Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Linux.fi:Kahvihuone

2005-10-09T14:53:48Z

Eero: /* Saako noita miten palautettua kätevästi? */

Ohjelmat

2005-10-09T14:51:42Z

Eero:

= Ohjelmien kehitys =

* [[Ohjelmointikielet]]
* [[Kehitysympäristöt]]

Ohjelmien asentaminen

2005-10-09T14:51:01Z

Eero:

== Kääntäminen lähdekoodista ==
Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun valmiista paketista, sillä:
- Lähdekoodista asennetun paketin poistaminen on hankalaa
- (Riippuvuuksia ei aina tarkisteta)

Jos lähdekoodista kääntäminen on tehtävä, se on (yleensä) näin helppoa:

# Kopio ohjelman lähdekoodipaketti ja pura se ( tar xvzf hyvasofta.tar.gz / tar xvjf hyvasofta.tar.bz2) 
# Siirry paketin hakemistoon (cd hyvasofta) 
# Hakemistossa on yleensä tekstitiedostoja, joiden nimet ovat README, INSTALL taikka jotain muuta vastaavaa. Lue nämä ja varmista, että kääntäminen todella tapahtuu niin kuin seuraavassa kerrotaan. 
# Aja configure-skripti komennolla ./configure. Jos configure-skriptiä ei ole, kokeile komentoja make config ja/tai make menuconfig. Jos mistään ei tapahdu mitään, katso olisiko hakemistossa install.sh tyylistä skriptiä. Jos on, aja se (./install.sh) 
# Käännä ohjelma komennolla make 
# Siirry pääkäyttäjäksi komennolla su - ja asenna ohjelma komennolla make install 

Joskus configure-skriptissä tulee virheitä puuttuvien pakettien kanssa. Tällöin täytyy vain etsiä jostain tarvittava kirjasto ja asentaa se ensin. On myös mahdollista, että kirjasto itsessään on jo asennettuna, mutta sen header - tiedostoja ym. sisältävä kehityspaketti puuttuu. Esimerkiksi, mikäli configure jää kaipaamaan libaudiofile - pakettia ja se on asennettuna, saattaa kehityspaketti olla nimeltään (Debianin tapauksessa) libaudiofile-dev

On myös suositeltavaa käyttää configure:n kanssa parametriä --prefix=/opt/hyvasofta, sillä silloin ohjelmiston voi poistaa helposti.

NFS

2005-10-09T14:50:37Z

Eero:

= /etc/exports =

/etc/exports -tiedoston avulla määritellään, mitkä paikalliset tiedostojärjestelmät on mahdollista liittää muualla sijaitsevien koneiden tiedostojärjestelmiin. Esimerkkirivi:
/varasto 192.168.0.0/255.255.255.0(rw,sync)
/varasto -niminen paikallinen hakemisto jaetaan käytettäväksi verkossa 192.168.0.0/255.255.255.0. rw tarkoittaa, että muut koneet saavat sekä kirjoittaa, että lukea /varastoa, ja sync pakottaa paikallisen koneen synkronoimaan tiedostojärjestelmän levylle aina, kun nfs saa kirjoitusoperaation valmiiksi. Kun /etc/exports -tiedosto on kirjoitettu halutunlaiseksi, käynnistetään nfs-palvelin (vaikkapa /etc/init.d/nfs-kernel-server start).

Palomuuri

2005-10-09T14:50:18Z

Eero:

== Toimintaperiaate ==
Linuxissa kaikki verkkoliikenne kulkee yhden rajapinnan kautta. Tätä kutsutaan [http://www.netfilter.org/ netfilter]ksi.
Kaikki verkkoliikenteen suodattaminen tapahtuu tämän rajapinnan avulla.

Verkkoliikenteen suodattamisen säännöt asetetaan iptables -työkalulla. Iptables purkaa tämänhetkiset säännöt ytimestä, muuttaa niitä tai lisää niihin uusia, ja pakkaa säännöt takaisin ytimeen.

Palomuuri tehdään yleensä kirjoittamalla skripti, joka kutsuu iptablesia useita kertoja asettaen joka kerralla yhden säännön. Tämän jälkeen tallennetaan säännöt antamalla komento /etc/init.d/iptables save

== Valmiita ratkaisuja ==
Palomuuriskriptin kirjoittamiseksi on kehitetty useita helppokäyttöisiä ohjelmia, kuten [http://www.fs-security.com firestarter] ja [http://www.fwbuilder.org fwbuilder]. On olemassa jopa [http://easyfwgen.morizot.net/gen/ nettipalvelu] joka generoi skriptin parin kysymyksen pohjalta. [http://firehol.sf.net Firehol] pohjautuu tekstipohjaiseen asetustiedostoon, jonka syntaksi on helppotajuinen ja kotisivuilta löytyy hyvä esimerkkitiedosto yksityiskohtaisesti selitettynä.

Ominaisuuksia, joita peruskäyttäjät tarvitsevat, ovat yleisesti [http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO.html NAT(SNAT tai MASQUERADE)] (eng. network address translation) ja porttien ohjaus ([http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO-6.html#ss6.2 DNAT]). Jos käytössä on kiinteä verkko-osoite, kannattaa käyttää MASQUERADE:in sijasta [http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO-6.html#ss6.1 SNAT:a.]

On myös olemassa erikoistuneita palomuurilevityksiä, joissa on palomuuriasennus ja www-pohjainen työkalu tähän tarkoitukseen. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi [http://www.smoothwall.org Smoothwall]

Myös kaupallisia levityksiä palomuuritekniikan suhteen on olemassa esimerkiksi [http://www.astaro.de/ Astaro].

== VPN/IPSEC-laitteet ==

Ciscon halpamerkki, Linksys sisältää Linux-pohjaisia ratkaisuja palomuureiksi. Kotireittittimeksi nämä laitteet ovat edullisia ja erittäin hyviä.

Linksys-tuotevalikoima sisältää myös VPN-palvelimia kohtuulliseen hintaan.
* Linksys BEFVP41 on 70 vpn tunneloinnin mahdollistava laitteisto 
* Linksys BEFSX41 on 2 vpn tunneloinnin mahdollistava laitteisto 
* Ohje [http://linksys.custhelp.com/cgi-bin/linksys.cfg/php/enduser/std_adp.php?p_faqid=247&p_created=1084207361&p_sid=PRSpydHh&p_lva=&p_sp=cF9zcmNoPTEmcF9zb3J0X2J5PSZwX2dyaWRzb3J0PSZwX3Jvd19jbnQ9NDImcF9wcm9kcz0wJnBfY2F0cz0mcF9wdj0mcF9jdj0mcF9zZWFyY2hfdHlwZT1hbnN3ZXJzLnNlYXJjaF9ubCZwX3NjZl9sYW5nPTEmcF9wYWdlPTEmcF9zZWFyY2hfdGV4dD12cG4gdHVubmVs&p_li=&p_topview=1 vpn-tunnelin rakentamiseen]

Näiden laitteiden etuna on ipsec/freeswan ilman lisenssikustannuksia.

Myös [http://www.snapgear.org Snapgear] tarjoaa edullista Linux-rautaa palomuurikäyttöön.

Ytimen kääntäminen

2005-10-09T14:48:55Z

Eero:

Kernelin, eli GNU/Linux käyttöjärjestelmän ytimen, kääntämistä pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin tarve käyttäjän itsensä tekemään kernelin kääntöön on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisempien oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut vipuset ovat valittuna jo vakiokernelissä. Tarkista kuinka vanhaa ohjetta luet.

==Ytimen hakeminen==
[http://www.kernel.org kernel.org]:ista voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti /usr/src -hakemistoon ja pura se. <tt>tar.bz2</tt>-päätteinen paketti puretaan komennolla <tt>tar jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2</tt> ja <tt>tar.gz</tt>-päätteinen komennolla <tt>tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz</tt>. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Kernelin lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.

Kannattaa huomata, etteivät kaikki kernelin ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien lähdekoodien/kernelien kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat koodit ''oikein'' konfiguroituina toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että kernelistä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut.

==Asetusten tekeminen==
Nykyisen ytimen version näet komennolla <tt>uname -a</tt>. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen asetustiedosto (<tt>.config</tt>) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä <tt>.config</tt>. Aja tämän jälkeen komento <tt>make oldconfig</tt> jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.

Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento <tt>make menuconfig</tt> (yleisin ja toimii lähes aina), <tt>make xconfig</tt> (Graafinen, QT-kirjastoa käyttävä), <tt>make gconfig</tt> (Graafinen, GTK+ -kirjastoa käyttävä) tai <tt>make config</tt> (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.

Mikäli et tee ns. initrd-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään''. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista ram-levyasemaa.

Osa ajureista ei toimi tällä hetkellä hyvin joidenkin toisten ajureiden kanssa. Ne eivät välttämättä käänny lainkaan, tai ne eivät käänny puhtaasti, mikäli kaksi tällaista ajuria on valittuna. 2.6-sarjan ytimet ovat kirjoitushetkellä vielä voimakkaan kehityksen alla. Apua valintoihin kannattaa aina katsoa kunkin ajurin kohdalta löytyvästä help-valikosta.

Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. <tt>lspci -v</tt> -komento antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy <tt>/proc</tt>-väylältä. Esimerkiksi tiedosto <tt>/proc/cpuinfo</tt> kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja on huomattavan hidas. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa, on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.

2.4 -sarjan kerneleissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-kerneli jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]]-tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.

==Kääntäminen==
Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla <tt>make</tt>. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.

Debianin käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja mikäli paketit kernel-package ja fakeroot ovat asennettuina:

:Komento <tt>fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' kernel_image</tt> kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla <tt>dpkg -i</tt>.

:Komento <tt>fakeroot make-kpkg --revision ''ytimen-versio'' modules_image</tt> kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.

:Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla <tt>fakeroot make-kpkg clean</tt>.

Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet <tt>deb</tt>-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.

==Asentaminen==
Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla <tt>su</tt> tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla <tt>sudo</tt>.

Ytimen moduulit asennetaan komennolla <tt>make modules_install</tt>. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa, kääntämäsi ytimen versionumeroa vastaavaan hakemistoon.

Itse ydin asennetaan joko komennolla <tt>make install</tt> tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto <tt>arch/i386/boot/bzImage</tt> (jossa <tt>i386</tt> korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. <tt>make install</tt> -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.

==Käynnistyslataaja==
Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava käynnistyslataajasi asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on GRUB, muokkaa tiedostoa /boot/grub/menu.lst, ja jos käynnistyslataajasi on LILO, muokkaa tiedostoa /etc/lilo.conf. Mikäli käytät LILOa, on LILO asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento <tt>lilo</tt>.

Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.

==Testaus==
Käynnistä kone uudelleen, risti kädet ja toivo parasta!

Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä tiedostojärjestelmäajurin puuttuminen ytimestä.

==Viimeistely==
Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki <tt>linux</tt>, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla <tt>ln -s linux-2.6.x.x linux</tt>. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.

==Säätäminen==
On myös olemassa erillaisia muokkauspaketteja (patch) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimmat ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko paketit.

Komentojen ajastaminen

2005-10-09T14:47:46Z

Eero:

== at: esimerkkejä ==

Yksinkertaisimmillaan voi testata komentoa

at now + 2 min

tuloksena saat komentokehotteen 'at>'. Voit kirjoittaa siihen vaikkapa komennon "cal > kuukausi.txt" (ilman lainausmerkkejä). Paina enter ja sitten Ctrl+D niin pääset takaisin komentotulkkiin. Nyt voit tarkistaa että tiedostoa kuukausi.txt ei vielä ole. Komennolla atq näet että työsi on odottamassa. Parin minuutin kuluttua tiedoston kuukausi.txt pitäisi ilmestyä.

Saman asian kuin edellä voit tehdä putkea hyödyntäen:

echo 'cal > kuukausi.txt' | at now + 2 min

Jos käytät konetta joka voi lähettää sähköpostia, voit jo hyödyntää edelläolevaa. Esimerkki:

echo "mail -s 'Lopeta koodaus! Mene nukkumaan!' oma@osoite.example" | at now + 3 hour

Yleensä at-komennolle annetaan absoluuttinen aika eikä aikaa suhteessa nykyhetkeen. Esimerkki:

echo 'mail -s "Osta vaimolle kukkia" oma@osoite.example' | at 15:00 2006-03-23

Em. komento siis lähettää sähköpostia 23.3.2006 kello 15. Joskus voi yhdistää absoluuttisen kellonajan ja suhteellisen päivän. Muistutusmeili ylihuomenna tulevasta TV-ohjelmasta lähtee näin:

echo 'mail -s "Kauniit ja rohkeat alkaa" oma@osoite.example' | at 17:00 + 2 day

Linux.fi:Kahvihuone

2005-10-09T14:36:55Z

Eero: /* Mikäs tuholainen */

WLAN

2005-10-09T14:34:52Z

Eero:

==Mitä?==

Wlan-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pääosin piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille.

Kaikki Wlan-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtumassa ja Linuxin Wlan-tuki tulee paranemaan huomattavasti lähiaikoina. Yhtenäistä 802.11 Wlan rajapintaa (802.11 stack) ollaan parhaillaan kehittämässä Jeff Garzikin johdolla ajurikehityksen helpottamiseksi. 802.11 stack tullee ensimmäistä kertaa käyttöön tulevassa 2.6.14 kernelissä.

Toisaalta Linuxin ajurit tarjoavat monia sellaisia ominaisuuksia, mitä Windows-versioissa ei ole.

==Miksi?==

Langaton verkko sopii loistavasti joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema keskimäärin kantaa esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.

Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yleensä yhteyksiä tarjoaa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.

* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun palvelualuekartta].

Eräs nokkela Wlan-harrastaja kertoi, että jättämällä ping-komennon taustalle, voi yhdellä
yhteyskortilla käyttää nettiä rajattomasti. Tämä on vain kuulopuhetta, joku voisi varmistaa asian oikeellisuuden.

Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Se kattaa melkein koko Suomen.

* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta]

Avoimia Wlan-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia. Kannattaa huomioida, että toisten verkkoyhteyksien luvaton käyttäminen on rikos.

==Langattoman verkon tietoturva==

Langaton verkkoyhteys tuo myös omat ongelmansa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Langattoman_l%C3%A4hiverkon_tietoturva tietoturvallisuuden] suhteen, jos tieto kulkee ilman salausta voi siihen päästä käsiksi ilkeämieliset henkilöt.

Siksi tulisi aina käyttää turvallisinta mahdollista salaustekniikkaa mikä on laitteiston puolesta mahdollista. Eli jos wlan laitteet ajurit mukaan lukien osaavat WPA:n tai WPA2:n ei ole mitään järkeä käyttää WEP salausta.

==Minkä kortin ostan?==

Nykytietämyksen mukaan rt2500-piirisarjaiset Wlan-kortit ovat parhaita. Tilanne voi muuttua uusien piirisarjojen tullessa markkinoille. Lisäksi valmistajilla on ikävä tapaus nostaa tuotteiden katetta vaihtamalla käyttöön muiden valmistajien piirisarjoja jopa saman tuotteen sisällä. Linux-käyttäjälle tämä näkyy niin, että toimivaksi todettu tuote ei toimikkaan. Hyviä esimerkkejä tälläistä tuotteista ovat 3Com OfficeConnect versio 2.

Suositeltavat tuotteet:
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=14184 A-Link WL54PC] PcCard/Cardbus
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=3148 A-Link WL54H] PCI
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10621 D-Link DWL-G122] USB
* [http://www.a-link.com Valmistajan kotisivu]
* [http://ralink.rapla.net/ Muita RT2500-piirisarjaisia kortteja]

Jos saat muita tuettuja kortteja edullisesti käytettynä, niin se voi olla ostamisen arvoista. '''Ei ole suositeltavaa ostaa muita kuin RT2500 piirisarjaisia laitteita uutena.''' Kun olet ostamassa kannettavaa, muista tarkistaa myös sen piirisarja.

==Piirisarjojen tunnistaminen==

Korttien piirisarjojen tunnistamisen kanssa voi olla joskus ongelmia. Voit käyttää <tt>lspci</tt>-komentoa tarkistaaksesi, mikä piirisarja kortissa on. Komento toimii pci- ja pccard/cardbus-korttien kanssa. <tt>lspci</tt>-komento löytyy pci-tools-paketista.

[root@ap root]# lspci
00:00.0 Host bridge: Intel Corp. 430HX - 82439HX TXC [Triton II] (rev 03)
00:07.0 ISA bridge: Intel Corp. 82371SB PIIX3 ISA [Natoma/Triton II] (rev 01)
00:07.1 IDE interface: Intel Corp. 82371SB PIIX3 IDE [Natoma/Triton II]
'''00:09.0 Network controller: Intersil Corporation Prism 2.5 Wavelan chipset (rev 01)'''
00:0a.0 VGA compatible controller: S3 Inc. 86c764/765 [Trio32/64/64V+] (rev 54)
00:0b.0 Ethernet controller: Realtek Semiconductor Co., Ltd. RTL-8139/8139C/8139C+ (rev 10)
00:0c.0 PCMCIA bridge: Cirrus Logic CL 6729 (rev 07)

Lihavoidusta kohdasta löytyy Prism2.5-piirisarjainen PCI Wlan-kortti.

Vanhemmista pccard/pcmcia-korteista saa tietoa <tt>cardctl ident</tt> komennolla. Kuitenkaan <tt>cardctl ident</tt> ei kerro pcmcia-kortin piirisarjaa, vaan lähinnä valmistajan ja tuotteen id:n jne. Näillä tiedoilla voi yrittää "googlettaa" mahdollista Linux-ajuria.

[root@ap root]# cardctl ident
Socket 0:
'''product info: "Compaq", "WL200_11Mbps_Wireless_PCI_Card", "", ""'''
manfid: 0x0138, 0x0002
function: 6 (network)
Socket 1:
no product info available

Pcmcia-korttipaikasta '0' löytyy WL200 Wlan-kortti, joka on 16-bit pccard/pcmcia-kortti istutettuna pci-kortille yhdessä Cirrus Logic:n pcmcia bridge -piirin kanssa. Ko. kortti on Prism2 piirisarjainen, mutta ident komento ei sitä kerro.

==Conexant (ent. Intersil) Prism GT/Duette/Indigo/Frisbee==

Näistä suositeltavin kortti on Zyair G-100. Sen hinta on noin 50 €. Laitteessa toimii WEP-salaus hyvin, mutta WPA-tuen kehitys on vielä vaihteessa ja se valmistuu joskus. Suhtaudu asiaan varauksella.

Prism54 Fullmac -piirisarjaa ei enää tiettävästi valmisteta, mikä tarkoittaa, että
prism54-Linux-ajuria tukevien korttien ostaminen kaupoista voi olla erittäin hankalaa.
Uudet Prism54 Softmac -piirisarjat (Prism Xbow/Javelin) eivät toimi Linuxissa.

Prism54-kortti tarvitsee ajurin lisäksi [http://prism54.org/firmware/ firmwaren], joka ladataan korttiin sen alustuksen yhteydessä.

Zyair G-100 on perinteisesti toiminut prism54-ajurilla, mutta Intersilin Prism-liiketoiminnan ostanut Conexant on lopettaunut/lopettamassa ns. FullMac-piirien tuotannon ja siirtynyt SoftMac-piireihin. SoftMac-piireissä on vähemmän muistia ja suurin osa toiminnoista on siirretty ajurin hoidettavaksi. Conexant ei ole kuitenkaan halunnut antaa teknistä tietoa tai koodipohjaa Prism54-kehittäjille, joten Linuxissa ei tällä hetkellä ole toimivaa ajuria Prism 54Mbit/s SoftMac -piirille.

[http://jbnote.free.fr/prism54usb/index.html SoftMac-ajuria] yritetään kehitää ns. [http://jbnote.free.fr/prism54usb/DriverDevelopment.html reverse engineering -menetelmällä]. Menetelmä on työläs ja nähtäväksi jää syntyykö työn tuloksena toimivaa ajuria.

Siksi kannattaakin pitää mielessä, että yhä useampi uusi Prism 54Mbit/s -kortti saattaakin olla
SoftMac-piirisarjainen (Prism Xbow/Javelin) ja pettymys voi olla suuri, kun se ei toimi.

* [http://prism54.org Prism GT/Duette/Indigo -ajurin (prism54) kehityssivusto]

== USB-liitynnäiset ==

USB-wlan tikut ovat vähän heikosti tuettuna, ainakin tällä hetkellä.
Rt2570-piirisarjaiset ovat tuettuina ainakin uusimmalla RT2x00-ajurilla.

[http://ralink.rapla.net/ Lista] yhteensopivista ajureista on luettavissa
internetissä.

Suomesta saa ainakin Dlinkin DWL-G112 tikkua, joka on tuettujen listalla.

==Ralink Rt2500==

[http://www.ralinktech.com/home.asp Ralink] '''[http://ralink.rapla.net/ rt2500-piirisarjaiset] ovat parhaiten toimivia'''. Näistä edullisin (~29 €) kortti on A-link WL54PC. Tälle tuotteelle on saatavana täysin vapaat ajurit (GPL). A-Link kortin saatavuus voi ajoittain olla heikko, koska Linux-käyttäjät ostavat niitä paljon.

Tässä kortissa on myös toimiva
WPA-tuki, joka on monelle tärkeä ja kätevä työkalu salauksen käyttöönottamiseen (RaConfig2500). Työkalulla voi myös ottaa käyttöön useita profiileja, jolloin kortti osaa kytkeytyä automaattisesti tukiasemiin WPA-salauksen kanssa.

'''Huomaa:''' ajuri toimii vain 8 kb pinoja käyttämään käännetyssä ytimessä
(ytimen asetus CONFIG_4KSTACKS pois päältä). Jos käytät uusinta cvs-versiota, ajuri toimii
myös 4kb pinoilla. Haittapuolena on, että et voi käyttää RaConfig2500 ohjelmaa wpa-asetusten
tallentamiseen.

* [http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Main_Page rt2500 ajurin kehityssivusto]
* [http://www.bb-zone.com/misc/rt2500/ Ohjeet asentamiseen]

Kortin kanssa kannattaa käyttää CVS-versiota ajurista, se toimii paremmin kuin julkaistu versio.
Sen asentaminen on myös helpompaa.

==Atheros AR5210, AR5211, AR5212 & AR5213==

Atheros piirisarjalaiset ovat myös testaamisen arvoinen juttu, mutta ne vievät paljon prosessoritehoa. Näitä voi löytää edullisesti Gigantin "palautuskorista" ja [http://www.huuto.net Huuto.netistä]. Uutena näitä ei kannata ostaa.

WPA-tuki on mahdollinen [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicantin] avulla.

Ajuri tukee myös bonding tilaa eli suurempia nopeuksia (108Mbit/s) kuin standardoitu 54 Mbit/s. Tämä on kuitenkin valmistajakohtainen (Atheros) ratkaisu ja sellaiseksi se myös jäädä. Yleensä bonding tila vaatii saman valmistajan tukiaseman ja kortin toimiakseen luotettavasti.

* [http://madwifi.sourceforge.net/ Atheros AR5210, AR5211, AR5212 & AR5213 ajurin (MadWifi) kehityssivusto]
* [http://www.mattfoster.clara.co.uk/madwifi-faq.htm FAQ/UKK]

==Intel IPW2100 & IPW2200BG==

Intel Centrino piirsarjan sisältävistä kannettavista löytyy yleensä ipw2100 sarjan piiri tai sen jälkeläinen ipw2200BG. Salaamattomat ja WEP yhteydet todettu toimiviksi. WPA-tuki on mahdollinen [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicantin] avulla.

* [http://ipw2100.sourceforge.net/ ipw2100 ajurin kehityssivusto]
* [http://ipw2200.sourceforge.net/ ipw2200 ajurin kehityssivusto]

==Klassikot==

'''Agere (ent. Lucent)/Avaya/Proxim Hermes I (Orinoco Gold/Silver)'''

Käytettynä on saatavilla edullisesti myös vanhoja wlan-kortteja. Hyvänä esimerkkinä "Classic" Orinoco-kortit jotka toimivat hyvin, vaikka eivät ihan modernia nykytekniikkaa edustakaan. Osta jos saat kantohintaan.

Orinoco "Classic" Gold korttiin saa myös WPA-tuen käyttämällä Ageren Version 7.18 ajuria ja [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicantia].

* [http://www.nongnu.org/orinoco/ Orinoco ajurin kehityssivusto]
* [http://www.agere.com/mobility/docs/wl_lkm_718_release.tar.gz Ageren "vaihtoehto" ajuri Orinoco "Classic" korteille, ajuri ei ole GPL:ää]

Näistä korteista on myös olemassa versioita, jotka eivät perustu Hermes I piirisarjaan, mutta
joita kuitenkin kutsutaan Orinoco korteiksi. Nämä eivät kuitenkaan ole tuettuna orinoco_cs
ajurissa. Tämä ikävä "sanaleikki" alkoi Proximin ostettua Lucentin Orinoco liiketoiminnan. Proxim
käyttää Orinoco "Classic" nimitystä tarkoittaessaan näitä "vanhoja aitoja" Hermes I pohjaisia
Orinoco kortteja.

'''Orinoco "Classic" Silver kortista Gold'''

Orinoco "Classic" Silver ja Gold kortit ovat samaa rautaa. Ero on kortin PDA:ssa (Production Data
Area), jossa on mm. kerrottu onko ko. kortti Silver vai Gold. Kun kortille ajetaan normaali firmware
päivitys, update-ohjelma lukee PDA:sta onko kortti Silver vai Gold ja ottaa käyttöön sen mukaisesti
joko 64-bit tai 128-bit WEP salausmahdollisuuden.

[http://www.lincomatic.com/wireless/software.html Alchemy] ohjelmalla saa kätevimmin (ilman flash.exe kikkailua) "Silver" PDA:n
muutettua "Gold":ksi, jonka jälkeen ladataan normaali Orinoco station firmware. Firmwaren lataamisen
jälkeen Silver kortin 128-bit WEP aktivoituu ja se on siten käytännössä Gold.

'''Intersil Prism2/2.5/3'''

Prism2/2.5/3 piirisarjaisia Wlan-kortteja on ehkä ollut maailmalla eniten. WPA-tuki on mahdollinen [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicantin] avulla. WPA-tuki vaatii, että kortin firmware on 1.7.0 tai uudempi.

* [http://hostap.epitest.fi/ Prism2/2.5/3 ajurin (hostap) kehityssivusto]
* [http://www.linux-wlan.com/download.html Prism2/2.5/3 "vaihtoehto" ajurin (prism2) kehityssivusto]
* [http://linux.junsun.net/intersil-prism/ Prism2/2.5/3 firmwaren päivitys HOWTO]
* [http://www.red-bean.com/~proski/firmware/ Prism2/2.5/3 firmware kokoelma]

==Ndiswrapper==

Jos kortillesi ei löydy Linux-ajuria aina voit kokeilla [http://ndiswrapper.sf.net ndiswrapper]-emulointirajapintaa, joka käyttää Windows-ajureita ja toimii melko hyvin.

Ndiswrapperilla on kannattajansa ja vastustajansa. Toisaalta sillä saadaan joidenkin wlan-korttien tuki Linuxiin, mutta joudutaan ajamaan vierasta windows (ei OpenSource/GPL) binääriä joka ''myrkyttää'' (taint kernel) kernelin. Toisaalta itse wrapper koodi on GPL lisenssin alaista OpenSourceaa. Pelätään jopa että wrapperin olemassaolo itseasiassa jarruttaa natiiviajurien kehitystä. LKML keskusteluissa (Linux Kernel Mailing List) on jopa ehdotettu 8K stack tuen poistamista ja siirtymistä kokonaan 4K ''stack''in käyttöön. Tämä käytännössä estäisi Ndiswrapperin toimiminnan siinä muodossa kun se nykyisin on toteutettu. Ratkaisuna tähän voisi olla se että wrapper ajaisi Windows binäärin erillisessä muistiavaruudessa.

Ndiswrapper on ytimen moduuli, joka emuloi Microsoftin NDIS-rajapintaa. Suorituskyky ei ole aivan alkuperäisen veroinen. WPA-tuki on mahdollinen [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicantin] avulla. WPA:n toimivuus voi olla riippuvainen käytettävästä NDIS-ajurista tai jopa sen versiosta. Ndiswrapper vaatii Windowsin ajuritiedostot (*.inf). On suositeltavaa käyttää mahdollisimman tuoreita Windows ajureita.

:'''Huomaa:''' Ndiswrapper toimii parhaiten 8 kilotavun pinoja käyttämään käännetyssä ytimessä (ytimen asetus CONFIG_4KSTACKS pois päältä). Tämä siksi, koska se joutuu käyttämään valmistajan alunperin Windows-maailmaan käännettyjä NDIS-ajureita. Windowsissa pinon koko on ilmeisesti 8k tai suurempi.

* [http://ndiswrapper.sourceforge.net/phpwiki/ ndiswrapper: wiki]
* [http://ndiswrapper.sourceforge.net/phpwiki/index.php/List Tuetut kortit]

==Wlan tuki Linux kernelissä==

Seuraavat ajurit löytyvät 2.6 vanilla-ytimestä (eli ''kernel.org''ista saatavassa kernelistä) suoraan. Myös 2.4 sarja tukee wlankortteja jollain tasolla, mutta on '''suositeltavampaa''' käyttää 2.6 sarjaa jo pelkästään sen tuoreuden takia.

* Prism54 (prism54) 
* Orinoco "Classic" (orinoco_cs/_pci/_plx/_tmd) 
* Cisco aironet (airo/_cs) 
* Apple Airport wireless (airport)
* Atmel (atmel_cs/_pci/_plx)

missä:
* _cs = PCMCIA
* _pci = PCI ja Cardbus
* _plx = PCMCIA kortti (joko kiinteä tai irrotettava) PCI adapterissa jossa PLX9052 piiri.
* _tmd = PCMCIA kortti (joko kiinteä tai irrotettava) PCI adapterissa jossa TMD7160 piiri.

Tulossa kernelin 2.6.14 versioon:

* Intel IPW2100 (ipw2100)
* Intel IPW2200 (ipw2200)
* Hostap (hostap_cs/_pci/_plx, tässä myös TMD tuki)
* Symbol Spectrum24 Trilogy, Intel PRO/Wireless 2011B (spectrum_cs)
* Nortel emobility PCI adaptor (orinoco_nortel)

Ajurituki siis on vakio ytimissä erittäin rajoitettua. Tämä johtuu siitä, että moni
wlan-ajuri on vielä kehitysvaiheessa tai koodi on sen laatuista, ettei sitä voida vielä
ottaa ytimeen mukaan. Toinen syy on se, että yleinen rajapinta wlan-ajureille ei ole vielä valmis. Wlan-ajureiden asentaminen voi olla aloittelijoille varsin haastavaa hommaa.

==WEP-, WPA- ja WPA2-salaus==

'''WEP''' (Wired Equivalent Privacy)

Nykyisin tuki WEP-salaukselle löytyy kaikista Linux-ajureista ja toimii yleensä hyvin. Osassa ajureita (esim. hostap), voidaan jopa valita käytetäänkö kortin firmwarea vai ajurin ohjelmallista salausta. Johtuen RC4-salausalgoritmin virheellisestä toteutustavasta (ei siis suoranaisesti RC4-algoritmista itsestään), WEP-salausta ei pidetä enää turvallisena. WEP-salauksessa myöskään salausavaimen pituuden kasvattaminen (64 bit->128 bit->256 bit) ei oleellisesti paranna salauksen tehoa.

Uudehkoissa tukiasemissa ja WLAN-korteissa on paikkailtu WEP-salauksen heikkouksia estämällä ns. ''heikkojen avainten luominen'' (''weak keys avoidance''). Näin ollen WEP-salauksen murtamiseen tarvitaan enemmän dataa. Salauksen murtamiseen tarvitaan noin 500-1000 GB liikennettä, jonka jälkeen salausavaimen selvittäminen yleensä onnistuu. Tapauksesta ja onnesta riippuen esimerkiksi 64 bittiä pitkä avain voi murtua 5 minuutissa ja 128 bittinen 20 minuutissa.

WEP-salauksen vahvuutta voidaan parantaa myös käyttämällä '''dynaamista avainta''' (''Dynamic WEP Keying''), jolloin 128-bittinen WEP-salausavain vaihdetaan määrävälein (esimerkiksi 5 minuutin välein). Dynaaminen avain edellyttää IEEE802.1X-protokollan ("Port Based Authentication Protocol") käyttöä ja vaatii autentikointipalvelimeksi Radius-palvelimen. Tukiasemassa pitää olla IEEE802.1X-tuki ja WLAN-asiakas (client) tarvitsee IEEE802.1X supplicantin. Supplicant voi olla esim. [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant] tai [http://www.open1x.org/ Xsupplicant].

'''WPA''' (WiFi Protected Access)

Yleensä WLAN-kortin ajurin lisäksi tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant] (poikeuksena on Ralink rt2500, jossa supplicant on ajurissa "sisään rakennettuna" ), jotta WPA/WPA2-salaus saadaan toimimaan. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että joidenkin korttien ajurit (esim. prism54) ovat vielä keskeneräisiä wpa_supplicantin suhteen ja toimivuus ei siten ole välttämättä täydellinen.

Yritys- ja kotiverkoissa on syytä käyttää vähintään WPA/WPA2-salausta, mikäli se suinkin on mahdollista. WPA-salauksessa käytetään vaihtuvaa avainta salaukseen (TKIP eli Temporal Key Integrity Protocol), eli jokainen radiotielle lähetettävä paketti salataan eri avaimella. TKIP on "laajennus" 128-bittisestä WEP:stä lisättynä MIC:llä (Message Identity Check). Kummatkin käyttävät RC4-algoritmia salaukseen.

Laajemmissa verkoissa on yleensä käytössä WPA-Enterprise (Radius+IEEE802.1X+TKIP). Tällöin käyttäjien autentikointi tapahtuu erillisellä protokollalla (EAP eli Extensible Authentication Protocol) Radius-palvelimelta.

Pienissä verkoissa ei yleensä ole Radius-palvelinta (tosin Linux maailmassa tälläisenkin saa helposti pystyyn esim. [http://www.freeradius.org/ FreeRADIUS:lla]), jolloin joudutaan käyttämään WPA-PSK:ta (Preshared Key, "WPA-Personal") eli kaikille verkon laitteille jaetaan yhteinen avain, jota vasten autentikoidaan. Tämä mahdollistaa periaatteessa esimerkiksi sanakirjoihin perustuvat hyökkäykset.

'''WPA2/RSN''' (802.11i/RSN Robust Security Network)

WPA2 on seuraavan sukupolven WPA. Myös siitä on Personal- ja Enterprise- (Radius+IEEE802.1X+AES) muodot. Erona WPA:han on, että WPA2 käyttää salaukseen vahvempaa AES-salausalgoritmia TKIP:n RC4:n sijaan. WPA/WPA2:ssa salaus on huomattavasti tehokkaampaa kuin perinteisessä WEP:ssä. WPA2:n AES-algoritmille ei tunneta tehokkaita murtomenetelmiä.

'''MUUT'''

Muita suojausmentelmiä ovat muun muassa MAC-suodatus, jossa tukiasemalle kerrotaan etukäteen WLAN-asiakkaiden (client) MAC osoitteet. Vain tunnettujen laitteiden sallitaan liikennöidä tukiaseman kautta. MAC-suodatuksen tuoma lisäsuoja on heikko, koska WLAN-kortin MAC-osoite on helppo vaihtaa ohjelmallisesti.

Tukiasemalle voidaan määrittää, että verkon-nimeä (SSID) ei lähetetä automaattisesti (hide SSID). Tästä saatu hyöty on niin ikään pieni: tukiasema joutuu paljastamaan SSID:n kun uusi WLAN-asiakas liittyy verkkoon, jolloin myös passiivinen kuuntelija saa sen selville.

Lähetystehon pudottaminen voi olla järkevää. Myös WLAN-liikenteen VPN-tunnelointi voi olla perusteltua joissain tapauksissa.

'''HYÖKKÄYSTYÖKALUT'''

[http://airsnort.shmoo.com/ Airsnort] ja [http://wepcrack.sourceforge.net/ Wepcrack] ovat yleisimpiä WEP-salauksen murtamiseen käytettyjä työkaluja. Uusien salaustekniikoiden (WPA/WPA2) yleistyessä nämä työkalut ovat jo lähes menettäneet käytännön hyödyllisyytensä.

Toinen mielenkiintoinen hyökkäystapa on esiintyä tukiasemana HostAP-ajurin avulla ja syöttää (inject) omaa dataa verkon asiakkaille.

==Mistä ostan?==

Tuotteita on saatavissa esimerkiksi [http://www.verkkokauppa.com verkkokauppa.com:sta]
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=14184 A-Link WL54PC] PCCARD/Cardbus
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=3148 A-Link WL54H] PCI
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=5481 Edimax EW-7108PCG] PCCARD/Cardbus
* [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10621 D-Link DWL-G122] USB

Jos haluat säästää rahaa, niin MBnetin [http://www.mbnet.fi/hintaseuranta hintaseuranta] kertoo edullisimat ostospaikat.

==Asetukset==

Langattoman verkon asetukset määritellään yleisesti työkalulla jonka nimi on <tt>iwconfig</tt>. Tämä ohjelma tulee yleensä wireless-tools paketin mukana. Myös wlan-kortin ajurin täytyy tukea wireless rajapintaa (WE=Wireless Extension). Nykyään WE tuki löytyy useimmista ajureita. Moni levitysversio tarjoaa myös graafisia työkaluja asetusten määrittelyyn.

Lisätietoja komennon käytöstä saat komennolla <tt>man [http://www.seattlewireless.net/index.cgi/IwConfig iwconfig]</tt>.

Tietoa Linux "Wireless"-rajapinnasta: [http://www.hpl.hp.com/personal/Jean_Tourrilhes/Linux/Tools.html Wireless Extension (WE) ja Wireless Tools (WT)]

Lisäksi on tyypillistä, että aloittelijat törmäävät ongelmaan, että ajuria ei ole vielä valmiiksi paketoitu levitysversion pakettiin, vaan se pitää kääntää käsin. Joskus ajurit ovat vielä pahasti kehitysvaiheessa ja niiden asentaminen vaatii kokemusta järjestelmän ytimen korjaamisesta (eng. patch) ja kääntämisestä.

==Linkit==

Ajurisivustot 802.11b, 11Mbit/s
* [http://hostap.epitest.fi/ HostAP driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets, hostapd, and WPA Supplicant] 
* [http://www.linux-wlan.com/download.html Linux driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets] 
* [http://www.nongnu.org/orinoco/ Linux driver for Hermes I (ORiNOCO) Chipset] 
* [http://ipw2100.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2100 Chipsets] 
* [http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Linux driver for ADM8211 Chipset] 
* [http://atmelwlandriver.sourceforge.net/news.html Linux driver for Atmel AT76C5XXx Chipsets] 
* [http://www.agere.com/mobility/wireless_lan_drivers.html Linux driver for Hermes I (Version 7.18) Chipsets from Lucent/Agere] 
* [http://acx100.sourceforge.net/ Linux driver for Texas Instruments' ACX100 Chipset] 

Ajurisivustot 802.11g, 54Mbit/s
* [http://acx100.sourceforge.net/ Linux driver for Texas Instruments' ACX111 Chipset] 
* [http://www.agere.com/mobility/wireless_lan_drivers.html Linux driver for Hermes II (Version 7.22) Chipsets from Agere] 
* [http://ipw2200.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2200BG Chipsets] 
* [http://prism54.org Linux driver for the 802.11g Prism GT/Duette/Indigo/Frisbee Chipsets] 
* [http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Main_Page Linux driver for Ralink rt2x00 Chipset] 
* [http://sourceforge.net/projects/madwifi/ Linux driver for Atheros 802.11a/b/g Chipsets] 

Jakelukohtaiset: Suse
* [http://www.suseforums.net/index.php?s=327de1029b478d13273c30764078abb8&showforum=26 Suse Forum: Wlant] 

Artikkelit
* [http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=604 raja-antura: ndiswrapper] 
* [http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=603 raja-antura: wlan] 

Muut
* [http://www.panoulu.net/wiki/moin.cgi/WlanYhteensopivuus panOULU Wlan Yhteensopivuus] 
* [http://linux_wless.passys.nl/ Linux wireless LAN support] 
* [http://www.hpl.hp.com/personal/Jean_Tourrilhes/Linux/ Wireless LAN resources for Linux] 

==Tukiasemat==
'''Kaupalliset/Linksys WRT54G(S)'''

Liksysin (kuuluu nykyisin Cisco Systems:iin) WRT54G(S) WLAN-tukiasemat perustuvat Linux käyttöjärjestelmään (2.4.x). Koska Linux on avoin käyttöjärjestelmä, myös ''Linksys''in on ollut pakko julkistaa näiden tukiasemien käyttöjärjestelmän (''firmware'') lähdekoodi. Tästä lähde- koodista on sittemmin syntynyt monia muita lähinnä alan harrastelijoiden tekemiä muunnelmia. Näistä muunnelmista löytyy mm. ominaisuuksia joita ei Linksysin alkuperäis firmwaresta löydy.

Alla lueteltu muutamia vaihtoehtofirmwareja:

* [http://openwrt.org OpenWRT projektin kotisivu] 
* [http://www.dd-wrt.com DD-WRT projektin kotisivu] 
* [http://www.portless.net/menu/ewrt Ewrt projektin kotisivu] 
* [http://www.hyperwrt.org HyperWRT projektin kotisivu] 

Näistä OpenWRT on kaikkein pelkistetyin, mutta samalla laajin kokonaisuus. Se ei ole myöskään Linksysin lähdekoodin suora jatkokehitelmä, vaan se on kehitetty puhtaalta pöydältä, paketti paketilta. OpenWRT:tä voidaan kutsua jossain määrin myös Linux jakeluksi. Se vaatii muita WRT projekteja enemmän tuntemusta laitteistosta, verkoista ja Linuxista. Muut WRT projektit ovat Linksysin alkuperäis firmwaren kaltaisia, eli lähinnä parannelmia alkuperäsiversiosta.

OpenWRT-jakelun etuna on se, että tukiasemasta saa tehtyä esimerkiksi täysiverisen kaistanrajoittimen tai erittäin hiljaisen palomuurin. Se myös on avointa lähdekoodia ja mahdollistaa jatkokehittämisen helposti. Sillä on myös melko kattava [http://tracker.openwrt.org/packages sovellusohjelmatarjonta].

'''OpenWRT-jakelu on ammattilaisille. Väärin asennettuna se voi särkeä koko tukiaseman '''

'''Kaupalliset/muut''' 

Epäyhteensopivuusongelmia voi olla myös tukiasemien suhteen. Oman kokemukseni mukaan voin suositella mm. Zyxelin, Linksysin, Cisco aironet ja Topcomin tukiasemia. Ongelmien välttämiseksi käytä uusinta ohjelmistoversioita (firmware/bios) myös tukiasemissa. Telewell-pohjaisissa (Conexant-piirisarja) tukiasemissa on ollut paljon ongelmia ja siksi niitä kannattaa välttää ostamasta. Suuria ongelmia on myös ollut D-Link tukiasemien kanssa.

Yleinen ongelma halvoissa tukiasemissa on se, että niiden prosessoriteho on alimitoitettu jolloin jos on käytössä useita WPA-salausta käyttävää korttia, voi laitteen prosessoriteho loppua kesken ja laite kaatua tai toimia aliteholla. Tämä yleinen ongelma vaivaa muitakin edullisia tuotteita.

Jos haluat tukea Linuxin suosiota, suosittelen ostamaan WLAN-tukiaseman, jossa on Linux. Tälläisiä tuotteita ovat mm. Linksys-tukiasemat.

'''"[http://www.trekweb.com/~jasonb/articles/hostap_20030727.shtml Tee se itse tukiasema]"''' 

Prism2/2.5/3-piirisarjassa on ns. Host AP -tila, jossa prism-kortti voi toimia tukiasemana, ilman erikoista AccessPoint-firmwarea. Tällöin kortin ajuri (hostap_xxx) hoitaa ei-aikakrittiset tapahtumat ja wlan-kortin firmware aikakriittiset. Periaatteessa tarvitsee vain ladata [http://hostap.epitest.fi/ HostAP ajuri]ja antaa komento <tt>iwconfig wlan0 mode Master</tt>, joka laittaa kortin AP-tilaan. Tukiasemakoneeksi käy jokin vanha PI tai PII ja wlan-kortiksi esim. 3COM 3CRDW696 WIRELESS PCI CARD. 3COM 3CRDW696:n "Primary" ja "Station" firmware kannattaa ensin päivittää versioihin: PRI=1.1.1 ja STA=1.7.4.

HostAP-tukiasema toimii hyvin myös sellaisten korttien kanssa, joissa on jokin muu kuin Prism2/2.5/3-piirisarja, esim. Intel® PRO/Wireless 2100 tai Orinoco-kortit.

Lisäksi 802.11g-korteille ainakin Atheros- ja Prism54 (Prism GT/Duette/Indigo) -ajureista löytyy Master-tila.

HostAP-ajurin tapaan Prism54-ajuri tukee myös WDS:ää (Wireless distribution system) AP-tilassa, jolla kortti voi liittyä langattoman sillan osaksi ja näin laajentaa verkon katetta (HostAP + WDS) tai toimia siltana wlan-verkon ja lan-verkon välillä.

== Linux & WLAN - Usein kysyttyjä kysymyksiä ==

* K: Olen kokoamassa WLAN-tukiasemaa vanhaa työpöytärautaa hyväksikäyttäen. Käykö mikä tahansa PCI-WLAN kortti tarkoitukseen (esim. em. A-Link WL54H PCI)? Käyttöjärjestelmäksi tulee luonnollisesti Linux.

* V: A-Link WL54H PCI ei käy koska sen ajuriin ei (vielä?) ole implementoitu ns. Master eli Access Point tilaa. 11Mb/s kykenevän tukiaseman saa parhaiten Prism2/2.5/3 piirisarjaisista korteista. Näitä saattaa kuitenkin olla vaikea löytää ja voivat olla harvinaisuutensa vuoksi kalliita. Mutta yksi hyväksi todettu on 3COM 3CRDW696 WIRELESS PCI yhdessä hostap ajurin kanssa. Tähänkin pitää tosin ajaa firmware päivitys. Hostap tuki-asemaan saadaan myös WPA/WPA2 tuki hostapd (WPA/WPA2 authenticator) ohjelman avulla.

* 54Mb/s kykenevän tukiaseman saa ehkä parhaiten Atheros piirisarjaisista korteista MADWIFI ajurin kanssa. Myös Prsm54 piirisarjaisista korteista löytyy Master tila, mutta näitä on nykyään vaikea löytäää ns. "full-mac" versiona. Tällä hetkellä vain "full-mac" piireille on toimiva Linux ajuri, joka on ollut myös kernelissä vakiona jonkin aikaa.

== Osallistu ==

Voit tukea kehitystyötä '''lahjoittamalla rahaa'''. Voit myös käyttää aikaasi
ja '''raportoida virheistä kehittäjille'''. Lisäksi voit myös lahjoittaa kehittäjille
wlan-kortteja tai muuta tarvittavaa laitteistoa. '''Tukeasi tarvitaan - myös jatkossa'''.
Älä ole epäitsekäs. Voit myös kirjoittaa dokumentaatiota ja neuvoa muita ihmisiä.