietokannasta komennolla
bzr uncommit
Tämä kumoaa kaikki edellisen commitin vaikutukset ja palauttaa tietokannan edellistä revisiota (tässä rev 2) vastaavaan tilaan. Komento kysyy vielä vahvistuksen, jotta tietoa ei poisteta vahingossa. Komento jättää tiedostot ennalleen, eli tässä tapauksessa ne jäisivät revisiota 3 vastaavaan tilaan.

Fiksumpi tapa tiettyyn revisioon palaamiseen on <tt>revert</tt>-toiminto:
bzr revert
Jos mitään parametreja ei anneta, palataan tällä komennolla edellistä committia vastaavaan tilaan, eli kaikki muutokset, joita ei ole viety tietokantaan komennolla <tt>bzr commit</tt> kumotaan.

Tiettyyn revisioon voidaan palata valitsimella -r:
bzr revert -r REVISIO
esimerkiksi
bzr revert -r 2
Komento muuttaa projektin tiedostot vastaamaan revision 2 tilaa. Tämän jälkeen muutokset on vietävä vielä tietokantaan komennolla
bzr commit -m "Paltaan takaisin toimivaanversioon"

Revertin etu <tt>uncommit</tt>-toimintoon nähden on se, että tällöin mitään tietoa ei hävitetä, vaan "kumotut" muutokset löytyvät edelleen historiasta normaalisti.

=== Tagit ===
Bazaar mahdollistaa tiettyjen revisioiden nimeämisen ''tageilla''. Esimerkiksi kun ohjelmasta julkaistaan tietty versio (esimerkiksi 1.0), voitaisiin tälle versiolle antaa tagi "versio-1.0". Tällöin on esimerkiksi tarvittaessa helppo palata tähän versioon tai tarkastella, mitä muutoksia tämän version jälkeen on tehty.

Nykyiselle revisiolle asetetaan tagi komennolla
bzr tag "nimi"
esimerkiksi
bzr tag "versio-1.0"
Tagi voidaan asettaa myös jollekin tietylle revisiolle komennolla
bzr tag -r REVSISIO "nimi"
esimerkiksi
bzr tag -r 2 "versio-0.1"

Nyt tageja voidaan käyttää revisioiden sijaan esim. vertailtaessa ohjelmaan tehtyjä muutoksia. Tällöin <tt>bzr</tt>:n <tt>-r</tt>-parametrille annetaan revision sijasta tagi muodossa <tt>tag:nimi</tt>. Esimerkiksi tagilla "versio-1.0" nimetyn revision ja nykyisen revision välillä tapahtuneet muutokset näkee komennolla
bzr diff -r tag:versio-1.0
Ja vastaavasti versioon 1.0 voitaisiin palata komennolla
bzr revert -r tag:versio-1.0

Tageja on myös mahdollista poistaa komennolla
bzr tag --delete tagi

Kaikki tagit näkee komennolla
bzr tags
Komennon tulosteena on lista, jossa näkyy tagi ja sitä vastaava revisio.

=== Ulkoisen palvelimen käyttö ===
Tässä vaiheessa voisimme haluta siirtää muutoksemme palvelimelle, jotta muut kehittäjät voisivat osallistua kehitystyöhön. Tämä onnistuu lähettämällä varasto ulkoiselle palvelimelle komennolla <tt>bzr push</tt>:
$ bzr push --create-prefix sftp://tunnus@palvelin.com/~/public_html/rojekti
2 revision(s) pushed.
Tässä <tt>--create-prefix</tt> tarkoittaa sitä, että Bazaar luo projektihakemiston, jos se ei vielä ole olemassa. On syytä huomata, että Bazaar lähettää kaikki revisiot, jotka paikalliseen varastoon on tallennettu, ei vain uusinta.
''Huom: esim. Ubuntu vaatii paketin python-paramiko -asennuksen jotta Bazaarin käyttämä, pythonilla tehty ssh-yhteys onnistuu.''

Palvelimella oleva projekti taas voidaan hakea komennolla <tt>bzr branch</tt>:
$ bzr branch http://osoite.fi/rojekti
Tällöinkin Bazaar hakee kaikki projektin revisiot. Osoite on yksinkertaisesti jokin hakemisto, josta löytyy <tt>.bzr</tt>-niminen Bazaarin oman tietokannan sisältävä hakemisto.

=== Kehityshaarat ===

Bazaar mahdollistaa useiden kehityshaarojen luomisen ja hallinnoinnin. Esimerkiksi ohjelmaa kehitettäessä ohjelman sen hetkisestä tilasta voitaisiin uusi kehityshaara, ''branch'', joka on alkuperäisen ohjelman kopio. Tähän haaraan voidaan sitten tehdä rauhassa suuria muutoksia esimerkiksi uuden ominaisuuden lisäämiseksi ilman pelkoa siitä, että alkuperäistä ohjelman kehitystä häiritään. Esimerkkitilanne voisi olla vaikka graafisen käyttöliittymän lisääminen ohjelmaan. Pienessä mittakaavassa sama asia on se, että useampi henkilö muokkaa ohjelmaa erikseen omalla koneellaan ja lopulta haluaa siirtää muutoksensa takaisin palvelimelle.

Kun kehityshaaraan on tehty halutut muutokset, ne voidaan tuoda takaisin "päähaaraan" (Bazaarissa sinänsä mikään haara ei ole toista tärkeämpi, mutta tässä päähaaralla tarkoitetaan esimerkiksi projektin virallista Bazaar-versionhallintaa). Tätä kahden haaran yhdistämistä kutsutaan nimellä ''merge''.

Toiseen haaraan tehdyt muutokset tuodaan omaan kehityshaaraan komennolla
bzr merge http://projekti.fi/kehityshaara
Jos osoitetta ei anneta, bzr hakee siihen kehityshaaraan, josta koneella oleva haara on kopio, tehdyt muutokset ja yhdistää ne koneella olevaan paikalliseen haaraan.

Bazaar yrittää automaattisesti yhdistää muutokset. Jos merge ilmoittaa "All changes applied succesfully", on se automaattisesti osannut yhdistämään versiot. Muutokset näkee komennolla
$ bzr diff
Joskus merge ei kuitenkaan osaa yhdistää versioita kokonaan automaattisesti. Näin tapahtuu silloin, kun samaa osaa tiedostosta on muokattu molemmissa haaroissa. Tällöin syntyy ristiriita (''conflict'') joka on ratkaistava käsin. Tiedostot, joita ristiriidat koskevat, näkee komennolla
$ bzr conflicts
Tämän jälkeen ongelmat täytyy käydä ratkaisemassa koodista käsin. Kun tämä on tehty, poistetaan ristiriita Bazaarin tietokannasta komennolla
$ bzr resolve TIEDOSTONIMI
Lopuksi muutokset tallennetaan paikalliseen varastoon normaalisti komennolla
$ bzr commit -m "Yhdistetty Pekan version kanssa"

== Launchpad ==
Bazaar-palvelimen asentamisen sijaan voidaan käyttää myös julkisia Bazaar-palvelimen tarjoavia palveluita. Suurin tällainen on mm. [[Ubuntu]]n kehitysalustana käytettävä [http://www.launchpad.net Launchpad]. Jokainen käyttäjä voi vapaasti käyttää Launchpadin Bazaar-palvelua rekisteröitymällä palveluun.

Muutoksia lähetettäessä käyttäjä tunnistetaan [[SSH]]-avaimen avulla. Käyttäjän julkinen SSH-avain löytyy polusta <tt>~/.ssh/id_dsa.pub</tt> tai <tt>~/.ssh/id_rsa.pub</tt>. Jos tällaisia tiedostoa ei löydy, on SSH-avainpari luotava komennolla <tt>ssh-keygen</tt>. Tämän jälkeen kyseisen tiedoston sisältö on kerrottava Launchpadiin menemällä ensin omalle käyttäjäsivulle ja tämän jälkeen napsauttamalla ''Update SSH keys'' -linkkiä ja kopioimalla tiedoston sisältö sivun alareunassa olevaan tekstikenttään.

Tämän jälkeen versiot voi lähettää Launchpadiin komennolla
$ bzr push bzr+ssh://käyttäjätunnus@bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti
missä <tt>käyttäjätunnus</tt> näkyy mm. käyttäjäsivun URL-osoitteessa. Vastaavasti tämä projekti voitaisiin kopioida komennolla
$ bzr branch http://bazaar.launchpad.net/~käyttäjätunnus/+junk/projekti

== Katso myös ==
*[[Git]]
*[[Subversion]]
*[[CVS]]
*[[Mercurial]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://bazaar-vcs.org/ Ohjelman kotisivu]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/mini-tutorial/index.html Pikaohje]
*[http://doc.bazaar-vcs.org/bzr.dev/en/user-guide/index.html Käyttäjän opas]
*[[wikipedia:Bazaar (software)|Englanninkielisen Wikipedian Bazaar-artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]