Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

ArmorPaint

2018-06-06T04:56:51Z

Heikki: kh

{{Ohjelma
| nimi=ArmorPaint
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[zlib-lisenssi]] / [[libpng-lisenssi]]
| käyttöliittymä=[[GTK]]
| kotisivu=[http://armorpaint.org armorpaint.org]
}}

'''ArmorPaint''' on avoimen lähdekoodin [[Blender]] mallinnus-sovelluksen lisäosa (addons) 3D-hahmojen tekstuurien maalaamiseen.

==Asenna==
Ohjelman [https://github.com/armory3d lähdekoodivarastosta] löydät zip muotoisen asennuspaketin, jonka asennat [[Blender]]in ''User preferences'' -> ''Addons'' välilehdelle ''Install for file'' -painikkeella.

==Katso myös==
*[[Blender]]
*[[MakeHuman]]

[[Luokka:3D-mallinnusohjelmat]]
[[Luokka:Animointiohjelmat]]

Steam

2017-12-11T06:28:05Z

Heikki: /* Pelit */ tekstiviilausta

{{Ohjelma
| nimi=Steam
| kuva=[[Tiedosto:Steam Icon 2014.png|100px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Suljettu]]
| käyttöliittymä=[https://developer.valvesoftware.com/wiki/VGUI_Documentation VGUI]
| kotisivu=[http://steampowered.com/ steampowered.com]
}}

[[Kuva:Steamlinux-serioussam.png|right|thumb|Serious Sam 3 -peli ja Steamin betaversio|250px]]
'''Steam''' on [[Valve Corporation]]in kehittämä videopelien jakelu-, moninpeli- ja viestintäalusta. Se toimii myös pelien, musiikin, videoiden, ohjelmien, ohjaimien ja [http://store.steampowered.com/sale/steam_machines laitteistojen] sovelluskauppana. Steamin sovelluskaupassa ohjelmasisältö maksetaan, joko luottokortilla, Paypal-, WebMoney-, Skrill- tai Paysafecard -maksutavoilla, minkä jälkeen sisältö on ladattavissa palvelusta. Useimpiin peleihin ja ohjelmiin saa palvelusta automaattiset päivitykset.

Viestintä onnistuu muiden käyttäjien kanssa Steam Friends- (Kaverit) ja Community (Yhteisö) ominaisuuden avulla, sekä äänikeskusteluihin pelien sisällä. Maksullisten pelien ohella Steamissä on tarjolla ilmaissisältöä kuten ilmaispelejä, ohjelmia, mainostrailereita, videoita ja demoja.
Steam on saatavissa [[Windows]]ille, [[OS X]]:lle ja [[Linux]]ille 64-bittisinä versioina. Linux -version suljettu betatestaus päättyi 20. joulukuuta 2013.

Steamin 32-bittistä Linux versiosta ei enää tueta 15. joulukuuta 2016 jälkeen, Steamin Web Browser on pois käytöstä. Kaikkia 32-bittisen version käyttäjiä pyydetään siirtymään uudempaan rautaan ja 64-bittiseen versioon.

[[Kuva:Ubuntu-steam-kauppa.png|right|thumb|Steamin pelikauppa|250px]]
[[Kuva:Ubuntu-steam-kokoelma.png|right|thumb|Steamin pelikokoelma|250px]]

==Asennus==
[https://developer.valvesoftware.com/wiki/Steam_under_Linux#Native_Steam_on_Linux_Beta_Client Steam]in muut versiot löydät täältä.

===Debian===
Debianin epävapaa pakettivarasto sisältää Steamin paketoituna Jessielle ja Sidille.
* http://packages.debian.org/search?keywords=steam
* https://wiki.debian.org/Steam

===Fedora===
Steam löytyy Fedoralle paketoituna [[RPM Fusion]]in epävapaasta pakettivarastosta.

===Ubuntu 12.04 LTS - (tai vanhempi kuin 15.10)===
Steamin avaimet paketinhallintaan saat seuraavalla komentorivi käskyllä:
sudo apt-key adv --keyserver keyserver.ubuntu.com --recv-keys B05498B7
sudo apt-get update && sudo apt-get install steam-launcher

===Ubuntu 16.04 LTS (tai uudempi)===
Steam löytyy Ubuntun <tt>multiverse</tt>-[[pakettivarasto]]sta, ja asentuu komennolla

sudo add-apt-repository "deb http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ xenial multiverse"
sudo apt-get update && sudo apt-get install steam

==Pelit==
Steamille on tarjolla lukuisia pelejä ja pelien lisäosia (DLC), joita voi hankkia suoraan Steam-kaupasta. Joitain esimerkkejä suosituista Linuxilla toimivista peleistä ovat mm.
* Team Fortress 2 (ilmainen)
* Amnesia
* Serious Sam 3: BFE
* Interstellar Marines
* Postal 2 complete
* Folk Tale
* Octodad: Dadliest Catch
* AirBuccaneers
* World of Goo
* FTL: Faster Than Light
* Counter-Strike
* Counter-Strike: Condition Zero
* Counter-Strike: Source
* Counter-Strike: Global Offensive
* Dota 2 (ilmainen)
* Half-Life
* Day of Defeat
* The Cave
* Champions of Regnum (ilmainen)
* Crusader Kings II
* Red Orchestra: Osffont 41-45
* Wargame: European Escalation

Katso myös [http://store.steampowered.com/browse/linux/?l=finnish Steam-kaupan Linux-pelit] ja [http://steamcommunity.com/greenlight Steam Greenlight].

Vaikka Steam toimiikin Linuxissa, ei kaikista peleistä ja pelien lisäosista ole saatavilla Linux-versiota. Steamilla voikin Linuxissa pelata vain niitä pelejä, joista on erikseen olemassa Linux-versiot. Pelien kehittäjät joutuvat tekemään niistä oman Linux-versionsa. Eli jos omistat Steamin Windows pelejä, joudut käyttämään joissakin tapauksissa [[Wine/Steam|Wine+Steam]] -yhdistelmää, joka toimii erinomaisesti.

Steam vaihtoi perinteisen [[Tux]]-pingviinin logon [[SteamOS]] logoon Steam kaupassa ja Greenlightissa [[Tiedosto:SteamLogonVaihto.png|61px|Steamin Linux logo (Tux) vaihtui SteamOS logoksi.]]. Logon vaihto voi hämätä osaa Linux pelaajia. Eli Steam-OS logolla varustetut pelit ovat Linux yhteensopivia.

==Steamin ominaisuudet==
* In-home Streaming eli kodin sisäiset lähetykset on ominaisuus, joka mahdollistaa Windows- ja Mac-laitteilta tapahtuvan pelistreamauksen lähiverkossa.
* Steam Music on ominaisuus, joka sallii oman musiikkikirjaston kuuntelemisen pelaamisen aikana.
* Lainaamo on ominaisuus, joka mahdollistaa Steam-pelien jakamisen/lainauksen perheenjäsenten ja kavereiden kesken lähiverkossa.
* Perhekäyttö on ominaisuus, jolla voidaan rajoittaa Steamin pelikokoelman sisältöä, nettisisältöä ja toimintojen näkyvyyttä esimerkiksi perheen pienimmille. Salasana suojattu.
* Viestintä tapahtuu Steam Friends- (Kaverit) ja Community (Yhteisö) ominaisuuden avulla, sekä äänikeskustelut pelien sisällä.
* Pelitallennusten tallentaminen pilveen.
* TV-tila

==Kodin sisäiset lähetykset==
In-home Streaming eli kodin sisäiset lähetykset Windowsista Linuxiin.

Eli tarvitset Windows tai Mac-tietokoneen lähiverkkoosi. Kirjaudu tilillesi Steamissä esimerkiksi Windows koneella. Ota Linux koneellasi '''Kodin sisäiset lähetykset''' käyttöön asetuksista. Asetusikkunaan ilmestyy uusi laite esimerkiksi Windows-pc yhdistetty.

Pelit voi asentaa Linuxin Steamin kautta suoraan Windows koneeseen. Painamalla '''Asenna''' nappia pelin etusivulla. Kun peli on asennettu. Nappula muuttuu muotoon '''Käynnistä lähetys'''. Ota huomioon että peli voi asentaa ensimmäisellä käynnistys kerralla vielä mm. [[DirectX]]-ajureita. Suosittelen [[VNC]]-palvelimen asentamista Windows koneelle. Helpottamaan näiden asioiden säätämistä mikäli kone ei ole samassa huoneessa. Esimerkiksi [http://www.tightvnc.com/ tightVNC]-palvelin käy tähän loistavasti, sekä Linux jakeluusi sopiva etäkäyttöohjelmisto esimerkiksi [[Remmina]].

Ota huomioon kuitenkin että osa peleistä ei välttämättä toimi tai ne kaatuvat. Onhan tekniikka Steamissä aika uusi. Syynä voi olla palomuurisi asetukset, suljetut portit tai jopa verkon/reitittimen nopeus. Katso lähemmät portti asetukset [https://support.steampowered.com/kb_article.php?s=b435243c71f031edcbe0ddfd62725aa9&ref=3629-RIAV-1617 Steamin support] sivulta. Huomaa että pelit streamataan verkon yli. Se vaatii tehokkaan lähiverkon mm. nopean verkkokortin, sekä nopean reitittimen. Itsellä ei nopeaa reititintä ollut ja verkkokortitkin olivat vanhoja. Niin peli mukavuus oli kaukana toivotusta mm. pientä "lagittamista" oli havaittavissa. Kokeiltavana pelinä oli vanha kunnon Company of Heroes peli.

==Steamin resetointi==
Joissain harvinaisissa tapauksissa jos Steamin kanssa on ongelmia. Ohjelmiston resetointi saattaa auttaa. Steamin resetointi tapahtuu seuraavasti komentoriviltä.
steam --reset

==Steamin cachen korjaus==
Jos Steam ei suostu kirjautumaan päivityksen jälkeen. Käynnistyy, mutta ikkuna ei aukea. Cache kansion poistaminen auttaa asiaan.
rm -Rf ~/.steam/steam/appcache

==Valve Anti-Cheat==
Valve Anti-Cheat eli VAC on Steamin komponentti, jonka avulla pyritään estämään huijaamista VAC-suojatuilla palvelimilla. VAC on jakanut virheellisiä banneja Linux-pelaajille, jotka ovat pelanneet [[Cedega]]-ohjelman avulla pelien Windows-versioita. Valve on sittemmin korjannut virheen.

==Katso myös==
* [[Wine/Steam]] Steamin wine versio.
* [[Desura]] on pelimanageriohjelma ja pelikauppa.
* [[itch]] on avoimen lähdekoodin pelimanageriohjelma ja indie-pelikauppa.
* [[GOG]] on pelikauppa.

==Aiheesta muualla==
* [https://github.com/ValveSoftware/steam-for-linux/issues Linux Steam-pelimanagerin] bugiraporttisivut
* [https://github.com/ValveSoftware/Source-1-Games Linux Steam] Source pelien bugiraporttisivut
* [https://github.com/ValveSoftware/steam-for-linux Linux Steam Githubissa]
* [http://store.steampowered.com/sharing/ Steamin lainaamo]
* [http://store.steampowered.com/news/9289/ Steam for Linux Beta Now Available]
* [http://blogs.valvesoftware.com/linux/ A blog by the Valve Linux Team]
* [https://support.steampowered.com/kb_cat.php?id=97 Linux steam support]
* [https://wiki.ubuntu.com/Valve Wiki Ubuntu Valve]
* [http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=valve_steam_announcement&num=1 It's Official: Valve Releasing Steam, Source Engine For Linux!]
* [http://developer.valvesoftware.com/wiki/Steam_under_Linux Steam under Linux] - The Valve Developer Community
* [http://www.tietokone.fi/uutiset/pingviini_vallankumous_suosittu_pelipalvelu_saanee_linux_version Tietokone.fi - Suosittu pelipalvelu saanee Linux-version]
* [http://muropaketti.com/artikkelit/tekniikkakatsaukset/steam-pelialusta-linuxissa Muropaketin artikkeli] Steam-pelialusta Linuxissa.

[[Luokka: Pelikaupat ja pelimanagerit]]

Steam

2017-12-11T06:26:55Z

Heikki: /* Ubuntu 16.04 LTS (tai uudempi) */ teksti

{{Ohjelma
| nimi=Steam
| kuva=[[Tiedosto:Steam Icon 2014.png|100px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Suljettu]]
| käyttöliittymä=[https://developer.valvesoftware.com/wiki/VGUI_Documentation VGUI]
| kotisivu=[http://steampowered.com/ steampowered.com]
}}

[[Kuva:Steamlinux-serioussam.png|right|thumb|Serious Sam 3 -peli ja Steamin betaversio|250px]]
'''Steam''' on [[Valve Corporation]]in kehittämä videopelien jakelu-, moninpeli- ja viestintäalusta. Se toimii myös pelien, musiikin, videoiden, ohjelmien, ohjaimien ja [http://store.steampowered.com/sale/steam_machines laitteistojen] sovelluskauppana. Steamin sovelluskaupassa ohjelmasisältö maksetaan, joko luottokortilla, Paypal-, WebMoney-, Skrill- tai Paysafecard -maksutavoilla, minkä jälkeen sisältö on ladattavissa palvelusta. Useimpiin peleihin ja ohjelmiin saa palvelusta automaattiset päivitykset.

Viestintä onnistuu muiden käyttäjien kanssa Steam Friends- (Kaverit) ja Community (Yhteisö) ominaisuuden avulla, sekä äänikeskusteluihin pelien sisällä. Maksullisten pelien ohella Steamissä on tarjolla ilmaissisältöä kuten ilmaispelejä, ohjelmia, mainostrailereita, videoita ja demoja.
Steam on saatavissa [[Windows]]ille, [[OS X]]:lle ja [[Linux]]ille 64-bittisinä versioina. Linux -version suljettu betatestaus päättyi 20. joulukuuta 2013.

Steamin 32-bittistä Linux versiosta ei enää tueta 15. joulukuuta 2016 jälkeen, Steamin Web Browser on pois käytöstä. Kaikkia 32-bittisen version käyttäjiä pyydetään siirtymään uudempaan rautaan ja 64-bittiseen versioon.

[[Kuva:Ubuntu-steam-kauppa.png|right|thumb|Steamin pelikauppa|250px]]
[[Kuva:Ubuntu-steam-kokoelma.png|right|thumb|Steamin pelikokoelma|250px]]

==Asennus==
[https://developer.valvesoftware.com/wiki/Steam_under_Linux#Native_Steam_on_Linux_Beta_Client Steam]in muut versiot löydät täältä.

===Debian===
Debianin epävapaa pakettivarasto sisältää Steamin paketoituna Jessielle ja Sidille.
* http://packages.debian.org/search?keywords=steam
* https://wiki.debian.org/Steam

===Fedora===
Steam löytyy Fedoralle paketoituna [[RPM Fusion]]in epävapaasta pakettivarastosta.

===Ubuntu 12.04 LTS - (tai vanhempi kuin 15.10)===
Steamin avaimet paketinhallintaan saat seuraavalla komentorivi käskyllä:
sudo apt-key adv --keyserver keyserver.ubuntu.com --recv-keys B05498B7
sudo apt-get update && sudo apt-get install steam-launcher

===Ubuntu 16.04 LTS (tai uudempi)===
Steam löytyy Ubuntun <tt>multiverse</tt>-[[pakettivarasto]]sta, ja asentuu komennolla

sudo add-apt-repository "deb http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ xenial multiverse"
sudo apt-get update && sudo apt-get install steam

==Pelit==
Linux-kaupasta löytyviä pelejä ja pelien lisäosia (DLC) löytyy nykyään runsaasti. Tässä muutamia mainitakseni.
* Team Fortress 2 (ilmainen)
* Amnesia
* Serious Sam 3: BFE
* Interstellar Marines
* Postal 2 complete
* Folk Tale
* Octodad: Dadliest Catch
* AirBuccaneers
* World of Goo
* FTL: Faster Than Light
* Counter-Strike
* Counter-Strike: Condition Zero
* Counter-Strike: Source
* Counter-Strike: Global Offensive
* Dota 2 (ilmainen)
* Half-Life
* Day of Defeat
* The Cave
* Champions of Regnum (ilmainen)
* Crusader Kings II
* Red Orchestra: Osffont 41-45
* Wargame: European Escalation

Katso myös [http://store.steampowered.com/browse/linux/?l=finnish Steam-kaupan Linux-pelit] ja [http://steamcommunity.com/greenlight Steam Greenlight].

Vaikka Steam toimiikin Linuxissa, ei kaikista peleistä ja pelien lisäosista ole saatavilla Linux-versiota. Steamilla voikin Linuxissa pelata vain niitä pelejä, joista on erikseen olemassa Linux-versiot. Pelien kehittäjät joutuvat tekemään niistä oman Linux-versionsa. Eli jos omistat Steamin Windows pelejä, joudut käyttämään joissakin tapauksissa [[Wine/Steam|Wine+Steam]] -yhdistelmää, joka toimii erinomaisesti.

Steam vaihtoi perinteisen [[Tux]]-pingviinin logon [[SteamOS]] logoon Steam kaupassa ja Greenlightissa [[Tiedosto:SteamLogonVaihto.png|61px|Steamin Linux logo (Tux) vaihtui SteamOS logoksi.]]. Logon vaihto voi hämätä osaa Linux pelaajia. Eli Steam-OS logolla varustetut pelit ovat Linux yhteensopivia.

==Steamin ominaisuudet==
* In-home Streaming eli kodin sisäiset lähetykset on ominaisuus, joka mahdollistaa Windows- ja Mac-laitteilta tapahtuvan pelistreamauksen lähiverkossa.
* Steam Music on ominaisuus, joka sallii oman musiikkikirjaston kuuntelemisen pelaamisen aikana.
* Lainaamo on ominaisuus, joka mahdollistaa Steam-pelien jakamisen/lainauksen perheenjäsenten ja kavereiden kesken lähiverkossa.
* Perhekäyttö on ominaisuus, jolla voidaan rajoittaa Steamin pelikokoelman sisältöä, nettisisältöä ja toimintojen näkyvyyttä esimerkiksi perheen pienimmille. Salasana suojattu.
* Viestintä tapahtuu Steam Friends- (Kaverit) ja Community (Yhteisö) ominaisuuden avulla, sekä äänikeskustelut pelien sisällä.
* Pelitallennusten tallentaminen pilveen.
* TV-tila

==Kodin sisäiset lähetykset==
In-home Streaming eli kodin sisäiset lähetykset Windowsista Linuxiin.

Eli tarvitset Windows tai Mac-tietokoneen lähiverkkoosi. Kirjaudu tilillesi Steamissä esimerkiksi Windows koneella. Ota Linux koneellasi '''Kodin sisäiset lähetykset''' käyttöön asetuksista. Asetusikkunaan ilmestyy uusi laite esimerkiksi Windows-pc yhdistetty.

Pelit voi asentaa Linuxin Steamin kautta suoraan Windows koneeseen. Painamalla '''Asenna''' nappia pelin etusivulla. Kun peli on asennettu. Nappula muuttuu muotoon '''Käynnistä lähetys'''. Ota huomioon että peli voi asentaa ensimmäisellä käynnistys kerralla vielä mm. [[DirectX]]-ajureita. Suosittelen [[VNC]]-palvelimen asentamista Windows koneelle. Helpottamaan näiden asioiden säätämistä mikäli kone ei ole samassa huoneessa. Esimerkiksi [http://www.tightvnc.com/ tightVNC]-palvelin käy tähän loistavasti, sekä Linux jakeluusi sopiva etäkäyttöohjelmisto esimerkiksi [[Remmina]].

Ota huomioon kuitenkin että osa peleistä ei välttämättä toimi tai ne kaatuvat. Onhan tekniikka Steamissä aika uusi. Syynä voi olla palomuurisi asetukset, suljetut portit tai jopa verkon/reitittimen nopeus. Katso lähemmät portti asetukset [https://support.steampowered.com/kb_article.php?s=b435243c71f031edcbe0ddfd62725aa9&ref=3629-RIAV-1617 Steamin support] sivulta. Huomaa että pelit streamataan verkon yli. Se vaatii tehokkaan lähiverkon mm. nopean verkkokortin, sekä nopean reitittimen. Itsellä ei nopeaa reititintä ollut ja verkkokortitkin olivat vanhoja. Niin peli mukavuus oli kaukana toivotusta mm. pientä "lagittamista" oli havaittavissa. Kokeiltavana pelinä oli vanha kunnon Company of Heroes peli.

==Steamin resetointi==
Joissain harvinaisissa tapauksissa jos Steamin kanssa on ongelmia. Ohjelmiston resetointi saattaa auttaa. Steamin resetointi tapahtuu seuraavasti komentoriviltä.
steam --reset

==Steamin cachen korjaus==
Jos Steam ei suostu kirjautumaan päivityksen jälkeen. Käynnistyy, mutta ikkuna ei aukea. Cache kansion poistaminen auttaa asiaan.
rm -Rf ~/.steam/steam/appcache

==Valve Anti-Cheat==
Valve Anti-Cheat eli VAC on Steamin komponentti, jonka avulla pyritään estämään huijaamista VAC-suojatuilla palvelimilla. VAC on jakanut virheellisiä banneja Linux-pelaajille, jotka ovat pelanneet [[Cedega]]-ohjelman avulla pelien Windows-versioita. Valve on sittemmin korjannut virheen.

==Katso myös==
* [[Wine/Steam]] Steamin wine versio.
* [[Desura]] on pelimanageriohjelma ja pelikauppa.
* [[itch]] on avoimen lähdekoodin pelimanageriohjelma ja indie-pelikauppa.
* [[GOG]] on pelikauppa.

==Aiheesta muualla==
* [https://github.com/ValveSoftware/steam-for-linux/issues Linux Steam-pelimanagerin] bugiraporttisivut
* [https://github.com/ValveSoftware/Source-1-Games Linux Steam] Source pelien bugiraporttisivut
* [https://github.com/ValveSoftware/steam-for-linux Linux Steam Githubissa]
* [http://store.steampowered.com/sharing/ Steamin lainaamo]
* [http://store.steampowered.com/news/9289/ Steam for Linux Beta Now Available]
* [http://blogs.valvesoftware.com/linux/ A blog by the Valve Linux Team]
* [https://support.steampowered.com/kb_cat.php?id=97 Linux steam support]
* [https://wiki.ubuntu.com/Valve Wiki Ubuntu Valve]
* [http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=valve_steam_announcement&num=1 It's Official: Valve Releasing Steam, Source Engine For Linux!]
* [http://developer.valvesoftware.com/wiki/Steam_under_Linux Steam under Linux] - The Valve Developer Community
* [http://www.tietokone.fi/uutiset/pingviini_vallankumous_suosittu_pelipalvelu_saanee_linux_version Tietokone.fi - Suosittu pelipalvelu saanee Linux-version]
* [http://muropaketti.com/artikkelit/tekniikkakatsaukset/steam-pelialusta-linuxissa Muropaketin artikkeli] Steam-pelialusta Linuxissa.

[[Luokka: Pelikaupat ja pelimanagerit]]

Paste

2017-11-29T14:10:19Z

Heikki: esimerkki

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''paste''' on [[komentorivi]]ohjelma, joka liittää kahden tekstitiedoston rivit yhteen käyttäen tab -erotimerkkiä. Toisin kuin [[join]] -komennossa, rivejä yhdistävää samansisältöistä kenttää ei tarvita.

== Esimerkki ==
Yhdistetään kaksi tekstitiedostoa, joiden sisällöt ovat
<source>
$ cat tiedosto_1
rivi1
toinen rivi
$ cat tiedosto_2
ylinrivi_tiedosto2
kakkostiedoston toinen rivi
kakkostiedoston kolmas rivi
</source>
Tiedostot yhdistämällä syntyy
<source>
$ paste tiedosto_1 tiedosto_2
rivi1 ylinrivi_tiedosto2
toinen rivi kakkostiedoston toinen rivi
kakkostiedoston kolmas rivi
</source>

== Katso myös ==
* [[join]]
* [[cat]]

[[Luokka: Coreutils]]
[[Luokka: Komentorivin perustyökalut]]

Du

2017-08-25T15:00:43Z

Heikki: --max-depth

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''du''' on [[komentorivi]]ohjelma, joka näyttää tietoja levytilan käytöstä. Komento tutkii ala[[hakemisto]]t ja raportoi niiden käyttämän tilan lohkoina.

== Käyttö ==
Tulostetaan työhakemiston ja sen alaisten hakemistojen levytilan käytön. Sama kuin <tt>du .</tt>
du

Tulostetaan kymmenen suurinta /etc-hakemiston alla olevaa hakemistoa käyttäen [[putkitus]]ta [[sort]]- ja [[head]]-ohjelmille, jolla saadaan tulostus suuruusjärjestyksessä.
du /etc | [[sort]] -nr | [[head]]

Tulostetaan nykyisen hakemiston koon helppolukuisessa muodossa. [[Valitsin]] <tt>-h</tt> (human readable) näyttää tilan tavuina ja kerrannaisyksiköillä (k, M, G...) ja <tt>-s</tt> jättää alihakemistojen erittelyn pois.
du -hs
Esimerkiksi kotihakemistossa olevan Mozilla [[Thunderbird]]in profiilin koko järkevissä yksiköissä on
du -hs ~/.mozilla-thunderbird/

[[Juurihakemisto]]n koko poislukien muissa [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]] sijaitsevat tiedostot (valitsin <tt>-x</tt>) saadaan vastaavasti komennolla
du -shx /

Jos halutaan tulostaa jokaisen alihakemiston koko vain tiettyyn syvyyteen asti, voidaan käyttää valitsinta <tt>--max-depth=N</tt>, missä <tt>N</tt> on mukaan otettavien alihakemistojen syvyys. Esimerkiksi kaikken nykyisen hakemiston (.) alihakemistojen tilat listataan komennolla
du -h --max-depth=1 .

== Katso myös ==
*[[Head]]
*[[Sort]]
*[[Df]]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

[[pl:Du]]

Wait

2017-05-29T12:46:34Z

Heikki: wikilinkin korjaus

Wait on [[komentotulkki|komentotulkin]] sisäinen komento, joka odottaa, kunnes tietty [[prosessi]] on saatu suoritettua loppuun. Komennon syntaksi on seuraava
wait pid
missä <tt>pid</tt> on sen prosessin [[PID]]-tunniste, jonka loppumista odotetaan.

Wait on ajettava siinä komentotulkissa, jossa myös odotettava ohjelma on ajossa. Muutoin wait antaa virheilmoituksen
bash: wait: pid 12568 is not a child of this shell

== Esimerkki ==
Laitetaan taustalle pyörimään jokin ohjelma:
$ [[yes]] > /dev/null &
[1] 12646
, mikä käynnistää [[Prosessi#Prosessien_tausta-ajo|taustalle]] ohjelman [[yes]] ja [[Komentorivin perusteet|ohjaa]] sen tulosteen [[laitetiedostot|laitetiedostoon]] <tt>/dev/null</tt>. Toisella rivillä näkyvä numerosarja <tt>12646</tt> on prosessin PID-numero. Ajetaan nyt komento
$ wait 12646
ja huomataan, että komentotulkki jää odottamaan aiemmin käynnistetyn yes:in sulkeutumista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kirjoittamalla toiseen komentotulkkiin komento
$ [[killall]] yes
jonka jälkeen havaitaan, että edellä käynnistetty wait saa työnsä päätökseen (se on odottanut ohjelman sammumiseen asti) ja sulkeutuu itse.

== Katso myös ==
*[[Komentorivikomennot]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Kirjat

2017-03-25T02:24:20Z

Heikki: linkki

[[Linux]]ista ja [[Unix]]ista on kirjoitettu vuosien saatossa runsaasti kirjoja. Osa niistä on vasta-alkajille tarkoitettuja ja siten suurimmilta osin vanhentuneita - graafiset käyttöliittymät, asennusohjelmat, ym. kun varsinkin Linuxissa ovat muuttuneet viime vuosina huimasti. On kuitenkin kirjoja, joissa käsitellään Unixin periaatteita syvällisemmin, ja joiden sisältö ei periaatteessa koskaan vanhene.

Tällä sivulla kirjat on jaoteltu suomenkieliseen kirjallisuuteen ja edistyneempään englanninkieliseen kirjallisuuteen. Kannattaa tutustua myös Ubuntu-blogin [http://ubuntu-fi.org/blog/2006/lukemista-joulunajaksi-katsauksessa-suomenkielinen-open-source-kirjallisuus/ artikkeliin], jossa esitellään suomenkielistä open source -kirjallisuutta.

==Suomenkielistä Linux kirjallisuutta==
* Glyn Moody - Kapinakoodi <tt>Linux Torvalds ja vapaan ohjelmoinnin vallankumous</tt> (ISBN 951-31-2003-1 Kustannusosakeyhtiö Tammi 2001)
* Just for fun - Menestystarina <tt>Linus Torvalds & David Diamond, suomennos: Sara Torvalds</tt> (ISBN 951-50-1203-1 Schildt 2001)
* [http://www.avoinelama.fi Henrik Ingo - Avoin elämä] <tt>Näin toimii Open Source</tt> (ISBN 952-91-8233-3 Henrik Ingo, Otamedia 2005)
* Tuula Nikkanen - Linuxin tarina : Linus Torvalds - mies menestyksen takana (ISBN 951-762-990-7 Helsinki, Satku, 2000)
* Pekka Himanen - Hakkerietiikka ja informaatioajan henki (ISBN 951-0-25417-7 Helsinki, WSOY 2001)
* Raimo Koski - Linux : Tehokas hallinta (ISBN 978-952-220-282-6 Helsinki Readme.fi, 2010)
* Tere Vadén & Richard M. Stallman: Koodi vapaaksi - Hakkerietiikan vaativuus (ISBN 951-44-5206-2 Tampere University Press 2002)
* Wille Kuutti, Ari Rantala - Linux (ISBN 978-951-0-32941-2 WSOYpro/Docendo 2007)
* Koski Raimo - Linux tehokäytössä (ISBN 978-952-5-65596-4 Readme.fi 2008)
* Koski Raimo - Linux : tehokas hallinta (ISBN 978-952-220-282-6 readme.fi 2010)
* Kuutti Wille, Linux-käsikirja (ISBN 978-951-0-37677-5 Docendo, 2011)

==Englanninkielistä Linux kirjallisuutta edistyneille==
* [[Eric S. Raymond]]: The Art of Unix Programming. Tämä kirja soveltuu nimestään huolimatta myös vähemmän ohjelmointia harjoittaville. Se kuvaa Unixin syvällistä olemusta yleisellä tasolla ja auttaa ymmärtämään sen hienouden. [http://catb.org/~esr/writings/taoup/ Kirjan kotisivu] ja [http://catb.org/~esr/writings/taoup/html/ Kirjan HTML-versio]
* Eric S. Raymond - [[The cathedral and the bazaar]] : musings on Linux and open source by an accidental revolutionary (ISBN 0-596-00108-8 O'Reilly, 2001)
* Paul Sheer: [[Rute User's Tutorial and Exposition]] Usein suositeltu perusteos Linuxin ja muiden Unixien toiminnasta on myös Æleen Frischin Essential System Administration, jonka ensimmäiset versiot julkaistiin jo 1990-luvulla, uusin painos on kuitenkin vuodelta 2002. (ISBN 978-0-130-33351-3 Paul Sheer, 2002)
* Blum, Richard - Ubuntu Linux secrets (ISBN 978-0-470-49786-9 John Wiley and Sons, 2009)
* Negus, Christopher - Linux bible 2009 edition (ISBN 978-0-470-45904-1 John Wiley and Sons, 2009)
* Matthew Helmke, Elizabeth K. Joseph, José Antonio Rey, Philip Ballew, Benjamin Mako Hill - The Official Ubuntu Book ([http://www.amazon.co.uk/Official-Ubuntu-Book-Matthew-Helmke/dp/013390539X/ref=dp_ob_title_bk] 2014)
* Jonathan Corbet, Alessandro Rubini ja Greg Kroah-Hartman: [https://lwn.net/Kernel/LDD3/ Linux Device Drivers] (ISBN 978-0-596-00590-0, e-kirja ISBN 978-0-596-15974-0)

==Englanninkielisiä Linux lehtiä, sekä verkkolehtiä==
* [http://www.linuxjournal.com Linux Journal]
* [http://www.linux-mag.com Linux Magazine]
* [http://fullcirclemagazine.org Full Circle Magazine] on [[Ubuntu]] aiheinen, joka kuukausi julkaistava ilmainen [[PDF]]-muotoinen verkkolehti.
* [http://www.linuxvoice.com/ Linux Voice] on Linux aiheinen kuukausittain julkaistava lehti, josta julkaistaan vanhat numerot ilmaisina [[PDF]]-muotoisina verkkolehtinä.

==Suomenkielisiä verkkolehtiä==
* [https://skrolli.fi Skrolli] on paperille painettava, pääosin vapaaehtoisvoimin toimitettu tietokonekulttuurin erikoislehti. Vanhat numerot julkaistaan ilmaisina verkkolehtinä. Lehti korostaa tee-se-itse-asennetta, intohimoista viihtymistä tietotekniikan parissa, syvää paneutumista asioihin, sekä taidon ja ymmärryksen kehittämistä.

==Katso myös==
* [[Oheistarvikkeet]]
* [[Uutissivut]]
* [[Yritykset]]

[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Koulutus]]

The Cathedral and the Bazaar

2017-03-25T02:23:48Z

Heikki: Ak: Uusi sivu: {{perustietoa|The Cathedral and the Bazaar}} The Cathedral and the Bazaar on Eric S. Raymondin avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotannosta kirjoittama essee, joka perustuu hän...

{{perustietoa|The Cathedral and the Bazaar}}

The Cathedral and the Bazaar on [[Eric S. Raymond]]in avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotannosta kirjoittama essee, joka perustuu hänen havaintoihinsa Linuxin ja [[Fetchmail]]in kehitystyöstä. Raymond julkaisi esseen vuonna 1997 ja se ilmestyi kirjana vuonna 1999. Essee on julkaistu verkossa [[Open Publication License]] -lisenssin alaisuudessa Raymondin [http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/ kotisivuilla].

Esseestä on olemassa myös epävirallinen suomennos joka on ladattavissa sivulta [[Tiedosto:Cathedral bazaar.pdf]]

== Katso myös ==
* [[Kirjat]]

Keskustelu tiedostosta:Cathedral bazaar.pdf

2017-03-25T02:21:19Z

Heikki: Ak: Uusi sivu: Tällainen löytyi kovalevyn syövereistä, isolla porukalla tuota vuosia sitten käännettiin ja tuloksena oli aika hyvää laatua, mutta tätä ei enää missään ole saatavilla...

Tällainen löytyi kovalevyn syövereistä, isolla porukalla tuota vuosia sitten käännettiin ja tuloksena oli aika hyvää laatua, mutta tätä ei enää missään ole saatavilla. Joten laitetaan tänne jos jotakuta kiinnostaa lukea suomeksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 25. maaliskuuta 2017 kello 04.21 (EET)

Tiedosto:Cathedral bazaar.pdf

2017-03-25T02:20:20Z

Heikki: Epävirallinen suomennos teoksesta The Cathedral and the Bazaar Lisenssi: Open Publication Lisence v2.

Epävirallinen suomennos teoksesta [[The Cathedral and the Bazaar]]

Lisenssi: [[Open Publication Lisence]] v2.

Elokuvapalvelut

2017-03-03T03:08:23Z

Heikki: /* Internet-televisionkatseluohjelmia */ väliviiva

[[Kuva:Headweb-com.png‎|250px|right|thumb|Headweb.com vuokraus ja/tai osto palvelu esittää elokuvaa selaimella suoratoistona.]]
Tällä sivulle on tarkoitus listata elokuva-, TV- ja tallennepalveluita sekä Internet-televisionkatseluohjelmia.

==Linux-yhteensopivia tv, elokuva- ja streamauspalveluita==
* [[Yle Areena ja Elävä arkisto|Yle Elävä arkisto]] on [http://yle.fi/elavaarkisto/ Yleisradion] elävä tallennearkisto.
* [[Yle Areena ja Elävä arkisto|Yle Areena]] on [http://areena.yle.fi/ Yleisradion] netti-tv palvelu. Sen kautta voi seurata ohjelmia ja elokuvia internetin välityksellä.
* [[MTV Katsomo]] on MTV Oy:n netti-tv palvelu
* [[Ruutu.fi]] voi katsoa mm. Neloskanavan ohjelmia.

==Testituloksia==
{| class="wikitable"
! Palvelunnimi
! vuokraus / kuukausimaksu
! Käyttöjärjestelmät
! Linux-yhteensopiva
! Käyttöliittymä / Tarvittavat ohjelmat
! Laatu
! Tarkistettu
|-
| [https://www.primevideo.com/ Amazon Prime Video]
| suoratoisto
| Windows, OS X, Android, Chromecast, Linux
| {{kyllä}}
| [[Google Chrome]]
| SD, HD
| 4.2.2017
|-
| [https://viaplay.fi/ Viaplay]
| suoratoisto
| Windows, OS X, Android, Chromecast, Linux
| {{kyllä}}
| [[Google Chrome]]
| SD, HD
| 2.3.2017
|-
| [https://www.plejmo.com/fi Plejmo]
| suoratoisto (vuokraus)
| Windows, OS X, Android, Chromecast, (Linux)
| {{kyllä}}
| [[Flash]], [[Widevine]], [[Google Chrome]]
| SD 0,8-3 Mt/s, HD 8 Mt/s 1080p.
| 25.09.2015
|-
| [[HBO Nordic]] [http://hbonordic.com/fi]
| suoratoisto (kuukausimaksu)
| Windows, OS X, Linux, Android, Chromecast
| {{kyllä}}
| [[Flash]], [[Widevine]]
| ainakin HD
| 10.5.2015
|-
| [http://www.youtube.com/movies Youtube Movies]
| suoratoisto (vuokraus, ilmaissisältö)
| Linux, Windows, OS X
| {{kyllä}}
| HTML5, [[Flash]]
| 240, 360, 480 ja 720 HD
| 22.02.2012
|-
| [http://www.makuuni24h.fi Makuuni 24h]
| suoratoisto (kuukausimaksu)
| Linux, OS X, Windows
| {{kyllä}}
| [[Flash]], [[Widevine]]
| 720x480 ja 1280x720
| 10.5.2015
|-
| [[Netflix]] [http://www.netflix.fi]
| suoratoisto (kuukausimaksu)
| Windows, OS X, PS3, Wii, Xbox 360, iPad, iPhone, Android- tai Windows-puhelin tai tabletti, Ubuntu 14.04 LTS
| {{kyllä}}
| HTML5, [[Widevine]]
| SD, HD, UltraHD 4K
| 2.5.2015
|-
| [http://www.cmore.fi/ C More]
| suoratoisto (kuukausimaksu)
| Windows, OS X, iOS, Android, [[Samsung SmartTV]], Chromecast
| {{kyllä}}
| SilverLight [[Pipelight]],
| SD, HD 720p
| 04.11.2015
|-
| [http://sfanytime.com Sfanytime]
| suoratoisto (vuokraus)
| Windows, OS X, Android [[taulutelevisiot|taulutelevisio]] 3.0 tai uudempi. Android [[Tabletit|tabletit]]
| {{ei}}
| SilverLight [[Pipelight]]
| SD, HD 720p
| 04.11.2015
|-
| [http://www.cinemanow.com Roxio CinemaNow] Vain USA ja Kanada
| suoratoisto (vuokraus)
| OS X ja Windows
| {{ei}}
| ulkomainen
| ?
| 23.05.2010
|}

===Muita lisätietoja testituloksiin===
====C More, Filmnet ja Sfanytime====
Todennäköisesti toimivat, kun asennat Firefoxiin [[Pipelight]] ja [[UAControl]] -lisäosan.

==Internet-televisionkatseluohjelmia==
* [[Miro]] on avoin Internet-televisionkatseluohjelma Linux-, OS X- ja Windows-käyttöjärjestelmille.
* [[Minitube]] on avoin Youtube-videoiden katseluohjelma.

==Tv- ja tallennepalvelut==

{| class="wikitable"
! Palvelun nimi
! Käyttöjärjestelmät
! Linux yhteensopiva
! Käyttöliittymä / Ohjelmat
! Tarkistettu
|-
| [http://www.saunavisio.fi/tvrecorder/ Saunavisio]
| Linux, Windows
| {{kyllä}}
| web-käyttöliittymä, [http://www.ihku.biz/saunavisio saunavisio-yhteysohjelma]
| 20.04.2014. Elisa lopettunut palvelun toiminnan tammikuussa 2014.
|-
| [http://www.elisa.fi/viihde/ Elisa Viihde]
| Linux, Windows
| {{kyllä}}
| web-käyttöliittymä (vlc plugin)
| 17.06.2013
|-
| [http://www.tvkaista.com/ TVkaista]
| Windows, OS X ja Linux
| {{kyllä}}
| web-käyttöliittymä ja [[Flash]], [[Miro]], [[VLC]], [[mplayer]], [[TVkaistaGUI]]-yhteysohjelma ja [[Boxee]].
| 30.09.2015 Helsingin käräjäoikeus totesi TVkaistan laittomaksi palveluksi.
|}

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Verkkopalvelut]]
[[Luokka:Yhteensopivuus]]

Mountpoint

2017-01-16T03:45:40Z

Heikki: wikilinkejä

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''mountpoint''' on ohjelma, joka näyttää onko parametrina syötetty hakemisto [[mount|liitospiste]].

$ mountpoint /mnt/data
/mnt/data is a mountpoint
$ mountpoint /mnt/data/music
/mnt/data/music is not a mountpoint

Ohjelmaa voi käyttää myös hiljaisessa tilassa <tt>-q</tt> -lipulla, jolloin se ei tulosta mitään. Ohjelma kuitenkin palauttaa arvon <tt>0</tt>, mikäli hakemisto on liitospiste ja muulloin arvon <tt>1</tt>. Hiljainen tila soveltuu hyvin esimerkiksi skripteihin.

== Katso myös ==
* [[mount]]
* [[du]]
* [[df]]
* [[fstab]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Nohup

2017-01-10T02:25:27Z

Heikki: disown

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''nohup''' on [[komentorivi]]komento, jonka avulla suoritettava ohjelma ([[prosessi]]) voidaan jättää taustalle ajoon, vaikka [[komentotulkki]] suljettaisiin. Nohupia voi hyödyntää myös [[X Window System|graafisessa ympäristössä]]: jos sen avulla ajaa graafisen ohjelman, voi tämän jälkeen sulkea [[terminaaliemulaattori]]n ilman, että ohjelma sammuisi. Jos ohjelma on jo käynnistetty, voidaan samaan asiaan käyttää [[disown]]-komentoa.

== Käyttö ==
Syntaksi on yksinkertainen
nohup komento
Monesti ohjelma käynnistetään myös suoraan tausta-ajoon laittamalla komennon loppuun &-merkki.

Ohjelman tulosteen voi ohjata haluamaansa paikkaan [[Komentorivin perusteet|putkituksella]]:
nohup ohjelma >& tiedosto &

== Katso myös ==
*[[bg]]
*[[fg]]
*[[disown]]
*[[Screen]]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Prosessienhallinta]]

Disown

2017-01-10T02:22:23Z

Heikki: Ak: Uusi sivu: {{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}} '''disown''' on komentotulkin (esim. bash) komento, joka estää ajossa olevan prosessin lopettamisen tapauksess...

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''disown''' on [[komentotulkki|komentotulkin]] (esim. [[bash]]) komento, joka estää ajossa olevan [[prosessi]]n lopettamisen tapauksessa, jossa komentotulkki suljetaan. Käytännössä sitä käytettäessä komentotulkki ei lähetä prosessille [[signaali|<tt>SIGHUP</tt>-signaalia]] komentotulkin sulkemisen yhteydessä. Käytännössä lähes samaan toiminnallisuuteen päästään käyttämällä [[nohup]]-komentoa sovelluksen käynnistämisen yhteydessä.

== Käyttö ==
Käynnissä oleva prosessi voidaan poistaa komentotulkin aktiivisten töiden listasta komennolla
disown id
missä <tt>id</tt> on joko prosessin [[PID]]-tunnistenumero, tai se viittaa kyseisen komentotulkin taustalla ajossa oleviin prosesseihin (esim. <tt>%1</tt>). Jos tunnistetta ei anneta, komento kohdistuu viimeisimpään taustalle käynnistettyyn prosessiin. Kaikkiin komentotulkin prosesseihin viitataan valitsimella <tt>-a</tt>:
disown -a

== Esimerkki ==
Käynnistetään taustalle kolme sovellusta
$ [[xeyes]] &
[1] 4505
$ gnome-calculator &
[2] 4506
$ gedit &
[3] 4513
Todetaan, että nämä prosessit pyörivät taustalla (jos komentotulkki suljettaisiin, kaikki sovellukset sulkeutuisivat)
$ jobs
[1] Ajossa xeyes &
[2]- Ajossa gnome-calculator &
[3]+ Ajossa gedit &
Poistetaan [xeyes]] komentotulkin prosessilistasta
$ disown %1
tai
$ disown 4505
Huomataan, että se ei enää näy tausta-ajossa olevissa prosesseissa (mutta on silti käynnissä):
$ jobs
[2]- Ajossa gnome-calculator &
[3]+ Ajossa gedit &
Siirretään loputkin prosessit tausta-ajoon
$ disown -a
$ [[jobs]]
$
Vaikka komentotulkki nyt suljettaisiin, kaikki kolme sovellusta jäisivät käyntiin.

== Katso myös ==
* [[bg]]
* [[fg]]
* [[Prosessien tausta-ajo]]
* [[Screen]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Prosessienhallinta]]

Peliohjaimet

2017-01-08T16:57:24Z

Heikki: pilkutus

[[Kuva:Ilotikku.png|right|200px]]
Monet [[USB]]-väylään kytkettävät peliohjaimet (erityisesti pad-ohjaimet) toimivat suoraan Linuxissa. Monissa peleissä voi myös suoraan käyttää pad-ohjaimia, ratteja ja lentotikkuja. [[Wine]]n kautta ajettavissa peleissä peliohjaimet eivät yleensä toimi suoraan. Yleisimmät Xboxin, Logitechin, Thrustmasterin ja Sony PlayStationin peliohjaimet ovat hyvin tuettuja esimerkiksi [[Steam]]in peleissä. Joissain tapauksissa voit joutua asentamaan ajurin järjestelmääsi, mikäli jakelu ei ole [[Ubuntu]].

[[Frets on Fire]] -pelissä käytettävä Guitar Hero -kitara tarvitsee PS2/USB-adapterin.

Ensimmäisen järjestelmään liitetyn peliohjaimen [[laitetiedosto]] on yleensä <tt>/dev/input/js0</tt>.

==Aiheesta muualla==
* [http://www.makeuseof.com/tag/get-game-controllers-running-linux/ How to Get Game Controllers Running on Linux]
* [https://support.feralinteractive.com/en/guides/linux_gamepad/ How to set up a game controller in Linux]

[[Luokka:Pelit]]
[[Luokka:Laitteisto]]

MakeHuman

2016-12-20T02:00:18Z

Heikki: kh

{{Ohjelma
| nimi=MakeHuman
| kuva=<div style="background-color: black;">[[Kuva:MakeHuman_logo.png|250px]]</div>
| kuvateksti=
| lisenssi=[[AGPL]]
| käyttöliittymä=[[OpenGL]]
| kotisivu=[http://www.makehuman.org www.makehuman.org]
}}

'''MakeHuman''' on avoimen lähdekoodin sovellus 3D-hahmojen mallintamiseen. Ohjelma osaa luoda realistisia ihmishahmoja, ja sillä luotuja hahmoja voidaan käyttää esimerkiksi kuvituksissa, animaatioissa, peleissä tai ZBrush/Mudbox kuvanveistossa. Ohjelma osaa tallentaa seuraaviin tiedostomuotoihin: [[dae]], fbx, [[obj]], stl ja [[Ogre3D]] .

==Asennus==
Ohjelman kotisivuilta löydät asennuspaketit [[Debian]]-pohjaisiin jakeluihin.

===Ubuntu===
{{Asenna/PPA|makehuman|makehuman-official/makehuman-11x}}

==Katso myös==
* [[ManuelbastioniLAB]]

[[Luokka:3D-mallinnusohjelmat]]
[[Luokka:Animointiohjelmat]]

Container Linux

2016-12-16T21:38:38Z

Heikki: nimenvaihdos

{{Jakelu
| nimi=Container Linux
| logo=
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=[https://github.com/coreos/manifest/releases/latest v935.0.0]
| päivämäärä=22.1.2016
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=
| äitijakelu=[[Chrome OS]]
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[https://coreos.com/ coreos.com]
}}

'''Container Linux''' (aiemmin '''CoreOS''') on kevyt suuriin palvelimiin suunnattu jakelu, joka on alun perin haarautettu Googlen [[Chrome OS]]-käyttöjärjestelmästä. CoreOS eristää ohjelmat toisistansa [[Docker]]illa.

Container Linux ei sisällä minkäänlaista pakettienhallintajärjestelmää, vaan tietoturvan ja vakaan päivityksen takaamiseksi Container Linux käyttää eritystä kahden juuriosion päivitystekniikkaa. Ensimmäinen osio on ''vain luku'' -tilassa oleva juuriosio. Toinen osio on passiivinen ja sitä käytetään vain päivityksen yhteydessä. Päivityksessä uusi käyttöjärjestelmä kirjoitetaan kokonaisuudessaan toiselle osiolle. Tämän jälkeen järjestelmä käynnistetään uudelleen tuolta osiolta. Vanha käyttöjärjestelmä jää talteen vanhalle osiolle, josta taas tulee passiivinen. Tämä päivitystapa takaa helpon siirtymisen takaisin vanhaan järjestelmään, mikäli uusi ei toimi halutulla tavalla.

==Aiheesta muualla==
* [https://github.com/coreos/ github.com/coreos]

[[Luokka:Jakelut]]

CoreOS

2016-12-16T21:37:38Z

Heikki: Heikki siirsi sivun CoreOS uudelle nimelle Container Linux: vaihtanut nimeä

#OHJAUS [[Container Linux]]

Container Linux

2016-12-16T21:37:38Z

Heikki: Heikki siirsi sivun CoreOS uudelle nimelle Container Linux: vaihtanut nimeä

{{Jakelu
| nimi=CoreOS
| logo=
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=[https://github.com/coreos/manifest/releases/latest v935.0.0]
| päivämäärä=22.1.2016
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=
| äitijakelu=[[Chrome OS]]
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[https://coreos.com/ coreos.com]
}}

'''CoreOS''' on kevyt suuriin palvelimiin suunnattu jakelu, joka on alun perin haarautettu Googlen [[Chrome OS]]-käyttöjärjestelmästä. CoreOS eristää ohjelmat toisistansa [[Docker]]illa.

CoreOS ei sisällä minkäänlaista pakettienhallintajärjestelmää, vaan tietoturvan ja vakaan päivityksen takaamiseksi CoreOS käyttää eritystä kahden juuriosion päivitystekniikkaa. Ensimmäinen osio on ''vain luku'' -tilassa oleva juuriosio. Toinen osio on passiivinen ja sitä käytetään vain päivityksen yhteydessä. Päivityksessä uusi käyttöjärjestelmä kirjoitetaan kokonaisuudessaan toiselle osiolle. Tämän jälkeen järjestelmä käynnistetään uudelleen tuolta osiolta. Vanha käyttöjärjestelmä jää talteen vanhalle osiolle, josta taas tulee passiivinen. Tämä päivitystapa takaa helpon siirtymisen takaisin vanhaan järjestelmään, mikäli uusi ei toimi halutulla tavalla.

==Aiheesta muualla==
* [https://github.com/coreos/ github.com/coreos]

[[Luokka:Jakelut]]

Komentorivin perusteet

2016-11-08T08:33:18Z

Heikki: Käyttäjän 195.148.39.57 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Heikki tekemään versioon.

[[Komentorivi]] on yksi Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, joka voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, eikä sitä useinkaan käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät, usein jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen.

Windowsin komentoriviin tai DOS:iin tottuneiden kannattaa huomioida varsinkin jokerimerkkien erilainen logiikka ja se, etteivät [[Unix]]-komennot juurikaan kysele varmistuksia tai kerro tekemisistään, vaan tekevät ilman kommentteja sen mitä pyydettiin.
[[Kuva:Gnome-terminal.png|250px|right|thumb|Komentorivin käyttöä [[gnome-terminal]]illa]]

==Miten komentoriville pääsee?==
Useimmat käyttävät Linuxia graafisessa ympäristössä ([[X]]), jolloin luontevin tapa komentoriville pääsyyn on käyttää jotakin [[terminaaliemulaattori]]a. Yleisimpiä terminaaliemulaattoreita ovat X:n perustyökaluihin kuuluva [[xterm]], [[KDE]]:n [[Konsole]] sekä [[GNOME]]n [[gnome-terminal]]. Nämä löytyvät yleensä [[työpöytäympäristö]]n valikosta esimerkiksi nimellä pääte, terminaali tai komentorivi. On myös mahdollista käyttää järjestelmän tekstipohjaisia [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleja]] (yleensä numeroiltaan 1-6). Näihin pääsee graafisesta ympäristöstä näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|Alt}}+<funktionäppäin> (esimerkiksi {{Näppäin|Ctrl|Alt|F1}}). Tekstitilassa voi virtuaalikonsolista toiseen siirtyä myös näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Alt}}+<funktionäppäin> tai {{Näppäin|Alt}}+sivunuolinäppäin. X toimii yleensä virtuaalikonsolissa 7, joten takaisin sinne voi siirtyä näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Alt|F7}}.

Jotkut jakelut tarjoavat mahdollisuuden käynnistää koneen vikasieto- tai korjaustilassa, joka käynnistyy suoraan komentoriville. Näin on mahdollista tehdä järjestelmään korjauksia vaikka graafinen ympäristö ei toimisikaan.

== Komentotulkki ==
[[Komentotulkki]] (engl. ''shell'') on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentotulkkeja on useita, mutta peruskäytössä ne toimivat suurin piirtein samalla tavalla. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]] tai jokin Bash-yhteensopiva komentotulkki, joten esimerkeissä käytetään sitä.

Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Tämä on yleinen merkintätapa jota käytetään muuallakin tässä wikissä ja yleisesti muissakin ohjeissa. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta.

== Hakemistorakenteessa liikkuminen ==
Hakemistorakenteessa liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla <tt>[[cd]]</tt>. Linuxin [[hakemistorakenne]] lähtee juurihakemistosta /, jonka alta löytyy monia eri hakemistoja. Hakemistopolku voidaan kirjoittaa täydellisenä juurihakemistosta lähtien (esimerkiksi <tt>/home/masa/asiakirjat</tt>) tai suhteessa nykyiseen hakemistoon (esimerkiksi <tt>./tässä_hakemistossa_oleva_tiedosto</tt>). Lisätietoja hakemistorakenteesta löytyy artikkelista [[Linuxin hakemistorakenne]].

Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla
$ cd /usr
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä:
$ cd alihakemisto

Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla
$ cd ..

Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla [[ls]]. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokkauspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi:
$ ls -l
-rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1
-rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin
-rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3
Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat [[tiedoston oikeudet]], toisena oleva numero kertoo tiedoston linkkien eli nimien lukumäärän (yleensä yksi muille kuin hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (''kayttaja'') ja tiedoston omistava [[ryhmä]] (''users''). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi. Huomaa että hakemistojen kohdalla näkyvä koko ei kerro hakemiston sisältämien tiedostojen yhteiskokoa.

*'''Vinkki''': Saat <tt>ls</tt>:n tulosteessa olevat tiedoston koot helpommin hahmotettavaan muotoon käyttäen lisäksi valitsinta <tt>h</tt> (<tt>ls -lh</tt>). Tällöin tiedostojen koot näytetään käyttäen sopivinta etuliitettä (tavuina tai kilo-, mega-, giga- tai teratavuina).

*'''Vinkki''': Aaltomerkki eli <tt>~</tt> on alias kotihakemistolle. Eli <tt>ls ~/Työpöytä</tt> (tai ~/Desktop, jos käytössä on englanninkielinen nimi) listaa työpöytäsi sisällön riippumatta nykyisestä työhakemistostasi. <tt>~ville</tt> viittaa vastaavasti käyttäjän "ville" kotihakemistoon ja ~ville/Työpöytä hänen työpöytänsä sisältöön (toki hän on saattanut estää sinua lukemasta sitä).

== Komentojen suorittaminen ==
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon <tt>ohjelmannimi</tt> (esimerkiksi <tt>[[ls]]</tt> on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa <tt>/bin</tt>). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti:
$ echo $PATH
~/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/usr/bin/X11:/usr/games


Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. <tt>/home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin</tt>) tai polulla suhteessa [[työhakemisto]]on (esim. <tt>imuroitua/hienosofta.bin</tt>). Mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, suhteellinen polku ilmaistaan lisäämällä tiedostonimen eteen <tt>./</tt>. Tässä piste viittaa siis nykyiseen hakemistoon. Ohjelmia ajaessasi huomaa, että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]. Esimerkiksi jos hakemistossa <tt>/home/kayttaja</tt> olisi suoritettava tiedosto nimeltä <tt>ohjelma</tt> se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla:
$ cd /home/kayttaja
$ ./ohjelma
tai
$ /home/kayttaja/ohjelma
*'''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tildellä: <tt>~/ohjelma</tt> suorittaisi myös tämän ohjelman.
*'''Vinkki''': Kotihakemistoon voi siirtyä suoraan komennolla <tt>cd</tt> (hakemistoa ei siis tarvitse antaa)

Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista. Lisätietoja taustalla ajettavista ohjelmista löytyy artikkelista [[tausta-ajo]].

Eri komentoriviohjelmia on listattu ja esitelty sivulla [[komentorivikomennot]].

== Tiedostojen ja hakemistojen kopioiminen, siirtäminen ja poistaminen ==
Tavallisimmat tiedosto-operaatiot hoituvat komennoilla <tt>[[cp]]</tt> (kopiointi), <tt>[[mv]]</tt> (siirtäminen) ja <tt>[[rm]]</tt> (poistaminen).

Tiedosto kopioidaan komennolla
$ cp tiedosto kopio
Kokonainen hakemisto kopioitaessa on käytettävä valitsinta -R:
$ cp -R hakemisto hakemiston_kopio

Vastaavasti tiedostojen siirtäminen tapahtuu komennolla
$ mv vanha_tiedostonimi uusi_tiedostonimi
samalla tavalla voi siirtää myös hakemistoja.

Tiedostojen poistaminen taas tapahtuu komennolla
$ rm tiedosto toinen_tiedosto "kolmas tiedosto"
Poistettavia tiedostoja voidaan siis antaa kerralla useampia. Hakemisto sisältöineen poistetaan [[valitsin|valitsimen]] -r avulla ("rekursiivisesti"; tyhjän hakemiston voi poistaa myös komennolla [[rmdir]]).
$ rm -r hakemisto
$ rmdir tyhjä_hakemisto

Uusia hakemistoja voi luoda komennolla <tt>[[mkdir]]</tt>:
$ mkdir hakemisto
Kerralla on mahdollista luoda useampia hakemistoja luettelemalla ne peräkkäin välilyönnillä erotettuna. Lisäksi kokonaisen hakemistopolun voi luoda kerralla käyttämällä valitsinta -p:
$ mkdir -p kuvat/2009/heinakuu
loisi hakemistoon <tt>kuvat/2009</tt> hakemiston <tt>heinakuu</tt> ja mikäli hakemistoa <tt>kuvat</tt> tai sen alihakemistoa <tt>2009</tt> ei ole olemassa, myös ne luodaan.

== Täydentäminen tabulaattorilla ==
Tabulaattorin painelu on keino täydentää komentojen, hakemistojen ja tiedostojen nimiä komentoriville kirjoittamalla vain nimen alku ja painamalla sitten tabulaattoria ({{Näppäin|TAB}}).

Esimerkiksi mikäli hakemistossa olisi seuraavat alihakemistot:
*imuroidut
*pelit
*pikkupelit
Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin
$ cd im
ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon
$ cd imuroidut
Toisaalta kirjoittamalla
$ cd p
ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita (asetuksista riippuen kone saattaa piipata). Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet.

Eräät komentotulkit (mm. bash) tukevat myös esimerkiksi etäkoneiden nimien, käyttäjänimien, [[PID|prosessinumeroiden]] sekä komentojen valitsimien täydennystä tabulaattorin avulla. Ominaisuus ei välttämättä ole oletuksena käytössä kaikissa [[jakelu]]issa.

Mm. [[zsh]]- ja [[tcsh]]-[[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista myös nk. oikoluku, eli väärin kirjoitettujen komentojen tab-täydennys oikeiksi. Esimerkiksi komento <tt>mpllayr</tt> voitaisiin tällöin täydentää komennoksi <tt>[[mplayer]]</tt>.

== Jokerimerkit ==
Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan niiden kokonaisen nimen lisäksi viitata myös käyttäen jokerimerkkejä * ja ?. Tähti (*) tarkoittaa sitä, että sen tilalla saa olla mitä tahansa merkkejä.

Jos siis edellisessä esimerkissä kirjoittaisimme komennon
$ rm -r *pelit
poistuisivat hakemistot <tt>pelit</tt> ja <tt>pikkupelit</tt> sisältöineen, koska ne loppuvat "pelit". Vastaavasti kaikkiin ".testi"-päätteisiin tiedostoihin ja hakemistoihin viitattaisiin merkinnällä <tt>*.testi</tt> ja kaikkiin tiedostoihin/hakemistoihin, joiden nimessä esiintyy jossain kohtaa sana "linux" (pienillä kirjaimilla) merkinnällä <tt>*linux*</tt>.

Toinen jokerimerkki on kysymysmerkki (?), joka viittaa mihin tahansa yhteen kirjaimeen (ääkkösten yms. osalta "kirjain" saattaa määräytyä eri tavoilla). Esimerkiksi merkintä <tt>a?</tt> vastaisi mm. merkintöjä <tt>aa, ab, ac,...</tt>, mutta ei merkintää <tt>aaa</tt>. Esimerkiksi voisimme poistaa kaikki kolmesta merkistä koostuvat tiedostot komennolla
$ rm ???

(tämän sijaan kannattaa usein käyttää muotoa <tt>rm -i ???</tt>, joka pyytää varmistuksen joka tiedoston osalta)

Klassinen "ansa" on se, että <tt>.*</tt> tavallisten [[piilotiedosto]]jen lisäksi viittaa myös hakemistoihin <tt>.</tt> ja <tt>..</tt>, joten <tt>rm -r .*</tt> ei poista pelkästään kaikkia piilotiedostoja ja -piilohakemistoja vaan myös nykyisen työhakemiston ylähakemiston kaikkine alihakemistoineen. Tämän sijaan voi käyttää toista rakennetta, jolla määrätään että toisen merkin on oltava kirjain (tässä [[wikipedia:fi:ASCII|ASCII]]-kirjain):

$ rm .[a-zA-Z]*

Toinen ansa on se, että ylimääräinen välilyönti voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä (erityisesti tiedostoja [[bash-skriptaus|automaattisesti käsiteltäessä]]). Tässä poistetaan sekä .?-tyyliset piilotiedostot että kaikki tavalliset tiedostot:

$ rm .[a-z] *

DOS:sta poiketen komentotulkki tulkitsee jokerimerkit itse eikä välitä niitä kutsutulle ohjelmalle. Jos jokerimerkit viittaavat eri ympäristöön (kuten usein esimerkiksi komennoissa [[scp]] ja [[tar]]), ne on suojattava komentotulkin tulkinnoilta, joko kenoviivalla tai [[#Lainausmerkkien käyttö|lainausmerkeillä]]:

$ scp jokinkone:kopioitavat/\*.txt ~/kopioidut_tekstitiedostot
$ scp "jokinkone:kopioitavat/*.txt" ~/kopioidut_tekstitiedostot

== Putkitus ==
:''Pääartikkeli: [[Putki]]''
Putket (engl. ''pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelman tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi.

Esimerkiksi komento [[uname]] -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version:
$ uname -r
2.6.15-ck3-r1
Toisaalta [[cowsay]] on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi:
$ cowsay Moi linux.fi!

_______________
< Moi linux.fi! >
---------------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus
$ uname -r | cowsay

_______________
< 2.6.15-ck3-r1 >
---------------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||
Jos järjestelmässäsi ei ole asennettuna <tt>cowsay</tt>tä, voit asentaa sen [[paketinhallinta]]järjestelmästä paketista <tt>cowsay</tt>. Lisätietoja löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]]. Jos et voi asentaa uusia ohjelmia järjestelmääsi, voit kokeilla putkitusta putkittamalla tulosteet vaikkapa [[rev]]ille, joka tulostaa putkituksella saamansa syötteen takaperin:
$ uname -r | rev
1r-3kc-51.6.2

|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille (lessistä poistutaan painamalla q:ta):
$ ps aux | less
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla:
$ ls | grep merkkijono
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono.

===Tiedostojen putkitus===
Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten suorittaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. [[STDIN]]). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä.

Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin ([[STDOUT]]) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa
$ cowsay Moi > tiedosto
, ja katso tämän jälkeen tiedoston <tt>tiedosto</tt> sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-ohjausmerkkiä käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään.

Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]] (katso myös luettelo [[komentorivikomennot|komentorivikomennoista]]).

Vieläkin monipuolisemmat putkitukset onnistuvat nk. [[nimetty putki|nimetyn putken]] avulla. Katso myös lisätietoja artikkelista [[standardivirrat]].

===Esimerkkejä===

$ du /etc | sort -nr | head -5
23281 /etc
6851 /etc/opt
4440 /etc/opt/gnome
4073 /etc/opt/gnome/gconf
2569 /etc/X11

Tässä tutkitaan [[du]]-komennon avulla sitä, kuinka paljon mikäkin <tt>/etc</tt>:n [[hakemistorakenne|hakemisto]] vie tilaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että hakemistot ovat oletuksena haku- eikä kokojärjestyksessä. Tämä ratkaistaan komennolla <tt>[[sort]] -nr</tt>, joka lajittelee sille annetun syötteen, eli tässä tapauksessa <tt>du</tt>:n tulosteen, numeerisesti (valitsin <tt>-n</tt>) isoimmasta pienimpään (valitsin <tt>-r</tt> kääntää tulostusjärjestyksen, joka oletuksena olisi pienimmästä isoimpaan). Lopuksi käytetään komentoa <tt>[[head]] -5</tt> näyttämään <tt>sort</tt>in tulostuksesta vain viisi ensimmäistä riviä.

Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla
$ du /etc | sort -n | tail -5
2569 /etc/X11
4073 /etc/opt/gnome/gconf
4440 /etc/opt/gnome
6851 /etc/opt
23281 /etc

Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r.

$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11
2569 /etc/X11

Kun lopuksi poimitaan tulosteesta [[grep]]in avulla rivit, jotka sisältävät merkkijonon X11, saadaan ylläoleva tulostus.

$ du /etc |sort -n |tail -5 |grep -v X11
4073 /etc/opt/gnome/gconf
4440 /etc/opt/gnome
6851 /etc/opt
23281 /etc

Tässä taas <tt>grep</tt>ille on annettu valitsin <tt>-v</tt>, jolla määritellään <tt>grep</tt> näyttämään rivit, joihin ei sisälly annettua merkkijonoa X11.

$ ls /etc |wc -l
270

Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa <tt>/etc</tt> (<tt>[[wc]] -l</tt> laskee syötteen rivit). Luku ei ole tarkka, koska mukaan laskettiin myös otsikkorivi.

*'''Vinkki''': <tt>du</tt>:n tulosteessa hakemistojen koot ilmoitetaan kilotavuina. Se onkin hyvä, jos hakemistojen kokoja halutaan vertailla keskenään kuten yllä. <tt>du</tt>:n saa tulostamaan myös hakemistojen koot ihmiselle luettavassa muodossa käyttäen kilo-, mega- ja gigatavuja valitsimella <tt>-h</tt>. Tällöin hakemistojen kokojen vertailuun <tt>sort</tt>illa täytyy käyttää valitsinta <tt>-h</tt>, jotta se tajuaa, että 1M on enemmän kuin 10k.

== Komentojen ketjutus ==
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] tietokanta voidaan päivittää komennolla <tt>[[emerge]] --sync</tt> ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla <tt>emerge -uDNav world</tt>. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla:
# emerge --sync && emerge -uDNav world
Joka ensin päivittää tietokannan eli ajaa komennon <tt>emerge --sync</tt>. Mikäli se ei palauta virhettä, ajetaan jälkimmäinen päivityskomento.

Toisaalta ||-ohjausmerkki toimii päinvastoin: jälkimmäinen komento suoritetaan vain mikäli edellinen epäonnistuu, vertaa esimerkiksi:
$ [[false]] || cowsay tämä näkyy koska false palauttaa virheen
$ [[true]] || cowsay tämä ei näy koska true palauttaa onnistumisen

Komentoja voidaan yhdistellä myös puolipisteellä (;), jolloin minkäänlaista tarkistusta komennon onnistumisesta ei suoriteta. Esimerkiksi seuraavien komentojen tulosteet ovat identtiset
$ [[false]] ; cowthink Moi!
$ [[true]] ; cowthink Moi!

==Komentojen käynnistäminen taustalle==
'' Katso myös artikkeli [[Tausta-ajo#Prosessien_tausta-ajo]]''

Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki:
$ [[xterm]] &
[1] 12345
Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron (tässä 1) ja [[PID]]-luvun (tässä 12345). Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia.

Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle:
$ fg %2
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n.

&-merkin avulla taustalle käynnistetty ohjelma sulkeutuu, jos se komentotulkki, jossa komento ajettiin, suljetaan. Mikäli halutaan ohjelman pysyvän käynnissä komentotulkin sulkemisen jälkeenkin, on käytettävä komentoa [[nohup]]:
$ nohup xterm &

==Lainausmerkkien käyttö==
Lainausmerkkejä käytetään kertomaan, että niiden välissä oleva merkkijono pitää välittää kokonaisuudessaan eteenpäin tulkitsematta sen merkkejä erikseen. Lainausmerkkejä on käytössä kolmenlaisia, joista jokaisella on oma merkityksensä.

Yksinkertaiset lainausmerkit ('), jotka suomalais-ruotsalaisessa näppäimistössä saa Ä:n ja enterin välisestä napista, saavat komentotulkin välittämään niiden välisen merkkijonon sinällään kutsutulle komennolle, prosessoimatta sitä millään tavalla. Esimerkiksi komento
$ [[su]] -c '[[chown]] ida /home/ida -R'
joka suorittaa lainausmerkkien välissä olevan komennon [[pääkäyttäjä]]n oikeuksilla, johtaisi ilman lainausmerkkejä siihen, että <tt>su</tt> tulkitsisi vain merkkijonon "<tt>chown</tt>" <tt>-c</tt>-valitsimensa argumentiksi eli suoritettavaksi komennoksi. Loput kolme merkkijonoa tulkittaisiin <tt>su</tt>:n omiksi argumenteiksi, mikä johtaisi virheilmoitukseen.

2-napista shiftin avulla saatavat tuplalainausmerkit (") poikkeavat yksinkertaisista lainausmerkeistä siinä, että komentotulkki laajentaa niiden sisältämät [[ympäristömuuttuja]]t ennen merkkijonon syöttämistä komennolle. Esimerkiksi komento
$ echo "$EDITOR on paras"
tulostaisi (esimerkiksi)
[[emacs]] on paras
kun taas komento
$ echo '$EDITOR on paras'
tulostaa
$EDITOR on paras
Yleensä ei ole merkitystä, kummanlaisia lainausmerkkejä käyttää, mutta niiden ero on kuitenkin hyvä tiedostaa.

Kolmas lainausmerkkityyppi ovat vasemmalle kallellaan olevat yksinkertaiset lainausmerkit, jotka saa shiftin kanssa +-näppäimen oikealla puolella olevasta napista. Ne aiheuttavat lainausmerkkien sisällä olevan komennon/merkkijonon suorittamisen ennen sen välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi komento
$ [[echo]] `[[uname]]` >appelsiini
loisi uuden tiedoston nimeltä appelsiini, jonka sisällöksi tulisi komennon <tt>uname</tt> tuloste eli "<tt>Linux</tt>". Nämä lainausmerkit saattavat kuitenkin sekoittua heittomerkkeihin, ja siksi kannattaakin käyttää seuraavaa rakennetta, joka tekee saman kuin ylempi.
$ [[echo]] $([[uname]]) >appelsiini

Lainausmerkkejä voi käyttää sisäkkäin, vaikka tässä joutuukin helposti pitämään kielen keskellä suuta. Tyypillinen käyttö on komennon tulosteen saaminen tiedostonimeen tai päinvastoin, suojaten rakennelmaa erikoismerkeiltä (välilyönti tms.). Seuraava komento luo ympäristömuuttujassa $arkisto määrätystä työhakemiston alihakemistosta tar-version, joka päivätään arkiston <tt>ChangeLog</tt>-tiedoston mukaan. Ympäristömuuttujan nimen voi halutessaan erottaa aaltosuluilla.
$ arkisto="mikälie"
$ tar cf "${arkisto}_$(date -r ${arkisto}/ChangeLog --rfc-3339=date).tar" "${arkisto}/"
$ ls
mikälie/
mikälie_2008-11-30.tar

==Komentohistoria==
Useimmat komentotulkit tukevat komentohistoriaa, joka mahdollistaa aikaisemmin annettujen komentojen selaamisen ja uudelleensuorittamisen. Perustapa aikaisempien komentojen selaamiseen on ylös- ja alasnäppäimet. Komentohistorian alkuun voi yleensä siirtyä näppäimellä {{Näppäin|Page Up}} ja loppuun näppäimellä {{Näppäin|Page Down}}.

Komentohistoriaan voi suorittaa hakuja näppäinyhdistelmällä {{Näppäin|Ctrl|R}}. Tällöin näytetään aina edellinen annetun merkkijonon sisältävä komento. Vanhempia komentoja saa näkyviin painamalla uudestaan {{Näppäin|Ctrl|R}}. Ctrl+R-hakua [[zsh]]-komentotulkissa:
$ cat /var/log/crond
bck-i-search: cat _
Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa <tt>~/.bash_history</tt>. Myös tiedosto <tt>~/.history</tt> on yleinen.

Komentohistoria (nykyinen historia + komentohistoriatiedosto) on mahdollista tulostaa ruudulle komennolla <tt>history</tt>. Tietyn komentohistorian rivin voi suorittaa uudelleen komennolla !<rivinumero>, esimerkiksi
$ !15256
suorittaisi rivin numero 15256.

Historiatiedoston maksimikokoa säädellään [[ympäristömuuttuja]]lla $HISTSIZE, jonka oletusarvona bashissa on 500. Usein $HISTSIZE on kuitenkin järkevää säätää äärettömäksi (esimerkiksi arvoon 9999999999), mikä auttaa Ctrl+R-hakujen suorittamista. Nykyisillä koneilla ei historiatiedoston koko yleensä myöskään muodostu ongelmaksi.

==Näyttöhistoria==
Jo nykyisestä ruutunäkymästä kadonnutta tulostetta voi graafisissa [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreissa]] yleensä selata normaalin vierityspalkin avulla. Tekstipohjaisissa [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleissa]] voi tulostetta selata jonkin matkaa taaksepäin näppäinyhdistelmillä {{Näppäin|Shift|Page Up}} ja {{Näppäin|Shift|Page Down}}. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat myös terminaaliemulaattoreissa.

Koska näyttöhistorian pituutta on yleensä myös terminaaliemulaattoreissa rajoitettu, kannattaa pitkien tiedostojen ja syötteiden selaamiseen ensisijaisesti käyttää [[less]]-ohjelmaa. Tekstin tulostus ruudulle on myös mahdollista keskeyttää {{Näppäin|Scroll Lock}} -näppäimellä, mikäli haluaa tutkia pitempään jotakin tiettyä kohtaa. Tulostusta voi jatkaa painamalla uudestaan samaa näppäintä. Näppäinyhdistelmät {{Näppäin|Ctrl|S}} ja {{Näppäin|Ctrl|Q}} toimivat samalla tavalla.

==Ympäristömuuttujat==
[[Ympäristömuuttuja]]t ovat prosesseille (eli ohjelmille) annettavia eräänlaisia asetuslippuja. Komentoriviympäristön toimintaa säädellään pitkälti ympäristömuuttujien avulla. Ympäristömuuttujaan viitatessa käytetään sen nimen alussa $-merkkiä. Ympäristömuuttujien nimissä on tapana käyttää vain isoja kirjaimia. Yleisiä ympäristömuuttujia ovat mm.
*$COLUMNS - pääteikkunan leveys merkkeinä
*$DISPLAY - [[X]]:n DISPLAY-asetus
*$EDITOR - oletus[[tekstieditori]]
*$HISTFILE - käytettävä historiatiedosto
*$HISTSIZE - historiatiedoston maksimipituus
*$HOME - käyttäjän kotihakemisto
*$LANG - kieliasetus, esimerkiksi <tt>fi_FI.utf-8</tt>
*$LINES - pääteikkunan korkeus riveinä
*$MAIL - käyttäjän paikallisen sähköpostilaatikon sijainti
*$MANPATH - [[man]]-sivujen sijainti
*$OLDPWD - edellinen työhakemisto (vrt. komento <tt>cd -</tt>)
*$[[PATH]] - komentojen oletuspolku
*$[[pwd|PWD]] - nykyinen työhakemisto
*$SHELL - käytettävä komentotulkki
*$TERM - käytettävä [[pääte]]- eli terminaalityyppi
*$USER - käyttäjänimi
*$VISUAL - oletus[[tekstieditori]]
Kaikki asetetut ympäristömuuttujat voi tulostaa komennolla <tt>[[env]]</tt>. Ympäristömuuttujien arvoja voi [[sh]]-sukuisissa komentotulkeissa (mm. [[Bash]] ja [[Zsh]]) asettaa komennolla <tt>[[export]]</tt> ja [[Csh]]-sukuisissa (mm. [[Tcsh]]) komennolla <tt>[[setenv]]</tt>. Esimerkki:
$ export EDITOR="[[emacs]]"

Komentotulkkiympäristössä on mahdollista käyttää myös ns. tavallisia muuttujia, jotka toimivat vain yhden prosessin sisällä. Toisin kuin ympäristömuuttujat, tavallinen muuttuja ei siis komentorivillä määriteltynä periydy siltä käynnistetyille prosesseille eikä myöskään näy env-komennon tulosteessa.

Tavallinen muuttuja määritellään komennolla <tt>MUUTTUJANNIMI=arvo</tt>, esimerkiksi
$ FOO=bar

==Ajonaikainen ohjeistus==
Usein on ongelmana, ettei tiedä miten jotakin tiettyä komentoa käytetään tai mikä on jonkin komennon tehtävä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tarjolla monenlaista [[dokumentaatio|ohjeistusta]]. Ensinnäkin ohjelmat itse sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, jonka saa näkyviin valitsimella -h, --help tai joskus myös -help. Esimerkiksi [[cat]]-komennon ohje aukeaa komennolla
$ cat --help
Laajempiin ohjesivuihin pääsee käsiksi komennolla [[man]], esimerkiksi
$ man [[sudo]]
Man-sivuilla on aina selitetty vähintään ohjelman käyttötarkoitus ja selostettu eri valitsinten käyttö. Osa man-sivuista tarjoaa hyvinkin laajaa opastusta. Komentojen opiskelua man-sivujen avulla haittaa toisaalta se, että useimmilla man-sivuilla ei ole esimerkkejä ohjelman käytöstä. Varsinaisia ohjelmia käsittelevien man-sivujen lisäksi on olemassa myös mm. [[asetustiedosto]]ja ja eri ohjelmointikielten funktioita käsitteleviä man-sivuja.

Erityisesti [[GNU]]-projektin tuottamista ohjelmista on olemassa myös ns. [[info]]-sivuja, jotka tarjoavat laajempaa ohjeistusta ja yleensä myös esimerkkejä. Info-sivut tukevat myös sivujen välisiä hyperlinkkejä.

[[Whatis]]-ohjelmaa käyttäen voidaan luoda man-sivujen sisältämistä lyhyistä kuvauksista tietokanta, jolloin komentoa whatis käyttäen voidaan nopeasti tarkistaa ohjelmien käyttötarkoitus, esimerkiksi
$ whatis ls
ls (1) - list directory contents
Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän.

==Komentotulkkien asetustiedostot==
Komentorivin toimintaan voi vaikuttaa muokkaamalla komentotulkin [[asetustiedosto]]ja. Yleisin komentotulkin asetustiedoston muoto on suoritettava komentojono (vrt. [[MS-DOS|DOSin]] autoexec.bat) joka toimii pitkälti kuten tavallinen komentotulkkiskripti. Tällaiseen tiedostoon lisätyt komennot ajetaan aina esimerkiksi komentotulkin käynnistyessä.

Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi <tt>/etc/bashrc</tt>) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi <tt>~/.bashrc</tt>). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin.

Bashin toimintaan vaikuttavat asetustiedostot ovat:
*<tt>/etc/profile</tt> ja <tt>~/.profile</tt> - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkilla tarkoitetaan istuntoa, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen.
*<tt>/etc/[[bash_profile]]</tt> ja <tt>~/bash_profile</tt> - Bashin oma profile-tiedosto.
*<tt>/etc/[[bashrc]]</tt> ja <tt>~/.bashrc</tt> - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. Ylivoimaisesti käytetyin komentojonotiedosto.
*<tt>/etc/[[bash_logout]]</tt> ja <tt>~/.bash_logout</tt> - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono
*<tt>/etc/[[inputrc]]</tt> ja <tt>~/.inputrc</tt> - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto

Zsh-komentotulkin asetustiedostoja on selitetty laajasti artikkelissa [[Zsh]].

== Katso myös ==
*[[Komentorivikomennot]]
*[[Komentorivivinkkejä]]
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]
*[[:Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat|Komentorivin erikoisohjelmat]]
*[[Bash-skriptaus]]
*[[Bashin ulkoasu]]
*[[Standardivirrat]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta.
*[http://fi-new.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index Komentorivin perusteet] - GNU/Linuxin komentorivin perusteet suomenkielisessä FLOSS Manualsissa.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Komentorivin perusteet

2016-11-06T16:58:51Z

Heikki: /* Tiedostojen putkitus */ puuttuva dollarimerkki

Säännöllinen lauseke

2016-10-14T19:55:09Z

Heikki: /* Pako komentotulkista */ typokorjaus

'''Säännöllinen lauseke''' (engl. '''regular expression''', '''regexp''') on yksinkertainen merkkijonokieli, joka voi joko ''vastata'' tai ''olla vastaamatta'' jotain toista merkkijonoa. Linux- ja Unix-järjestelmissä säännöllisiä lausekkeista on suurta hyötyä [[komentorivi]]ä käytettäessä esimerkiksi merkkijonojen etsimis- ja korvaustoiminnoissa. Niiden voidaankin sanoa olevan [[putki]]ttamiseen yhdistettynä tärkeimpiä työkaluja, joita komentorivin edistynyt käyttö edellyttää.

Tässä artikkelissa on esitetty johdatus säännöllisiin lausekkeisiin siten, miten komentorivityökalu <tt>[[grep]]</tt> ne ymmärtää ''laajennetussa'' (engl. extended) tilassa. Perusoperaattorit (<tt>*</tt>, <tt>?</tt>, sulut) ovat ''universaaleja'', eli kaikki toteutukset tukevat niitä. Kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa syntaksi ei kuitenkaan ole aivan sama.

Säännöllisistä lausekkeista on yleisesti käytössä kolme tyyppiä: ''tavallinen'' (engl. basic), ''laajennettu ''(engl. extended) ja ''[[Perl]]-tyyppinen''. Tässä ohjeessa esitetty syntaksi on yhteensopiva Linuxin [[GNU]]-grepin laajennetun syntaksin kanssa jollei toisin mainita. GNU grepin syntaksi taas on yhteensopiva [[POSIX]]-standardin mukaisten säännöllisten lausekkeiden kanssa. Varsinkin useassa järjestelmässä käytettäviä [[skripti|skriptejä]] kirjoitettaessa täytyy olla huolellinen siinä, mitkä rakenteet ovat uudempia laajennoksia. Erotuksena grep myös käsittelee syötettä rivi riviltä. Toisissa ohjelmissa saatetaan käsitellä rivinvaihtoa tavallisena merkkinä.

Säännöllisiä lausekkeita ei tule sekoittaa tiedostonimi-jokereihin (glob), joilla on samantapainen toiminnallisuus (vrt. <tt>*</tt> ja <tt>.*</tt>). Tiedostonimijokereita ja säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää usein samoissa yhteyksissä, mutta säännölliset lausekkeet ovat tiedostonimijokereita ilmaisuvoimaisempia.

== Teoriaa ==
[[wikipedia:fi:Tietojenkäsittelytiede|Tietojenkäsittelytieteessä]] säännöllisiä lausekkeita käsitellään [[wikipedia:fi:säännöllinen kieli|säännöllisten kielten]] teoriassa. Säännöllinen lauseke on esimerkki [[wikipedia:fi:äärellinen automaatti|äärellisestä automaatista]]. Säännöllisten lausekkeiden historia juontaa juurensa 50- ja 60-luvuille tietojenkäsittelytieteen syntyaikoihin.

Säännöllisiä lausekkeita voi hyödyntää monissa ohjelmointikielissä (mm. Perl, Java, Python, ECMAScript). Mille tahansa [[wikipedia:en:Turing complete|Turing-täydelliselle]] ohjelmointikielelle voidaan myös aina kirjoittaa säännöllisten lausekkeiden [[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen tulkki|tulkki]].

== Historia ==
Ensimmäisenä säännöllisten lausekkeiden toteutuksena aidolle tietokoneelle (IBM 7094) pidetään Unix-pioneeri [[wikipedia:fi:Ken Thompson|Ken Thompson]]in julkaisua [http://portal.acm.org/citation.cfm?doid=363347.363387 Regular Expression Search Algorithm] vuodelta 1968. [[Unix]]-järjestelmissä säännöllisiä lausekkeita on siten voinut hyödyntää aina ensimmäisistä versioista lähtien. Ensimmäinen [[grep]]-ohjelma kirjoitettiin ilmeisesti vuonna 1973.<sup>[http://www.columbia.edu/~rh120/ch001j.c11]</sup>

== Johdatus säännöllisiin lausekkeisiin ==

===Perusteet===
Säännöllinen lauseke joko ''vastaa'' tai ''ei vastaa'' merkkijonoa. Kutsutaan säännöllistä lauseketta ''lausekkeeksi'' ja merkkijonoa, jonka vastaavuus lausekkeeseen halutaan selvittää, ''kohteeksi''.

Lausekkeen yksinkertaiset kirjoitusmerkit vastaavat yksi-yhteen kohteen kirjoitusmerkkejä. Tämän vuoksi lauseke
abba
vastaa yllätyksettömästi kohdetta
'''abba'''
mutta ei kohdetta
bono

Yleensä (mm. grep ja awk) katsotaan, että kohteen alussa ja lopussa voi olla mielivaltainen määrä ei-vastaavia merkkejä. Tällöin kohde (s.o. näiden komentojen tapauksessa jokin ''rivi'' jossain tiedostossa) vastaa lauseketta, jos edes jokin sen ''osa'' vastaa lauseketta. Siis grep ja awk -yhteydessä lauseke
abba
vastaa kohdetta
bo'''abba'''bo
ja
dada'''abba'''gada
mutta ei silti kohdetta
b'''abb'''bab

===Operaattorit===
Yksi-yhteen vastaavien kirjoitusmerkkien lisäksi säännöllisissä lausekkeissa on mahdollisuus käyttää erilaisia ''operaattorimerkkejä'', joilla on lausekkeessa erikoismerkitys.

====Vaihtoehtoisuusoperaattori: <tt>|</tt>====
Näistä ensimmäinen on operaattori <tt>|</tt>, joka tarkoittaa ''vaihtelua'' tai ''alternointia'' (engl. alternation). Sen merkitys on sama kuin luonnollisen kielen sanalla "tai". Lauseke
omena|luumu
vastaa sekä kohteita
'''omena'''
että
'''luumu'''
Kun lisäksi muistamme yltä, että komentorivityökalujen tapauksessa kohde voi sisältää ei-vastaavia merkkejä sekä alussa että lopussa, vastaa ylläoleva lauseke <tt>omena|luumu</tt> myös merkkijonoja
uuni'''omena'''
tai
'''luumu'''soppa
Huomaa kuitenkin, että seuraavassa kohteessa vain ensimmäinen esiintymä vastaa lauseketta
kotimainen '''omena'''-luumuhillo

====Toisto-operaattorit====
Merkeillä <tt>*</tt>, <tt>+</tt>, <tt>?</tt> ja ilmaisulla <tt>{n,m}</tt> on säännöllisissä lausekkeissa erikoismerkitys, joka vaikuttaa niitä ''välittömästi edeltävään'' merkkiin.

=====Mielivaltaisen monta: <tt>*</tt>=====
Operaattori <tt>*</tt> tarkoittaa ''"edellinen toistettuna mielivaltaisen monta kertaa, tai ei kertaakaan"''. Siten lauseke
ab*a
vastaa kaikkia seuraavia kohteita:
'''abbbbbbbbbbbbbbbbba'''
'''abbba'''
'''abba'''
'''aba'''
'''aa'''
mutta ei seuraavia:
'''a'''cccca
bba

Todettakoon, että selvästi b-merkkien määrä kohteessa voi olla mielivaltainen, joten eri vastaavia kohdemerkkijonoja on olemassa myös ääretön määrä.

=====Vähintään yksi: <tt>+</tt>=====
Operaattori <tt>+</tt> tarkoittaa ''"edellinen toistettuna mielivaltaisen monta kertaa, mutta vähintään kerran"''. Siten lauseke
ab+a
vastaa seuraavia kohteita:
'''abbbbbbbbbbbbbbbbba'''
'''abbba'''
'''abba'''
'''aba'''
mutta ei seuraavia:
'''a'''a
'''a'''cccca
bba

Lausekkeen x+ voi kirjoittaa myös xx*, jolloin <tt>+</tt>-operaattoria ei tarvitse käyttää (se ei sisälly kaikkiin "tavallisen" syntaksin toteutuksiin).

=====Ehdollinen: <tt>?</tt>=====
Operaattori <tt>?</tt> tarkoittaa ''"edellinen kerran, tai ei kertaakaan''". Siten lauseke
ab?a
vastaa seuraavia kohteita:
'''aba'''
'''aa'''
mutta ei mitään seuraavista:
'''ab'''bbbbbbbbbbbbbbbba
'''ab'''bba
'''ab'''ba
'''a'''cccca
bba

=====n:stä m:n kertaan: <tt>{n, m}</tt>=====
Aina yllä olevat operaattorit <tt>*</tt>, <tt>+</tt> ja <tt>?</tt> eivät riitä, vaan jotain merkkiä tarvitsee vastata juuri tietyn määrän toistoja. Voitaisiin toki kirjoittaa
aaaa?a?
jos halutaan vastata
aaa
aaaa
aaaaa
mutta voidaan kirjoittaa lyhyemmin
a{3,5}
Tämä tarkoittaa, että edeltävää merkkiä <tt>a</tt> voi esiintyä kolmesta viiteen kertaan. Käytetään yleisesti tästä ilmaisusta mallia <tt>{n,m}</tt>, jossa <tt>n</tt> ja <tt>m</tt> ovat mielivaltaisia kokonaislukuja, tarkoittaen ''"n:stä m:n kertaan"''.

Kumpi tahansa numeroista <tt>n</tt> ja <tt>m</tt> voidaan jättää pois. Täten ilmaisu
{n}
tarkoittaa ''"tasan n kertaa"'. Ilmaisu
{n,}
tarkoittaa ''"vähintään n kertaa"''. Ilmaisu
{,m}
tarkoittaa ''"korkeintaan m kertaa"''.

Sivuhuomautuksena todettakoon, että yllä olevan perusteella lyhyemmät operaattorit <tt>*</tt>, <tt>+</tt> ja <tt>?</tt> voitaisiin aina korvata ilmaisuilla <tt>{0,}</tt>, <tt>{1,}</tt> ja <tt>{0,1}</tt> vastaavasti. {m,n}-muoto on kuitenkin uudempi laajennos, joka ei toimi kaikissa ohjelmassa.

'''Huom!''' Operaattori <tt>{n,m}</tt> ei ole tuettu kaikissa säännöllisten lausekkeiden toteutuksissa. GNU grep tukee niitä laajennetussa tilassa (<tt>egrep</tt>).

===== Huomautuksia =====
Operaattoreita voi yhdistää mielivaltaisesti toisiinsa. Siten lauseke
hur+a*!*
vastaavaa kaikkia seuraavia kohteita:
'''hur'''
'''hurr'''
'''hurra'''
'''hurraa'''
'''hurraa!'''
'''hurrraaa!!!!'''
jne.

Toisaalta lauseke ''ei vastaa'' mitään seuraavista kohteista:
burraa!
'''hu'''aa!!
'''hu'''uuurraa!!
'''hurr'''urrur!! // miksi ei vastaa???
jne.

Tässä vaiheessa on hyvä varmistaa, että ymmärtää edellä esitetyn esimerkin kokonaisuudessaan.

===Sulut: <tt>(</tt> ja <tt>)</tt>===
'''Kysymys:''' Jos halutaan vastata kohdetta <tt>hUrrUrrUrr</tt> siten, että merkkijono <tt>Urr</tt> voi esiintyä kohteessa äärettömän monta kertaa, miten tulee toimia?

'''Vastaus:''' Tämä on mahdotonta tähän mennessä esitetyillä operaattoreilla. Voisimme toki kirjoittaa <tt>hU+r+r+</tt> tai vastaavaa, mutta tämä vastaisi vain kohteita kuten <tt>hUUrrrr</tt>. Tarvitsemme selvästi uuden operaattorin; ''sulut''.

Merkeillä <tt>(</tt> ja <tt>)</tt> voidaan määrittää lausekkeen osia, jotka samaan tapaan kuin koulumatematiikassa lasketaan ''ennen'' laskun muita osia. Koska säännöllisissä lausekkeissa ei kuitenkaan lasketa mitään, havainnollistetaan sulkujen merkitystä esittämällä ratkaisu yllä olevaan kysymykseen.

Lauseke
h(Urr)+
vastaa kohteita
'''hUrr'''
'''hUrrUrr'''
'''hUrrUrrUrr'''
'''hUrrUrrUrrUrr'''
jne. jne. Lauseke ei vastaa seuraavia kohteita:
'''h'''Arr
'''h'''Err
burr

Samoin kohde
'''hUr'''
näyttää oikealta, mutta jää kuitenkin liian lyhyeksi, sillä sulkujen sisältö on löydyttävä kohteesta aina ''kokonaan''. Siksi kohde <tt>hUr</tt> <u>ei</u> vastaa lauseketta <tt>h(Urr)+</tt>.

====Esimerkkejä====

Sulkuja voi yhdistellä mielivaltaisesti kaikkiin operaattoreihin <tt>*</tt>, <tt>+</tt>, <tt>?</tt> ja <tt>|</tt>. Seuraavassa on annettu sarja lausekkeita, sekä esimerkkejä kutakin vastaavista ja vastaamattomista kohteista:

Lauseke
d(ii)?pada+(pa|ba)?
vastaa esimerkiksi seuraavia kohteita
'''diipadaaba'''
'''diipadaapa'''
'''dpadaapa'''
'''dpadaaba'''
'''diipadaaaaapa'''
'''diipadaaaaaba'''
'''diipada'''
'''diipada'''
'''diipadaaa'''
'''diipadaaaa'''
mutta ei mitään seuraavista
'''di'''padaapa
'''diipad'''uu
'''diipad'''

Viimeinen esimerkki jää lyhyeksi, sillä merkki <tt>a</tt> on lausekkeessa pakollinen vähintään kerran.

Lauseke
(hi|ha|ho)+
vastaa mitä tahansa kohdetta, jossa esiintyy mikä tahansa määrä merkkijonoja <tt>hi</tt>, <tt>ha</tt> ja <tt>ho</tt> peräkkäin mielivaltaisen monta kertaa, kuitenkin vähintään kerran. Lauseke vastaa siis kaikkia seuraavia:
'''hi'''
'''ha'''
'''ho'''
'''hihi'''
'''haha'''
'''hiha'''
'''hoho'''
'''hihaho'''
'''hahohihohahi'''
mutta ei
'''h'''e
'''h'''u
'''h'''uhu
'''h'''ehe

===Yhtä merkkiä vastaavat erikoismerkit===
Säännöllisissä lausekkeissa voi esiintyä myös joitain erikoismerkkejä, jotka eivät ole operaattoreita, eli ne eivät vaikuta niitä edeltäviin sulkuihin tai merkkeihin. Ne voitaisiin aina kirjoittaa lausekkeilla muotoa
(merkki1|merkki2|merkki3|merkki4|...|merkkiN)
mutta tämä on varsin työlästä ja epäselkeää. Siksi säännöllisissä lausekkeissa on joitain erikoismerkkejä, jotka ovat oikopolkuja monimutkaisten vaihtoehtoisuuslausekkeiden kirjoittamiseen.

====Jokerimerkki: <tt>.</tt>====
Merkillä <tt>.</tt> (piste) on erikoismerkitys. Se vastaa aina ''mitä tahansa'' merkkiä. Lauseke
.*
vastaa siis kaikkia mahdollisia kohteita - jopa tyhjää merkkijonoa, sillä operaattori <tt>*</tt> tarkoittaa, että erikoisoperaattori "mikä tahansa merkki" voi esiintyä myös nolla kertaa.

Lauseke
(h.)+
vastaa siten kaikkia seuraavista:
'''ha'''
'''he'''
'''hi'''
'''hy'''
'''hr'''
'''hihrhy'''
mutta ei
rh
ah
oh
ih
'''h'''
Viimeinen esimerkki jää jälleen lyhyeksi, sillä <tt>.</tt> ei vastaa kuitenkaan "tyhjää" merkkiä.

Lauseke
.upu
vastaa
'''tupu'''
'''hupu'''
'''lupu'''
'''Tupu'''
'''Hupu'''
'''Lupu'''
mutta myös
'''supu'''
mutta ei
sepe

====Merkkiluokat: <tt>[]</tt>====
Jos halutaan korjata ylläoleva Ankanpoika-esimerkki, voitaisiin kirjoittaa:
(t|h|l|T|H|L)upu
joka vastaisi vain ja ainoastaan:
'''tupu'''
'''hupu'''
'''lupu'''
'''Tupu'''
'''Hupu'''
'''Lupu'''

Merkkien <tt>[]</tt> avulla voidaan määritellä kirjainluokkia siten, että seuraava merkki kohteessa vastaa vain ja ainoastaan jotain hakasulkujen välissä olevaa kirjainta. Siten äskeistä täysin vastaa lauseke on
[thlTHL]upu

Hakasulkujen välissä voidaan myös määritellä [[lokaali]]n aakkosjärjestyksen (LC_COLLATE) mukaisia välejä väliviivalla <tt>-</tt>. Tällöin
19[4-9][0-9]|20[0-9][0-9]
vastaa kaikkia vuosilukuja välillä 1940-2099. Samoin
Osasto [A-I]
vastaa
'''Osasto A'''
'''Osasto B'''
'''Osasto C'''
...
'''Osasto H'''
'''Osasto I'''
mutta ei
'''Osasto '''J

On huomioitavaa, että myös kohteet ”Osasto b” tai ”Osasto È” saattavat vastata yllä esitettyä lauseketta joissain [[lokaali|lokaaleissa]].

Jos merkki <tt>-</tt> halutaan sisällyttää hakasulkuilmaisuun, se jätetään viimeiseksi. Esim.
Ala[ -]aste
vastaa
'''Ala aste'''
'''Ala-aste'''

Jos oikea hakasulku (<tt>]</tt>) halutaan sisällyttää hakasulkuilmaukseen, se laitetaan hakasulkujen ensimmäiseksi merkiksi. Esim.
[]abcdef]+
vastaa
'''a'''
'''b'''
''']'''
'''ab]'''
'''d]f'''
jne., mutta ei
[gi
zo

Hakasulkuilmaisun merkitys voidaan kääntää asettamalla hattu <tt>^</tt> sen ensimmäiseksi merkiksi. Tällöin hakasulkuilmaisu vastaa mitä tahansa hakasuluissa <u>'''ei'''</u> esiintyvää merkkiä kohteessa. Täten lauseke
[^aeiouyåäö]+
vastaa mitä tahansa pelkistä konsonanteista, välimerkeistä ja numeroista koostuvaa kohdetta, kuten
'''prrr'''
'''123'''
'''hkr'''
'''brr-hrr'''
jne. Mutta ei
au
aiai
jne.

Grepin hyväksymissä säännöllisissä lausekkeissa merkin <tt>^</tt> voi sisällyttää hakasulkuilmaukseen laittamalla sen miksi tahansa muuksi merkiksi, kuin hakasulkujen ensimmäinen merkki. Tämä ei pidä välttämättä paikkaansa kuitenkaan kaikilla säännöllisten lausekkeiden toteutuksilla, vaan hattumerkin eteen on mahdollisesti laitettava pako-operaattori <tt>\</tt>.

=====POSIX-merkkiluokat=====
Joitain erikoismerkkiluokkia on määrätty ennakkoon grepissä. Esimerkiksi
*<tt><nowiki>[:digit:]</nowiki></tt> vastaa mitä tahansa numeroa
*<tt><nowiki>[:alpha:]</nowiki></tt> vastaa mitä tahansa kirjainta
*<tt><nowiki>[:alnum:]</nowiki></tt> vastaa mitä tahansa kirjainta tai numeroa
*<tt><nowiki>[:space:]</nowiki></tt> vastaa mitä tahansa tyhjää (esim. välilyönti, tabulaattori) merkkiä

Muita tällaisia ovat <tt><nowiki>[:lower:]</nowiki></tt>, <tt><nowiki>[:upper:]</nowiki></tt>, <tt><nowiki>[:xdigit:]</nowiki></tt>, <tt><nowiki>[:blank:]</nowiki></tt>, <tt><nowiki>[:punct:]</nowiki></tt>, <tt><nowiki>[:print:]</nowiki></tt>, <tt><nowiki>[:cntrl:]</nowiki></tt> ja <tt><nowiki>[:graph:]</nowiki></tt>.

Merkkiluokat tulee laittaa lisäksi ulompien hakasulkujen <tt>[]</tt> sisään. Esimerkiksi
<nowiki>[[:upper:]]</nowiki>+
joka vastaa C-lokaalilla (LC_CTYPE=C) ilmaisua
[A-Z]+
eli mielivaltainen (vähintään yksi) määrä isoja kirjaimia A-Z.

'''Huom!''' Merkkiluokkia käytettäessä on huomioitava, että käytetty lokaali vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä merkkejä luokkaan sisältyy. Siksi niitä ei voi käyttää tietoturvatarkistuksiin muuta kuin ennalta tiedetyillä lokaaleilla.

====Pako-operaattori: <tt>\</tt>====
Jos halutaan vastata jotain merkkiä, joka on määritelty operaattoriksi säännöllisissä lausekkeissa, sitä ei voida kirjoittaa sellaisenaan lausekkeeseen. Jos halutaan vastata tarkalleen jotain seuraavista
Mitä?
Missä?
Milloin?
ei voida kirjoittaa lauseketta
(Mi(tä|ssä|lloin))?
koska kysymysmerkki <tt>?</tt> lopussa vain ehdollista koko ulomman sulkuilmaisun, ja koko lauseke vastaisi siis vain joko tyhjää merkkijonoa tai kysymysmerkitöntä kysymyssanaa.

Tarvitaan pako-operaattoria <tt>\</tt>. Merkin <tt>?</tt> tai ylipäänsä minkä tahansa opraattorimerkin erikoismerkityksen voi poistaa asettamalla sen eteen kenoviivan. Tällöin kenoviivaa välittömästi seuraava merkki täytyy esiintyä kohteessa sellaisenaan. Oikea tapa kirjoittaa yllä oleva lauseke olisi siten
(Mi(tä|ssä|lloin))\?
Tämä vastaa vain ja ainoastaan haluttuja merkkijonoja.

Seuraavat operaattorit on merkittävä pako-operaattorilla, jos niitä ei haluta tulkittavan erikoismerkeiksi:
( ) | * + ? { } [ ] ^ $ \

Siis, jos halutaan vastata kohteessa kenoviivaa, on kirjoitettava <tt>\\</tt>. Esimerkiksi Windows-polku:
''<asema>'':\Dokumentit\''<nimi>''.(doc, docx tai odt)
voidaan löytää esim. seuraavalla säännöllisellä lausekkeella:
[A-Z]:\\Dokumentit\\[a-öA-Ö0-9 _-]+\.(doc|docx|odt)

=== Rivin alku ja loppu: <tt>^</tt> ja <tt>$</tt>===
On voinut herätä kysymys, kuinka voidaan vastata kohdetta (s.o. riviä) ''tarkalleen''. Heti alussa selvisi, että esim grepin mielestä kohde (rivi) vastaa lauseketta, jos lauseke esiintyy missä tahansa kohdassa riviä. Jos halutaan, että lauseke vastaa alusta loppuun tarkalleen koko riviä, on otettava käyttöön erikoismerkit <tt>^</tt> ja <tt>$</tt>. Nämä vastaavat kohteessa rivin tai merkkijonon alkua ja loppua kuvaavia "näkymättömiä" merkkejä vastaavasti. Siten
^abba$
vastaa vain riviä
'''abba'''
mutta ei esimerkiksi
babba
abbab
babbab
'''ab'''a
'''abb'''bba
^abba
'''abba'''$
^abba$

==== Esimerkki ====

Merkit <tt>^</tt> ja <tt>$</tt> antavat viimeisen silauksen grepin tehokkaaseen hyödyntämiseen. Nyt esimerkiksi, jos tulostetaan kaikki [[prosessi]]t komennolla <tt>[[ps]] -ef</tt>, saadaan yleensä jokseenkin tälläinen listaus (esimerkissä palvelinkone):

$ ps -ef
UID PID PPID C STIME TTY TIME CMD
root 1 0 0 Jan21 ? 00:00:34 init [2]
root 1425 1 0 Jan31 ? 00:00:00 /usr/sbin/xinetd
qmails 3986 1 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-send
qmaill 3990 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 splogger qmail 2
root 3993 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-lspawn | /usr/bin/deliverquota ./Maildir
qmailr 3994 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-rspawn
qmailq 3995 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-clean
root 5566 1 0 Jan21 ? 00:00:05 /usr/sbin/apache2 -k start
root 6091 1 0 Jan21 ? 00:00:03 /usr/sbin/cron
www-data 15379 5566 0 Feb14 ? 00:00:00 /usr/sbin/apache2 -k start
www-data 15386 5566 0 Feb14 ? 00:00:00 /usr/sbin/apache2 -k start
root 21684 32395 0 20:37 ? 00:00:00 sshd: user [priv]
user 21688 21684 0 20:37 ? 00:00:00 sshd: user@pts/1
user 21689 21688 0 20:37 pts/1 00:00:00 -bash
user 21705 21689 0 20:37 pts/1 00:00:00 ps -ef
syslog 32279 1 0 Jan21 ? 00:00:07 /sbin/syslogd -u syslog
bind 32351 1 0 Jan31 ? 00:00:00 /usr/sbin/named
root 32395 1 0 Jan21 ? 00:00:22 /usr/sbin/sshd
(... jne ...)

Jos haluamme ylläolevasta listasta vain "qmail" -alkuisten [[käyttäjä|käyttäjien]] prosessit, voisimme [[putki]]ttaa syötteen grepille kirjoittamalla
ps -ef | grep qmail
Tämä kuitenkin tulostaa myös kaikki sellaiset prosessit, joiden nimikentässä esiintyy "qmail" – joukossa myös käyttäjän [[root]] prosesseja vastoin alkuperäistä tarkoitusta:
$ ps -ef | grep qmail
'''qmail'''s 3986 1 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-send
'''qmail'''l 3990 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 splogger qmail 2
root 3993 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 '''qmail'''-lspawn | /usr/bin/deliverquota ./Maildir
'''qmail'''r 3994 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-rspawn
'''qmail'''q 3995 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-clean

Ratkaisu qmail -alkuisten käyttäjien prosessien listaamiseen on:
$ ps -ef | grep ^qmail
'''qmail'''s 3986 1 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-send
'''qmail'''l 3990 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 splogger qmail 2
'''qmail'''r 3994 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-rspawn
'''qmail'''q 3995 3986 0 Jan21 ? 00:00:00 qmail-clean

Hattumerkki <tt>^</tt> alussa vastaa jokaisen listausrivin alkua, jota pitää välittömästi seurata merkkijono <tt>qmail</tt>, ja tämän jälkeen voi tulla mikä tahansa merkkejä, koska loppumerkkiä ei ole tarkoituksella annettu. Grep tulostaa vain lausketta vastaavat rivit, ja tulos on haluttu.

===== Pako komentotulkista =====
Jos halutaan antaa jokin monimutkaisempi ilmaisu, on hyvä asettaa säännöllinen lauseke yksinkertaisten heittomerkkien <tt>'</tt> sisään, jotta ne regexp-operaattorit, joillla on jokin erikoismerkitys [[komentotulkki|komentotulkissa]] eivät aiheuta ongelmia.
$ echo moi | egrep m(o|a)i
-bash: syntax error near unexpected token `('
Sululla <tt>(</tt> on erikoismerkitys komentotulkissa, samoin merkillä <tt>[[putki||]]</tt>. Ratkaisu:
$ echo moi | egrep 'm(o|a)i'
moi

===== Laajennetut säännölliset lausekkeet: egrep =====
Esimerkissä käytettiin komentoa <tt>egrep</tt>. Se on oikopolku grepin [[valitsin|valitsimelle]] <tt>-E</tt>, joka ottaa säännöllisten lausekkeiden laajennetun (engl. extended) tuen käyttöön. Normaalissa käytössä (pelkkä komento <tt>grep</tt>) operaattorit <tt>? + {} | (</tt> ja <tt>)</tt> eivät ole käytettävissä, paitsi asettamalla niiden eteen pako-operaattorin <tt>\</tt>. Operaattoriella <tt>* . [] ^</tt> ja <tt>$</tt> on sama erikoismerkitys sekä käytettäessä normaalia (<tt>grep</tt>) että laajennettua (<tt>egrep</tt>) syntaksia, mutta esimerkiksi merkinnöillä <tt>\(</tt> ja <tt>(</tt> siis päinvastainen.

===== Prosessoitu tuloste: awk =====
Jos ylläolevassa prosessilistausesimerkissä halutaan tulostaa pelkät prosessien [[PID]]-numerot, voidaan käyttää [[awk]]-työkalua seuraavasti:
$ ps -ef | awk '/^qmail/ { print $2 }'
3986
3990
3994
3995

== Esimerkkejä lausekkeista ==
Web-kuva:
[^ ]+\.(png|PNG|jpg|JPG|jpeg|JPEG|gif|GIF)
Päivämäärä muotoa pp.kk.vvvv:
[0-9]{1,2}\.[0-9]{1,2}\.[0-9]{4}
2-merkkinen [[wikipedia:fi:heksadesimaalijärjestelmä|heksadesimaali]]:
[0-9A-Fa-f]{2}
Sähköpostiosoite:
[a-zA-Z0-9_]+@[a-zA-Z0-9_\.]+\.[a-zA-Z]{2,3}

== Laajennukset ==
Lukuunottamatta operaattoria <tt>{n,m}</tt> ja POSIX-luokkia (<tt>[[:luokka:]]</tt> jne.) yllä esitetty on pitkälti universaalisti tuettua säännöllisten lausekkeiden eri toteutuksissa. Monissa toteutuksissa on kuitenkin tehty laajennuksia tähän, mutta esim. <tt>[[grep]]</tt> ei tue seuraavia.

=== Pakoluokat ===
Jos halutaan kirjoittaa lauseke, joka jossain kohtaa vastaa mitä tahansa numeromerkkiä, voidaan kirjoittaa hakasulkuilmaus <tt>[0-9]</tt>. Tälläisille yleisesti käytetyille luokille on kuitenkin olemassa laajennuksissa helpompia nimiä. Kutsutaan näitä ''pakoluokiksi''. Ne muistuttavat läheisesti [[#POSIX-merkkiluokat|POSIX-merkkiluokkia]], mutta ovat lyhyempiä.

{| style="border-style: solid; border-collapse: collapse" border="1"
|+'''Pakoluokat'''
|-
! Ilmaisu !! Merkitys !! Vastaava hakasulkuilmaus
|-
| <tt>\w</tt> || Mikä tahansa aakkonen a-z, numero tai alaviiva <tt>_</tt>. || <tt>[a-zA-Z0-9_]</tt>
|-
| <tt>\W</tt> || Äskeisen vastakohta; mikä tahansa muu kuin aakkonen a-z, numero tai alaviiva. || <tt>[^a-zA-Z0-9_]</tt>
|-
| <tt>\s</tt> || Mikä tahansa tyhjä merkki (esim. välilyönti tai tabulaattori) || esim. <tt>[ \t]</tt>, jossa <tt>\t</tt> tabulaattorimerkki
|-
| <tt>\S</tt> || Äskeisen vastakohta; mikä tahansa ei-tyhjä merkki || esim. <tt>[^ \t]</tt>
|-
| <tt>\d</tt> || Mikä tahansa numero. || <tt>[0-9]</tt>
|-
| <tt>\D</tt> || Äskeisen vastakohta; mikä tahansa ei-numero. || <tt>[^0-9]</tt>
|}

Lauseke
\d+
vastaa siis kaikkia numeroita aivan siinä missä myös
[0-9]+

==Katso myös==
* [[Komentorivin perusteet]]
* [[Grep]] ja [[Awk]]
** [[Putki]]
* [[Ed]] ja [[Sed]]: tuki säännöllisille lausekkeille
* [[Vi]] ja [[vim]]: näiden graaffinen tila
* [[Emacs]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:säännöllinen lauseke|Säännöllinen lauseke]]
*[[wikipedia:fi:äärellinen automaatti|Äärellinen automaatti]]
*[[wikipedia:fi:pinoautomaatti|Pinoautomaatti]]
*[[wikipedia:fi:turingin kone|Turingin kone]]
*[http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=php_16 Säännölliset lausekkeet PHP:ssä] -opas Ohjelmointiputkassa
*[http://swtch.com/~rsc/regexp/regexp1.html Regular Expression Matching Can Be Simple And Fast]: Keskustelua säännöllisten lausekkeiden toteutuksesta C-kielellä englanniksi.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Perustietoa]]

Google Chrome

2016-04-14T20:24:53Z

Heikki: /* Katso myös */ yhdysviiva

{{Ohjelma
| nimi=Google Chrome
| kuva=[[Tiedosto:Google Chrome logo.png|200px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=Google Chrome Terms of Service, [[BSD]] (V8), BSD/[[LGPL]]
| käyttöliittymä=[[GTK]]
| kotisivu=[https://google.com/chrome google.com/chrome]
}}

[[Kuva:Chrome-linux.png|thumb|right|Google Chromen Linux-kehitysversio]]
'''Google Chrome''' on [[WWW-selain]], joka perustuu avoimen lähdekoodin [[Chromium]]-selaimeen. Chrome käyttää sivujen piirtämiseen [[Blink]]-selainmoottoria. Sen etuja muihin selaimiin verrattuna ovat mm. JavaScriptin nopea suorittaminen oman V8-JavaScript-virtuaalikoneen ansiosta ja korkea käytettävyys. Chromessa eri välilehdet muodostavat omat prosessina, millä saavutetaan tietoturvaetua ja vakautta – jos yksi auki oleva dokumentti aiheuttaa selaimen jumiutumisen, se ei lukitse koko selainta. Myös selainlisäosia (kuten [[Flash]]) ajetaan erillisissä ''hiekkalaatikoissa''. Chromen avointa lähdekoodia kehitetään Chromium-projektissa.

Google on ilmoittanut, että Google Chrome-selaimen tuki päättyy 32-bittisillä Linuxeille, sekä Ubuntu 12.04 ja Debian 7 versiolle maaliskuussa 2016.

[[Chrome OS]] on Googlen Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä.

== Erot Chromium-selaimeen ==
Google Chrome on käytännössä sama kuin Chromium-selain ja perustuu avoimeen lähdekoodiin, mutta siihen on lisätty joitain epävapaita ominaisuuksia.
* Googlen brändäys
* Käyttötilastojen, sekä kaatumisraporttien lähetys Googlelle
* AAC-, H.264- ja MP3-tuki
* Adobe [[Flash]]-tuki
[https://code.google.com/p/chromium/wiki/ChromiumBrowserVsGoogleChrome code.google.com/p/chromium/wiki/ChromiumBrowserVsGoogleChrome]

==Asennus==
Google Chrome löytyy tuetuille jakeluille [[Googlen pakettivarasto]]sta nimellä <tt>google-chrome-stable</tt>, saatavilla on myös <tt>google-chrome-beta</tt> ja <tt>google-chrome-unstable</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]]. Chromen voi ladata myös sen [https://google.com/chrome kotisivulta].

==Katso myös==
* [[Google]]
* [https://github.com/google/end-to-end End-To-End] on Google Chrome [[OpenPGP]]-lisäosa.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:Google Chrome|Google Chrome englanninkielisessä Wikipediassa]]
*[http://dev.chromium.org/ Chromium-kehityssivusto]
*[http://dev.chromium.org/getting-involved/dev-channel Chrome Early Access Release Channels,] täältä löytyy Linuxin kehitysversio.

{{WWW-selaimet}}
[[Luokka:WWW-selaimet]]

Keskustelu:QtWvdial

2016-03-14T17:29:19Z

Heikki: poistettu

Mikä tämän artikkelin tarkoitus on? --[[Käyttäjä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">oselotti</font>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|<font face="fixedsys" color="#333">keskustelu</font>]]) 13. maaliskuuta 2016 kello 10.23 (EET)
: Tällaisenaan roskaa, positin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Malline:Musiikinteko

2016-03-04T03:09:46Z

Heikki: kieli

{| class="toccolours" style="margin:auto"
|-
| style="background: #C3E68C; text-align:center" |'''Musiikintekoon liittyvät artikkelit'''
|-
| style="text-align:center" | [[Musiikinteko Linuxilla|Johdanto musiikintekoon Linuxilla]] | [[Musiikintekoon suuntautuneet Linux-jakelut|Jakelut]] | [[Jack Audio Connection Kit|Jack]] | [[Sessionhallintatyökalut|Sessionhallinta]] | [[Musiikinteko:Aloittelijan tutoriaali|Aloittelijan tutoriaali]]
|-
| style="text-align:center" | '''Sekvensserit, DAW:it, nuotinnus, sävellys'''
|-
| style ="font-size:90%; text-align:center" | [[Ardour]] | [[Qtractor]] | [[Rosegarden]] | [[Musiikin_sävellys-_ja_nuotinkirjoitusohjelmat_Linuxissa | Nuotinnus- ja sävellysohjelmat]] | [[Trakkerit]]
|-
| style="text-align:center" | '''Syntetisaattorit, samplerit, rumpukoneet'''
|-
| style ="font-size:90%; text-align:center" | [[ZynAddSubFX]] | [[SetBFree]] | [[Hydrogen]] | [[LinuxSampler]]
|-
| style ="text-align:center" | '''[[Efekti- ja instrumenttipluginit | Pluginit]]'''
|-
| style="text-align:center" | '''[[Musiikinteko:Lista musiikinteko-ohjelmista | Laaja lista musiikinteko-ohjelmista]]'''
|}
<noinclude>[[Luokka:Mallineet|{{PAGENAME}}]][[Luokka:Artikkelisarjamallineet|{{PAGENAME}}]]</noinclude><includeonly>[[Luokka:Musiikinteko]]</includeonly>

Signify

2016-03-04T03:08:00Z

Heikki: pilkku, jakeluspesifinen linkki pois, katso myös

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=Signify
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[ISC-lisenssi|ISC]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=
}}

'''signify''' on Ted Unangstin kirjoittama ohjelma jolla voi PGP:n tapaisesti allekirjoittaa ja varmentaa tiedoston. Ohjelma on alun perin kirjoitettu [[OpenBSD]]-käyttöjärjestelmälle ja sitä käytetäänkin OpenBSD-julkaisujen allekirjoittamiseen. signify ei osaa salata tiedostoja, vaan salaukseen on käytettävä tarvittaessa jotain [[:Luokka:Salausohjelmat|salausohjelmaa]].

==Asennus==
Ohjelmasta on tehty versio Linuxille mikä löytyy joidenkin [[jakelu]]iden [[paketinhallinta|pakettivarastoista]] nimellä <tt>signify-openbsd</tt>. Lisätietoja asentamisesta löytyy artikkelista [[ohjelmien asentaminen]].

==Käyttö==
Avainpari voidaan luoda <tt>-G</tt> valitsimella. Parametreiksi <tt>-p</tt> ja <tt>-s</tt> valitsimille annetaan tiedostonimet, joilla salainen ja julkinen avain tallennetaan.
$ signify -G -p julkinen.pub -s salainen.sec

Nyt salaisella avaimella voidaan allekirjoittaa tiedosto <tt>-S</tt> valitsimella. Allekirjoitettava tiedosto määritellään <tt>-m</tt> valitsimella.
$ signify -S -s salainen.sec -m lomakuva.jpg

Ohjelma luo allekirjoituksen tiedostoon <tt>lomakuva.jpg.sig</tt>. Nyt allekirjoitus voidaan varmentaa <tt>-V</tt> valitsimella. Ohjelma osaa etsiä automaattisesti <tt>.sig</tt> -pätteistä tiedostoa jos allekirjoitustiedostoa ei ole määritelty. Tarvittaessa allekirjoitus voidaan määrittää <tt>-x</tt> valitsimella. Allekirjoitus tarkastetaan julkista avainta vasten.
$ signify -V -p julkinen.pub -m lomakuva.jpg
Signature Verified

Usein tekstitiedostoja allekirjoitettaessa halutaan liittää allekirjoitus osaksi tiedostoa. Tämä onnistuu <tt>-e</tt> valitsimella. Ohjelma luo <tt>kirje.txt.sig</tt> tiedoston johon lisätään allekirjoituksen perään <tt>kirje.txt</tt> tiedoston sisältö.
$ signify -S -e -s salainen.sec -m kirje.txt

== Katso myös ==
* [[GPG]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.openbsd.org/papers/bsdcan-signify.html signify: Securing OpenBSD From Us To You]
* [http://www.tedunangst.com/flak/post/signify Ted Unangst: signify - sign and verify]

[[Luokka:Tietoturva]]

Vim

2015-05-08T09:23:11Z

Heikki: Käyttäjän 192.130.28.130 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.

''Tässä artikkelissa kerrotaan yleisesti ohjelmasta Vim. Opas Vimin peruskäyttöön löytyy artikkelista [[Vimin peruskäyttö]].''

{{ Ohjelma | nimi=Vi IMproved | kuva=[[Kuva:vim.png]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]]-yhteensopiva/[http://vimdoc.sourceforge.net/htmldoc/uganda.html#license VIM-lisenssi] | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://www.vim.org www.vim.org] }}
[[Kuva:Gvim.png|250px|thumb|[[Gvim]], Vimin [[GTK|GTK-versio]].]]

'''Vim''' (Vi Improved) on Bram Moolenaarin vi-editorin pohjalta kehittämä, tekstitilassa (tai pääteikkunassa) toimiva [[tekstieditori]]. Vimistä on myös saatavilla graafiset versiot [[gvim]] ja [[kvim]].

==Vi==
Vi on [[wikipedia:fi:Bill_Joy|Bill Joy]]n vuonna 1976 [[BSD]]:lle kehittämä vi-tekstieditorin alkuperäisversio. Vi pohjautuu [[ex]]-[[rivieditori]]in. Nykyajan Linux-järjestelmissä Vi on yleensä [[symbolinen linkki]] Vimiin. Vim ei ole ainut vi-klooni, vaikka tunnetuin onkin. Muita vi-klooneja ovat mm. [[wikipedia:en:Elvis_(text_editor)|Elvis]] ja [[wikipedia:en:Nvi|nvi]].

Vi-toteutusten toiminnallisuus määritellään [http://pubs.opengroup.org/onlinepubs/009604499/utilities/vi.html IEEE:n Unix-standardissa].

==Aloittaminen==
Vim saattaa olla melkoinen "kulttuurishokki" uusille käyttäjille. Siinä ei esimerkiksi ole valikkoriviä ollenkaan, ja kun käynnistät editorin, et pääsekään heti kirjoittamaan. Jopa poistuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jos ei tiedä mitä tekee. Vim on kuitenkin hyvä editori, jos sille uhraa hieman aikaa.

=== Oppiminen ===
Vimin peruskäyttöä neuvotaan artikkelissa [[Vimin peruskäyttö]].

Helppo tapa opetella Vimin peruskäyttö on [[vimtutor]]-ohjelma, joka tulee Vimin mukana. Pika-apua jonkin näppäimen/komennon/tehtävän suhteen saat kirjoittamalla komentotilassa ''':help [aihe]''' esimerkiksi ''':help copy'''. Erityisesti [[Debian]]-pohjaisissa [[jakelu]]issa ei Vimin oletusasennuspaketin (vim-tiny) mukana toimiteta ohjeita eikä valmiita asetustiedostoja. Ohjeet saa käyttöön asentamalla laajemman Vim-version, esimerkiksi paketin vim tai vim-gtk. Näppärän muistilapun voi tulostaa itselleen [http://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html täältä] [http://www.viemu.com/vi-vim-cheat-sheet.gif] (Kyseessä siis Microsoft Visual Studion laajennuspalikan ViEmun kotisivu).

=== Käynnistäminen ===
Vim käynnistetään yksinkertaisesti komennolla
vim tiedosto
Jos Vim on jostain syystä kaatunut tiedostoa muokatessa, muokkausta jatketaan komennolla
vim -r tiedosto
Muokkaaminen voidaan aloittaa suoraan riviltä N komennolla
vim +N tiedosto
ja tiedoston lopusta komennolla
vim + tiedosto
Muokkaaminen voidaan aloittaa myös kohdasta, jossa tietty merkkijono esiintyy ensimmäisen kerran komennolla
vim +/merkkijono tiedosto
Useampia tiedostoja voidaan muokata komennolla
vim tiedosto1 tiedosto2
Tällöin kun ensimmäinen tiedosto suljetaan, aloitetaan toisen tiedoston muokkaaminen.

===Toimintatilat===
'''Vim''' toimii erilaisissa ''toimintatiloissa'' (engl. mode, myöhemmin viitataan termiin pelkästään tilana). Näitä ovat mm. ''input''- eli syöttötila, ''command''- eli komentotila, ''visual''- eli maalaustila ja ''ex mode'' eli [[ex]]-tila. Kun Vim käynnistyy, se on yleensä komentotilassa, jossa editorille voi antaa erilaisia komentoja. Syöttötilassa taas voi lisätä tiedostoon tekstiä. Alkuperäisestä vistä poiketen Vimissä tilan näkee yleensä ruudun oikeasta alalaidasta. Syöttötilasta pääsee takaisin komentotilaan painamalla ESC. Kirjoitustilaan pääsee painamalla i- tai INSERT-näppäintä.

==Komennot==
Nämä komennot toimivat komentotilassa. Kannattaa tarkistaa että caps lock on pois päältä, sillä Vimin komennot ovat riippuvaisia kirjainkoosta.

Kursoria liikuttavia komentomerkkejä (motion keys, listauksissa komennot ilmaistu ominaisuutena ''M'') voidaan käyttää joidenkin komentojen kanssa rajaamaan komennon toiminta-aluetta. Komennot jotka vastaanottavat '''tai tarvitsevat''' kursorinliikkeitä toimiakseen, ilmaistaan ominaisuutena ''m''.
(esim. 'd3e' poistaa seuraavat kolme sanaa tai välimerkkiä).

Joitain komentoja voidaan kertoa lisäämällä niiden eteen numeroita. (Esim. '3de' on tulokseltaan identtinen edellisen esimerkin kanssa, listauksissa ilmaistu ominaisuutena ''K'').

Jotkin komennot kuten 'f' haluavat seurakseen jonkin kirjaimen, merkin tai numeron (Esim. 'fa' = etsi seuraava 'a'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan selityksissä löytyvillä pisteillä ''...''.

Joihinkin komentoihin kuten 'p' voidaan lisätä rekisteriviittaus, jolloin ne käyttävät kyseistä rekisteriä toimiinsa (Esim. '"aY' kopioi koko rivin rekisteriin 'a' josta se voidaan liittää takaisin tekstiin, '"ap'). Tällaiset tapaukset ilmaistaan ominaisuutena ''R''.

Erikoisnäppäimet ja näppäinyhdistelmät kuten '''F1''', '''Home''', '''Control + End''' ja '''Shift + Enter''' on ilmaistu näppäinkartoittamiseen sopivassa muodossa.

(Esim. '''F1''' = '<F1>', '''Control + V''' = <C_v>, '''Enter''' = <CR>).

=== Peruskomennot ===
{|
|'''Komento'''
|'''Kuvaus'''
|-
|ZZ tai :wq tai :x
|Tallentaa ja poistuu
|-
|:w
|Tallentaa tiedoston
|-
|:w tiedosto
|Tallentaa tiedoston nimellä ''tiedosto''
|-
|:w!
|Tallentaa tiedoston nimellä jättäen tarkistamatta mm. kirjoitusoikeudet
|-
|:a,bw tiedosto
|Tallentaa tiedot riviltä a riville b nimellä ''tiedosto''
|-
|:a,bw>>tiedosto
|Tallentaa tiedot riviltä a riville b tiedoston ''tiedosto'' loppuun
|-
|:q
|Poistuu tallentamatta
|-
|:q!
|Pakottaa poistumaan tallentamatta
|-
|:e
|Muokkaa tiedostoa uudelleen, ei tallenna muutoksia
|-
|:e tiedosto
|Avaa muokattavaksi tiedoston <tt>tiedosto</tt>
|-
|:we!
|Muokkaa tiedostoa uudelleen, tallentaa muutokset ennen uudestaan muokkausta
|-
|:u
|Peruu viimeisimmän muutoksen
|-
|:redo tai Ctrl-R
|Tekee perutun muutoksen uudelleen
|}

===Aakkosnäppäinten komennot komentotilassa===

{|
|-
!'''Komentomerkki'''
!'''R'''
!'''K'''
!'''M/m'''
!'''Selitys'''
|-
|a || || || || Lisää tekstiä aloittaen heti kursorin oikealta puolelta
|-
|A || || || || Lisää tekstiä rivin loppuun
|-
|b || ||X||M|| Mene sana taaksepäin pysähtyen välimerkkeihin
|-
|B || ||X||M|| Mene sana taaksepäin, välimerkit sananosina sananosia, yksinään sanoja
|-
|c || || ||m|| Poistaa kursorinliikkeiden (motion) verran tekstiä ja siirtyy syöttötilaan
|-
|C || || || || Poistaa koko rivin tekstiä ja siirtyy syöttötilaan
|-
|d ||X||X|| || Poistaa kursorinliikkeiden verran tekstiä, dd poistaa koko rivin
|-
|D ||X||X|| || Poistaa tekstin kursorista rivin loppuun
|-
|e || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun pysähtyen välimerkkeihin
|-
|E || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavan sanan loppuun, välimerkit sananosina--
|-
|f || ||X||M|| Etsi seuraava kirjain ...
|-
|F || ||X||M|| Etsi edellinen kirjain ...
|-
|g || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|G || || || || Siirtyy riville ... tai tiedoston loppuun ''(esim. '10G' -> siirry riville '10''')
|-
|h || ||X||M|| Liikuttaa kursoria vasemmalle
|-
|H || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan alkuun
|-
|i || || || || Lisää tekstiä heti kursorin kohdalle
|-
|I || || || || Lisää tekstiä rivin alkuun
|-
|j || ||X||M|| Liikuttaa kursoria alas
|-
|J || ||X|| || Yhdistää seuraavan rivin nykyiseen poistamalla rivinvaihdon
|-
|k || ||X||M|| Liikuttaa kursoria ylös
|-
|K || || || || Ajaa kursorin alla olevan sanan [[man]]-komennon argumenttinä
|-
|l || ||X||M|| Liikuttaa kursoria oikealle
|-
|L || || ||M|| Liikuttaa kursorin näytettävän tekstiosan loppuun
|-
|m || || || || Merkitse rivi ...ksi ''(esim. 'ma' merkitsee rivin 'a'ksi, jolloin riville palaaminen onnistuu tempulla '<nowiki>'a</nowiki>''')
|-
|M || || ||M|| Siirtää kursorin keskelle näytettyä tekstiosiota, vasempaan reunaan
|-
|n || ||X||M|| Hae seuraava (esim f/F:n tai /:n kanssa käytettynä)
|-
|N || ||X||M|| Hae edellinen
|-
|o || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin alapuolelle
|-
|O || || || || Lisää uusi rivi ja tekstiä rivin yläpuolelle
|-
|p ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun ('y'anked) tekstin kursorin jälkeen
|-
|P ||X|| || || Liittää viimeisimmän poistetun tai kopioidun tekstin kursorin edelle
|-
|q || || || || Aloita makro ...
|-
|Q || || || || Siirry ex-tilaan (ex mode)
|-
|r || || || || Korvaa yksi merkki kursorin kohdalla merkillä ...
|-
|R || || || || Ylikirjoita kursorista eteenpäin, sama kuin 'i<Insert>'
|-
|s ||X||X|| || Poista kirjain alapuolelta ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'xi'
|-
|S ||X||X|| || Poista rivi ja siirry syöttötilaan, sama kuin 'ddi'
|-
|t || ||X||M|| Mene seuraavaa kirjainta ... edeltävään merkkiin
|-
|T || ||X||M|| Mene edellistä kirjainta ... seuraavaan merkkiin
|-
|u || ||X|| || Kumoa edellinen muutos
|-
|U || || || || Kumoa muutokset koko riviltä
|-
|v || || || || Siirry kirjaimia maalaavaan tilaan (visual mode)
|-
|V || || || || Siirry rivejä maalaavaan tilaan, <C_v> siirtyy suorakulmia (block) maalaavaan tilaan
|-
|w || ||X||M|| Liikuttaa kursorin seuraavaan sanaan pysähtyen välimerkkeihin
|-
|W || ||X||M|| Liikuttaa kursoria seuraavaan sanaan, välimerkit sananosina--
|-
|x ||X||X|| || Poista merkki kursorin alta
|-
|X ||X||X|| || Poista edeltävä merkki
|-
|y ||X|| ||m|| Kopioi kursorinliikkeiden verran tekstiä
|-
|Y ||X|| || || Kopioi koko rivi
|-
|z || || || || Lisätoimintonäppäin, tee toiminto ...
|-
|Z || || || || Sulje Vim (ZZ tallentaa ja lopettaa, vrt. ':x', ZQ lopettaa, vrt. ':q!')
|-
|å,Å,ä,Ä,ö,Ö || || || || Käyttämättömiä näppäimiä, vapaana esimerkiksi käyttäjän omille määrityksille
|}

==Katso myös==
*[[Emacs]]
*[[Joe]]
*[[Nano]]
*[[Pico]]

==Kirjallisuutta==

*[http://iccf-holland.org/click5.html Painettua kirjallisuutta, joista ICCF saa osansa]
*[http://www.truth.sk/vim/vimbook-OPL.pdf Vim 5.7:lle kirjoitetun 600-sivuisen kirjan PDF-versio, julkaistu vuonna 2001]

==Aiheesta muualla==

*[http://ex-vi.sourceforge.net/ The Traditional Vi]
*[http://www.vim.org/ Vimin kotisivu]
*[http://www.vim.org/6k/features.fi.txt Vim selitettynä kuudessa kilotavussa]

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Linux.fi:Poistettavat sivut

2014-11-02T19:29:53Z

Heikki: basic disk poistettu

Tällä sivulla käsitellään artikkelien poistoa. Ylläpitäjä hoitaa varsinaisen poiston, täällä vain ilmaistaan poistettavat. Jos ehdotat sivun poistoa, lisää sen alkuun <nowiki>{{poistettava}}</nowiki> ja tälle sivulle maininta lyhyen perustelun kera. Jos sinusta jotai sivua ei pitäisi poistaa, voit kommentoida siitä myös tänne.

==Poistoehdotuksia:==

* [[Portaali:Peliohjelmointi]]
* [[Työpöytäasennuksen virittäminen]]
* [[Kynäniska]]
* [[Malline:Toimii]] - mallineita kyllä ja ei voi käyttää eri paremetreillä eli nämä jäävät tarpeettomiksi.
* [[Malline:Onnistuu]]

[[Luokka:Wiki]]

Samsung

2014-09-24T06:02:52Z

Heikki: Kumottu muokkaus 41083, jonka teki 213.216.244.213 (keskustelu) ei ole f-secruen tietoturvaohjelma vaan mainos

{{Yritys
| nimi=Samsung Group
| logo=
| logoteksti=
| perustettu=1938
| toimiala=moniala
| alkuperämaa=Etelä-Korea
| kotipaikka=Soul
| kotisivu=[http://samsung.fi samsung.fi]
| avoinkoodi=[http://opensource.samsung.com opensource.samsung.com]
}}

'''Samsung''' on Etelä-Korealainen monikansallinen- ja monialainen yritys. Sen pääkonttori sijaitsee Soulissa, Etelä-Koreassa. Yksi Samsungin toimialoista on kulutuselektroniikan valmistus joissa se toisinaan käyttää avoimia ohjelmia, kuten Linux-ydintä.

==Katso myös==
* Samsung [[Tizen]]-käyttöjärjestelmä.
* Googlen [[Android]] käyttöjärjestelmä löytyy osasta Samsungin puhelimia.
* [[Samsung Smart TV]]
* [[Taulutelevisiot]]

==Aiheesta muualla==
* [http://opensource.samsung.com/ opensource.samsung.com]
* [http://coss.fi/2014/06/09/samsungin-avoimen-lahdekoodin-tizen-kayttojarjestelma-mahdollistaa-kommunikoinnin-laitteiden-valilla/ Samsungin avoimen lähdekoodin Tizen-käyttöjärjestelmä mahdollistaa kommunikoinnin laitteiden välillä]

[[Luokka:Yritykset]]

Android

2014-09-24T06:02:26Z

Heikki: Kumottu muokkaus 41084, jonka teki 213.216.244.213 (keskustelu) ei ole tietoturvaohjelma

{{Jakelu
| nimi=Android
| logo=[[Tiedosto:Android Robot.png]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Google
| viimeisin versio=4.4.2
| päivämäärä=9.12.2013
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=[[APK]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=ARM, MIPS, x86
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.android.com/ android.com]
}}

'''Android''' on [[Google]]n julkaisema Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä moderneille älypuhelimille ja mobiililaitteille. Android on avoimen lähdekoodin alusta ja sille kehittäminen ja käyttäminen on ilmaista. Android-puhelimia kehittävät useimmat suuret valmistajat, kuten HTC, LG, Samsung ja Sony-Ericsson, sekä joukko pienempiäkin. Myös monet perinteisemmät valmistajat, kuten Asus, on alkanut kehittää Android-[[Linux-tabletit|tabletteja]]. Kaikki Android-puhelimet ovat pohjimmiltaan älypuhelimia ja niitä voidaan käyttää netin selaamiseen, sosiaaliseen mediaan, kuvien ja videoiden katseluun sekä musiikin soittamiseen.

Androidia alunperin kehitti Android Inc., jonka Google myöhemmin osti. Nykyisin sen kehittämisestä vastaa Open Handset Alliance. Androidiin tarkoitettua koodia kirjoitetaan [[Java]]-kielellä ja se käyttää Googlen kehittämiä Java-kirjastoja.

Android-käyttöjärjestelmä koostuu karkeasti kahdesta osasta. Käyttöjärjestelmän pohjana on Googlen mobiilikäyttöön muokkaama Linux ja Android-sovellukset toimivat Javaan perustuvan Dalvik-virtuaalikoneen päällä. Android-sovelluskehitys tehdään Java-kielellä ja Google tarjoaa SDK:n ilmaiseksi. Google tarjoaa myös Eclipse-pluginin, joka tarjoaa automaattisen sovelluksen paketoinnin apk-tiedostoksi ja sovelluksen ajamisen ja debuggaamisen Android-emulaattorissa.

Tarkalleen ottaen kehitystä ei tehdä virallisella Java-kielellä, sillä Google käyttää Apache Harmony -luokkakirjastoja ja niistä luotu Java-tavukoodi käännetään vielä erikseen Dalvikin käyttämään muotoon. Harmony tarjoaa lähestulkoon samat luokkakirjastot kuin standardi-java.

Android-sovellukset voivat myös käyttää mm. C- tai C++-kielellä kehitettyjä kirjastoja hyväkseen NDK:n tarjoamien rajapintojen kautta, kunhan ne vain ovat saatavilla puhelinten käyttämille prosessoreille. Tulevat Android-versiot tarjoavat myös entistä paremmat rajapinnat Android-järjestelmän kutsumiseen natiivikoodista.

Android ei tue J2ME-sovelluksia. Kehitteillä on kuitenkin projekteja, kuten J2ME Android Bridge, jotka mahdollistavat J2ME-sovellusten kääntämisen Android-puhelimille.

====Android-x86====
On olemassa myös avoimen lähdekoodin projekti joka kehittää Androidia kannettaville, tableteille ja minikannettaville. Yhteisön sivuilta löytyy [[levykuva]]t (engl. ''image'') ainakin peruskannettavalle, EEE PC:lle, sekä yleinen minikannettavan levykuva. Projektista lisää tietoa [http://www.android-x86.org/ täältä]. Yhteisön tekemä Android 2.2 toimii hyvin ainakin EEE PC 701:ssä.

==Tietoturva==
Vaikka Android perustuukin Linux-ytimeen, ei se silti takaa tietoturvaa. Suurin osa mobiilihaittaohjelmista suunnataankin Androidille. Tästä syystä onkin erittäin suositeltavaa käyttää jotain luotettavaa virustentorjuntaohjelmaa. Suuri osa Google Play -sovelluskaupasta löytyvistä tietoturvaohjelmista on kuitenkin huijauksia. AV-TEST ja AV-Comparatives testaavat puolueettomasti Androidin virustentorjuntaohjelmia ja raportoivat niiden tulokset.
* [http://www.av-test.org/ www.av-test.org]
* [http://www.av-comparatives.org/mobile-security/ www.av-comparatives.org/mobile-security]
Suurin osa Androidin haittaohjelmista on tavallisista sovelluskaupoista löytyviä troijalaisia, jotka naamioituvat tavallisiksi sovelluksiksi. Haittaohjelmat voivat olla muun muassa suosittujen sovellusten klooneja jotka houkuttelevat käyttäjän asentamaan ne, jonka jälkeen tekevät tihutöitä laitteessa. Google ei juurikaan tarkista sovelluskauppaansa päätyviä sovelluksia, vaan haitalliset sovellukset poistetaan kaupasta vasta jälkikäteen.

===F-Droid===
Turvallinen vaihtoehto Googlen sovelluskaupalle on [[F-Droid]], joka sisältää vain vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka on tarkistettu ennen kuin ne on saatettu käyttäjien saataville.

===USB-vianetsintä===
Kytkettäessa Android-laite tietokoneeseen, tulee USB-vianetsintä (''USB-debugging'') -ominaisuus olla '''aina pois päältä''' ellei ole erityistä tarvetta pitää sitä päällä, kuten esimerkiksi rootatessa tai itse tehtyjä sovelluksia testatessa. USB-vianetsintä -ominaisuus mahdollistaa Android-laitteen hallinnoimisen tietokoneelta käsin Android Debug Bridgen avulla ja täten myös haittaohjelmien leviämisen tietokoneelta Android-laitteeseen. Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa varsinkin liitettäessä Android-laite suojaamattomaan Windows-koneeseen.

<gallery>
Kuva:Android2.1-emulator.png‎|Android 2.1 emulaattorilla
</gallery>

==Katso myös==
* [[Cyanogenmod]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.android.com/ Androidin kotisivu]
* [https://market.android.com/ Android Market]
* [http://blog.androidsuomi.fi/ Android Suomi]
* [http://wiki.androidsuomi.fi/ Android Suomi wiki]
* [http://androidkehitys.fi/sovelluskehitys/nain-paaset-android-kehityksessa-alkuun/ Näin pääset Android kehityksessä alkuun]
* [http://www.whispersys.com/whispermonitor.html WhisperMonitor ] on palomuurityökalu Androidille.
* [http://news.softpedia.com/news/How-to-Run-Android-Applications-on-Ubuntu-115152.shtml How to Run Android Applications on Ubuntu]
* [http://airdroid.com/ Hallitse Androidia www-selaimellasi]

=== Tietoturva ===
* [http://www.itviikko.fi/tietoturva/2013/09/26/google-play-liian-vaarallinen-tavalliselle-kayttajalle/201313373/7 IT-viikko.fi - Google Play liian vaarallinen tavalliselle käyttäjälle]
* [http://www.mpc.fi/kaikki_uutiset/uusi+pankkitroijalainen+tunkeutuu+windowsista+androidiin/a962202 MPC.fi - Uusi pankkitroijalainen tunkeutuu Windowsista Androidiin]

[[Luokka: Käsitteet]]
[[Luokka:Android]]

Docker

2014-08-29T05:45:51Z

Heikki: kh

{{Ohjelma
| nimi=Docker
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache]] 2.0
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[https://www.docker.io/ www.docker.io]
}}

'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa.

==Asennus==
Ohjelma löytyy useimpien jakeluiden pakettivarastoista. Nimi kuitenkin vaihtelee jakeluittain: <tt>docker</tt>, <tt>docker-io</tt>, <tt>docker.io</tt>.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc.]
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen

[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]

Netflix

2014-08-26T11:25:09Z

Heikki: yhdyssana

{{ Ohjelma
| nimi=Netflix
| kuva=
| kuvateksti=Suoratoistopalvelu
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=[[Silverlight]]
| kotisivu=[https://www.netflix.com netflix.com]
}}

'''Netflix''' on maailman suosituin kuukausimaksullinen suoratoistopalvelu, jossa voi katsoa elokuvia ja tv-sarjoja.

Netflixin katsomiseen on kolme eri tapaa. Varmatoimisin lienee [[Pipelight]] tai [[Wine/Netflix-Desktop|Netflix Desktop]] jotka molemmat käyttävät [[Wine|Wineä]]. Uutuutena natiivisti onnistuu [[Chrome]]-selainta ja [[HTML5]]-soitinta käyttämällä.

==Pipelight==
Asennetaan pakettilähde ja pipelight.
sudo add-apt-repository ppa:pipelight/stable && sudo apt-get update && sudo apt-get install pipelight-multi
Laitetaan Silverlight 5.1 aktiiviseksi
sudo pipelight-plugin --enable silverlight
Vaatii vielä [[UAControl]] -lisäosan ja asetuksiin lisätty rimpsu, että luulee Windowsiksi. Lataa lisäosa [https://addons.mozilla.org/en-us/firefox/addon/uacontrol/ addons.mozilla.org] ja lisää asetuksiin
Mozilla/5.0 (Windows NT 6.1; rv:29.0) Gecko/20131011 Firefox/29.0

==Chrome 38 tai uudempi ja HTML5==
Chromella Neflixin saa toimimaan natiivisti käyttäen HTML5 -soitinta. Tämä vaatii (kirjoitushetkellä) Ubuntu 14.04 LTS, Chrome 38 Betan lataamisen ja [[libnss3]] päivityksen. Ohje Ubuntu 14.04 LTS.

Lataa ja asenna Chrome Beta osoitteesta https://www.google.com/chrome/browser/?platform=linux&extra=betachannel

Lataa libnss3 (varoitus, epävirallinen, omalla vastuulla) zip-paketti.
[https://drive.google.com/file/d/0B8MFusG83BYvak5FdkVNMlNxd0U/edit?usp=sharing 64-bit AMD64]
[https://drive.google.com/file/d/0B8MFusG83BYvdlRwcmFJb2ZNY2M/edit?usp=sharing 32-bit i386]

Ladattuasi mene latauskansioon ja pura tiedostot zip-paketista jonka jälkeen komenna pakettien asennus
sudo dpkg -i libnss3*

Lataa Chromeen lisäosa [https://chrome.google.com/webstore/detail/user-agent-switcher-for-c/djflhoibgkdhkhhcedjiklpkjnoahfmg User Agent Extension]

Muuta asetukset seuraaviksi että Netflix luulee Windowsiksi. Luo Custom User Agents seuraavin tiedoin
Name: Netflix Linux
String: Mozilla/5.0 (Windows NT 6.3; Win64; x64) AppleWebKit/537.36 (KHTML, like Gecko) Chrome/38.0.2114.2 Safari/537.36
Group: (is filled in automatically)
Append?: Select ‘Replace’
Flag: IE
Sitten asetusvalikosta "permanent spoof" ja Domain netflix.com ja valitse valikosta "Netflix Linux" jonka juuri loit joten pysyy automaattisesti.

Sitten Netflix asetuksista käyttämään html5 -soitinta oletuksena.

==Netflix-Desktop==
Asennusohje [[Wine/Netflix-Desktop]]

==Katso myös==
*[[YLE Areena ja Elävä arkisto]]
*[[Katsomo]]
*[[Sub.fi]]
*[[Ruutu.fi]]
*[[Headweb]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Verkkopalvelut]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]

Headweb

2014-08-22T03:55:24Z

Heikki: /* Silverlight videoiden toisto */ kh

{{ Ohjelma | nimi=Headweb | kuva=[[kuva:Headweb-com.png|250px]] | kuvateksti=Suoratoisto käynnissä | lisenssi=suljettu | käyttöliittymä=[[Flash]], [[Silverlight]] | kotisivu=[http://www.headweb.com/:lahtis www.headweb.com]}}

Headweb on [[elokuvapalvelu]], jossa voi vuokrata elokuvia. Elokuvat eivät ole kopiosuojattuja, mutta niissä käytetään vesileimatekniikkaa. Vuokratut elokuvat esitetään suoratoistona [[Flash]]illä tai [[Silverlight]]illa.

Joidenkin elokuvien katselemiseen vaaditaan Microsoft [[Silverlight]], joka voidaan asentaa Linuxin [[Firefox]]iin käyttäen [[Pipelight#Headweb|Pipelight]] nimistä ohjelmaa. [[Moonlight]] ei sovellu elokuvien katseluun.

Klikkaamalla hakukentän alla olevaa linkkiä "Lisää vaihtoehtoja", voit elokuvia hakiessasi jättää hausta pois ne elokuvat, jotka eivät toimi haluamallasi laitteella tai käyttöjärjestelmällä. Videon vuokraus onnistuu helposti. Maksaminen tapahtuu Visa, Visa-electron tai Mastercardin avulla. Kuvan laatu on 720p ja/tai 1080pja nykimistä esiintyy harvemmin. Palvelu siis toimii vanhemmillakin tietokoneilla.

Haedweb toimii myös mediakeskusohjelmisto [[Boxee]]ssa. Mene Boxee Apps -ohjelmasovelluksiin ja lisää uusi lähde

http://sc.headweb.com/boxee

ja klikkaa valmis. Boxee hakee ja asentaa Headwebin yhteysohjelman. Headwebin sovellus näkyy Boxee Apps -ohjelmasovelluksissa.

===Silverlight-videoiden toisto===
Jotkin Silverlightilla toteutetut suoratoisto videot vaativat toimiakseen [[Pipelight]]in ja [[xattr]]-tuen.
Katso asennusohje [[Pipelight]]iin. Xattr-paketin voit asentaa seuraavalla komennolla:

sudo apt-get update && sudo apt-get install attr

sekä Silverlight 5.0 version kytkettäväksi käyttöön, joka onnistuu seuraavalla komennolla:
sudo pipelight-plugin --disable silverlight --enable silverlight5.0

Silverlightin käyttöön ottamiseen jälkeen vaaditaan vielä [[UAControl]]-lisäosa [[Firefox]]-selaimeen ja sen asetuksiin lisättään rimpsu, että luulee Windowsiksi.
Mozilla/5.0 (Windows NT 6.1; rv:29.0) Gecko/20131011 Firefox/29.0

UAControl muuttaa selaimen tunnistetietoja aina automaattisesti kun Headwebin sivuille siirrytään.

==Aiheesta muualla==
* [http://headweb.desk.com/customer/en/portal/articles Support center].

== Katso myös ==
*[[Elokuvapalvelut]]
*[[Spotify]]
*[[Despotify]]
*[[Jotify]]

[[Luokka: Verkkopalvelut]]
[[Luokka: Multimedia]]

Linux.fi:Poistettavat sivut

2014-08-22T03:17:51Z

Heikki: bottisivuja poistettu

Tällä sivulla käsitellään artikkelien poistoa. Ylläpitäjä hoitaa varsinaisen poiston, täällä vain ilmaistaan poistettavat. Jos ehdotat sivun poistoa, lisää sen alkuun <nowiki>{{poistettava}}</nowiki> ja tälle sivulle maininta lyhyen perustelun kera. Jos sinusta jotai sivua ei pitäisi poistaa, voit kommentoida siitä myös tänne.

==Poistoehdotuksia:==

===Kirjoitusvirheet sivujen nimissä===
* [[:Luokka:Pilvitallennus ohjelmat]] - yhdyssanavirhe, korvattu luokalla [[:Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

===Turhia ohjauksia===
Alun perin turhia/duplikaatteja, jotka on korjattu ohjaamalla asianmukaiseen artikkeliin.
* [[Bash logout]]
* [[Bash profile]]
* [[Inputrc]]
* [[Ubuntu/PPA:n poisto]]

===Muuta===
* [[Portaali:Peliohjelmointi]]
* [[Työpöytäasennuksen virittäminen]]
* [[Kynäniska]]

[[Luokka:Wiki]]

Keskustelu Linux.fista:Poistettavat sivut

2014-08-22T03:17:35Z

Heikki: "turhista ohjauksista"

Esimerkiksi [[Bash profile]] yms. "turhat uudelleenohjaukset" kannattaa minusta jättää paikalleen, jotta mahdolliset ulkopuoliset olemassaolevat linkit/hakukonetulokset toimivat edelleen. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 22. elokuuta 2014 kello 06.17 (EEST)

I3

2014-08-14T07:01:22Z

Heikki: olematon kuva pois

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi=i3
| kuva=
| kuvateksti=Logo
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]
| käyttöliittymä=[[X11]]
| kotisivu=[http://www.i3wm.org/ i3wm.org]
}}

'''i3''' on ikkunaympäristö kokeneille käyttäjille ja/tai ohjelmoijille, joka ottaa vaikutteensa [[wmii]] -ikkunointiohjelmasta, pyrkien luettavaan lähdekoodiin ja keveyteen.

{{Malline:Työpöytäympäristöt}}
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

Tiedoston oikeudet

2014-05-26T12:51:06Z

Heikki: Käyttäjän 195.165.128.190 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.114.160.62 tekemään versioon.

Linuxissa jokaisella [[tiedosto]]lla, [[hakemisto]]lla, [[laitetiedosto]]lla ym. on tietyt oikeudet, jotka kertovat ketkä tiedostoa saavat lukea, kirjoittaa ja suorittaa.

Tässä artikkelissa kerrotaan perinteisistä [[Unix]]-oikeuksista, nykyään voi niiden lisäksi käyttää myös [[Tiedostojärjestelmän pääsylistat (ACL)|ACL]]-oikeuksia.

==Miksi?==
Joskus voi tuntua tyhmältä, että esimerkiksi voidakseen suorittaa ladatun ohjelman, on sille erikseen annettava suoritusoikeus. Tiedostojen erilliset oikeudet parantavat kuitenkin [[tietoturva|tietoturvaa]], kun esimerkiksi tavallinen [[käyttäjä]] ei pysty lukemaan toisen käyttäjän tiedostoja tai ei pääse vahingossa suorittamaan [[haittaohjelmat|virusta tai muuta haittaohjelmaa]].

==Oikeustyypit==
Jokaisella tiedostolla on kolme erillistä oikeutta: kirjoitusoikeus, lukuoikeus ja suoritusoikeus. Voidaan esimerkiksi määrätä, että tiedostoa saavat lukea kaikki käyttäjät mutta vain [[root]] kirjoittaa ja suorittaminen ohjelmatiedostona ei ole sallittua kenellekään. Tällaisia tiedostoja ovat esimerkiksi lähes kaikki [[linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemiston]] [[asetustiedosto]]t.

Suoritus- ja kirjoitusoikeuksien merkitys on hakemistojen kohdalla erilainen kuin tavallisilla tiedostoilla. Suoritusoikeus tarkoittaa hakemistolle asetettuna oikeutta päästä käsiksi tiedostoon hakemiston kautta. Kirjoitusoikeus taas tarkoittaa oikeutta luoda hakemistoon uusi tiedosto ja siirtää tai poistaa hakemiston sisältämä tiedosto, riippumatta itse tiedoston oikeuksista.

Oikeus poistaa tiedosto hakemistosta riippuu siis oikeuksista, jotka käyttäjällä on tiedoston sisältämään ''hakemistoon'', ei ''tiedoston'' suojauksista, kuten eräissä muissa käyttöjärjestelmissä. Tämä on loogista, sillä tiedoston poistaminen hakemistosta on hakemiston muokkausta, ja vaatii että käyttäjällä on hakemistoon kirjoitusoikeus. Tiedoston poistaminen hakemistosta poistaa viittauksen (ns. "linkin") tiedostoon hakemistosta, mutta ei välttämättä tuhoa itse tiedostoa – tiedostoon voi olla useampia viittauksia joko samasta tai eri hakemistosta. Kun viimeinen viittaus tiedostoon poistetaan, tiedostolla ei ole enää nimeä tiedostojärjestelmässä. Tällöin käyttöjärjestelmä vapauttaa tiedoston varaamat lohkot massamuistilta.

===Erikoisoikeudet===
Tiedostoille voidaan lisäksi asettaa niin sanotut '''[[setuid]]'''-, '''setgid'''- ja '''sticky bit''' -oikeudet.

Suoritettavan ohjelman osalta setuid- ja setgid-oikeudet tarkoittavat, että ohjelma suoritetaan omistajan tai [[ryhmä]]n oikeuksilla riippumatta siitä, kuka ohjelman ajaa (kunhan hänellä on siihen suoritusoikeus). [[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä|Hakemiston osalta]] setgid tarkoittaa, että sinne luotavat tiedostot saavat oletuksena saman ryhmän kuin hakemistokin. Hakemiston sgid-bitti ei vaikuta hakemistoon siirrettäviin tiedostoihin.

Sticky bit (suomeksi tahmabitti) hakemistossa estää muita kuin omistajaa, [[pääkäyttäjä]]ä ja kirjoitusoikeuden omaavaa hävittämästä tiedostoa, vaikka hänellä olisi hakemistoon kirjoitusoikeus (tätä käytetään esimerkiksi /tmp-hakemistossa). Tavallisen tiedoston osalta sillä ei ole vaikutusta.

==Oikeuksien esittäminen==
Tiedoston oikeudet voidaan merkitä joko numerosarjalla (esimerkiksi <tt>660</tt>) tai kirjainyhdistelmällä (esimerkiksi <tt>-rw-r-----</tt>).

0 --- ei oikeuksia
1 --x suoritus
2 -w- kirjoitus
3 -wx kirjoitus ja suoritus (1+2)
4 r-- luku
5 r-x luku ja suoritus (1+4)
6 rw- luku ja kirjoitus (2+4
7 rwx luku, kirjoitus ja suoritus (1+2+4)

===Numeromuoto===
Numeroyhdistelmässä ensimmäinen numero tarkoittaa tiedoston omistajan oikeuksia, toinen tiedoston ryhmän oikeuksia ja kolmas muiden oikeuksia. Jokaisella tiedostolla on omistaja (joka on oletuksena tiedoston luoja) ja se kuuluu johonkin käyttäjä[[ryhmä]]än. Mahdolliset arvot jokaiselle numerolle ovat:
*0 = ei oikeuksia
*1 = suoritus
*2 = kirjoitus
*3 = kirjoitus ja suoritus (1+2)
*4 = luku
*5 = luku ja suoritus (1+4)
*6 = luku ja kirjoitus (2+4)
*7 = luku, kirjoitus ja suoritus (1+2+4)

Jolloin esimerkiksi 000 piilottaisi tiedoston sisällön kaikilta eikä antaisi kenenkään muokata sitä (HUOM! omistaja ja [[pääkäyttäjä]] voisivat kuitenkin muuttaa oikeuksia) ja 777 antaisi kaikille kaikki mahdolliset oikeudet.

Windowsin puolellakin näihin numeroihin voi törmätä nettisivuja tehdessä ja niitä ftp-ohjelmilla palvelimelle lähetellessä. Siellä oikeuksiksi määritellään tavallisesti 774, jolloin siis satunnainen netinkäyttäjä saa oikeuden 4.

Erikoisoikeuksien numerot:
*0 ei erikoisoikeuksia
*1 sticky bit, tahmabitti
*2 sgid
*4 suid

Esimerkiksi jaetun kansion oikeuksiksi sopii 2770 tai 2750.

===Kirjainmuoto===
Kirjainmuoto on kenties hieman monimutkaisempi kuin numeromuoto. Tarkastellaan esimerkkinä tiedostoa, jonka oikeudet ovat <tt>-rwxr-xr-x</tt>.

Ensimmäinen merkki '''-''' tarkoittaa tavallista tiedostoa (jos sen tilalla olisi '''d''', olisi kyseessä hakemisto). Ensimmäisenä oleva '''l'''-kirjain merkitsisi [[Symbolinen linkki|symbolista linkkiä]]. Muitakin mahdollisia merkkejä ovat esimerkiksi merkki[[laitetiedostot|laite]] ('''c'''), lohkolaite ('''b'''), [[nimetty putki]] ('''p''') ja [[wikipedia:Unix_domain_socket|socket]] ('''s''').

Seuraavat kolme merkkiä ovat tiedoston omistajan oikeudet. Mahdollisia merkkejä ovat '''r''' (lukuoikeus), '''w''' (kirjoitusoikeus) ja '''x''' (suoritusoikeus). '''-''' tarkoittaa, että oikeuksia ei ole lainkaan. Esimerkiksi omistajalla olisi luku- ja kirjoitusoikeus merkkijonolla <tt>rw-</tt> ja kaikki oikeudet (eli myös suoritusoikeus) merkkijonolla <tt>rwx</tt> (kuten esimerkissä yllä).

Seuraavat kolme merkkiä taas ovat vastaavalla tavalla ryhmän oikeudet, esimerkissä <tt>r-x</tt> eli luku- ja suoritusoikeudet mutta ei kirjoitusoikeuksia. Viimeiset kolme merkkiä ovat muiden oikeudet.

Jos tiedoston setuid-bitti on päällä, näkyy omistajan x-kirjaimen kohdalla '''S'''-kirjain. Jos setgid-bitti on päällä, näkyy S-kirjain ryhmän x-kirjaimen paikalla. Mikäli näissä kentissä on alkuaan x-kirjain (ts suoritusoikeus on päällä), näkyy '''s'''-kirjain pienenä. Jos tiedostolle on asetettu sticky bit, näkyy listan lopussa iso '''T'''-kirjain.

Jos sekä setuid-, setgid- että sticky-bitit olisivat päällä ja vain tiedoston omistajalla olisi luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeudet, näyttäisi oikeuslista siis seuraavalta: <tt>-rws--S--T</tt>.

==Oikeuksien asettaminen==
Tiedoston tai hakemiston oikeudet asetetaan [[komentorivi]]llä käyttäen '''chmod'''-ohjelmaa. Tiedoston omistaja ja pääkäyttäjä voivat muuttaa sen oikeuksia esimerkiksi komennolla
chmod 760 tiedosto
Tämä antaisi tiedoston omistajalle kaikki oikeudet, ryhmälle luku- ja kirjoitusoikeuden ja piilottaisi tiedoston sisällön muilta. Jos komennon kanssa käytetään [[valitsin]]ta <tt>-R</tt> ja tiedosto on hakemisto, muutetaan myös jokaisen alihakemiston ja niiden alihakemistojen tiedostojen oikeudet.

Oikeudet voidaan asettaa myös käyttäen kirjainmuotoa. Voidaan esimerkiksi antaa komento
chmod o+r tiedosto
mikä antaisi muille lukuoikeudet. Syntaksi on seuraavanlainen:
chmod <span style="color:#f00">kenelle</span>+/-/=<span style="color:#00f">oikeus</span> tiedosto
Oikeudet voidaan antaa joko omistajalle '''u''' (user), ryhmälle '''g''' (group), muille '''o''' (other) tai kaikille '''a''' (all). Myös kohteeseen voi yhdistää useampia kirjaimia, esimerkiksi <tt>go=rw</tt>.

Ryhmämerkintä "a" tarkoittaa samaa kuin "ugo". Mahdollisia oikeuksia ovat '''r''', '''w''' ja '''x''' sekä '''X''', joka lisää suoritusoikeuden, jos sellainen ennestään on jollakulla tai kyseessä on hakemisto, ja '''u''', '''g''' tai '''o''', jotka asettavat oikeudet käyttäjän, ryhmän tai muiden mukaan.

'''+''' tarkoittaa, että tietty oikeus lisätään ja '''-''' ottaa tietyn oikeuden pois. '''=''' merkkiä käytettäessä tietty oikeusmerkkijono asetetaan, eli esimerkiksi
chmod g=rw tiedosto
asettaisi ryhmälle luku- ja kirjoitusoikeuden riippumatta aiemmista oikeuksista (eli suoritusoikeutta ei enää ole jos sellainen aiemmin oli).

Erikoisoikeudet (setuid, setgid ja sticky bit) voidaan asettaa joko numeerisesti (4000, 2000 ja 1000 ylläselitetyn mukaisesti) tai kirjaimin (u+s, g+s ja +t).

===Oletusoikeudet===
Luotaville tiedostoille voi asettaa oletusoikeudet komennolla [[umask]].

===Graafiset vaihtoehdot===
Tiedostojen oikeuksia voi muuttaa myös [[GUI|graafisesti]] käyttäen jotakin tiedostonhallintaohjelmaa, kuten [[Konqueror]]ia, [[Nautilus]]ta tai [[Thunar]]ia.

Tavallisesti tämä tapahtuu klikkaamalla tiedoston kuvaketta [[hiiri|hiiren]] kakkosnäppäimellä ja valitsemalla ''Ominaisuudet''.

==Esimerkkioikeuksia palvelinkäyttöön==
644 – Tavallinen tiedosto. <br>
700 – Jotkin skriptit. Hakemistot, joiden sisältö ei näy selaimen kautta.<br>
711 – Hakemisto ilman tiedostolistausta. Sisällön voi kuitenkin lukea, jos tietää osoitteen.<br>
755 – Hakemisto, josta näytetään tiedostolistaus.<br>
777 – PHP-skripteissä ''joillakin'' palvelimilla safemoden vuoksi. Käytettävä varoen!

== Katso myös ==
*[[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä]]
*[[Chown]] - asettaa tiedoston omistajan
*[[Chgrp]] - asettaa tiedoston [[ryhmä]]n
*[[Chattr]] - asettaa tiedostoattribuutteja

==Aiheesta muualla==
*[http://www.flug.fi/ohjeita/oikeudet Opas tiedostojen oikeuksista FLUGin sivuilla]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Linux.fi:Kahvihuone

2014-04-23T04:18:55Z

Heikki: teknisiä ongelmia

'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Allaolevat linkit johtavat keskusteluarkistoihin.
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto|Arkisto 1]]
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto2|Arkisto 2]]

== Teknisiä ongelmia ==
Wiki on toiminut todella hitaasti tänään aamusta, ongelmaa selvitellään. Tietokantavirhettä ei toivottavasti enää tule. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2014 kello 07.18 (EEST)

== Danske Bank ==
Sivu [[Danske Bank]] pitäis varmaan lukita muokkauksilta, siellä käy niiden työntekijöitä (tai lapsia, tekstistä päätellen) raapustelamassa asiaankuulumatonta töhnää sivulle. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 26. lokakuuta 2013 kello 12.09 (EEST)

== Luokka suljettujen lisenssien softille? ==

Mikä olisi sopiva nimi niille? --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 25. lokakuuta 2013 kello 17.56 (EEST)

== Televisiot, Digitaalisuus ja Linux - ajat muuttuu, pysyykö Wiki perässä? ==

Aikoinaan oli analooginen TV ja tietokone. Sitten tuli analogisia viritinkortteja, itsellänikin on Hauppagen combo-kortti jossain jolla streemasin videota serveristä verkkoon. Seuraavassa aallossa [[Digiboksit_ja_Linux|digiboxit]] ja [[Linux_ja_digi-tv|digitaalisuus ryömi Linuxiinkin]] (tai [[DVD-elokuva_digiboksiin|elokuvaa tungettiin Linuxilla boxiin]]). Viimeisimmässä laineessa[[Taulutelevisiot| Linux ryömii telkkariin]], muun kulutuselektroniikan ohessa. Kaiken höysteeksi löytyy vielä asiaa sivuavat digitaaliset [[Elokuvapalvelut#Tv-_ja_tallennepalvelut|digi-tv palvelut]]. Wiki on tietysti seurannut aikaansa, mutta itselläni on tullut kutina, että jotain noista sivuista voisi nimetä uudelleen ja/tai sivujen sisältöä tarkastaa onko ne oikeilla sivuilla - noin ylipäätään tarkastella asiaa kokonaisuutena, vaikka mitään ei muuttaisikaan. Ylipäätään asiasta kiinnostuneet voisivat kertoa parannusehdotuksensa täällä ennen härdellimäistä remonttia. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 22.21 (EEST)
: Wikihän yrittää kaikin keinoin seurata aikaansa. Ainahan löytyy tarkastettavaa. Itse ainakin seuraan mm. [[elokuvapalvelut|elokuvapalveluiden]] kehitystä. Ja kulutan niitä. Tällä hetkellä osa sivustoista on aikamoisia listauksia, mikä toimii ja mikä ei. Listaukset ovat siinä hyvät että niistä näkee heti tukeeko jokin jotakin ja toimiiko se vai joutuuko sitä virittelemään. Kehitysehdotuksia asiasta ei vielä ole. Asiaa täytyy miettiä. Kyllähän wiki pysyy perässä jos aktiivisia kirjoittajia löytyy. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.53 (EEST)

:: Siirsin ainakin turhan ''linux'' sanan sisältävät sivut uusille nimille. Kokonaisuutta pitäisi varmaan ajatella vielä tulisiko sitä järjestellä enemmän. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 21. lokakuuta 2013 kello 12.49 (EEST)

== Yritys-malline ==

Sellaista ei ole, mutta sellaisen voisi tehdä. Ei mitään tursuavaa kun ei kilpailla wikin kanssa, mutta muutamat perustiedot. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.47 (EEST)
* nimi
* logo
* liikevaihto?
* kotipaikka kaupunki / maa
* opensource sivusto?
* kotisivu

: Vähän vastaava sivukin on katso esimerkiksi [[Valve Corporation]], [[Id Software]]n sivusto, joka on Perustietoa, Käsitteet ja Pelit luokassa. Piäisikö nämäkin sivut siirtää myös tähän luokkaan. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.27 (EEST)

:: Tarkoitin mallinnetta, en luokkaa (class vs template). --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)
::: Oho en huomannut, mutta tuollainenkin luokka oli jo valmiina. Voihan tuosta jonkin mallineenkin tehdä ainakin minun puolesta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.40 (EEST)

: [[:Malline:Yritys]] on kyhäelmä aiheesta. Koeponnistuksessa parilla sivulla. Jos todetaan toimivaksi, malline pitäisi läiskiä kaikille [[:Luokka:Yritykset]]-sivuille. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 30. syyskuuta 2013 kello 13.21 (EEST)

== Google ja Googlen pakettivarasto ==

Muihin vastaaviin sivuihin verrattuna sivu [[Google]] pitäisi siirtää historiansa kanssa sivuksi [[Googlen_pakettivarasto]] ja luoda uusi sivu [[Google]] jossa olisi firma lyhyesti ja sen ''Katso myös'' linkkaukset. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.19 (EEST)

: Voihan tuon Googlen siirtää yritys sivuksi ja luoda uusi Googlen pakettivarasto sivu. Kuulostaa ihan hyvältä idealta. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.23 (EEST)

:: Tarkoitus oli säilyttää se historia sille kuuluvalle sivulle. Tarkkaavuutta näihin sisennyksiin, menee puurot ja vellit sekaisin. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.35 (EEST)

== Jakelu-mallinne parannuksia ==

Dodanoin, voisko siihen lisätä esim ''elinkaaren pituus'' tms kentän josta selviäisi kuinka pitkään tuetusta jakelusta on kyse jos sellaisen päättää asentaa? --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.09 (EEST)

Ehkä ''toiminnallinen tila'' voisi olla enemminkin ''elinkaaren vaihe'' ja sen arvo voisi olla ''julkaisematon'', ''tuettu'', ''loppu'' (eol) tms. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.52 (EEST)

== Väärinkäyttösuodatin rikki ==

Väärinkäyttösuodantinlaajennos vaikuttaisi olevan poissa toiminnasta, mikä selittänee viimeaikaisen spämmiaallon. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pb|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.41 (EEST)

: '''"Linux.fi:n mainossuodatin on estänyt sivun tallentamisen."''' - mitäs jos heitätte noi ritsat pois täältä ja suljette sen avoimen editoinniin. En jaksa pelleillä ko käkättimen kanssa kun a) ne haittaavat sisällön tuottamista b) ne eivät estä tätä paskan vyörymistä mitä on logista nähtävissä. Tämä wiki vain edesauttaa spämmin leviämistä palkitsemalla spämmääjiä kun roska roikkuu verkossa päivästä toiseen. Märkä uni, että sotkujen siivoajia riittäisi vastaamaan joka töherrykseen. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 15.34 (EEST)

== Jolla ==

Ehkä hieman omituista, että Jolla mobile on suhteellisen suomalaista alkuperää ja linux.fi:ssä ei ole siitä minkäänlaista mainintaa, saati sitten seikkaperäisempää sepustusta. Pitäisikö asialle tehdä jotain? Meegon tarina voisi olla myös paremmin esitettynä, itse [[meego]] sivu ja linux-puhelimet sivu sisältää asioita joiden sijaintia voisi siirrellä ja ''pääartikkeli''maisesti linkitellä. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.04 (EEST)

: Ehkäpä joutuu siitä että kukaan ei ole sitä vielä tehnyt. Sinä voisit olla ensimmäinen?? ;) --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 17.35 (EEST)

:: Mutta kun haluaisin itse enemminkin kuluttaa sitä tekstiä. :) Luulen, että sen veistämiseen löytyy parempia kavereita. Noin niinkuin yhteisönä, tämä aihe ei ole kiva-olla-olemassa vaan vähän niinkuin pitäis olla jos suomalaiset ripustaa tämäntyyppisen linux-tietopankin nettiiin Suomessa. Vähän sama kun Lapista ei löytyis mitään kirjoitettua materiaalia Joulupukista. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)

: Sailfish-käyttöjärjestelmästä nyt ainakin voisi olla jotain, kunhan se nyt ensin julkaistaan. [[Käyttäjä:Oselotti|Oselotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

== Lähdekoodiasennus ja Jakelukohtaista ==

Nykyinen trendi on asentaa jokin pitkälle viimeistelty ja suosittu jakelu joka käyttää jotain pakettijärjestelmää ohjelmavalikoiman hallintaan. Jakeluiden ohjelmavalikoimat ovat kasvaneet vuosien mittaan ja lähdekoodista asentaminen on yhä harvinaisempaa. Wikin sivuista valtaosa käsittelee yksittäistä ohjelmaa ja usein myös lähdekoodista asentamista. Prosentuaalisesti lähdekoodin asennusohje vaiheineen vie sivusta paljon tilaa ja toisaalta ajan myötä käsin asentamisen merkitys vähenee. Tilan viemisen ohella lähdekoodiohjeet vievät myös huomiota muulta sisällöltä. Toisaalta, harvassa sivussa mainitaan tietoja joita nykyään lukija etsii ja tarvitsee: tarkka paketin tai pakettien nimet omalle jakelulleen. Ylläoleva huomioiden, lähdekoodi-asennusohjeissa on paljon hyödyllisiä, aikaasäästäviä ja yksityiskohtaisia ohjeita jos niitä todella tarvitsee.

Koska Wikin on tarkoitus palvella lukijaansa ja vastata aikaansa, ehdotan seuraavaa:
* Asennusohjeet lähdekoodeista siirretään omaan, ohjelmaa käsittelevän sivun alasivuksi.
* Alasivun nimi on linux.fi/wiki/Xbmc/Asennus_X jossa X on? Ehdotuksia? Skandiongelma?
* Alasivuun viitataan kappaleessa ''Katso myös''.
* Joka ohjelman sivulle lisätään loppuun toisen tason kappale otsikolla ''Jakelukohtaista''
* Jakelukohtaista kappaleen alle jakelukohtaiset ohjeet kolmannen tason otsikolla joka on jakelun nimi.
* Jakelukohtaisessa kappaleessa mainitaan vähintään:
** paketin tai pakettien tarkka nimi boldattuna.
** viittaus paketinhallintajärjestelmän sivuun.
** viittaus pakettivarastoon jos se poikkeaa oletuksista.
* Käytäntö ohjeistetaan Wikin muokkausohjeissa.

Muutoksen yhteydessä kannattaisi ehkä muokata ohjelman infoboxia ja mahdollisesti hyödyntää muita mallinteita? [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.14 (EEST)

:* Sivuistahan on yritetty tehdä jakeluriippumattomia. Ainakin mitä minä olen törmännyt joihinkin lähdekoodeista asennettaviin ohjelmiin niin silloin kun olen esimerkikisi ohjeen raapustanut tänne. Ei ole ollut muita vaihtoehtoja ko. ohjelman asentamiseen (ei löydy mistään pakettivarastosta), mutta jos haluat näin menetellä niin siitä vaan.
:* Yleensä ohjelman tarkka nimi sanotaan ohjeen alussa tai '''Asenna''' kohdassa siellä voi olla tietoa myös jakelukohtaisesta nimestä. Jos pakettia ei löydy omalle jakelulle niin lähdekoodeistahan se on asennettava.
:* Alasivuissa on myös yksi ongelma. Olen huomannut että jotkin käyttäjät eivät viittaa ohjelmiin '''Katso myös''' kohdassa. Ja näin koko alasivujen hyöty hukkuu massaan. Kun niitä ei tavallaan löydä. (samoin joiltakin unohtuu luokkien käyttö).
:* Jakelukohtaista. -> Sivuistahan on yritetty ja tehdään mahdollisimman jakeluriippumattomia. Eli en näe ainakaan tässä järkeä.
:--[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.32 (EEST)
::Minusta Tujulla on siinä hyvä pointti, että asennusohjeiden määrä sivuilla on vähän häiritsevä ja vie huomiota hyödyllisiltä asioilta. Minusta kuitenkin tuo /-viivalla erotettu alasivu tuntuu kömpelöltä ratkaisulta ja esitän että asennusohjeet laitettaisiin oman otsikkonsa alle ja oletusarvoisesti piiloon [https://www.mediawiki.org/wiki/Extension:CollapsableText CollapsableText]-laajennuksen avulla. Näin asennusohjeet olisivat pois häiritsemästä, mutta nopeasti ja näppärästi saatavissa. Näitä varten voitaisiin tehdä asennusohjeet-malline, joka vakiinnuttaisi tuon asian ulkoasun. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 17. toukokuuta 2013 kello 23.42 (EEST)

:::Ajatus lähti sisällön yhtenäistämisestä ja käytettävyydestä: Nykyisellään focus on harvemmin tarvittavassa tiedossa joka vie toisilla sivuilla paraatipaikan ja toisaalta yhtenäisen käytännön puute ei kannusta eikä painota puuttuvien, oleellisten tietojen lisämistä (pakettien nimet eri jakeluille), esitetty ratkaisuvaihtoehto oli vain ensimmäinen mieleen tullut. Painottaisin vielä, että ehdotuksessani oli kaksi osaa: Tilaa vievän lähdekoodiasennusohjeen muutos ja Jakelukohtaista kappaleen lisääminen. Nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin sivuavat toisiaan.

:::Ehdotettu CollapsableText voisi ajaa asian. Pistää mietityttämään sivulla mainittu varoitus ''live sivuilla'' käytöstä. Linux on perinteisesti ollut ratkaisu joka toimii vanhemmilla laiteistolla ja toisaalta mm selaimien kirjo ja selainspecifisten ominaisuuksien tuki ollut vähäistä. Eli miten tuo sitten toimisi esim Lynxin tai keveiden työpöytien+selaimien käyttäjille? Perustuuko se Java/Ecma-Scriptiin? Kyse on laajennoksesta, mikä elinkaariennuste sen saatavuudelle on tuleviin päivityksiin? Ehdottamani alasivu olisi staattista tekniikkaa eikä sen suhteen ilmeisesti ole riskiä toimivuudesta. Asia tulisi varmistaa jos käytäntö otetaan käyttöön valtaosalla ohjelma-sivuja.

:::Lähdekoodiohjeiden osalta näkisin asian myös parannuksena. Kun niillä on oma paikkansa, kynnys isompienkin ja tilaa vievien listauksien ja tulosteiden käyttöön laskisi ja siten niiden informaation määrä ja käyttöarvo kasvaisi. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 12.17 (EEST)

:::Voisiko tota CollapsableText laajennusta kokeilla jossakin hiekkalaatikkosivulla tai ulkosella saitilla? Miten se vaikuttaisi esim tulostukseen? Todennäköisesti se on vähäistä eikä sille kannata panna paljon painoarvoa, mutta ehkä lähdekoodiasennus voisi olla sellainen jossa sitä joskus käytetään. Matkapuhelimet ja tabletit kannattaisi myöskin testata samalla. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

::::Tarkemmin katsottuna tuo laajennus näkyy olevan rikki, eikä se toimi nykyisellä MediaWikillä. Mutta vastaavan saa tehtyä jo valmiina mukana tulevalla jQuery-palikalla, laitoin sen [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneeseen]] kokeiluun. Lopputulos näyttää tavallisella selaimella ihan asialliselta, eikä [https://dl.dropboxusercontent.com/u/221630/lynx-collapsible.png lynxilläkään] hullummalta. Jakelukohtaista-osan tekeminen on varmaan ihan paikallaan myös. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 23.07 (EEST)

:::Voihan tuota laajennosta kokeilla. Mutta itse olen aina ihmetellyt miksi useilla saiteilla asennusohjeet ovat piilotettu CollapsableTextillä tosi typerästi. Itse en pidä siitä yhtään. Miksi tekstiä pitäsi sivuilla piilottaa. Tuosta focuksesta. Jos sivun luoja EI VAAN halua (pysty, jaksa tai huvita) kirjoitaa ohjelmasta oikein minkäänlaista tekstiä. Esimerkiksi ohjelman sivun focus näyttää olevan joillakin käyttäjillä se että sieltä on vain käytännössä linkki ohjelman kotisivulle (lukekaa sieltä). Ei sivut ovat tosi tylsiä. (pelkkä listauskin olisi parempi.) Ei siinä paljon focukset ja käytettävyydet paljon siten paina. Jos sivuilla ei ole paljon mitään. Niin pelkkä asennusohjekin on herkkua. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 11.43 (EEST)

::::Kyllä tässäkin on pointtinsa. Jos sivu on aluillaan eikä ne sorsa-ohjeet ole pitkät niin voihan se toimia alkuvaiheessa tuomaan lihaa luiden päälle. Toisaalta se saattaa vaikuttaa käänteisesti, että sivu näyttää jo suhteellisen täyteläiseltä eikä kutkuta potentiaalisia kirjoittajia vaikka asiasta jotain tietäisivätkin. Alkuperäinen dilemma, että ajat muuttuu ja lähdekoodiohjeita ei juurikaan tarvita vain korostuu jos sivu on aluillaan ja 99,78% prosenttia sisällöstä on mitä ei etsitä eikä lueta.

::::Jos juuri aloitettu sivu tuntuu tyhjältä, ehdotettu käytäntö tuo jatkossa joka sivulle uuden kappaleen ja sen alakappaleet monelle jakelulle. Sen sijaan, että tyhjyyttä täytetään tekstimassalla jota 99% ei lue, kirjoittaja voisi jatkossa laittaa ohjelmasta vaikka kuvakaappauksen joka piristää sivua jo kummasti.

::::Valtaosa nykyisestä yhteisöstä lukee alkuperäisiä sivuja vaivatta, mutta silti itsekkin etsin suomenkielisestä wikistä usein ideoita ohjelmiksi johonkin tarkoitukseen (kuten taloushallinto-ohjelmiin viimeeksi). Siten pelkkä sivun olemassaolo linkkeineen ja pakettien nimineen on jo paljon ja säästää aikaa. Jos tätä hyödyllisyyden tunnetta ei saavuteta, linux.fi ei ole se ensimmäinen paikka etsiä tietoa.

::::Noin ylipäätään suhtaudun sivuihin pragmaattisesti:
::::* Sivut eivät ole minun henkilökohtaisia. Niitä voi ja pitää muidenkin muokata. Sama pätee muihin sivuihin.
::::* Jos sisällöstä ollaan eri mieltä, kädenvääntö käydään sen argumenteilla, ei sillä kuka sen on aloittanut tai viimeeksi muokannut.
::::* Wiki liikkuu eteenpäin pienillä incrementaalisilla muutoksilla eikä sisällön tavoitteet (rakenne, halutut sivut, jne) riipu siitä mitä yksittäinen osallistuja jättää systemaattisesti tekemättä, missä vaiheessa toteutusta ollaan tai miten kaukana tavoite on. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 13.55 (EEST)

Noin sivuhuomiona: Kokisin, että jakelut ovat nykyään jo niin pitkälle kehittyneitä, että lähdekoodiasennusohjeiden sijaan yhteisön jäseniä kannustettaisiin paketoimaan kyseinen ohjelma käyttämäänsä jakeluun suoraan. Käsinasennusohjeiden tekeminen on vähän kuin pätsääminen jakelutasolla - sen sijaan, että asiantuntevat työtunnit tehtäisiin upstreamissa josta ne ovat helposti hyödynnettävissä isoihin massoihin.
* Käyttäjäkunta laajenee paljon enemmän helpottamalla asennuksia (jakelu siirtyy taviksia kohti, toteutettavissa), kuin opettamalla loppukäyttäjät kääntelemään sorsia (tavikset siirtyy jakelua kohti, hankalaa).
* Työmäärässä ei ole juurikaan eroa.
* Käännösohjeet pysyvät väkisin ajantasalla kun jakelu joko kääntää tai hylkää ne. Wikissä vastaavaa pilkuntarkkaa ja toistuvaa mekanismia ei ole. Seurauksena sisältö vanhenee nopeasti kun sen ajantasaisuutta on hankala tarkistaa. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)

== Palvelimen päivitys ==
Linux.fi muuttaa uudelle palvelimelle tänä viikonloppuna. Muutoksen myötä wikin käyttäjiä pystytään palvelemaan monipuolisemmin ja joustavemmin. Jee! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)
:Tämä on nyt tehty ja tuntuu toimivan. Ilmoitelkaa jos huomaatte että jokin on rikki. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2013 kello 00.29 (EEST)
::Yksi tunnettu vika on, nimittäin pienoiskuvat eivät kaikkialla näy (esimerkkinä [[KDE tutuksi]]). Tätä koitetaan selvittää mahdollisimman pian. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 14.49 (EEST)
:::No niin, selvisihän se lopulta. Mainittakoon että <tt>$wgTmpDirectory</tt>-muuttuja MediaWikin asetuksissa osotti vanhastaa johonkin epäsopivaan paikkaan. Alkoi toimia kun poistin sen määrityksen kokonaan, oletusasetukset periytyvät jostain muualta. Nyt tietääkseni kaikki on kunnossa. Ilmoitelkaa jos keksitte jotain muita ongelmia. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 11. toukokuuta 2013 kello 16.21 (EEST)

== Ongelmia kirjautumisessa ==
Näyttää siltä että kirjautuminen ei toimi ainakaan kaikilla käyttäjillä. Vikaa selvitellään.... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 00.32 (EET)
:Korjattu. Vika johtui epäonnistuneesta päivityksestä uudempaan Mediawikiin, jonka jälkeen jouduin palauttamaan vanhan version ja tietokanta meni vähän solmuun. Nyt pitäisi kuitenkin toimia. Kiitokset Otolle vian ilmoittamisesta, oli jäänyt itseltä huomaamatta kun sitä on kuitenkin aina automaattisesti kirjautuneena sisään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 23.22 (EET)

==Viimeaikaiset spämmimuokkaukset==
Tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/8|uuden väärinkäyttösuodattimen]], jonka pitäisi estää viimeaikaisen tyyppiset spämmimuokkaukset (ja vain ne). Suodatin on kierrettävissä lisäämällä muokkausyhteenvetoon sana "suodatin". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. huhtikuuta 2012 kello 22.43 (EEST)
:Tuo ei ollutkaan tarpeeksi tehokas, joten tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/9|uuden]] (hieman eri lähestymistavalla) ja poistin ylläolevan käytöstä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 01.34 (EEST)
::Edelleen tein suodattimen, joka estää viimeaikaiseen bottikaavaan (iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + 2-4 numeroa) pohjautuvien käyttäjätunnusten luonnin. Onko tuon päälläolo OK? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 21.22 (EEST)

==Spämmibottitunnusten luonnin esto==
Spämmibotin luomia uusia käyttäjätunnuksia näyttää tulevan aika iso määrä per päivä. Yksi tapa päästä niistä eroon olisi [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:TitleBlacklist TitleBlacklist]-laajennoksen (ei riippuvaisuuksia, merkitty vakaaksi) asentaminen, jolla voi estää tiettyyn säännölliseen lausekkeeseen sopivien käyttäjätunnusten tai sivunnimien luonnin.

Etunimi+Sukunimi+2-4 numeroa -tyyppisten käyttäjätunnusten esto onnistuisi TitleBlacklist-laajennoksen kanssa esimerkiksi lisäämällä rivin
User:<nowiki>[A-Z][a-z]{2,15}[A-Z].{2,15}[0-9]{2,4}</nowiki> <casesensitive>
järjestelmäviestiin [[Järjestelmäviesti:Titleblacklist|Titleblacklist]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. joulukuuta 2011 kello 21.05 (EET)
:Päädyin asentamaan reCaptchan Wikipediasta tutuilla asetuksilla, eli rekisteröinti tai rekisteröimättömänä muokkaus vaatii captcha-tunnistuksen läpäisyä. Katsotaan miten toimii. Regexp-suodatushan ratkaisisi tämän nykyisin vaivaavan botin, mutta sitten sitä joutuisi taas hienosäätämään seuraavaa varten, toivotaan että tämä ratkaisu pelaisi pitempään. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. joulukuuta 2011 kello 12.03 (EET)

==Linkitys kielletty uusilta käyttäjiltä==
Viimeaikaisten spämmien takia loin [http://linux.fi/wiki/Toiminnot:V%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%B6suodatin/6 uuden väärinkäyttösuodattimen ehdon] joka estää uusia käyttäjiä lisäilemästä linkkejä. Katsotaan miten toimii ja otetaan vaikka pois päältä jos tuo aalto päättyisi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. marraskuuta 2011 kello 13.06 (EET)

:Lisäsin tuohon sellaisen ominaisuuden, että linkin lisäys onnistuu uusiltakin käyttäjiltä, jos muokkausyhteenvetoon kirjoittaa sanan "suodatin". Tämän pitäisi estää spämmibottien muokkaukset, mutta sallia muiden tekemät. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. marraskuuta 2011 kello 17.13 (EET)

::Hyvä juttu. Tein vielä toisen suodattimen, joka estää uusilta käyttäjiltä sivujen luonnin kokonaan. Tarkkaillaanpa liikennettä ja otetaan pois jos mahdollista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. marraskuuta 2011 kello 19.54 (EET)

== Foorumi päivitetty==
[http://linux.fi/foorumi Keskustelualue] päivitettiin SMF:n uuteen versioon. Ilmoitelkaa, jos foorumi ei toimi normaalisti. Jos saat virheen "Template parse error", kokeile poistaa evästeet. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. syyskuuta 2011 kello 08.28 (EEST)

== Kuvien kanssa ongelmia ==
Jotkut kuvat/pienoiskuvat eivät näkyneet, sillä kuvien [[chmod|tiedosto-oikeudet]] olivat väärin palvelimella. Nyt kaikkien pitäisi toimia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. elokuuta 2011 kello 08.53 (EEST)

== Päivitys ==
Päivitin wikin versioon 1.17. Samalla tuli käyttöön uusi ulkoasu. Ilmoitelkaa jos jotain hajosi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. elokuuta 2011 kello 21.35 (EEST)

== Päivitys ==
Mediawiki päivitetty versioon 1.16.4. Ilmoitelkaa jos on ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 18. huhtikuuta 2011 kello 18.13 (EEST)

== Mallineiden luokitus ==
Kaikki mallineet tulisi luokitella luokkaan [[:Luokka:Mallineet|mallineet]]. Näin niiden löytäminen helpottuisi huomattavasti. --[[Käyttäjä:Kalakeitto Kilju|Kalakeitto Kilju]] 10. huhtikuuta 2010 kello 18.41 (UTC)

== Palvelin ==
Mahdollisesti off-topicia, mutta millä tavalla tarkemmin ottaen on Linux.fi:n tekninen puoli toteutettu? Minun käsityksen mukaan web-hotelli olisi aikalailla käytäntö jos tällaista halutaan, mutta ilmeisesti teillä on joku oma palvelinkone siellä? -Cerre10. huhtikuuta 2010 kello 19.40 (UTC)

Ja ja. Hyvän tavan mukainen <nowiki>--~~~~~</nowiki>-merkintä ei tunnu toimivan, ainakaan minulla.
:Palvelinpuoli on hyvällä mallilla. Tehokkaan palvelimen ja riittävästi kaistaa tarjoavat sivulla [[Linux.fi:Tietoja]] mainitut tahot. Samalla palvelimella on Linux.fin lisäksi myös muutamia muita sivustoja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. huhtikuuta 2010 kello 04.28 (UTC)
::Juuripa näin, uusi palvelinkonekin tuli varsin hiljattain käyttöön. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. huhtikuuta 2010 kello 12.18 (UTC)
:::Siis tarkoitan että voiko palvelinkoneesta antaa ulos tarkempia speksejä? Mihin on kytketty verkkoon, ja ilmeisesti nimenomaan runkoverkkoon? Tuskin kotiin saa niin järeän liittymän kun toimivan wikin pitäminen vaatii. Jopa 10/10-kuitu lienee tarkoitukseen aika laiha.
:::Juttu on siis siinä että minäkin saan kotiini vanhan palvelinkoneen kuluvan kuukauden aikana, ja haluan vähän vertailla asioita. Aion käyttää sitä Debian- ja Opensuse-seedboxina sekä reitittimenä. Jos oikein innostun niin lähden keräämään vanhoja (kannettavia) tietokoneita, ja laitan ne työskentelemään BOINC-projektin hyväksi. Sonera hyväksyy viisi konetta yhden liittymän taakse, mutta tämä lienee ohitettavissa omalla aliverkolla. --Cerre 12. huhtikuuta 2010 kello 16.34 (UTC)
::::Kaistaa on käytössä tarpeeksi, en edes tiedä yksityiskohtia. Sinänsä Linux.fi ei paljoa aiheuta liikennettä kun suurin osa sisällöstä on tekstiä. Viime kuukausina kaistaa on kulunut n. 10-11gt, kun eri kävijöitä on ollut n. 30 000 ja sivulatauksia n. 500 000. Vääntöä tarjoaa kasa Xeon-ytimiä ja muistia on gigatavukaupalla. Käyttiksenä on [[CentOS]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 12. huhtikuuta 2010 kello 16.42 (UTC)

Keskustelu mallineesta:Perustietoa

2014-04-17T03:04:07Z

Heikki: ei aina toimi?

== Mallineen ulkoasu ==
[[Käyttäjä:Tuju|@Tuju]] Haittaako sinua jos mallineessa käytettäisiin perinteisempää tyyliä. Pitkä varjo ja oranssi väri ei mielestäni sovi mallineelle. Saanko käyttää omaani (+ uusinta mallineen tekstiä)?
--[[Käyttäjä:Petja|Petja]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petja|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 11.14 (EEST)
:Jotenkin tuo automaattinen linkin generointi ei aina toimi, kts. [[Windows XP]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 17. huhtikuuta 2014 kello 06.04 (EEST)

Lscpu

2014-04-14T12:14:22Z

Heikki: wikilinkki

'''lscpu''' on [[komentorivi]]komento, joka näyttää tietoja laitteen prosessorista. Tarkempia tietoja prosessorista löytyy kuitenkin <tt>/proc/cpuinfo</tt>-[[laitetiedostot|tiedostosta]].

==Esimerkkkejä==
Esimerkki komennon lscpu tulosteesta:
Architecture: x86_64
CPU op-mode(s): 32-bit, 64-bit
Byte Order: Little Endian
CPU(s): 4
On-line CPU(s) list: 0-3
Thread(s) per core: 2
Core(s) per socket: 2
Socket(s): 1
NUMA node(s): 1
Vendor ID: GenuineIntel
CPU family: 6
Model: 37
Mallinimi: Intel(R) Core(TM) i5 CPU M 460 @ 2.53GHz
Stepping: 5
CPU MHz: 2533.000
CPU max MHz: 2534,0000
CPU min MHz: 1199,0000
BogoMIPS: 5066.94
Virtualization: VT-x
L1d cache: 32K
L1i cache: 32K
L2 cache: 256K
L3 cache: 3072K
NUMA node0 CPU(s): 0-3

==Katso myös==
* [[lspci]]
* [[lsusb]]

[[Luokka:Laitteiston tarkkailu]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Linux.fi:Linuxkouluun.fi

2014-04-14T12:08:58Z

Heikki: Käyttäjän 213.216.212.223 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.193.134.12 tekemään versioon.

{{vanhentunut}}
[http://www.linuxkouluun.fi/ Linuxkouluun.fi] oli [[Opinsys]]in ylläpitämä opassivusto ensisijaisesti Linuxin ja vapaiden ohjelmistojen oppilaitoskäyttöä varten. Sen ylläpito on lopetettu ja materiaalit on soveltuvilta osin siirretty [[Linux.fi]]:hin.

== Materiaalin siirto-ohje ==
Tämän ohjeen tarkoituksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa linuxkouluun.fi -sivuston materiaalin siirtämistä Linux.fi -wikisivuston alle. Ohjeessa käytetään apuna OpenOffice ohjelmistoa artikkelien muuntamisessa wiki-syntaxiin. Samat muunnokset on mahdollista tehdä myös käsin tai jonkin toisen työkalun avulla, mutta tällä ohjeella niiden pitäisi onnistua helposti hieman kokemattomammaltakin käyttäjältä.

'''Perusperiaatteet:'''

* '''Voit siirtää vain artikkeleita joiden lisenssiksi on muunnettu Creative Commons 3.0 - nimi mainittava -lisenssi'''. Artikkelit, joissa on rajoitetumpi lisenssi on katsottu vanhentuneiksi tai huonosti Linux.fi -wikiin sopiviksi. Jos niistä kuitenkin joku mielestäsi kuuluu tänne niin keskustele aiheesta keskustelu-sivulla
* Lue siirrettävä artikkeli oikeasti läpi ja korjaa mahdollisia kirjoitusvirheitä
* Testaa itse, että ohje varmasti toimii ohjelmien nykyversioilla ja päivitä ohjetta ja kuvankaappauksia sen mukaan
* Katso mallia tästä artikkelista [[Ghemicalin lisätoimintoja]]
* Poista ohjeista ylimääräinen lisenssitieto ja osissa artikkeleita olevat "ensiviikolla/seuraava linuxkouluun artikkeli" /tms.-kappaleet.

'''1. Artikkelin valinta ja varaaminen'''

Tämän ohjeen alta löydät ToDo-listan. Valitse siitä vielä siirtämätön artikkeli ja varaa se itsellesi siirtoa varten. Mikäli jokin artikkeli on varattuna epäilyttävän pitkään, tullaan se vapauttamaan, jotta joku muu voi sen siirtää.

'''2. Artikkelin siirto'''

# Mene siirrettävään artikkeliin
# Hanki ensin artikkeliin liittyvät kuvat, joko osoitteesta [http://materiaali.linuxkouluun.fi/siirto/ http://materiaali.linuxkouluun.fi/siirto/]. Tuolla ei kuitenkaan kaikki kuvat ole järjestyksessä joten osassa artikkeleista helpointa on tallentaa kuvat yksitellen artikkelin sivulta nettiselaimella.
# '''''Nimeä kuvat kaavalla (!!)''''': ''numero-ohjelma-ohjeenaihe-kuvankaappauksen_aihe.png .''<nowiki> [1-nvu-perusohje-nvu_perusikkuna.png] </nowiki>
# Avaa OpenOffice -tekstinkäsittely
#* Kopioi ja liitä siirrettävä artikkeli nettiselaimesta kuvineen OpenOfficeen
#* Siisti tekstiä tässä vaiheessa
#* Valitse Tiedosto > Vie
#** Valitse tiedostomuodoksi ''mediawiki''
#** Tallenna tiedosto
# Avaa tallennettu mediawiki -tiedosto tekstieditorissa (esim. gedit)
#* <nowiki>Muuta kaikki [[Image:lkjfkljsklj450rt94ut0jertj3094jt.png]] muotoon [[Kuva: |thumb|250px|none]] </nowiki>
#* <nowiki>Muuta kaikki ''' -merkinnät muotoon '' </nowiki>
# Avaa Linux.fi -wiki
# Luo uusi sivu, jonka nimessä on ohjelman nimi ja aihe jota ohje käsittelee
#* Liitä uudelle sivulle muokattu wiki-teksti
#* Lisää sopivat luokat ja linkit tekstiin (Ainakin Ohje -luokka)
#* Lisää kommentiksi artikkelin alkuperäinen tekijä, ellet se ole sinä itse ja että artikkeli on siirretty Linuxkouluun.fi:stä
# Lataa ohjeeseen liittyvät kuvat yksitellen wikiin, "Tallenna tiedosto" -toiminnolla. Jos sinulla on riittävät oikeudet käytä kuvien massalatausta: [http://linux.fi/wiki/Toiminnot:MultipleUpload massalataus]
#* <nowiki>Lisää kuvat ohjesivulle [[Kuva: |thumb|250px|none]] -merkkauksiin, esim. </nowiki>
'''3. Linkitykset'''
# Lisää linkki ohjeeseen wikin linuxkouluun.fi -sivulle ja muille asiaan kuuluville. Hyvästäkään artikkelista ei ole hyötyä jos potentiaaliset lukijat eivät löydä sitä.

== TODO -lista ==

=== Kooste-artikkelit ===

Näistä artikkelista voidaan siirtää myös osittaista tietoa esim. kyseisiä ohjelmia koskeville sivuille. Muista lisätä sivun kommenttiin alkuperäinen kirjoittaja.

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=96&Itemid=11 Maapallon tutkimista]
|
| x - [[Maapallon tutkimista]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=89&Itemid=11 Kuvat koneelle ja arkistoon...]
| Esiteltävät ohjelmat tulisi ajantasaistaa
|

|-
| lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=73&Itemid=11 Kemiaa Linuxilla]
|
| x - [[Kemiaohjelmat]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=57&Itemid=11 Tähtitiedettä työpöydällä]
| Otsikko uusiksi, esim. "työpöytäplanetaariot"
| x - [[Työpöytäplanetaariot]]

|-
| lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=66&Itemid=11 Ohjelmia animaatioiden tekemiseen]
| Ohjelmien tilanteen tarkistaminen
| x - [[Animaatiot]]

|-
| lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=47&Itemid=11 Videon- ja äänenkäsittelyä Linuxilla]
| (tarkista tilanne kdenlive, cinerella)
| x - [[Videon- ja äänenkäsittelyä Linuxilla]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=11 Nettisivujen tekemistä linuxilla]
| Ohjelmien tilanteen tarkistus (esim. nvu:ta ei enää kehitetä)
|

|-
| lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=27&Itemid=11 Julkaisuohjelmat]
| Sisältö hyvä tarkistaa ja muotoilla tarvittaessa uusiksi
| x - [[Julkaisuohjelmat]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=21&Itemid=11 Kuvankäsittelyä Linuxilla]
| Ohjelmien tilanteen tarkistus ja artikkelin laajentaminen
|

|}

=== Kuvankäsittely ===

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| ASokero
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=116&Itemid=4 Inkscape -piirto-ohjelma]
|
| x - [[Inkscapen peruskäyttö]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=125&Itemid=4 Inkscape - Kuvan tallentaminen]
| Voidaan yhdistää artikkeliin [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=116&Itemid=4 Inkscape -piirto-ohjelma]
| x [[Inkscapen peruskäyttö]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=92&Itemid=4 Kuvien arkistointia gThumbilla]
| Ajantasaisuus tarkistettava
| x [[GThumbin peruskäyttö]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=93&Itemid=4 Yksinkertaista valokuvien käsittelyä gThumbilla]
| Voidaan yhdistää artikkelin [Kuvien arkistointia gThumbilla kanssa
| x [[GThumbin peruskäyttö]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=4 Kuva-arkistointia F-Spotilla]
| Päivitettävä ohjelman uusimman verion mukaiseksi
| x [[F-Spot perusohje]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=82&Itemid=4 KolourPaint - yksinkertainen piirto-ohjelma]
| Päivitys KDE4 versioon.
| [[Kolourpaintin perusohje]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=71&Itemid=4 Tuxpaint - Piirto-ohjelma lapsille]
| Tuxpaint-ohjeiden yhdistäminen
| x [[Tuxpaintin perusohje]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=74&Itemid=4 Tuxpaintilla tehty kuva tekstinkäsittelyyn]
| Tuxpaint-ohjeiden yhdistäminen
| x [[Tuxpaintin perusohje]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=3&Itemid=4 Kuvankäsittely Gimpillä - Osa 1.]
| Yhdistettävä yhdeksi Gimp -artikkeliksi
| [[Gimpin perusohje]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=4 Kuvankäsittely GIMP:llä - Osa 2.]
| Yhdistettävä yhdeksi Gimp -artikkeliksi
| [[Gimpin perusohje]]

|-
| Opinsys - Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=24&Itemid=4 Kuvatiedostomuodon muuttaminen Gimpillä]
| Yhdistettävä yhdeksi Gimp -artikkeliksi
| [[Gimpin perusohje]]

|}

=== Äänenkäsittely ===

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| Lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=5 Audacity - Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen]
| Päivitettävä uusimman Audacityn mukaiseksi. Audacity artikkelit yhdeksi.
| x -[[Audacity - Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen#Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen]]

|-
| Lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=49&Itemid=5 Audacity - Ääniraidan ][http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=49&Itemid=5 muokkaaminen]
| Päivitettävä uusimman Audacityn mukaiseksi. Audacity artikkelit yhdeksi
| x - [[Audacity - Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen#Ääniraidan muokkaaminen]]

|-
| Lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=50&Itemid=5 Audacity - Äänen tallentaminen]
| Päivitettävä uusimman Audacityn mukaiseksi. Audacity artikkelit yhdeksi
| x - [[Audacity - Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen#Äänen tallentaminen]]

|-
| Lahtis
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=51&Itemid=5 Audacity - Äänitiedoston muodon muuttaminen]
| Päivitettävä uusimman Audacityn mukaiseksi. Audacity artikkelit yhdeksi
| x - [[Audacity - Perustoiminnot ja äänen nauhoittaminen#Äänitiedoston muodon muuttaminen]]

|-
|
|
|
|

|}

=== Videonkäsittely ===

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| ASokero
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=52&Itemid=6 Kino - Videon siirtäminen kameralta työasemalle]
| Kino -artikkelien yhdistäminen?
| X

|-
| Opinsys- Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=54&Itemid=6 Kino - Videon leikkaaminen]
| Kino -artikkelien yhdistäminen?
| x - [[Videoeditointi Kinolla]]

|-
| Opinsys- Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=55&Itemid=6 Kino - Tehosteiden lisääminen]
| Kino -artikkelien yhdistäminen?
| x [[Videoeditointi Kinolla]]

|-
| Opinsys- Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=56&Itemid=6 Kino - Videon tallentaminen tiedostoon]
| Kino -artikkelien yhdistäminen?
| x [[Videoeditointi Kinolla]]

|-
| Opinsys- Akuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=72&Itemid=6 Animaatioiden tekeminen GCompriksella]
|
| x [[Animaatioiden teko GCompriksella]]

|}

=== Internet ===

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| Opinsys
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=9 Sivupohjien tekeminen NVU:lla]
| Ohjelma nykyään nimeltään kompozer. Muunnettava sen mukaiseksi.
| [[NVU ja sivupohjien käyttö]]

|-
| Opinsys
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=9 Verkkosivuston tekeminen sivupohjasta]
| Ohjelma nykyään nimeltään kompozer. Muunnettava sen mukaiseksi.
| [[NVU ja sivupohjien käyttö]]

|-
| Opinsys
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=38&Itemid=9 Verkkosivun julkaiseminen verkossa NVU:lla]
| Ohjelma nykyään nimeltään kompozer. Muunnettava sen mukaiseksi.
| [[Nettisivun tekeminen NVU:lla]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=9 CSS-tyylisivujen tekeminen NVU:lla]
| Ohjelma nykyään nimeltään kompozer. Muunnettava sen mukaiseksi.
| [[Nettisivun tekeminen NVU:lla]]

|-
|
|
|
|

|}

=== Toimisto-ohjelmat ===

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=84&Itemid=10 OpenOffice - Oman kalenterin tekeminen]
| Esimerkkikalenteri vaatii päivityksen
|

|-
| HanSki
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=126&Itemid=8 OpenOffice - Matemaattisen kuvaajan piirtäminen]
|
| 15.9. - [[Matemaattisen kuvaajan tekeminen Openofficella]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=118&Itemid=8 Lehden taittamista Scribuksella - osa 1 sivupohjan tekeminen]
| Ohjeen testaaminen Scribuksen nykyversion avulla ja päivittäminen sen mukaiseksi
| [[Lehden taittaminen Scribuksella]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=119&Itemid=8 Lehden taittamista Scribuksella - osa 2 sisällön lisääminen]
| Ohjeen testaaminen Scribuksen nykyversion avulla ja päivittäminen sen mukaiseksi
| [[Lehden taittaminen Scribuksella]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=114&Itemid=8 Esitteen tekeminen Scribus-taitto-ohjelmalla - osa 1 pohja]
| Ohjeen testaaminen Scribuksen nykyversion avulla ja päivittäminen sen mukaiseksi
| [[Esitteen tekeminen Scribuksella]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=115&Itemid=8 Esitteen tekeminen Scribus-taitto-ohjelmalla - osa 2 sisältö]
| Ohjeen testaaminen Scribuksen nykyversion avulla ja päivittäminen sen mukaiseksi
| [[Esitteen tekeminen Scribuksella]]

|-
|
|
|
|

|}

=== Opetusohjelmat ===

{| class="prettytable" border="1"
| '''Varattu '''
| '''Artikkeli '''
| '''Sisältö vaatii päivityksen '''
| '''Siirto on tehty '''

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=86&Itemid=10 Kilpikonnagrafiikan ohjelmointia]
| Päivitys KDE4 versioon. Konna artikkelien yhdistäminen.
| x [[Logo-ohjelmointia Konnalla]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=87&Itemid=10 Konna-ohjelmointia käytännössä - osa 1]
| Päivitys KDE4 versioon. Konna artikkelien yhdistäminen.
| x [[Logo-ohjelmointia Konnalla]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=88&Itemid=10 Konna-ohjelmointia käytännössä - osa 2]
| Päivitys KDE4 versioo. Konna artikkelien yhdistäminen.
| x [[Logo-ohjelmointia Konnalla]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=99&Itemid=10 Marble - Työpöytämaapallo]
| Päivitys uusimpaan versioon
| [[Marblen perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=79&Itemid=10 GChemPaint molekyylit Ghemicaliin]
| GChempaint ohjeiden yhdistäminen
| x [[GChemPaintin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=76&Itemid=10 GChemPaint - Orgaanista kemiaa]
| GChempaint ohjeiden yhdistäminen
| x [[GChemPaintin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=75&Itemid=10 Kalzium -jaksollinen järjestelmä]
| Päivitys KDE4 versioon
| x [[Kalziumin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=65&Itemid=10 Kemiaa ja logiikkaa KAtomicilla]
| Päivitys ohjelman uuden version mukaiseksi
| [[KAtomicin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=62&Itemid=10 Celestia]
| Pikkukuvat jätetty pois
| [[Celestian perusohje]]

|-
| Opinsys
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=10 Celestia - Linkkinä universumiin]
| Ei kuvia
| [[Celestian perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=61&Itemid=10 Stellarium - Auringonpimennys]
| Uudet kuvankaappaukset
| [[Stellariumin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=60&Itemid=10 Stellarium - Työkalu tähtitaivaan tutkimiseen]
| Uudet kuvankaappaukset
| [[Stellariumin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=59&Itemid=10 KStars - Auringonpimennys]
| Päivitys KDE4 versioon
| [[KStarsin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=58&Itemid=10 KStars - Monipuolinen työpöytäplanetaario]
| Päivitys KDE4 versioon
| [[KStarsin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=43&Itemid=10 KmPlot - Ohjelma matemaattisten kuvaajien piirtämiseen]
| Päivitys KDE4 versioon. KmPlot ohjeiden yhdistäminen
| x [[KmPlotin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=46&Itemid=10 KmPlot - Matemaattisen syntaksin kirjoittaminen]
| Päivitys KDE4 versioon. KmPlot ohjeiden yhdistäminen
| x [[KmPlotin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=44&Itemid=10 KmPlot - Kuvaajan tarkastelu sekä integraalien ja derivaattojen piirtäminen]
| Päivitys KDE4 versioon. KmPlot ohjeiden yhdistäminen
| x [[KmPlotin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=41&Itemid=10 KBruch - Murtolukujen päässälaskua]
| Päivitys KDE4 versioon
| [[KBruchin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7&Itemid=10 KWordQuiz - Sanastotestin tekeminen]
| Päivitys KDE4 versioon
| [[KWordQuizin perusohje]]

|-
| Opinsys H_kuvat
| [http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6&Itemid=10 KTouch - Konekirjoitusharjoituksen tekeminen]
| Päivitys KDE4 versioon
| [[KTouchin perusohje]]

|}

Seuraavat artikkelit on siirretty wikiin Linuxkouluun.fistä:
*[[Ghemicalin peruskäyttö]]
*[[Ghemicalin lisätoimintoja]]
*[[Inkscapen peruskäyttö]]
*[[Videon siirtäminen tietokoneelle Kinolla]]
*[[Nettisivun tekeminen NVU:lla]]
*[[Matemaattisen kuvaajan tekeminen Openofficella]]

[[Luokka:Wiki]]

Linux.fi:Poistettavat sivut

2014-04-10T05:12:19Z

Heikki: roskat poistettu

Luokka:Valuuttaohjelmat

2014-04-09T05:54:01Z

Heikki: ohjelmat-luokkaan vielä

Tässä luokassa on valuuttaa liittyviä ohjelmia.

[[Luokka:Ohjelmat]]

Luokka:Valuuttaohjelmat

2014-04-09T05:53:42Z

Heikki: Ak: Uusi sivu: Tässä luokassa on valuuttaa liittyviä ohjelmia.

Tässä luokassa on valuuttaa liittyviä ohjelmia.

MultiBit HD

2014-04-09T05:52:48Z

Heikki: valuuttaohjelmat on yhdyssana

{{Ohjelma
| nimi=MultiBit
| kuva=[[Tiedosto:MultiBit logo.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[MIT-lisenssi|MIT]]
| käyttöliittymä=Java Swing
| kotisivu=[https://multibit.org/ multibit.org]
}}

'''MultiBit''' on kevyt [[Bitcoin]]-asiakasohjelma, joka soveltuu aloittelijoille. Ohjelma ei lataa bitcoinin lohkoketjua kokonaisuudessaan toisin kuin [[Bitcoin-Qt]], vaan se lataa vain tarvittavat osat. Ohjelma onkin melkein heti käyttövalmis käynnistyksen jälkeen. MultiBitistä löytyy myös tuki useammille lompakoille, sekä lompakkojen salaukselle. Bitcoin.org suosittelee MultiBittiä nykyään muiden ohjelmien sijasta.

== Asennus ==
MultiBitin asentimen ja allekirjoitustiedoston voi ladata ohjelman [https://multibit.org/ kotisivuilta]. Ennen asentamista tulee aina tarkistaa ohjelman PGP-allekirjoitus esimerkiksi [[GPG]]-ohjelmalla.

Haetaan ohjelman pääkehittäjän julkinen PGP-avain palvelimelta.
gpg --keyserver pgp.mit.edu --recv-keys 0x79F7C572

Sijoita ohjelman asennin ja allekirjoitustiedosto samaan hakemistoon. Tämän jälkeen allekirjoitus voidaan tarkistaa komentamalla:
gpg --verify multibit-<versio>-linux.jar.asc

Mikäli allekirjoitus täsmäsi, voidaan ajaa MultiBitin asennin.
java -jar multibit-<versio>-linux.jar

[[Luokka:Valuuttaohjelmat]]

Bitcoin

2014-04-09T05:52:34Z

Heikki: yhdyssa luokan nimessä

{{perustietoa}}
[[Tiedosto:BC logo.png|300px|right]]

'''Bitcoin''' (''BTC'') on hajautettu digitaalinen valuutta, joka perustuu epäsymmetriseen salaukseen. Se on yhteisön ylläpitämä täysin anonyymi valuutta, jota pankit tai hallitukset eivät voi manipuloida. Kaikki rahasiirrot ovat kuitenkin julkisia ja minkä tahansa osoitteen saldon pystyy katsomaan esimerkiksi [http://blockchain.info/ Blockchain.info:n] kautta. Bitcoineja hallitaan erilaisten asiakasohjelmien avulla.

Jotkut asiakasohjelmat lataavat verkosta lohkoketjun (''blockchain''), joka sisältää koko bitcoin-verkon rahansiirtohistorian. Mikäli levytilaa on vähän käytettävissä, kannattaa valita sellainen asiakasohjelma, joka lataa vain tarvittavat lohkoketjun osat käyttäjän koneelle (esim. [[MultiBit]]), tai sellainen joka säilyttää lohkoketjun kolmannen osapuolen palvelimella (esim. Electrum).

Lohkoketju on nykyisin suurehko, koon näkee blockchain.infon sivuilta.
* http://blockchain.info/charts/blocks-size

== Asiakasohjelmat ==
===Armory===
Armory on asiakasohjelma, joka toimii Bitcoin-Qt:n päällä tuoden lisäominaisuuksia siihen. Armoryä käytettäessä tarvitaan myös Bitcoin-Qt. [http://bitcoinarmory.com/ Armory - Simple. Secure. Solid.]

===Bitcoind===
Bitcoind on komentorivipohjainen, ensimmäinen asiakasohjelma. Bitcoind löytyy useimpien jakeluiden pakettivarastoista.

===Bitcoin-Qt===
[[Bitcoin-Qt]] on virallinen Bitcoinprojektin kehittämä ja ylläpitämä asiakasohjelma.

===Bitcoin Wallet===
Bitcoin Wallet on asiakasohjelma Androidille. Siinä on muun muassa tuki QR-koodeille. [https://play.google.com/store/apps/details?id=de.schildbach.wallet Bitcoin Wallet - Google Play]

===Electrum===
[[Electrum]] on mahdollisimman nopeaksi tarkoitettu asiakashjelma. Siinä käyttäjän tietokone ei käytä laskentatehoa bitcoinien varmistamiseen, vaan kaikki työ tehdään kolmannen osapuolen palvelimella, jossa myöskin lohkoketju säilytetään.

===MultiBit===
[[MultiBit]] on tarkoitettu helpoksi asiakasohjelmaksi aloittelijoille, joilla ei ole juurikaan kokemusta bitcoinien käytöstä.

==Aiheesta muualla==
* [http://bitcoin.org/ Bitcoin.org - P2P digital currency]
* [https://en.bitcoin.it/wiki/Main_Page Bitcoin Wiki]
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bitcoin Bitcoin - Wikipedia]
* [http://www.weusecoins.com/ What is Bitcoin? - We Use Coins]

[[Luokka:Perustietoa]]
[[Luokka:Valuuttaohjelmat]]

Linux From Scratch

2014-03-04T13:52:57Z

Heikki: luokka

'''Linux From Scratch''' eli '''LFS''' on projekti joka tarjoaa ohjeet oman Linux-[[jakelu]]n rakentamiseen aivan alusta alkaen.

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.linuxfromscratch.org/ www.linuxfromscratch.org]
* [http://distrowatch.com/table.php?distribution=lfs DistroWatch - Linux From Scratch]

[[Luokka:Jakelut]]

Malline:Epävirallinen pakettilähde

2014-02-17T08:55:08Z

Heikki: skripti eikä scripti

<div style="margin: 1em; padding: 1em 1em 1em 1.5em; background-color:#FFE4B5; align: right; font-size:1em; border:1px solid #000; border-radius: 5px; box-shadow: 10px 10px 5px #888;">

[[Kuva:Skull and crossbones.svg|left|45px]] '''Kolmannen osapuolen [[Epäviralliset pakettivarastot|pakettivarastoissa]] on riskinsä'''. Asennettavat paketit ja niiden skriptit voivat tehdä järjestelmässä mitä tahansa. Jos mahdollista, tulisi käyttää jakelun omia paketteja tai asennettavien pakettien alkuperäisiä lähdekoodeja niiden kotisivuilta.
</div>
<noinclude>
== Käyttö ==
Lisää artikkeliin seuraava teksti:
<pre>{{Epävirallinen pakettilähde}}</pre>
[[Luokka:Mallineet|{{PAGENAME}}]]
</noinclude>

OGRE

2013-12-02T17:29:47Z

Heikki: kh

{{ Ohjelma
| nimi=OGRE
| kuva=[[Kuva:Ogre-logo.png|200px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[MIT]]
| käyttöliittymä=
| kotisivu=[http://www.ogre3d.org www.ogre3d.org]
}}
[[Kuva:OGRE-screenshot.png|thumb|300px|Kuvakaappaus virallisesta OGRE Demo -paketista 1600*1200-tarkkuudella OpenGL-renderöinnillä.]]

'''OGRE''' on avoimen lähdekoodin 3D-grafiikkamoottori, joka on suunniteltu helpottamaan kolmiulotteisuutta hyödyntävien ohjelmien rakentamista. Luokkakirjasto kätkee taakseen ominaisuudet joita tarvitaan vain alemman tason [[OpenGL]]-grafiikan tuottamiseen, eli tarjoaa rajapinnan kolmiulotteisen maailman käsittelyyn. OGRE on saatavilla Windowsille ja Linuxille.

OGRE ei yksin riitä pelin kehitykseen, vaan kehittäjän on koodattava itse muut osat kuten tekoäly-, fysiikka-, verkko- ja äänikoodi tai käytettävä valmiita kirjastoja.

==Lisätyökalut==
<tt>blender-orgexml</tt> on ohjelma, jolla voidaan tuoda [[Blender|Blenderillä]] mallinnettua materiaalia OGRElle.

==Katso myös==
* [[Pelikehitys]]

{{Pelinteko}}

[[Luokka: Pelikehitys]]
[[Luokka: Kehitystyökalut]]

Keskustelu mallineesta:Varoitus

2013-11-15T07:53:40Z

Heikki: Ak: Uusi sivu: Tällaisenaan tästä ei ole kauhesti hyötyä, jos tällainen koetaan tarpeelliseksi niin voisi tehdä yleisen varoitus-mallineen, jolle annetaan parametreina komento ja/tai selit...

Tällaisenaan tästä ei ole kauhesti hyötyä, jos tällainen koetaan tarpeelliseksi niin voisi tehdä yleisen varoitus-mallineen, jolle annetaan parametreina komento ja/tai selitys varoitukselle. Olisi monikäyttöisempi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heikki|keskustelu]]) 15. marraskuuta 2013 kello 09.53 (EET)